LANNAN JA MUIDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ LANNOITTEENA - SEMINAARIMATKA RUOTSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LANNAN JA MUIDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ LANNOITTEENA - SEMINAARIMATKA RUOTSIIN 29. - 30.11.2011"

Transkriptio

1 LANNAN JA MUIDEN SIVUTUOTTEIDEN KÄYTTÖ LANNOITTEENA - SEMINAARIMATKA RUOTSIIN Matkaraportti Satafood Kehittämisyhdistys ry Hanna Kuusela Jaana Laurila

2 2 Matkaohjelma: klo 7.40 Lento Helsinki - Göteborg Junalla Göteborg - Falköping Seminaaripäivä Seminaaripäivä Junalla Falköping - Göteborg Lento klo Göteborg - Helsinki Tiivistelmä: Nordic Association of Agricultural Scientists (NJF) järjesti lannan ja muiden sivutuotteiden käyttö lannoitteena -seminaarin (NJF Seminar 443; Utilisation of manure and other residues as fertilizers) Ruotsin Falköpingissä. NJF on pohjoismaisen maataloustieteen yhdistys. Sen tärkein tavoite on edistää maatalouden tutkimusta Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Verkostoituminen on avainasemassa. NJF järjestää seminaareja, jotka edistävät tutkijoiden, neuvojien ja loppukäyttäjien tiedonsaantia ja yhteistyötä. Toiminta-ajatuksena on tehokas ja kestävä maa- ja puutarhatalouden resurssien käyttö. NJF:n toimintaa rahoitetaan avustuksilla, jäsenmaksuilla ja seminaarituotoilla. Seminaari järjestettiin Falköpingissä, mikä sijaitsee Göteborgista noin 120 km koilliseen. Falköpingissä on noin asukasta. Ruotsin maatalousyliopiston yksikkö sijaitsee Skarassa, mikä on 30 km päässä Falköpingistä. Skaraan ei ole junayhteyttä, joten seminaariin osallistujia ajatellen helpompi paikka oli järjestää seminaari Falköpingissä. Seminaarin tarkoituksena oli tarkastella erilaisten kierrätystuotteiden lannoitekäyttöä ja toimenpiteitä, joilla vähennetään ammoniakkipäästöjä ja typen huuhtoutumista. Myös fosfori oli seminaarissa keskeisessä asemassa. Samoin ravinteiden analyysimenetelmien vertailu oli tapetilla useissa esityksissä. Seminaaripäivät olivat hyvin antoisat, mutta hyvin nopeatempoiset. Onneksi esityksistä ja postereista oli tehty abstraktikirja, jonka avulla esityksiin saattoi tutustua rauhassa. Ainoa puute päivien monipuolisessa ohjelmassa oli, että biokaasulaitoksesta syntyvää rejektiveden käyttöä tai tuotteistusta ei käsitelty ollenkaan. Seminaariin osallistui 63 henkilöä Ruotsista, Virosta, Tanskasta, Kanadasta, Norjasta, Islannista, Saksasta ja Suomesta. Suurin osa osallistujista oli tutkijoita. Seminaarissa oli 20 esitystä sekä 19 erilaista posteria. Tässä matkaraportissa kerrotaan muutamista mielenkiintoisista esityksistä ja postereista.

3 3 SUULLISET ESITYKSET: Fosforin ja typen lannoitusarvojen analysointi erilaisista jäännöksistä Analyzing phosphorus and nitrogen fertilizer values of different residues Sofia Delin ym., Ruotsi Jätteisiin perustuvat lannoitetuotteet ovat jatkuvasti lisääntyneet maataloudessa. Näiden tuotteiden lannoitearvot typen ja fosforin osalta suhteessa niiden kokonaistyppi- ja fosforipitoisuuksiin vaihtelevat paljon ja eivätkä yleensä ole tiedossa. Tämän vuoksi on tarve standardisoida laboratoriomenetelmä lannoitearvon määrittämiseksi. Lannoitusarvoa testattiin rairuohon kasvatuskokeilla. Fosforiarvoja testattiin seuraavista jäännöksistä: tuhkasta, mädätysjäännöksestä, lannoista, liha- ja luujauhosta, tislausjätteestä ja jätevesilietteistä. Typpiarvoja testattiin lannasta, kasvimateriaaleista, liha- ja luujauhosta, rankkihiilestä, jätevesilietteestä ja mädätysjäännöksestä. Kokeissa käytettiin jätetuotteita vastaamaan se määrä ravinteita kuin peltomittakaavassa olisi 70 kg N/ha ja 12 kg P/ha. Kontrolleina käytettiin mineraalilannoitteita. Rairuohon lehtimateriaalit punnittiin ja typpi- ja fosforipitoisuudet analysoitiin. Kompostin typen lannoitusarvo oli 5-10 %, kasvimateriaalin %, lantojen ja jätevesilietteen 50 %, liha- ja luujauhon ja rankkihiilen %. Erilaisen jätetuotteiden välillä ei ollut selvää eroa fosforilannoitearvoissa. Se oli suurimmalle osalle tuotteista % kokonaisfosforista. ph vaikutti fosforin reaktioihin enemmän kuin fosforin muoto. Siipikarjan lannan typpivaikutus syysvehnään ja kevätohraan Nitrogen effects of poultry manure to winter wheat and spring barley Torkild Birkmose, Tanska Tanska on merkittävä siipikarjanlihan tuottaja. Siipikarjan lantaa käytetään vuosittain kasvien lannoitteena n tonnia. Tanskassa siipikarjan lantaa käytetään pääasiassa kevätohralle ja syysvehnälle, mitkä ovat Tanskan maatalouden eniten viljellyt viljakasvit. Vuosien aikana Tanskan Maatalouden tutkimuskeskus on tutkinut siipikarjan lannan typpivaikutusta 21 koekentällä. Kenttäkokeilla verrattiin lannan ja mineraalilannoitteiden typpivaikutusta. Koeruudut olivat 30 m 2 kokoisia ja kokeissa käytettiin kolmea erilaista siipikarjan lantaa. Syysvehnälle kokeiltiin myös käsittelyä Didinillä (dicyandiamide), mikä on nitrifikaation estoaine. Aine levitettiin pellolle lannan päälle ennen kyntöä. MFE (Mineral Fertilizer Equivalent) ilmoittaa orgaanisen lannoitteen typen arvon verrattuna mineraalilannoitteen arvoon. Typen MFE mineraalilannoitteella on määritetty 100:ksi. Esimerkiksi lannan MFE 75 kertoo, että 75 kg typpeä mineraalilannoitteessa antaisi saman satotason kuin 100 kg kokonaistyppeä lannassa. Tulokset osoittivat, että typen käyttö parani, sato ja jyvän proteiinipitoisuudet olivat korkeammat, kun lanta levitettiin keväällä. Syysvehnän MFE oli selvästi alhaisempi kuin kevätohralla. Alhaisempi syysvehnän MFE johtuu todennäköisesti

4 4 nitraattihuuhtoumista tai korkeista ammoniakkipäästöistä. Broilerin lantaa suositellaan käytettävän kevätohralle. Nitrifikaation estoainetta Didin vähensi nitraattihuuhtouman riskiä ja nosti syysvehnän satoa 0,24 t/ha. Tämä satotason lisäys ei ole tarpeeksi suuri kattamaan Didin-käsittelyn kuluja. Kierrätetyt orgaaniset lannoitteet mahdollisuuksia ja esteitä tehokkaalle P-kierrolle Recycled organic fertilizers potential and obstructions for efficient P cycles Anne Bøen ja Trond Haraldsen, Norja Fosforin käytön tehostaminen tarve on merkittävästi korostunut ruoantuotannossa. Fosfori on uusiutumaton luonnonvara, mikä aiheuttaa tarpeen fosforin kierrolle. Ruoantuotanto on maailmanlaajuisesti suurin louhitun fosforin kuluttaja. Ruoantuotannon, prosessoinnin, kaupan ja valmistuksen aikana fosforia päätyy orgaanisiin jätteisiin ja sivutuotteisiin. Norjassa lannan sisältämän fosforin määrä on t/v, mikä on eritäin merkittävä fosforilähde. Vertailulukuna Norjassa käytettävä fosforin määrä mineraalilannoitteena on t/v. Ruoantuotannon fosforista päätyy orgaanisiin jätteisiin ja jäteveteen vuosittain t. Orgaaniset jätteet, sivutuotteet ja jätevedet soveltuvat heikosti vähennetyn fosforilannoituksen strategiaan. Norjassa maatalouden vuotuinen fosforiylijäämä on 8 kg/ha. Vuonna 2008 fosforiylijäämä oli 13 kg/ha, joten fosforiylijäämä on vähentynyt. Ongelmana on alueellinen epätasapaino maan fosforipitoisuuksissa. Alueilla, joihin on keskittynyt paljon karjataloutta, houkutteleva vaihtoehto on lannan biokaasutus ja mädätysjäännöksen separointi fosforipitoiseen kiintoainekseen ja typpipitoiseen nestejakeeseen. Tutkimukset Norjassa ovat osoittaneet, että nestemäisen mädätysjäännöksen sekoitus lannan, kalasäilörehun ja ruokajätteen kanssa antaa yhtä hyvän lannoitusvaikutuksen kuin NPKmineraalilannoitteet. Haasteena on nestemäisen mädätysjäännöksen suuret kuljetuskustannukset. Kierrätetyissä orgaanisissa lannoitteissa on yleensä epäoptimaalinen pääravinteiden suhde. Haasteena on lisäksi alempi kasvien ravinteiden saatavuus ja orgaanisten lannoitteiden suuri tilavuus verrattuna mineraalilannoitteisiin. Haasteita tehokkaalle fosforin kierrätykselle ovat siis: - teknologia - taloudellisuus - lainsäädännön puute - asenteet ja mieltymykset - NK-lannoitteiden hinta sama kuin NPK-lannoitteiden

5 5 Mädätetyn lannan ja kasvimateriaalin mädätysjäännöksen typpilannoitusarvo Nitrogen fertilizer value of digestates from anaerobic digestion of animal manures and crops Peter Sørensen, Peter Mejnertsen, Henrik B. Møller, Tanska Tanskassa on asetettu tavoitteeksi, että luomutuotannossa v ei olisi enää sallittua käyttää lannoitteena tavanomaisesti tuotettua lantaa. Jatkossa suosittaisiin yhä enenemässä määrin biokaasutettua lantaa ja kasvimateriaalia. Lannan ammoniumtyppipitoisuus kasvaa mädätysprosessissa. Myös ph nousee, minkä seurauksena ammoniakkipäästöjen riski kasvaa. Tutkimuksessa verrattiin typpilannoitustasoja sian- ja nautakarjanlietteistä ennen ja jälkeen biokaasutuksen sekä mädätettyä kasvipohjaista materiaalia, jonka seassa oli hieman lantaa. Mädätysprosessi tehtiin 130 l astiassa. Mädätys oli termofiilinen ja viipymäaika 20 päivää. Mineraalilannoitteiden korvausarvo (MFRV) karjanlannalla käsitellylle ohralle kokonaistypen osalta kasvoi mädätysprosessin vaikutuksesta %:sta %:iin. Syysvehnän vastaavat arvot käsittelemättömällä lannalla olivat % ja mädätetylle lannalle %. Kasvimateriaalilla, mikä sisälsi pienen osan lantaa, oli korkea ammoniumtyppipitoisuus, noin % kokonaistypestä. Lannoitusarvo mädätetyllä kasvimateriaalilla oli huomattavasti korkeampi kuin käsittelemättömällä kasvimateriaalilla. Kasvien ravinteiden saatavuus sian- ja karjanlannasta kasvoi siis % mädätyksen jälkeen. Mädätetystä kasvimateriaalin kokonaistypestä 75 % oli kasveille saatavassa muodossa. Kotitalousjätteistä biokaasutettujen nestemäisten jätteiden lannoitusarvo Fertilizer value of liquid residues from household waste biogas production Anne Falk Øgaard, Annbørg Øverli Kristoffersen jatrond Knapp Haraldsen, Norja Kestävä ravinteiden käyttö sisältää niiden hyväksikäyttöä myös yhdyskuntajätteistä. Mädätetyn kotitalousjätteen NPK-ravinteiden suhde vaihtelee ja välillä. Fosforipitoisuus on alhainen muihin ravinteisiin nähden, joten se on erinomainen lannoite fosforirikkaille maille. Norjassa mädätetyn kotitalousjätteen lannoitusarvoa tutkittiin peltokokeilla. Vertailulannoitteina käytettiin mineraalilannoitteita ja karjanlantaa. Kasvatuskokeet tehtiin kolmella erilaisella maalajilla: moreeni-, hiekka- ja savimaalla. Moreenimaalla kasvatettiin kahtena vuonna kevätvehnää. Mädätysjäännöstä levitettiin niin, että kokonaistypen pitoisuus oli 80 kg/ha. Vertailuna käytettiin samaa mineraalilannoitteen typpimäärä (NPK ) sekä karjanlantaa ja kasvatusta ilman lannoitusta. Alhainen typpipitoisuus johtui luomuviljelyn säännöksistä. Hiekkamaalla kasvatettiin kahtena eri vuonna ohraa ja yhtenä vuonna kevätvehnää. Mädätysjäännöstä testattiin kahdella eri levitysmäärällä niin, että arvioidut kasvien saatavissa olevat typen määrä olivat 60 ja 120 kg/ha. Mädätetyn kotitalousjätteen kasveille käyttökelpoisen typen määrän arvioinnissa sovellettiin Norjassa lietelannalle yleisesti käytettyä menetelmää (85 % NH 4 -N

6 % orgaaninen N). Vertailuna käytettiin mineraalilannoitusta ja ilman lannoitusta olevaa kasvustoa. Savimaalla oli kasvatuskoe yhtenä vuonna ohralle. Kasvatuskokeessa testattiin kolmea eri kokonaistyppitasoa: 80, 120 ja 160 kg/ha. Vertailuna käytettiin mineraalilannoituksen typpitasoja 80 ja 120 kg/ha. Moreenimaan kasvatustuloksissa tuli esille, että satotulokset mädätetyllä kotitalousjätteellä eivät olleet yhtä hyvät kuin mineraalilannoitteella. Mädätettyä kotitalousjätettä vertaamalla karjanlantaan satotaso oli samalla tasolla tai hieman alhaisempi. Hiekkamaan satotulokset olivat hyvin alhaiset. Mineraalilannoituksella 120 kg N/ha satotulos oli vain 2,9-3,5 t/ha. Kahtena viimeisenä vuonna mädätetyn kotitalousjätteen arvioitu kasveille käytettävissä olevan typen määrä oli % kokonaistypen määrästä. Ensimmäisenä vuonna vastaava luku oli vain %. Ensimmäisenä koevuotena mädätetyn kotitalousjätteen satotulos oli kuitenkin kaikista suurin mineraalilannoitteisiin verrattuna. Tänä vuonna mädätetyn kotitalousjätteen ammoniumtyppi/kokonaistyppi -suhde oli alhaisin ja laskennallinen kasvien typen saatavuus oli myös alhainen. Kahtena seuraavana koevuotena mädätetyn kotitalousjätteen satotulokset olivat huomattavasti alhaisemmat kuin mineraalilannoituksen. Kasveille saatavissa olevan typen laskentakaava (85 % NH 4 -N + 10 % orgaaninen N) yliarvio todellista kasvien typen saatavuutta. Ammoniumtypen haihtuvuus on varmasti todellisuudessa ollut suurempi kuin arvioitu. Savimaan kasvatustuloksissa mädätetyn kotitalousjätteen lannoitustasolla 160 kg N/ha satotulos oli alempi kuin annattaessa mineraalilannoitusta 120 kg N/ha. Mädätetyn kotitalousjätteen kokonaistypen tehokkuus oli samaa tasoa kuin karjanlannalla, mutta alhaisempi kuin mineraalilannoitteella. Lisäksi kotitalousjätteen lannoitustehokkuus vaihteli paljon. Jäte hyödyksi sianlannan ravinteiden kustannustehokas kierrätys kasvien käyttöön Turning Waste to Asset Cost efficient recirculation of nutrients in pig manure to crop production Thorkild Q. Frandsen, Tanka Keskittyneiden karjantuotantoalueiden ravinnehuuhtoumat Itämereen on suuri huolenaihe. Siantuotanto on merkittävä typpi- ja fosforiravinteiden lähde. Vuonna 2009 käynnistettiin 10- vuotinen ohjelma vähentämään siantuotannosta aiheutuvia ravinnehuuhtoumia Itämereen. Ohjelmassa etsitään tehokkaita lannankäsittelymenetelmiä. Sianlannan mädätys yhdessä separoinnin kanssa vähentää ravinnekuormaa. Mädätyksen avulla lannan typpi muuttuu kasveille käyttökelpoisempaan muotoon. Kun taas separoinnin avulla fosforijae saadaan eroteltua omaksi jakeeksi ja voidaan käyttää fosforiköyhille alueille. Tuloksien mukaan kannattavuus biokaasun tuotantoon sianlannasta, mikä samanaikaisesti vähentää ravinnehuuhtoumia, on alhainen. Kannattavuutta voidaan parantaa lisäämällä biokaasulaitoksen syötteeksi muiden eläinten lantoja sekä muita maatalouden sivutuotteita.

7 7 Eläinten lietteen happamoittaminen ja vaikutukset ammoniakkipäästöihin Acidification of animal slurry and succeeding effect on ammonia emission following land spreading Tavs Nyord, Tanska Lietteen happamoittamista on käytetty ammoniakkipäästöjen vähentämiseen navetoissa ja lannan varastoinnissa. Tanskalainen Biocover A/S on kehittänyt vuonna 2010 uuden happamoittamissysteemin (SyreN). Menetelmä perustuu rikkihapon lisäämiseen lietteen sekaan juuri ennen sen levittämistä maaperään. Rikkihapon lisäys alentaa ph:ta ja vähentää ammoniakkipäästöjä. Happamoitetun lietteen ja käsittelemättömän lietteen ammoniakkipäästöjä tutkittiin. Kolme koetta tehtiin syysvehnälle, joissa käytettiin sianlietettä ja kaksi koetta laidunheinälle, jossa levitettiin karjanlantaa. Ammoniakkipäästöt mitattiin neljästä eri käsittelystä: 1) letkumenetelmä (vertailumenetelmä), 2) kiekkoruiskutus maaperään, 3) navetan happamoitettu liete (Infarmin menetelmä) ja 4) pellolla happamoitettu liete (SyreN menetelmä). Ammoniakkipäästöt mitattiin mikrometeorologisella -mittausmenetelmällä. Koeruudut olivat 36 m x 36 m kokoisia ja sijaitsivat vähintään 100 m etäisyydellä toisistaan. Päästöjen mittausaika oli vähintään 5 päivää. Letkumenetelmän (vertailumenetelmä) ammoniakkipäästöt olivat huomattavasti suuremmat kuin muiden menetelmien. Ammoniakkihäviöt olivat pellolla happamoitetulle lietteelle huomattavasti suuremmat kuin navetassa happamoitetulla lietteellä. Tämä todennäköisesti johtuu pellolla happamoitetun lietteen korkeammasta ph:sta joidenkin mittausten osalta. Tanskan ympäristökeskus on hyväksynyt molemmat happamoittamistekniikat yhdessä lietteen ruiskuttamisen kanssa maaperään ammoniakkipäästöjen vähentämismenetelmiksi karjanhoidossa. Lietteen ruiskutus maaperään on ollut Tanskassa lakisääteinen vaatimus joillekin viljelykasveille vuoden 2011 alusta alkaen. POSTERIT: Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys jätevesilietteestä Ruotsissa Reduction of greenhouse gas emissions from sewage sludge management in Sweden Agnes Willén, Håkan Jönsson, Lena Rodhe ja Mikael Pell, Ruotsi Ruotsin ympäristön laatutavoite on, että vuoteen 2015 mennessä ainakin 60 % jäteveden fosforista saadaan takaisin maaperään. Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto ehdotti lakia, että takaisin maaperään sijoitettava jätevesiliete pitää puhdistaa. Paras tapa jätevesilietteen käytölle sisältää energian, ravinteiden ja orgaanisen materiaalin hyötykäytön. Jätevesilietteen varastoinnilla on suuri vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Jos Ruotsin kaikki jätevesiliete varastoidaan yhden vuoden ajan, ihmisen toiminnasta aiheutuvat dityppioksidipäästöt kasvavat tonnia, mikä vastaa 5 %:a. Metaanipäästöt kasvavat 690 tonnilla, mikä vastaa 0,2 %:a. Suurimmat tekijät, mitkä vaikuttavat varastoinnin aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen määrään, ovat lämpötila, varastointiaika ja materiaalin hajoavuus. Lannan ja lietteen sijoittaminen suoraan maaperän sisälle vähentää ammoniakkipäästöjä. Kuitenkin tällöin edistetään denitrifikaatiota ja siksi dityppioksidipäästöt lisääntyvät.

8 8 Jätevesilietteen fosforin lyhyen aikavälin vaikutukset Kasvihuonekaasupäästöjen tutkimus käyttäen raudalla, alumiinilla ja kalkilla käsiteltyä lietettä Short-Term Effects of Phosphorus in Sewage Sludge A Greenhouse Study Using Sludge Treated with Iron, Aluminum and lime Sofia Sundin, Ruotsi Raudalla, alumiinilla ja kalkilla käsitellyn jätevesilietteen fosforin saantia kasveille testattiin hiekkaisella maalla kahdella eri ph-tasolla. Jätevesilietettä levitettiin niin, että fosforin määrä vastasi 12 kg/ha. Jätevesiliete levitettiin maahan 10 viikkoa ennen rairuohon kylvöä. Vertailuna käytettiin mineraalilannoitteita 0, 6 ja 12 kg P/ha. Kalkitun jätevesilietteen ph oli 7,2 ja kalkitsemattoman 6,2. Rairuoho leikattiin kahdesti ja lehtimateriaalista analysoitiin kuiva-aineen paino sekä typpi- ja fosforipitoisuudet. Maasta analysoitiin ph. Sato kuiva-aineena ja fosforin ottokyky olivat korkeammat niillä kasveilla, joille ei annettu kalkkikäsittelyä. Syynä tähän voi olla fosforin tehokkaampi sitoutuminen kalsiumiin korkeamman ph:n takia. Alumiinilla ja raudalla käsitellyn lietteen satotulokset olivat korkeammat kuin kalkitun lietteen. Jätevesilietteen fosforin lyhyenaikavälin tehokkuus on % mineraalilannoitteen tehokkuudesta. Typen ja fosforin tuottostandardit karjan eritteille Output standards for N and P in livestock excreta Lars Nesheim, Norja Maatalouden lanta on suurin typpi- ja fosforipäästöjen lähde. Karjan eritteet ovat merkittävä ilmakehän ammoniakkipäästöjen lähde. Maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseksi pitäisi olla luotettavat typen ja fosforin tuottostandardit. Norjassa karjan eritteiden tuottovaatimusta ei ole päivitetty 15 vuoteen. Tänä aikana on tapahtunut paljon muutoksia maataloudessa. Esimerkiksi lehmän maidontuottokyky on kasvanut huomattavasti. Typen ja fosforin tuottostandardeja on määritetty mm. Norjassa, Tanskassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Keskimääräisellä lehmän maidon vuosituotannolla kg typpeä muodostuu 103 kg. Norjassa tämä typen muodostuminen on matalampi kuin muissa maissa on laskettu. Norjassa arvioitu fosforin muodostuminen lypsykarjalla on 14,8 kg/v, kun lehmä tuottaa maitoa kg. Ruotsissa on arvioitu samansuuntainen taso fosforin muodostumiselle. Tanskassa ja Sveitsissä arviot fosforin osalta ovat suuremmat. Typen ja fosforin tuottostandardit erityyppisten karjaeläinten osalta pitäisi päivittää kaikissa Skandinavian maissa. Kasviravinteiden online-mittaus lietelannasta ja mädätysjäännöksestä Online measurement of plant nutrients in liquid manure and digestate Kjell Gustafsson ja Bo Stenberg, Ruotsi Eläinten lannan ja biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen kuiva-ainepitoisuudet sekä kasviravinteiden pitoisuudet vaihtelevat paljon. Vaihtelu johtuu monista eri tekijöistä, kuten

9 9 eläimestä, eläimelle syötettävästä rehusta ja biokaasulaitoksen syötteestä. Kasviravinteiden vaihtelu typen, fosforin ja kaliumin osalta voi olla 75 % keskiarvosta. Kun tarkka kasviravinteiden määrän tiedetään, vältytään liialliselta lannoittamiselta ja ravinnehäviöltä. NIR (Near Infrared Reflection) -mittausta käytetään yleisesti laboratorioissa viljan ja rehun laadun määrittämisessä. NIR-menetelmää käytetään myös arvioimaan kasviravinteita lietelannasta. Nyt NIR-menetelmää kehitetään kasviravinteiden online-mittaukseen lietelannan levityksen yhteydessä. Saksalaisen yrityksen Tec5 NIR-menetelmällä analysoitiin 23 karjan- ja sianlannan 100 litran erää. NIR-mittauksen jälkeen eristä otettiin 1 litran näytteet ja ne lähetettiin analysoitavaksi. Näytteistä analysoitiin kuiva-ainepitoisuus, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, fosfori, kalium, magnesium, tuhkapitoisuus ja C/N-suhde. Tulokset osoittivat, että kuiva-ainepitoisuus ja kokonaistypen tulokset pitivät hyvin paikkaansa. Ammoniumtypen tuloksin luotettavuus ei ollut hyvä ja fosforin tuloksien luotettavuus oli keskinkertainen. Online-mittauksen kehittäminen jatkuu ja mittausmenetelmää testataan biokaasulaitoksen mädätysjäännökselle.

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla Merja Högnäsbacka 21.3.2013 ILMASE, Ylistaro Yhdyskuntajäteperäiset orgaaniset lannoitevalmisteet ravinnelähteenä SMK => Stormossenin maanparannuskomposti

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Aiheet Ravinteiden käyttökelpoisuus Kokemuksia analyysimenetelmistä Kokemuksia kenttäkokeista Ravinteiden käyttökelpoisuus

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivä Tampere, 1.10.2013 30.9.2013

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä Sisältö Lannan monet olomuodot Lannan ravinnesuhteet, esimerkkinä nauta RAE tilojen lannanlevitysajat

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin: Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Ravinteet kiertoon: lannan tehokas hyödyntäminen lannoitteena, 19.maaliskuuta. 2013, Suomen maatalousmuseo Sarka, kokoustila Riihi, Vanhankirkontie 383, Loimaa Petri Kapuinen

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi Juha Helenius Helsingin yliopisto Kiitokset: Linnea Nordling HELMET Areena tapahtuma, Pilvenmäki, Forssa 2.3.2017 Maataloustieteiden

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,

Lisätiedot

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki Käymäläkompostin ja erotellun virtsan ravinnearvoista Lannoituskokeet vuosina 2007, 2009 ja 2012

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys 21.1.2016 Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 22.1.2016 Sivu 2 22.1.2016 Esityksen sisältö Kiertotalous Ravinteiden kierrätyksestä

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Jätevesilietteen fosforin liukoisuus ja. (PRecover) Kari Ylivainio ja Eila Turtola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.1.

Jätevesilietteen fosforin liukoisuus ja. (PRecover) Kari Ylivainio ja Eila Turtola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.1. Jätevesilietteen fosforin liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasveille (PRecover) Kari Ylivainio ja Eila Turtola 28.1.2013 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Taustaa - Fosforivarantojen riittävyys:

Lisätiedot

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Separointipäivä 1.3.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni separointiin

Lisätiedot

Jätevesilietepohjaisen fosforin käyttökelpoisuus lannoitteena

Jätevesilietepohjaisen fosforin käyttökelpoisuus lannoitteena Jätevesilietepohjaisen fosforin käyttökelpoisuus lannoitteena Kari Ylivainio Biolaitosyhdistys ry:n juhlaseminaari Helsingin yliopisto, Viikki 22.10.2015 Jätevesilietepohjainen fosfori Jätevesiliete on

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen

Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä. Tapio Salo ja Petri Kapuinen Levitysmenetelmät avainasemassa lannan tehokkaassa käytössä Tapio Salo ja Petri Kapuinen Johdanto Suunnittelu -sesonkiluonteisuus Teiden kunto Kuljetuskalusto Levityskalusto Levitysajankohta Välivarastot

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä

Kiertotalous alkaa meistä Kiertotalous alkaa meistä Vehmaan biokaasulaitos Vakka-Suomen lantafosforiongelman ratkaisijana Biokaasua Varsinais-Suomessa seminaari, Turku 16.2.2016 Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Vaihtoehtoja lannoitukseen kierrätysravinnepäivä Hämeenlinna 9.12.2016 Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku 12.1.2015 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 16.1.2015 Luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos Väestönkasvu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa

Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa Laura Sokka 14.10.2003 Helsingin yliopisto Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos Ainevirta analyysi (substance flow analysis, SFA) Perustuu aineen

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Biokaasuprosessin materiaalivirtojen. mahdollisuudet

Biokaasuprosessin materiaalivirtojen. mahdollisuudet Biokaasuprosessin materiaalivirtojen hyödynt dyntämis- mahdollisuudet Biokaasusta liiketoimintaa Mahdollisuudet ja reunaehdot 3.12.2008, High Tech Center Helsinki Teija Paavola, MTT Jukka Rintala, Jyväskylän

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

Lopputuotteiden peltokäyttö viljelijän ja ympäristön kannalta. Tapio Salo Luonnonvarakeskus

Lopputuotteiden peltokäyttö viljelijän ja ympäristön kannalta. Tapio Salo Luonnonvarakeskus Lopputuotteiden peltokäyttö viljelijän ja ympäristön kannalta Tapio Salo Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen sisältö Lannoitevalmistelaki Viljelysäännökset Ominaisuudet Ravinnevaikutukset Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, 9.11.2009 Bionova Engineering lyhyesti Ympäristö & energia-alan asiantuntija Uusiutuvan energian,

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui 5.10.2016 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Asetus astui voimaan voimaan

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela

REKITEC OY/Tero Savela REKITEC OY/Tero Savela 21.1.2016 Separointilaitteiden sekä lannankäsittelylaitteiden valmistusta ja myyntiä harjoittava yritys Tilakohtainen räätälöinti ja asennus on mahdollista Toimialue Skandinavia

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

Ravinteet talteen jätevesilietteen termisessä käsittelyssä. Endev Oy

Ravinteet talteen jätevesilietteen termisessä käsittelyssä. Endev Oy Ravinteet talteen jätevesilietteen termisessä käsittelyssä Endev Oy 1.2.2017 ENDEV PERUSTIEDOT Endev on suomalainen cleantech-yritys. Yrityksen PAKU-teknologia on kehitetty yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Tilojen välinen lantayhteistyö Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin kierrätyspotentiaali

Lisätiedot

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot