KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ"

Transkriptio

1 KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ Petri Kapuinen, MTT Johdanto Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Ruokaketjun sivutuotteiden hyödyntäminen hanketta. Kokeen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, onko biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen kalkkikäsittelystä hyötyä sen käytössä ohran kasviravitsemuksessa. Hyötyä tarkasteltiin sadon määränä ja sen laatuna suhteessa annettuun liukoisen typen määrään määritettynä eri analyysimenetelmillä. Sadon laatua arvioitiin mallasohrana. Kokeessa käytetty mädätysjäännös oli VamBio Oy:n biokaasulaitokselta. Kokeeseen kalkin määrä oli 8 % mädätysjäännöksen massasta. Toisena tavoitteena oli selvittää mädätysjäännöksen käytön vaikutus yleisellä tasolla ohran sadonmuodostuksessa suhteessa mineraalilannoitteen typen tuotantovaikutukseen. Lisäksi tavoitteena oli antaa käytännöllisiä ohjeita näiden mädätysjäännösten käytöstä ohran viljelyssä. Nämä ohjeet ovat pääsääntöisesti laajennettavissa myös muihin kevätviljoihin. Kasvatuskoe toteutettiin samassa kenttäkokeessa muiden lietetuotteiden kanssa, koska tällöin lietetuotteita pystytään vertailemaan myös keskenään ja tuotteista saadaan tarkempi kuva. Samassa kenttäkokeessa oli mukana minkinlanta- ja siitä johdettuja komponentteja ja lannoitevalmisteita. Lisäksi kokeessa oli mukana erilaisia lietetuotteita LeviLogi-hankkeesta. Tässä raportissa koejäseniä verrataan vain mineraalilannoitekäsittelyihin. Aineisto ja menetelmät Biokaasulaitoksen lietetuotteita tutkittiin kasvukaudella 2012 Annabel-ohralla Jokioisissa isommassa kenttäkokeessa muiden lietetuotteiden kanssa aitosavella (Kuva 1). Maan ph oli 6,1. Siinä oli orgaanista hiiltä 3,7 % ja humusta 6,4 %. P-luku oli 3,54 mg/l, K-luku 305,5 mg/l, Mg-luku 762,7 mg/l (HAAc; hapan ammoniumasetaattiuutto). Savespitoisuus oli 69,9 %. Koealue tasausäestettiin Koealue oli jonkin verran optimaalista kosteampi perustamistoimenpiteitä aloitettaessa. Koealue muokattiin kylvökuntoon vaakatasojyrsimellä. Koealueelta otettiin maanäytteet kerranteittain muokkauskerroksesta 0-20 cm syvyydeltä ennen perustamista liukoisen typen ja sen komponenttien pitoisuuden määrittämiseksi. Koe perustettiin Annabel-ohraa kylvettiin 192 kg/ha. Kokeessa oli yhteensä 30 koejäsentä sisältäen typpitasot 0, 30, 60, 90, 120 ja 150 kg N/ha mineraalilannoitteella (Yara Pellon Y6; 15 % N 7 % P 13 % K) annettuna. Perustasolla 90 kg N/ha fosforia tuli 42 kg/ha ja kaliumia 78 kg/ha. Koemuotona on satunnaistettujen lohkojen koe neljällä kerranteella. Koeruutujen nimelliskoko oli 2,5 m x 10 m. Tilastollinen analysointi ja sen mukainen raportointi toteutetaan vasta koko kenttäkokeen aineiston analysoinnin yhteydessä. Tässä raportoinnissa tyydytään keskiarvojen vertailuun. 1

2 Kuva 1. Jokioisten koealue ennen kokeen perustamista keväällä 2012 Biokaasulaitoksen lietetuotteita kalkittuna levitettiin 18,0 t/ha ja kalkitsemattomana 18,3 t/ha. Liete levitettiin käsin saaveista, joihin koeruudun annos oli punnittu valmiiksi (Kuva 2). Lopuksi levitettiin ruutuihin haravilla ja mullattiin joustopiikkiäkeellä tunnin kuluttua levityksestä. Levitysmäärä määritettiin siten, että ennakkonäytteestä tehdyn analyysin perusteella kokonaistypen annokseksi tuli 170 kg/ha. Tämä määrä perustuu siihen, että MAVI tulkitsee ns. nitraattiasetusta niin, että kyseinen kokonaistyppiraja koskee myös orgaanisia lannoitevalmisteita. Toinen peruste tälle on se, että määrä on myös viljelijän etujen mukainen, koska lietetuotteen liukoisen typen osuus liukoisen typen kokonaismäärästä jää pieneksi, mikä vähentää lietetuotteiden suhteessa mineraalilannoitteen typen levitystasaisuuteen nähden epätasaisen levitystasaisuuden ja ravinnepitoisuuksien tasaisuuden epätasaisuuden vaikutusta sadon määrään ja laatuun. Lopullinen toteutunut kokonaistypen määrä oli levityksen yhteydessä otetuissa näytteissä kalkitulla lietteellä 162 kg/ha ja kalkitsemattomalla lietteellä 178 kg/ha määritettynä Viljavuuspalvelu Oy:ssä kyseisen laboratorion analytiikalla. Ensin mainitulla lietteellä määrä jäi siis hieman alle tavoitteen ja jälkimmäisellä se hieman ylittyi. Koeruudut kylvettiin kylvölannoittimella (Tume 2500 nostolaitekone) niin, että mineraalilannoite sijoitettiin lannoitevantailla silloin, kun sen käyttö oli koesuunnitelman mukaista, kuten typpitasokäsittelyissä. Maanäytteitä otettiin muokkauskerroksesta kasvukaudella kolme kertaa ja lopuksi sadonkorjuun jälkeen. Sadonkorjuun jälkeen otettiin lisäksi maanäytteet 10 cm:n kerroksissa 60 cm:iin saakka. Sadonkorjuun jälkeen otetut maanäytteet ovat edelleen analysoitavana. Ennen perustamista ja kolmen perustamisen jälkeisen näytteenottokerran näytteet on analysoitu ja raportoitu tässä raportissa. Sadon korjuun jälkeen otetut näytteet analysoidaan ja raportoidaan tulosten valmistuttua. 2

3 Ympäristötukijärjestelmässä tällaisen lannoitevalmisteen liukoinen typpi otetaan huomioon typpi lannoitevalmistelainsäädännön mukaisen liukoisen typen analyysin mukaisesti (EN 13652). Nämä tuotteet on tässä yhteydessä tulkittu olevan sellaisenaan maanparannusaineena käytettäviä sivutuotteita ja tyyppinimeltään mädätysjäännöksiä. Tällä analyysimenetelmällä analysoituna tuotteiden mukana tulevan liukoisen typen annos oli kalkitulla 25,5 kg/ha ja kalkitsemattomalla 28,4 kg/ha. Aikaisemmissa hankkeissa lietetuotteiden typpilannoitusvaikutusta ohran kasvinravitsemuksessa on kuvannut paremmin lannoitevalmistelainsäädännön mukaisesta muunnetulla analyysimenetelmällä analysoitu liukoinen typpi. Tässä muunnoksessa uuttosuhde on 1:5 sijasta 1:60. Näin määritettynä liukoisen typen annokset olivat kalkitulla 42,1 kg/ha ja kalkitsemattomalla 48,7 kg/ha. Näiden lisäksi lietetuotteiden liukoinen typpi analysoitiin Viljavuuspalvelun käyttämällä lanta-analyysimenetelmällä. Tällä menetelmällä liukoisen typen annokseksi tuli kalkitulla 51,3 kg/ha ja kalkitsemattomalla 56,7 kg/ha eli vielä enemmän. Tuotteiden liukoisen typen koostumus on painottunut ammoniumtyppeen. Nitraattia ei käytännössä ole, ja orgaanisen liukoisen typen määrä on pieni. 1:60 vesiuuton mukaisesta liukoisesta typestä ammoniumtyppeä oli kummassakin lietteessä 86,3 % ja liukoisten orgaanisten typpiyhdisteiden typpeä liukoisesta kokonaistypestä 13,6 %. Analyysituloksista voi päätellä, että tuotteiden ammoniumtyppi on tavanomaista huonommin uuttuvaa, mikä potentiaalisesti hidastaa tuotteen typen saatavuutta kasveille. Tämä puolestaan puoltaa sellaista käyttöstrategiaa, jossa suurin osa liukoisesta typestä tulee täydennyslannoituksena annettavasta mineraalilannoitteen typestä kylvölannoituksen yhteydessä annettuna. Käytetyn lieteannoksen mukana tuli kokonaisfosforia kalkitulla lietteellä 155 kg/ha ja kalkitsemattomalla 162 kg/ha. Näistä määristä katsotaan voimassa olevassa ympäristötukijärjestelmässä kasveille käyttökelpoiseksi 40 %, jolloin määrät ovat 62,0 kg/ha ja 64,8 kg/ha. Määrät ovat varsin sopivat nykyiseen ympäristötukijärjestelmään, kun tuotteita käytetään näin kerran viidessä vuodessa. Fosforia voidaan antaa kerralla viiden vuoden annos, ja sallittu määrä on perussatotasolla fosforiluokaltaan tyydyttävällä maalla noin 15 kg/ha vuodessa. Kaliumin määrä annoksessa on vain noin 20 kg/ha, jolloin täydennyslannoituksen tarve on ilmeinen, jos kaliumlannoituksen tarvetta on. Täydennyslannoitukseen pitäisi tällöin käyttää NKlannoitteita. 3

4 Kuva 2. Kiinteiden tuotteiden kuten mädätysjäännösten levitystekniikka. Tässä kokeessa lietetuotteiden lisäksi käytettiin 15 kg N/ha vastaava määrä mineraalilannoitetta kylvölannoituksen yhteydessä, koska liukoisen typen määrä uhkasi ennakkoanalyysitietojen perusteella jäädä hyvin pieneksi, jolloin ohran kasvu olisi jäänyt epänormaaliksi. Koeruudut puitiin ,5 metriä leveällä koeruutupuimurilla (MF 8). Sadon määrä, puintikosteus, hehtolitrapaino ja lajitteluasete määritettiin. Satopussien sisältö jaettiin jakolaitteella kunnes saatiin kaksi noin 2 kg:n näytettä jatkoanalyyseja varten. Samassa yhteydessä otettiin näytteet puintikosteuden määrittämiseksi. Puinnin jälkeen otettiin maanäytteet muokkauskerroksesta Maanäytteet kerroksittain otettiin Tulokset ja tulosten tarkastelu Kuvissa 3-5 on esitettynä biokaasulaitoksen kalkittua ja kalkitsematonta mädätysjäännöstä saaneet kasvustot Kameran valkotasapaino on asetettu samaksi kohdistamalla se kuvissa näkyvään polystyreenilevyyn. Kuvien vihreyden pitäisi näin ollen olla verrattavissa. Kuvissa koeruutujen tunnistetiedot ovat sen ja kuvan vasemmassa reunassa olevassa valkopohjaisessa taulussa. Vastaava koeruutu on taulun vasemmasta reunasta oikealle kuvan oikeaan reunaan. Koeruudun raja on pääsääntöisesti selvästi tunnistettavissa kasvuston korkeus- ja värieroista. Mineraalilannoitetta saanut 4

5 käsittely on käsittelyistä selvästi vihrein, mutta sen typpitaso onkin selvästi suurempi kuin mädätysjäännöskoejäsenten. Kuva 3. Kalkittua puhdistamolietettä saanut kasvusto Kuva 4. Kalkitsematonta puhdistamolietettä saanut kasvusto

6 Kuva 5. Mineraalilannoitteella lannoitettu 90 kg N/ha kasvusto Kasvustoissa ei juuri ollut lakoa, kun koeruudut korjattiin 20.9., kuten voidaan todeta kuvista 6 8. Koejäsenkoodaus on kuvissa koeruudun vasemassa reunassa olevassa taulussa. Koeruutujen välinen raja ei erotu yhtä selvästi kuin edellisissä kuvissa heinäkuulta. Koeruutujen leveys on kuitenkin 2,5 metriä. Kuvissa on selvästi nähtävissä, että 90 kg N/ha saanut mineraalilannoitekäsittelyn kasvusto on korkein ja paras. Sen typpitaso on kuitenkin selvästi suurempi kuin mädätysjäännöskäsittelyn. 6

7 Kuva 6. Kalkittua puhdistamolietettä saanut kasvusto ennen puintia. Kuva 7. Kalkitsematonta puhdistamolietettä saanut kasvusto ennen puintia. 7

8 Kuva 8. Mineraalilannoitteella lannoitettu 90 kg N/ha kasvusto ennen puintia kg/ha y = -0,1738x ,814x ,8 R² = 0, kg N/ha Kuvio 1. Sadon typpivaste mineraalilannoitteella. 8

9 Koealueen typpivaste oli mädätysjäännösten satovaikutusten tulkinnan kannalta erinomainen (Kuvio 1). Nollaruudun sato oli melko pieni, ja suurimmilla typpitasoilla saavutettiin suuri sato. Mädätysjäännösten mukana tulleen liukoisen typen määrä osui sopivasti tuotantofunktion lineaariselle osalle. Saatu sato, 2847 kg/ha, kalkitulla lietteellä vastasi satoa, joka saatiin käyttäen 33,5 kg/ha mineraalilannoitteen typpeä kylvölannoituksen yhteydessä ja vastaavasti kalkitsemattomalla lietteellä saatu sato, 3081 kg/ha vastasi 40 kg/ha mineraalilannoitteen typpeä. Kumpikin luku sisältää 15 kg/ha kylvölannoituksen yhteydessä annettua mineraalilannoitteen typpeä. Kalkitun lietteen satovaikutuksen osuudeksi jää 18,5 kg/ha ja kalkitsemattoman 25,0 kg/ha typpeä vastaava määrä. Tuotteen liukoisen typen satovaikutus jäi siten alle lannoitevalmistelainsäädännön mukaisen pitoisuuden perusteella odotettavissa olevan. Kalkitun lietteen typen typpilannoitusvaikutus oli 72,5 % ja kalkitsemattoman 88,0 % lannoitevalmistelainsäädännön mukaisen pitoisuuden mukaisesta pitoisuudesta. Näin suuri osuus lannoitevalmistelainsäädännön mukaisesta pitoisuudesta siis vastasi mineraalilannoitteen typen typpilannoitusvaikutusta. Tämän kokeen ja tämän kriteerin perusteella näistä vaihtoehdoista kalkitsematon vaihtoehto on parempi, jolloin kalkituksesta ei ole ainakaan tässä mielessä hyötyä. Tuloksen perusteella tuotteiden käyttö syö ympäristötuen mukaista typen käyttöoikeutta enemmän kuin se tuottaa satoa. Tulos voisi olla parempi myös lietteiden sisältämän liukoisen typen osalta, jos täydennyslannoituksena annettavan typen annos olisi kokeessa ollutta suurempi. Ohra lähtisi kasvuun mineraalilannoitteen typellä ja lietteen typpi hyödynnettäisiin viimeksi. Tämän kokeen tilanteessa kasvusto kärsi kasvukauden alussa typen puutetta ja satopotentiaali menetettiin pysyvästi. Täydennyslannoituksen typpi annos olisi voinut olla noin 75 kg/ha. Kenttäkoe pitäisi tehdä myös tällä käyttöstrategialla. Koekasvina voisi olla vehnä, jolloin mahdollinen hitaan typpivaikutuksen mukana potentiaalisesti tuleva valkuaispitoisuuden nousu parantaisi sen leivontaominaisuuksia ja tuotteesta saatavaa hintaa. Mallasohrassa vastaavasta typpipitoisuuden noususta on vain haittaa. Ennen levitystä kerranteittain otetuista näytteistä ammonium- ja nitraattitypen pitoisuudet olivat keskimäärin 0,8 ja 5,3 mg/l, vastaavassa järjestyksessä. Nämä vastaavat määrää 1,6 kg/ha ja 10,6 kg/ha. Ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus maassa kaksi viikkoa levityksen jälkeen ( ) oli käsittelyssä, jossa oli käytetty kalkittua lietettä 16,8 mg/l (5,0 mg/l ja 11,8 mg/l) ja käsittelyssä, jossa oli käytetty kalkitsematonta lietettä 15,3 mg/l (3,9 mg/l ja 11,4 mg/l). Nitraattimuodossa oleva liukoinen typpi oli hallitseva. Ammonium- ja nitraattitypen määrä maassa oli 33,6 kg/ha ja 30,6 kg/l vastaavassa järjestyksessä. Kun näistä vähennetään mineraalilannoitteena annettu typpi 15 kg/ha, jää jäljelle 18,6 kg/ha ja 15,6 kg/ha. Lannoittamattomien koeruutujen ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus oli 7,4 mg/l, josta nitraattityppeä 5,9 mg/l. Käsittelyssä, joka sai 90 kg/ha mineraalilannoitteen typpeä ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus oli 34,1 mg/l, josta nitraattitypen osuus oli 21,2 mg/l. Toisella mittauskerralla ( ) ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus kalkittua mädätysjäännöstä saaneessa käsittelyssä oli 11,5 mg/l, josta 9,8 mg/l nitraattina. Kalkitsemattomassa käsittelyssä ammoniumja nitraattitypen pitoisuus oli lähes sama 11,8 mg/l, josta nitraattityppeä 9,4 mg/l. Lannoittamattoman käsittelyn ammonium- ja nitraattityppipitoisuus oli lähes sama kuin ensimmäisellä kerralla 6,4 mg/l, josta nitraattityppeä 5,0 mg/l. 90 kg N/ha mineraalilannoitteen typpeä saanen käsittelyn ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus oli 25,8 mg/l. Kolmannella näytteenottokerralla ( ) maan ammonium- ja nitraattipitoisuus oli laskenut lähes samoille tasoille, 5,2 8,4 mg/l, kaikissa käsittelyissä, josta nitraattitypen osuus oli 4,7 5,9 mg/l. Maan ammonium- ja nitraattitypen pitoisuudet olivat laskeneet 9

10 lähes samalle tasolle kuin ennen perustamista. Sadonkorjuun jälkeen otetuissa näytteissä ei oletettavasti ole jäljellä merkittäviä määriä liukoista typpeä. Lietetuotteita saaneiden käsittelyiden hehtolitrapaino vastasi lähinnä typpitasoa 60 kg/ha mineraalityppeä saaneita käsittelyjä (Taulukko 1). IV-jakeen osuus oli kuitenkin suurempi, eikä lietetuotteita saaneet käsittelyt tuottaneet tässä mielessä mallasohran laatuvaatimuksia täyttävää satoa. Mallasohraa saatiin typpitasoilla 90 ja 120 kg/ha. Sadon lajitekoostumus vastasi lähinnä lanta-analyysimenetelmällä määritetyn typpipitoisuuden laatua eli laatu oli tässä mielessä parempi suhteessa sadon määrään. Mädätysjäännöksillä tuotettujen satojen hehtolitrapainot vastasivat alle 30 kg/ha typpitasoa. Mädätysjäännöksellä tuotetut jyvät olivat suuria mutta kevyitä. Puintikosteus oli kuten vähän typpeä saaneiden käsittelyiden. Lajitteluaste kg N/ha I II III IV hlp Puintikosteus, % Kalkittu Kalkitsematon Taulukko 1. Lajitteluasteet, hehtolitrapainot ja puintikosteus. Taloudellinen tarkastelu Peltoon levitetyn mädätysjäännöksen arvo viljelijälle perustuu ensisijaisesti sen ravinnesisällön arvoon. Käytetyillä levitysmäärillä maanparannusvaikutuksen arvo jää pieneksi, eikä sitä ole voitu tässä tutkimuksessa selvittää. Kuusi kuukautta varastoidussa mädätysjäännöksessä, jota oli kalkittu 8 %, oli 8,5 kg/t kokonaistyppeä, 1,74 kg/t liukoista typpeä (1:5 vesiuutto), 6,5 kg/t kokonaisfosforia, josta 2,6 kg/t katsotaan kasveille käyttökelpoiseksi sekä 0,9 kg/t kaliumia. Arvioitaessa mädätysjäännöksen ravinteiden arvoa otetaan huomioon liukoinen typpi kokonaan, fosforista kasveille käyttökelpoiseksi laskettava osa ja kalium kokonaan. Typen, fosforin ja kaliumin hinta on seuraavassa arvioitu Yaran peltolannoitteiden tehdashintojen ( , alv 0 %) mukaan painottamatta niitä myyntimäärien osuuksilla. Ravinteiden arvoksi saatiin 8 % kalkitulle mädätysjäännökselle: typpi 1,1 /kg, fosfori 1,8 /kg, kalium 1,8 /kg ja rikki 0,7 /kg. Tällöin typen arvo on 1,91 /t, fosforin 4,68 /t ja kaliumin 1,62 /t, yhteensä 8,21 /t. Mädätysjäännöksen rikkipitoisuus ei ollut käytettävissä, joten sen arvoa ei ole laskettu mukaan, mutta se on joka tapauksessa pieni. Vastaavasti kuusi kuukautta varastoidun kalkitsemattoman mädätysjäännöksen ravinnepitoisuudet olivat seuraavat: kokonaistyppi 8,8 kg/t, liukoinen typpi 1,85 kg/t, kokonaisfosfori 7,6 kg/t, josta kasveille käyttökelpoista 3,0 kg/t sekä kaliumia 1,0 kg/t. Vastaavalla tavalla laskettuna kalkitsemattoman mädätysjäännöksen ravinteiden arvo on seuraava: typpi 2,00 /t, fosfori 5,40 /t ja kalium 1,80 /t, yhteensä 9,20 /t. Periaatteessa kalkitus alensi lietteen ravinnearvoa 0,99 /t eli 10,8 %. Se kuitenkin lisää sen arvo sisältämänsä kalkin arvon verran. Pelkän kalsiitin hinta Vampulassa on 29,44 (alv 0 %). Sen arvo mädätysjäännöksessä, jossa on 8 % kalkkia, on noin 2,40 /t, jolloin kalkitun 10

11 mädätysjäännöksen arvo viljelijälle on 1,41 /t enemmän kuin kalkitsemattoman olettaen, että sadon määrä ja laatu ovat yhtä suuret riippumatta siitä, kumpaa mädätysjäännöstä käytetään. Kalkitulla mädätysjäännöksellä saatu mitattu sato oli 7,6 % pienempi kuin kalkitsemattomalla. Tämä selittyy suurelta osin sillä, että kalkitun mädätysjäännöksen mukana tullut liukoisen typen annos oli muutaman kilon hehtaaria kohti pienempi kuin kalkitsemattoman mukana tullut. Kun tämä otetaan huomioon, jäljelle jäävä ero satotasoissa peittyy satunnaishajontaan. Esimerkkitapauksen mädätysjäännöstä tuottava biolaitos osallistuu mädätysjäännöksen kuljetuskustannuksiin 4 /t (alv 0 %) saakka. Kuormien koko on 38 tonnia, joten tuki kuormaa kohti on 152. Kuljetusyritys veloittaa 1,70 /km (alv 0 %). Näin ollen tuki riittää 89,4 km:n kuljetukseen, jolloin kuljetus on viljelijälle maksuton 45 km:n etäisyydelle saakka. Kuljetusyritys, käytännössä kuljetuskaluston kuljettaja, kuormaa mädätysjäännöksen biolaitoksella omalla kalustollaan. Kuljetusyritys veloittaa siitä biolaitosta. Kuormauskustannus on lisätuki viljelijälle, mutta sen merkitys on pienehkö, arvioilta 0,20 /t. Levitysurakoitsija veloittaa kiinteän osan levityksestä 2,50 /t ja lisäksi kuormauksesta 0,50 /t eli yhteensä 3,00 /t. Levitys ja kuormaus jää viljelijän maksettavaksi. Liukoisen typen ja kalin arvo esimerkiksi riittävät levityskustannuskustannuksen kattamiseen, jolloin viljelijän kannattaa ottaa mädätysjäännöstä vastaan, jos oletetaan, että mädätysjäännöksen ravinteiden tuotantovaikutus vastaa mineraalilannoitteen typen ja kaliumin vastaavaa. Oleellista vastaan oton mielekkyydessä on se, että kuinka paljon pelto kaipaa fosforilannoitusta. Jos fosforintarve on todellinen, viljelijän kannattaa maksaa jopa osa kuljetuksesta. Koska kalkkilisä lisää suoraan kuljetettavan mädätysjäännöksen massaa, se lisää myös lisäyksen suhteessa kuljetus ja levityskustannusta. Tällöin kuljetus- ja levityskustannus kasvavat noin 8 %. Oleellisin hyöty sekoittamisesta tulee siitä, että levitettäessä peltoon sekä mädätysjäännöstä ja kalkkia, kutakin ajouraa pitkin tarvitsee ajaa vain kerran, jolloin kaluston taaramassa tiivistää maata vain kerran kahden sijasta. Johtopäätökset Kokeessa käytetty lietemäärä oli tarkoituksen mukainen, mutta käytännön viljelyssä on tarkoituksenmukaista käyttää selvästi enemmän lisätyppeä vastaavalla maalajilla. Mädätysjäännöksen kalkituksesta ei ollut hyötyä sadonmuodostuksen kannalta, ei määrän eikä laadun suhteen. Mädätysjäännösten sallittu käyttömäärä on noin 20 t/ha kerran viidessä vuodessa. Ja se on tarkoituksenmukainen myös viljelijän kannalta, koska tällöin lietteen mukana tulee nykyisen ympäristötukijärjestelmän sallima kasveille käyttökelpoisen fosforin määrä noin viideksi vuodeksi tyydyttävän fosforiluvun omaavilla mailla ja mädätysjäännöksen mukana tulevan liukoisen typen osuus sen koko annoksesta on niin pieni, että se ei aiheuta merkittävää alueellista vaihtelua liukoisen typen annoksessa. Tällöin sen mukana tulee oletettavasti viiden vuoden aikana sallittu määrä haitallisia metalleja. Viljelijän saama taloudellinen hyöty ravinteista ja kalkista kattaa levityskustannukset, vaikka fosforilannoitukseen ei olisikaan varsinaista tarvetta. 11

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET Biolaitostuotteiden hyödyntäminen maataloudessa ja viherrakentamisessa 8.-9.11.2011 Jokioisten Tietotalo, Humppilantie 9 A, Jokioinen Petri Kapuinen Maa-

Lisätiedot

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Sian lietelanta ohran lannoituksessa Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

18.3.2013. Lannan typpi

18.3.2013. Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin: Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Ravinteet kiertoon: lannan tehokas hyödyntäminen lannoitteena, 19.maaliskuuta. 2013, Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoustila Riihi, Vanhankirkontie 383, Loimaa Petri Kapuinen

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu

Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu Orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi, levittäminen ja annostelu Hanketta Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa Maatalous ravinteiden kierrättäjänä Biolaitosyhdistys ry 26. marraskuuta 2008 MTT, Jokioinen,

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

REJEKTIVESI JA MÄDÄTTEET KEINOLANNOITTEEN KORVAAJANA VILJANVILJELYSSÄ Peltokoe HAMK-Mustialassa 2014

REJEKTIVESI JA MÄDÄTTEET KEINOLANNOITTEEN KORVAAJANA VILJANVILJELYSSÄ Peltokoe HAMK-Mustialassa 2014 REJEKTIVESI JA MÄDÄTTEET KEINOLANNOITTEEN KORVAAJANA VILJANVILJELYSSÄ Peltokoe HAMK-Mustialassa 2014 Annukka Pakarinen, Heikki Pietilä, Matti Ylösmäki 2015 2 SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs 1), Perttu Virkajärvi 1), Mari Räty 1), Sari Luostarinen 2) ja Ville Pyykkönen 1) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden hallittu varastointi peltopattereissa

Orgaanisten lannoitevalmisteiden hallittu varastointi peltopattereissa Orgaanisten lannoitevalmisteiden hallittu varastointi peltopattereissa Tiina Tontti 1), Petri Kapuinen 2), Marika Laurila 3) ja Jarkko Kekkonen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Selvitys Lepaa 17.12.2014 Teo Kanniainen Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. SISÄLLYS 1 KASVATUSKOE JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe 13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä

Lisätiedot

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE 1 (5) MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE Maa-analyysi ja ojastokartta kuntaan viimeistään 30.9.2015 Jos olet sitoutunut valumavesien hallinta- tai monivuotiset ympäristönurmet -toimenpiteeseen,

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan,

Lisätiedot

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013 1(5) Ympäristöministeriö Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

Astiataimikoe. Saloy Oy. Hämeenlinna 07.11.2014. Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta

Astiataimikoe. Saloy Oy. Hämeenlinna 07.11.2014. Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta Astiataimikoe Saloy Oy Hämeenlinna 07.11.2014 Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT... 2 2.1 Koejärjestelyt... 2 2.2 Mittaukset...

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan:

Esityksen rakenne. Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia. Kannattaa kunnes lannan: Esityksen rakenne Lannan kuljetuksen mallintaminen perustietoa ennen optimointia Janne Helin MTT Taloustutkimus 8/2/21 Kuinka arvioida lannan kuljettamisen kannattavuutta Esimerkki Aurajoki & sikatilat

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot