UNICEF/NYHQ /Noorani. Vesi

Transkriptio

1 UNICEF/NYHQ /Noorani Vesi

2 Maailman vesivarat Maailman vesivarat voidaan jakaa päätasolla meriin (97,5 %) ja muihin (2,5 %) vesivaroihin. Muista vesivaroista noin kaksi kolmannesta on napajäätiköissä ja loput eli jäljelle jäänyt kolmannes on pintavesissä sekä maaperässä, ilmakehässä, pohjavetenä ja suolajärvissä. Pohjaveden osuus kaikista maailman vesivaroista on noin 0,68 %. Maapallon uusiutuva vesivirtaama on noin kuutiokilometriä vuodessa eli noin kuutiometriä (6,7 miljoonaa litraa) per asukas. Vesivarat ovat jakautuneet maantieteellisesti katsoen epätasaisesti maailman maiden kesken. Parhaat vesivarat ovat pohjoisella pallonpuoliskolla. Vesivarajakauman epätasaisuudesta kertoo myös se, että kun toisaalla on pahoja tulvia, niin toinen alue kärsii vakavasta kuivuudesta. Pohjavedet Pohjavedet ovat napajäätiköiden jälkeen kaikkein suurin makean veden varanto. Yli 90 % maanalaisista vesistä on kuitenkin täysin tai lähes pysyvästi syrjässä veden kiertokulusta, sillä ne ovat syvällä kivikerrostumien ja sedimenttien kätköissä. Pintavedet Vesivarat tulevaisuudessa Mikäli nykyinen kehityskulku jatkuu, teollisuuden vedenkäyttö tulee kolminkertaistumaan vuoteen 2025 mennessä huonoin seurauksin, sillä kaikki muukin vedenkäyttö lisääntyy. Maatalouden käyttämä vesimäärä on lisääntynyt yli 60 % 1960-luvulta ja tulee lisääntymään jatkossakin, sillä keinokastelu on köyhillä ja usein vielä kuivillakin alueilla ainut keino tuottaa riittävästi ruokaa kasvavalle väestölle. Riittävyyden turvaamiseksi on monilla alueilla ryhdytty rajuihin säästötoimiin käytetyn vesimäärän leikkaamiseksi. Maailmassa on makeaa vettä vielä noin miljoona kuutiokilometriä, mutta sitä ei riitä maailman kasvavalle väestölle ilman uusia keinoja. Riittävyyden turvaamiskeinojen löytämisellä alkaa olla kiire, sillä vuonna 2025 maailmassa arvioidaan olevan kolme miljardia ihmistä enemmän kuin nykyisin. Tällä hetkellä vakavasta vesipulasta kärsivillä alueilla elää noin 470 miljoonaa ihmistä. Maapallon sateiset ja vähäsateiset alueet Juotavaksi kelpaavia pintavesiä ovat joet ja järvet. Ne ovat myös pohjavettä herkempiä saastumaan, sillä niillä ei ole minkäänasteista suojaa saasteita vastaan. Monilla alueilla pintavesi on ainoa juomavesilähde ja se on monin paikoin vielä hyvin saastunuttakin. Tämä ei ole ainoastaan kehitysmaiden ongelma, vaan se koskettaa Aasian, Afrikan sekä Etelä-Amerikan ja Latinalaisen Amerikan lisäksi myös entisen itäblokin maita. UNICEF/NYHQ /Cranston

3 UNICEF/NYHQ /Taylor Veden tarve Ihmisen välitön vedentarve on vain vajaa litra vuorokaudessa, mutta välillinen tarve erilaisten tarpeiden tyydyttämiseen on huomattavasti suurempi. Vesivaroja tarvitaan muun muassa energiantuotantoon, kuljetukseen ja virkistykseen. Erityisesti erilaisten hyödykkeiden teollinen tuotanto on lisännyt ihmisen välillistä vedentarvetta, mutta jo yksinomaan ravinnon alkutuotannon vedentarpeen rinnalla on ihmisen välitön tarve mitätön. Kotitaloudet: 10 % kulutuksesta Kodeissa käytetyllä vesimäärällä on tapana kasvaa elintason noustessa, ja vaihtelut talousveden käytössä ovat huomattavia. Teollisuusmaissa talousveden kulutus on keskimäärin noin 10-kertaista verrattuna kehitysmaiden talousveden kulutukseen, ja äärimmäiset arvot eroavat toisistaan vielä enemmän. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kotitalouksissa kulutetaan vettä yli 500 l päivittäin, kun taas Senegalissa vastaava kulutus on noin 30 l päivässä. Teollisuus: 20 % kulutuksesta Teollisuudessa vettä käytetään jäähdyttämiseen, kuljetukseen ja pesemiseen, liuottimena ja joskus myös osana lopputuotetta. Teollisuudessa käytetyt vesimäärät vaihtelevat teollisuuden haaran ja valmistettavien tuotteiden mukaan, ja ne riippuvat muun muassa käytetystä teknologiasta ja valmistusmenetelmästä, mutta yleensä teollisuudessa kulutetun veden määrä on vain murto-osa otetun veden määrästä. Veden kokonaiskäyttö (kotitalous, teollisuus ja maatalous) litraa/päivässä/henkilö USA 6802 Ruotsi 4440 Ruanda 3034 Kreikka 6546 Argentiina 3845 Intia 2685 Sudan 6065 Australia 3816 Peru 2129 Senegal 5289 Pakistan 3337 Etiopia 1849 Suomi 4732 Japani 3158 Jemen 1697 Veden kotitalouskäyttö litraa/päivässä/henkilö USA 594 Ruotsi 331 Kreikka 215 Argentiina 348 Sudan 79 Australia 935 Senegal 24 Pakistan 58 Suomi 160 Japani 372 On myös huomattava, että teollisuus on yksi merkittävimmistä tekijöistä vesien saastumisessa. Tätä selittää teollisuuden nopea kasvu eri maissa, ja vesien saastumista pahentaa se, että suuri osa otetusta vedestä palautetaan jätevetenä takaisin vesistöihin yleensä suurimmaksi osaksi puhdistamattomana tai vain osittain puhdistettuna. Maatalous: 70 % kulutuksesta Ruanda 13 Intia 105 Peru 157 Etiopia 6 Jemen 37 Chapagain and Hoekstra (2004) Veden käyttö maataloudessa on tyypillistä etenkin kuivilla alueilla, kuten Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Yhdysvaltojen lounaisosissa, missä sadanta on vähäistä ja haihdunta niin suurta, että viljelyksiä on kasteltava vuoden läpi. Kastelua on harjoitettu vuosituhansien ajan tarkoituksena maksimoida ruoantuotanto ihmisille, mutta suurin kasvu kastelussa on tapahtunut 1900-luvulla, jolloin kastelusta tuli suurin veden kuluttaja monissa maissa. Tällä hetkellä noin 15 % kaikesta viljellystä maasta kastellaan. Ruoantuotanto kastelluilla alueilla vastaa suunnilleen puolta koko maailmassa saadusta satomäärästä. Kastelun avulla tapahtuvan viljelyn oletetaankin jatkavan kasvua tulevaisuudessa, sillä väestönkasvu jatkuu nopealla tahdilla, ja jo nyt on pulaa ruoasta.

4 UNICEF/NYHQ /Shehzad Noorani Vesijalanjälki Vesijalanjälki Vesijalanjäljellä tarkoitetaan valtioiden tai ihmisten kaiken kulutuksen vaatimaa vesimäärää. Se tarkoittaa siis talousvettä ja kaikkien kulutettujen tuotteiden vaatimaa piilovettä. Vesijalanjälki voi muodostua sekä kotimaisesta että ulkomaisesta vedenkulutuksesta. Tuotteen valmistuksen ja tuotannon kuluttama vesi lasketaan kuluttajan vesijalanjälkeen, ei tuottajan. Suomalainen vesijalanjälki on 1727 m 3 vettä/henkilö/vuosi. Tästä määrästä vain n. 54 m 3 on talousvettä. Suomalaisesta vesijalanjäljestä 41 % on muodostunut Suomen ulkopuolella. Lähes puolet kuluttamastamme vedestä on siis oikeasti ulkomaista, vaikka olemmekin yksi maailman vesirikkaimmista valtioista. Globaali keskimääräinen vesijalanjälki on 1243 m 3 vettä/ henkilö/vuosi, vaihdellen Kiinan 700 kuutiosta Yhdysvaltojen 2483 kuutioon vettä/henkilö/vuosi. Piilovesi Piilovesi tarkoittaa tuotteen kasvatuksen, tuotannon ja jalostuksen aikana kulutettua vesimäärää. Esimerkiksi kahvikupillisen (125 ml) piilovesimäärä on 140 litraa. Suurin osa piilovedestä on kulunut juomaan vaaditun 7-8 kahvigramman kasvatukseen ja prosessointiin. Piiloveden määrä riippuu tuotteen lisäksi maantieteellisistä olosuhteista sekä viljely- ja tuotantotekniikoista. Kahvin tapauksessa piilovesimäärät voivat vaihdella, koska joillain alueilla kasteluvettä tarvitaan haihdunnan takia enemmän kuin muualla, tai koska raakakahvia voidaan käsitellä joko kuiva- tai märkämenetelmällä. Laske oma vesijalanjälkesi osoitteessa UNICEF/NYHQ /Giacomo Pirozzi Esimerkkejä tuotteiden piilovesimääristä: Kengät, naudannahkaa 8000 l Hampurilainen, 150 g 2400 l Lasillinen maitoa, 2 dl 200 l Kupillinen kahvia, 1,25 dl 140 l Tomaatti, 70 g 13 l Leipäviipale, 30 g 40 l Peruna, 100 g 25 l Mikrosiru, 2 g 32 l Lähde: Water footprints of nations, Hoekstra ja Chapagain 2004

5 UNICEF/NYHQ /LeMoyne Vesi uhkana Tulvat ja rankkasateet Vedellä on valtava voima. Jokainen, joka koskaan on uinut meressä kovassa aallokossa, on varmasti huomannut, kuinka vesi vie mennessään. Suuret vesimäärät saavat paljon tuhoa aikaan ihmisasutuksen keskellä. Rankkasateet aiheuttavat tulvia, kun maaperä ei enää pysty imemään kaikkea vettä ja joet ja ojat täyttyvät. Suomessa tulvia esiintyy keväisin varsinkin Pohjanmaalla lumen sulamisen aikaan. Suurta vahinkoa rankkasateet aiheuttavat saadessaan aikaan mutavyöryjä, jolloin kylät vuorenrinteiden alla ovat vaarassa jäädä alle. Vielä suurempaa ja nopeampaa tuhoa voi aiheuttaa tsunami, joka syntyy, kun maanjäristys tapahtuu merellä. Tulvat ja rankkasateet ovat osa luontoa ja veden kiertokulkua. Esimerkiksi Aasiassa talvimonsuuni aiheuttaa aina syksyisin sateisemman kauden. Tulvat rikastuttavat maaperän, jonka läpi ne virtaavat. Tämän ilmiön ansiosta suuria, hyvinvoivia ja kehittyneitä kulttuureja on esiintynyt muun muassa Niilin, Keltaisenjoen ja Gangesin varrella vuosituhansien ajan. Ilmaston lämpenemisen johdosta rankkasateista on tullut entistä rankempia ja tulvista tuhoisampia. Esimerkiksi vuonna 2003 Intiassa Bangladeshissa kuoli yli 3000 ihmistä tulvaan. Varsinkin Aasian tulviin ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti. Siellä on 2000-luvulla esiintynyt pahimpia tulvia viiteenkymmeneen vuoteen. Merenpinnan nousu UNICEF/NYHQ /LeMoyne Merenpinnan nousu on tulevaisuudessa suuri ongelma monelle kaupungille meren läheisyydessä. Arviolta noin puolet maapallon väestöstä asuu ranta-alueilla, ja rannikot ovat usein myös hedelmällistä viljelysmaata. Merenpinnan nousu lisää rantoihin kohdistuvaa eroosiota ja hävittää sitä kautta maapinta-alaa. Erään arvion mukaan yhden metrin nousu sadassa vuodessa häätäisi noin miljardi ihmistä uusille alueille, kun väestönkasvu otetaan huomioon. Merenpinnan nousun aiheuttamat tulvat uhkaavat miljoonia ihmisiä etenkin tiheästi asutuilla alavilla seuduilla erityisesti Aasian ja Afrikan suurten jokien suistoissa. Vuosina merenpinta nousi keskimäärin 1,8 millimetriä vuodessa. Vuosina nousunopeus kasvoi 3,1 millimetriin vuodessa. Nousunopeuden kiihtyminen johtuu osittain jäätikköjen ja mannerjäiden sulamisen kiihtymisestä. Merenpinta nousi 1900-luvulla yhteensä senttimetriä.

6 UNICEF/NYHQ /Kamber Vesi uhkana Juomaveden puute ja saastunut vesi Joka kuudes maailman ihmisistä eli noin 1,1 miljardia ihmistä kärsii puhtaan juomaveden puutteesta. Kovin vesipula vaivaa Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Pahimmin juomaveden puute vaikuttaa pieniin lapsiin. Vesi mahdollistaa elämän ja se onkin ihmisille elinehto. Mutta vesi on samalla erittäin tehokas kuoleman levittäjä. Mikään ei tartuta tappavia tauteja niin tehokkaasti kuin saastunut vesi. Vesi voi sisältää tappavia myrkkyjä kuten suuria pitoisuuksia raskasmetalleja tai tauteja aiheuttavia bakteereja ja viruksia. Saastunut vesi on peräisin puhdistamattomista vesilähteistä kuten jokivedestä tai saastuneista kaivoista. Huonosti hoidettu sanitaatio eli ihmisen tuottaman virtsan ja ulosteen käsittely saastuttaa kaivot. Veden ulkonäön, hajun ja maun perusteella ei voi sanoa sisältääkö se bakteereja, viruksia tai myrkkyjä, joten ihmiset käyttävät saastunutta vettä ja sairastuvat. Taudit leviävät nopeasti tulvavesien mukana tiheästi asutuissa slummeissa. Tauteja joita vesi levittää, ovat muun muassa kolera ja salmonella. Taudit aiheuttavat ripulia, kuumetta ja oksentelua. Jos oireita ei osata tai voida hoitaa, ne johtavat kuolemaan. Likainen juomavesi tappaa vuodessa noin 1,6 miljoona ihmistä Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan. UNICEF/NYHQ /Bannon

7 UNICEF/NYHQ /Estey Veden puhdistus talousvedeksi UNICEF/NYHQ /Estey Talousvedellä tarkoitetaan vettä, jota käytetään kotona keittiössä ja kylpyhuoneessa. Myös elintarviketeollisuus tarvitsee talousvettä. Talousvettä voidaan valmistaa eri tavoilla. Suomessa talousvettä valmistetaan pintavesistä ja pohjavedestä. Suomessa talousveden valmistus on kohtuullisen helppoa ja halpaa verrattuna monen muun valtion tapoihin. Meillä on hyvät pohjavesivarastot ja Päijänteen vesi, josta koko pääkaupunkiseudun talousvesi valmistetaan, on puhdasta. Suomessa todellakin kannattaa juoda hyvää ja halpaa kraanavettä ja jättää pullovedet kauppaan. Maailmalla vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti ja pula juomavedestä lisääntyy väestömäärän kasvaessa. Voi olla, että tulevaisuudessa sodat käydään vesivaroista eikä öljystä. Tämän estämiseksi insinöörit kehittelevät tapoja talousveden riittävän saannin varmistamiseksi kaikille maailman ihmisille. Keinoja puhdistaa vettä talousvedeksi Makean pintaveden puhdistus: Pintavesillä tarkoitetaan järvi- ja jokivesiä. Vedestä on tärkeää poistaa humusaines eli kaikki eloperäinen aine. Nämä aiheuttavat vedelle maku- ja ulkonäköhaittoja. Pintavesissä on paljon bakteereja ja leviä, joista pitää päästä eroon, jotta vedestä tulee turvallista nauttia. Niiden poistaminen tapahtuu lisäämällä kemikaaleja (klooria), otsonoimalla tai UV-säteilyn avulla. Pohjaveden käyttö: Pohjavettä syntyy, kun sadevesi ja lumien sulamisvesi imeytyy maakerrosten läpi, ja vesi täyttää avoimet tilat maaja kallioperässä. Pohjavesi on valmiiksi puhdasta, yleensä sitä voi juoda ilman mitään käsittelyä. Pohjavesi pumpataan maaperästä ja siihen lisätään vähän kemikaaleja, jotta vesi ei vaikuttaisi vesijohtoverkostojen kuntoon. On tärkeää suojella alueita, joilla on pohjavesiesiintymiä. Pohjavettä voidaan myös tehdä keinotekoisesti imeyttämällä vettä maahan. Prosessin tulosta kutsutaan tekopohjavedeksi. Suolanpoisto merivedestä: Maailmalla on pulaa kelvollisesta makeasta vedestä, joten sitä täytyy valmistaa merivedestä poistamalla siitä suola. Maita, jotka tekevät tätä, ovat esimerkiksi Israel ja USA (Kalifornia). Suola poistetaan vedestä puristamalla se erittäin tiheiden kalvojen läpi. Tämä vaatii paljon energiaa ja on kallista, tosin joskus se on ainoa vaihtoehto puhtaan veden valmistukselle. Aurinkoenergia täytyisi ottaa käyttöön tehokkaasti suolanpoistolaitoksilla. Jäteveden huolellinen puhdistaminen: Maat, joissa talousvedestä on suuri pula, puhdistavat jätevetensä todella huolellisesti, jotta vettä voidaan kierrättää takaisin ihmisten käyttöön. Kuivakäymälät mahdollistavat hyvän hygieniatason ilman vedenkulutusta. Tulevaisuuden keinoja talousveden hankkimiseksi Veden kuljetus: Vettä voidaan pullottaa ja kuljettaa eri puolille maailmaa ihmisten käyttöön. Tämä on paljon energiaa vievää ja kallista toimintaa. Voidaan myös rakentaa pitkiä tunneleita, jotka kuljettavat vettä kuiville alueille sieltä, missä sitä on riittävästi. Tulvavedet voitaisiin ohjata putkia pitkin ihmisten käyttöön. Jäävuorien käyttö: Jäävuoret ovat makeaa vettä, jota voitaisiin kuljettaa vesipulasta kärsiviin maihin. Tämä on vielä tekniikan kannalta mahdotonta ja aivan liian kallista. Jos ilmaston lämpeneminen jatkuu nykyistä tahtia, ei ole kohta jäävuoria, joita siirtää.

8 Sadeveden talteenottojärjestelmiä Paraguayhin Nazareth, Paraguay, Kylä saa lähes kaiken vetensä sadekaudella marraskuusta maaliskuuhun. Muina aikoina puhdasta vettä ei ole saatavilla, eikä kylissä ole varaa veden kemialliseen puhdistukseen. Lapsia kuolee saastuneen veden aiheuttamiin sairauksiin. UNICEF asensi kylään 20 sadeveden talteenottojärjestelmää. Sadevesi ohjataan katoilta metallikourua ja putkia pitkin katettuun sadevesikaivoon, josta perheet saavat puhdasta vettä ympäri vuoden. Paraguayn hallituksen kanssa neuvotellaan ohjelman laajentamisesta muille alueille. Oma kaivo Acehin pikku kyliin Merie Satu, Nanggorea Aceh Darussalam, Merie Satun asukkaat ovat vuosikymmeniä odottaneet ratkaisua vesiongelmiin. Saatavilla ei ollut puhdasta vettä ja 1,5 kilometrin matkalla pikku joelle uhkana olivat kapinallisjoukot. UNICEFin ratkaisu koski kaikkiaan 14 kylää, joista Merie Satu oli yksi. Kyläläisten, UNICEFin ja Project Concern International -järjestön yhteisvoimin löytyi lähde, josta vesi voitiin ohjata gravitaation avulla putkistoa pitkin kyläläisille. UNICEF hankki putket, rakennustarvikkeet ja muut laitteet. Kyläläiset keräsivät rahaa puuttuviin materiaaleihin sekä pulloveteen ja ruokaan kylän vapaaehtoisille työmiehille ja -naisille. Vesijärjestelmien ja puhdistuslaitosten kunnostusta Libanonissa Henniye, Libanon, (6 kk sodan päättymisen jälkeen) UNICEF ja InterSOS -järjestö käynnistivät ohjelman hygieniatietoisuuden lisäämiseksi lasten ja nuorten keskuudessa. Työtä vaikeuttaa se, että Libanonin vesijärjestelmä vaurioitui pahasti sodassa. Hygieniatavoitteita ei voida täysin saavuttaa, sillä asukkaat saavat vettä vain pari kertaa viikossa. Vesiviranomaiset pyysivät UNICEFiltä apua vesijärjestelmän kunnostamisessa. Tärkein projekti on 1000 kuutiometrin vesitornin rakennustyö Al-Khiamissa. Torni on edellytys alueen asukkaan terveydelle ja elämälle. UNICEFin työ Libanonin vesiohjelmissa jatkuu keskipitkän ja pitkän aikavälin projekteissa. Seuraavaksi kunnostetaan 29 klooripuhdistamoa puhtaan juomaveden varmistamiseksi Etelä-Libanonin asukkaille. UNICEF/NYHQ /Pirozzi UNICEFin vesiohjelmat UNICEFin työ kehitysmaiden vesi- ja sanitaatio-olojen kehittämiseksi alkoi vuonna 1966, jolloin ankara, pitkäaikainen kuivuus koetteli satoja kyliä Pohjois-Intiassa. Yli 40 vuodessa toiminta on laajentunut yli 90 maahan ja kehittynyt koko yhteiskuntaan laajasti vaikuttaviksi Vesi, sanitaatio ja hygienia (WES) -ohjelmiksi. Kestävä kehitys ja ympäristötekijät ovat aina osa UNICEFin ohjelmia. Projektien suunnittelussa ja toteutuksessa UNICEF tekee monitahoista yhteistyötä eri maiden hallitusten ja viranomaisten kanssa tavoit- teena luoda edellytykset muutokselle ja ohjelmien toteutukselle. Kyläyhteisöt, erityisesti naiset ja lapset, ovat tärkeä yhteistyökumppani vesi- ja sanitaatiopalvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. UNICEF toteuttaa sekä useiden vuosien mittaisia vesiohjelmia että lyhyemmän aikavälin ongelmanratkaisuja. Joka vuosi aloitetaan keskimäärin kolmisenkymmentä uutta projektia. Monipuolisen osaamisen perusteella UNICEFille on myönnetty päävastuu kriisitilanteiden vesihuollon järjestämisessä.

9 UNICEF/NYHQ /Pirozzi Kun kylään tulee kaivo Saraf Adein kylässä vuonna 2002 vesitilanne oli erittäin huono. Sama tilanne oli yli 300 muussa Etelä-Sudanin kylässä. Noin 48 prosentilla kylien väestöstä ei ollut puhdasta juomavettä. Saastuneesta vedestä johtuvat sairaudet, suolistoloiset ja ripuli, olivat alle 5-vuotiaiden lasten pääasiallinen kuolinsyy. Myös muut peruspalvelut olivat puutteellisia. Lapset, erityisesti tytöt, eivät päässeet kouluun pitkien vedenhakumatkojen vuoksi. Kouluun pääsi vain kolme lasta kymmenestä ja vain yksi kahdeksasta lapsesta sai tärkeimmät rokotukset. Kylät mukaan UNICEFin ja Sudanin valtion yhteiseen ohjelmaan Tilanne oli vakava ja sen parantamiseksi kylät osallistuivat UNICEFin ja Sudanin valtion yhteiseen Child-Friendly Community Initiative (CEFI) -ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on auttaa erittäin vaikeissa oloissa eläviä lapsia paremman elämän alkuun, turvata puhdas vesi, terveydenhuolto, koulunkäynti ja antaa lapsille hygieniaopetusta. Saraf Adei sai 4 pumppukaivoa vuonna 2003 UNICEFin vesiohjelman ja Sudanin valtion vesiviranomaisten yhteistyöllä sekä EU:n Humanitaarisen avun osaston rahoitustuella kylään saatiin 4 pumppukaivoa ja puhdasta juomavettä. Se oli ohjelman ensimmäinen tavoite. Kyläläiset olivat mukana kaivohankkeessa ja iloitsivat neljästä pumppukaivosta 5000 ihmisen tarpeisiin. Se on kuitenkin aivan liian vähän. Sudanin standardin mukaan pumppukaivoja tulisi olla vielä kuusi lisää, eli yksi pumppu 500 henkilöä kohti. Kaivo muutti kylän elämän Saraf Adei tammikuussa Kolmessa vuodessa on tapahtunut paljon kehitystä: - Saastuneesta vedestä johtuvat lasten kuolemat ovat vähentyneet merkittävästi. - Lapset pääsevät kouluun ja vedenhaku keskeyttää koulupäivän vain 20 minuutiksi. - Koulun Hygienia-kerhossa lapset oppivat pitämään sekä itsensä että kotinsa puhtaina, suojelemaan ympäristöä ja hävittämään jätteet oikein. Selma, 14, muistelee viiden vuoden takaista aikaa: Äiti oli pitkään poissa kotoa vedenhakumatkoilla. Minulla oli pieni vesikannu ja joskus äiti otti minut mukaan ja silloin en päässyt kouluun. Selma jäi opinnoissaan jälkeen. Nyt Selma pääsee kouluun. Hän on ylpeä Hygienia-kerhon jäsen ja opettaa myös pikkuveljen pesemään kätensä. Selma ja hänen ikätoverinsa muuttavat kylän elämää päivä päivältä...

10 Vesi Maailman vesivarat Veden tarve Vesijalanjälki Vesi uhkana Veden puhdistus UNICEFin vesiohjelmat Kun kylään tulee kaivo Näyttelyn ovat suunnitelleet UNICEFin Espoon paikallisryhmä ja TKK:n vesitekniikan opiskelijat. Suomen UNICEF on antanut taustatukea ja kuvamateriaalia. Visuaalinen suunnittelu: Tapio Lipasti. UNICEF/NYHQ /Noorani