KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ"

Transkriptio

1 KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ Petri Kapuinen, MTT Johdanto Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Ruokaketjun sivutuotteiden hyödyntäminen hanketta. Kokeen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, onko biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen kalkkikäsittelystä hyötyä sen käytössä ohran kasviravitsemuksessa. Hyötyä tarkasteltiin sadon määränä ja sen laatuna suhteessa annettuun liukoisen typen määrään määritettynä eri analyysimenetelmillä. Sadon laatua arvioitiin mallasohrana. Kokeessa käytetty mädätysjäännös oli VamBio Oy:n biokaasulaitokselta. Kokeeseen kalkin määrä oli 8 % mädätysjäännöksen massasta. Toisena tavoitteena oli selvittää mädätysjäännöksen käytön vaikutus yleisellä tasolla ohran sadonmuodostuksessa suhteessa mineraalilannoitteen typen tuotantovaikutukseen. Lisäksi tavoitteena oli antaa käytännöllisiä ohjeita näiden mädätysjäännösten käytöstä ohran viljelyssä. Nämä ohjeet ovat pääsääntöisesti laajennettavissa myös muihin kevätviljoihin. Kasvatuskoe toteutettiin samassa kenttäkokeessa muiden lietetuotteiden kanssa, koska tällöin lietetuotteita pystytään vertailemaan myös keskenään ja tuotteista saadaan tarkempi kuva. Samassa kenttäkokeessa oli mukana minkinlanta- ja siitä johdettuja komponentteja ja lannoitevalmisteita. Lisäksi kokeessa oli mukana erilaisia lietetuotteita LeviLogi-hankkeesta. Tässä raportissa koejäseniä verrataan vain mineraalilannoitekäsittelyihin. Aineisto ja menetelmät Biokaasulaitoksen lietetuotteita tutkittiin kasvukaudella 2012 Annabel-ohralla Jokioisissa isommassa kenttäkokeessa muiden lietetuotteiden kanssa aitosavella (Kuva 1). Maan ph oli 6,1. Siinä oli orgaanista hiiltä 3,7 % ja humusta 6,4 %. P-luku oli 3,54 mg/l, K-luku 305,5 mg/l, Mg-luku 762,7 mg/l (HAAc; hapan ammoniumasetaattiuutto). Savespitoisuus oli 69,9 %. Koealue tasausäestettiin Koealue oli jonkin verran optimaalista kosteampi perustamistoimenpiteitä aloitettaessa. Koealue muokattiin kylvökuntoon vaakatasojyrsimellä. Koealueelta otettiin maanäytteet kerranteittain muokkauskerroksesta 0-20 cm syvyydeltä ennen perustamista liukoisen typen ja sen komponenttien pitoisuuden määrittämiseksi. Koe perustettiin Annabel-ohraa kylvettiin 192 kg/ha. Kokeessa oli yhteensä 30 koejäsentä sisältäen typpitasot 0, 30, 60, 90, 120 ja 150 kg N/ha mineraalilannoitteella (Yara Pellon Y6; 15 % N 7 % P 13 % K) annettuna. Perustasolla 90 kg N/ha fosforia tuli 42 kg/ha ja kaliumia 78 kg/ha. Koemuotona on satunnaistettujen lohkojen koe neljällä kerranteella. Koeruutujen nimelliskoko oli 2,5 m x 10 m. Tilastollinen analysointi ja sen mukainen raportointi toteutetaan vasta koko kenttäkokeen aineiston analysoinnin yhteydessä. Tässä raportoinnissa tyydytään keskiarvojen vertailuun. 1

2 Kuva 1. Jokioisten koealue ennen kokeen perustamista keväällä 2012 Biokaasulaitoksen lietetuotteita kalkittuna levitettiin 18,0 t/ha ja kalkitsemattomana 18,3 t/ha. Liete levitettiin käsin saaveista, joihin koeruudun annos oli punnittu valmiiksi (Kuva 2). Lopuksi levitettiin ruutuihin haravilla ja mullattiin joustopiikkiäkeellä tunnin kuluttua levityksestä. Levitysmäärä määritettiin siten, että ennakkonäytteestä tehdyn analyysin perusteella kokonaistypen annokseksi tuli 170 kg/ha. Tämä määrä perustuu siihen, että MAVI tulkitsee ns. nitraattiasetusta niin, että kyseinen kokonaistyppiraja koskee myös orgaanisia lannoitevalmisteita. Toinen peruste tälle on se, että määrä on myös viljelijän etujen mukainen, koska lietetuotteen liukoisen typen osuus liukoisen typen kokonaismäärästä jää pieneksi, mikä vähentää lietetuotteiden suhteessa mineraalilannoitteen typen levitystasaisuuteen nähden epätasaisen levitystasaisuuden ja ravinnepitoisuuksien tasaisuuden epätasaisuuden vaikutusta sadon määrään ja laatuun. Lopullinen toteutunut kokonaistypen määrä oli levityksen yhteydessä otetuissa näytteissä kalkitulla lietteellä 162 kg/ha ja kalkitsemattomalla lietteellä 178 kg/ha määritettynä Viljavuuspalvelu Oy:ssä kyseisen laboratorion analytiikalla. Ensin mainitulla lietteellä määrä jäi siis hieman alle tavoitteen ja jälkimmäisellä se hieman ylittyi. Koeruudut kylvettiin kylvölannoittimella (Tume 2500 nostolaitekone) niin, että mineraalilannoite sijoitettiin lannoitevantailla silloin, kun sen käyttö oli koesuunnitelman mukaista, kuten typpitasokäsittelyissä. Maanäytteitä otettiin muokkauskerroksesta kasvukaudella kolme kertaa ja lopuksi sadonkorjuun jälkeen. Sadonkorjuun jälkeen otettiin lisäksi maanäytteet 10 cm:n kerroksissa 60 cm:iin saakka. Sadonkorjuun jälkeen otetut maanäytteet ovat edelleen analysoitavana. Ennen perustamista ja kolmen perustamisen jälkeisen näytteenottokerran näytteet on analysoitu ja raportoitu tässä raportissa. Sadon korjuun jälkeen otetut näytteet analysoidaan ja raportoidaan tulosten valmistuttua. 2

3 Ympäristötukijärjestelmässä tällaisen lannoitevalmisteen liukoinen typpi otetaan huomioon typpi lannoitevalmistelainsäädännön mukaisen liukoisen typen analyysin mukaisesti (EN 13652). Nämä tuotteet on tässä yhteydessä tulkittu olevan sellaisenaan maanparannusaineena käytettäviä sivutuotteita ja tyyppinimeltään mädätysjäännöksiä. Tällä analyysimenetelmällä analysoituna tuotteiden mukana tulevan liukoisen typen annos oli kalkitulla 25,5 kg/ha ja kalkitsemattomalla 28,4 kg/ha. Aikaisemmissa hankkeissa lietetuotteiden typpilannoitusvaikutusta ohran kasvinravitsemuksessa on kuvannut paremmin lannoitevalmistelainsäädännön mukaisesta muunnetulla analyysimenetelmällä analysoitu liukoinen typpi. Tässä muunnoksessa uuttosuhde on 1:5 sijasta 1:60. Näin määritettynä liukoisen typen annokset olivat kalkitulla 42,1 kg/ha ja kalkitsemattomalla 48,7 kg/ha. Näiden lisäksi lietetuotteiden liukoinen typpi analysoitiin Viljavuuspalvelun käyttämällä lanta-analyysimenetelmällä. Tällä menetelmällä liukoisen typen annokseksi tuli kalkitulla 51,3 kg/ha ja kalkitsemattomalla 56,7 kg/ha eli vielä enemmän. Tuotteiden liukoisen typen koostumus on painottunut ammoniumtyppeen. Nitraattia ei käytännössä ole, ja orgaanisen liukoisen typen määrä on pieni. 1:60 vesiuuton mukaisesta liukoisesta typestä ammoniumtyppeä oli kummassakin lietteessä 86,3 % ja liukoisten orgaanisten typpiyhdisteiden typpeä liukoisesta kokonaistypestä 13,6 %. Analyysituloksista voi päätellä, että tuotteiden ammoniumtyppi on tavanomaista huonommin uuttuvaa, mikä potentiaalisesti hidastaa tuotteen typen saatavuutta kasveille. Tämä puolestaan puoltaa sellaista käyttöstrategiaa, jossa suurin osa liukoisesta typestä tulee täydennyslannoituksena annettavasta mineraalilannoitteen typestä kylvölannoituksen yhteydessä annettuna. Käytetyn lieteannoksen mukana tuli kokonaisfosforia kalkitulla lietteellä 155 kg/ha ja kalkitsemattomalla 162 kg/ha. Näistä määristä katsotaan voimassa olevassa ympäristötukijärjestelmässä kasveille käyttökelpoiseksi 40 %, jolloin määrät ovat 62,0 kg/ha ja 64,8 kg/ha. Määrät ovat varsin sopivat nykyiseen ympäristötukijärjestelmään, kun tuotteita käytetään näin kerran viidessä vuodessa. Fosforia voidaan antaa kerralla viiden vuoden annos, ja sallittu määrä on perussatotasolla fosforiluokaltaan tyydyttävällä maalla noin 15 kg/ha vuodessa. Kaliumin määrä annoksessa on vain noin 20 kg/ha, jolloin täydennyslannoituksen tarve on ilmeinen, jos kaliumlannoituksen tarvetta on. Täydennyslannoitukseen pitäisi tällöin käyttää NKlannoitteita. 3

4 Kuva 2. Kiinteiden tuotteiden kuten mädätysjäännösten levitystekniikka. Tässä kokeessa lietetuotteiden lisäksi käytettiin 15 kg N/ha vastaava määrä mineraalilannoitetta kylvölannoituksen yhteydessä, koska liukoisen typen määrä uhkasi ennakkoanalyysitietojen perusteella jäädä hyvin pieneksi, jolloin ohran kasvu olisi jäänyt epänormaaliksi. Koeruudut puitiin ,5 metriä leveällä koeruutupuimurilla (MF 8). Sadon määrä, puintikosteus, hehtolitrapaino ja lajitteluasete määritettiin. Satopussien sisältö jaettiin jakolaitteella kunnes saatiin kaksi noin 2 kg:n näytettä jatkoanalyyseja varten. Samassa yhteydessä otettiin näytteet puintikosteuden määrittämiseksi. Puinnin jälkeen otettiin maanäytteet muokkauskerroksesta Maanäytteet kerroksittain otettiin Tulokset ja tulosten tarkastelu Kuvissa 3-5 on esitettynä biokaasulaitoksen kalkittua ja kalkitsematonta mädätysjäännöstä saaneet kasvustot Kameran valkotasapaino on asetettu samaksi kohdistamalla se kuvissa näkyvään polystyreenilevyyn. Kuvien vihreyden pitäisi näin ollen olla verrattavissa. Kuvissa koeruutujen tunnistetiedot ovat sen ja kuvan vasemmassa reunassa olevassa valkopohjaisessa taulussa. Vastaava koeruutu on taulun vasemmasta reunasta oikealle kuvan oikeaan reunaan. Koeruudun raja on pääsääntöisesti selvästi tunnistettavissa kasvuston korkeus- ja värieroista. Mineraalilannoitetta saanut 4

5 käsittely on käsittelyistä selvästi vihrein, mutta sen typpitaso onkin selvästi suurempi kuin mädätysjäännöskoejäsenten. Kuva 3. Kalkittua puhdistamolietettä saanut kasvusto Kuva 4. Kalkitsematonta puhdistamolietettä saanut kasvusto

6 Kuva 5. Mineraalilannoitteella lannoitettu 90 kg N/ha kasvusto Kasvustoissa ei juuri ollut lakoa, kun koeruudut korjattiin 20.9., kuten voidaan todeta kuvista 6 8. Koejäsenkoodaus on kuvissa koeruudun vasemassa reunassa olevassa taulussa. Koeruutujen välinen raja ei erotu yhtä selvästi kuin edellisissä kuvissa heinäkuulta. Koeruutujen leveys on kuitenkin 2,5 metriä. Kuvissa on selvästi nähtävissä, että 90 kg N/ha saanut mineraalilannoitekäsittelyn kasvusto on korkein ja paras. Sen typpitaso on kuitenkin selvästi suurempi kuin mädätysjäännöskäsittelyn. 6

7 Kuva 6. Kalkittua puhdistamolietettä saanut kasvusto ennen puintia. Kuva 7. Kalkitsematonta puhdistamolietettä saanut kasvusto ennen puintia. 7

8 Kuva 8. Mineraalilannoitteella lannoitettu 90 kg N/ha kasvusto ennen puintia kg/ha y = -0,1738x ,814x ,8 R² = 0, kg N/ha Kuvio 1. Sadon typpivaste mineraalilannoitteella. 8

9 Koealueen typpivaste oli mädätysjäännösten satovaikutusten tulkinnan kannalta erinomainen (Kuvio 1). Nollaruudun sato oli melko pieni, ja suurimmilla typpitasoilla saavutettiin suuri sato. Mädätysjäännösten mukana tulleen liukoisen typen määrä osui sopivasti tuotantofunktion lineaariselle osalle. Saatu sato, 2847 kg/ha, kalkitulla lietteellä vastasi satoa, joka saatiin käyttäen 33,5 kg/ha mineraalilannoitteen typpeä kylvölannoituksen yhteydessä ja vastaavasti kalkitsemattomalla lietteellä saatu sato, 3081 kg/ha vastasi 40 kg/ha mineraalilannoitteen typpeä. Kumpikin luku sisältää 15 kg/ha kylvölannoituksen yhteydessä annettua mineraalilannoitteen typpeä. Kalkitun lietteen satovaikutuksen osuudeksi jää 18,5 kg/ha ja kalkitsemattoman 25,0 kg/ha typpeä vastaava määrä. Tuotteen liukoisen typen satovaikutus jäi siten alle lannoitevalmistelainsäädännön mukaisen pitoisuuden perusteella odotettavissa olevan. Kalkitun lietteen typen typpilannoitusvaikutus oli 72,5 % ja kalkitsemattoman 88,0 % lannoitevalmistelainsäädännön mukaisen pitoisuuden mukaisesta pitoisuudesta. Näin suuri osuus lannoitevalmistelainsäädännön mukaisesta pitoisuudesta siis vastasi mineraalilannoitteen typen typpilannoitusvaikutusta. Tämän kokeen ja tämän kriteerin perusteella näistä vaihtoehdoista kalkitsematon vaihtoehto on parempi, jolloin kalkituksesta ei ole ainakaan tässä mielessä hyötyä. Tuloksen perusteella tuotteiden käyttö syö ympäristötuen mukaista typen käyttöoikeutta enemmän kuin se tuottaa satoa. Tulos voisi olla parempi myös lietteiden sisältämän liukoisen typen osalta, jos täydennyslannoituksena annettavan typen annos olisi kokeessa ollutta suurempi. Ohra lähtisi kasvuun mineraalilannoitteen typellä ja lietteen typpi hyödynnettäisiin viimeksi. Tämän kokeen tilanteessa kasvusto kärsi kasvukauden alussa typen puutetta ja satopotentiaali menetettiin pysyvästi. Täydennyslannoituksen typpi annos olisi voinut olla noin 75 kg/ha. Kenttäkoe pitäisi tehdä myös tällä käyttöstrategialla. Koekasvina voisi olla vehnä, jolloin mahdollinen hitaan typpivaikutuksen mukana potentiaalisesti tuleva valkuaispitoisuuden nousu parantaisi sen leivontaominaisuuksia ja tuotteesta saatavaa hintaa. Mallasohrassa vastaavasta typpipitoisuuden noususta on vain haittaa. Ennen levitystä kerranteittain otetuista näytteistä ammonium- ja nitraattitypen pitoisuudet olivat keskimäärin 0,8 ja 5,3 mg/l, vastaavassa järjestyksessä. Nämä vastaavat määrää 1,6 kg/ha ja 10,6 kg/ha. Ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus maassa kaksi viikkoa levityksen jälkeen ( ) oli käsittelyssä, jossa oli käytetty kalkittua lietettä 16,8 mg/l (5,0 mg/l ja 11,8 mg/l) ja käsittelyssä, jossa oli käytetty kalkitsematonta lietettä 15,3 mg/l (3,9 mg/l ja 11,4 mg/l). Nitraattimuodossa oleva liukoinen typpi oli hallitseva. Ammonium- ja nitraattitypen määrä maassa oli 33,6 kg/ha ja 30,6 kg/l vastaavassa järjestyksessä. Kun näistä vähennetään mineraalilannoitteena annettu typpi 15 kg/ha, jää jäljelle 18,6 kg/ha ja 15,6 kg/ha. Lannoittamattomien koeruutujen ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus oli 7,4 mg/l, josta nitraattityppeä 5,9 mg/l. Käsittelyssä, joka sai 90 kg/ha mineraalilannoitteen typpeä ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus oli 34,1 mg/l, josta nitraattitypen osuus oli 21,2 mg/l. Toisella mittauskerralla ( ) ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus kalkittua mädätysjäännöstä saaneessa käsittelyssä oli 11,5 mg/l, josta 9,8 mg/l nitraattina. Kalkitsemattomassa käsittelyssä ammoniumja nitraattitypen pitoisuus oli lähes sama 11,8 mg/l, josta nitraattityppeä 9,4 mg/l. Lannoittamattoman käsittelyn ammonium- ja nitraattityppipitoisuus oli lähes sama kuin ensimmäisellä kerralla 6,4 mg/l, josta nitraattityppeä 5,0 mg/l. 90 kg N/ha mineraalilannoitteen typpeä saanen käsittelyn ammonium- ja nitraattitypen pitoisuus oli 25,8 mg/l. Kolmannella näytteenottokerralla ( ) maan ammonium- ja nitraattipitoisuus oli laskenut lähes samoille tasoille, 5,2 8,4 mg/l, kaikissa käsittelyissä, josta nitraattitypen osuus oli 4,7 5,9 mg/l. Maan ammonium- ja nitraattitypen pitoisuudet olivat laskeneet 9

10 lähes samalle tasolle kuin ennen perustamista. Sadonkorjuun jälkeen otetuissa näytteissä ei oletettavasti ole jäljellä merkittäviä määriä liukoista typpeä. Lietetuotteita saaneiden käsittelyiden hehtolitrapaino vastasi lähinnä typpitasoa 60 kg/ha mineraalityppeä saaneita käsittelyjä (Taulukko 1). IV-jakeen osuus oli kuitenkin suurempi, eikä lietetuotteita saaneet käsittelyt tuottaneet tässä mielessä mallasohran laatuvaatimuksia täyttävää satoa. Mallasohraa saatiin typpitasoilla 90 ja 120 kg/ha. Sadon lajitekoostumus vastasi lähinnä lanta-analyysimenetelmällä määritetyn typpipitoisuuden laatua eli laatu oli tässä mielessä parempi suhteessa sadon määrään. Mädätysjäännöksillä tuotettujen satojen hehtolitrapainot vastasivat alle 30 kg/ha typpitasoa. Mädätysjäännöksellä tuotetut jyvät olivat suuria mutta kevyitä. Puintikosteus oli kuten vähän typpeä saaneiden käsittelyiden. Lajitteluaste kg N/ha I II III IV hlp Puintikosteus, % Kalkittu Kalkitsematon Taulukko 1. Lajitteluasteet, hehtolitrapainot ja puintikosteus. Taloudellinen tarkastelu Peltoon levitetyn mädätysjäännöksen arvo viljelijälle perustuu ensisijaisesti sen ravinnesisällön arvoon. Käytetyillä levitysmäärillä maanparannusvaikutuksen arvo jää pieneksi, eikä sitä ole voitu tässä tutkimuksessa selvittää. Kuusi kuukautta varastoidussa mädätysjäännöksessä, jota oli kalkittu 8 %, oli 8,5 kg/t kokonaistyppeä, 1,74 kg/t liukoista typpeä (1:5 vesiuutto), 6,5 kg/t kokonaisfosforia, josta 2,6 kg/t katsotaan kasveille käyttökelpoiseksi sekä 0,9 kg/t kaliumia. Arvioitaessa mädätysjäännöksen ravinteiden arvoa otetaan huomioon liukoinen typpi kokonaan, fosforista kasveille käyttökelpoiseksi laskettava osa ja kalium kokonaan. Typen, fosforin ja kaliumin hinta on seuraavassa arvioitu Yaran peltolannoitteiden tehdashintojen ( , alv 0 %) mukaan painottamatta niitä myyntimäärien osuuksilla. Ravinteiden arvoksi saatiin 8 % kalkitulle mädätysjäännökselle: typpi 1,1 /kg, fosfori 1,8 /kg, kalium 1,8 /kg ja rikki 0,7 /kg. Tällöin typen arvo on 1,91 /t, fosforin 4,68 /t ja kaliumin 1,62 /t, yhteensä 8,21 /t. Mädätysjäännöksen rikkipitoisuus ei ollut käytettävissä, joten sen arvoa ei ole laskettu mukaan, mutta se on joka tapauksessa pieni. Vastaavasti kuusi kuukautta varastoidun kalkitsemattoman mädätysjäännöksen ravinnepitoisuudet olivat seuraavat: kokonaistyppi 8,8 kg/t, liukoinen typpi 1,85 kg/t, kokonaisfosfori 7,6 kg/t, josta kasveille käyttökelpoista 3,0 kg/t sekä kaliumia 1,0 kg/t. Vastaavalla tavalla laskettuna kalkitsemattoman mädätysjäännöksen ravinteiden arvo on seuraava: typpi 2,00 /t, fosfori 5,40 /t ja kalium 1,80 /t, yhteensä 9,20 /t. Periaatteessa kalkitus alensi lietteen ravinnearvoa 0,99 /t eli 10,8 %. Se kuitenkin lisää sen arvo sisältämänsä kalkin arvon verran. Pelkän kalsiitin hinta Vampulassa on 29,44 (alv 0 %). Sen arvo mädätysjäännöksessä, jossa on 8 % kalkkia, on noin 2,40 /t, jolloin kalkitun 10

11 mädätysjäännöksen arvo viljelijälle on 1,41 /t enemmän kuin kalkitsemattoman olettaen, että sadon määrä ja laatu ovat yhtä suuret riippumatta siitä, kumpaa mädätysjäännöstä käytetään. Kalkitulla mädätysjäännöksellä saatu mitattu sato oli 7,6 % pienempi kuin kalkitsemattomalla. Tämä selittyy suurelta osin sillä, että kalkitun mädätysjäännöksen mukana tullut liukoisen typen annos oli muutaman kilon hehtaaria kohti pienempi kuin kalkitsemattoman mukana tullut. Kun tämä otetaan huomioon, jäljelle jäävä ero satotasoissa peittyy satunnaishajontaan. Esimerkkitapauksen mädätysjäännöstä tuottava biolaitos osallistuu mädätysjäännöksen kuljetuskustannuksiin 4 /t (alv 0 %) saakka. Kuormien koko on 38 tonnia, joten tuki kuormaa kohti on 152. Kuljetusyritys veloittaa 1,70 /km (alv 0 %). Näin ollen tuki riittää 89,4 km:n kuljetukseen, jolloin kuljetus on viljelijälle maksuton 45 km:n etäisyydelle saakka. Kuljetusyritys, käytännössä kuljetuskaluston kuljettaja, kuormaa mädätysjäännöksen biolaitoksella omalla kalustollaan. Kuljetusyritys veloittaa siitä biolaitosta. Kuormauskustannus on lisätuki viljelijälle, mutta sen merkitys on pienehkö, arvioilta 0,20 /t. Levitysurakoitsija veloittaa kiinteän osan levityksestä 2,50 /t ja lisäksi kuormauksesta 0,50 /t eli yhteensä 3,00 /t. Levitys ja kuormaus jää viljelijän maksettavaksi. Liukoisen typen ja kalin arvo esimerkiksi riittävät levityskustannuskustannuksen kattamiseen, jolloin viljelijän kannattaa ottaa mädätysjäännöstä vastaan, jos oletetaan, että mädätysjäännöksen ravinteiden tuotantovaikutus vastaa mineraalilannoitteen typen ja kaliumin vastaavaa. Oleellista vastaan oton mielekkyydessä on se, että kuinka paljon pelto kaipaa fosforilannoitusta. Jos fosforintarve on todellinen, viljelijän kannattaa maksaa jopa osa kuljetuksesta. Koska kalkkilisä lisää suoraan kuljetettavan mädätysjäännöksen massaa, se lisää myös lisäyksen suhteessa kuljetus ja levityskustannusta. Tällöin kuljetus- ja levityskustannus kasvavat noin 8 %. Oleellisin hyöty sekoittamisesta tulee siitä, että levitettäessä peltoon sekä mädätysjäännöstä ja kalkkia, kutakin ajouraa pitkin tarvitsee ajaa vain kerran, jolloin kaluston taaramassa tiivistää maata vain kerran kahden sijasta. Johtopäätökset Kokeessa käytetty lietemäärä oli tarkoituksen mukainen, mutta käytännön viljelyssä on tarkoituksenmukaista käyttää selvästi enemmän lisätyppeä vastaavalla maalajilla. Mädätysjäännöksen kalkituksesta ei ollut hyötyä sadonmuodostuksen kannalta, ei määrän eikä laadun suhteen. Mädätysjäännösten sallittu käyttömäärä on noin 20 t/ha kerran viidessä vuodessa. Ja se on tarkoituksenmukainen myös viljelijän kannalta, koska tällöin lietteen mukana tulee nykyisen ympäristötukijärjestelmän sallima kasveille käyttökelpoisen fosforin määrä noin viideksi vuodeksi tyydyttävän fosforiluvun omaavilla mailla ja mädätysjäännöksen mukana tulevan liukoisen typen osuus sen koko annoksesta on niin pieni, että se ei aiheuta merkittävää alueellista vaihtelua liukoisen typen annoksessa. Tällöin sen mukana tulee oletettavasti viiden vuoden aikana sallittu määrä haitallisia metalleja. Viljelijän saama taloudellinen hyöty ravinteista ja kalkista kattaa levityskustannukset, vaikka fosforilannoitukseen ei olisikaan varsinaista tarvetta. 11

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Lopputuotteiden peltokäyttö viljelijän ja ympäristön kannalta. Tapio Salo Luonnonvarakeskus

Lopputuotteiden peltokäyttö viljelijän ja ympäristön kannalta. Tapio Salo Luonnonvarakeskus Lopputuotteiden peltokäyttö viljelijän ja ympäristön kannalta Tapio Salo Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen sisältö Lannoitevalmistelaki Viljelysäännökset Ominaisuudet Ravinnevaikutukset Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin: Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Ravinteet kiertoon: lannan tehokas hyödyntäminen lannoitteena, 19.maaliskuuta. 2013, Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoustila Riihi, Vanhankirkontie 383, Loimaa Petri Kapuinen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla Merja Högnäsbacka 21.3.2013 ILMASE, Ylistaro Yhdyskuntajäteperäiset orgaaniset lannoitevalmisteet ravinnelähteenä SMK => Stormossenin maanparannuskomposti

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö typen lähteenä peltoviljelyssä Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä Orgaanisten

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Aiheet Ravinteiden käyttökelpoisuus Kokemuksia analyysimenetelmistä Kokemuksia kenttäkokeista Ravinteiden käyttökelpoisuus

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla

Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla Orgaanisen jäännöksen käyttö ravinteiksi pellolla Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Tiistai Auditorio Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä Tapio Salo ja Petri Kapuinen Johdanto Suunnittelu -sesonkiluonteisuus Teiden kunto Kuljetuskalusto Levityskalusto Levitysajankohta Välivarastot

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat

Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat Orgaanisten maanparannusaineiden peltopatteroinnin aiheuttamat huuhtoutumat Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden levitystasaisuus

Orgaanisten lannoitevalmisteiden levitystasaisuus Orgaanisten lannoitevalmisteiden levitystasaisuus Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä Orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Saostus- ja umpikaivolietteiden maatilakäsittely

Saostus- ja umpikaivolietteiden maatilakäsittely Saostus- ja umpikaivolietteiden maatilakäsittely Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö, petri.kapuinen@luke.fi Tiivistelmä Haja-asutusalueiden saostus-

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena

Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena Biolaitoksen sivutuotteena syntyvä nestemäinen ammoniumnitraatti, ammoniumsulfaatti ja urea kevätvehnän lannoitteena Petri Kapuinen ja Tanja Ikäläinen Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet, 21500 Piikkiö,

Lisätiedot

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Vaihtoehtoja lannoitukseen kierrätysravinnepäivä Hämeenlinna 9.12.2016 Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS.. Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 77 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 9 99 VI- Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus, ph

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin

Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Syksyllä nurmelle sijoittamalla levitetyn lietelannan vaikutus satoon ja ravinnehuuhtoumiin Mari Räty, Kirsi Järvenranta ja Perttu Virkajärvi 1 14.9.2016 Lieteen levitysaika ja ravinteiden huuhtoutuminen

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2014 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS 1.1.1 Sivu 1(13) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 11 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 911 99 VI1-16 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (1xmS/cm)

Lisätiedot

LANTATEKO-INFO NÄIN LEVITÄT LANTASI OIKEIN. Petri Kapuinen, Luonnonvarakeskus Luke. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

LANTATEKO-INFO NÄIN LEVITÄT LANTASI OIKEIN. Petri Kapuinen, Luonnonvarakeskus Luke. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus LANTATEKO-INFO NÄIN LEVITÄT LANTASI OIKEIN Petri Kapuinen, Luonnonvarakeskus Luke LANTATEKO-INFO Näin levität lantasi oikein www.mtt.fi/lantateko Lannan liukoisen typen hyödyntäminen on lannan käytön haasteellisin

Lisätiedot

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivä Tampere, 1.10.2013 30.9.2013

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 15/Nide 07 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 127 386L0278 N:o L 181 /6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 4.7.86 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän,

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen. KoneAgria Sampo Järnefelt

Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen. KoneAgria Sampo Järnefelt Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen KoneAgria 8.10.2016 Sampo Järnefelt Yrityksenä 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä 1. Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Viljan laatuhinnoittelu

Viljan laatuhinnoittelu Sivu 1/19 Voimassa 27.10.2015 alkaen Korvaa 01.10.2015 ilmoitetun laatuhinnoittelun Ver. 5/2015 Viljan laatuhinnoittelu Satokausi 2015 / 2016 Voimassa ostoissa rehutehtaille ja varastoihin. Muutoksia kohdissa:

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat

Lisätiedot

Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla

Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla Timo Lötjönen & Essi Saarinen MTT Ruukki Kevytmuokkaus- ja suorakylvökokeet keveillä mailla 2009-2011 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.3.2012 1 Muokkausmenetelmäkokeet 2009-2011 -Tavoite:

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VILJAVUUSTUTKIMUS 9..3 Sivu (8) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 6 8..3 VI3-46 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla Kasvinravitsemushanke 2012-2014, Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perinteisen rakeisen NPK sijoituslannoituksen

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa

Lisätiedot

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea. Lepaa 2 demokohdetta: 1. Nurmikko 2011 2. Nurmikko 2012 3. Niitty 4. Hoito 5. Viherkatto 1. 2. 3. 4. 5. 3. Niitty 2. Nurmikko 2012 1. Nurmikko 2011 1. Nurmikko 2011 3 kasvualustaa HS Vesi Ravinnemulta

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui 5.10.2016 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Asetus astui voimaan voimaan

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Orgaaniset maanparannusaineet maatiloilla - Käytännön näkökulmia Vanhempi tutkija, FM, Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus..0 Orgaaniset maanparannusaineet maatiloilla Käytännön

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt

Lisätiedot