KYSTERI. Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva PUITESUUNNITELMA PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSTERI. Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva PUITESUUNNITELMA 2014-2017 PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS"

Transkriptio

1 PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS KYSTERI Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva PUITESUUNNITELMA Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Tilaajatoimikunta

2 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. PUITESUUNNITELMAN PERUSTELUT Palvelujen järjestäminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö sekä maakunnallinen kehittämistyö Yleistä Terveydenhuoltolaki Terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden eheys ja kuntarakenne Muut lait ja ohjeet Maakunnallinen kehittämistyö Väestö Alueen väestön ikärakenne, huoltosuhde ja koulutustaso Alueen väestön hyvinvointi ja terveydentila Kuntaprofiilit ja kuntien rahoituspohja Kuntaprofiilit Verotulot ja valtionosuudet sekä toimintatuotot Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset menot Kustannukset palveluyksiköittäin Palvelujärjestelmä ja rakenne Kysterin keskushallinto ja palvelujen järjestämisvastuu NYKYTILANNE JA TAVOITEASETTELU Asiakaslähtöisyys Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaamisen tukeminen Palveluiden toimivuus ja hyvien toimintamallien tunnistaminen Taloudellisuus ja tehokkuus Palveluyksiköiden ja ryhmien toiminnan kuvaus Muut erillisratkaisut Ostopalvelut JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSESTÄ Kysterin alueen väestön palvelutarve ja sen kehitysnäkymät Kuntien rahoituspohja Muuttuvan lainsäädännön heijastevaikutukset palvelutuotantoon Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Terveyden- ja sosiaalihuollon eheyden toteuttaminen KYSTERIN STRATEGIA VÄESTÖLLE TARJOTTAVIEN PALVELUJEN TAVOITETILA Yleistä Tavoitetila toimintasektoreittain TOIMINTALINJAT TAVOITETILAN SAAVUTTAMISEKSI PUITESUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI TIIVISTELMÄ 77

3 3 1. JOHDANTO Riittävien terveydenhuoltopalvelujen tuottaminen on lakisääteinen velvoite. Palvelujen järjestämisvastuussa oleva kunta tai muu toimija vastaa siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut, ja että palvelut ovat laadukkaita ja yhtä hyviä kaikille. Järjestäjä vastaa myös rahoituksesta ja siitä, että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Kuntien järjestämisvastuusta säädetään sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa laeissa ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta. Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja erilaisia palveluita. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan kunnan terveyskeskuksessa. Julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden sisältö ja laajuus määritellään pääasiassa kansanterveyslain 14 :ssä ja erikoissairaanhoitolain 1 ja 3 :ssä. Kunnan velvollisuuteen järjestää asukkaidensa sairaanhoito kuuluu lääkärin suorittama tutkimus, hänen antamansa tai valvomansa hoito sekä lääkinnällinen kuntoutus. Järjestämisvelvollisuuteen kuuluu myös velvollisuus järjestää tarvittaessa mahdollisuus erikoislääkärijohtoiseen sairaanhoitoon. Järjestäjällä voi olla monta tuottajaa tarjoamassa palveluja kuntalaisille. Tuottajat voivat olla kunnallisia tai yksityisiä yrityksiä. KYSTERIN tavoitteena on tuottaa kuntalaisten lähipalvelut paikallisesti ja pääasiallisesti omana toimintana. Terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex)) Juankosken kaupunki, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kunnat siirsivät perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisvastuun Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle toimintansa aloitti Perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERI, joka on yksi palvelualue sairaanhoitopiirin kolmesta palvelualueesta. Järjestämisvastuu toteutetaan KYSTERISSÄ siten, että sairaanhoitopiiri vastaa yhdessä kuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti. Tavoitteena on, että palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten toimintakyky, terveydentila ja siihen vaikuttavat tekijät seurannan perusteella edellyttävät. Palvelujen tarpeen arviointi toteutuu lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen tai muun hoidon ja hoivan tarpeen arvioinnin mukaisesti. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva puitesuunnitelma valtuustokausittain. Tämä puitesuunnitelma on Perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERIn toinen ja koskee vuosia Puitesuunnitelmaa tarkastetaan vuoden 2014 aikana kunnilta siirtyvän sosiaalitoimen osalta Puitesuunnitelmassa kuvataan ensin väestön palvelutarvetta indikaattoreiden ja tilastotietojen avulla. Tämän jälkeen kuvataan kuntien rahoituspohjaan liittyvät tiedot ja toimintaympäristön kehityksen mukanaan tuomat haasteet palvelujärjestelmälle. Palvelujärjestelmäkuvauksen jälkeen puitesuunnitelman loppuosassa kuvataan tavoitetila, johon vuosien kuluessa pyritään ja toimenpiteitä tavoitetilan saavuttamiseksi sekä se kuinka puitesuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan. Puitesuunnitelmaa ovat olleet työstämässä toiminnan kuvauksen osalta palveluyksiköt ja palvelualueen hallinto kuntia kuultuaan. Tillajatoimikunnalla on johtossäänön mukainen

4 4 valmisteluvastuu valtuustokausittain ehdotuksesta perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon puitesuunnitelmaksi ao. kuntien ja kuntayhtymän hyväksyttäväksi. 2. PUITESUUNNITELMAN PERUSTELUT Kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolaissa terveydenhuollon järjestämisvastuu on säädetty kuntien tehtäväksi. Kunnallishallinnossa tehtävien hoidossa käytetään yleisesti käsitettä järjestämisvastuu. Järjestämisvastuukäsitteellä vastuun sisältö halutaan erottaa palvelujen tuottamisesta tai hoitamisesta. Järjestämisvastuuseen sisältyy kunnan vastuu kuntalaisille siitä, että laissa turvattuja tai muita palveluja on saatavilla ja että kuntalaiset saavat nämä palvelut lain turvaamalla tavalla. Järjestämisvastuuseen kuuluu myös vastuu palvelujen järjestämistavasta, joka voi toteutua omana tuotantona, yhteistoimintana tai ostopalveluina. Vastuuseen kuuluu lisäksi vastuu palvelujen rahoituksesta ja riittävien voimavarojen varaamisesta palvelujen järjestämiseen. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palvelujen palvelutason määrittely sekä päätöksenteko siitä, millä palvelurakenteella, kustannus- ja laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan ja keiden palvelujen tuottajien toimesta. Järjestämisvastuu toteutetaan KYSTERISSÄ siten, että sairaanhoitopiiri vastaa yhdessä kuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti. Palvelujen tarpeen arviointi toteutuu lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen tai muun hoidon ja hoivan tarpeen arvioinnin mukaisesti. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi on muodostettu sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteinen toimielin, tilaajatoimikunta, jossa on sairaanhoitopiirin ja kuntien edustus. Tilaajatoimikunnan esittelijänä toimii johtajaylilääkäri. Sairaanhoitopiirissä valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva KYSTERIn puitesuunnitelma valtuustokausittain. Puitesuunnitelma on kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen strateginen suunnitelma, jonka avulla suunnitellaan, yhteen sovitetaan ja dokumentoidaan kuntalaisille hankittavia palveluja koskevat tavoitteet ja toimintalinjat sekä palveluihin suunniteltavat muutokset siten, että ne muodostavat lähtökohdat palvelusopimusten ja talousarvioiden laadinnalle. Järjestämissuunnittelun piiriin ei kuulu palvelujen tuottajaorganisaatioiden sisäistä toimintaa koskeva päätöksenteko. Puitesuunnitelma käsitellään KYSTERIN tilaajatoimikunnassa ja sairaanhoitopiirin ja kuntien valtuustoissa. Samoin sairaanhoitopiiri ja kunnat valmistelevat vuosittain palvelusopimukset kuntien väestölle tuotettavista palveluista. Palvelusopimusten valmistelun yhteydessä voimassa olevaa puitesuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. 2.1 Palvelujen järjestäminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö sekä maakunnallinen kehittämistyö Yleistä Terveydenhuollon toimeenpanon tehtävien ohjaus ja valvonta kuuluvat keskushallinnossa sosiaali- ja terveysministeriölle ja alueellisesti aluehallintoviranomaisille. Nykyisessä terveydenhuollon lainsäädännössä voidaan erottaa erikseen säädökset, jotka koskevat

5 5 palvelujen järjestämisvelvollisuutta ja tuottamista, terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa sekä potilaan asemaa ja oikeuksia. Voimassa olevan sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian ja hallitusohjelman mukaan painotetaan kykyä tarjota yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille, vahvistaa peruspalveluita, ennaltaehkäisevää työtä ja asiakkaan asemaa, parantaa palveluiden laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta, uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta ja palvelujen järjestämistä ja tuotantotapoja.tavoitteena on järjestää palvelut riittävän suurissa toiminnallisissa kokonaisuuksissa, luoda sosiaali- ja terveydenhuollolle yhtenäiset ja kestävät rakenteet ja samalla parantaa palveluketjun toimivuutta sekä säilyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu kunnilla Terveydenhuoltolaki voimaan tulleen Terveydenhuoltolain tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja niiden tehokasta tuottamista. Lailla halutaan myös varmistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö ja asiakaskeskeisyys. Terveydenhuoltolaissa esitetään asiakaskeskeisyyden lisäämiseksi, että potilaalla olisi mahdollisuus valita ensivaiheessa kuntansa terveysasema ja kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö erityisvastuualueella. Lisäksi jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun, vapaaajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, hän voisi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen muuta terveyskeskusta tai kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikköä. Vuonna 2014 sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon valinnan mahdollisuus laajenee valtakunnalliseksi. Terveydenhuoltolakiin sisältyy potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laatua vahvistavia säännöksiä, laissa korostuu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy ja lakiin sisältyy velvoite asettaa kunnan strategisessa suunnittelussa tavoitteita kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimenpiteistä ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiiri vastaa kuntien sijaan ensihoitopalvelun järjestämisestä. Tavoitteena on luoda kattava ja tasapuolinen ensihoitojärjestelmä koko maahan siten, että ensihoitopalvelu muodostaisi alueellisen kokonaisuuden ja saumattoman palveluketjun sairaaloiden päivystystoiminnan kanssa. Uudistuksessa sairaankuljetus ja ensihoito integroitiin tiiviisti terveydenhuollon palveluketjuun. Toiminta suunnitellaan kokonaisuutena alueellisten tarpeiden ja tarjolla olevien päivystyspisteiden mukaan siten, että väestö saa mahdollisimman tasavertaiset palvelut. Terveydenhuoltolain perusteella sairaanhoitopiirin alueella kunnallisten terveydenhuollon yksiköiden välille muodostetaan yhteinen potilasrekisteri. Potilaan tullessa ensimmäisen kerran vastaanotolle häntä informoidaan yhteisestä rekisteristä ja siitä, että tietoja voidaan luovuttaa toimintayksiköiden välillä ilman erillistä suostumusta. Potilas voi myös kieltää tietojensa luovuttamisen toiselle häntä hoitavalle yksikölle, jolloin hän on itse vastuussa tarvittavan tiedon välittämisestä häntä hoitavalle lääkärille.

6 6 Terveydenhuoltolain mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon niiden vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnan velvollisuutena on seurata asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin ja arvioitava tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävänä on tarjota asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta ja levittämällä kuntien käyttöön toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, sekä terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on lain mukaisesti perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee toiminnallaan alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista Terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden eheys ja kuntarakenne Hallituksen esitys (268/2010), jossa ehdotetaan muutettavaksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettua lakia sekä sosiaalihuoltolakia, on annettu eduskunnalle ja vahvistettu eduskunnassa Lakiehdotus sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä vahvistavat säännökset, joiden mukaan yhteistoiminta-alueelle tulee siirtää perusterveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollon tehtävät kokonaisuutena lukuun ottamatta päivähoitoa. Sosiaalihuollon toiminnat tulee siirtää yhteistoiminta-alueille viimeistään Kuntien oli elokuun 2011 loppuun mennessä tehtävä sitova päätös väestöpohjavaatimuksen täyttämisestä sekä yhteistoiminta-alueelle perusterveydenhuollon lisäksi siirrettävistä sosiaalihuollon palveluista.ym lainkohtien toteuttaminen on toimeenpanovaihessa siten että kuntien sosiaalitoimi lukuuotamatta päivähoitoa siirtyy samaan yhteiseen organioisaatioon peusterveydenhuollon kanssa Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi vuonna Uudistusta koskeva laki (169/2007) tuli voimaan helmikuussa 2007 ja se oli voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Puitelain mukaan perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät tulee järjestää vähintään noin asukkaan kunnassa tai yhteistoimintaalueella. Puitelaissa on määritelty 5 :ssä säännöksen mukaisiksi pitkien etäisyyksien kunniksi 28 kuntaa. KYSTERIn alueen kunnista Rautavaaran kunta täyttää tämän ehdon. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislakia valmisteltiin palvelurakennetyöryhmässä, jonka määräaika päättyi Palvelurakenneuudistuksen valmistelun tueksi asetettiin selvityshenkilöryhmä, joka selvitti yhdessä kentän toimijoiden kanssa alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Työ valmistui maaliskuussa Järjestämislain kirjoittamista varten asettiin uusi työryhmä.

7 7 Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset mennessä. STM:n valmisteleman järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan Kuntien yhdistymisten kaavaillaan tulevan voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017. Hallitusohjelman mukaan uudistetaan myös valtionosuusjärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuteen kannustavaksi. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmia halutaan vähentää. Tämä valmistelu käynnistyy, kun palvelurakenneuudistus etenee. Kunnalliset terveyspalvelut ja sairausvakuutusjärjestelmä halutaan sovittaa paremmin yhteen, jotta kokonaiskustannukset ovat paremmin hallittavissa. Sairausvakuutuksen roolia selvittäneen työryhmän ehdotus valmistui helmikuussa Muut lait ja ohjeet Voimassa oleva kuntalaki (365/1995) luo puitteet kuntien eri hallinnonalojen toiminnan organisoimiseksi. Toiminnan kannalta kuntalaki on varsin joustava. Palvelut voidaan hoitaa itse, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai hankkia ne muilta palvelujen tuottajilta (kuntalain 2 ). Kunnan peruspalvelujen lainmukaisuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan monin eri tavoin ja eri näkökulmista. Kuntien velvoitteesta järjestää terveydenhuollon palveluja säädetään kansanterveyslaissa (66/1972, KTL), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989, ESHL) ja mielenterveyslaissa (1116/1990). Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitoimintaan liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja toiminnan valvonnasta säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) ja asetuksessa (564/1994). Potilaan oikeuksia määrittävät laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, potilaslaki) sekä potilasvahinkolaki (585/1986). Terveydenhuollon lainsäädännön lisäksi terveyspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä ammattihenkilöiden ja potilaiden asemaan ja oikeuksiin vaikuttavat monet yleislainsäädännön säännökset, muun muassa hallintolaki (434/2003), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), henkilötietolaki (523/1999) ja laki julkisista hankinnoista (348/2007). Myös sosiaalihuollon lainsäädäntö vaikuttaa terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, muun muassa sosiaalihuoltolaki (710/1982), laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sekä päivähoitolaki (36/1973), vammaispalvelulaki (380/1987), laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977), päihdehuoltolaki (41/1986) ja lastensuojelulaki (417/2007). Kotikuntalakia ja siihen liittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on muutettu siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tai vastaavissa olosuhteissa hoidossa olevalla henkilöllä olisi mahdollisuus valita kotikuntansa. Tämä koskee mm. laitoksissa asuvia vanhuksia ja kehitysvammaisia, jotka haluaisivat esimerkiksi muuttaa lähemmäs sukulaisiaan. (HE 101/2010). Äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen tuottamisen ohjeiksi on laadittu kansallisia oppaita. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva valtioneuvoston asetus (380/2009) tuli voimaan siten, että määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulivat voimaan Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää em. palveluissa. Asetuksella muutettiin aikaisemmat suositukset

8 8 kuntia velvoittaviksi säännöksiksi. Raskauden ehkäisyneuvonnasta sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi ensimmäisen kansallisen toimintaohjelman seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseksi vuosina (STM 2007:17). Toimintaohjelmassa on esitetty toimenpiteitä raskauden ehkäisypalvelujen kehittämiseksi, sukupuolitautien torjumiseksi sekä seksuaalineuvonnan integroimiseksi kaikkiin terveyspalveluihin. Kouluterveydenhuolto on määritelty Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa (STM 2004:8). Lääkinnällisestä kuntoutuksesta on nykyisessä lainsäädännössä säädetty samansisältöisesti sekä kansanterveyslaissa että erikoissairaanhoitolaissa. Nykyisessä kuntoutusasetuksessa säädetään tarkemmin lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä, palveluista, suunnittelusta ja seurannasta sekä apuvälineistä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Apuvälinepalvelujen laatusuosituksessa (2003) edellytetään sairaanhoitopiirejä sopimaan alueella apuvälinepalvelujen keskittämisestä, työn- ja vastuunjaon sopimisesta ja toimintatapojen yhtenäistämisestä. Mielenterveyslain mukaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan päihdepalveluja on järjestettävä kunnassa ilmenevän tarpeen mukaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon yleisinä palveluina että päihdehuollon erityispalveluina. Huumeiden käyttäjien terveysneuvonta ja pistosvälineiden vaihto on annettu tartuntatautiasetuksessa (786/1986) tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavalle kunnalliselle toimielimelle ja sen alaisena terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Kansanterveysasetus velvoittaa järjestämään mammografiaan perustuvan rintasyöpäseulonnan. Vuoden 2007 alussa astui voimaan uusi Valtioneuvoston asetus seulonnoista (1339/2006), jolla laajennettiin maksuton rintasyöpäseulonta vaiheittain ikäluokkiin vuotta. Kohdun kaulaosan syöpää ehkäisevän seulonnata edellytetään järjestettävän vuotiaille. Tammikuussa 2007 voimaan tullut asetus velvoittaa kuntia järjestämään raskaana oleville varhaisraskauden yleisen ultraäänitutkimuksen, kromosomipoikkeavuuksien selvittämisen ja ultraäänitutkimuksen vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi. Kansanterveyslain mukaan kunnan on velvollisuus tuottaa työterveyshuoltopalveluja sekä työnantajille että yrittäjille. Kansanterveyslain 5 sääntelee kansanterveyslain mukaisten tehtävien hoitamista. Pykälän 4 momenttia on muutettu lukien siten, että kansanterveyslain 14 :n 1 mom. 7) ja 8) kohdissa kunnan tehtäväksi säädetyn työterveyshuollon palvelujen tuottamisvelvoitteen jäsenkunta voi päätöksensä mukaisesti hoitaa muullakin tavalla itse tai alueellisesti yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Tehtävän hoitamista varten voidaan perustaa myös erillinen kuntayhtymä tai liikelaitos. Lain muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kuntien työterveyshuollon tehtävien hoitaminen alueellisena yhteistyönä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Kansanterveyslain 5 ja 6 :ien muutokset mahdollistavat työterveyshuollon tehtävien hoitamisen liikelaitoksen muodossa. Liikelaitoksen toimintaa sääntelee kuntalaki. Potilaslain lähtökohtana on asiakaskeskeisyys, sillä terveyden- ja sairaanhoito on potilaslaissa määritelty yksilön terveydentilan määrittämiseksi taikka hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviksi toimenpiteiksi. Potilaslaissa todetaan, että potilaalla on oikeus ilman syrjintää saada hänelle lääketieteellisesti tarpeellinen hoito. Potilaslain mukaan hoitoa on annettava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

9 9 Potilaslaki suuntasi terveydenhuollon toimintaa kohti asiakaskeskeisyyttä. Potilaslaki vaikuttaa erityisesti hoidon laatuun. Laki edellyttää, että hoidon tarpeen arvioinnin sekä potilaan hoidon ja kohtelun on oltava laadultaan hyvää ja muutoinkin täytettävä laissa määritellyt hyvän hoidon ja kohtelun kriteerit. Hyvän hoidon käsite sisältää muun muassa ihmis- ja perusoikeuksien noudattamisen hoitosuhteessa. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain niin sanotuissa hoitotakuusäännöksissä on myös heijastuksia asiakaskeskeisyydestä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994, ammattihenkilölaki) todetaan, että ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon toiminnasta potilaalle koituva höyty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään Maakunnallinen kehittämistyö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin organisoimana yhteistyössä alueen kuntien kanssa valmistellaan tiivillä aikatauluilla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen ja rajapintoihin liittyvää selvitystyötä. Kyseessä on tuottavuushanke. Tämän hankkeen ohjelman keskeisenä tavoitteena on tuottavuuden ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon yksiköissä ja niiden toimintaprosesseissa. Tuottavuushankkeen ohjelmaan liittyy myös erikoissairaanhoidon ylikäytön purkaminen ja kuntalaskutuksen kasvun alentaminen. Hoidon porrastuksella ja optimaalisella palvelulogistiikalla on osoitettava konkreettinen taloudellinen hyöty. Integroitujen hoitopalvelujen kuntalaskutuksen tulee olla avointa, eikä palvelujen hintatasoa saa nostaa vuositasolla enempää kuin keskimäärin 2,6 % vuosina Tuottavuushankkeen tehtävänä on kehittää terveydenhuollon hoitopolkuja ja palvelulogistiikkaa asiakkaan tarpeista lähtien vailla keinotekoisia raja-aitoja. Toiminnallisia muutoksia tavoitellaan kumppanuuteen perustuen muodostamalla yhdessä sovittuja optimaalisia palvelukokonaisuuksia. Lisäksi terveydenhuoltolain mukaan (34 ) kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Suunnitelma perustuu väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Tämä on Pohjois-Savon alueella yhteinen. Suunnitelmasta alueen kuntien on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kanssa ja hyväksyttävä suunnitelma sairaanhoitopiirin valtuustossa meneillään olevaksi valtuustokaudeksi. Valmistelutyötä tehdään perusterveydenhuollon yksikössä, josta vastaa ylilääkäri. Hän on kiertänyt kaikki Pohjois-Savon alueen kunnat. Järjestämissuunnitelman laadintaa varten on kunnat nimenneet edustajansa ohjaus- ja johtoryhmään. Pohjois-Savon alueen järjestämisuunnitelmasta ovat esillä seuraavat kehitysteemat: 1. Terveyden ja hyvinvoinnin sekä kuntien hyvinvointityön edistäminen Tätä kehittämissuuntaa tukee suunnitelmakaudella vuoden 2015 loppupuolelle asti jatkuva Terveempi Itä-Suomi-hanke, TERVIS. 2. Terveyskeskusten avosairaanhoitopalvelun kehittäminen

10 10 Lähtökohtina ovat terveyskeskusten nykyiset toiminnalliset tilanteet ja avainhenkilöstön rekrytointitilanteet. Kansallisista hankkeista Hyvä Vastaanotto ja Terveyshyötymallia edistäneet hankkeet ovat tuoneet ja tuovat koko ajan uusia ajatuksia ja malleja vastaanottotyön kehittämiseen. 3. Päivystystoimintojen ja päivystyksen rakenteiden kehittäminen Tavoitteeksi otetaan kehityksen ohjaaminen kohti kolmen ympärivuorokautisen päivystyksen rakennetta suunnitelmakaudella. Ilta- ja viikonloppupäivystysten tai päivystysluonteisten vastaanottojen kehittämisellä vastataan huoliin lähipalveluiden liian voimakkaasta keskittymisestä kaupunkikeskuksiin. 4. Kotiin tuotettavien palveluiden vahvistaminen Edistetään laaditun Kastehankkeen mukaisesti. Pyritään palvelurakenteesee, jossa sairaalahoitoa ja laitoshoitoa korvataan kotiin tuotettavilla palveluilla. 5. Terveyskeskussairaaloiden lyhytaikaisen hoidon kapasiteetin ja perustehtävien selvittäminen sekä tarvittavien muutos- ja kehittämistoimien liikkeelle saaminen Osastojen roolit ja kapaseittteeti ja tehtyävät maakunnan aluella selvitetään erillisen selvityksen avulla. Oletuksena on, että esille tulee edelleenkin tarvetta ehdottaa kapasiteetin supistamista. Tavoitteeksi otetaan maakunnan (sairaanhoitopiirin ulkopuolisten organisaatioiden) sairaalakartan kehittäminen sekä toiminnallisesti että myös tilojen saneeraustarpeet huomioon ottaen. 6. Perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin palveluiden integrointi; terveyskeskuksiin tuotettavat erikoissairaanhoidon palvelut, ml kumppanuusvirkajärjestelyt sekä yhteiselle maaperälle rakennettavat uudenlaiset palvelut. Ko. teema tukeutuu sairaanhoitopiirin tuottavuushjelman linjauksiin. 7. Sosiaalipalveluiden kanssa yhdessä rakennettavien hoitopolkujen ja palvelukokonaisuuksia koskevien suositusten ja ohjeiden tuottaminen Kehitettävinä esimerkkeinä järjestämissuunnitelmassa esille nostetaan 1) kehitysvammaisten palvelupolku, 2) päihdeongelmien hoito ja 3) muistisairauksia sairastavien palvelukokonaisuus 8. Kuntoutuksen työnjaon ja hoitopolkujen selkeyttäminen PTH-yksikön toimesta on kartoitettu Pohjois-Savon perusterveydenhuollon nykytilaa. Tällä asialla on myös tuottavuushankkeen alaryhmät. Perusterveydenhuollon toimijana KYSTERI toimii yhteistyössä kunnan eri toimialojen kanssa niin hyvinvointikertomusten tavoitteiden toteuttamisessa kuin sairauksin primäärija sekundääripreventiossakin. Yhteistyö kunnan eri toimijoiden kanssa terveyden edistämisen näkökulmasta on vakiintumassa. KYSTERI liikelaitoksesta on ollut edustajat mukana Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen ja kansansairauksien ehkäisyn maakunnallisessa työryhmässä. 2.2 Väestö Alueen väestön ikärakenne ja väestökehitys, huoltosuhde sekä koulutustaso

11 11 KYSTERIN alueen kuntien väestön kokonaismäärä on ( ). Koko alueen väestöstä on vuotiaita 13,5, vuotiaita 58,9 ja yli 65 vuotiaita 27,6 prosenttia ja vuotiaiden osuus on pienempi ja yli 65 vuotiaiden suurempi kuin muualla Pohjois-Savossa. (Taulukko 1.) KYSTERIN alueen kolme palveluyksikköä ovat kooltaan lähes samankokoisia. Nilakan alueen väestö on , Leppävirran ja Koillis-Savon Leppävirran palveluyksikössä on enemmän 0-14 vuotiaita ja vuotiaita kuin Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköissä. Nilakassa on puolestaan enemmän ja vuotiaita kuin Leppävirralla ja Koillis-Savossa. Selkeästi enemmän yli 75 - vuotiaita on NiIakan alueella kuin Leppävirralla ja Koillis-Savossa. (Tilastokeskus ) Taulukko 1. Kysterin alueen, Pohjois-Savon ja koko maan väestön 0-14, ja yli 65 vuotiaat (n ja % osuus väestöstä) Väestön ikärakenne Henkilöt %-osuudet Yhteensä Keitele ,6 60,5 26,9 Pielavesi ,7 55,7 29,6 Tervo ,2 60,6 29,2 Vesanto ,4 56,0 32,6 Juankoski ,7 61,7 25,6 Kaavi ,8 57,0 29,2 Rautavaara ,1 56,5 32,3 Leppävirta ,9 59,6 24,9 Yhteensä ,5 58,9 27,6 POHJOIS-SAVO ,4 63,8 20,8 KOKO MAA ,4 64,8 18,8 KYSTERIN alueella väestön määrä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vähenee vuosien ja 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa. Kasvu on selkeintä Keiteleellä, Juankoskella ja Leppävirralla. Vuosien 2020 ja 2030 väestöennusteiden mukaisesti tarkasteltaessa 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvu on kuitenkin KYSTERIn alueen kunnissa maltillisempaa kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. (Taulukko 2., lähde KYSTERIn alueen kuntakohtaisessa tarkastelussa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella yli 65 vuotiaiden suurin osuus on Vesannolla ja Rautavaaralla. Seuraavaksi eniten heitä on Pielavedellä. Leppävirralla yli 65-vuotiaita on KYSTERIn alueen kuntien vertailussa vähiten. (Taulukko 3.)

12 12 Taulukko 2. KYSTERIn alueen 75 vuotta täyttänyt väestö vuonna 2011 ja ennuste vuosille 2020 ja Lähde: Tilastokeskus Toteutunut v.2011 Ennuste v Ennuste v Muutos Muutos Yht. 75 v. % väestöstä Yht. 75 v. % väestöstä Yht. 75 v. % väestöstä , % , % Keitele , ,1 1,2 46,6 Pielavesi , , ,8-1,7 27 Tervo , ,6-1,1 36,3 Vesanto , , ,3-3,5 21,8 Nilakka , , ,9 1,2 32,9 Juankoski , , ,6 9,1 54 Kaavi , , ,4 8,9 36,6 Rautavaara , , ,2 6,9 29,2 Koillis-Savo , , ,8 8,3 39,9 Leppävirta , ,5 16,3 53,7 POHJOIS-SAVO ,4 15,8 67,3 KOKO MAA ,7 84,7 Taulukko 3. KYSTERIN alueen kuntien ikärakenteen vertailu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueeseen. Shp Kunta Asukas v v. - luku Siitä: vuotiaiden vuotiaiden osuus. Vert v. 65-v. - %-osuus %-osuus oma shp Pohjois-Savon ,0 20,2 100 PS Juankoski ,4 24,5 121 PS Kaavi ,6 28,0 138 PS Keitele ,3 26,2 130 PS Leppävirta ,4 23,9 118 PS Pielavesi ,3 28,9 143 PS Rautavaara ,0 31,7 156 PS Tervo ,9 28,6 141 PS Vesanto ,1 31,3 155 Lähde: / tilastot Väestön huoltosuhde ja työttömyysaste KYSTERIn alueen kuntien taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2011 koko maan ja Pohjois-Savon alueen keskiarvon yläpuolella. (http://www.pohjoissavo.fi/fi/psl/tietopalvelu/tilastotieto.php). Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2012 KYSTERIn alueen kunnissa 11 prosenttia. Pohjois-Savossa työttömyysaste oli tuolloin 10,7 ja koko maan 9,4 prosenttia. Korkein työttömyysaste KYSTERIn alueen kunnista oli Kaavilla (12,3 %) ja matalin Tervossa (9,4 %) (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet ). (Kuvio 1.)

13 13 Kuvio 1. KYSTERIN alueen väestön työttömyysaste vuosina Työttömyys Lähde Pohjois-Savon liitto Juankoski Kaavi Rautavaara Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Leppävirta ,7 13,8 12, ,3 11,1 11, ,5 11, ,5 9,5 10,8 11, ,6 12, ,8 11,6 9,4 10,7 11,6 Pitkäaikaistyöttömiä koko KYSTERIn alueella oli vuonna prosenttia. Koko Suomen alueella heitä oli 23,4 prosenttia. KYSTERIn alueella pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2011 eniten Keiteleellä ja vähiten Rautavaaralla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuoden välisenä aikana kolme prosenttia KYSTERIin kuuluvien kuntien alueella ja samoin koko Suomessa. Nuorisotyöttömiä oli vuonna 2011 eniten Leppävirralla (16,2 %) ja vähiten Vesannolla (8,5 %). Koko maan alueella heitä oli tuolloin 11,9 prosenttia. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet ). Väestön koulutustaso KYSTERIN alueen kuntien väestöstä tutkinnon suorittaneita oli vuoden 2011 tilastojen mukaan 56,6 prosenttia (Vrt. Pohjois-Savo 67,7 ja koko maa 67,7 prosenttia) ja ilman tutkintoa olevia 43,4 prosenttia (Vrt. Pohjois-Savo 32,3 ja koko maa 32,3 prosenttia). Tutkinnon suorittaneista keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 42,1 (Vrt. Pohjois-Savo 43 ja koko maa 39,5 prosenttia) ja korkea-asteen tutkinnon 14,4 prosenttia (Vrt. Pohjois- Savo 24,7 ja koko maa 28,2 prosenttia). Rautavaaralla oli 15 vuotta täyttäneistä nuorista tutkinnon suorittanut 49,9 ja Leppävirralla 64,1 prosenttia. Edellä kuvatut tiedot on koottu Pohjois-Savon liiton tilastotiedoista vuodelta Alueen väestön hyvinvointi ja terveydentila Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kuviossa 2 on kuvattu KYSTERIN alueen kuntien väestön sairastavuusindeksit. Voidaan todeta, että Rautavaaralla on korkein ja Keiteleellä matalin sairastavuusindeksi. Vuosien 2010 ja 2011 vertailussa selkeimpiä muutoksia sairastavuusindekseissä on tapahtunut Kaavilla, ja Rautavaaralla. Näissä molemmissa sairastavuusindeksit ovat laskeneet.

14 14 Kuvio 2. KYSTERIN alueen kuntien sairastavuusindeksit vuosina 2010 ja Kansansairauksia kuvaavat indikaattorit Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja % väestöstä indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden osuuden prosentteina väestöstä. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Oikeus erityiskorvattavaan lääkitykseen toimii kohtalaisen hyvänä pitkäaikaissairastavuuden indikaattorina. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on Suomessa yli miljoona henkilöä, eli yli 20 % koko väestöstä. Pohjois-Savossa on kolmas osa väestöstä oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Taulukossa 4 on kuvattu KYSTERIn alueen väestön, Pohjois-Savon ja koko maan erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus. KYSTERIN alueella eniten heitä on Rautavaaralla ja vähiten Leppävirralla. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet ). Taulukko 4. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja % väestöstä Kysterin alueella. Lähde: THL / SOTKAnet Juankoski 33,7 34,4 34,7 Kaavi 37, ,8 Keitele 35,3 35,4 35,2 Leppävirta 31,7 31,8 32,1 Pielavesi 35,2 35,4 35,6 Rautavaara 41,3 41,5 42 Tervo 39,4 39,9 40 Vesanto 39,5 40,1 39,7 Pohjois-Savo 29,6 29,8 30 Koko maa 23,5 23,6 23,8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrät eivät vaihetele kovin paljon KYSTERIn palveluryhmien ja yksiköiden välillä. Diabeteksen ja astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on kunnan väestöön suhteutettuna eniten Tervossa ja Rautavaaralla nivelreumaan. (Kuvio 3.)

15 15 Kuvio 3. Astman, diabeteksen ja niverlreuman erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeutetttujen määrä ja prosenttiosuus palveluryhmien ja yksiköiden väestöstä. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja on eniten Kaavilla ja vähiten Leppävirralla. Sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on eniten Rautavaaralla ja vähiten Leppävirralla ja Keiteleellä. Verenpainelääkkeistä erityiskorvauksen saaneita on eniten Rautavaaralla ja Vesannolla ja depressiolääkkeistä Juankoskella ja Kaavilla. (Kuvio 4.) Kuvio 4. Sepelvaltimo-, verenpainetaudin ja depressioiden erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeutetttujen määrä ja prosenttiosuus palveluryhmien ja yksiköiden väestöstä.

16 Kuntaprofiilit ja rahoituspohja Kuntaprofiilit Pohjois-Savon liiton toimesta on kuvattu Pohjois-Savon alueen kuntien profiilit vuonna Tässä verrataan kuntien avaintietoja Pohjois-Savon kokonaisuuteen (% - osuus). Tämän lähteen mukaisesti keskeiset tuotannonlähteet KYSTERIn alueen kunnissa ovat: Juankoskella, Pielavedellä ja Rautavaaralla maidontuotanto, Kaavilla, Leppävirralla, Tervossa ja Vesannolla marjantuotanto ja Keiteleellä tuotannon jalostus. Lainakanta vuonna 2012 oli KYSTERIn alueen kunnissa suurin Pohjois-Savon kokonaisuudessa Juankoskella 3509 / asukas ja pienin Leppävirralla 664 / asukas. Määrällisesti eniten eläkkeensaajia oli Leppävirralla (4,8 %) kuten myös 65 vuotta täyttäneitä. Vähiten heitä oli Tervossa (vrt. Pohjois-Savo). Aloittaneita yrityksiä vuonna 2010 oli eniten Leppävirralla (3,9 %) ja vähiten Rautavaaralla (0,4 %). (Pohjois-Savon liitto,2012) Verotulot ja valtionosuudet sekä toimintatuotot Taulukossa 5 ja kuviossa 5 on kuvattu KYSTERIn alueen kuntien taloutta toimintatulojen ja menojen sekä verotulojen ja valtionosuuksien avulla. Pohjois-Savossa liiton vuoden 2013 Pohjois-Savon alueen kunnille suuntaaman ennakkokyselyn perusteella toimintakulujen arvioidaan kasvavan 5,6 %. Kuntien vuoden 2012 talousarvioissa oli kasvua edellisvuoteen neljä prosenttia. Toimintakatteen arvioidaan heikkenevän 5.4 %. Suomen kuntaliiton laatiman vuoden 2012 yhteenvedon mukaan (Taulukko 5.) KYSTERIN alueen kunnista heikoin toimintakate oli vuonna 2012 Rautavaaralla ja parhain Leppävirralla. Kunnan asukasta kohden matalimmat verotulot olivat vuonna 2012 Vesannolla (2191 /asukas) ja korkeimmat Leppävirralla ja Juankoskella. Suurimmat valtionosuudet olivat Rautavaaralla ja Vesannolla. prosenttia. Vuonna 2012 tilikauden tulos oli positiivinen Rautavaaralla (208 /asukas ja Tervossa 33 /asukas. Taulukko 5. KYSTERIn alueen kuntien talous vuonna 2012 Suomen Kuntaliitto Kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2012 Lähde: Tilastokeskus , ennakkotieto Kunta Asukas- Tulo- Toi- Toi- Toim.- Toi- Vero- Valtion- Vero- Vuosi- Poistot ja Vuosi- Tili- Invest. Laina- Raha- Oma- Suht. Kertynyt luku vero- minta- minta- tuotot/ minta- tulot osuu- rahoitus kate arvon- kate kauden oma- kanta varat varai- velkaan- yli-/ % tuotot kulut -kulut, kate det yht. alentu- %:a tulos hankinta suus- tunei- alijäämä /as. /as. % /as. /as. /as. /as. /as. miset pois- /as. menot /as. /as. % suus /as. /as. toista /as. % Koko maa , , ,1 48, P-Savo , , ,8 42,9 173 Juankoski , , ,8-496 Kaavi , , ,1 27,1-195 Keitele , , , Leppävirta , ,1 21,5 476 Pielavesi , ,5 23,6-386 Rautavaara , Tervo , , ,5 40,9 355 Vesanto , ,8 19,5 600

17 Kuvio 5. KYSTERIn alueen kuntien talous vuonna 2012 KYSTERIN alueen kuntien taloustilanne vuonna Toimintatuotot /as. Toimintakulut /as. Verotulot / as. Valtionosuudet /as. Toimintatuotot / -kulut % Toimintakate /as Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset menot KYSTERIN toimesta tehdyn sote eheys valmistelutyöhön liittyvän kuntakyselyn tiedot on koottu taulukkoon 6. Kulujäämässä on huomioitu poistot ja arvonalentumat, mutta on jätetty huomioimatta kertaluontoiset tulot. Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuosien SOTKANET tietoihin, joita on kuvattu myös tässä osassa.tehdyn kuntakyselyn mukaan suurimmat sosiaalihuollon menot ( /asukas) olivat vuonna 2012 Rautavaaralla ja Kaavilla. Suurimmat perusterveydenhuollon menot ( / asukas olivat) tuolloin Vesannolla ja Pielavedellä ja suurimmat erikoissairaanhoidon menot Tervossa ja Kaavilla. Taulukko 6. KYSTERIN alueen kuntien soisiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna Kunta As. Sos. Pth Esh Yht. Sos /as Vuosi Juankoski Kaavi Keitele Leppävirta Pielavesi Rautavaara Tervo Vesanto Pth /as Esh /as Yht. Yhteensä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas ilmaistaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Kuviossa 6 on kuvattu KYSTERIn alueen kuntien

18 18 sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset nettokustannukset vuosina Suurimmat nettomenot olivat vuonna 2011 Rautavaaralla ja pienimmät Leppävirralla. (Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet ). Kuvio 6. KYSTERIn alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa/ asukas vuosina Lähde: THL / SOTKAnet Perusterveydenhuollon nettokustannukset, euroa / asukas indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon (sisältää myös hammashuollon) nettokustannukset euroina asukasta kohti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Sotkanetin tehtäväluokkaan "Perusterveydenhuolto" sisältyy perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja avohoito ml. hammashuolto, kouluterveydenhuolto ja koulupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaava toiminta. Kuviossa 7 on kuvattu Kysterin alueen perusterveydenhuollon nettomenot mukaan lukien hammashuollon ennen KYSTERIN toiminnan alkamista vuosina Vuonna 2011 suurimmat nettokustannukset olivat Pielavedellä ja pienimmät Leppävirralla. KYSTERIn vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaiset palveluyksikkökohatiset hinnat kuvataan osassa 2.3.4, KYSTERIn kustannukset palveluyksiköittän. Kuvio 7. Perusterveydenhuollon (ml. suun terveydenhuolto nettokustannukset, euroa /asukas vuosina Lähde: THL / SOTKAnet Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas ilmaistaan kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Kuviossa 8 on kuvattu KYSTERIn alueen

19 19 sosiaalitoimen asukaskohtaiset nettomenot. Suurimmat menot olivat vuonna 2011 Vesannolla ja pienimmät Leppävirralla. Kuvio 8. Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa/asukas , Lähde: THL / SOTKAnet Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa /asukas Juankoski Kaavi Keitele Leppävirta Pielavesi Rautavaar Tervo Vesanto a Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Suurimmat menot olivat vuonna 2011 Tervossa ja pienimmät Leppävirralla. Kuvio 9. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas , Lähde: THL / SOTKAnet Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa/ asukas Juankoski Kaavi Keitele Leppävirta Pielavesi Rautavaar Tervo Vesanto a Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 aineistoon on laskettu jokaiselle kunnalle tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin, jonka avulla voidaan arvioida, miten asukkaiden palvelutarpeet asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin alueisiin. Kun kunnan palveluihin käyttämät rahat (nettomenot) suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin, saadaan tietoa siitä, miten menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Taulukossa 7 on kuvattu KYSTERIn alueen kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut nettomenot, nettomenoindeksi, tarvekerroin ja tarvevakioitujen menojen indeksi. Tästä voidaan todeta, että tarvevakioidut nettomenot olivat vuonna 2011 pienimmät rautavaaralla ja suurimmat Juankoskella. Leppävirran ja Rautavaaran nettomenoindeksit alittivat Pohjois-Savon tason.

20 20 Taulukko 7. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot KYSTERIn alueella Lähde: THL / SOTKAnet Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 Nettomenot Nettomenot, Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa =100 Koko maa =1,00 Koko maa =100 Juankoski , Kaavi ,47 90 Keitele ,37 99 Leppävirta ,25 87 Pielavesi ,46 98 Rautavaara ,59 84 Tervo ,50 93 Vesanto ,58 97 Pohjois-Savo , Kustannukset palveluyksiköittäin Keskitetyn toiminnan kulut jaetaan palveluyksiköihin väestömäärän suhteessa. Näitä kapitaatio periaatteella jaettavia kuluja ovat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin konsernihallinnon kulut ja KYSTERIn keskushallinnon kulut sekä palkka- ja taloushallinnon kulut siltä osin, kun niitä ei tuoteta palveluyksiköissä. Myös tietohallinnon kulut jaetaan kapitaatioperiaatteella palveluyksiköiden hintoihin, siltä osin kuin toiminta on keskitettyä. Jäsenkuntalaskutus perustuu palveluyksikkökohtaisiin hintoihin. Käytön määrän arviointi perustuu kuntien aiemmin toteutettuihin käytäntöihin. KYSTERIin ei toimintana siirtynyt kotisairaanhoito, ravinto-, ja kiinteistöhuolto, työterveyshuolto ja sairaankuljetus. Tehdyn tarkistetun hinnoittelun pohjalta todettiin, että avohoidon suoritteiden keskihinta palveluyksiköissä vaihtelee vuonna 69,02-97,43 euron, suun terveydenhuollon tuotteiden 46,73-68,49 euron ja vuodeosastojen 135,41-180,66 euron välillä. Taulukossa 6 on kuvattu KYSTERIn avohoidon, suun terveydenhuollon suoritteet ja vuodeosastojen hoitopäivät sekä jäsenkuntahinnat vuoden 2012 talousarvion ja tilinpäätöksen mukaan. Hinnat ovat Sigma järjestelmän tuottamia keskihintoja. Hintojen erot selittyvät siten, että mitä enemmän kunnalla on ollut edullisesti hinnoiteltuja tuotteita suhteessa korkeampiin hintoihin, sitä edullisempi keskihinta on ja päinvastoin. (Taulukko 8.)

21 21 Taulukko 8. KYSTERIn jäsenkuntien keskihinnat vuonna KYSTERIN LOPULLINEN JÄSENKUNTAHINTA VUONNA 2012 avohoito, suun terveydenhuolto, vuodeosasto Avohoito Suun terveydenhuolto Vuodeosasto KUNTA TA 2012 TP 2012 TP 2012 Ta 2012 TP 2012 TP 2012 TA 2012 TP 2012 TP 2012 Käyntiä kpl kpl Yhteensä Käyntiä kpl kpl Yhteensä Hoitopäiviä kpl kpl Yhteensä Juankoski ,53 106, ,18 65, , ,57 174, Kaavi ,97 85, ,33 69, , ,18 187, Rautavaara ,69 100, ,12 64, , , ,4 Koillis-Savo ,76 97, ,29 66, , ,9 180, ,4 Keitele ,87 88, ,39 68, , ,64 144, ,6 Pielavesi ,73 96, ,55 69, , ,99 137, Tervo ,02 81, , ,64 67, , ,19 154, ,5 Vesanto ,38 83, ,67 67, , ,64 137, Nilakka ,93 89, , ,63 68, , ,01 139, ,1 Leppävirta ,55 69, ,67 46, , ,4 135, Palvelujärjestelmä ja rakenne KYSTERIN keskushallinto ja palvelujen järjestämisvastuu Juankosken kaupunki, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kunnat siirsivät perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisvastuun Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Näin muodostui Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos KYSTERI. KYSTERI on Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin kuntayhtymään kuuluva palvelualue (Kuvio 10., Organisaatio, KYS v. 2013), joka vastaa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen tuottamisesta. KYSTERI:llä on johtokunta ja oma johtonsa, oma johtosääntönsä, sairaanhoitopiirin muusta toiminnasta eriytetty taloutensa, talousarvionsa ja tulosbudjettinsa. Tuotettavat palvelut jäsentyvät lähipalveluiksi (jokaisessa kunnassa tuotettaviksi), seudullisiksi palveluiksi (useamman kunnan yhteisesti tuottamiksi) ja alueellisesti keskitettyinä palveluina tuotettaviksi (liikelaitostaso). KYSTERIn alueen kahdeksan kuntaa muodostavat kolme seudullista palveluyksikköä, jotka ovat tulosvastuullisia toiminnallisia yksiköitä ja joilla on oma johtonsa (Kuvio 11.). Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto muodostavat Nilakan palveluyksikön, jossa on asukasta ( ). Koillis-Savon palveluyksikköön kuuluvat Kaavi, Juankoski ja Rautavaarassa joiden väestöpohja on ( ). Kolmannen palveluyksikön muodostaa Leppävirta, jonka väestöpohja on ( ). Väestöpohja on yhteensä asukasta. Palveluyksiköt jakautuvat kahdeksaan palveluryhmään Kuvio 10. Organisaatio KYS

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät 19.5.2008 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hallintoylilääkäri (tilanteen 6.5.2008 mukaan) Perustuslaista Julkisen vallan, valtion ja kuntien turvattava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan yksitasoinen kuntayhtymämalli. Tässä mallissa sosiaali-

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017 Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen palvelusopimus vuodelle 2017 LUONNOS Iisalmen kaupunki Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallitus 25.10.2016 Yhtymävaltuusto xx Sisällys PALVELUSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen johdosta / Kaavin kunta. Valituksen johdosta on todettava seuraavaa:

Lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen johdosta / Kaavin kunta. Valituksen johdosta on todettava seuraavaa: Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2015 1 (1) 89 336/00.02.07/2015 Lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen johdosta / Kaavin kunta Kysterin johtokunta 89 Kysterin johtokunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö Oulu 23.9.2014 Kari Haavisto, STM Puheenvuoroni Tavoitteet ja keinot Uudistuksen keskeinen sisältö Uusi palvelurakenne Järjestämispäätös Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman 2013-2016 hyväksyminen 219/00.01/2013 SOS 19.11.2013 144 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri pyytää jäsenkuntia tekemään 5.12.2013 mennessä päätöksen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017 Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen palvelusopimus vuodelle 2017 LUONNOS Sonkajärven kunta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallitus 25.10.2016 Yhtymävaltuusto xx Sisällys PALVELUSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kuntia säätelevien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen. Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta

Kuntia säätelevien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen. Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta Kuntia säätelevien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta Kuntaliiton linjaukset Tehtävien ja velvoitteiden purkamisella parannetaan rahoitusperiaatteen toteutumista:

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot