Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta

Transkriptio

1 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan toimintakertomus vuosilta Sisältö: 1. Neuvottelukunnan tehtävät 2. Neuvottelukunnan kokoonpano 3. Toiminta kaudella Neuvottelukunnan antamat lausunnot, kannanotot ja aloitteet 5. Neuvottelukunnan työskentelyn vaikuttavuus 6. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan merkitys tulevaisuudessa Liitteet: Liite 1: Kokousten teemat Liite 2: Monikulttuurisuusohjelman seurantaindikaattorit vuosittain Liite 3: MOKU-neuvottelukunta , Liite 4: Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuutto- ja kotouttamisasiain neuvottelukuntien ja Etelä-Suomen ETNO:n vertailu 1. Neuvottelukunnan tehtävät Vantaalla on toiminut monikulttuurisuusasiain ja kotouttamisasiain neuvottelukunta 2000 luvun vaihteesta lähtien. Neuvottelukunnan tehtävät on määritelty 2009 (kaupunginhallituksen päätös ) seuraavasti: 1. Vantaan kaupungin monikulttuurisuuspolitiikan ja monikulttuurisuusohjelman seuranta 2. Etnisten vähemmistöjen elinolojen kehityksen seuraaminen 3. Valtion maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan sekä niiden vaikutusten seuraaminen Vantaalla 4. Hyvien etnisten suhteiden kehittäminen ja edistäminen sekä monikulttuurisen ilmapiirin vahvistaminen Vantaalla muun muassa vahvistamalla vuoropuhelua etnisten vähemmistöjen tai heitä edustavien järjestöjen ja kaupungin välillä

2 2 5. Monikulttuurisuusasioihin liittyvien aloitteiden tai toimenpide-esitysten tekeminen kaupunginhallitukselle 6. Yhteistyö pääkaupunkiseudun kaupunkien vastaavien neuvottelukuntien kanssa. 2. Neuvottelukunnan kokoonpano Neuvottelukunta nimetään kaksivuotiskaudeksi, mutta yleensä sen kokoonpanoon ei ole tullut suuria muutoksia valtuustokausien aikana. Jäsenet ovat luottamushenkilöitä, jotka valtuustossa olevat poliittiset ryhmät nimeävät. Neuvottelukunnassa on yhdeksän edustajaa, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja heille varajäsenet. Lisäksi Vantaan neuvottelukunnassa on ollut neljän eri toimialan edustaja sekä ulkopuolisina kumppaneina työ- ja elinkeinotoimiston ja poliisin edustajat. Vuoteen 2008 myös Kelan edustaja oli kutsuttu, mutta v Kela jätettiin pois, sen edustaja ei käytännössä osallistunut kokouksiin. Pysyvänä asiantuntijana neuvottelukunnassa on ollut maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston eli pakolaisten ja paluumuuton vastaanotosta Vantaalla vastaavan yksikön esimies, maahanmuuttajapalveluiden johtaja Tuula Reiman. Kaudeksi neuvottelukuntaan nimettiin vapaa-ajan ja asukaspalvelulautakunnan edustaja. (Liite 3: Vantaan neuvottelukunnan jäsenet) 3. Toiminta kaudella Valtuustokauden aikana pidettiin yhteensä 23 kokousta. Kokouksissa seurattiin hyvin laaja-alaisesti maahanmuuttajuuteen liittyviä teemoja. Kokoukset ovat periaatteessa suljettuja, mutta muutaman kerran neuvottelukunta halusi avata mahdollisuuden laajempaan asukkaiden osallistumiseen. Kaudella järjestettiin kaksi teemaseminaaria ja kutsuttiin järjestöjä kuulemistilaisuuteen. Teemaseminaarien otsikot olivat: Monikulttuurisuus mediassa - asennetta ja vaikuttamista ja paneelikeskustelu Reilun maahanmuuttopolitiikan rakentajat, vantaalaiset kansanedustajaehdokkaat kuntalaisten tentissä. Neuvottelukunta järjesti vuosittain järjestöjen kuulemistilaisuuksia. Vuonna 2009 teemana olivat urheilujärjestöt, 2010 maahanmuuttajien omat järjestöt, 2011 kotoutumista tukevat järjestöt ja 2012 esiteltiin laajassa kutsuseminaarissa valtakunnallisia ja kaupungin omia rahoitusmahdollisuuksia järjestöille. Liitteessä 1 on lueteltu vuosina pidettyjen kokousten teemat. Seuraavassa käsitellyt teemat on jaoteltu neuvottelukunnalle annettujen tehtävien mukaan ja analysoitu kokousten teemojen painopisteitä. 1. Vantaan kaupungin monikulttuurisuuspolitiikan ja monikulttuurisuusohjelman seuranta

3 3 Jopa 20 kokouksessa käsiteltiin kaupungin palveluja maahanmuuttajanäkökulmasta. Yleisimmin neuvottelukunnan jäsenet halusivat tietää, kuinka paljon tietyn palvelun asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia ja kuinka suuri osa palvelun henkilökunnasta on maahanmuuttajataustaisia. Monikulttuurisuuspolitiikan seuranta on neuvottelukunnan perustehtävä, joten ei ole yllättävää, että se, että nousi vahvimmin esiin. Samalla se vaikuttaa, ohjaa ja seuraa kaupungin monikulttuuristumista ja kaupungin palvelujen kehittymistä tavoitteenaan se, että kaikkia asukkaita palvellaan yhdenvertaisesti. 2. Etnisten vähemmistöjen elinolojen kehityksen seuraaminen Tähän teemaan liittyviä asioita käsiteltiin kahdeksassa eri kokouksessa neuvottelukunnan neljän toimintavuoden aikana. Teemojen vähäisyys johtuu osaksi siitä, että valtakunnan tasolla valmistuu hyvin vähän esimerkiksi elinolotutkimuksia, jotka tarjoavat vertailukelpoista faktatietoa eri väestöryhmien elinoloista. 3. Valtion maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan sekä niiden vaikutusten seuraaminen Vantaalla Kymmenessä kokouksessa esiteltiin ja käsiteltiin valtion maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikkaan liittyviä asioita. Neuvottelukunnan nelivuotisen toiminnan aikana tapahtui hyvin paljon valtakunnallisessa toimintaympäristössä. Uusi laki kotoutumisen edistämisestä astui voimaan Ensimmäinen valtion kotouttamisohjelma valmistui Koska maahanmuuttopolitiikka päätetään hyvin pitkälle valtion tasolla, on kuntatasolla tärkeä seurata valtion politiikkaa. Myös laissa kotoutumisen edistämisestä vastuu valtion ja kunnan kotoutumistoimenpiteiden tarjoamisesta on epäselvä. Kunnalla on lain mukaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. 4. Hyvien etnisten suhteiden kehittäminen ja edistäminen sekä monikulttuurisen ilmapiirin vahvistaminen Vantaalla muun muassa vahvistamalla vuoropuhelua etnisten vähemmistöjen tai heitä edustavien järjestöjen ja kaupungin välillä Jopa 19 kokouksessa käsiteltiin etnisiin suhteisiin liittyviä asioita. Tehtävä on tärkeä, koska millään muulla lautakunnalla tai toimikunnalla ei kaupunkitasoisesti ole niin laajaa asiantuntemusta etnisiin suhteisiin liittyvistä asioista. Neuvottelukunnan rooli vahvistui tällä alueella sikäli, että vuodesta 2011 neuvottelukunta on mukana valintaraadissa, jossa valitaan Vantaan Kulttuuriseppä palkinnon saaja eli henkilö tai yhteisö, joka on omalla toiminnallaan edistänyt hyviä etnisiä suhteita Vantaalla. 5. Monikulttuurisuusasioihin liittyvien aloitteiden tai toimenpide-esitysten tekeminen kaupunginhallitukselle

4 Seitsemässä kokouksessa neuvottelukunta vastasi valtiolta tai kaupungin taholta tulleeseen lausuntopyyntöön tai päätti itse aktiivisesti ottaa kantaa keskusteluissa nousseisiin huolenaiheisiin. Kappaleessa neljä listataan kaikki aloitteet, lausunnot ja kannanotot. 6. Yhteistyö pääkaupunkiseudun kaupunkien vastaavien neuvottelukuntien kanssa Vuosittain yksi neuvottelukunnan kokous järjestetään yhteistyössä Helsingin ja Espoon kanssa. Vuosina 2009 ja 2012 kokous järjestettiin Vantaalla. Vuonna 2012 Vantaa kutsui mukaan Etelä-Suomen ETNO:n yhteiskokoukseen. Kokouksessa keskusteltiin neuvottelukuntien roolista ja mahdollisuuksista vaikuttaa päätöksentekoon. Samalla koottiin vertailu eri neuvottelukuntien tehtävistä ja kokoonpanoista (katso Liite 4). Virkahenkilötasolla pääkaupunkiseudun yhteistyö näyttäytyy vahvimmin metropolipolitiikan edunvalvonnassa Neuvottelukunnan antamat lausunnot, kannanotot ja aloitteet kannanotto kaupunginhallitukselle aikuisten suomen kielen opetuksen riittämättömyydestä Vantaalla (2009) lausunto kotouttamislain uudistamisesta (2010) lausunto ETNOn kokoonpanosta (2011) ehdotus/ kannanotto Kulttuuriseppä palkinnon yhteyteen liitettävästä rahallisesta kannustuksesta (2011) kannanotto siitä, että yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon tulisi sisällyttää maahanmuuttajajärjestöjä (2011) huolenilmaisu varhaiskasvatuksesta: heikentyvätkö maahan muuttaneiden lasten kasvatuspalvelut, jos päivähoito siirtyy sivistystoimeen? (2011) suullinen lausunto Vantaan kaupungin osallisuusohjelman luonnoksesta (2012) lehdistötiedote/ kannanotto, Etelä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunta, Pääkaupunkiseudun monikulttuurisuus- sekä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnat: Etniset vähemmistöt näkyviin kunnan luottamustoimissa (2012) 5. Neuvottelukunnan työskentelyn vaikuttavuus Monet neuvottelukunnan tekemät aloitteet ovat johtaneet toimenpiteisiin.

5 Aikuisten suomen kielen opetuksen riittämättömyyteen liittyvä aloite vaikutti siihen, että sivistystoimessa lisättiin Vantaan aikuisopiston järjestämää Startti suomen kielen opetusta eurolla. Vuonna 2012 maahanmuuttajajärjestö pääsi ensimmäisen kerran mukaan kaupungin yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen joukkoon kaupungin vakinaiseksi kumppaniksi (Hakunilan kansainvälinen yhdistys). Kulttuuripalvelujen myöntämän Kulttuuriseppä-palkinnon yhteyteen liitettiin 2011 neuvottelukunnan aloitteesta 1000 euron rahapalkinto monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan esityksen mukaisesti. Vuodesta 2011 neuvottelukunnan edustaja on ollut vuosittain mukana Kulttuuriseppä palkinnon valintaraadissa. Neuvottelukunta alkoi kaudella käsitellä kevätkokouksissaan kaupungin taloussuunnittelua. Se tuo neuvottelukunnan työskentelyyn mukaan taloudellisen realismin ja parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Vantaan neuvottelukunta on ollut aktiivinen ja aikaansaava myös verrattaessa tuloksia naapurikaupunkeihin. Vuoden 2012 pääkaupunkiseudun kaupunkien neuvottelukuntien yhteiskokous järjestettiin Vantaalla Heurekassa. Tässä kokouksessa vertailtiin Helsingin, Espoon ja Vantaan neuvottelukuntien kokoonpanoa, työskentelyä ja tuloksia (ks. Liite 4). Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan yksi keskeisimmistä tehtävistä on kaupungin monikulttuurisuusohjelman seuranta, arviointi ja uuden nelivuotiskauden ohjelman valmistelu. Neuvottelukunta käsitteli monikulttuurisuusohjelman arviointia kokouksessaan (2/2012). Samassa yhteydessä neuvottelukunta arvioi omaa työtään ja rooliaan ohjelman päämäärien ja toimenpiteiden valossa. Neuvottelukunta ei katsonut roolinsa vahvistuneen lähiympäristöä koskevissa suunnitelmissa (toimenpide 26) eikä myöskään yhteistyön aluetoimikuntien kanssa lisääntyneen (27). Toisaalta neuvottelukunta näki järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön lisääntyneen (toimenpide 27) ja katsoi roolinsa vahvistuneen kunnallisessa päätöksenteossa tällä kaudella (25). Viime vuosina ministeriöiltä on alkanut tulla lausuntopyyntöjä erikseen neuvottelukunnalle kun valmistelussa on laki, asetus tai ohjelma, joka liittyy neuvottelukunnan työhön. Ennen lausuntopyyntöjä tuli vain kaupungilta Monikulttuurisuusasian neuvottelukunnan merkitys tulevaisuudessa Maahanmuuton painopiste on viime vuosina siirtynyt yhä vahvemmin sosiaalipolitiikasta elinkeinopolitiikkaan. Suurin osa Suomeen ja Vantaalle muuttavista maahanmuuttajista tulee töihin, perhesyistä mennessään naimisiin suomalaisen kanssa tai opiskelemaan. Vantaan väestökasvu perustuu nykyään maahanmuuttoon. Samalla Euroopan sisäinen muuttoliike ja taloudellinen taantuma tuovat uusia asiakasryhmiä kunnan palveluiden piiriin. Kaupungin kilpailukyvyn säilyminen ja vahvistuminen liittyy suoraan siihen, miten maahanmuuttajien voimavarat osataan käyttää kaupungin kasvun hyväksi. Kaupunki tarvitsee yhä enemmän kielitaitoista työvoimaa kaupungin omien palvelujen takaajana, ja vantaalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälisiä osaajia.

6 6 Lähes kaikissa Suomen suurissa kaupungeissa toimii neuvottelukunta tai neuvottelukuntaan verrattava toimikunta. Kaudella Vantaan monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan toiminta painottui eniten kaupungin oman monikulttuurisuus- ja maahanmuuttopolitiikan kehittämiseen, seuraamiseen ja siihen vaikuttamiseen sekä hyvien etnisten suhteiden vahvistamiseen, mutta se seurasi myös valtiotason toimintaympäristön muutoksia aktiivisesti. Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi neljässä vuodessa. Tulevaisuudessa neuvottelukunnalla on yhä tärkeämpi tehtävä monikulttuurisuuden asiantuntijana ja tänne muuttavien asukkaiden kuulijana. Liite 1: Neuvottelukuntien kokouksien teemat: kokous maahanmuuttajien asuminen Vantaalla edustajan valinta MILE-seminaariin Brysselissä monikulttuurisuusohjelman käsittely kaupungilla moku-neuvottelukunnan tehtävät 2. kokous monikulttuurisuus kulttuuripalveluissa suomen kielen opetus Vantaalla MILE-projektin loppuseminaarin raportointi kaupunginvaltuutettu Ranbir Sodhin valtuustoaloite matalan kynnyksen kohtaamispaikoista Vantaalla kannanotto kaupunginhallitukselle suomen kielen opetuksen riittämättömyydestä Vantaalla 3. kokous vantaalaisten urheilujärjestöjen (8) kuuleminen, uusi liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti mukana 4. kokous pääkaupunkiseudun yhteiskokous Tikkurilan lukiolla kotouttamislaki kansanedustaja Timo Juurikkala puheenvuoro Monikulttuurisuus metropolissa pääkaupunkiseudun yhteiset projektit 5. kokous Silkinportissa monikulttuurisuusohjelman seuranta rasismin ja syrjinnän seuranta, mukana Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros ja yhdenvertaisuusasioiden asiantuntija Milla Aaltonen

7 7 päätettiin tehdä kannanotto varhaiskasvatuksesta: Heikentyvätkö maahanmuuttaneiden lasten kasvatuspalvelut, jos päivähoito siirtyy sivistystoimeen? kokous teemaseminaari Monikulttuurisuus mediassa - asennetta ja vaikuttamista 2. kokous monikulttuurisuus sosiaali- ja terveystoimessa Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma Vantaa vanhenee viisaasti maahanmuuttajatyön tiimi esittäytyi monikulttuurisuusohjelman seuranta ja kaupungin talousarvio 3. kokous monikulttuurisuusohjelman seuranta lastensuojelun esitys pyydetty lausuntoa kotouttamislain uudistamisesta 4. kokous järjestöjen kuuleminen: maahanmuuttajien omat järjestöt 5. kokous pääkaupunkiseudun yhteiskokous Espoossa 6. kokous kieli- ja kulttuuriryhmien opetus maahanmuuttajien ja pakolaisten vastaanottotoiminnan yleiskatsaus 1. kokous paneelikeskustelu Reilun maahanmuuttopolitiikan rakentajat, vantaalaiset kansanedustajaehdokkaat kuntalaisten tentissä lausunto ETNOn kokoonpanosta tutustuminen DIAKin moniaistiseen tilaan 2. kokous uusi kotouttamislaki esittelyssä mokuohjelman seuranta keskustelu taloussuunnittelusta ja päätöksenteosta kaupungilla 3. kokous järjestöjen kuuleminen: lapsille ja nuorille järjestettävä kotouttava toiminta. Mukana oli 13 vantaalaista järjestöä.

8 8 valittiin neuvottelukunnan edustaja Etelä-Suomen alueelliseen ETNOon (Minna Räsänen) kokous (pääkaupunkiseudun yhteinen) välineitä ja keinoja edistää syrjimättömyyttä ja aktiivista kansalaisuutta 5. kokous käsiteltiin Kulttuuriseppä-palkintoa ja valittiin neuvottelukunnan edustaja valintaraatiin, tehtiin aloite Kulttuuriseppä-palkinnon yhteydessä myönnettävästä rahapalkinnosta (1000 ) suunniteltiin vuoden 2012 painopisteitä kerrottiin tulevasta Kristalliyö-tapahtumasta 6. kokous monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan ja paikallisromanityöryhmän yhteiskokous mukana Hussein Muhamed Vähemmistövaltuutetun toimistosta Tempo-orkesteri esittäytyi ja esiintyi monikulttuurisuusohjelman arvioinnin suunnittelun esittely 1. kokous teemaseminaari järjestöjen rahoituksesta ja avustuksista, RAY:n puheenvuoro 2. kokous osallisuusohjelma, mukana ohjelmasta vastaava Katja Syvärinen maahanmuuttajien työllisyys, mukana työllisyyspalvelujohtaja Anu Tirkkonen 3. kokous Kadonnut tyttö elokuva monikulttuurisuusohjelman arviointi, neuvottelukunta arvioi myös omaan toimintaansa liittyvien toimenpiteiden toteutumista 4. kokous Monikulttuurisuus kaupunkisuunnittelussa, mukana asiantuntijoina asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson, asemakaava-arkkitehti Johanna Rajala ja uusi kaupunkisuunnittelujohtaja 5. kokous Etelä-Suomen ETNOn, Helsingin, Espoon ja Vantaan neuvottelukuntien yhteinen kokous Heurekassa hyvät käytännöt neuvottelukuntatyöskentelyssä, osallisuutta tukevat toimet Vantaan musiikkiopiston Tempo-orkesteri ja Mikkolan tyttöjen teatteriryhmän Kadonnut tyttö elokuva

9 9 6. kokous Juhlakokous Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toimiston tiloissa Länsimäessä THL:n Maamu-tutkimuksen tulokset, mukana THL:n asiantuntijat Vantaa mukana kehittämässä kotoutumiskoulutusta Vantaan omien OSSUhankkeiden esittely Liite 2: Monikulttuurisuusohjelman seurantaindikaattorit vuosittain Liite 3: MOKU-neuvottelukunta 2009, 2011 Liite 4: Helsingin, Espoon ja Vantaan maahanmuutto- ja kotouttamisasiain neuvottelukuntien vertailu