KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ
|
|
- Taisto Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ Petri Kapuinen, MTT Johdanto Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Ruokaketjun sivutuotteiden hyödyntäminen hanketta. Kokeen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, onko biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen kalkkikäsittelystä hyötyä sen käytössä ohran kasviravitsemuksessa. Hyötyä tarkasteltiin sadon määränä ja sen laatuna suhteessa annettuun liukoisen typen määrään määritettynä eri analyysimenetelmillä. Sadon laatua arvioitiin mallasohrana. Kokeessa käytetty mädätysjäännös oli VamBio Oy:n biokaasulaitokselta. Kokeeseen kalkin määrä oli 8 % mädätysjäännöksen massasta. Toisena tavoitteena oli selvittää mädätysjäännöksen käytön vaikutus yleisellä tasolla ohran sadonmuodostuksessa suhteessa mineraalilannoitteen typen tuotantovaikutukseen. Lisäksi tavoitteena oli antaa käytännöllisiä ohjeita näiden mädätysjäännösten käytöstä ohran viljelyssä. Nämä ohjeet ovat pääsääntöisesti laajennettavissa myös muihin kevätviljoihin. Kasvatuskoe toteutettiin samassa kenttäkokeessa muiden lietetuotteiden kanssa, koska tällöin lietetuotteita pystytään vertailemaan myös keskenään ja tuotteista saadaan tarkempi kuva. Samassa kenttäkokeessa oli mukana minkinlanta- ja siitä johdettuja komponentteja ja lannoitevalmisteita. Lisäksi kokeessa oli mukana erilaisia lietetuotteita LeviLogi-hankkeesta. Tässä raportissa koejäseniä verrataan vain mineraalilannoitekäsittelyihin. Aineisto ja menetelmät Biokaasulaitoksen lietetuotteita tutkittiin kasvukaudella 2012 Annabel-ohralla Jokioisissa isommassa kenttäkokeessa muiden lietetuotteiden kanssa aitosavella (Kuva 1). Maan ph oli 6,1. Siinä oli orgaanista hiiltä 3,7 % ja humusta 6,4 %. P-luku oli 3,54 mg/l, K-luku 305,5 mg/l, Mg-luku 762,7 mg/l (HAAc; hapan ammoniumasetaattiuutto). Savespitoisuus oli 69,9 %. Koealue tasausäestettiin Koealue oli jonkin verran optimaalista kosteampi perustamistoimenpiteitä aloitettaessa. Koealue muokattiin kylvökuntoon vaakatasojyrsimellä. Koealueelta otettiin maanäytteet kerranteittain muokkauskerroksesta 0-20 cm syvyydeltä ennen perustamista liukoisen typen ja sen komponenttien pitoisuuden määrittämiseksi. Koe perustettiin Annabel-ohraa kylvettiin 192 kg/ha. Kokeessa oli yhteensä 30 koejäsentä sisältäen typpitasot 0, 30, 60, 90, 120 ja 150 kg N/ha mineraalilannoitteella (Yara Pellon Y6; 15 % N 7 % P 13 % K) annettuna. Perustasolla 90 kg N/ha fosforia tuli 42 kg/ha ja kaliumia 78 kg/ha. Koemuotona on satunnaistettujen lohkojen koe neljällä kerranteella. Koeruutujen nimelliskoko oli 2,5 m x 10 m. Tilastollinen analysointi ja sen mukainen raportointi toteutetaan vasta koko kenttäkokeen aineiston analysoinnin yhteydessä. Tässä raportoinnissa tyydytään keskiarvojen vertailuun. 1
2 Kuva 1. Jokioisten koealue ennen kokeen perustamista keväällä 2012 Biokaasulaitoksen lietetuotteita kalkittuna levitettiin 18,0 t/ha ja kalkitsemattomana 18,3 t/ha. Liete levitettiin käsin saaveista, joihin koeruudun annos oli punnittu valmiiksi (Kuva 2). Lopuksi levitettiin ruutuihin haravilla ja mullattiin joustopiikkiäkeellä tunnin kuluttua levityksestä. Levitysmäärä määritettiin siten, että ennakkonäytteestä tehdyn analyysin perusteella kokonaistypen annokseksi tuli 170 kg/ha. Tämä määrä perustuu siihen, että MAVI tulkitsee ns. nitraattiasetusta niin, että kyseinen kokonaistyppiraja koskee myös orgaanisia lannoitevalmisteita. Toinen peruste tälle on se, että määrä on myös viljelijän etujen mukainen, koska lietetuotteen liukoisen typen osuus liukoisen typen kokonaismäärästä jää pieneksi, mikä vähentää lietetuotteiden suhteessa mineraalilannoitteen typen levitystasaisuuteen nähden epätasaisen levitystasaisuuden ja ravinnepitoisuuksien tasaisuuden epätasaisuuden vaikutusta sadon määrään ja laatuun. Lopullinen toteutunut kokonaistypen määrä oli levityksen yhteydessä otetuissa näytteissä kalkitulla lietteellä 162 kg/ha ja kalkitsemattomalla lietteellä 178 kg/ha määritettynä Viljavuuspalvelu Oy:ssä kyseisen laboratorion analytiikalla. Ensin mainitulla lietteellä määrä jäi siis hieman alle tavoitteen ja jälkimmäisellä se hieman ylittyi. Koeruudut kylvettiin kylvölannoittimella (Tume 2500 nostolaitekone) niin, että mineraalilannoite sijoitettiin lannoitevantailla silloin, kun sen käyttö oli koesuunnitelman mukaista, kuten typpitasokäsittelyissä. Maanäytteitä otettiin muokkauskerroksesta kasvukaudella kolme kertaa ja lopuksi sadonkorjuun jälkeen. Sadonkorjuun jälkeen otettiin lisäksi maanäytteet 10 cm:n kerroksissa 60 cm:iin saakka. Sadonkorjuun jälkeen otetut maanäytteet ovat edelleen analysoitavana. Ennen perustamista ja kolmen perustamisen jälkeisen näytteenottokerran näytteet on analysoitu ja raportoitu tässä raportissa. Sadon korjuun jälkeen otetut näytteet analysoidaan ja raportoidaan tulosten valmistuttua. 2
3 Ympäristötukijärjestelmässä tällaisen lannoitevalmisteen liukoinen typpi otetaan huomioon typpi lannoitevalmistelainsäädännön mukaisen liukoisen typen analyysin mukaisesti (EN 13652). Nämä tuotteet on tässä yhteydessä tulkittu olevan sellaisenaan maanparannusaineena käytettäviä sivutuotteita ja tyyppinimeltään mädätysjäännöksiä. Tällä analyysimenetelmällä analysoituna tuotteiden mukana tulevan liukoisen typen annos oli kalkitulla 25,5 kg/ha ja kalkitsemattomalla 28,4 kg/ha. Aikaisemmissa hankkeissa lietetuotteiden typpilannoitusvaikutusta ohran kasvinravitsemuksessa on kuvannut paremmin lannoitevalmistelainsäädännön mukaisesta muunnetulla analyysimenetelmällä analysoitu liukoinen typpi. Tässä muunnoksessa uuttosuhde on 1:5 sijasta 1:60. Näin määritettynä liukoisen typen annokset olivat kalkitulla 42,1 kg/ha ja kalkitsemattomalla 48,7 kg/ha. Näiden lisäksi lietetuotteiden liukoinen typpi analysoitiin Viljavuuspalvelun käyttämällä lanta-analyysimenetelmällä. Tällä menetelmällä liukoisen typen annokseksi tuli kalkitulla 51,3 kg/ha ja kalkitsemattomalla 56,7 kg/ha eli vielä enemmän. Tuotteiden liukoisen typen koostumus on painottunut ammoniumtyppeen. Nitraattia ei käytännössä ole, ja orgaanisen liukoisen typen määrä on pieni. 1:60 vesiuuton mukaisesta liukoisesta typestä ammoniumtyppeä oli kummassakin lietteessä 86,3 % ja liukoisten orgaanisten typpiyhdisteiden typpeä liukoisesta kokonaistypestä 13,6 %. Analyysituloksista voi päätellä, että tuotteiden ammoniumtyppi on tavanomaista huonommin uuttuvaa, mikä potentiaalisesti hidastaa tuotteen typen saatavuutta kasveille. Tämä puolestaan puoltaa sellaista käyttöstrategiaa, jossa suurin osa liukoisesta typestä tulee täydennyslannoituksena annettavasta mineraalilannoitteen typestä kylvölannoituksen yhteydessä annettuna. Käytetyn lieteannoksen mukana tuli kokonaisfosforia kalkitulla lietteellä 155 kg/ha ja kalkitsemattomalla 162 kg/ha. Näistä määristä katsotaan voimassa olevassa ympäristötukijärjestelmässä kasveille käyttökelpoiseksi 40 %, jolloin määrät ovat 62,0 kg/ha ja 64,8 kg/ha. Määrät ovat varsin sopivat nykyiseen ympäristötukijärjestelmään, kun tuotteita käytetään näin kerran viidessä vuodessa. Fosforia voidaan antaa kerralla viiden vuoden annos, ja sallittu määrä on perussatotasolla fosforiluokaltaan tyydyttävällä maalla noin 15 kg/ha vuodessa. Kaliumin määrä annoksessa on vain noin 20 kg/ha, jolloin täydennyslannoituksen tarve on ilmeinen, jos kaliumlannoituksen tarvetta on. Täydennyslannoitukseen pitäisi tällöin käyttää NKlannoitteita. 3
4 Kuva 2. Kiinteiden tuotteiden kuten mädätysjäännösten levitystekniikka. Tässä kokeessa lietetuotteiden lisäksi käytettiin 15 kg N/ha vastaava määrä mineraalilannoitetta kylvölannoituksen yhteydessä, koska liukoisen typen määrä uhkasi ennakkoanalyysitietojen perusteella jäädä hyvin pieneksi, jolloin ohran kasvu olisi jäänyt epänormaaliksi. Koeruudut puitiin ,5 metriä leveällä koeruutupuimurilla (MF 8). Sadon määrä, puintikosteus, hehtolitrapaino ja lajitteluasete määritettiin. Satopussien sisältö jaettiin jakolaitteella kunnes saatiin kaksi noin 2 kg:n näytettä jatkoanalyyseja varten. Samassa yhteydessä otettiin näytteet puintikosteuden määrittämiseksi. Puinnin jälkeen otettiin maanäytteet muokkauskerroksesta Maanäytteet kerroksittain otettiin Tulokset ja tulosten tarkastelu Kuvissa 3-5 on esitettynä biokaasulaitoksen kalkittua ja kalkitsematonta mädätysjäännöstä saaneet kasvustot Kameran valkotasapaino on asetettu samaksi kohdistamalla se kuvissa näkyvään polystyreenilevyyn. Kuvien vihreyden pitäisi näin ollen olla verrattavissa. Kuvissa koeruutujen tunnistetiedot ovat sen ja kuvan vasemmassa reunassa olevassa valkopohjaisessa taulussa. Vastaava koeruutu on taulun vasemmasta reunasta oikealle kuvan oikeaan reunaan. Koeruudun raja on pääsääntöisesti selvästi tunnistettavissa kasvuston korkeus- ja värieroista. Mineraalilannoitetta saanut 4
5 käsittely on käsittelyistä selvästi vihrein, mutta sen typpitaso onkin selvästi suurempi kuin mädätysjäännöskoejäsenten. Kuva 3. Kalkittua puhdistamolietettä saanut kasvusto Kuva 4. Kalkitsematonta puhdistamolietettä saanut kasvusto
6 Kuva 5. Mineraalilannoitteella lannoitettu 90 kg N/ha kasvusto Kasvustoissa ei juuri ollut lakoa, kun koeruudut korjattiin 20.9., kuten voidaan todeta kuvista 6 8. Koejäsenkoodaus on kuvissa koeruudun vasemassa reunassa olevassa taulussa. Koeruutujen välinen raja ei erotu yhtä selvästi kuin edellisissä kuvissa heinäkuulta. Koeruutujen leveys on kuitenkin 2,5 metriä. Kuvissa on selvästi nähtävissä, että 90 kg N/ha saanut mineraalilannoitekäsittelyn kasvusto on korkein ja paras. Sen typpitaso on kuitenkin selvästi suurempi kuin mädätysjäännöskäsittelyn. 6
7 Kuva 6. Kalkittua puhdistamolietettä saanut kasvusto ennen puintia. Kuva 7. Kalkitsematonta puhdistamolietettä saanut kasvusto ennen puintia. 7
8 Kuva 8. Mineraalilannoitteella lannoitettu 90 kg N/ha kasvusto ennen puintia kg/ha y = -0,1738x ,814x ,8 R² = 0, kg N/ha Kuvio 1. Sadon typpivaste mineraalilannoitteella. 8
9 Koealueen typpivaste oli mädätysjäännösten satovaikutusten tulkinnan kannalta erinomainen (Kuvio 1). Nollaruudun sato oli melko pieni, ja suurimmilla typpitasoilla saavutettiin suuri sato. Mädätysjäännösten mukana tulleen liukoisen typen määrä osui sopivasti tuotantofunktion lineaariselle osalle. Saatu sato, 2847 kg/ha, kalkitulla lietteellä vastasi satoa, joka saatiin käyttäen 33,5 kg/ha mineraalilannoitteen typpeä kylvölannoituksen yhteydessä ja vastaavasti kalkitsemattomalla lietteellä saatu sato, 3081 kg/ha vastasi 40 kg/ha mineraalilannoitteen typpeä. Kumpikin luku sisältää 15 kg/ha kylvölannoituksen yhteydessä annettua mineraalilannoitteen typpeä. Kalkitun lietteen satovaikutuksen osuudeksi jää 18,5 kg/ha ja kalkitsemattoman 25,0 kg/ha typpeä vastaava määrä. Tuotteen liukoisen typen satovaikutus jäi siten alle lannoitevalmistelainsäädännön mukaisen pitoisuuden perusteella odotettavissa olevan. Kalkitun lietteen typen typpilannoitusvaikutus oli 72,5 % ja kalkitsemattoman 88,0 % lannoitevalmistelainsäädännön mukaisen pitoisuuden mukaisesta pitoisuudesta. Näin suuri osuus lannoitevalmistelainsäädännön mukaisesta pitoisuudesta siis vastasi mineraalilannoitteen typen typpilannoitusvaikutusta. Tämän kokeen ja tämän kriteerin perusteella näistä vaihtoehdoista kalkitsematon vaihtoehto on parempi, jolloin kalkituksesta ei ole ainakaan tässä mielessä hyötyä. Tuloksen perusteella tuotteiden käyttö syö ympäristötuen mukaista typen käyttöoikeutta enemmän kuin se tuottaa satoa. Tulos voisi olla parempi myös lietteiden sisältämän liukoisen typen osalta, jos täydennyslannoituksena annettavan typen annos olisi kokeessa ollutta suurempi. Ohra lähtisi kasvuun mineraalilannoitteen typellä ja lietteen typpi hyödynnettäisiin viimeksi. Tämän kokeen tilanteessa kasvusto kärsi kasvukauden alussa typen puutetta ja satopotentiaali menetettiin pysyvästi. Täydennyslannoituksen typpi annos olisi voinut olla noin 75 kg/ha. Kenttäkoe pitäisi tehdä myös tällä käyttöstrategialla. Koekasvina voisi olla vehnä, jolloin mahdollinen hitaan typpivaikutuksen mukana potentiaalisesti tuleva valkuaispitoisuuden nousu parantaisi sen leivontaominaisuuksia ja tuotteesta saatavaa hintaa. Mallasohrassa vastaavasta typpipitoisuuden noususta on vain haittaa. Ennen levitystä kerranteittain otetuista näytteistä ammonium- ja nitraattitypen pitoisuudet olivat keskimäärin 0,8 ja 5,3 mg/l, vastaavassa järjestyksessä. Nämä vastaavat määrää 1,6 kg/ha ja 10,6 kg/ha. Ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus maassa kaksi viikkoa levityksen jälkeen ( ) oli käsittelyssä, jossa oli käytetty kalkittua lietettä 16,8 mg/l (5,0 mg/l ja 11,8 mg/l) ja käsittelyssä, jossa oli käytetty kalkitsematonta lietettä 15,3 mg/l (3,9 mg/l ja 11,4 mg/l). Nitraattimuodossa oleva liukoinen typpi oli hallitseva. Ammonium- ja nitraattitypen määrä maassa oli 33,6 kg/ha ja 30,6 kg/l vastaavassa järjestyksessä. Kun näistä vähennetään mineraalilannoitteena annettu typpi 15 kg/ha, jää jäljelle 18,6 kg/ha ja 15,6 kg/ha. Lannoittamattomien koeruutujen ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus oli 7,4 mg/l, josta nitraattityppeä 5,9 mg/l. Käsittelyssä, joka sai 90 kg/ha mineraalilannoitteen typpeä ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus oli 34,1 mg/l, josta nitraattitypen osuus oli 21,2 mg/l. Toisella mittauskerralla ( ) ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus kalkittua mädätysjäännöstä saaneessa käsittelyssä oli 11,5 mg/l, josta 9,8 mg/l nitraattina. Kalkitsemattomassa käsittelyssä ammoniumja nitraattitypen pitoisuus oli lähes sama 11,8 mg/l, josta nitraattityppeä 9,4 mg/l. Lannoittamattoman käsittelyn ammonium- ja nitraattityppipitoisuus oli lähes sama kuin ensimmäisellä kerralla 6,4 mg/l, josta nitraattityppeä 5,0 mg/l. 90 kg N/ha mineraalilannoitteen typpeä saanen käsittelyn ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus oli 25,8 mg/l. Kolmannella näytteenottokerralla ( ) maan ammonium- ja nitraattipitoisuus oli laskenut lähes samoille tasoille, 5,2 8,4 mg/l, kaikissa käsittelyissä, josta nitraattitypen osuus oli 4,7 5,9 mg/l. Maan ammonium- ja nitraattitypen pitoisuudet olivat laskeneet 9
10 lähes samalle tasolle kuin ennen perustamista. Sadonkorjuun jälkeen otetuissa näytteissä ei oletettavasti ole jäljellä merkittäviä määriä liukoista typpeä. Lietetuotteita saaneiden käsittelyiden hehtolitrapaino vastasi lähinnä typpitasoa 60 kg/ha mineraalityppeä saaneita käsittelyjä (Taulukko 1). IV-jakeen osuus oli kuitenkin suurempi, eikä lietetuotteita saaneet käsittelyt tuottaneet tässä mielessä mallasohran laatuvaatimuksia täyttävää satoa. Mallasohraa saatiin typpitasoilla 90 ja 120 kg/ha. Sadon lajitekoostumus vastasi lähinnä lanta-analyysimenetelmällä määritetyn typpipitoisuuden laatua eli laatu oli tässä mielessä parempi suhteessa sadon määrään. Mädätysjäännöksillä tuotettujen satojen hehtolitrapainot vastasivat alle 30 kg/ha typpitasoa. Mädätysjäännöksellä tuotetut jyvät olivat suuria mutta kevyitä. Puintikosteus oli kuten vähän typpeä saaneiden käsittelyiden. Lajitteluaste kg N/ha I II III IV hlp Puintikosteus, % Kalkittu Kalkitsematon Taulukko 1. Lajitteluasteet, hehtolitrapainot ja puintikosteus. Taloudellinen tarkastelu Peltoon levitetyn mädätysjäännöksen arvo viljelijälle perustuu ensisijaisesti sen ravinnesisällön arvoon. Käytetyillä levitysmäärillä maanparannusvaikutuksen arvo jää pieneksi, eikä sitä ole voitu tässä tutkimuksessa selvittää. Kuusi kuukautta varastoidussa mädätysjäännöksessä, jota oli kalkittu 8 %, oli 8,5 kg/t kokonaistyppeä, 1,74 kg/t liukoista typpeä (1:5 vesiuutto), 6,5 kg/t kokonaisfosforia, josta 2,6 kg/t katsotaan kasveille käyttökelpoiseksi sekä 0,9 kg/t kaliumia. Arvioitaessa mädätysjäännöksen ravinteiden arvoa otetaan huomioon liukoinen typpi kokonaan, fosforista kasveille käyttökelpoiseksi laskettava osa ja kalium kokonaan. Typen, fosforin ja kaliumin hinta on seuraavassa arvioitu Yaran peltolannoitteiden tehdashintojen ( , alv 0 %) mukaan painottamatta niitä myyntimäärien osuuksilla. Ravinteiden arvoksi saatiin 8 % kalkitulle mädätysjäännökselle: typpi 1,1 /kg, fosfori 1,8 /kg, kalium 1,8 /kg ja rikki 0,7 /kg. Tällöin typen arvo on 1,91 /t, fosforin 4,68 /t ja kaliumin 1,62 /t, yhteensä 8,21 /t. Mädätysjäännöksen rikkipitoisuus ei ollut käytettävissä, joten sen arvoa ei ole laskettu mukaan, mutta se on joka tapauksessa pieni. Vastaavasti kuusi kuukautta varastoidun kalkitsemattoman mädätysjäännöksen ravinnepitoisuudet olivat seuraavat: kokonaistyppi 8,8 kg/t, liukoinen typpi 1,85 kg/t, kokonaisfosfori 7,6 kg/t, josta kasveille käyttökelpoista 3,0 kg/t sekä kaliumia 1,0 kg/t. Vastaavalla tavalla laskettuna kalkitsemattoman mädätysjäännöksen ravinteiden arvo on seuraava: typpi 2,00 /t, fosfori 5,40 /t ja kalium 1,80 /t, yhteensä 9,20 /t. Periaatteessa kalkitus alensi lietteen ravinnearvoa 0,99 /t eli 10,8 %. Se kuitenkin lisää sen arvo sisältämänsä kalkin arvon verran. Pelkän kalsiitin hinta Vampulassa on 29,44 (alv 0 %). Sen arvo mädätysjäännöksessä, jossa on 8 % kalkkia, on noin 2,40 /t, jolloin kalkitun 10
11 mädätysjäännöksen arvo viljelijälle on 1,41 /t enemmän kuin kalkitsemattoman olettaen, että sadon määrä ja laatu ovat yhtä suuret riippumatta siitä, kumpaa mädätysjäännöstä käytetään. Kalkitulla mädätysjäännöksellä saatu mitattu sato oli 7,6 % pienempi kuin kalkitsemattomalla. Tämä selittyy suurelta osin sillä, että kalkitun mädätysjäännöksen mukana tullut liukoisen typen annos oli muutaman kilon hehtaaria kohti pienempi kuin kalkitsemattoman mukana tullut. Kun tämä otetaan huomioon, jäljelle jäävä ero satotasoissa peittyy satunnaishajontaan. Esimerkkitapauksen mädätysjäännöstä tuottava biolaitos osallistuu mädätysjäännöksen kuljetuskustannuksiin 4 /t (alv 0 %) saakka. Kuormien koko on 38 tonnia, joten tuki kuormaa kohti on 152. Kuljetusyritys veloittaa 1,70 /km (alv 0 %). Näin ollen tuki riittää 89,4 km:n kuljetukseen, jolloin kuljetus on viljelijälle maksuton 45 km:n etäisyydelle saakka. Kuljetusyritys, käytännössä kuljetuskaluston kuljettaja, kuormaa mädätysjäännöksen biolaitoksella omalla kalustollaan. Kuljetusyritys veloittaa siitä biolaitosta. Kuormauskustannus on lisätuki viljelijälle, mutta sen merkitys on pienehkö, arvioilta 0,20 /t. Levitysurakoitsija veloittaa kiinteän osan levityksestä 2,50 /t ja lisäksi kuormauksesta 0,50 /t eli yhteensä 3,00 /t. Levitys ja kuormaus jää viljelijän maksettavaksi. Liukoisen typen ja kalin arvo esimerkiksi riittävät levityskustannuskustannuksen kattamiseen, jolloin viljelijän kannattaa ottaa mädätysjäännöstä vastaan, jos oletetaan, että mädätysjäännöksen ravinteiden tuotantovaikutus vastaa mineraalilannoitteen typen ja kaliumin vastaavaa. Oleellista vastaan oton mielekkyydessä on se, että kuinka paljon pelto kaipaa fosforilannoitusta. Jos fosforintarve on todellinen, viljelijän kannattaa maksaa jopa osa kuljetuksesta. Koska kalkkilisä lisää suoraan kuljetettavan mädätysjäännöksen massaa, se lisää myös lisäyksen suhteessa kuljetus ja levityskustannusta. Tällöin kuljetus- ja levityskustannus kasvavat noin 8 %. Oleellisin hyöty sekoittamisesta tulee siitä, että levitettäessä peltoon sekä mädätysjäännöstä ja kalkkia, kutakin ajouraa pitkin tarvitsee ajaa vain kerran, jolloin kaluston taaramassa tiivistää maata vain kerran kahden sijasta. Johtopäätökset Kokeessa käytetty lietemäärä oli tarkoituksen mukainen, mutta käytännön viljelyssä on tarkoituksenmukaista käyttää selvästi enemmän lisätyppeä vastaavalla maalajilla. Mädätysjäännöksen kalkituksesta ei ollut hyötyä sadonmuodostuksen kannalta, ei määrän eikä laadun suhteen. Mädätysjäännösten sallittu käyttömäärä on noin 20 t/ha kerran viidessä vuodessa. Ja se on tarkoituksenmukainen myös viljelijän kannalta, koska tällöin lietteen mukana tulee nykyisen ympäristötukijärjestelmän sallima kasveille käyttökelpoisen fosforin määrä noin viideksi vuodeksi tyydyttävän fosforiluvun omaavilla mailla ja mädätysjäännöksen mukana tulevan liukoisen typen osuus sen koko annoksesta on niin pieni, että se ei aiheuta merkittävää alueellista vaihtelua liukoisen typen annoksessa. Tällöin sen mukana tulee oletettavasti viiden vuoden aikana sallittu määrä haitallisia metalleja. Viljelijän saama taloudellinen hyöty ravinteista ja kalkista kattaa levityskustannukset, vaikka fosforilannoitukseen ei olisikaan varsinaista tarvetta. 11
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotBIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET
BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET Biolaitostuotteiden hyödyntäminen maataloudessa ja viherrakentamisessa 8.-9.11.2011 Jokioisten Tietotalo, Humppilantie 9 A, Jokioinen Petri Kapuinen Maa-
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotSian lietelanta ohran lannoituksessa
Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden
Lisätiedot18.3.2013. Lannan typpi
tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie
LisätiedotKierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus
Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus Maan Viljelyn Järkipäivä IV - Uudet Lannoitusratkaisut 23.3.2017 klo 8.30-14.30 Tuorlan maatalousoppilaitoksen auditorio, Tuorlantie 1,
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi
Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotLietelannan happokäsittelyllä typpi talteen
Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen Ammoniakkipäästöt Yli 50 % maatalouden 6 % aiheuttamista ammoniakkipäästöistä aiheutuu lannankäsittelystä Ammoniakin haihtuminen: happamoittaa ja rehevöittää
LisätiedotKierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotKarjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta
Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu
Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu Hanketta Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotPetri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:
Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Ravinteet kiertoon: lannan tehokas hyödyntäminen lannoitteena, 19.maaliskuuta. 2013, Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoustila Riihi, Vanhankirkontie 383, Loimaa Petri Kapuinen
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotNollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun
Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä
Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä Orgaanisten
LisätiedotBiojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa
Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa Maatalous ravinteiden kierrättäjänä Biolaitosyhdistys ry 26. marraskuuta 2008 MTT, Jokioinen,
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotREJEKTIVESI JA MÄDÄTTEET KEINOLANNOITTEEN KORVAAJANA VILJANVILJELYSSÄ Peltokoe HAMK-Mustialassa 2014
REJEKTIVESI JA MÄDÄTTEET KEINOLANNOITTEEN KORVAAJANA VILJANVILJELYSSÄ Peltokoe HAMK-Mustialassa 2014 Annukka Pakarinen, Heikki Pietilä, Matti Ylösmäki 2015 2 SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT...
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotLannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen
Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 218 kokeiden tuloksia Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen Konsentraatti-lannoitteen kenttäkokeet Konsentraatin lannoitusvaikutusta testattiin
LisätiedotMädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotMaanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Aiheet Ravinteiden käyttökelpoisuus Kokemuksia analyysimenetelmistä Kokemuksia kenttäkokeista Ravinteiden käyttökelpoisuus
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotKokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro
Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla Merja Högnäsbacka 21.3.2013 ILMASE, Ylistaro Yhdyskuntajäteperäiset orgaaniset lannoitevalmisteet ravinnelähteenä SMK => Stormossenin maanparannuskomposti
LisätiedotBiokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE
Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotOhrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotKasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo
Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotLannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotViljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotLannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa
Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotStormossenin maanparannuskomposti. Johanna Penttinen-Källroos
Stormossenin maanparannuskomposti Kiinteistöjen syntypaikkalajittelu Omakotitalot Keittiöjäte Karkeajäte Rivi- ja kerrostalot Keittiöjäte Karkeajäte Keräyspaperi Keräyslasi Keräysmetalli Paristot Jätteenkeräily
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotNestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)
Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari 7.2.2018 Säätytalo, Sali 15, Helsinki Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Toivonlinnantie
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016 Kerääjäkasvien viljelystä ja hyödyistä on tiloilla niukasti tietoa. Oli tarve saada käytännön viljelytietoa ja rohkaista samalla viljelijöitä ottamaan kerääjäkasveja
LisätiedotOrgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla
Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Tiistai Auditorio Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet
LisätiedotLietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen
Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen Karoliina Yrjölä ja Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kuva: Sari Peltonen Lietelannan happokäsittely Karjan lietelanta on pääasiallinen maatalouden
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotTerra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013
Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden
LisätiedotKierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä
Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä HYKERRYS-hankkeiden tuloksia Dos. Priit Tammeorg Mari Unnbom, Jure Zrim, Ossi Kinnunen, Juha Helenius Biotalouspäivät, Lahti 8.11.2018 Priit.tammeorg@helsinki.fi
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
Lisätiedotviljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.
LisätiedotRavinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet
Ravinnekuitu Metsäteollisuuden kuitupitoisten sivutuotteiden viljelykokeet Taustaa Suomalaisilta kivennäismailta poistuu noin 220 kg hiiltä / ha / v (Heikkinen ym. 2013) Org. aines on tärkeässä roolissa
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotMädätysjäännöksen peltokäyttö
Mädätysjäännöksen peltokäyttö Biokaasu seminaari Biobisnestä Pirkanmaalle hanke Perjantai 17.6.2016 UKK-Instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, 33500 Tampere Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotLanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa
Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa Lanta ja kierrätysravinteet viljelijäryhmä 22.11.2018 Tuorla Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Mitä viljelysuunnittelu on Pakollinen kasa lappuja
LisätiedotTähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja
LisätiedotNykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi
Nykyiset kierrätyslannoitetuotteet, niiden levityskalusto ja varastointi Kierrätyslannoitteiden varastointi ja levitys Pyhäjärvi-insituutti, Sepäntie 7, Eura 26. maaliskuuta 2018 Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät
LisätiedotSadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
LisätiedotKerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017
Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua edellisen vuoden tapaan maatiloilla. Tavoitteena hankkia käytännön viljelytietoa kerääjäkasviksi kylvetyn italianraiheinän lajikkeista,
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotOrgaanisten lannoitevalmisteiden hallittu varastointi peltopattereissa
Orgaanisten lannoitevalmisteiden hallittu varastointi peltopattereissa Tiina Tontti 1), Petri Kapuinen 2), Marika Laurila 3) ja Jarkko Kekkonen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kasvintuotannon
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotHerne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
LisätiedotKuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotNitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin
Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotMiten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg
Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs 1), Perttu Virkajärvi 1), Mari Räty 1), Sari Luostarinen 2) ja Ville Pyykkönen 1) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotFosforilannoituksen satovasteet nurmilla
Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen & Perttu Virkajärvi Luke Maaninka ProAgria Maitovalmennus 2018 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Koetuloksia Fosforilannoituksen pitkäaikaiskoe
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
Lisätiedot