Pelin teemoja voi käsitellä lyhyenkin

Transkriptio

1 Hodihodi-verkkopelissä koulutyttö, katupoika, menestyksekkäästä urasta haaveileva radioaseman dj ja lääkäri seikkailevat kuvitteellisessa afrikkalaisessa kaupungissa. Kukin hoitaa omia arkiaskareitaan ja työtehtäviään kunnes päivänvalo loppuu. Miten afrikkalainen arki poikkeaa suomalaisesta? Pelin teemoja voi käsitellä lyhyenkin pelihetken jälkeen, koska henkilöiden arkiaskareet tulevat tutuiksi nopeasti ja toistuvat pelin ajan. Aiheeseen voi palata esimerkiksi viikon jälkeen, kun oppilaat ovat päässeet pelissä pidemmälle ja onnistuneet auttamaan pelihahmoja heidän tavoitteissaan. Hodihodi-verkkopelin tueksi on koottu oppi tuntivirikkeitä, tausta-aineistoja, kuvapankki sekä tarinoita oikeista afrikkalaisista lapsista ja nuorista. Oppituntivirikkeet on liitetty tiettyihin oppiaineisiin, mutta ideoita voi luonnollisesti soveltaa myös muihin aineisiin ja muuhun koulutyöhön. ja tausta-aineistoja opettajille Henkilötarinat Oppituntivirikkeet Oppituntivirikkeet ja tausta-aineistot päivittyvät alkuvuoden 2011 aikana osoitteessa 1: Emman seikkailu torilla, 3 5 luokkien äidinkieli 2: Emman päivä yllättää, 3 5 luokkien äidinkieli/taitoaineet 3: Aika kaukana Suomesta? 7 9 luokkien maantiede 4: Huomenta, unikeot seurassanne Dj. Bono! 7 9 luokkien historia 5: Terveydeksi, 7 9 luokkien terveystieto Taustaaineistot Tausta-aineistoja A: Lasten manner Tausta-aineistoja B: Nuoret etsivät parempaa elämää Tausta-aineistoja C: Mahdollisuuksien maanosa Tausta-aineistoja D: Lääkäreitä tarvitaan Tausta-aineistoja E: Kohti vuotta 2015 Tausta-aineistoja F: Kehityksellä on monta tekijää Tausta-aineistoja G: Kaupunki kutsuu Tausta-aineistoja H: Afrikkalaisnuori aikuistuu varhain Tausta-aineistoja I: Mielikuvien Afrikka Henkilötarinoita I: Victoria on kotoisin Sambiasta Henkilötarinoita II: Malawilaisen Matildan tarina Henkilötarinoita III: Kenialainen Mashark selvisi vankilasta Henkilötarinoita IV: Mtuka, Kenny, Micelo ja Farai ovat Sambian nuoria toivoja Henkilötarinoita V: Adama on nigeriläis kylän ainoa sairaanhoitaja Henkilötarinoita VI: Chris käy koulua Kenian maaseudulla Henkilötarinoita VII: Etiopialainen Abathun puolustaa lasten oikeuksia

2

3 1 Ideoita 3 5 luokkien äidinkielen opetukseen Emman seikkailu torilla Tyttö kutsutaan häntä vaikkapa Emmaksi - on 8-vuotias ja hänen vanhempansa ovat kuolleet aidsiin. Siksi hän elää isoäitinsä hoivissa sisarustensa ja serkkujensa kanssa. Emma haluaisi käydä koulua, mutta isoveljen sairastuttua hänen täytyy päivisin auttaa isoäitiä. Pelihetki kotitehtävänä Emma on yksi Hodihodi-verkkopelin neljästä hahmosta. Kutakin hahmoa voi pelata kerralla kymmenisen minuuttia, sen jälkeen päivänvalo loppuu. Siksi peli sopii hyvin kotitehtäväksi alakouluikäiselle, joka saa sen avulla väläyksen toisenlaisessa maailmassa elävän lapsen arkeen. Ideoita tuntisuunnitelmaksi Oppilaat ovat kotiläksynä/koulun koneella pelanneet Emman hahmoa. Millaisia asioita heille on tullut Emman elämästä mieleen? Miten tytön elämä eroaa heidän arjestaan? Opettaja kokoaa oppilaiden huomioita taululle, niitä pohditaan yhdessä. Yhteisen keskustelun jälkeen oppilaat saavat tehtäväksi kirjoittaa Emman tarinalle jatkoa opettajan kertomasta tilanteesta: Emma on auttanut isoäitiä korjaamaan vihanneksia ja hedelmiä. He ovat yhdessä lähteneet myymään niitä kylän torilla. Torilla käy melkoinen vilske, myyjät houkuttelevat asiakkaita omien kojujensa luokse, hinnoista tingitään, vihanneksia punnitaan. Nuoret pojat työntelevät tavaroita kärryissä ja torin viereisellä tiellä minibussi on juuri lähdössä naapurikylään. Äkkiä isoäidiltä tomaatteja ostamassa ollut nainen kauhistuu: mihin hänen nelivuotias poikansa on hävinnyt? Juurihan lapsi pyöri tässä jaloissa. Emma lähtee etsimään lasta torin vilinästä. Mitä sitten tapahtuu? Mistä Emma etsii lasta? Löytääkö hän lapsen? Mitä lapsen äiti ja muut torilla olevat ihmiset tekevät? Vaihtoehtoisesti oppilaat voivat kirjoittaa tarinan kadonneen pikkupojan näkökulmasta. Mihin poika on joutunut ja mitä hän torilla kulkiessaan näkee? Ehtiikö hän hätääntyä vai seikkaileeko innoissaan?

4 1 Taustatietoa opettajalle Afrikka on lasten maanosa: reilut 40 prosenttia afrikkalaisista on alle 15-vuotiaita. Vuonna 2000 maailman maat asettivat yhteiseksi tavoitteekseen sen, että kaikki maailman lapset pääsisivät kouluun, yhtä lailla tytöt kuin pojat. Kymmenessä vuodessa on edistytty paljon. Esimerkiksi Suomen tärkeissä afrikkalaisissa yhteistyömaissa Tansaniassa, Keniassa ja Sambiassa melkein jokainen lapsi pääsee aloittamaan koulun. Tärkeänä syynä on se, että maat pystyivät kansainvälisen tuen ja omien ponnistustensa ansiosta poistamaan alakoulujen koulumaksut 2000-luvun alussa. Afrikassa on kuitenkin tavallista se, että tyttöjen koulunkäynti keskeytyy useammin kuin poikien, ja alakoulusta yläkouluun asti etenee selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä. Tyttöjä tarvitaan auttamaan kodin töissä ja nuorempien sisarusten hoitamisessa. Ja jos perheellä ei ole varaa kouluttaa kaikkia lapsiaan, pojat asetetaan herkästi etusijalle. Aidsin leviämistä on saatu viime vuosina monessa afrikkalaisessa maassa hillityksi ja tehokkaiden lääkkeiden ansiosta aidsiin sairastuneiden ihmisten tilanne on kohentunut. Aidsin vuoksi orvoiksi jääneitä lapsia on kuitenkin miljoonia eri puolilla Afrikkaa. Heistä huolehtivat usein mahdollisuuksiensa mukaan muut sukulaiset. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten auttamiseksi toimivat myös paikalliset viranomaiset ja järjestöt, jotka saavat tähän työhön kansainvälistä tukea. Hodihodi-verkkopelin tausta-aineistot Tausta-aineisto A) Lasten manner Henkilötarina I Victoria on kotoisin Sambiasta Henkilötarina II Malawilaisen Matildan tarina Henkilötarina VI Chris käy koulua Kenian maaseudulla Henkilötarina VII Etiopialainen Abathun puolustaa lasten oikeuksia Kuvapankki: kuvia afrikkalaisesta arjesta > vinkkejä opetukseen

5 2 Ideoita 3 5 luokkien äidinkielen kuvaamataidon käsityön opetukseen Emman päivä yllättää Tyttö joka voi olla nimeltään vaikkapa Emma on 8-vuotias ja hänen vanhempansa ovat kuolleet aidsiin. Siksi hän elää isoäitinsä hoivissa sisarustensa ja serkkujensa kanssa. Emma haluaisi käydä koulua, mutta isoveljen sairastuttua hänen täytyy päivisin auttaa isoäitiä. Pelihetki kotitehtävänä Emma on yksi Hodihodi-verkkopelin neljästä hahmosta. Kutakin hahmoa voi pelata kerrallaan kymmenisen minuuttia, sen jälkeen päivänvalo loppuu. Siksi peli sopii hyvin kotitehtäväksi alakouluikäiselle, joka saa sen avulla väläyksen toisenlaisessa maailmassa elävän lapsen arjesta. Ideoita tunnille Oppilaat ovat kotiläksynä/koulun koneella pelanneet Emman hahmoa. Millaisia asioita heille on tullut Emman elämästä mieleen? Lyhyen keskustelun jälkeen oppilaat saavat tehtäväksi suunnitella, käsikirjoittaa ja esittää pienen kohtauksen Emman elämästä. Näytelmät voi toteuttaa pienissä ryhmissä tai koko luokan yhteisenä projektina. Esityksen valmistelua voi laajentaa esimerkiksi kuvaamataito- ja käsityötunneille, joilla voidaan toteuttaa näytelmän lavasteet. Näytelmän evästykseksi opettaja kertoo arkiaamusta Emman kotona: Aurinko on vasta noussut, mutta isoäiti, Emma ja serkukset ovat jo hereillä. Kanat kaakattavat, yksi Emman veljistä on lypsänyt lehmän ja isoäiti keittää maissipuuroa pihalla olevalla liedellä. Emma rullaa patjan virkaa hoitaneet olkimatot kasaan päiväksi. Vanhemmat tytöt ovat hakemassa vettä kylän kaivolta. Kaikkialla käy iloinen hyörinä, sillä seuraavana päivänä kylässä pidetään häät. Myös Emman setä kaupungista on tulossa poikansa kanssa juhliin. Emma ei millään malttaisi odottaa sedän tuloa, koska hän tuo aina tuliaisia kaikille. Emman ystävä Bessy on lähdössä kävelemään naapurikylässä olevaan kouluun, mutta Emman on jäätävä isoäidin avuksi. Mitä sitten tapahtuu? Harmittaako Emmaa, kun hän ei pääse kouluun? Miten Emma auttaa isoäitiä? Eroaako kaupunkilainen serkkupoika kylän lapsista? Entä millaisia juhlavalmisteluja kylässä tehdään?

6 2 Taustatietoa opettajalle Afrikka on lasten maanosa: reilut 40 prosenttia afrikkalaisista on alle 15-vuotiaita. Vuonna 2000 maailman maat asettivat yhteiseksi tavoitteekseen sen, että kaikki maailman lapset pääsisivät kouluun, yhtä lailla tytöt kuin pojat. Kymmenessä vuodessa on edistytty paljon. Esimerkiksi Suomen tärkeissä afrikkalaisissa yhteistyömaissa Tansaniassa, Keniassa ja Sambiassa melkein jokainen lapsi pääsee aloittamaan koulun. Tärkeänä syynä on se, että maat pystyivät kansainvälisen tuen ja omien ponnistustensa ansiosta poistamaan alakoulujen koulumaksut 2000-luvun alussa. Afrikassa on kuitenkin tavallista se, että tyttöjen koulunkäynti keskeytyy useammin kuin poikien, ja alakoulusta yläkouluun asti etenee selvästi enemmän poikia kuin tyttöjä. Tyttöjä tarvitaan auttamaan kodin töissä ja nuorempien sisarusten hoitamisessa. Ja jos perheellä ei ole varaa kouluttaa kaikkia lapsiaan, pojat asetetaan herkästi etusijalle. Aidsin leviämistä on saatu viime vuosina monessa afrikkalaisessa maassa hillityksi ja tehokkaiden lääkkeiden ansiosta aidsiin sairastuneiden ihmisten tilanne on kohentunut. Aidsin vuoksi orvoiksi jääneitä lapsia on kuitenkin miljoonia eri puolilla Afrikkaa. Heistä huolehtivat usein mahdollisuuksiensa mukaan muut sukulaiset. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten auttamiseksi toimivat myös paikalliset viranomaiset ja järjestöt, jotka saavat tähän työhön kansainvälistä tukea. Hodihodi-verkkopelin tausta-aineistot Tausta-aineisto A) Lasten manner Henkilötarina I Victoria on kotoisin Sambiasta Henkilötarina II Malawilaisen Matildan tarina Henkilötarina VI Chris käy koulua Kenian maaseudulla Henkilötarina VII Etiopialainen Abathun puolustaa lasten oikeuksia Kuvapankki: kuvia afrikkalaisesta arjesta > vinkkejä opetukseen

7 3 Ideoita 7 9 luokkien maantiedon opetukseen Aika kaukana Suomesta? Hodihodi-verkkopelissä koulutyttö, katupoika, menestyksekkäästä urasta haaveileva radioaseman dj ja lääkäri seikkailevat kuvitteellisessa afrikkalaisessa kaupungissa. Kukin hoitaa omia arkiaskareitaan ja työtehtäviään kunnes päivänvalo loppuu. Miten afrikkalainen arki poikkeaa suomalaisesta? Meillä ja muualla Miten ympäristö ja sen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet määrittävät tavallisen ihmisen elämää? Hodihodi-verkkopelin avulla voi haastaa oppilaat pohtimaan sitä maantieteellistä maailmankuvaa, joka heille on Afrikan maanosasta muodostunut. Mitkä ovat ihmisen arjen kannalta olennaisimmat erot pohjoisen Euroopan ja eteläisen Afrikan elämässä? Ideoita tuntisuunnitelmaan Oppilaille annetaan kotitehtäväksi tutustua Hodihodi-verkkopeliin ja sen piirtämään, yksinkertaistettuun kuvaan afrikkalaisesta arjesta. Heidän tehtävänään on miettiä, mikä pelin maailmassa on uskottavaa ja mikä taas ei vastaa heidän näkemystään siitä, millaista elämä eteläisessä Afrikassa oikeasti on. Lisäksi oppilaiden pitää miettiä kolme asiaa, jotka vahvimmin määrittävät pelin hahmojen (tai yhden niistä) elämää. Opettaja jakaa taulun neljään osaan, joiden otsikot ovat: kotiolot, koulutus, ympäristö, yhteiskunta. Oppilaat käyvät kirjoittamassa mielestään tärkeimmän havaintonsa sopivan otsikon alle. Kun nelikenttä on täyttynyt, opettaja jakaa oppilaat vastaaviin neljään ryhmään. Kukin ryhmä keskittyy omaan otsikkoonsa ja sen alle ilmestyneisiin asioihin: mitkä piirteet yhdis- tävät ja mitkä piirteet erottavat suomalaista ja afrikkalaista elämää? Mitkä niistä asioista ovat paremmalla, mitkä kenties huonommalla tolalla pohjoisessa Euroopassa verrattuna eteläiseen Afrikkaan? Ja mitä huonolla tolalla olevien asioiden ratkaisemiseksi voisi tehdä? Ryhmä valitsee keskuudestaan kirjurin, joka kokoaa ryhmäkeskustelun tulokset ja esittelee ne muulle luokalle. Kukin ryhmä kertoo vuorollaan omat johtopäätöksensä ja muut saavat kommentoida niitä. Opettaja vetää keskustelussa nousseet ratkaisuideat ja ehdotukset yhteen ja voi antaa oppilaille vielä kotitehtävän: heidän pitää etsiä jonkun kehitysyhteistyötä tekevän suomalaisen tai kansainvälisen järjestön tai ulkoministeriön sivuilta esimerkki hankkeesta tai työstä, jota jossakin Afrikan maassa tehdään ihmisten elämän parantamiseksi. Oppilaat kirjoittavat hankkeesta 4 5 lauseen esittelyn.

8 3 Taustatietoa opettajalle Afrikkalaisten selkeä enemmistö asuu edelleen maaseudulla, mutta kaupungistumisen tahti on Afrikan mantereella tällä hetkellä maailman ripein. Koulutus, työ ja toiveet paremmasta elintasosta ajavat kaupunkeihin. Nopea kaupungistuminen tarkoittaa monissa maissa slummiutumista, sillä kohtuullisia asumuksia ei riitä tulokkaille eivätkä peruspalvelut ehdi kehittyä perässä. Afrikan kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeää onkin maaseudulla asuvan väestön toimeentulon, peruspalvelujen ja koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Kotitehtävää varten mahdollisia verkkolähteitä: Hodihodi-verkkopelin tausta-aineistot Tausta-aineisto C) Mahdollisuuksien maanosa Tausta-aineisto G) Kaupunki kutsuu Tausta-aineisto E) Kohti vuotta 2015 Tausta-aineisto I) Mielikuvien Afrikka Henkilötarina III Kenialainen Mashark selvisi vankilasta Kuvapankki: kuvia afrikkalaisesta arjesta > vinkkejä opetukseen

9 4 Ideoita 7 9 luokkien historian opetukseen Huomenta, unikeot seurassanne Dj Bono! Paikallisradion 21-vuotias juontaja Dj Bono janoaa menestystä. Ei hän ihan maailmankuulun kaimansa maineesta unelmoi, mutta ainakin hän haluaisi nousta julkkikseksi kotimaassaan. Pyrkimyksiä hidastavat radioaseman huonot laitteet, sähkökatkokset ja muut arkiset ongelmat. Pelin maailma ja oikeat uutiset Dj Bono on yksi Hodihodi-verkkopelin neljästä hahmosta. Kutakin hahmoa voi pelata kerralla kymmenisen minuuttia, sitten päivänvalo loppuu (ja sähkö on tänäänkin Matowaran kuvitteellisessa afrikkalaiskaupungissa poikki). Miltä Dj Bonon päivä näyttää? Mitä mielikuvia peli luo afrikkalaisesta tiedonvälityksestä ja kulutuksesta? Pelin kuvitteellista maailmaa voi rinnastaa lehtiuutisten tarjoamaan kuvaan afrikkalaisesta todellisuudesta. Ideoita tuntisuunnitelmaksi Oppilaat ovat kotiläksynä/koulun koneella pelanneet Hodihodi-verkkopeliä ja siinä Dj:n hahmoa. Sen lisäksi he ovat saaneet tehtäväkseen etsiä yhden jotakin Saharan eteläpuolisen Afrikan maata koskevan uutisen sanomalehdestä. Opettaja jakaa oppilaat 4 5 hengen ryhmiin. Ryhmissä oppilaat esittelevät toisilleen muutamalla lauseella kotoa tuomansa lehtiuutiset. Sen jälkeen he vertaavat uutisten tarjoamia näkymiä afrikkalaiseen todellisuuteen sekä pelin antamaan mielikuvaan dj:n afrikkalaisesta arjesta. Opettaja antaa ryhmien tehtäväksi pohtia kolmea kysymystä: 1. Millaiset uutiset Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ovat suomalaisissa sanomalehdissä tavallisimpia? Ovatko kotoa tuodut uutiset tyypillisiä jos, niin millä perusteella? 2. Millaisia uutisia oppilaat kuvittelevat eteläisen Afrikan omissa tiedotusvälineissä olevan? Miten samanlaisia tai erilaisia asioita ne kertovat kuin suomalaiset uutiset? 3. Mistä asioista uutiset eivät kerro? Ryhmät valitsevat keskuudestaan yhden, joka esittelee käydyn keskustelun muulle luokalle. Yhdessä mietitään, millaisista eteläistä Afrikkaa koskevista asioista haluttaisiin lukea lehdistä tai muualta lisää. Lehtiuutiset kootaan samalle seinälle ja oppilaat voivat tunnin lopuksi käydä tutkimassa muiden ryhmien uutisia.

10 4 Taustatietoa opettajalle Saharan eteläpuolisessa Afrikassa radio on ollut perinteisesti tärkein tiedotusväline. Radio kuuluu jokseenkin kaikkialla, ja siihen on myös useilla köyhillä kotitalouksilla varaa. Sanomalehdet ilmestyvät enimmäkseen vain suurimmissa kaupungeissa; jakeluverkostot puuttuvat ja ennen luku- ja kirjoitustaidon yleistymistä painettu sana ei muutenkaan ollut kattava tapa välittää tietoa. Muiden kulutusyhteiskunnan ilojen tavoin myös tiedonvälitys kasautuu eteläisessä Afrikassa kaupunkeihin. Esimerkiksi Suomen pitkäaikaisessa yhteistyömaassa Mosambikissa radio on tällä haavaa joka toisella kotitaloudella, television omistaa 12 prosenttia perheistä. Keskiarvojen taustalla on kaupunkien ja maaseudun suuri ero: kaupungeissa nämä hyödykkeet on käytössään lähes kaikilla. Mobiiliteknologia on viime vuosikymmeninä kuitenkin nopeasti parantanut myös afrikkalaisen maaseudun yhteyksiä. Keskimäärin joka toisella afrikkalaisella aikuisella on tätä nykyä käytössään kännykkä. Ennen matkapuhelinverkkojen rakentamista suunnilleen prosentilla afrikkalaisista oli käytössään lankapuhelin. Internetin käyttö on eteläisessä Afrikassa edelleen harvojen huvia. Vuoden 2010 lopussa koko mantereella netin käyttäjiä oli kymmenisen prosenttia väestöstä. Eteläisen Afrikan taloudellinen veturi Etelä-Afrikka on myös tiedonvälityksen suhteen maanosan kärkeä. Sekä perinteinen media että internet ja uusimpana sosiaalinen media ovat varsin laajassa käytössä. Hiljattaisen selvityksen mukaan vuotiaat eteläafrikkalaiset nuoret pitävät televisiota luotettavimpana tiedotusvälineenä, mutta arvostavat perinteisestä mediasta myös sanoma- ja aikakauslehtiä sekä radiota. Hodihodi-verkkopelin tausta-aineistot Henkilötarina IV Mtuka, Kenny, Micelo ja Farai ovat Sambian nuoria toivoja Tausta-aineisto C) Mahdollisuuksien maanosa Tausta-aineisto G ) Kaupunki kutsuu. Tausta-aineisto F) Kehityksellä on monta tekijää Kuvapankki: kuvia afrikkalaisesta arjesta > vinkkejä opetukseen

11 5 Ideoita 7 9 luokkien terveystiedon opetukseen Terveydeksi Hodihodi-verkkopelissä koulutyttö, katupoika, menestyksekkäästä urasta haaveileva radioaseman dj ja lääkäri seikkailevat kuvitteellisessa ja yksinkertaistetussa afrikkalaisessa kaupungissa. Kukin heistä hoitaa arkiaskareitaan ja yrittää selviytyä arjesta, kunnes päivänvalo loppuu ja pelissä on pidettävä tauko. Afrikka ja terveys Millaisia ovat afrikkalaisten terveysongelmat entä niiden ratkaisut? Mikä johtuu ihmisten omista valinnoista, mikä ympäristöstä? Hodihodin pelihahmoilla on lukuisia terveyteen liittyviä ongelmia ja riskejä. Pikkutyttö ei pääse kouluun, koska hänen veljensä on sairas ja slummissa asuva teini altistuu kaduilla monille taudeille sekä tapaturmille. Toisaalta pelin lääkäri hoitaa sairaita ja rakentaa klinikkaa kotikyläänsä. Ideoita opetukseen Oppilaille annetaan kotitehtäväksi tutustua Hodihodi-verkkopeliin ja sen hahmoihin. Peliä pelatessa heidän on kirjattava ylös hahmoihin liittyviä sairauksia ja terveydellisiä riskitekijöitä sekä asioita, jotka vaikut - tavat heidän terveyteensä. Onko jollain hahmoista muita suuremmat riskit sairastua? Miksi? Tunnin aluksi oppilaat miettivät hetken pareittain, mitä he tietävät Afrikan terveystilanteesta. Vahvistiko peli heidän ajatuksiaan vai toiko uusia ideoita siitä, miten terveysasiat näkyvät afrikkalaisten arjessa? Miten köyhyys ja sairaudet liittyvät toisiinsa? Lyhyen johdantokeskustelun jälkeen palataan kotitehtävään ja opettaja kokoaa oppilaiden peliin liittyvät huomiot taululle hahmoittain. Millaisia eroja pelihahmojen edustamien kylä- ja kaupunkiympäristöjen välillä terveyden kannalta on: Miten ympäristö ja hahmojen omat valinnat vaikuttavat heidän terveyteensä? Millaiset ovat pelin kuvaamissa ympäristöissä asuvien mahdollisuudet saada hoitoa ja lääkkeitä, jos he niitä tarvitsevat? Millaisia vaikutuksia hiv/aids-epidemialla on koko yhteiskuntaan? Miten pelin katupojan ja suomalaisen nuoren elämä eroavat toisistaan ja mikä vaikutus sillä on terveyteen? Miksi kehitysmaiden ihmisiä edelleen kuolee tauteihin, jotka meillä on saatu kuriin, joihin sairastumista voidaan estää tai joihin on olemassa hoitoa? Keskustelun päätteeksi opettaja voi antaa oppilaille vielä kotitehtäväksi lukea taustaaineiston D: Lääkäreitä tarvitaan. Sen pohjalta oppilaiden on valittava yksi pelin hahmoista ja muutamalla lauseella kuvattava, millainen on hänen terveytensä viiden vuoden kuluttua ja mitkä tekijät siihen silloin vaikuttavat?

12 Taustatietoa opettajalle Ihmiset elävät nykyisin terveempinä ja pidempään kuin 30 vuotta sitten. Kehitys on ollut kuitenkin hyvin epätasaista maailman eri alueilla: köyhimpien terveys on huonoin. Kehitysmaiden terveysongelmien taustalla on monia syitä. Monissa kehitysmaissa likainen vesi, huono hygienia ja tietämättömyys aiheuttavat sairauksia, jotka olisivat estettävissä. Köyhillä ihmisillä ei ole varaa terveydenhuoltomaksuihin, lääkkeisiin tai kunnolliseen ravintoon, joka pitäisi sairaudet loitolla. Terveyspalveluista on pulaa ja terveyskeskukseen voi olla liian pitkä matka. Tappavimpia tartuntatauteja köyhimmissä maissa ovat hengitystieinfektiot, ripuli, hiv/aids, tuberkuloosi, vastasyntyneiden tartunnat sekä malaria. Nuorten, vuotiaiden tyttöjen suurin kuolinsyy on lapsen odottaminen ja saaminen. Hyviä uutisiakin löytyy. Esimerkiksi Egyptissä äitiyskuolleisuus väheni puoleen kahdeksassa vuodessa, kun äideille tarjottua tukea ja tietoa lisättiin. Vuonna 2000 YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät kahdeksan vuosituhattavoitetta, joiden päämääränä on köyhyyden poistaminen ja kehi- 5 tysmaiden ihmisten elinolojen parantaminen. Tavoitteista neljä liittyy suoraan terveyteen: lapsikuolleisuuteen, äitiysterveyteen, tarttuvien tautien hillintään ja ympäristön kestävään kehitykseen. Hodihodi-verkkopelin tausta-aineistot Tausta-aineisto D) Lääkäreitä tarvitaan Tausta-aineisto E) Kohti vuotta 2015 Tausta-aineisto F) Kehityksellä on monta tekijää Henkilötarina V Adama on nigeriläiskylän ainoa sairaanhoitaja Kuvapankki: kuvia afrikkalaisesta arjesta > vinkkejä opetukseen.