MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SAKSAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SAKSAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

2 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua. Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee Opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetusjärjestelyt Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle. Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissakin kielissä voi olla rajatut mahdollisuudet saada kirjallista oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan tuottamalla oppimateriaalilla on keskeinen merkitys. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta, järjestämisestä ja arvioinnista tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Saksan kielen opetuksen ja kielen ominaispiirteitä Yli 100 miljoonaa eurooppalaista puhuu saksaa äidinkielenään. Saksan kieli on siten suurin eurooppalainen äidinkieli. Saksa on indogermaaninen kieli, jossa on latinalaiset kirjoitusmerkit. Saksalaisiin aakkosiin kuuluu 26 kirjainta. Saksan kielessä on kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri. Kieli on jaettu kymmeneen sanaluokkaan, jotka jakautuvat taipuviin ja taipumattomiin sanaluokkiin. Taipuvia sanaluokkia ovat verbit, substantiivit, artikkelit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit. Taipumattomia sanaluokkia puolestaan ovat adverbit, prepositiot, konjunktiot ja interjektiot. Aikamuotoja saksan kielessä on kuusi: preesens, perfekti, imperfekti, pluskvamperfekti, 1. futuuri ja 2. futuuri. Sijamuotoja on neljä: nominatiivi, genetiivi, datiivi ja akkusatiivi. Saksassa äidinkielen opetuksen tavoitteena on kielitaidon perusteellinen hallinta. Ulkomailla äidinkielen opetuksella on lähinnä saksan kielen taitoa tukeva ja ylläpitävä funktio ja se voi keskittyä suomen ja saksan kielen eroihin ja ominaispiirteisiin. Säännöllinen kokoontuminen saksankielisessä ryhmässä tukee samastumista ryhmän kielellisiin ja kulttuurisiin juuriin. TASO I TAVOITTEET uskaltaa ilmaista itseään saksan kielellä. Opetuksen tehtävä on herättää ja pitää yllä oppilaan puhevalmiutta. oppii kysymään, vastaamaan ja kertomaan saksan kielellä oppii lukemaan ja kirjoittamaan yksinkertaisia tekstejä

3 tutustuu saksankieliseen lastenkirjallisuuteen laajentaa sanavarastoaan tutustuu saksalaiseen kulttuuriin oppii puhumaan selvästi KESKEISET SISÄLLÖT tarkkaavainen kuuntelu ja osallistuminen keskusteluun ajatusten ja tunteiden ilmaisu tilanteeseen sopivalla tavalla (suullinen ilmaisutaito) saksankieliseen lastenkirjallisuuteen tutustuminen (sadut, tarinat, runot, kuunnelmat ) merkitykseen keskittyvä kuunteleminen lyhyiden tekstien lukeminen saksalaisten lastenlaulujen laulaminen Kirjoittaminen lasta rohkaistaan kirjoittamaan yksinkertaisia sanoja ja lauseita leikkien ja sanaristikoiden avulla pienten kertomusten keksiminen, kokemusten ja asioiden kuvailu saksan kielen pohdiskeleva tarkastelu ja säännönmukaisuuksien toteaminen tutustuminen saksalaisiin aakkosiin oikeinkirjoituksen, kuten suurten ja pienten alkukirjainten ja pisteiden tai kysymysmerkkien käytön harjoittelu jatkuva huomion kiinnittäminen saksan ja suomen kielen eroihin ja ominaispiirteisiin saksalaisen juhlaperinteen huomioiminen opetuksessa, esimerkiksi juhlien järjestäminen karnevaali-aikana ja pääsiäisenä TASO II TAVOITTEET oppii käsittelemään rakentavasti omia ja muiden ilmaisuja laajentaa ja vahvistaa sanastoaan oppii arvioimaan omaa osaamistaan ja pohtimaan omaa ajatteluaan ja oppimistaan kehittää merkitykseen keskittyvää lukutaitoaan erityyppisten tekstien avulla rakentaa sanastoaan oman kokemuspiirinsä pohjalta oppii työskentelemään projektiorientoituneesti parin kanssa ja ryhmissä hankkii itsevarmuutta ihmisten välisissä kanssakäymisissä syventää tietojaan kielen lainalaisuuksista, periaatteista, säännöistä ja normeista KESKEISET SISÄLLÖT keskusteluvalmiuden herättäminen oman mielipiteen esittäminen kertominen omista kokemuksista

4 argumentoinnin opettelu ilmaisuvoimaisen ja luonnollisen puhumisen harjoittelu (teatteri) arkipäiväisten tilanteiden tehokas hallinta, esim. anteeksipyytäminen, riitely ja sopiminen, puhelinkeskustelu, neuvon pyytäminen, onnittelu puheen sääntöjen ymmärtäminen ja huomiointi saksankielisten lastenkirjojen esittely, niistä keskustelu ja niiden suullinen referointi rohkaiseminen oma-aloitteiseen lukemiseen runojen lukeminen, esittäminen ja ulkoa opettelu Kirjoittaminen saneluiden kirjoittaminen omista kokemuksista kirjoittaminen ja kuultujen tarinoiden omin sanoin kertominen omien tekstien tuottaminen aukkotekstien täyttäminen esineiden yksinkertainen kuvailu vapaa kirjoittaminen virikkeiden mukaan, esimerkiksi kuva, kuvatarina, puheen rytmi tai laulu perehdytään sanaluokkiin ja niiden käyttöön (verbi, substantiivi ja adjektiivi) suurten ja pienten alkukirjainten, yhdyssanojen, pitkien ja lyhyiden vokaalien, samanlaisten ja samantapaisten äänteiden käyttö, verbien ja adjektiivien substantivointi eri aikamuotojen ymmärtäminen tarinoiden ja kertomusten avulla johdatus Saksan historiaan ja saksalaisen kirjallisuuden historiaan Saksan ja Suomen kulttuurien yhdenmukaisuuksien ja erilaisuuksien näkyväksi tekeminen perinteisten juhlien valmistelu ja viettäminen TASO III TAVOITTEET omaa varman kielentuntemuksen, joka mahdollistaa kommunikatiivisten tehtävien ratkaisun osaa pohtia kielijärjestelmää, kielellisiä muutoksia, saksan kielen asemaa Euroopassa, kielinormien merkitystä ja kielivariaatioiden funktiota oppii viestimään suullisesti ja kirjallisesti oppii käsittelemään tekstejä ja eri tiedotusvälineitä kriittisesti ja luovasti kehittää tekstin ymmärtämisen taitojaan ja pystyy arviomaan sitä oppii rakentamaan identiteettiään oman äidinkielen avulla syventää tietojaan erityyppisten tekstien avulla hallitsee kielen lainalaisuudet, periaatteet, säännöt ja normit KESKEISET SISÄLLÖT omista kokemuksista kertominen ja tarinoiden keksiminen. Huomiota kiinnitetään tekstin peruselementteihin, kuten johdantoon, lopetukseen, tapahtumien kronologisen etenemiseen ja aikamuotojen sopivuuteen lyyristen ja eeppisten tekstien ajatuksellisen ja tunteellisen sisällön pohtiminen

5 lyhyiden eeppisten tekstien esittäminen omin sanoin lyyristen tekstien lausuminen tekstin kanssa ja ilman sitä elämyksiin perustuvia roolileikkejä puheen pitäminen muistiinpanojen avulla ja ilman mielipiteen esittäminen ja perustelu väittely diskurssisääntöjä noudattaen tarkka lukeminen, pragmaattisten, lyyristen ja kaunokirjallisten tekstien/tekstinosien luominen ja muokkaaminen kaunokirjallisten tekstien ääneen luku ja kertominen omin sanoin henkilöhahmojen toiminnan ymmärtäminen epiikassa ja draamassa dialogien ja kohtausten esittävä lukeminen tekstin ja puheen rytmin ja soinnin ymmärtäminen, huomion kiinnittäminen merkityksiin lyyrisiä tekstejä luettaessa kertominen ja kuvailu eri kertojien näkökulmasta Kirjoittaminen asiasisällön kirjallinen valmistelu, esimerkiksi kuulijapiirin edessä pidettävä puhe kuvailu, raportointi ja pöytäkirjan pito kuvista kirjoittaminen, olennaisuuksien ja tyypillisten piirteiden käsittäminen ja pukeminen sanoiksi, vertaileva kirjoittaminen yhdestä näkökulmasta käsin tekstissä esiintyvien helppojen ongelmakohtien selvittäminen mielipiteiden perusteltu esittäminen tehtävän mukaisen kirjoitusprosessin suunnittelu kerronnallisia kokeiluja, esimerkiksi jatkon keksiminen kertomukselle luova kirjoittaminen, erityisesti kertomisen ja kuultujen tarinoiden omin sanoin toistamisen yhteydessä, esimerkiksi tarinoiden kirjoittaminen tai tunnelmien ja tunteiden ilmaisu varma kielellinen tietämys sanaluokista verbi, substantiivi ja adjektiivi sanojen säännönmukainen kirjoittaminen lauseissa ja teksteissä, erityisesti seuraavien tietojen vahvistaminen ja käyttö: pitkät ja lyhyet vokaalit, samanlaiset ja samantapaiset äänteet, suuret ja pienet alkukirjaimet, yhdyssanat sekä verbien ja adjektiivien substantivointi eri aikamuotojen käyttäminen tarinoissa ja kertomuksissa tekstin rakenteeseen liittyvien sääntöjen ymmärtäminen ja niiden käyttäminen omia tekstejä tuotettaessa sanojen yhdistely ja johtaminen toisista sanoista tekstien itsenäinen tarkastaminen eri apuvälineiden, kuten sanakirjojen ja kielioppikirjojen avulla imperfektin ja pluskvamperfektin käyttäminen Saksan historian tuntemuksen syventäminen, erityisesti historian kriittinen pohtiminen Saksan kirjallisuuden historian sekä musiikin historian tuntemuksen syventäminen historiallisten ja ajankohtaisten tekstien ja tiedotusvälineiden kriittinen ja luova käsittely saksalaisten näytelmien ja elokuvien tarkastelu (lukeminen, referointi, näytteleminen ) kielelliseen vähemmistöön kuulumisen tunteen lisääminen yhteisen toiminnan kautta kanssakäymisen muotoja vähemmistönä enemmistön keskellä (saksalaiset Suomessa) ja enemmistönä enemmistön joukossa (saksalaiset Saksassa)

6 ARVIOINNIN PERIAATTEET Maahanmuuttajien äidinkielen arviointi perustuu sekä opetuksen suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Arvioinnissa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Arviointipalaute tarkoittaa suullista tai kirjallista palautetta oppilaan edistymisestä, jota voidaan antaa esim. tiedotteella tai arviointikeskustelussa. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisesta ja edistymisestä sekä tukea itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppiaineen arviointi perustuu mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin. Oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Todistukseen merkitään opetettava kieli ja opetuksen laajuus. Vuosiluokkien 1 6 arviointi on sanallista. Vuosiluokilla 7 9 annetaan sekä sanallinen että numeerinen arviointi. Numeroarviointi kuvaa osaamisen tasoa. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta perusopetuksen päättyessä Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet. pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja

7 Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita