m/s Titania, m/t Wisa ja m/t Pellos

Transkriptio

1 m/s Titania, m/t Wisa ja m/t Pellos Heikki Kaasalainen Tässä kuvassa Titania taitaa olla uusi kun on juhlaliputus päällä. Tämäkin jatkettiin 70 luvulla mutta sitä kuvaa missä on jatkettuna ei löydy. Tässä on Titania kansi ja kone jengiä. Partakaveri vaaleassa paidassa oli muistaakseni donkeymies Mörsky. Mörskyn takana prillit päässä näkyy moottorimies Taivonen kotkasta alias kolmen kannaksen koukkaaja Oli sotaveteraani. Valitettavasti ei tule mieleen ketä muut olivat. Kipparina oli Mandoliini Mattson. Sai nimen kun satamaporukka osti hälle lahjaksi maniskan vaikkei osannutkaan soittaa. Ajettiin ihan kivaa linjaa Titanialla. Heikki kertoo...

2 RYMISTELYÄ JÄISSÄ... Vähän treenausta välillä, viereinen paatti ei ole minun Lomat tuli pidettyä ja sain jobin Titaniaan. Ajettiin enimmäkseen puutavaraa Englantiin ja Wowleystä Kauliinia Kotkaan. Kamalaa se kauliini jos vielä ilma on märkä niin vot. Sitä on joka paikassa. Tästä Titaniasta ei hirveesti ole kerrottavaa. Kesällä meni vielä toi täkkilastin surraus mutta talvella oli hirveetä. Kemissä yleensä lastasivat niin että yöllä saatiin lasti päälle ja sitten alkoi surraus huonossa valossa. Sen aikaiset kansivalot ei paljon auttanut. Saatiin aina kuorma kiinni ja matkaan. Yhden matkan muistan kun ajettiin jäissä kolari. Mentiin jäissä rännissä peräkkäin ja edellä meni tasaperäinen normanni. Normannin vauhti yllättäen hyytyi ja Titania törmäsi sen perään niin että normannin perään tuli sellainen veen muotoinen reikä. Siitä reiästä näki sinne normannin asuntokäytävälle ja normannit kun ne kurkki siitä reiästä. Meille tuli ankkureitten alle molemmille puolille reikä ja mentiinkin keulapiikkiin katsomaan sitä. Oli reilusti vesirajan yläpuolella ne reiät. Siinä viisaammat päätti että tehdään sementtiarkun sinne koska ne reiät oli sopivasti panttien välissä. Sitten hommattiin puutavaraa ja rättejä millä tukittiin ne reiät ja eteen tehtiin sementtiarkut. Oltiin menossa silloin Antwerpeniin ja Antwerpenin sulussa meidän edessä oli laiva josta näyteltiin meidän keulaa ja naurettiin. Kurkattiin alas niin sieltä roikkui pitkiä rättejä molemmilta puolilta keulaa. Satamassa tuli porukka ja paikkasi ne sitten plootulla. Antwerpenista menimme taas Wowleyyn kauliinia lastaamaan ja vietiin se kuorma Kotkaan. Otettiin Kotkasta nyt paperilasti ja määränpää oli Algerian Gasablancassa. Oli Titanialle pitkä reissu ja odotettiin että olisi vaarallinen koska kaikki rullat eivät mahtuneet ruumaan niin ottivat 55 rullaa kakkosen luukun päälle. Ne kyllä surrattiin erittäin hyvin ja paketoitiin vielä pressuilla etteivät kastu. Kukaan meidän porukasta ei ollut ikänä kuljettanut paperirullia kannella eikä edes kuullutkaan. Se miksi ne tuli miitsepin keulapuolelle oli varmaan painojakauma. Lähdettiin siitä sitten lonksuttelemaan kohti etelää ja paljon pelättyä Biscayaa. Mutta yllätys yllätys matka oli koko matkan peilityyni vaikka oli talvi. Gasablancaan kun päästiin niin rullat olisivat pysyneet luukun päällä vaikka olisimme jättäneet ne irti. Satamassa sitten ostin muutaman postikortin ja annoin satamamiehelle paikallista rahaa että hommaa postimerkit niihin ja laittaa ne postiin. Porukka epäili niiden perille tuloa. Mutta tulivat kuitenkin!

3 JÄÄHYVÄISET EFFOALLE... Ei ne kaikki noissa maissa varkaita ole. Maissa kyllä muutamalta hepulta huijattiin Dinaarit pois kuleksimasta. Mulla oli komea norjalainen villatakki niin väkisin ostivat sen. Maksoivat siitä ison kasan Dinaareja. Algeria itsenäistyi Ranskan vallan alta sotivat Ranskaa vastaan Ranska sai selkäänsä maailmalla joka puolella silloin. Esim Vietnamissa mistä tulivat verissä päin pois. Dien Bien Phun Vietnam Ei auttanut vaikka oli muukalaislegioonat ja kaikki. Tämä meni vähän asian vierestä mutta historia oli koulussa mulla vahvin aine ja armeijassa oli ohjesääntö minkä osasin ulkoa. Gasblancasta ajeltiin taas kuinkas muuten Wowleyhin hakemaan kauliinia. Nyt se lasti oli Inkooseen. Inkoosta läksin sitten pois laivasta ja lopetin nämä FÅAlla seilaukset. Oli jo kevät joten läksin lomailemaan veneillen Hiidenvedellä. Olen koko ajan puhunut Hiidevedestä mutta onkin näköjään Hiidenvesi. Tässä vähän barrikaadeja itsenäisyystaistelun ajalta. Alakuvassa näkyy Hiidenveden sijainti. Seuraavaksi menin Wihurin pönttöihin Wisa ja Pellos. Niistä hiukan seuraavassa. Tässä Suomen Tankkilaiva firmassa tuli tutuksi kuuluisa Kurt Blomster. Oli miehistöpäällikkönä siellä ja sitten oli saattamassa porukkaa laivoihin lentokentällä. Antoi ehkä hiukan matkarahaa jos oli vakituinen mies. Muistan Blomstedin nuukuudesta sen kun olin lähdössä laivaan niin Turusta oli tulossa Kurjen Pekka moottorimieheksi. Kävi pyytämässä pikkasen kottia Kurtilta kun tuli edellisenä iltana jo Turusta Helsinkiin. No, Blosmsted antoi viisi markkaa ja sanoi että tolla kyllä nuorimies pärjää. Pelkäsi että Pekka alkaa juopottelemaan Helsingissä. Pekka kertoi että meni Salveen ja sai sillä vitosella yhden kaljan. Pahaksi onneksi Salvessa ei ollut Pekalle ketään tuttuja. Terveisiä Pekalle. On jo päässyt varmaan eläkkeelle kun oli mun ikäinen. Asuu varmaankin Naantalissa.

4 WISA... Sanoi sitten että käveli ympäri helsinkiä ja meni lopuksi Finnairin toimiston sohvalle nukkumaan. Meillä oli tarkoitus lentää Philadelphiaan. Tässä on kuuluisia Salven silakoita ja annoskin oli aina muhkea. Käyn aina joskus kun olen Helsingissä Syömässä silakat. Snapsit olen jättänyt jo nuoremmille kun tuli toi kiintiö täyteen. Lennettiin seuraavana päivänä Jenkkeihin Dc 10 koneella. Blomsteri oli saattamassa meitä matkaan kuinkas muuten. Wihuri kun lopetti niin Blomsterista tuli Nesteen miehityspäällikkö. Yläkuvassa mt Pellos, se oli Wisan sisaralus, menin Wisaan ensin. Alakuvassa kuuluisia Salven silakoita. Lensimme siis Philadelphiaan New Yorkin kautta. Nykissä oli koneen vaihto joten lensimme helikopterilla Newarkin kentälle ja sieltä kotimaan lennolla Philadelphiaan. Jouduttiin sielläkin odottelemaan laivaa koko päivän koska oli keventämässä lastia proomuihin. Näytti julmetun isolta kun se viimein tuli satamaan. Ei se kyllä mikää pieni enää ollutkaan. Vaikka olihan Normanneilla Anders Jahre yhtiöllä silloin pari 300 tuhat tonnista. Netissä on siitä Yllä Wisa koko komeudessaan. yhtiöstä kaikki tiedot. Kaikki laivat kuvineen ja miehistölista ym ym. Yritin kaapata sieltä kuvaa mutta tuli ilmoitus haluatko ostaa? On näköjään pieni bisnes toikin. Me lähdettiin sieltä sitten Persian lahdelle Afrikan ympäri koska kiirettä ei ollut. Haimme sieltä jostain

5 PELLOS... lastin New Yorkkiin. Siellä öljysatama oli niin kaukana että edes kaupunki ei näkynyt. Vielä tehtiin yksi matka Persian lahdelle ja tuotiin kuorma nyt La Veraan Ranskaan josta läksin pois laivasta. Pidin lomilla pientä juhlaa ensi Salvessa ja Kannaksessa. Yhden kaverin kanssa pyörittiin ympäri etelä Suomea taksilla. Oltiin Lohjalla ja hetken mielijohteesta ostettiin torilta hauki vaikka emme sillä mitään tehneet. Kierreltiin sitten Helsingin kapakoita hauki mukana. Oli lämmin päivä ja hauki rupesi muhimaan siellä pussissa. Portsaritkin piteli jo nenäänsä kun ottivat sen Tässä kuvassa ex Pellos hauen vastaan. Lopulta heitettiin se hauki roskiin kun jopa me joilla oli promilleja huomattavasti havaittiin se haju. Kävin jossain vaiheessa kotona ja Blumsterilta oli tullut sähke että soita Suomen Tankkilaiva. En soittanut heti ja unohdin sen lapun taskuun ja jatkettiin kapakkakierroksia. Muutaman päivän päästä huomasin sen sähkeen ja soitin Salvesta Blomsterille. Oli kapakassa kova melu niin ettei meinannut kuulla mitään. Blumsteri sanoi sitten että juurihan me eilen sovittiin se laivaan lähtö. Lähtö olisi Vantaalta huomisaamuna klo Hätäännyin siinä kun en yhtään muistanut että olin soittanut. Sanoin siinä hätäpäissäni että tarkistin vaan mihin se lento olikaan. No Blomsteri sanoi että Triesteen Italiaan ja menisin m/t Pellokseen. Siinähän se asia sitten selvisi. Lennettiin sitten Triesteen ja sieltä laivaan. Matka oli Afrikan ympäri Persian Lahdelle. Täytin sillä matkalla 30 vuotta. Tultiin lastin kanssa sitten Ranskaan La Veraan jossa läksin laivasta. Sitten alkoivat Nesteen vuodet. Ensin m/t Lunni sitten välillä m/s Arctic Link oli ruotsalainen. Sitten Nestegas ja Tervi. Sitten takaisin Lunniin. Kävin myös vanhassa Naturassa ja Futurassa. Sitten Vanhaan Masteraan joka myytiin ja sitten lopuksi Temperaan jonka olin hakemassa Japanista. Olin siinä sitten vuoteen 2005 kunnes tuli seilausvuodet täyteen ja läksin eläkkeelle. Sen jälkeen en ole paljon laivoja vilkuillut. Olinan noita vuosia vuodesta onko 41 vuotta. Kotkassa Pursimies Evp H.Kaasalainen.