KYSTERI. Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva PUITESUUNNITELMA PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYSTERI. Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva PUITESUUNNITELMA 2014-2017 PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS"

Transkriptio

1 PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS KYSTERI Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva PUITESUUNNITELMA Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Tilaajatoimikunta

2 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 3 2. PUITESUUNNITELMAN PERUSTELUT Palvelujen järjestäminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö sekä maakunnallinen kehittämistyö Yleistä Terveydenhuoltolaki Terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden eheys ja kuntarakenne Muut lait ja ohjeet Maakunnallinen kehittämistyö Väestö Alueen väestön ikärakenne, huoltosuhde ja koulutustaso Alueen väestön hyvinvointi ja terveydentila Kuntaprofiilit ja kuntien rahoituspohja Kuntaprofiilit Verotulot ja valtionosuudet sekä toimintatuotot Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset menot Kustannukset palveluyksiköittäin Palvelujärjestelmä ja rakenne Kysterin keskushallinto ja palvelujen järjestämisvastuu NYKYTILANNE JA TAVOITEASETTELU Asiakaslähtöisyys Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaamisen tukeminen Palveluiden toimivuus ja hyvien toimintamallien tunnistaminen Taloudellisuus ja tehokkuus Palveluyksiköiden ja ryhmien toiminnan kuvaus Muut erillisratkaisut Ostopalvelut JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSESTÄ Kysterin alueen väestön palvelutarve ja sen kehitysnäkymät Kuntien rahoituspohja Muuttuvan lainsäädännön heijastevaikutukset palvelutuotantoon Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Terveyden- ja sosiaalihuollon eheyden toteuttaminen KYSTERIN STRATEGIA VÄESTÖLLE TARJOTTAVIEN PALVELUJEN TAVOITETILA Yleistä Tavoitetila toimintasektoreittain TOIMINTALINJAT TAVOITETILAN SAAVUTTAMISEKSI PUITESUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI TIIVISTELMÄ 77

3 3 1. JOHDANTO Riittävien terveydenhuoltopalvelujen tuottaminen on lakisääteinen velvoite. Palvelujen järjestämisvastuussa oleva kunta tai muu toimija vastaa siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut, ja että palvelut ovat laadukkaita ja yhtä hyviä kaikille. Järjestäjä vastaa myös rahoituksesta ja siitä, että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Kuntien järjestämisvastuusta säädetään sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa laeissa ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta. Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan kunnan järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja erilaisia palveluita. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan kunnan terveyskeskuksessa. Julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden sisältö ja laajuus määritellään pääasiassa kansanterveyslain 14 :ssä ja erikoissairaanhoitolain 1 ja 3 :ssä. Kunnan velvollisuuteen järjestää asukkaidensa sairaanhoito kuuluu lääkärin suorittama tutkimus, hänen antamansa tai valvomansa hoito sekä lääkinnällinen kuntoutus. Järjestämisvelvollisuuteen kuuluu myös velvollisuus järjestää tarvittaessa mahdollisuus erikoislääkärijohtoiseen sairaanhoitoon. Järjestäjällä voi olla monta tuottajaa tarjoamassa palveluja kuntalaisille. Tuottajat voivat olla kunnallisia tai yksityisiä yrityksiä. KYSTERIN tavoitteena on tuottaa kuntalaisten lähipalvelut paikallisesti ja pääasiallisesti omana toimintana. Terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex)) Juankosken kaupunki, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kunnat siirsivät perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisvastuun Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle toimintansa aloitti Perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERI, joka on yksi palvelualue sairaanhoitopiirin kolmesta palvelualueesta. Järjestämisvastuu toteutetaan KYSTERISSÄ siten, että sairaanhoitopiiri vastaa yhdessä kuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti. Tavoitteena on, että palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten toimintakyky, terveydentila ja siihen vaikuttavat tekijät seurannan perusteella edellyttävät. Palvelujen tarpeen arviointi toteutuu lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen tai muun hoidon ja hoivan tarpeen arvioinnin mukaisesti. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva puitesuunnitelma valtuustokausittain. Tämä puitesuunnitelma on Perusterveydenhuollon liikelaitos KYSTERIn toinen ja koskee vuosia Puitesuunnitelmaa tarkastetaan vuoden 2014 aikana kunnilta siirtyvän sosiaalitoimen osalta Puitesuunnitelmassa kuvataan ensin väestön palvelutarvetta indikaattoreiden ja tilastotietojen avulla. Tämän jälkeen kuvataan kuntien rahoituspohjaan liittyvät tiedot ja toimintaympäristön kehityksen mukanaan tuomat haasteet palvelujärjestelmälle. Palvelujärjestelmäkuvauksen jälkeen puitesuunnitelman loppuosassa kuvataan tavoitetila, johon vuosien kuluessa pyritään ja toimenpiteitä tavoitetilan saavuttamiseksi sekä se kuinka puitesuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan. Puitesuunnitelmaa ovat olleet työstämässä toiminnan kuvauksen osalta palveluyksiköt ja palvelualueen hallinto kuntia kuultuaan. Tillajatoimikunnalla on johtossäänön mukainen

4 4 valmisteluvastuu valtuustokausittain ehdotuksesta perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon puitesuunnitelmaksi ao. kuntien ja kuntayhtymän hyväksyttäväksi. 2. PUITESUUNNITELMAN PERUSTELUT Kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolaissa terveydenhuollon järjestämisvastuu on säädetty kuntien tehtäväksi. Kunnallishallinnossa tehtävien hoidossa käytetään yleisesti käsitettä järjestämisvastuu. Järjestämisvastuukäsitteellä vastuun sisältö halutaan erottaa palvelujen tuottamisesta tai hoitamisesta. Järjestämisvastuuseen sisältyy kunnan vastuu kuntalaisille siitä, että laissa turvattuja tai muita palveluja on saatavilla ja että kuntalaiset saavat nämä palvelut lain turvaamalla tavalla. Järjestämisvastuuseen kuuluu myös vastuu palvelujen järjestämistavasta, joka voi toteutua omana tuotantona, yhteistoimintana tai ostopalveluina. Vastuuseen kuuluu lisäksi vastuu palvelujen rahoituksesta ja riittävien voimavarojen varaamisesta palvelujen järjestämiseen. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palvelujen palvelutason määrittely sekä päätöksenteko siitä, millä palvelurakenteella, kustannus- ja laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan ja keiden palvelujen tuottajien toimesta. Järjestämisvastuu toteutetaan KYSTERISSÄ siten, että sairaanhoitopiiri vastaa yhdessä kuntien kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti. Palvelujen tarpeen arviointi toteutuu lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen tai muun hoidon ja hoivan tarpeen arvioinnin mukaisesti. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi on muodostettu sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteinen toimielin, tilaajatoimikunta, jossa on sairaanhoitopiirin ja kuntien edustus. Tilaajatoimikunnan esittelijänä toimii johtajaylilääkäri. Sairaanhoitopiirissä valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva KYSTERIn puitesuunnitelma valtuustokausittain. Puitesuunnitelma on kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen strateginen suunnitelma, jonka avulla suunnitellaan, yhteen sovitetaan ja dokumentoidaan kuntalaisille hankittavia palveluja koskevat tavoitteet ja toimintalinjat sekä palveluihin suunniteltavat muutokset siten, että ne muodostavat lähtökohdat palvelusopimusten ja talousarvioiden laadinnalle. Järjestämissuunnittelun piiriin ei kuulu palvelujen tuottajaorganisaatioiden sisäistä toimintaa koskeva päätöksenteko. Puitesuunnitelma käsitellään KYSTERIN tilaajatoimikunnassa ja sairaanhoitopiirin ja kuntien valtuustoissa. Samoin sairaanhoitopiiri ja kunnat valmistelevat vuosittain palvelusopimukset kuntien väestölle tuotettavista palveluista. Palvelusopimusten valmistelun yhteydessä voimassa olevaa puitesuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. 2.1 Palvelujen järjestäminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö sekä maakunnallinen kehittämistyö Yleistä Terveydenhuollon toimeenpanon tehtävien ohjaus ja valvonta kuuluvat keskushallinnossa sosiaali- ja terveysministeriölle ja alueellisesti aluehallintoviranomaisille. Nykyisessä terveydenhuollon lainsäädännössä voidaan erottaa erikseen säädökset, jotka koskevat

5 5 palvelujen järjestämisvelvollisuutta ja tuottamista, terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa sekä potilaan asemaa ja oikeuksia. Voimassa olevan sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian ja hallitusohjelman mukaan painotetaan kykyä tarjota yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja kaikille, vahvistaa peruspalveluita, ennaltaehkäisevää työtä ja asiakkaan asemaa, parantaa palveluiden laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta, uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta ja palvelujen järjestämistä ja tuotantotapoja.tavoitteena on järjestää palvelut riittävän suurissa toiminnallisissa kokonaisuuksissa, luoda sosiaali- ja terveydenhuollolle yhtenäiset ja kestävät rakenteet ja samalla parantaa palveluketjun toimivuutta sekä säilyttää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu kunnilla Terveydenhuoltolaki voimaan tulleen Terveydenhuoltolain tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä edistää terveyspalvelujen saatavuutta ja niiden tehokasta tuottamista. Lailla halutaan myös varmistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö ja asiakaskeskeisyys. Terveydenhuoltolaissa esitetään asiakaskeskeisyyden lisäämiseksi, että potilaalla olisi mahdollisuus valita ensivaiheessa kuntansa terveysasema ja kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö erityisvastuualueella. Lisäksi jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun, vapaaajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, hän voisi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen muuta terveyskeskusta tai kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikköä. Vuonna 2014 sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon valinnan mahdollisuus laajenee valtakunnalliseksi. Terveydenhuoltolakiin sisältyy potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laatua vahvistavia säännöksiä, laissa korostuu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy ja lakiin sisältyy velvoite asettaa kunnan strategisessa suunnittelussa tavoitteita kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimenpiteistä ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiiri vastaa kuntien sijaan ensihoitopalvelun järjestämisestä. Tavoitteena on luoda kattava ja tasapuolinen ensihoitojärjestelmä koko maahan siten, että ensihoitopalvelu muodostaisi alueellisen kokonaisuuden ja saumattoman palveluketjun sairaaloiden päivystystoiminnan kanssa. Uudistuksessa sairaankuljetus ja ensihoito integroitiin tiiviisti terveydenhuollon palveluketjuun. Toiminta suunnitellaan kokonaisuutena alueellisten tarpeiden ja tarjolla olevien päivystyspisteiden mukaan siten, että väestö saa mahdollisimman tasavertaiset palvelut. Terveydenhuoltolain perusteella sairaanhoitopiirin alueella kunnallisten terveydenhuollon yksiköiden välille muodostetaan yhteinen potilasrekisteri. Potilaan tullessa ensimmäisen kerran vastaanotolle häntä informoidaan yhteisestä rekisteristä ja siitä, että tietoja voidaan luovuttaa toimintayksiköiden välillä ilman erillistä suostumusta. Potilas voi myös kieltää tietojensa luovuttamisen toiselle häntä hoitavalle yksikölle, jolloin hän on itse vastuussa tarvittavan tiedon välittämisestä häntä hoitavalle lääkärille.

6 6 Terveydenhuoltolain mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon niiden vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnan velvollisuutena on seurata asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin ja arvioitava tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävänä on tarjota asiantuntemusta ja tukea kunnille järjestämällä koulutusta ja levittämällä kuntien käyttöön toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, sekä terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on lain mukaisesti perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee toiminnallaan alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista Terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden eheys ja kuntarakenne Hallituksen esitys (268/2010), jossa ehdotetaan muutettavaksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettua lakia sekä sosiaalihuoltolakia, on annettu eduskunnalle ja vahvistettu eduskunnassa Lakiehdotus sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttä vahvistavat säännökset, joiden mukaan yhteistoiminta-alueelle tulee siirtää perusterveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollon tehtävät kokonaisuutena lukuun ottamatta päivähoitoa. Sosiaalihuollon toiminnat tulee siirtää yhteistoiminta-alueille viimeistään Kuntien oli elokuun 2011 loppuun mennessä tehtävä sitova päätös väestöpohjavaatimuksen täyttämisestä sekä yhteistoiminta-alueelle perusterveydenhuollon lisäksi siirrettävistä sosiaalihuollon palveluista.ym lainkohtien toteuttaminen on toimeenpanovaihessa siten että kuntien sosiaalitoimi lukuuotamatta päivähoitoa siirtyy samaan yhteiseen organioisaatioon peusterveydenhuollon kanssa Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi vuonna Uudistusta koskeva laki (169/2007) tuli voimaan helmikuussa 2007 ja se oli voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Puitelain mukaan perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät tulee järjestää vähintään noin asukkaan kunnassa tai yhteistoimintaalueella. Puitelaissa on määritelty 5 :ssä säännöksen mukaisiksi pitkien etäisyyksien kunniksi 28 kuntaa. KYSTERIn alueen kunnista Rautavaaran kunta täyttää tämän ehdon. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislakia valmisteltiin palvelurakennetyöryhmässä, jonka määräaika päättyi Palvelurakenneuudistuksen valmistelun tueksi asetettiin selvityshenkilöryhmä, joka selvitti yhdessä kentän toimijoiden kanssa alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Työ valmistui maaliskuussa Järjestämislain kirjoittamista varten asettiin uusi työryhmä.

7 7 Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset mennessä. STM:n valmisteleman järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan Kuntien yhdistymisten kaavaillaan tulevan voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017. Hallitusohjelman mukaan uudistetaan myös valtionosuusjärjestelmää yksinkertaisemmaksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuteen kannustavaksi. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmia halutaan vähentää. Tämä valmistelu käynnistyy, kun palvelurakenneuudistus etenee. Kunnalliset terveyspalvelut ja sairausvakuutusjärjestelmä halutaan sovittaa paremmin yhteen, jotta kokonaiskustannukset ovat paremmin hallittavissa. Sairausvakuutuksen roolia selvittäneen työryhmän ehdotus valmistui helmikuussa Muut lait ja ohjeet Voimassa oleva kuntalaki (365/1995) luo puitteet kuntien eri hallinnonalojen toiminnan organisoimiseksi. Toiminnan kannalta kuntalaki on varsin joustava. Palvelut voidaan hoitaa itse, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai hankkia ne muilta palvelujen tuottajilta (kuntalain 2 ). Kunnan peruspalvelujen lainmukaisuutta ja tuloksellisuutta arvioidaan monin eri tavoin ja eri näkökulmista. Kuntien velvoitteesta järjestää terveydenhuollon palveluja säädetään kansanterveyslaissa (66/1972, KTL), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989, ESHL) ja mielenterveyslaissa (1116/1990). Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitoimintaan liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja toiminnan valvonnasta säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) ja asetuksessa (564/1994). Potilaan oikeuksia määrittävät laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992, potilaslaki) sekä potilasvahinkolaki (585/1986). Terveydenhuollon lainsäädännön lisäksi terveyspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä ammattihenkilöiden ja potilaiden asemaan ja oikeuksiin vaikuttavat monet yleislainsäädännön säännökset, muun muassa hallintolaki (434/2003), laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), henkilötietolaki (523/1999) ja laki julkisista hankinnoista (348/2007). Myös sosiaalihuollon lainsäädäntö vaikuttaa terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, muun muassa sosiaalihuoltolaki (710/1982), laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005), laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sekä päivähoitolaki (36/1973), vammaispalvelulaki (380/1987), laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977), päihdehuoltolaki (41/1986) ja lastensuojelulaki (417/2007). Kotikuntalakia ja siihen liittyvää sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä on muutettu siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tai vastaavissa olosuhteissa hoidossa olevalla henkilöllä olisi mahdollisuus valita kotikuntansa. Tämä koskee mm. laitoksissa asuvia vanhuksia ja kehitysvammaisia, jotka haluaisivat esimerkiksi muuttaa lähemmäs sukulaisiaan. (HE 101/2010). Äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen tuottamisen ohjeiksi on laadittu kansallisia oppaita. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva valtioneuvoston asetus (380/2009) tuli voimaan siten, että määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulivat voimaan Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää em. palveluissa. Asetuksella muutettiin aikaisemmat suositukset

8 8 kuntia velvoittaviksi säännöksiksi. Raskauden ehkäisyneuvonnasta sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi ensimmäisen kansallisen toimintaohjelman seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseksi vuosina (STM 2007:17). Toimintaohjelmassa on esitetty toimenpiteitä raskauden ehkäisypalvelujen kehittämiseksi, sukupuolitautien torjumiseksi sekä seksuaalineuvonnan integroimiseksi kaikkiin terveyspalveluihin. Kouluterveydenhuolto on määritelty Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa (STM 2004:8). Lääkinnällisestä kuntoutuksesta on nykyisessä lainsäädännössä säädetty samansisältöisesti sekä kansanterveyslaissa että erikoissairaanhoitolaissa. Nykyisessä kuntoutusasetuksessa säädetään tarkemmin lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä, palveluista, suunnittelusta ja seurannasta sekä apuvälineistä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Apuvälinepalvelujen laatusuosituksessa (2003) edellytetään sairaanhoitopiirejä sopimaan alueella apuvälinepalvelujen keskittämisestä, työn- ja vastuunjaon sopimisesta ja toimintatapojen yhtenäistämisestä. Mielenterveyslain mukaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan päihdepalveluja on järjestettävä kunnassa ilmenevän tarpeen mukaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon yleisinä palveluina että päihdehuollon erityispalveluina. Huumeiden käyttäjien terveysneuvonta ja pistosvälineiden vaihto on annettu tartuntatautiasetuksessa (786/1986) tartuntatautien vastustamistyöstä vastaavalle kunnalliselle toimielimelle ja sen alaisena terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Kansanterveysasetus velvoittaa järjestämään mammografiaan perustuvan rintasyöpäseulonnan. Vuoden 2007 alussa astui voimaan uusi Valtioneuvoston asetus seulonnoista (1339/2006), jolla laajennettiin maksuton rintasyöpäseulonta vaiheittain ikäluokkiin vuotta. Kohdun kaulaosan syöpää ehkäisevän seulonnata edellytetään järjestettävän vuotiaille. Tammikuussa 2007 voimaan tullut asetus velvoittaa kuntia järjestämään raskaana oleville varhaisraskauden yleisen ultraäänitutkimuksen, kromosomipoikkeavuuksien selvittämisen ja ultraäänitutkimuksen vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi. Kansanterveyslain mukaan kunnan on velvollisuus tuottaa työterveyshuoltopalveluja sekä työnantajille että yrittäjille. Kansanterveyslain 5 sääntelee kansanterveyslain mukaisten tehtävien hoitamista. Pykälän 4 momenttia on muutettu lukien siten, että kansanterveyslain 14 :n 1 mom. 7) ja 8) kohdissa kunnan tehtäväksi säädetyn työterveyshuollon palvelujen tuottamisvelvoitteen jäsenkunta voi päätöksensä mukaisesti hoitaa muullakin tavalla itse tai alueellisesti yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Tehtävän hoitamista varten voidaan perustaa myös erillinen kuntayhtymä tai liikelaitos. Lain muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa kuntien työterveyshuollon tehtävien hoitaminen alueellisena yhteistyönä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Kansanterveyslain 5 ja 6 :ien muutokset mahdollistavat työterveyshuollon tehtävien hoitamisen liikelaitoksen muodossa. Liikelaitoksen toimintaa sääntelee kuntalaki. Potilaslain lähtökohtana on asiakaskeskeisyys, sillä terveyden- ja sairaanhoito on potilaslaissa määritelty yksilön terveydentilan määrittämiseksi taikka hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviksi toimenpiteiksi. Potilaslaissa todetaan, että potilaalla on oikeus ilman syrjintää saada hänelle lääketieteellisesti tarpeellinen hoito. Potilaslain mukaan hoitoa on annettava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

9 9 Potilaslaki suuntasi terveydenhuollon toimintaa kohti asiakaskeskeisyyttä. Potilaslaki vaikuttaa erityisesti hoidon laatuun. Laki edellyttää, että hoidon tarpeen arvioinnin sekä potilaan hoidon ja kohtelun on oltava laadultaan hyvää ja muutoinkin täytettävä laissa määritellyt hyvän hoidon ja kohtelun kriteerit. Hyvän hoidon käsite sisältää muun muassa ihmis- ja perusoikeuksien noudattamisen hoitosuhteessa. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain niin sanotuissa hoitotakuusäännöksissä on myös heijastuksia asiakaskeskeisyydestä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994, ammattihenkilölaki) todetaan, että ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon toiminnasta potilaalle koituva höyty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään Maakunnallinen kehittämistyö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin organisoimana yhteistyössä alueen kuntien kanssa valmistellaan tiivillä aikatauluilla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen ja rajapintoihin liittyvää selvitystyötä. Kyseessä on tuottavuushanke. Tämän hankkeen ohjelman keskeisenä tavoitteena on tuottavuuden ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin terveydenhuollon yksiköissä ja niiden toimintaprosesseissa. Tuottavuushankkeen ohjelmaan liittyy myös erikoissairaanhoidon ylikäytön purkaminen ja kuntalaskutuksen kasvun alentaminen. Hoidon porrastuksella ja optimaalisella palvelulogistiikalla on osoitettava konkreettinen taloudellinen hyöty. Integroitujen hoitopalvelujen kuntalaskutuksen tulee olla avointa, eikä palvelujen hintatasoa saa nostaa vuositasolla enempää kuin keskimäärin 2,6 % vuosina Tuottavuushankkeen tehtävänä on kehittää terveydenhuollon hoitopolkuja ja palvelulogistiikkaa asiakkaan tarpeista lähtien vailla keinotekoisia raja-aitoja. Toiminnallisia muutoksia tavoitellaan kumppanuuteen perustuen muodostamalla yhdessä sovittuja optimaalisia palvelukokonaisuuksia. Lisäksi terveydenhuoltolain mukaan (34 ) kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Suunnitelma perustuu väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Tämä on Pohjois-Savon alueella yhteinen. Suunnitelmasta alueen kuntien on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kanssa ja hyväksyttävä suunnitelma sairaanhoitopiirin valtuustossa meneillään olevaksi valtuustokaudeksi. Valmistelutyötä tehdään perusterveydenhuollon yksikössä, josta vastaa ylilääkäri. Hän on kiertänyt kaikki Pohjois-Savon alueen kunnat. Järjestämissuunnitelman laadintaa varten on kunnat nimenneet edustajansa ohjaus- ja johtoryhmään. Pohjois-Savon alueen järjestämisuunnitelmasta ovat esillä seuraavat kehitysteemat: 1. Terveyden ja hyvinvoinnin sekä kuntien hyvinvointityön edistäminen Tätä kehittämissuuntaa tukee suunnitelmakaudella vuoden 2015 loppupuolelle asti jatkuva Terveempi Itä-Suomi-hanke, TERVIS. 2. Terveyskeskusten avosairaanhoitopalvelun kehittäminen

10 10 Lähtökohtina ovat terveyskeskusten nykyiset toiminnalliset tilanteet ja avainhenkilöstön rekrytointitilanteet. Kansallisista hankkeista Hyvä Vastaanotto ja Terveyshyötymallia edistäneet hankkeet ovat tuoneet ja tuovat koko ajan uusia ajatuksia ja malleja vastaanottotyön kehittämiseen. 3. Päivystystoimintojen ja päivystyksen rakenteiden kehittäminen Tavoitteeksi otetaan kehityksen ohjaaminen kohti kolmen ympärivuorokautisen päivystyksen rakennetta suunnitelmakaudella. Ilta- ja viikonloppupäivystysten tai päivystysluonteisten vastaanottojen kehittämisellä vastataan huoliin lähipalveluiden liian voimakkaasta keskittymisestä kaupunkikeskuksiin. 4. Kotiin tuotettavien palveluiden vahvistaminen Edistetään laaditun Kastehankkeen mukaisesti. Pyritään palvelurakenteesee, jossa sairaalahoitoa ja laitoshoitoa korvataan kotiin tuotettavilla palveluilla. 5. Terveyskeskussairaaloiden lyhytaikaisen hoidon kapasiteetin ja perustehtävien selvittäminen sekä tarvittavien muutos- ja kehittämistoimien liikkeelle saaminen Osastojen roolit ja kapaseittteeti ja tehtyävät maakunnan aluella selvitetään erillisen selvityksen avulla. Oletuksena on, että esille tulee edelleenkin tarvetta ehdottaa kapasiteetin supistamista. Tavoitteeksi otetaan maakunnan (sairaanhoitopiirin ulkopuolisten organisaatioiden) sairaalakartan kehittäminen sekä toiminnallisesti että myös tilojen saneeraustarpeet huomioon ottaen. 6. Perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin palveluiden integrointi; terveyskeskuksiin tuotettavat erikoissairaanhoidon palvelut, ml kumppanuusvirkajärjestelyt sekä yhteiselle maaperälle rakennettavat uudenlaiset palvelut. Ko. teema tukeutuu sairaanhoitopiirin tuottavuushjelman linjauksiin. 7. Sosiaalipalveluiden kanssa yhdessä rakennettavien hoitopolkujen ja palvelukokonaisuuksia koskevien suositusten ja ohjeiden tuottaminen Kehitettävinä esimerkkeinä järjestämissuunnitelmassa esille nostetaan 1) kehitysvammaisten palvelupolku, 2) päihdeongelmien hoito ja 3) muistisairauksia sairastavien palvelukokonaisuus 8. Kuntoutuksen työnjaon ja hoitopolkujen selkeyttäminen PTH-yksikön toimesta on kartoitettu Pohjois-Savon perusterveydenhuollon nykytilaa. Tällä asialla on myös tuottavuushankkeen alaryhmät. Perusterveydenhuollon toimijana KYSTERI toimii yhteistyössä kunnan eri toimialojen kanssa niin hyvinvointikertomusten tavoitteiden toteuttamisessa kuin sairauksin primäärija sekundääripreventiossakin. Yhteistyö kunnan eri toimijoiden kanssa terveyden edistämisen näkökulmasta on vakiintumassa. KYSTERI liikelaitoksesta on ollut edustajat mukana Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen ja kansansairauksien ehkäisyn maakunnallisessa työryhmässä. 2.2 Väestö Alueen väestön ikärakenne ja väestökehitys, huoltosuhde sekä koulutustaso

11 11 KYSTERIN alueen kuntien väestön kokonaismäärä on ( ). Koko alueen väestöstä on vuotiaita 13,5, vuotiaita 58,9 ja yli 65 vuotiaita 27,6 prosenttia ja vuotiaiden osuus on pienempi ja yli 65 vuotiaiden suurempi kuin muualla Pohjois-Savossa. (Taulukko 1.) KYSTERIN alueen kolme palveluyksikköä ovat kooltaan lähes samankokoisia. Nilakan alueen väestö on , Leppävirran ja Koillis-Savon Leppävirran palveluyksikössä on enemmän 0-14 vuotiaita ja vuotiaita kuin Nilakan ja Koillis-Savon palveluyksiköissä. Nilakassa on puolestaan enemmän ja vuotiaita kuin Leppävirralla ja Koillis-Savossa. Selkeästi enemmän yli 75 - vuotiaita on NiIakan alueella kuin Leppävirralla ja Koillis-Savossa. (Tilastokeskus ) Taulukko 1. Kysterin alueen, Pohjois-Savon ja koko maan väestön 0-14, ja yli 65 vuotiaat (n ja % osuus väestöstä) Väestön ikärakenne Henkilöt %-osuudet Yhteensä Keitele ,6 60,5 26,9 Pielavesi ,7 55,7 29,6 Tervo ,2 60,6 29,2 Vesanto ,4 56,0 32,6 Juankoski ,7 61,7 25,6 Kaavi ,8 57,0 29,2 Rautavaara ,1 56,5 32,3 Leppävirta ,9 59,6 24,9 Yhteensä ,5 58,9 27,6 POHJOIS-SAVO ,4 63,8 20,8 KOKO MAA ,4 64,8 18,8 KYSTERIN alueella väestön määrä Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vähenee vuosien ja 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa. Kasvu on selkeintä Keiteleellä, Juankoskella ja Leppävirralla. Vuosien 2020 ja 2030 väestöennusteiden mukaisesti tarkasteltaessa 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvu on kuitenkin KYSTERIn alueen kunnissa maltillisempaa kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa. (Taulukko 2., lähde KYSTERIn alueen kuntakohtaisessa tarkastelussa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella yli 65 vuotiaiden suurin osuus on Vesannolla ja Rautavaaralla. Seuraavaksi eniten heitä on Pielavedellä. Leppävirralla yli 65-vuotiaita on KYSTERIn alueen kuntien vertailussa vähiten. (Taulukko 3.)

12 12 Taulukko 2. KYSTERIn alueen 75 vuotta täyttänyt väestö vuonna 2011 ja ennuste vuosille 2020 ja Lähde: Tilastokeskus Toteutunut v.2011 Ennuste v Ennuste v Muutos Muutos Yht. 75 v. % väestöstä Yht. 75 v. % väestöstä Yht. 75 v. % väestöstä , % , % Keitele , ,1 1,2 46,6 Pielavesi , , ,8-1,7 27 Tervo , ,6-1,1 36,3 Vesanto , , ,3-3,5 21,8 Nilakka , , ,9 1,2 32,9 Juankoski , , ,6 9,1 54 Kaavi , , ,4 8,9 36,6 Rautavaara , , ,2 6,9 29,2 Koillis-Savo , , ,8 8,3 39,9 Leppävirta , ,5 16,3 53,7 POHJOIS-SAVO ,4 15,8 67,3 KOKO MAA ,7 84,7 Taulukko 3. KYSTERIN alueen kuntien ikärakenteen vertailu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueeseen. Shp Kunta Asukas v v. - luku Siitä: vuotiaiden vuotiaiden osuus. Vert v. 65-v. - %-osuus %-osuus oma shp Pohjois-Savon ,0 20,2 100 PS Juankoski ,4 24,5 121 PS Kaavi ,6 28,0 138 PS Keitele ,3 26,2 130 PS Leppävirta ,4 23,9 118 PS Pielavesi ,3 28,9 143 PS Rautavaara ,0 31,7 156 PS Tervo ,9 28,6 141 PS Vesanto ,1 31,3 155 Lähde: / tilastot Väestön huoltosuhde ja työttömyysaste KYSTERIn alueen kuntien taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2011 koko maan ja Pohjois-Savon alueen keskiarvon yläpuolella. (http://www.pohjoissavo.fi/fi/psl/tietopalvelu/tilastotieto.php). Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2012 KYSTERIn alueen kunnissa 11 prosenttia. Pohjois-Savossa työttömyysaste oli tuolloin 10,7 ja koko maan 9,4 prosenttia. Korkein työttömyysaste KYSTERIn alueen kunnista oli Kaavilla (12,3 %) ja matalin Tervossa (9,4 %) (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet ). (Kuvio 1.)

13 13 Kuvio 1. KYSTERIN alueen väestön työttömyysaste vuosina Työttömyys Lähde Pohjois-Savon liitto Juankoski Kaavi Rautavaara Keitele Pielavesi Tervo Vesanto Leppävirta ,7 13,8 12, ,3 11,1 11, ,5 11, ,5 9,5 10,8 11, ,6 12, ,8 11,6 9,4 10,7 11,6 Pitkäaikaistyöttömiä koko KYSTERIn alueella oli vuonna prosenttia. Koko Suomen alueella heitä oli 23,4 prosenttia. KYSTERIn alueella pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2011 eniten Keiteleellä ja vähiten Rautavaaralla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuoden välisenä aikana kolme prosenttia KYSTERIin kuuluvien kuntien alueella ja samoin koko Suomessa. Nuorisotyöttömiä oli vuonna 2011 eniten Leppävirralla (16,2 %) ja vähiten Vesannolla (8,5 %). Koko maan alueella heitä oli tuolloin 11,9 prosenttia. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet ). Väestön koulutustaso KYSTERIN alueen kuntien väestöstä tutkinnon suorittaneita oli vuoden 2011 tilastojen mukaan 56,6 prosenttia (Vrt. Pohjois-Savo 67,7 ja koko maa 67,7 prosenttia) ja ilman tutkintoa olevia 43,4 prosenttia (Vrt. Pohjois-Savo 32,3 ja koko maa 32,3 prosenttia). Tutkinnon suorittaneista keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 42,1 (Vrt. Pohjois-Savo 43 ja koko maa 39,5 prosenttia) ja korkea-asteen tutkinnon 14,4 prosenttia (Vrt. Pohjois- Savo 24,7 ja koko maa 28,2 prosenttia). Rautavaaralla oli 15 vuotta täyttäneistä nuorista tutkinnon suorittanut 49,9 ja Leppävirralla 64,1 prosenttia. Edellä kuvatut tiedot on koottu Pohjois-Savon liiton tilastotiedoista vuodelta Alueen väestön hyvinvointi ja terveydentila Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Kuviossa 2 on kuvattu KYSTERIN alueen kuntien väestön sairastavuusindeksit. Voidaan todeta, että Rautavaaralla on korkein ja Keiteleellä matalin sairastavuusindeksi. Vuosien 2010 ja 2011 vertailussa selkeimpiä muutoksia sairastavuusindekseissä on tapahtunut Kaavilla, ja Rautavaaralla. Näissä molemmissa sairastavuusindeksit ovat laskeneet.

14 14 Kuvio 2. KYSTERIN alueen kuntien sairastavuusindeksit vuosina 2010 ja Kansansairauksia kuvaavat indikaattorit Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja % väestöstä indikaattori ilmaisee vuoden lopussa erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden osuuden prosentteina väestöstä. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Oikeus erityiskorvattavaan lääkitykseen toimii kohtalaisen hyvänä pitkäaikaissairastavuuden indikaattorina. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on Suomessa yli miljoona henkilöä, eli yli 20 % koko väestöstä. Pohjois-Savossa on kolmas osa väestöstä oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Taulukossa 4 on kuvattu KYSTERIn alueen väestön, Pohjois-Savon ja koko maan erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus. KYSTERIN alueella eniten heitä on Rautavaaralla ja vähiten Leppävirralla. (THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet ). Taulukko 4. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja % väestöstä Kysterin alueella. Lähde: THL / SOTKAnet Juankoski 33,7 34,4 34,7 Kaavi 37, ,8 Keitele 35,3 35,4 35,2 Leppävirta 31,7 31,8 32,1 Pielavesi 35,2 35,4 35,6 Rautavaara 41,3 41,5 42 Tervo 39,4 39,9 40 Vesanto 39,5 40,1 39,7 Pohjois-Savo 29,6 29,8 30 Koko maa 23,5 23,6 23,8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrät eivät vaihetele kovin paljon KYSTERIn palveluryhmien ja yksiköiden välillä. Diabeteksen ja astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on kunnan väestöön suhteutettuna eniten Tervossa ja Rautavaaralla nivelreumaan. (Kuvio 3.)

15 15 Kuvio 3. Astman, diabeteksen ja niverlreuman erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeutetttujen määrä ja prosenttiosuus palveluryhmien ja yksiköiden väestöstä. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja on eniten Kaavilla ja vähiten Leppävirralla. Sepelvaltimotaudin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja on eniten Rautavaaralla ja vähiten Leppävirralla ja Keiteleellä. Verenpainelääkkeistä erityiskorvauksen saaneita on eniten Rautavaaralla ja Vesannolla ja depressiolääkkeistä Juankoskella ja Kaavilla. (Kuvio 4.) Kuvio 4. Sepelvaltimo-, verenpainetaudin ja depressioiden erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeutetttujen määrä ja prosenttiosuus palveluryhmien ja yksiköiden väestöstä.

16 Kuntaprofiilit ja rahoituspohja Kuntaprofiilit Pohjois-Savon liiton toimesta on kuvattu Pohjois-Savon alueen kuntien profiilit vuonna Tässä verrataan kuntien avaintietoja Pohjois-Savon kokonaisuuteen (% - osuus). Tämän lähteen mukaisesti keskeiset tuotannonlähteet KYSTERIn alueen kunnissa ovat: Juankoskella, Pielavedellä ja Rautavaaralla maidontuotanto, Kaavilla, Leppävirralla, Tervossa ja Vesannolla marjantuotanto ja Keiteleellä tuotannon jalostus. Lainakanta vuonna 2012 oli KYSTERIn alueen kunnissa suurin Pohjois-Savon kokonaisuudessa Juankoskella 3509 / asukas ja pienin Leppävirralla 664 / asukas. Määrällisesti eniten eläkkeensaajia oli Leppävirralla (4,8 %) kuten myös 65 vuotta täyttäneitä. Vähiten heitä oli Tervossa (vrt. Pohjois-Savo). Aloittaneita yrityksiä vuonna 2010 oli eniten Leppävirralla (3,9 %) ja vähiten Rautavaaralla (0,4 %). (Pohjois-Savon liitto,2012) Verotulot ja valtionosuudet sekä toimintatuotot Taulukossa 5 ja kuviossa 5 on kuvattu KYSTERIn alueen kuntien taloutta toimintatulojen ja menojen sekä verotulojen ja valtionosuuksien avulla. Pohjois-Savossa liiton vuoden 2013 Pohjois-Savon alueen kunnille suuntaaman ennakkokyselyn perusteella toimintakulujen arvioidaan kasvavan 5,6 %. Kuntien vuoden 2012 talousarvioissa oli kasvua edellisvuoteen neljä prosenttia. Toimintakatteen arvioidaan heikkenevän 5.4 %. Suomen kuntaliiton laatiman vuoden 2012 yhteenvedon mukaan (Taulukko 5.) KYSTERIN alueen kunnista heikoin toimintakate oli vuonna 2012 Rautavaaralla ja parhain Leppävirralla. Kunnan asukasta kohden matalimmat verotulot olivat vuonna 2012 Vesannolla (2191 /asukas) ja korkeimmat Leppävirralla ja Juankoskella. Suurimmat valtionosuudet olivat Rautavaaralla ja Vesannolla. prosenttia. Vuonna 2012 tilikauden tulos oli positiivinen Rautavaaralla (208 /asukas ja Tervossa 33 /asukas. Taulukko 5. KYSTERIn alueen kuntien talous vuonna 2012 Suomen Kuntaliitto Kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2012 Lähde: Tilastokeskus , ennakkotieto Kunta Asukas- Tulo- Toi- Toi- Toim.- Toi- Vero- Valtion- Vero- Vuosi- Poistot ja Vuosi- Tili- Invest. Laina- Raha- Oma- Suht. Kertynyt luku vero- minta- minta- tuotot/ minta- tulot osuu- rahoitus kate arvon- kate kauden oma- kanta varat varai- velkaan- yli-/ % tuotot kulut -kulut, kate det yht. alentu- %:a tulos hankinta suus- tunei- alijäämä /as. /as. % /as. /as. /as. /as. /as. miset pois- /as. menot /as. /as. % suus /as. /as. toista /as. % Koko maa , , ,1 48, P-Savo , , ,8 42,9 173 Juankoski , , ,8-496 Kaavi , , ,1 27,1-195 Keitele , , , Leppävirta , ,1 21,5 476 Pielavesi , ,5 23,6-386 Rautavaara , Tervo , , ,5 40,9 355 Vesanto , ,8 19,5 600

17 Kuvio 5. KYSTERIn alueen kuntien talous vuonna 2012 KYSTERIN alueen kuntien taloustilanne vuonna Toimintatuotot /as. Toimintakulut /as. Verotulot / as. Valtionosuudet /as. Toimintatuotot / -kulut % Toimintakate /as Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset menot KYSTERIN toimesta tehdyn sote eheys valmistelutyöhön liittyvän kuntakyselyn tiedot on koottu taulukkoon 6. Kulujäämässä on huomioitu poistot ja arvonalentumat, mutta on jätetty huomioimatta kertaluontoiset tulot. Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuosien SOTKANET tietoihin, joita on kuvattu myös tässä osassa.tehdyn kuntakyselyn mukaan suurimmat sosiaalihuollon menot ( /asukas) olivat vuonna 2012 Rautavaaralla ja Kaavilla. Suurimmat perusterveydenhuollon menot ( / asukas olivat) tuolloin Vesannolla ja Pielavedellä ja suurimmat erikoissairaanhoidon menot Tervossa ja Kaavilla. Taulukko 6. KYSTERIN alueen kuntien soisiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna Kunta As. Sos. Pth Esh Yht. Sos /as Vuosi Juankoski Kaavi Keitele Leppävirta Pielavesi Rautavaara Tervo Vesanto Pth /as Esh /as Yht. Yhteensä Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas ilmaistaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Kuviossa 6 on kuvattu KYSTERIn alueen kuntien

18 18 sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset nettokustannukset vuosina Suurimmat nettomenot olivat vuonna 2011 Rautavaaralla ja pienimmät Leppävirralla. (Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet ). Kuvio 6. KYSTERIn alueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa/ asukas vuosina Lähde: THL / SOTKAnet Perusterveydenhuollon nettokustannukset, euroa / asukas indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon (sisältää myös hammashuollon) nettokustannukset euroina asukasta kohti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään Sotkanetin tehtäväluokkaan "Perusterveydenhuolto" sisältyy perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja avohoito ml. hammashuolto, kouluterveydenhuolto ja koulupsykologin toiminta, perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaava toiminta. Kuviossa 7 on kuvattu Kysterin alueen perusterveydenhuollon nettomenot mukaan lukien hammashuollon ennen KYSTERIN toiminnan alkamista vuosina Vuonna 2011 suurimmat nettokustannukset olivat Pielavedellä ja pienimmät Leppävirralla. KYSTERIn vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaiset palveluyksikkökohatiset hinnat kuvataan osassa 2.3.4, KYSTERIn kustannukset palveluyksiköittän. Kuvio 7. Perusterveydenhuollon (ml. suun terveydenhuolto nettokustannukset, euroa /asukas vuosina Lähde: THL / SOTKAnet Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas ilmaistaan kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Kuviossa 8 on kuvattu KYSTERIn alueen

19 19 sosiaalitoimen asukaskohtaiset nettomenot. Suurimmat menot olivat vuonna 2011 Vesannolla ja pienimmät Leppävirralla. Kuvio 8. Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa/asukas , Lähde: THL / SOTKAnet Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa /asukas Juankoski Kaavi Keitele Leppävirta Pielavesi Rautavaar Tervo Vesanto a Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Suurimmat menot olivat vuonna 2011 Tervossa ja pienimmät Leppävirralla. Kuvio 9. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas , Lähde: THL / SOTKAnet Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa/ asukas Juankoski Kaavi Keitele Leppävirta Pielavesi Rautavaar Tervo Vesanto a Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 aineistoon on laskettu jokaiselle kunnalle tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin, jonka avulla voidaan arvioida, miten asukkaiden palvelutarpeet asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin alueisiin. Kun kunnan palveluihin käyttämät rahat (nettomenot) suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin, saadaan tietoa siitä, miten menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Taulukossa 7 on kuvattu KYSTERIn alueen kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut nettomenot, nettomenoindeksi, tarvekerroin ja tarvevakioitujen menojen indeksi. Tästä voidaan todeta, että tarvevakioidut nettomenot olivat vuonna 2011 pienimmät rautavaaralla ja suurimmat Juankoskella. Leppävirran ja Rautavaaran nettomenoindeksit alittivat Pohjois-Savon tason.

20 20 Taulukko 7. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot KYSTERIn alueella Lähde: THL / SOTKAnet Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 Nettomenot Nettomenot, Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi indeksi Kunta Euroa/asukas Koko maa =100 Koko maa =1,00 Koko maa =100 Juankoski , Kaavi ,47 90 Keitele ,37 99 Leppävirta ,25 87 Pielavesi ,46 98 Rautavaara ,59 84 Tervo ,50 93 Vesanto ,58 97 Pohjois-Savo , Kustannukset palveluyksiköittäin Keskitetyn toiminnan kulut jaetaan palveluyksiköihin väestömäärän suhteessa. Näitä kapitaatio periaatteella jaettavia kuluja ovat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin konsernihallinnon kulut ja KYSTERIn keskushallinnon kulut sekä palkka- ja taloushallinnon kulut siltä osin, kun niitä ei tuoteta palveluyksiköissä. Myös tietohallinnon kulut jaetaan kapitaatioperiaatteella palveluyksiköiden hintoihin, siltä osin kuin toiminta on keskitettyä. Jäsenkuntalaskutus perustuu palveluyksikkökohtaisiin hintoihin. Käytön määrän arviointi perustuu kuntien aiemmin toteutettuihin käytäntöihin. KYSTERIin ei toimintana siirtynyt kotisairaanhoito, ravinto-, ja kiinteistöhuolto, työterveyshuolto ja sairaankuljetus. Tehdyn tarkistetun hinnoittelun pohjalta todettiin, että avohoidon suoritteiden keskihinta palveluyksiköissä vaihtelee vuonna 69,02-97,43 euron, suun terveydenhuollon tuotteiden 46,73-68,49 euron ja vuodeosastojen 135,41-180,66 euron välillä. Taulukossa 6 on kuvattu KYSTERIn avohoidon, suun terveydenhuollon suoritteet ja vuodeosastojen hoitopäivät sekä jäsenkuntahinnat vuoden 2012 talousarvion ja tilinpäätöksen mukaan. Hinnat ovat Sigma järjestelmän tuottamia keskihintoja. Hintojen erot selittyvät siten, että mitä enemmän kunnalla on ollut edullisesti hinnoiteltuja tuotteita suhteessa korkeampiin hintoihin, sitä edullisempi keskihinta on ja päinvastoin. (Taulukko 8.)

21 21 Taulukko 8. KYSTERIn jäsenkuntien keskihinnat vuonna KYSTERIN LOPULLINEN JÄSENKUNTAHINTA VUONNA 2012 avohoito, suun terveydenhuolto, vuodeosasto Avohoito Suun terveydenhuolto Vuodeosasto KUNTA TA 2012 TP 2012 TP 2012 Ta 2012 TP 2012 TP 2012 TA 2012 TP 2012 TP 2012 Käyntiä kpl kpl Yhteensä Käyntiä kpl kpl Yhteensä Hoitopäiviä kpl kpl Yhteensä Juankoski ,53 106, ,18 65, , ,57 174, Kaavi ,97 85, ,33 69, , ,18 187, Rautavaara ,69 100, ,12 64, , , ,4 Koillis-Savo ,76 97, ,29 66, , ,9 180, ,4 Keitele ,87 88, ,39 68, , ,64 144, ,6 Pielavesi ,73 96, ,55 69, , ,99 137, Tervo ,02 81, , ,64 67, , ,19 154, ,5 Vesanto ,38 83, ,67 67, , ,64 137, Nilakka ,93 89, , ,63 68, , ,01 139, ,1 Leppävirta ,55 69, ,67 46, , ,4 135, Palvelujärjestelmä ja rakenne KYSTERIN keskushallinto ja palvelujen järjestämisvastuu Juankosken kaupunki, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kunnat siirsivät perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisvastuun Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Näin muodostui Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos KYSTERI. KYSTERI on Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin kuntayhtymään kuuluva palvelualue (Kuvio 10., Organisaatio, KYS v. 2013), joka vastaa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen tuottamisesta. KYSTERI:llä on johtokunta ja oma johtonsa, oma johtosääntönsä, sairaanhoitopiirin muusta toiminnasta eriytetty taloutensa, talousarvionsa ja tulosbudjettinsa. Tuotettavat palvelut jäsentyvät lähipalveluiksi (jokaisessa kunnassa tuotettaviksi), seudullisiksi palveluiksi (useamman kunnan yhteisesti tuottamiksi) ja alueellisesti keskitettyinä palveluina tuotettaviksi (liikelaitostaso). KYSTERIn alueen kahdeksan kuntaa muodostavat kolme seudullista palveluyksikköä, jotka ovat tulosvastuullisia toiminnallisia yksiköitä ja joilla on oma johtonsa (Kuvio 11.). Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto muodostavat Nilakan palveluyksikön, jossa on asukasta ( ). Koillis-Savon palveluyksikköön kuuluvat Kaavi, Juankoski ja Rautavaarassa joiden väestöpohja on ( ). Kolmannen palveluyksikön muodostaa Leppävirta, jonka väestöpohja on ( ). Väestöpohja on yhteensä asukasta. Palveluyksiköt jakautuvat kahdeksaan palveluryhmään Kuvio 10. Organisaatio KYS

Khall 9.12.2013 355, liite nro 2. Kuopion gliopistollinen sairaala Kgsteri PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS

Khall 9.12.2013 355, liite nro 2. Kuopion gliopistollinen sairaala Kgsteri PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Khall 9.12.2013 355, liite nro 2 13.08.2013 Kuopion gliopistollinen sairaala Kgsteri PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS KYSTERI Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva

Lisätiedot

Khall 9.12.2013355, liite nro 2 Kvalt 16.12.2013 86, liite nro 1 PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS

Khall 9.12.2013355, liite nro 2 Kvalt 16.12.2013 86, liite nro 1 PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS Khall 9.12.2013355, liite nro 2 Kvalt 16.12.2013 86, liite nro 1 13.08.2013 Kuopion jliopistollinen sairaala Kjsteri PERUSTERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOS KYSTERI Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

PALVELU- RAKENTEET MUUTOKSESSA Vaikutukset diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon Dehko-päivät 1.2.2011

PALVELU- RAKENTEET MUUTOKSESSA Vaikutukset diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon Dehko-päivät 1.2.2011 PALVELU- RAKENTEET MUUTOKSESSA Vaikutukset diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon Dehko-päivät 1.2.2011 Johtaja, dos. Liisa- Maria Voipio-Pulkki Stm/STO/Tepa Mediaani-iät vuonna 2025 Mediaani = keskimmäinen

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 Kuntayhtymän asettamat tavoitteet Tilipäätöksessä nollatulos Sijoitusrahaston korko on 3 % Peruspääoman korko on 1 % 18.3.2016 ep016 2 Taloussuunnitelma 2016-2018

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Sote-uudistuksen tavoitteet

Sote-uudistuksen tavoitteet Sote-uudistuksen tavoitteet Taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille koko maassa Varmistaa mahdollisimman laaja integraatio Palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla Ihmisten sosiaali-

Lisätiedot

Muuttuva lainsäädäntö

Muuttuva lainsäädäntö Muuttuva lainsäädäntö ja kuntien välinen yhteistyö 7.4.2011 Jukka Mattila Lainsäädäntö muutoksessa Terveydenhuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Kokeilulaki Paras puitelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Kuopion yliopistollisen sairaalan organisaatio

Kuopion yliopistollisen sairaalan organisaatio KYSTERI 28.11.2014 Kuopion yliopistollisen sairaalan organisaatio Sairaanhoitopiirin johtaja Johtoryhmä KLIINISET HOITOPALVELUT KLIINISET TUKIPALVELUT KYSTERI- LIIKELAITOS HALLINTOKESKUS Versio 19.2.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue. Pekka Kuosmanen 1.9.2014

Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue. Pekka Kuosmanen 1.9.2014 Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue Pekka Kuosmanen 1.9.2014 MIKSI SOTE RAKENNEUUDISTUS? Talouden kestävyysvaje Peruspalvelut rapautuneet ESH/PTH/SOS rajapinnat ongelmana Tietotekniikan ongelmat 23.3.2014

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen Uuden terveydenhuoltolain mukainen laadunseurannan velvoite ja aluevastuu laboratoriotoiminnassa Labquality-päivät Helsinki 9.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari 7.10.2014. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP

Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja PPSHP yhteistyöseminaari 7.10.2014. potilasasiamies Hilkka Manner PPSHP Terveyskeskusten johtavat viranhaltijat ja yhteistyöseminaari 7.10.2014 www.stm.fi } kaikkialla terveydenhuollossa } asuin- tai olinpaikasta riippumatta } lapsen kiireellistä hoitoa ei voi kukaan kieltää

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot