LANNAN JA MUIDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ LANNOITTEENA - SEMINAARIMATKA RUOTSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LANNAN JA MUIDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ LANNOITTEENA - SEMINAARIMATKA RUOTSIIN 29. - 30.11.2011"

Transkriptio

1 LANNAN JA MUIDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ LANNOITTEENA - SEMINAARIMATKA RUOTSIIN Matkaraportti Satafood Kehittämisyhdistys ry Hanna Kuusela Jaana Laurila

2 2 Matkaohjelma: klo 7.40 Lento Helsinki - Göteborg Junalla Göteborg - Falköping Seminaaripäivä Seminaaripäivä Junalla Falköping - Göteborg Lento klo Göteborg - Helsinki Tiivistelmä: Nordic Association of Agricultural Scientists (NJF) järjesti lannan ja muiden sivutuotteiden käyttö lannoitteena -seminaarin (NJF Seminar 443; Utilisation of manure and other residues as fertilizers) Ruotsin Falköpingissä. NJF on pohjoismaisen maataloustieteen yhdistys. Sen tärkein tavoite on edistää maatalouden tutkimusta Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Verkostoituminen on avainasemassa. NJF järjestää seminaareja, jotka edistävät tutkijoiden, neuvojien ja loppukäyttäjien tiedonsaantia ja yhteistyötä. Toiminta-ajatuksena on tehokas ja kestävä maa- ja puutarhatalouden resurssien käyttö. NJF:n toimintaa rahoitetaan avustuksilla, jäsenmaksuilla ja seminaarituotoilla. Seminaari järjestettiin Falköpingissä, mikä sijaitsee Göteborgista noin 120 km koilliseen. Falköpingissä on noin asukasta. Ruotsin maatalousyliopiston yksikkö sijaitsee Skarassa, mikä on 30 km päässä Falköpingistä. Skaraan ei ole junayhteyttä, joten seminaariin osallistujia ajatellen helpompi paikka oli järjestää seminaari Falköpingissä. Seminaarin tarkoituksena oli tarkastella erilaisten kierrätystuotteiden lannoitekäyttöä ja toimenpiteitä, joilla vähennetään ammoniakkipäästöjä ja typen huuhtoutumista. Myös fosfori oli seminaarissa keskeisessä asemassa. Samoin ravinteiden analyysimenetelmien vertailu oli tapetilla useissa esityksissä. Seminaaripäivät olivat hyvin antoisat, mutta hyvin nopeatempoiset. Onneksi esityksistä ja postereista oli tehty abstraktikirja, jonka avulla esityksiin saattoi tutustua rauhassa. Ainoa puute päivien monipuolisessa ohjelmassa oli, että biokaasulaitoksesta syntyvää rejektiveden käyttöä tai tuotteistusta ei käsitelty ollenkaan. Seminaariin osallistui 63 henkilöä Ruotsista, Virosta, Tanskasta, Kanadasta, Norjasta, Islannista, Saksasta ja Suomesta. Suurin osa osallistujista oli tutkijoita. Seminaarissa oli 20 esitystä sekä 19 erilaista posteria. Tässä matkaraportissa kerrotaan muutamista mielenkiintoisista esityksistä ja postereista.

3 3 SUULLISET ESITYKSET: Fosforin ja typen lannoitusarvojen analysointi erilaisista jäännöksistä Analyzing phosphorus and nitrogen fertilizer values of different residues Sofia Delin ym., Ruotsi Jätteisiin perustuvat lannoitetuotteet ovat jatkuvasti lisääntyneet maataloudessa. Näiden tuotteiden lannoitearvot typen ja fosforin osalta suhteessa niiden kokonaistyppi- ja fosforipitoisuuksiin vaihtelevat paljon ja eivätkä yleensä ole tiedossa. Tämän vuoksi on tarve standardisoida laboratoriomenetelmä lannoitearvon määrittämiseksi. Lannoitusarvoa testattiin rairuohon kasvatuskokeilla. Fosforiarvoja testattiin seuraavista jäännöksistä: tuhkasta, mädätysjäännöksestä, lannoista, liha- ja luujauhosta, tislausjätteestä ja jätevesilietteistä. Typpiarvoja testattiin lannasta, kasvimateriaaleista, liha- ja luujauhosta, rankkihiilestä, jätevesilietteestä ja mädätysjäännöksestä. Kokeissa käytettiin jätetuotteita vastaamaan se määrä ravinteita kuin peltomittakaavassa olisi 70 kg N/ha ja 12 kg P/ha. Kontrolleina käytettiin mineraalilannoitteita. Rairuohon lehtimateriaalit punnittiin ja typpi- ja fosforipitoisuudet analysoitiin. Kompostin typen lannoitusarvo oli 5-10 %, kasvimateriaalin %, lantojen ja jätevesilietteen 50 %, liha- ja luujauhon ja rankkihiilen %. Erilaisen jätetuotteiden välillä ei ollut selvää eroa fosforilannoitearvoissa. Se oli suurimmalle osalle tuotteista % kokonaisfosforista. ph vaikutti fosforin reaktioihin enemmän kuin fosforin muoto. Siipikarjan lannan typpivaikutus syysvehnään ja kevätohraan Nitrogen effects of poultry manure to winter wheat and spring barley Torkild Birkmose, Tanska Tanska on merkittävä siipikarjanlihan tuottaja. Siipikarjan lantaa käytetään vuosittain kasvien lannoitteena n tonnia. Tanskassa siipikarjan lantaa käytetään pääasiassa kevätohralle ja syysvehnälle, mitkä ovat Tanskan maatalouden eniten viljellyt viljakasvit. Vuosien aikana Tanskan Maatalouden tutkimuskeskus on tutkinut siipikarjan lannan typpivaikutusta 21 koekentällä. Kenttäkokeilla verrattiin lannan ja mineraalilannoitteiden typpivaikutusta. Koeruudut olivat 30 m 2 kokoisia ja kokeissa käytettiin kolmea erilaista siipikarjan lantaa. Syysvehnälle kokeiltiin myös käsittelyä Didinillä (dicyandiamide), mikä on nitrifikaation estoaine. Aine levitettiin pellolle lannan päälle ennen kyntöä. MFE (Mineral Fertilizer Equivalent) ilmoittaa orgaanisen lannoitteen typen arvon verrattuna mineraalilannoitteen arvoon. Typen MFE mineraalilannoitteella on määritetty 100:ksi. Esimerkiksi lannan MFE 75 kertoo, että 75 kg typpeä mineraalilannoitteessa antaisi saman satotason kuin 100 kg kokonaistyppeä lannassa. Tulokset osoittivat, että typen käyttö parani, sato ja jyvän proteiinipitoisuudet olivat korkeammat, kun lanta levitettiin keväällä. Syysvehnän MFE oli selvästi alhaisempi kuin kevätohralla. Alhaisempi syysvehnän MFE johtuu todennäköisesti

4 4 nitraattihuuhtoumista tai korkeista ammoniakkipäästöistä. Broilerin lantaa suositellaan käytettävän kevätohralle. Nitrifikaation estoainetta Didin vähensi nitraattihuuhtouman riskiä ja nosti syysvehnän satoa 0,24 t/ha. Tämä satotason lisäys ei ole tarpeeksi suuri kattamaan Didin-käsittelyn kuluja. Kierrätetyt orgaaniset lannoitteet mahdollisuuksia ja esteitä tehokkaalle P-kierrolle Recycled organic fertilizers potential and obstructions for efficient P cycles Anne Bøen ja Trond Haraldsen, Norja Fosforin käytön tehostaminen tarve on merkittävästi korostunut ruoantuotannossa. Fosfori on uusiutumaton luonnonvara, mikä aiheuttaa tarpeen fosforin kierrolle. Ruoantuotanto on maailmanlaajuisesti suurin louhitun fosforin kuluttaja. Ruoantuotannon, prosessoinnin, kaupan ja valmistuksen aikana fosforia päätyy orgaanisiin jätteisiin ja sivutuotteisiin. Norjassa lannan sisältämän fosforin määrä on t/v, mikä on eritäin merkittävä fosforilähde. Vertailulukuna Norjassa käytettävä fosforin määrä mineraalilannoitteena on t/v. Ruoantuotannon fosforista päätyy orgaanisiin jätteisiin ja jäteveteen vuosittain t. Orgaaniset jätteet, sivutuotteet ja jätevedet soveltuvat heikosti vähennetyn fosforilannoituksen strategiaan. Norjassa maatalouden vuotuinen fosforiylijäämä on 8 kg/ha. Vuonna 2008 fosforiylijäämä oli 13 kg/ha, joten fosforiylijäämä on vähentynyt. Ongelmana on alueellinen epätasapaino maan fosforipitoisuuksissa. Alueilla, joihin on keskittynyt paljon karjataloutta, houkutteleva vaihtoehto on lannan biokaasutus ja mädätysjäännöksen separointi fosforipitoiseen kiintoainekseen ja typpipitoiseen nestejakeeseen. Tutkimukset Norjassa ovat osoittaneet, että nestemäisen mädätysjäännöksen sekoitus lannan, kalasäilörehun ja ruokajätteen kanssa antaa yhtä hyvän lannoitusvaikutuksen kuin NPKmineraalilannoitteet. Haasteena on nestemäisen mädätysjäännöksen suuret kuljetuskustannukset. Kierrätetyissä orgaanisissa lannoitteissa on yleensä epäoptimaalinen pääravinteiden suhde. Haasteena on lisäksi alempi kasvien ravinteiden saatavuus ja orgaanisten lannoitteiden suuri tilavuus verrattuna mineraalilannoitteisiin. Haasteita tehokkaalle fosforin kierrätykselle ovat siis: - teknologia - taloudellisuus - lainsäädännön puute - asenteet ja mieltymykset - NK-lannoitteiden hinta sama kuin NPK-lannoitteiden

5 5 Mädätetyn lannan ja kasvimateriaalin mädätysjäännöksen typpilannoitusarvo Nitrogen fertilizer value of digestates from anaerobic digestion of animal manures and crops Peter Sørensen, Peter Mejnertsen, Henrik B. Møller, Tanska Tanskassa on asetettu tavoitteeksi, että luomutuotannossa v ei olisi enää sallittua käyttää lannoitteena tavanomaisesti tuotettua lantaa. Jatkossa suosittaisiin yhä enenemässä määrin biokaasutettua lantaa ja kasvimateriaalia. Lannan ammoniumtyppipitoisuus kasvaa mädätysprosessissa. Myös ph nousee, minkä seurauksena ammoniakkipäästöjen riski kasvaa. Tutkimuksessa verrattiin typpilannoitustasoja sian- ja nautakarjanlietteistä ennen ja jälkeen biokaasutuksen sekä mädätettyä kasvipohjaista materiaalia, jonka seassa oli hieman lantaa. Mädätysprosessi tehtiin 130 l astiassa. Mädätys oli termofiilinen ja viipymäaika 20 päivää. Mineraalilannoitteiden korvausarvo (MFRV) karjanlannalla käsitellylle ohralle kokonaistypen osalta kasvoi mädätysprosessin vaikutuksesta %:sta %:iin. Syysvehnän vastaavat arvot käsittelemättömällä lannalla olivat % ja mädätetylle lannalle %. Kasvimateriaalilla, mikä sisälsi pienen osan lantaa, oli korkea ammoniumtyppipitoisuus, noin % kokonaistypestä. Lannoitusarvo mädätetyllä kasvimateriaalilla oli huomattavasti korkeampi kuin käsittelemättömällä kasvimateriaalilla. Kasvien ravinteiden saatavuus sian- ja karjanlannasta kasvoi siis % mädätyksen jälkeen. Mädätetystä kasvimateriaalin kokonaistypestä 75 % oli kasveille saatavassa muodossa. Kotitalousjätteistä biokaasutettujen nestemäisten jätteiden lannoitusarvo Fertilizer value of liquid residues from household waste biogas production Anne Falk Øgaard, Annbørg Øverli Kristoffersen jatrond Knapp Haraldsen, Norja Kestävä ravinteiden käyttö sisältää niiden hyväksikäyttöä myös yhdyskuntajätteistä. Mädätetyn kotitalousjätteen NPK-ravinteiden suhde vaihtelee ja välillä. Fosforipitoisuus on alhainen muihin ravinteisiin nähden, joten se on erinomainen lannoite fosforirikkaille maille. Norjassa mädätetyn kotitalousjätteen lannoitusarvoa tutkittiin peltokokeilla. Vertailulannoitteina käytettiin mineraalilannoitteita ja karjanlantaa. Kasvatuskokeet tehtiin kolmella erilaisella maalajilla: moreeni-, hiekka- ja savimaalla. Moreenimaalla kasvatettiin kahtena vuonna kevätvehnää. Mädätysjäännöstä levitettiin niin, että kokonaistypen pitoisuus oli 80 kg/ha. Vertailuna käytettiin samaa mineraalilannoitteen typpimäärä (NPK ) sekä karjanlantaa ja kasvatusta ilman lannoitusta. Alhainen typpipitoisuus johtui luomuviljelyn säännöksistä. Hiekkamaalla kasvatettiin kahtena eri vuonna ohraa ja yhtenä vuonna kevätvehnää. Mädätysjäännöstä testattiin kahdella eri levitysmäärällä niin, että arvioidut kasvien saatavissa olevat typen määrä olivat 60 ja 120 kg/ha. Mädätetyn kotitalousjätteen kasveille käyttökelpoisen typen määrän arvioinnissa sovellettiin Norjassa lietelannalle yleisesti käytettyä menetelmää (85 % NH 4 -N

6 % orgaaninen N). Vertailuna käytettiin mineraalilannoitusta ja ilman lannoitusta olevaa kasvustoa. Savimaalla oli kasvatuskoe yhtenä vuonna ohralle. Kasvatuskokeessa testattiin kolmea eri kokonaistyppitasoa: 80, 120 ja 160 kg/ha. Vertailuna käytettiin mineraalilannoituksen typpitasoja 80 ja 120 kg/ha. Moreenimaan kasvatustuloksissa tuli esille, että satotulokset mädätetyllä kotitalousjätteellä eivät olleet yhtä hyvät kuin mineraalilannoitteella. Mädätettyä kotitalousjätettä vertaamalla karjanlantaan satotaso oli samalla tasolla tai hieman alhaisempi. Hiekkamaan satotulokset olivat hyvin alhaiset. Mineraalilannoituksella 120 kg N/ha satotulos oli vain 2,9-3,5 t/ha. Kahtena viimeisenä vuonna mädätetyn kotitalousjätteen arvioitu kasveille käytettävissä olevan typen määrä oli % kokonaistypen määrästä. Ensimmäisenä vuonna vastaava luku oli vain %. Ensimmäisenä koevuotena mädätetyn kotitalousjätteen satotulos oli kuitenkin kaikista suurin mineraalilannoitteisiin verrattuna. Tänä vuonna mädätetyn kotitalousjätteen ammoniumtyppi/kokonaistyppi -suhde oli alhaisin ja laskennallinen kasvien typen saatavuus oli myös alhainen. Kahtena seuraavana koevuotena mädätetyn kotitalousjätteen satotulokset olivat huomattavasti alhaisemmat kuin mineraalilannoituksen. Kasveille saatavissa olevan typen laskentakaava (85 % NH 4 -N + 10 % orgaaninen N) yliarvio todellista kasvien typen saatavuutta. Ammoniumtypen haihtuvuus on varmasti todellisuudessa ollut suurempi kuin arvioitu. Savimaan kasvatustuloksissa mädätetyn kotitalousjätteen lannoitustasolla 160 kg N/ha satotulos oli alempi kuin annattaessa mineraalilannoitusta 120 kg N/ha. Mädätetyn kotitalousjätteen kokonaistypen tehokkuus oli samaa tasoa kuin karjanlannalla, mutta alhaisempi kuin mineraalilannoitteella. Lisäksi kotitalousjätteen lannoitustehokkuus vaihteli paljon. Jäte hyödyksi sianlannan ravinteiden kustannustehokas kierrätys kasvien käyttöön Turning Waste to Asset Cost efficient recirculation of nutrients in pig manure to crop production Thorkild Q. Frandsen, Tanka Keskittyneiden karjantuotantoalueiden ravinnehuuhtoumat Itämereen on suuri huolenaihe. Siantuotanto on merkittävä typpi- ja fosforiravinteiden lähde. Vuonna 2009 käynnistettiin 10- vuotinen ohjelma vähentämään siantuotannosta aiheutuvia ravinnehuuhtoumia Itämereen. Ohjelmassa etsitään tehokkaita lannankäsittelymenetelmiä. Sianlannan mädätys yhdessä separoinnin kanssa vähentää ravinnekuormaa. Mädätyksen avulla lannan typpi muuttuu kasveille käyttökelpoisempaan muotoon. Kun taas separoinnin avulla fosforijae saadaan eroteltua omaksi jakeeksi ja voidaan käyttää fosforiköyhille alueille. Tuloksien mukaan kannattavuus biokaasun tuotantoon sianlannasta, mikä samanaikaisesti vähentää ravinnehuuhtoumia, on alhainen. Kannattavuutta voidaan parantaa lisäämällä biokaasulaitoksen syötteeksi muiden eläinten lantoja sekä muita maatalouden sivutuotteita.

7 7 Eläinten lietteen happamoittaminen ja vaikutukset ammoniakkipäästöihin Acidification of animal slurry and succeeding effect on ammonia emission following land spreading Tavs Nyord, Tanska Lietteen happamoittamista on käytetty ammoniakkipäästöjen vähentämiseen navetoissa ja lannan varastoinnissa. Tanskalainen Biocover A/S on kehittänyt vuonna 2010 uuden happamoittamissysteemin (SyreN). Menetelmä perustuu rikkihapon lisäämiseen lietteen sekaan juuri ennen sen levittämistä maaperään. Rikkihapon lisäys alentaa ph:ta ja vähentää ammoniakkipäästöjä. Happamoitetun lietteen ja käsittelemättömän lietteen ammoniakkipäästöjä tutkittiin. Kolme koetta tehtiin syysvehnälle, joissa käytettiin sianlietettä ja kaksi koetta laidunheinälle, jossa levitettiin karjanlantaa. Ammoniakkipäästöt mitattiin neljästä eri käsittelystä: 1) letkumenetelmä (vertailumenetelmä), 2) kiekkoruiskutus maaperään, 3) navetan happamoitettu liete (Infarmin menetelmä) ja 4) pellolla happamoitettu liete (SyreN menetelmä). Ammoniakkipäästöt mitattiin mikrometeorologisella -mittausmenetelmällä. Koeruudut olivat 36 m x 36 m kokoisia ja sijaitsivat vähintään 100 m etäisyydellä toisistaan. Päästöjen mittausaika oli vähintään 5 päivää. Letkumenetelmän (vertailumenetelmä) ammoniakkipäästöt olivat huomattavasti suuremmat kuin muiden menetelmien. Ammoniakkihäviöt olivat pellolla happamoitetulle lietteelle huomattavasti suuremmat kuin navetassa happamoitetulla lietteellä. Tämä todennäköisesti johtuu pellolla happamoitetun lietteen korkeammasta ph:sta joidenkin mittausten osalta. Tanskan ympäristökeskus on hyväksynyt molemmat happamoittamistekniikat yhdessä lietteen ruiskuttamisen kanssa maaperään ammoniakkipäästöjen vähentämismenetelmiksi karjanhoidossa. Lietteen ruiskutus maaperään on ollut Tanskassa lakisääteinen vaatimus joillekin viljelykasveille vuoden 2011 alusta alkaen. POSTERIT: Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys jätevesilietteestä Ruotsissa Reduction of greenhouse gas emissions from sewage sludge management in Sweden Agnes Willén, Håkan Jönsson, Lena Rodhe ja Mikael Pell, Ruotsi Ruotsin ympäristön laatutavoite on, että vuoteen 2015 mennessä ainakin 60 % jäteveden fosforista saadaan takaisin maaperään. Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto ehdotti lakia, että takaisin maaperään sijoitettava jätevesiliete pitää puhdistaa. Paras tapa jätevesilietteen käytölle sisältää energian, ravinteiden ja orgaanisen materiaalin hyötykäytön. Jätevesilietteen varastoinnilla on suuri vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Jos Ruotsin kaikki jätevesiliete varastoidaan yhden vuoden ajan, ihmisen toiminnasta aiheutuvat dityppioksidipäästöt kasvavat tonnia, mikä vastaa 5 %:a. Metaanipäästöt kasvavat 690 tonnilla, mikä vastaa 0,2 %:a. Suurimmat tekijät, mitkä vaikuttavat varastoinnin aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen määrään, ovat lämpötila, varastointiaika ja materiaalin hajoavuus. Lannan ja lietteen sijoittaminen suoraan maaperän sisälle vähentää ammoniakkipäästöjä. Kuitenkin tällöin edistetään denitrifikaatiota ja siksi dityppioksidipäästöt lisääntyvät.

8 8 Jätevesilietteen fosforin lyhyen aikavälin vaikutukset Kasvihuonekaasupäästöjen tutkimus käyttäen raudalla, alumiinilla ja kalkilla käsiteltyä lietettä Short-Term Effects of Phosphorus in Sewage Sludge A Greenhouse Study Using Sludge Treated with Iron, Aluminum and lime Sofia Sundin, Ruotsi Raudalla, alumiinilla ja kalkilla käsitellyn jätevesilietteen fosforin saantia kasveille testattiin hiekkaisella maalla kahdella eri ph-tasolla. Jätevesilietettä levitettiin niin, että fosforin määrä vastasi 12 kg/ha. Jätevesiliete levitettiin maahan 10 viikkoa ennen rairuohon kylvöä. Vertailuna käytettiin mineraalilannoitteita 0, 6 ja 12 kg P/ha. Kalkitun jätevesilietteen ph oli 7,2 ja kalkitsemattoman 6,2. Rairuoho leikattiin kahdesti ja lehtimateriaalista analysoitiin kuiva-aineen paino sekä typpi- ja fosforipitoisuudet. Maasta analysoitiin ph. Sato kuiva-aineena ja fosforin ottokyky olivat korkeammat niillä kasveilla, joille ei annettu kalkkikäsittelyä. Syynä tähän voi olla fosforin tehokkaampi sitoutuminen kalsiumiin korkeamman ph:n takia. Alumiinilla ja raudalla käsitellyn lietteen satotulokset olivat korkeammat kuin kalkitun lietteen. Jätevesilietteen fosforin lyhyenaikavälin tehokkuus on % mineraalilannoitteen tehokkuudesta. Typen ja fosforin tuottostandardit karjan eritteille Output standards for N and P in livestock excreta Lars Nesheim, Norja Maatalouden lanta on suurin typpi- ja fosforipäästöjen lähde. Karjan eritteet ovat merkittävä ilmakehän ammoniakkipäästöjen lähde. Maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi pitäisi olla luotettavat typen ja fosforin tuottostandardit. Norjassa karjan eritteiden tuottovaatimusta ei ole päivitetty 15 vuoteen. Tänä aikana on tapahtunut paljon muutoksia maataloudessa. Esimerkiksi lehmän maidontuottokyky on kasvanut huomattavasti. Typen ja fosforin tuottostandardeja on määritetty mm. Norjassa, Tanskassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Keskimääräisellä lehmän maidon vuosituotannolla kg typpeä muodostuu 103 kg. Norjassa tämä typen muodostuminen on matalampi kuin muissa maissa on laskettu. Norjassa arvioitu fosforin muodostuminen lypsykarjalla on 14,8 kg/v, kun lehmä tuottaa maitoa kg. Ruotsissa on arvioitu samansuuntainen taso fosforin muodostumiselle. Tanskassa ja Sveitsissä arviot fosforin osalta ovat suuremmat. Typen ja fosforin tuottostandardit erityyppisten karjaeläinten osalta pitäisi päivittää kaikissa Skandinavian maissa. Kasviravinteiden online-mittaus lietelannasta ja mädätysjäännöksestä Online measurement of plant nutrients in liquid manure and digestate Kjell Gustafsson ja Bo Stenberg, Ruotsi Eläinten lannan ja biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen kuiva-ainepitoisuudet sekä kasviravinteiden pitoisuudet vaihtelevat paljon. Vaihtelu johtuu monista eri tekijöistä, kuten

9 9 eläimestä, eläimelle syötettävästä rehusta ja biokaasulaitoksen syötteestä. Kasviravinteiden vaihtelu typen, fosforin ja kaliumin osalta voi olla 75 % keskiarvosta. Kun tarkka kasviravinteiden määrän tiedetään, vältytään liialliselta lannoittamiselta ja ravinnehäviöltä. NIR (Near Infrared Reflection) -mittausta käytetään yleisesti laboratorioissa viljan ja rehun laadun määrittämisessä. NIR-menetelmää käytetään myös arvioimaan kasviravinteita lietelannasta. Nyt NIR-menetelmää kehitetään kasviravinteiden online-mittaukseen lietelannan levityksen yhteydessä. Saksalaisen yrityksen Tec5 NIR-menetelmällä analysoitiin 23 karjan- ja sianlannan 100 litran erää. NIR-mittauksen jälkeen eristä otettiin 1 litran näytteet ja ne lähetettiin analysoitavaksi. Näytteistä analysoitiin kuiva-ainepitoisuus, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, fosfori, kalium, magnesium, tuhkapitoisuus ja C/N-suhde. Tulokset osoittivat, että kuiva-ainepitoisuus ja kokonaistypen tulokset pitivät hyvin paikkaansa. Ammoniumtypen tuloksin luotettavuus ei ollut hyvä ja fosforin tuloksien luotettavuus oli keskinkertainen. Online-mittauksen kehittäminen jatkuu ja mittausmenetelmää testataan biokaasulaitoksen mädätysjäännökselle.

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Sian lietelanta ohran lannoituksessa Sian lietelanta ohran lannoituksessa Paimiojoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen Teemaryhmien yhteinen kokous 16. maaliskuuta 2011 Tarvashovi, Tarvasjoki Petri Kapuinen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ

KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ 27.12.2012 KASVATUSKOE BIOKAASULAITOKSEN KALKITULLA JA KALKITSEMATTOMALLA MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSELLÄ Petri Kapuinen, MTT Johdanto Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Ruokaketjun sivutuotteiden

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

18.3.2013. Lannan typpi

18.3.2013. Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET Biolaitostuotteiden hyödyntäminen maataloudessa ja viherrakentamisessa 8.-9.11.2011 Jokioisten Tietotalo, Humppilantie 9 A, Jokioinen Petri Kapuinen Maa-

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä 1 LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura Tiivistelmä Lietelanta sisältää noin 95 % painosta vettä. Levityksessä konetyö on lähinnä veden käsittelyä, mikä vaikeuttaa tehokkaan ja typen haihtumista

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys

Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Ravinteet puhtaasti kiertoon

Ravinteet puhtaasti kiertoon Ravinteet puhtaasti kiertoon 5.10.2015 Sinisen biotalouden työpaja Tarja Haaranen, LUKE Jyrki Laitinen, SYKE Antton Keto, SYKE Miksi ravinteiden kierrätystä? Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä?

Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä? Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä? Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Maa- ja Elintarviketalouden Tutkimuskeskus Vesihuolto 14, Finlandia-talo 3.6.14 21.5.14 1 Esityksen

Lisätiedot

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin: Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Ravinteet kiertoon: lannan tehokas hyödyntäminen lannoitteena, 19.maaliskuuta. 2013, Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoustila Riihi, Vanhankirkontie 383, Loimaa Petri Kapuinen

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön

Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Kotieläintukikoulutukset 29.1.2015, 6.2.2015 ja 10.2.2015 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Seminar on Multiple purposes of manure nutrients and energy, Lieto town hall, Finland, 7 November 2011

Seminar on Multiple purposes of manure nutrients and energy, Lieto town hall, Finland, 7 November 2011 EU-farmers use of biogas and other manure processing technologies for improvement of their business - best practices and suitable conditions for success Seminar on Multiple purposes of manure nutrients

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

REJEKTIVESI JA MÄDÄTTEET KEINOLANNOITTEEN KORVAAJANA VILJANVILJELYSSÄ Peltokoe HAMK-Mustialassa 2014

REJEKTIVESI JA MÄDÄTTEET KEINOLANNOITTEEN KORVAAJANA VILJANVILJELYSSÄ Peltokoe HAMK-Mustialassa 2014 REJEKTIVESI JA MÄDÄTTEET KEINOLANNOITTEEN KORVAAJANA VILJANVILJELYSSÄ Peltokoe HAMK-Mustialassa 2014 Annukka Pakarinen, Heikki Pietilä, Matti Ylösmäki 2015 2 SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 2 MATERIAALIT JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi

Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö ja varastointi LeviLogi-hanke -4 Orgaaniset lannoitevalmisteet lähialueiden tilojen käyttöön Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Biolaitosyhdistys Biolaitostoiminta

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI Kauhajoki 16.12.2014 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa MAATILAN ENERGIAHUOLTO - tiedonvälityshanke 1.1.2013 31.12.2014 Etelä-Pohjanmaa Hankkeen osa-alueet:

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄKOMPOSTIN FYSIKAALIS-KEMIALLINEN LAATU JA KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Alexander Chernyaev Irma Pylvänäinen Tarleena Taipale Raportti Toukokuu 2014 Paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikka 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki Käymäläkompostin ja erotellun virtsan ravinnearvoista Lannoituskokeet vuosina 2007, 2009 ja 2012

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari. Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä

Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari. Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä Lannoitemarkkinat keväällä 2015 VYR viljelijäseminaari Hämeenlinna 27. tammikuuta 2015 Yara Suomi/Tero Hemmilä Sisältö Yara Suomessa Lannoitteiden hintakehitykseen vaikuttavat tekijät Lannoitteiden kysyntä

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Porvoo 10.12.15 Sivu 1 10.12.2015 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 MMM:n LUKElta tilaama kaksivuotinen hanke käynnistää

Lisätiedot

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni

Lisätiedot

Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti 23.7.2015 Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Lannan ravinteet kiertoon. Nautaparlamentti 23.7.2015 Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Lannan ravinteet kiertoon Nautaparlamentti 23.7.2015 Tampere Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 27.7.2015 Esityksen sisältö Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 hanke Kiertotalous Lannan

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n. Sammonkatu 8, Oulu p. 08-514 5600 Suomen Ympäristöpalvelu on osa Ahma Insinöörit konsernia EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% Markku Siljander Lautatarhankatu 23 86300 Oulainen Näyte 001

Lisätiedot

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa

Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa Biojätepohjaisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden käyttömahdollisuudet uusimpien tutkimustulosten valossa Maatalous ravinteiden kierrättäjänä Biolaitosyhdistys ry 26. marraskuuta 2008 MTT, Jokioinen,

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013 1(5) Ympäristöministeriö Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

5.6 RAVINNELÄHTEET JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU

5.6 RAVINNELÄHTEET JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 153 5.6 RAVINNELÄHTEET JA RAVINNEHUOLLON SUUNNITTELU Kasvien ravinnehuolto luomuviljelyssä perustuu useiden eri ravinnelähteiden hyväksikäyttöön.

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot