Khall , liite nro 2. Kuopion gliopistollinen sairaala Kgsteri PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS

Transkriptio

1 Khall , liite nro Kuopion gliopistollinen sairaala Kgsteri PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS KYSTERI Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva PUITESUUNNITELMA Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Tilaajatoimikunta A4b

2 2 Sisällysluettelo 1.JOHDANTO 3 2. PUITESUUNNITELMAN PERUSTELUT Palvelujen järjestäminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö sekä maakunnallinen kehittämistyö Yleistä Terveydenhuoltolaki Terveyden-ja sosiaalihuollon palveluiden eheys ja kuntarakenne Muut lait ja ohjeet Maakunnallinen kehittämistyö Väestö Alueen väestön ikärakenne, huoltosuhdeja koulutustaso Alueen väestön hyvinvointi ja terveydentila Kuntaprofiilitja kuntien rahoituspohja Kuntaprofiilit Verotulot ja valtionosuudet sekä toimintatuotot Sosiaali-ja terveydenhuollon asukaskohtaiset menot Kustannukset palveluyksiköittäin Palvelujärjestelmä ja rakenne Kysterin keskushallinto ja palvelujen järjestämisvastuu NYKYTILANNE 1JA TAVOITEASETTELU Asiakaslähtöisyys Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaamisen tukeminen Palveluiden toimivuus ja hyvien toimintamallien tunnistaminen Taloudellisuus ja tehokkuus Palveluyksiköiden ja ryhmien toiminnan kuvaus Muut erillisratkaisut Ostopalvelut JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSESTÄ Kysterin alueen väestön palvelutarve ja sen kehitysnäkymät Kuntien rahoituspohja Muuttuvan lainsäädännön heijastevaikutukset palvelutuotantoon Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Terveyden-ja sosiaalihuollon eheyden toteuttaminen KYSTERIN STRATEGIA VÄESTÖLLE TARJOTTAVIEN PALVELUJEN TAVOITETILA Yleistä Tavoitetila toimintasektoreittain TOIMINTALINJAT TAVOITETILAN SAAVUTTAMISEKSI PUITESUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI TIIVISTELMÄ 77

3 3 1. JOHDANTO Riittävien terveydenhuoltopalvelujen tuottaminen on lakisäateinen velvoite. Palvelujen järjestämisvastuussa oleva kunta tai muu toimija vastaa siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut, ja että palvelut ovat laadukkaita ja yhtä hyviä kaikille. Järjestäjä vastaa myös rahoituksesta ja siitä, että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Kuntien järjestämisvastuusta säädetään sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa Iaeissa ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta. Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja erilaisia palveluita. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan kunnan terveyskeskuksessa. Julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden sisältö ja laajuus määritellään pääasiassa kansanterveyslain 14 :ssä ja erikoissairaanhoitolain 1 ja 3 :ssä. Kunnan velvollisuuteen järjestää asukkaidensa sairaanhoito kuuluu lääkärin suorittama tutkimus, hänen antamansa tai valvomansa hoito sekä lääkinnällinen kuntoutus. Järjestämisvelvollisuuteen kuuluu myös velvollisuus järjestää tarvittaessa mahdollisuus erikoislääkärijohtoiseen sairaanhoitoon. Järjestäjällä voi olla monta tuottajaa tarjoamassa palveluja kuntalaisille. Tuottajat voivat olla kunnallisia tai yksityisiä yrityksiä. KYSTERIN tavoitteena on tuottaa kuntalaisten lähipalvelut paikallisesti ja pääasiallisesti omana toimintana. Terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex)) Juankosken kaupunki, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kunnat siirsivät perusterveydenhuollon ja vanhusten Iaitoshoidon järjestämisvastuun Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle toimintansa aloitti Perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERI, joka on yksi palvelualue sairaanhoitopiirin kolmesta palvelualueesta. Järjestämisvastuu toteutetaan KYSTERI SSÄ siten, että sairaanhoitopiiri vastaa yhdessä kuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti. Tavoitteena on, että palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten toimintakyky, terveydentila ja siihen vaikuttavat tekijät seurannan perusteella edellyttävät. Palvelujen tarpeen arviointi toteutuu lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen tai muun hoidon ja hoivan tarpeen arvioinnin mukaisesti. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva puitesuunnitelma valtuustokausittain. Tämä puitesuunnitelma on Perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERIn toinen ja koskee vuosia Puitesuunnitelmaa tarkastetaan vuoden 2014 aikana kunnilta siirtyvän sosiaalitoimen osalta Puitesuunnitelmassa kuvataan ensin väestön palvelutarvetta indikaattoreiden ja tilastotietojen avulla. Tämän jälkeen kuvataan kuntien rahoituspohjaan liittyvät tiedot ja toimintaympäristön kehityksen mukanaan tuomat haasteet palvelujärjestelmälle. Palvelujärjestelmäkuvauksen jälkeen puitesuunnitelman loppuosassa kuvataan tavoitetila, johon vuosien kuluessa pyritään ja toimenpiteitä tavoitetilan saavuttamiseksi sekä se kuinka puitesuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan. Puitesuunnitelmaa ovat olleet työstämässä toiminnan kuvauksen osalta palveluyksiköt ja palvelualueen hallinto kuntia kuultuaan. Tillajatoimikunnalla on johtossäänön mukainen

4 4 valmisteluvastuu valtuustokausittain ehdotuksesta perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon puitesuunnitelmaksi ao. kuntien ja kuntayhtymän hyväksyttäväksi. 2. PUITESUUNNITELMAN PERUSTELUT Kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolaissa terveydenhuollon järjestämisvastuu on säädetty kuntien tehtäväksi. Kunnallishallinnossa tehtävien hoidossa käytetään yleisesti käsitettä järjestämisvastuu. Järjestämisvastuukäsitteellä vastuun sisältö halutaan erottaa palvelujen tuottamisesta tai hoitamisesta. Järjestämisvastuuseen sisältyy kunnan vastuu kuntalaisille siitä, että laissa turvattuja tai muita palveluja on saatavilla ja että kuntalaiset saavat nämä palvelut lain turvaamalla tavalla. Järjestämisvastuuseen kuuluu myös vastuu palvelujen järjestämistavasta, joka voi toteutua omana tuotantona, yhteistoimintana tai ostopalveluina. Vastuuseen kuuluu lisäksi vastuu palvelujen rahoituksesta ja riittävien voimavarojen varaamisesta palvelujen järjestämiseen. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palvelujen palvelutason määrittely sekä päätöksenteko siitä, millä palvelurakenteella, kustannus- ja laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan ja keiden palvelujen tuottajien toimesta. Järjestämisvastu u toteutetaan KYSTERI SSÄ siten, että sairaanhoitopiiri vastaa yhdessä kuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti. Palvelujen tarpeen arviointi toteutuu lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen tai muun hoidon ja hoivan tarpeen arvioinnin mukaisesti. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi on muodostettu sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteinen toimielin, tilaajatoimikunta, jossa on sairaanhoitopiirin ja kuntien edustus. Tilaajatoimikunnan esittelijänä toimii johtajaylilääkäri. Sairaanhoifopiirissä valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva KYSTERIn puitesuunnitelma valtuustokausittain. Puitesuunnitelma on kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen strateginen suunnitelma, jonka avulla suunnitellaan, yhteen sovitetaan ja dokumentoidaan kuntalaisille hankittavia palveluja koskevat tavoitteet ja toimintalinjat sekä palveluihin suunniteltavat muutokset siten, että ne muodostavat lähtökohdat palvelusopimusten ja talousarvioiden laadinnalle. Järjestämissuunnittelun piiriin ei kuulu palvelujen tuottajaorganisaatioiden sisäistä toimintaa koskeva päätöksenteko. Puitesuunnitelma käsitellään KYSTERIN tilaajatoimikunnassa ja sairaanhoitopiirin ja kuntien valtuustoissa. Samoin sairaanhoitopiiri ja kunnat valmistelevat vuosittain palvelusopimukset kuntien väestölle tuotettavista palveluista. Palvelusopimusten valmistelun yhteydessä voimassa olevaa puitesuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. 2.1 Palvelujen järjestäminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö sekä maakunnalllnen kehittämistyö Yleistä Terveydenhuollon toimeenpanon tehtävien ohjaus ja valvonta kuuluvat keskushallinnossa sosiaali- ja terveysministeriölle ja alueellisesti aluehallintoviranomaisille. Nykyisessä terveydenhuollon lainsäädännössä voidaan erottaa erikseen säädökset, jotka koskevat

5 5 palvelujen järjestämisvelvollisuutta ja tuottamista, terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa sekä potilaan asemaa ja oikeuksia. Voimassa olevan sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian ja hallitusohjelman mukaan painotetaan kykyä tarjota yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille, vahvistaa peruspalveluita, ennaltaehkäisevää työtä ja asiakkaan asemaa, parantaa palveluiden laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta, uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta ja palvelujen järjestämistä ja tuotantotapoja.tavoitteena on järjestää palvelut riittävän suurissa toiminnallisissa kokonaisuuksissa, luoda sosiaali- ja terveydenhuollolle yhtenäiset ja kestävät rakenteet ja samalla parantaa palveluketjun toimivuutta sekä säilyttää sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu kunnilla Terveydenhuoltolaki voimaan tulleen Terveydenhuoltotain tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja niiden tehokasta tuottamista. Lailla halutaan myös varmistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö ja asiakaskeskeisyys. Terveydenhuoltolaissa esitetään asiakaskeskeisyyden lisäämiseksi, että potilaalla olisi mahdollisuus valita ensivaiheessa kuntansa terveysasema ja kunnallisen erikois sairaanhoidon toimintayksikkö erityisvastuualueella. Lisäksi jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun, vapaaajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, hän voisi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen muuta terveyskeskusta tai kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikköä. Vuonna 2014 sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon valinnan mahdollisuus laajenee valtakunnalliseksi. Terveydenhuoltolakiin sisältyy potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laatua vahvistavia säännöksiä, laissa korostuu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy ja lakiin sisältyy velvoite asettaa kunnan strategisessa suunnittelussa tavoitteita kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimenpiteistä ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiiri vastaa kuntien sijaan ensihoitopalvelun järjestämisestä. Tavoitteena on luoda kattava ja tasapuolinen ensihoitojärjestelmä koko maahan siten, että ensihoitopalvelu muodostaisi alueellisen kokonaisuuden ja saumattoman palveluketjun sairaaloiden päivystystoiminnan kanssa. Uudistuksessa sairaankuljetus ja ensihoito integroitiin tiiviisti terveydenhuollon palveluketjuun. Toiminta suunnitellaan kokonaisuutena alueellisten tarpeiden ja tarjolla olevien päivystyspisteiden mukaan siten, että väestö saa mahdollisimman tasavertaiset palvelut. Terveydenhuoltolain perusteella sairaanhoitopiirin alueella kunnallisten terveydenhuollon yksiköiden välille muodostetaan yhteinen potitasrekisteri. Potilaan tullessa ensimmäisen kerran vastaanotolle häntä informoidaan yhteisestä rekisteristä ja siitä, että tietoja voidaan luovuttaa toimintayksiköiden välillä ilman erillistä suostumusta. Potilas voi myös kieltää tietojensa luovuttamisen toiselle häntä hoitavalle yksikölle, jolloin hän on itse vastuussa tarvittavan tiedon välittämisestä häntä hoitavalle lääkärille. 9J

6 6 Terveydenhuoltolain mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon niiden vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnan velvollisuutena on seurata asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin ja arvioitava tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävänä on tarjota asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta ja levittämällä kuntien käyttöön toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava fetveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, sekä terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on lain mukaisesti perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee toiminnallaan alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista Terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden eheys ja kuntarakenne Hallituksen esitys (268/2010), jossa ehdotetaan muutettavaksi kunta- ja palvelu rakenneuudistuksesta annettua lakia sekä sosiaalihuoltolakia, on annettu eduskunnalle ja vahvistettu eduskunnassa Lakiehdotus sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä vahvistavat säännökset, joiden mukaan yhteistoiminta-alueelle tulee siirtää perusterveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollon tehtävät kokonaisuutena lukuun ottamatta päivähoitoa. Sosiaalihuollon toiminnat tulee siirtää yhteistoiminta-alueille viimeistään Kuntien oli elokuun 2011 loppuun mennessä tehtävä sitova päätös väestöpohjavaatimuksen täyttämisestä sekä yhteistoiminta-alueelle perusterveyden huollon lisäksi siirrettävistä sosiaalihuollon palveluista.ym lainkohtien toteuttaminen on toimeenpanovaihessa siten että kuntien sosiaalitoimi lukuuotamatta päivähoitoa siirtyy samaan yhteiseen organioisaatioon peusterveydenhuollon kanssa Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi vuonna Uudistusta koskeva laki (169/2007) tuli voimaan helmikuussa 2007 ja se oli voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Puitelain mukaan perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät tulee järjestää vähintään noin asukkaan kunnassa tai yhteistoiminta alueella. Puitelaissa on määritelty 5 :ssä säännöksen mukaisiksi pitkien etäisyyksien kunniksi 28 kuntaa. KYSTERIn alueen kunnista Rautavaaran kunta täyttää tämän ehdon. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislakia valmisteltiin palvelurakennetyöryhmässä, jonka määräaika päättyi Palvelurakenneuudistuksen valmistelun tueksi asetettiin selvityshenkilöryhmä, joka selvitti yhdessä kentän toimijoiden kanssa alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Työ valmistui maaliskuussa Järjestämislain kirjoittamista varten asettiin uusi työryhmä.

7 7 Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset mennessä. STM:n valmisteleman järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan Kuntien yhdistymisten kaavaillaan tulevan voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017. Hallitusohjelman mukaan uudistetaan myös valtionosuusjärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuteen kannustavaksi. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmia halutaan vähentää. Tämä valmistelu käynnistyy, kun palvelurakenneuudistus etenee. Kunnalliset terveyspalvelut ja sairausvakuutusjärjestelmä halutaan sovittaa paremmin yhteen, jotta kokonaiskustannukset ovat paremmin hallittavissa. Sairausvakuutuksen roolia selvittäneen työryhmän ehdotus valmistui helmikuussa Muut lait ja ohjeet Voimassa oleva kuntalaki (365/1995) luo puitteet kuntien eri hallinnonalojen toiminnan organisoimiseksi. Toiminnan kannalta kuntalaki on varsin joustava. Palvelut voidaan hoitaa itse, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai hankkia ne muilta palvelujen tuottajilta (kuntalain 2 ). Kunnan peruspalvelujen lainmukaisuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan monin eri tavoin ja eri näkökulmista. Kuntien velvoitteesta järjestää terveydenhuollon palveluja säädetään kansanterveyslaissa (66/1972, KTL), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989, ESHL) ja mielenterveyslaissa (1116/1990). Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitoimintaan liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja toiminnan valvonnasta säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) ja asetuksessa (564/1994). Potilaan oikeuksia määrittävät laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, potilaslaki) sekä potilasvahinkolaki (585/1986). Terveydenhuollon lainsäädännön lisäksi terveyspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä ammattihenkilöiden ja potilaiden asemaan ja oikeuksiin vaikuttavat monet yleislainsäädännön säännökset, muun muassa hallintolaki (434/2003), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), henkilötietolaki (523/1999) ja laki julkisista hankinnoista (348/2007). Myös sosiaalihuollon lainsäädäntö vaikuttaa terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, muun muassa sosiaalihuoltolaki (710/1982), laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sekä päivähoitolaki (36/1973), vammaispalvelulaki (380/1987), laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977), päihdehuoltolaki (41/1986) ja lastensuojelulaki (417/2007). Kotikuntalakia ja siihen liittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on muutettu siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tai vastaavissa olosuhteissa hoidossa olevalla henkilöllä olisi mahdollisuus valita kotikuntansa. Tämä koskee mm. laitoksissa asuvia vanhuksia ja kehitysvammaisia, jotka haluaisivat esimerkiksi muuttaa lähemmäs sukulaisiaan. (HE 101/2010). Äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen tuottamisen ohjeiksi on laadittu kansallisia oppaita. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva valtioneuvoston asetus (380/2009) tuli voimaan siten, että määräalkaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulivat voimaan Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää em. palveluissa. Asetuksella muutettiin aikaisemmat suositukset

8 8 kuntia velvoittaviksi säännöksiksi. Raskauden ehkäisyneuvonnasta sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi ensimmäisen kansallisen toimintaohjelman seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseksi vuosina (STM 2007:17). Toimintaohjelmassa on esitetty toimenpiteitä raskauden ehkäisypalvelujen kehittämiseksi, sukupuolitautien torjumiseksi sekä seksuaalineuvonnan integroimiseksi kaikkiin terveyspalveluihin. Kouluterveydenhuolto on määritelty Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa (STM 2004:8). Lääkinnällisestä kuntoutuksesta on nykyisessä lainsäädännössä säädetty samansisältöisesti sekä kansanterveyslaissa että erikoissairaanhoitolaissa. Nykyisessä kuntoutusasetuksessa säädetään tarkemmin lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä, palveluista, suunnittelusta ja seurannasta sekä apuvälineistä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Apuvälinepalvelujen laatusuosituksessa (2003) edellytetään sairaanhoitopiirejä sopimaan alueella apuväline palvelujen keskittämisestä, työn- ja vastuunjaon sopimisesta ja toimintatapojen yhtenäistämisestä. Mielenterveyslain mukaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan päihdepalveluja on järjestettävä kunnassa ilmenevän tarpeen mukaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon yleisinä palveluina että päihdehuollon erityispalveluina. Huumeiden käyttäjien terveysneuvonta ja pistosvälineiden vaihto on annettu tartuntatautiasetuksessa (786/1986) tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavalle kunnalliselle toimielimelle ja sen alaisena terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Kansanterveysasetus velvoittaa järjestämään mammografiaan perustuvan rintasyöpäseulonnan. Vuoden 2007 alussa astui voimaan uusi Valtioneuvoston asetus seulonnoista (1339/2006), jolla laajennettiin maksuton rintasyöpäseulonta vaiheittain ikäluokkiin vuotta, Kohdun kaulaosan syöpää ehkäisevän seulonnata edellytetään järjestettävän vuotiaille. Tammikuussa 2007 voimaan tullut asetus velvoittaa kuntia järjestämään raskaana oleville varhaisraskauden yleisen ultraäänitutkimuksen, kromosomipoikkeavuuksien selvittämisen ja ultraäänitutkimuksen vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi. Kansanterveyslain mukaan kunnan on velvollisuus tuottaa työterveyshuoltopalveluja sekä työnantajille että yrittäjille. Kansanterveyslain 5 sääntelee kansanterveyslain mukaisten tehtävien hoitamista. Pykälän 4 momenttia on muutettu lukien siten, että kansanterveyslain 14 :n 1 mom. 7) ja 8) kohdissa kunnan tehtäväksi säädetyn työterveyshuollon palvelujen tuottamisvelvoitteen jäsenkunta voi päätöksensä mukaisesti hoitaa muullakin tavalla itse tai alueellisesti yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Tehtävän hoitamista varten voidaan perustaa myös erillinen kuntayhtymä tai liikelaitos. Lain muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kuntien työterveyshuollon tehtävien hoitaminen alueellisena yhteistyönä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Kansanterveyslain 5 ja 6 :ien muutokset mahdollistavat työterveyshuollon tehtävien hoitamisen liikelaitoksen muodossa. Liikelaitoksen toimintaa sääntelee kuntalaki. Potilaslain lähtökohtana on asiakaskeskeisyys, sillä terveyden- ja sairaanhoito on potilaslaissa määritelty yksilön terveydentilan määrittämiseksi taikka hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviksi toimenpiteiksi. Potilaslaissa todetaan, että potilaalla on oikeus ilman syrjintää saada hänelle lääketieteellisesti tarpeellinen hoito. Potilaslain mukaan hoitoa on annettava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

9 9 Potilaslaki suuntasi terveydenhuollon toimintaa kohti asiakaskeskeisyyttä. Potilaslaki vaikuttaa erityisesti hoidon laatuun. Laki edellyttää, että hoidon tarpeen arvioinnin sekä potilaan hoidon ja kohtelun on oltava laadultaan hyvää ja muutoinkin täytettävä laissa määritellyt hyvän hoidon ja kohtelun kriteerit. Hyvän hoidon käsite sisältää muun muassa ihmis- ja perusoikeuksien noudattamisen hoitosuhteessa. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain niin sanotuissa hoitotakuusäännöksissä on myös heijastuksia asiakaskeskeisyydestä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994, ammattihenkilölaki) todetaan, että ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon toiminnasta potilaalle koituva höyty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään Maakunnalllnen kehittämlstyö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin organisoimana yhteistyössä alueen kuntien kanssa valmistellaan tiivillä aikatauluilla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen ja rajapintoihin liittyvää selvitystyötä. Kyseessä on tuottavuushanke. Tämän hankkeen ohjelman keskeisenä tavoitteena on tuottavuuden ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon yksiköissä ja niiden toimintaprosesseissa. Tuottavuushankkeen ohjelmaan liittyy myös erikoissairaanhoidon ylikäytön purkaminen ja kuntalaskutuksen kasvun alentaminen. Hoidon porrastuksella ja optimaalisella palvelulogistiikalla on osoitettava konkreettinen taloudellinen hyöty. lntegroitujen hoitopalvelujen kuntalaskutuksen tulee olla avointa, eikä palvelujen hintatasoa saa nostaa vuositasolla enempää kuin keskimäärin 2,6% vuosina Tuottavuushankkeen tehtävänä on kehittää terveydenhuollon hoitopolkuja ja palvelulogistiikkaa asiakkaan tarpeista lähtien vailla keinotekoisia raja-aitoja. Toiminnallisia muutoksia tavoitellaan kumppanuuteen perustuen muodostamalla yhdessä sovittuja optimaalisia palvelukokonaisuuksia. Lisäksi terveydenhuoltolain mukaan (34) kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Suunnitelma perustuu väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Tämä on Pohjois-Savon alueella yhteinen. Suunnitelmasta alueen kuntien on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kanssa ja hyväksyttävä suunnitelma sairaanhoitopiirin valtuustossa meneillään olevaksi valtuustokaudeksi. Valmistelutyötä tehdään perusterveydenhuollon yksikössä, josta vastaa ylilääkäri. Hän on kiertänyt kaikki Pohjois-Savon alueen kunnat. Järjestämissuunnitelman laadintaa varten on kunnat nimenneet edustajansa ohjaus- ja johtoryhmään. Pohjois-Savon alueen järjestämisuunnitelmasta ovat esillä seuraavat kehitvsteemat: 1. Terveyden ja hyvinvoinnin sekä kuntien hyvinvointityön edistäminen Tätä kehittämissuuntaa tukee suunnitelmakaudella vuoden 2015 loppupuolelle asti jatkuva Terveempi Itä-Suomi-hanke, TERVIS. 2. Terveyskeskusten avosairaanhoitopalvelun kehittäminen

10 10 Lähtökohtina ovat terveyskeskusten nykyiset toiminnalliset tilanteet ja avainhenkilöstön rekrytointitilanteet. Kansallisista hankkeista Hyvä Vastaanotto ja Terveyshyötymallia edistäneet hankkeet ovat tuoneet ja tuovat koko ajan uusia ajatuksia ja malleja vastaanottotyön kehittämiseen. 3. Päivystystoimintojen ja päivystyksen rakenteiden kehittäminen Tavoitteeksi otetaan kehityksen ohjaaminen kohti kolmen ympärivuorokautisen päivystyksen rakennetta suunnitelmakaudella. Ilta- ja viikonloppupäivystysten tai päivystysluonteisten vastaanottojen kehittämisellä vastataan huoliin lähipalveluiden liian voimakkaasta keskittymisestä kaupunkikeskuksiin. 4. Kotiin tuotettavien palveluiden vahvistaminen Edistetään laaditun Kastehankkeen mukaisesti. Pyritään palvelurakenteesee, jossa sairaalahoitoa ja laitoshoitoa korvataan kotiin tuotettavilla palveluilla. 5. Terveyskeskussairaaloiden lyhytaikaisen hoidon kapasiteetin ja perustehtävien selvittäminen sekä tarvittavien muutos- ja kehittämistoimien liikkeelle saaminen Osastojen roolit ja kapaseittteeti ja tehtyävät maakunnan aluella selvitetään erillisen selvityksen avulla. Oletuksena on, että esille tulee edelleenkin tarvetta ehdottaa kapasiteetin supistamista. Tavoitteeksi otetaan maakunnan (sairaanhoitopiirin ulkopuolisten organisaatioiden) sairaalakartan kehittäminen sekä toiminnallisesti että myös tilojen saneeraustarpeet huomioon ottaen. 6. Perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin palveluiden integrointi; terveyskeskuksiin tuotettavat erikoissairaanhoidon palvelut, ml kumppanuusvirkajärjestelyt sekä yhteiselle maaperlile rakennettavat uudenlaiset palvelut. Ko. teema tukeutuu sairaanhoitopiirin tuottavuushjelman linjauksiin. 7. Sosiaalipalveluiden kanssa yhdessä rakennettavien hoitopolkujen ja palvelukokonaisuuksia koskevien suositusten ja ohjeiden tuottaminen Kehitettävinä esimerkkeinä järjestämissuunnitelmassa esille nostetaan 1) kehitysvammaisten palvelupolku, 2) päihdeongelmien hoito ja 3) muistisairauksia sairastavien palvelukokonaisuus 8. Kuntoutuksen työnjaon ja hoitopolkujen selkeyttäminen PTH-yksikön toimesta on kartoitettu Pohjois-Savon perusterveydenhuollon nykytilaa. Tällä asialla on myös tuottavuushankkeen alaryhmät. Perusterveydenhuollon toimijana KYSTERI toimii yhteistyössä kunnan eri toimialojen kanssa niin hyvinvointikertomusten tavoitteiden toteuttamisessa kuin sairauksin primääri ja sekundääripreventiossakin. Yhteistyö kunnan eri toimijoiden kanssa terveyden edistämisen näkökulmasta on vakiintumassa. KYSTERI liikelaitoksesta on ollut edustajat mukana Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen ja kansansairauksien ehkäisyn maakunnallisessa työryhmässä. 2.2 Väestö Alueen väestön Ikärakenne ja väestökehitys, huoltosuhde sekä koulutustaso

11 49 11 KYSTERIN alueen kuntien väestön kokonaismäärä on ( ). Koko alueen väestöstä on vuotiaita 13,5, vuotiaita 58,9 ja yli 65 vuotiaita 27,6 prosenttia ja vuotiaiden osuus on pienempi ja yli 65 vuotiaiden suurempi kuin muualla Pohjois-Savossa. (Taulukko 1.) KYSTERIN alueen kolme palveluyksikköä ovat kooltaan lähes samankokoisia. Nilakan alueen väestö on , Leppävirran ja Koillis-Savon Leppävirran palveluyksikössä on enemmän 0-14 vuotiaita ja vuotiaita kuin Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköissä. Nilakassa on puolestaan enemmän ja vuotiaita kuin Leppävirralla ja Koillis-Savossa. Selkeästi enemmän yli 75 - vuotiaita on Nilakan alueella kuin Leppävirralla ja Koillis-Savossa. (Tilastokeskus ) Taulukko 1. Kysterin alueen, Pohjois-Savon ja koko maan väestön 0-14, 15 64ja yli 65 vuotiaat (n ja X osuus väestöstä) Henkilöt %-osuudet Yhteensä f 65- Keitele ,6 60,5 26,9 Pielavesi , ,6 Tervo ,2 60,6 29,2 Vesanto ,4 56,0 32,6 Juankoski ,7 61,7 25,6 Kaavi ,8 57,0 29,2 Rautavaara ,1 56,5 32,3 Leppävirta ,9 59,6 24,9 Yhteensa ,5 58,9 27,6 POHJOIS-SAVO ,4 63,8 20,8 KOKOMAA ,8 18,8 KYSTERIN alueella väestön määrä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vähenee vuosien ja 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa. Kasvu on selkeintä Keiteleellä, Juankoskella ja Leppävirralla. Vuosien 2020 ja 2030 väestöennusteiden mukaisesti tarkasteltaessa 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvu on kuitenkin KYSTERIn alueen kunnissa maltillisempaa kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. (Taulukko 2., lähde KYSTERIn alueen kuntakohtaisessa tarkastelussa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella yli 65 vuotiaiden suurin osuus on Vesannolla ja Rautavaaralla. Seuraavaksi eniten heitä on Pielavedellä. Leppävirralla yli 65-vuotiaita on KYSTERIn alueen kuntien vertailussa vähiten. (Taulukko 3.)

12 12 Taulukko L.hd.: T9tok.ku KYSTERIn alueen 75 vuotta täyttänyt väestö vuonna 2011 ja ennuste vuoslile 2020 ja To,fr,,rntv.20I5 B,nt,Ie Etnt,Ie tåtuto l.hrni Yht. 75 v. % etö.t Yht. 75 % Yht. 75 v , ,56 K8eI ,8 E5ebvI Vs.nto , , ,0 nkrnbt Kvi , , , , , ,3 30,9 Lepp.vhI till POKJOIS-SAVO , ,3 KOKO MAA Taulukko 3. KYSTERIN alueen kuntien ikärakenteen vertailu Pohjois-Savon sairaanhoitoplirin alueeseen. Shp Kunta Asukas v v. - luku Siitä, vuotiaiden vuotiaiden osuus. Vert. 31, v. 65-v. - %-osuus %-osuus oma shp Pohjois-Savon f0 20,2 100 PS Juankoski ( ,4 24,5 121 PS Kaavi ,6 28,0 138 PS Keitele ,3 26,2 130 PS Leppävirta ,9 118 PS Pielavesi ,3 28,9 143 PS Rautavaara ,0 31,1 156 PS Tervo 1 ( ,9 28,6 141 PS Vesanto ,1 31,3 155 Lähde: net / tilastot Väestön huoltosuhde ja työttömyysaste KYSTERIn alueen kuntien taloudellinen ja väeställinen huoltosuhde oli vuonna 2011 koko maan ja Pohjois-Savon alueen keskiarvon yläpuolella. ( savo.fi/fi/psl/tietopalvelu/tilastotieto. php). Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2012 KYSTERIn alueen kunnissa 11 prosenttia. Pohjois-Savossa työttömyysaste oli tuolloin 10,7 ja koko maan 9,4 prosenttia. Korkein työttömyysaste KYSTERIn alueen kunnista oli Kaavilla (12,3 %) ja matalin Tervossa (9,4%) (THL, Tilasto-ja indikaattoripankki Sotkanet ). (Kuvio 1.)

13 13 Kuvio 1. KYSTERIN alueen väestön työttömyysaste vuosina Työttömyys Lähde Pohjois-Savon liitto [oi 0 [oii * 2012 Juankoski Kaavi Rautavaara Koitele Pielavesi 1 Tervo Vesanto Leppavirta i3tl13 12, i11j 1l,6j ,5 11, ,5 9,5 10,8 11,3 10,6 12, ,8 11,6 9,4 10,7 1 11,6 Pitkäalkaistyöttömiä koko KYSTERIn alueella oli vuonna prosenttia. Koko Suomen alueella heitä oli 23,4 prosenttia. KYSTERIn alueella pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2011 eniten Keiteleellä ja vähiten Rautavaaralla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuoden välisenä aikana kolme prosenttia KYSTERIin kuuluvien kuntien alueella ja samoin koko Suomessa. Nuorisotyöttömiä oli vuonna 2011 eniten Leppävirralla (16,2 %) ja vähiten Vesannolla (8,5 %). Koko maan alueella heitä oli tuolloin 11,9 prosenttia. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet ). Väestön koulutustaso KYSTERIN alueen kuntien väestöstä tutkinnon suorittaneita oli vuoden 2011 tilastojen mukaan 56,6 prosenttia (Vrt. Pohjois-Savo 67,7 ja koko maa 67,7 prosenttia) ja ilman tutkintoa olevia 43,4 prosenttia (Vrt. Pohjois-Savo 32,3 ja koko maa 32,3 prosenttia). Tutkinnon suorittaneista keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 42,1 (Vrt. Pohjois-Savo 43 ja koko maa 39,5 prosenttia) ja korkea-asteen tutkinnon 14,4 prosenttia (Vrt. Pohjois Savo 24,7 ja koko maa 28,2 prosenttia). Rautavaaralla oli 15 vuotta täyttäneistä nuorista tutkinnon suorittanut 49,9 ja Leppävirralla 64,1 prosenttia. Edellä kuvatut tiedot on koottu Pohjois-Savon liiton tilastotiedoista vuodelta Alueen väestön hyvinvointi ja terveydentila Salrastavuuslndeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kuviossa 2 on kuvattu KYSTERIN alueen kuntien väestön sairastavuusindeksit. Voidaan todeta, että Rautavaaralla on korkein ja Keiteleellä matalin sairastavuusindeksi. Vuosien 2010 ja 2011 vertailussa selkeimpiä muutoksia sairastavuusindekseissä on tapahtunut Kaavilla, ja Rautavaaralla. Näissä molemmissa sairastavuusindeksit ovat laskeneet.

14 14 Kuvio 2. KYSTERIN alueen kuntien sairastavuusindeksit vuosina 20jJa KYSTERIN alueen väestön sairastavuusindeksi vuosina 2010 ja j Z(, Kansansairauksia kuvaavat indikaattorit Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja % väestöstä indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin läakkeisiin oikeutettujen henkilöiden osuuden prosentteina väestöstä. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, etta kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Oikeus erityiskorvattavaan lääkitykseen toimii kohtalaisen hyvänä pitkäaikaissairastavuuden indikaattorina. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on Suomessa yli miljoona henkilöä, eli yli 20 % koko väestöstä. Pohjois-Savossa on kolmas osa väestöstä oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Taulukossa 4 on kuvattu KYSTERIn alueen väestön, Pohjois-Savon ja koko maan erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus. KYSTERIN alueella eniten heitä on Rautavaaralla ja vähiten Leppävirralla. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet ). Taulukko 4. Erityiskorvattavlin lääkkelsiin olkeutettula % väestöstä Kysterin alueella. Lehde: TF-lL 1 SOTKAnet Juankoski 33,7 34,4 34,7 Kaavi 37, ,8 Keitele 35,3 35,4 35,2 Leppävirta 31,7 31,8 32,1 Pielavesi 35,2 35,4 35,6 Rautavaara 41,3 41,5 42 Tervo 39,4 39,9 40 Vesanto 39,5 40,1 39,7 Pohjois-Savo 29,6 29,8 30 Koko maa 23,5 23,6 23,8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrät eivät vaihetele kovin paljon KYSTERIn palveluryhmien ja yksiköiden välillä. Diabeteksen ja astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on kunnan väestöön suhteutettuna eniten Tervossa ja Rautavaaralla niveireumaan. (Kuvio 3.)

15 15 Kuvio 3. Astman, diabeteksen ja niverireuman erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeutetttujen määrä ja prosenttiosuus paiveluryhmien ja yksköiden väestöstä. Astmaan, diabetekseen ja nivelreumaan Iääkehoftoa saavien määrät KYSTERIN paiveiuyksikölss. ja ryhmissa IAstm 12011) il ii. Xete1e VentoJjivo1 N!Ik$wnkok 6aai vavjieppäwta Yhte,si %v Dbete2011) 733j ] IDiab%vaeiesta e L Nvekeunia % ves1osta Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja on eniten Kaavilla ja vähiten Leppävirralla. Sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on eniten Rautavaarafla ja vähiten Leppävirralla ja Keiteleellä. Verenpainelääkkeistä erityiskorvauksen saaneita on eniten Rautavaaralla ja Vesannolla ja depressiolääkkeistä Juankoskella ja Kaavilla. (Kuvio 4.) Kuvio 4. Sepelvaltlmo-, verenpainetaudin ja depressioiden erityiskorvattavaan lääkehoitoon olkeutetttujen määrä Ja prosenttiosuus palveluryhmien ja yksiköiden väestöstä. Sepelvaltimo- ja verenpainetautiin ja depressioihin läikehoitoa saavien määrät KYSTERIN paiveuyksiköissäja- ryhmissä b 8664S! tii Iet,1i SIS st%ve : Vrrtta 2222J IvS ? ) 34 C ? d%e

16 KuntaprofiilitJa raholtuspohja Kuntaprofllllt Pohjois-Savon liiton toimesta on kuvattu Pohjois-Savon alueen kuntien profiilit vuonna Tässä verrataan kuntien avaintietoja Pohjois-Savon kokonaisuuteen (% - osuus). Tämän lähteen mukaisesti keskeiset tuotannonlähteet KYSTERIn alueen kunnissa ovat: Juankoskella, Pielavedellä ja Rautavaaralla maidontuotanto, Kaavilla, Leppävirralla, Tervossa ja Vesannolla marjantuotanto ja Keiteleellä tuotannon jalostus. Lainakanta vuonna 2012 oli KYSTERIn alueen kunnissa suurin Pohjois-Savon kokonaisuudessa Juankoskella asukas ja pienin LeppLvirralla 664 / asukas. Määrällisesti eniten eläkkeensaajia oli Leppävirralla (4,8 %) kuten myös 65 vuotta täyttäneitä. Vähiten heitä oli Tervossa (vrt. Pohjois-Savo). Aloittaneita yrityksiä vuonna 2010 oli eniten Leppävirralla (3,9 %) ja vähiten Rautavaaralla (0,4 %). (Pohjois-Savon liitto,201 2) Verotulot ja valtionosuudet sekä tolmintatuotot Taulukossa 5 ja kuviossa 5 on kuvattu KYSTERIn alueen kuntien taloutta toimintatulojen ja menojen sekä verotulojen ja valtionosuuksien avulla. Pohjois-Savossa liiton vuoden 2013 Pohjois-Savon alueen kunnille suuntaaman ennakkokyselyn perusteella toimintakulujen arvioidaan kasvavan 5,6 %. Kuntien vuoden 2012 talousarvioissa oli kasvua edellisvuoteen neljä prosenttia. Toimintakatteen arvioidaan heikkenevän 5.4 %. Suomen kuntaliiton laatiman vuoden 2012 yhteenvedon mukaan (Taulukko 5.) KYSTERIN alueen kunnista heikoin toimintakate oli vuonna 2012 Rautavaaralla ja parhain Leppävirralla. Kunnan asukasta kohden matalimmat verotulot olivat vuonna 2012 Vesannolla (2191 /asukas) ja korkeimmat Lepprvirralla ja Juankoskella. Suurimmat valtionosuudet olivat Rautavaaralla ja Vesannolla. prosenttia. Vuonna 2012 tilikauden tulos oli positiivinen Rautavaaralla (208 /asukas ja Tervossa 33 /asukas. Taulukko 5. KYSTERIn alueen kuntien talous vuonna 2012 Somen l4intaliitto )4inhien talouden tunnuslukuja vaodelta 2012 L8hde: lilastokeskus , ennakkolleto l(jnta sukas- Tulo- TOI- Toi- Toim.- Toi- Vero- Veltion- Vero- Aiosi- listotja 4Josi- Till- lnvost Laina- fla- Gila- Sitit, Kortnyt luku voro- minta- minta- luotot? minta- tulot osuu- rahoituskate arvon- kate kauden oma- kanta varat varat- votkaanii-i 3t12. % luotot kulut -kulut, kate det yht. alentu- %a tulos hankinta suus- tunei- alijäämä Ias. t/as. % Ias../as Ias. Ias. Ias miset pois- Ias. menot!as. Ias. % suus Ias.!as. toista!as. Koko maa , , ,1 48, Rvo , , ,8 42,9 173 Jiankoski Koitele Leppälrta Relavesi lutavaara Tervo Vesanto , , , , , , , , , , , % ira) ,1 93,4 71,1 67, ,5 70,8 57, , ) 35 21, ,

17 17 Kuvio 5. KYSTERIn alueen kuntien talous vuonna 2012 KYSTERIN alueen kuntien taloustilanne vuonna p 40 c? 0.., %_ q$.4, (,p.toimintatuotot las. s Toimintakulut /as. Verotulot l as. OValtionosuudet las. O Toimintatuotot / -kulut % s Toim intakate /as Sosiaali-ja terveydenhuollon asukaskohtaiset menot KYSTERIN toimesta tehdyn sote eheys valmistelutyöhön liittyvän kuntakyselyn tiedot on koottu taulukkoon 6. Kulujäämässä on huomioitu poistot ja arvonalentumat, mutta on jätetty huomioimatta kertaluontoiset tulot. Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuosien SOTKANET tietoihin, joita on kuvattu myös tässä osassa.tehdyn kuntakyselyn mukaan suurimmat sosiaalihuollon menot ( /asukas) olivat vuonna 2012 Rautavaaralla ja Kaavilla. Suurimmat perusterveydenhuollon menot (EI asukas olivat) tuolloin Vesannolla ja Pielavedellä ja suurimmat erikoissairaanhoidon menot Tervossa ja Kaavilla. Taulukko 6. KYSTERIN alueen kuntien solsiaali- Ja terveydenhuollon menot vuonna Kunta As. Sos. Pth Esh Yht. Sos Pth Esh Vht las las las Vuosi Juankoski Kaavi öe Keitele Leppavirta Pielavesi Rautavaara Tervo Vesanto Yhteensä ä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa 1 asukas ilmaistaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Kuviossa 6 on kuvattu KYSTERIn alueen kuntien

18 18 sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset nettokustannukset vuosina Suurimmat nettomenot olivat vuonna 2011 Rautavaaralla ja pienimmät Leppävirralla. (Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet ). Kuvio 6. KYSTERIn alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroal asukas vuosina Lähde: THL / SOTKAnet Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas Perusterveydenhuolion nettokustannukset, euroa 1 asukas indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon (sisältää myös hammashuollon) nettokustannukset euroina asukasta kohti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Sotkanetin tehtäväluokkaan Perusterveydenhuolto sisältyy perusterveydenhuollon vuodeosasto hoito ja avohoito ml. hammashuolto, kouluterveydenhuolto ja koulupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaava toiminta. Kuviossa 7 on kuvattu Kysterin alueen perusterveydenhuollon nettomenot mukaan lukien hammashuollon ennen KYSTERIN toiminnan alkamista vuosina Vuonna 2011 suurimmat nettokustannukset olivat Pielavedellä ja pienimmät Leppävirralla. KYSTERIn vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaiset palveluyksikkökohatiset hinnat kuvataan osassa 2.3.4, KYSTERI n kustannukset palveluyksiköittän. Kuvio 7. Perusterveydenhuollon (ml. suun terveydenhuolto nettokustannukset, euroa Iasukas vuosina Lähde: THL / SOTKAnet Perusterveydenhuolion (mi.suun terveydenhuolto) nettokustannukset, Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa 1 asukas ilmaistaan kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Kuviossa 8 on kuvattu KYSTERIn alueen,44

19 19 sosiaalitoimen asukaskohtaiset nettomenot. Suurimmat menot olivat vuonna 2011 Vesannolla ja pienimmät Leppävirralla. Kuvio 8. SosIaaUtomen nettokustannukset, euroalasukas , Lähde: THL / SOTKAnet siaalitoimen nettokustannukset, euroa/asukas Kaavi Leppävirta Futavaar Tervo Vesito a [ f L Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa 1 asukas indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Suurimmat menot olivat vuonna 2011 Tervossa ja pienimmät Leppävirralla. Kuvio 9. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa 1 asukas , Lähde: THL / SOTKAnet liankoski Kaavi IiteIe Leppävirta ReIave Futavaar Tervo Vesanto a.2009 i068j 1215J j 1060J j liii u Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 aineistoon on laskettu jokaiselle kunnalle tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin, jonka avulla voidaan arvioida, miten asukkaiden palvelutarpeet asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin alueisiin. Kun kunnan palveluihin käyttämät rahat (nettomenot) suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin, saadaan tietoa siitä, miten menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Taulukossa 7 on kuvattu KYSTERIn alueen kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut nettomenot, nettomenoindeksi, tarvekerroin ja tarvevakioitujen menojen indeksi. Tästä voidaan todeta, että tarvevakioidut nettomenot olivat vuonna 2011 pienimmät rautavaaralla ja suurimmat Juankoskella. Leppävirran ja Rautavaaran nettomenoindeksit alittivat Pohjois-Savon tason.,4-k.

20 M 20 Taulukko 7. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot KYSTERIn alueella Lähde: THL 1 SOTKAnet Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 Nettomenot Nettomenot, Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, Indeksi Indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa =100 Koko maa =1,00 Koko maa =100 Juankoski , Kaavi Keitele ,37 99 Leppävirta ,25 87 Pielavesi ,46 98 Rautavaara ,59 84 Tervo ,50 93 Vesanto ,58 97 Pohjois-Savo , Kustannukset palveluyksiköittäin Keskitetyn toiminnan kulut jaetaan palveluyksiköihin väestömäärän suhteessa. Näitä kapitaatio periaatteella jaettavia kuluja ovat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin konsernihallinnon kulut ja KYSTERIn keskushallinnon kulut sekä palkka- ja taloushallinnon kulut siltä osin, kun niitä ei tuoteta palveluyksiköissä. Myös tietohallinnon kulut jaetaan kapitaatioperiaatteella palveluyksiköiden hintoihin, siltä osin kuin toiminta on keskitettyä. Jäsenkuntalaskutus perustuu palveluyksikkökohtaisiin hintoihin. Käytön määrän arviointi perustuu kuntien aiemmin toteutettuihin käytäntöihin. KYSTERIin ei toimintana siirtynyt kotisairaanhoito, ravinto-, ja kiinteistöhuolto, työterveyshuolto ja sairaankuljetus. Tehdyn tarkistetun hinnoittelun pohjalta todettiin, että avohoidon suoritteiden keskihinta palveluyksiköissä vaihtelee vuonna 69,02-97,43 euron, suun terveydenhuollon tuotteiden 46,73-68,49 euron ja vuodeosastojen 135,41-180,66 euron välillä. Taulukossa 6 on kuvattu KYSTERIn avohoidon, suun terveydenhuollon suoritteet ja vuodeosastojen hoitopäivät sekä jäsenkuntahinnat vuoden 2012 talousarvion ja tilinpäätöksen mukaan. Hinnat ovat Sigma järjestelmän tuottamia keskihintoja. Hintojen erot selittyvät siten, että mitä enemmän kunnalla on ollut edullisesti hinnoiteltuja tuotteita suhteessa korkeampiin hintoihin, sitä edullisempi keskihinta on ja päinvastoin. (Taulukko 8.)