Ruokolahden kunta RUOKOLAHDEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruokolahden kunta RUOKOLAHDEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010"

Transkriptio

1 Ruokolahden kunta RUOKOLAHDEN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 Ruokolahden kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ VESIHUOLLON NYKYTILA Vesihuolto kunnan alueella Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kunnan alueella Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Vesihuollon toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa Vesihuollon turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta Ilmastonmuutos ja vesihuolto Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät Organisatoriset linjaukset Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Rahoituksen ja tukemisen periaatteet VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla Vesijohtoverkosto Jätevesiverkosto Vesihuoltoverkostojen saneeraus Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Verkostojen tarvealueet Haja-asutusalueet Talousvesi Jätevesi Vesihuollon toimintavarmuus Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus Raakavesilähteiden riittävyys VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla Verkostojen kattavuus ja ylläpito Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet Vesihuoltoverkosto Vesihuoltolaitokset Vedenhankinta Jätevesien käsittely ja liete... 18

3 Ruokolahden kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 6.4 Vesihuoltoverkostojen saneeraus Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja Kiinteistökohtaiset vesihuoltoratkaisut Muut palvelut Muut toimenpiteet Muiden vedenkäyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeet Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin Organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen Yhteistyö kunnan alueella Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Vesihuollon kustannusarviot Suunnitelman vaikutusten arviointi Toimenpideohjelma TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN Tiedottaminen Suunnitelman ajan tasalla pitäminen YHTEENVETO TAULUKKO Taulukko 1: Ruokolahden pohjavesialueet ja pohjavedenottamot..6 Taulukko 2: Meltolan jätevedenpuhdistamon perustiedot..7 Taulukko 3: Ruokolahden väestöennuste Taulukko 4: Toimenpideohjelma..22 Taulukko 5: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelysuositus..25 Taulukko 6: Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kustannustietoja.26 LIITTEET Liite 1: Haja-asutusalueiden jätevesiä koskevat käsittelysuositukset alueittain Liite 2: Kustannustietoa jätevesijärjestelmistä Liite 3: Vesihuollon kustannusarviot KARTTALIITTEET Karttaliite 1: Vesihuoltolaitoksen nykytila ja tehdyt suunnitelmat Karttaliite 2: Haja-asutusalueen jätevesien käsittelysuositukset

4 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma JOHDANTO Vesihuoltolain (119/2001) 5.2 :n mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitoksen kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelma. Vuonna 2003 valmistunut Ruokolahden kunnan (Ruokolahti) vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin samanaikaisesti Imatran kaupungin ja Rautjärven kunnan kanssa. Kehittämissuunnitelmien laatimisesta vastasi Suunnittelukeskus Oy. Tämän työn tarkoitus on päivittää em. Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma. Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu yhteistyössä Ruokolahden ja Imatran seudun ympäristötoimen kanssa. Kehittämissuunnitelma on päivitetty samanaikaisesti Imatran kaupungin, Rautjärven ja Parikkalan kuntien kanssa. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus) työtä ovat ohjanneet Juha Skippari ja Esa Houni. Kunnan yhdyshenkilöinä ovat toimineet Arja Villanen ja Olli Syrjänen. Imatran seudun ympäristötoimessa yhdyshenkilöinä ovat toimineet Merja Kaksonen, Jyri Hassinen, Helena Kaittola, Juha Hyrkäs, Marttinen Nina, Armi Kainulainen ja Anna-Maija Wickström. Imatran seudun ympäristötoimessa työn kirjoittamisesta on vastannut Riikka Lihavainen. Vesihuoltolaitoksen nykytila- ja suunnitelmakartan laati Arto Karisuo (T:mi Karisuo). Nykyisin vesihuolto nähdään välttämättömyyspalveluna. Toimiva vesihuolto on edellytys niin nykyaikaiselle asumiselle kuin elinkeinotoiminnallekin. Vesihuolto on tiiviissä yhteydessä yhdyskuntien eri sektoreiden toimintaan, joten sen vaikutukset ulottuvat laajalle.

5 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 2 2 VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ Vesihuoltolain (119/2001) velvoitteita: - kunnan vesihuollon kehittämis- ja järjestämisvastuuseen vaikuttavat suurehkon asukasjoukon tarve, ympäristön- ja terveydensuojelulliset syyt. - vesihuoltolaitoksen palvelujen järjestämis- ja toimittamisvelvollisuus toiminta-alueella: Huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu lisäksi vesihuoltoverkoston ylläpitovastuu sekä yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon tarpeesta lähtevä verkostojen laajentaminen. - vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä vesihuoltoverkostoon. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesihuoltolaitteistosta vesihuoltolaitoksen liitämiskohtaan saakka. Toiminta-alueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen vesihuoltoa koskevat velvoitteet perustuvat terveydensuojelulain (764/1994), ympäristönsuojelulain (86/2000) sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja sen alaiseen sääntelyyn. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tapauskohtaisen harkinnan perusteella myöntää vapautuksen liittämisvelvollisuudesta seuraavin edellytyksin: - liittämiskustannusten kohtuuttomuus; - vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella; - kiinteistökohtainen vedenottamo riittää turvaamaan vaatimukset täyttävän vedensaannin; tai - jätevettä muodostuu vähän eikä siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisesta; tai - huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen voidaan järjestää muutoin asianmukaisesti Vesihuoltolakia ollaan parasta aikaa uudistamassa. Lakiuudistuksen keskeisimmät uudistukset tulevat koskemaan hulevesien hallintaa, vesihuoltolaitoksen talouden valvontaa, vakiohyvitystä ja erityistilanteisiin varautumista. Lakiuudistuksen myötä hulevesien hallinnan sääntely tullaan siirtämään maankäyttö- ja rakennuslain sääntelyn piiriin ja viemäröinti vesihuoltolain piiriin. Uutena lakiin on tulossa säädökset taantuvien alueiden mahdollisuudesta supistaa vesihuoltolaitosten toiminta-alueita. Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003, ns. haja-asutusalueiden jätevesiasetus, jäljempänä hajajätevesiasetus) Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien haitta-aineiden poistamiselle asetetut vähimmäisvaatimukset ovat: orgaaninen aine (BHK7) 50 g/as/vrk, kokonaisfosfori 2,2 g/as/vrk ja kokonaistyppi 14 g/as/vrk. Hajajätevesiasetusta ollaan tarkentamassa. Lakimuutoksessa haja-asutusalueiden 68 vuotta täyttäneet vakinaiset asukkaat ja kiinteistön haltijat vapautettaisiin jätevesien käsittelyvaatimuksista. Vapautus ei koske uudisrakentamista. Lisäksi lakiin tarkennetaan missä tilanteessa kiinteistönomistajat voisivat hakea kunnalta viiden vuoden mittaista vapautusta asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Lakiesitys antaa myös haja-asutusalueiden asukkaille lisäaikaa ottaa käyttöön uudet vaatimukset täyttävät jätevesijärjestelmät. Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityk-

6 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 3 sen, lakimuutos tulee voimaan Uusien määräysten mukainen puhdistustaso tulee saavuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Muita vesihuoltoon liittyvät kansallisia säädöksiä: Vesihuollon tukilaki 686/2004, Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006, Vesilaki 264/1961 ja -asetus 282/1962, Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja -asetus 169/2000, Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 ja -asetus 895/1999, Terveydensuojelulaki 764/1994 ja asetus 1280/1994, Valmiuslaki 1080/1991, Pelastuslaki 468/2003. Vesihuoltoon liittyviä EU-direktiivejä: Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY), Pohjavesidirektiivi (2006/118/EY), Juomavesidirektiivi (98/83/EY), Yhdyskuntajätevesidirektiivi (91/271/ETY), Ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY), Lietedirektiivi (86/278/ETY), Tulvadirektiivi (2007/60/EY). 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Vesihuolto kunnan alueella Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Ruokolahden kunta sijaitsee Etelä-Karjalassa rajoittuen Saimaaseen ja valtakunnan rajaan, Imatran ja Lappeenrannan kaupunkeihin sekä Parikkalan, Rautjärven, Puumalan, Sulkava ja Punkaharjun kuntiin. Kunnan pinta-ala on km², josta maapinta-alaa on 944,28 km², vesipinta-alaa 269,46 km². Rantaviivaa on km. Ruokolahden asukkaasta noin 65 % (noin as.) on liittyneenä vesihuollon (vesijohto- ja jätevesiverkoston) piiriin. Vuoden 2010 alussa voimaan astuneessa osakuntaliitoksessa Mietinsaari ja Äitsaari yhdistyivät Ruokolahteen. Kunta on harvaanasuttua ja asutuksen painopiste on kunnan eteläosan taajamissa, jossa asuu arviolta asukasta. Kunnan alueella arvioidaan olevan noin 3000 kesämökkiä. Ruokolahden kunnanhallitus on hyväksynyt vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Verkostot Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen kuuluvat Kirkonseudun, Salosaaren, Oritlammen ja Huhtasenkylän asemakaava-alueet. Vesihuoltolaitoksella on li-

7 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 4 säksi useita toiminta-alueen ulkopuolisia liittyjiä. Vesihuoltolaitoksen toimintaalue on esitetty karttaliitteestä 1. Ruokolahden vedenjakelujärjestelmässä on kolme painepiiriä. Vuonna 2009 vesijohtoverkostoon pumpattiin vettä yhteensä m³ (600 m³/d). Kirkonseudun (82 % koko vedenkulutuksesta) painepiirissä on vesitorni, jonka tilavuus on m³. Painepiiristä on yhdysvesijohto Imatran kaupungin pohjoisosassa sijaitsevalle Saarlammen alueelle, jonne kunta toimittaa vettä jatkuvatoimisesti. Oritlammen (9 % vedenkulutuksesta) painepiiristä on yhdysvesijohdot Rautjärven ja Imatran verkostoihin, joista voidaan johtaa vettä tarvittaessa. Huhtasenkylän (9 % koko vedenkulutuksesta) painepiiri on yhdistetty Imatran vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vesijohtoverkoston putkipituus on 73 km. Putkisto on muovia, lukuunottamatta kiinteistökohtaisia johtoja, joista osa on edelleen terästä. Lisäksi kunnan alueella on muutamia kaivoja, jotka ovat kiinteistökohtaisessa tai yhteiskäytössä olevia talousvesikaivoja. Viemäriverkosto perustuu erillisviemäröintijärjestelmään, johon kuuluu 27 pienpumppaamoa. Jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Ruokolahden kunnan, Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien yhteiselle jätevedenpuhdistamolle (Meltolan jätevedenpuhdistamo), joka sijaitsee Imatran Meltolassa. Viemäriverkoston pituus on noin 80 km, josta 5 km on keskustaajaman ja yleisten alueiden hulevesiverkostoa. Jätevesiverkosto on pääosin muovia, vanhoja betonisia putkisto-osuuksia on käytössä noin 10 km. Vuonna 2009 Meltolan jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin m³ ( m³/d) jätevettä, josta Ruokolahden osuus oli m³ (noin 600 m³/d) eli noin 5 % jätevedenpuhdistamolla käsitellystä jätevedestä. Suurimpia yksittäisiä veden ja jäteveden tuottajia ovat Ruokolahden terveysasema ja palvelukeskus, Virmutjoen vesiosuuskunta, Koulukeskus ja Rasilan pesula sekä Puntalan teollisuusalue. Kunnan alueella on useita vesihuoltoverkoston vesistöalituksia 1, joista suurin osa sijaitsee Saimaalla. Vesihuoltoverkoston vesistöalituksia huolletaan 10 vuoden välein. Tarkemmat tiedot vesistöalituksista löytyvät sivun alalaidassa olevasta alaviitteestä. Taajamien ulkopuolella, haja-asutusalueella kiinteistöjä on liitetty kunnan vesihuoltoverkostoon yksittäisinä liittyjinä tai osuuskunnittain. Kunnan alueella toimii viisi vesiyhtymää: Utulan vesiosuuskunta, Koholanmäen, Virmutjoen, Puntala-Kuokkalammin ja Haloniemen vesihuolto-osuuskunnat. Utulan vesiosuuskunnalla on käytössään oma vedenottamo. Muut osuuskunnat ovat liittyneet kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Puntala-Kuokkalammin ja Haloniemen vesihuolto-osuuskuntien toiminta-alue 1 Saimaalla sijaitsevia vesihuoltoverkoston (vesi ja viemäri) vesistöalituksia: Rasila - Matikkala 740 m, Ukonsalmi 300 m, Mustikkaniemi - Vaittila 710 m, Lampsiinlampi - Imatra m, Verkkoniemi-opisto 320 m, Pappilanlahti 240 m, Sudenaution linja 840 m, Rasila Virmutjoki m (800 m linjasta Haloniemen ja 110 m Rantalinnan alueille) sekä Kyläjärven alueella m. Lisäksi Virmutjoen vesihuolto-osuuskunnan alueella sijaitsee pienempiä jokien alituksia. Vesijohtoverkoston vesistöalituksia: Haukpohja - Imatran Törönlahti m.

8 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 5 Haloniemen, Puntala-Kuokkalammen vesihuolto-osuuskuntien toiminta-alueet on määritetty. Lisäksi Virmutjoen vesiosuuskunnan vesijohtoverkoston toimintaalue on hyväksytty. Utulan ja Koholanmäen osuuskuntien toiminta-alueita ei ole hyväksytty. Utulan vesiosuuskunnan toiminta-alueen laajennukselle (jätevesi) olisi tarvetta. Puntala-Kuokkalammen vesihuolto-osuuskunnan toiminta-aluetta ollaan laajentamassa Lassilan alueelle sekä Rautjärven puolelle Niskapietilään. Muita osuuskuntien laajenemissuunnitelmia ei ole tällä hetkellä tiedossa. Kunnan alueella on runsaasti pienvesistöalueita sekä rantaviivaa Saimaaseen. Suurin osa kunnan alueella olevista vapaa-ajanasunnoista sijoittuu ranta-alueille. Pysyvää asutusta on Äitsaaressa, Salosaaressa, Mietisaaressa ja Härskiäsaaressa. Jätevesijärjestelmien sako- tai umpikaivolietteet kuljetetaan Meltolan jätevedenpuhdistamolle, josta ne toimitetaan muun puhdistamolietteen mukana jatkokäsittelyyn Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n Kukkuroinmäen jätekeskukseen Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely Pohjavesialueet Kaakkois-Suomen pohjavesivarat kuuluvat Salpausselkävyöhykkeen reunalla sijaitseviin runsaisiin ja luontaiselta tilaltaan hyvälaatuisiin pohjavesiesiintymiin. Kokonaan tai osittain Ruokolahden alueella sijaitsevia pohjavesialueita on yhteensä 13. Näistä neljä kuuluu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin Kaakkois-Suomen ELY keskus) luokittelun mukaisesti tärkeisiin pohjavesialueisiin 2 (I luokka) ja yhdeksän on vedenhankintaan soveltuva 3 (II luokka) pohjavesialue. Pohjavesialueille ei ole laadittu erillisiä suojelusuunnitelmia. Kunnan alueella olevien pohjavesialueiden vedenlaatua uhkaavia riskitekijöitä ovat mm. tienpito, jätevesiviemärit (noin 1/3 viemäriverkostosta) sekä kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät. Vedenhankinta ja vedenottamot Kunnan vesihuoltolaitoksen vedenhankinta perustuu pohjaveteen. Päävedenottamona toimii Lampsiinlammen pohjavedenottamo. Lampsiinlammen vedenottokapasiteettia tullee lisääntymään ottamolle rakennettavan kolmannen kaivon myötä. Lisäksi kunnan alueella toimii Oritlammen pohjavedenottamo. Pohjavedenottamoita koskevat tiedot on koottu taulukkoon 1. Imatran Vesi toimittaa vettä Huhtasenylään Immalan vesilaitokselta. 2 I luokan pohjavesialueita ovat Lampsiinlampi, Oritlampi, Vesioronkangas (osittain Imatran puolella) ja Saarlampi. Näiden yhteenlaskettu kokonaisantoisuus on m³/d. Vesioronkangas kuuluu Kaakkois-Suomen laajimpiin (I luokan) pohjavedenottoalueisiin, sen muodostumisalueen ala on 8,86 km². 3 II luokan pohjavesialueeseen kuuluu II SS Ruokolahti, Lakiakangas, Lapinkangas, Lonkkaharju, Rapakonkangas, Alakangas, Valkjärvi, Korikangas, Sipinniemi ja Kalalamminkangas Näiden arvioitu kokonaisantoisuus on m³/d. II SS Ruokolahden pohjavesialueen muodostumisalueen ala on peräti 27,46 km 2 ja kokonaisantoisuus m 3 /d.

9 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 6 Pohjavesialue (luokka) Taulukko 1. Ruokolahden pohjavesialueet ja pohjavedenottamot arvioitu vesioikeuden pohjavedenottamo pumpattu kokonaisantoisuus lupa (käyttöönotto / vesimäärä m 3 /d saneeraus) m 3 /d (m 3 /a) m 3 /d Lampsiinlampi (I) Oritlampi (I) Lampsiinlammen pohjavedenottamo (1967/2005) Oritlammen pohjavedenottamo (1977/2006) noin 410 m 3 /d ( m 3 /a) noin 40 m 3 /d ( m 3 /a) vedenkäsittely ph:n säätö (lipeä) ph:n säätö (lipeä) Lampsiinlammen pohjavedenottamon vedenottolupa perustuu Itä-Suomen aluehallintoviraston antamaan vesilupapäätökseen nro 36/10/2. 4 Veden laatua seurataan talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Lampsiinlammen ja Oritlammen pohjavedenottamoiden vedenlaatu on tutkimusten mukaan hyvä ja vesinäytteet ovat täyttäneet talousveden laatuvaatimukset.. Raakavesilähteiden riittävyys Ruokolahden kunnan pohjavesivarat riittävät hyvin kunnan nykyiseen vedentarpeeseen. Tärkeillä pohjavesialueilla olevilta vedenottamoilta on viime vuosina pumpattu pohjavettä keskimäärin noin 500 m³/d. Jätevedenkäsittely Jäte- ja hulevedet johdetaan siirtoviemärillä Meltolan jätevedenpuhdistamolle, joka on vuonna 1981 rakennettu rinnakkaissaostuslaitos. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään asukkaan jätevedet Imatran kaupungin, Ruokolahden kunnan, Lappeenrannan kaupungin (Korvenkylä, Rauha-Tiuru alue ja Aholan vesihuolto-osuuskunta) ja Rautjärveden kunnan Asemaseudun alueilta. Meltolan jätevedenpuhdistamon perustiedot on esitetty alla olevassa taulukossa 2. 4 Itä-Suomen aluehallintovirasto Dnro ISAVI/6/04.09/2010

10 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 7 Taulukko 2. Meltolan jätevedenpuhdistamon perustiedot Ympäristölupa Lupamääräykset Jätevedenkäsittelyprosessi Lietteenkäsittelyprosessi Meltolan jätevedenpuhdistamo Ilmastusallas V = m³ Jälkiselkeytysallas A = m² Purkuvesistö (keskivirtaama) ISY-2006-Y-238, lupa voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen mennessä enimmäispitoisuus vähimmäisteho BOD 7(ATU) 10 mg/l 90 % Kokonaisfosfori 0,5 mg/l 90 COD Cr 125 mg/l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 Arvot lasketaan ¼ - vuosikeskiarvona mahdolliset ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien. välppäys hiekan- ja rasvanerotus esiselkeytys ilmastus jälkiselkeytys sakeutus kuivauslinko - kompostointi Vuoksi (600 m 3 /s) Mitoituskuormitus Kuormitus (2009) Kuormitusvirtaama m³/d m³/d BOD 7(ATU) kg/d kg/d Fosforikuorma 230 kg/d 66,9 kg/d Kiintoaine kg/d kg/d Puhdistamolla käsitellään jätevesien lisäksi sako- ja umpikaivolietteitä. Vuonna 2009 puhdistamolla syntyi jätevesilietettä noin m 3 ja laitokselle tuotiin sakokaivolietettä noin m³. Jätevesiliete sakeutetaan ja kuivataan lingolla (kuiva-ainepitoisuus 30 %). Kuivattu liete toimitetaan kompostoitavaksi Kukkuroinmäen jätekeskukseen, Vapon kompostointilaitokselle. Valmista kompostia käytetään mullan valmistukseen, maanparannukseen sekä maisemointiin. Puhdistamon jätevesikuormituksen vaikutukset Vuoksen veden laatuun ovat vähäiset vesistön suuren virtaaman takia. Jätevesien purkupaikan alapuolisella havaintopaikalla vaikutus näkyy lähinnä veden hygieenisen laadun lievänä huononemisena. Jätevesien vaikutukset eivät ulotu mainittavassa määrin Venäjän puolelle. Puhdistamo toimii ja ikääntymisestä huolimatta laitteisto ja allasrakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Laitoksen saneeraussuunnittelu pyritään aloittamaan vuonna 2011 ja varsinainen saneeraus pyritään aloittamaan vuonna 2013.

11 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kunnan alueella Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Ruokolahden kunta ja Virmutjoen vesiosuuskunta ovat sopineet veden johtamisesta vuonna 1993 tehdyllä sopimuksella. Alueelle on valmistunut hiljattain viemäriverkosto, joten jäteveden osalta sopimusta ollaan laatimassa.. Ruokolahden kunta ja Puntala-Kuokkalammin vesihuolto-osuuskunta ovat sopineet vuonna 2005 tehdyssä sopimuksessa vesihuoltoyhteistyöstä. Vesihuoltolaitos toimittaa vettä osuuskunnan alueelle ja alueen jätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon. Ruokolahden kunta ja Haloniemen vesihuolto-osuuskunta ovat sopineet vuonna 2006 tehdessä sopimuksessa vesihuoltoyhteistyöstä. Kunnan vesihuoltolaitos toimittaa vettä osuuskunnan alueelle ja alueen jätevedet johdetaan vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon. Ruokolahden kunta ja Ruokolahden Linna Oy ja alueen muut kiinteistöosakeyhtiöt ovat sopineet vuonna 2008 tehdyssä sopimuksessa vesihuoltoyhteistyöstä. Vesihuoltolaitos toimittaa alueelle talousveden ja alueen jätevedet johdetaan kunnan verkostoon. Rantalinnan alueen kaavan mukaisen rakentamisen edetessä vesihuollon sopimustilanne on syytä tarkistaa. Ruokolahden kunta ja Koholanmäen vesihuolto-osuuskunta ovat sopineet veden ja jäteveden johtamisesta vuonna 2009 sopimuksella. Ruokolahti - Imatra Ruokolahden kunta ja Imatran kaupunki ovat sopineet jatkuvasta ja tilapäisestä veden toimittamisesta Imatran vesijohtoverkostosta Ruokolahden vesijohtoverkostoon tai veden toimittamisesta Ruokolahden vesijohtoverkostosta Imatran vesijohtoverkostoon vuonna 2004 allekirjoitetulla sopimuksella. Sopimuksen lähtökohtana on, että normaalitilanteissa vesijohtoverkoston linjaventtiili on kiinni (poikkeuksena on Saarlampi, jonne kunta toimittaa vettä jatkuvatoimisesti). Vesijohtoverkoston putkistoja huuhdellaan säännöllisin väliajoin, jotta veden laatu pysyisi hyvänä. Lisäksi vesistöalitukset tarkastetaan 10 vuoden välein. Ruokolahden kunta ostaa vettä Imatran Vedeltä Huhtasenkylän verkostoalueelle. Ruokolahden kunta ja Imatra ovat sopineet yhteisviemäröintisopimuksessa Ruokolahden kunnan jätevesien johtamisesta Meltolan jätevedenpuhdistamolle. Ruokolahti - Rautjärvi Ruokolahden ja Rautjärven kunnat ovat tehneet vuonna 2001 vesihuoltoyhteistyösopimuksen, joka koskee jätevesien johtamista Rautjärven Asemaseudulta Ruokolahden viemäriverkoston kautta Meltolan jätevedenpuhdistamolle.

12 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 9 Ruokolahden ja Rautjärven kunnat ovat sopineet jatkuvasta ja tilapäisestä veden toimittamisesta Ruokolahden Oritlammen vesijohtoverkostosta Rautjärven Asemaseudun vesijohtoverkostoon. Lähtökohtana on, että normaalitilanteissa kuntien rajalla oleva vesijohtoverkoston linjaventtiili on kiinni ja se avataan Rautjärven kunnan ilmoittaessa veden ostamisesta. Pääsääntöisesti Ruokolahden kunta myy Oritlammen pohjavedenottamosta tuotettua vettä tai tilanteen mukaan Imatran vesihuoltolaitokselta ostettua vettä. Vesijohtoverkoston putkistoja huuhdellaan säännöllisin väliajoin, jotta veden laatu pysyisi hyvänä. Alueelliset yleissuunnitelmat Maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman tekeminen aloitetaan vuoden 2011 puolella. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelman laatiminen aloitettaneen lähi vuosien aikana. Etelä-Karjalan yhteistä valmiussuunnitelmaa päivitetään parasta aikaa. 3.3 Vesihuollon toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa Vesihuollon turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa Vesilaitos Vesihuollon toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteissa koskeva toimintaohje on päivitetty Toimialakohtainen valmiussuunnitelma valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Kunnan tulvariskikartoitus on tehty elokuussa Meltolan jätevedenpuhdistamolle on laadittu velvoitetarkkailuohjelma Erillistä sammutusvesisuunnitelma ei ole laadittu. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden vesihuollon toimintavalmiudesta ei ole laadittu erillistä valmiussuunnitelmaa. Vedensaanti- ja jakelu Imatralle ja Rautjärvelle rakennetut kaksisuuntaiset yhdysvesijohdot toimivat kriisitilanteiden vesihuoltoyhteytenä. Yhdysvesijohdon kautta vettä voidaan johtaa joko Imatralta Ruokolahden kirkonseudun verkostoalueelle tai Ruokolahdelta Imatran verkostoon. Normaalitilanteissa kriisiajan yhdysvesijohto ei ole käytössä. Pohjavesilaitokset ovat automatisoituja sekä kaukovalvonnan piirissä ja vedenkäsittelyä ollaan muuttamassa automatisoiduksi.

13 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 10 Jätevesi Kunnan vesistöalueilla sijaitsevat jätevesiverkoston vesistöalitukset saattavat häiriötilanteessa aiheuttaa jätevesipäästöjä, jotka voivat aiheuttaa rehevöitymistä, veden sameutumista ja vaikutuksia kalastoon sekä vesialueiden virkistyskäyttöön. Pitkät sähkökatkot ja huoltotoimenpiteet, tulipalo, muuntajavaurio tai ilkivalta voivat aiheuttaa käyttö- ja toimintahäiriöitä jätevedenpuhdistamolla. Vuotovesistä aiheutuvat ohijuoksutukset viemäriverkoston pienpumppaamoilla, voivat kuormittaa ympäristöä, esim. lähellä sijaitsevaa vesistöä. Puhdistusprosessia voi haitata myös viemäriin päässyt öljy- tai myrkyllinen kemikaalipäästö. Puhdistamon ja pumppaamojen kaukovalvontaa on kehitetty. Verkosto- ja laitosyksikössä on myös käytössä jatkuva työajan ulkopuolinen valvonta Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta Vesihuollon toimintavarmuus on naapurikuntiin rakennettujen yhdysvesi- ja viemärijohdon ansiosta hyvä. Yhdysvesijohdot toimivat kriisiajan varavesilähteinä. Kirkonseudun verkostoalueen vedenjakelu perustuu Lampsiinlammen vedenottamon lisäksi Imatran vesihuoltolaitoksen vedenjakeluverkostoon. Yhdysvesijohdon ollessa käytössä palvelutaso on 100 %. Oritlammen taajaman vedensaanti toimii normaalitilanteissa Oritlammen pohjavedenottamon varassa. Oritlammen verkosto-alue on yhdistetty Imatran ja Rautjärven vesihuoltolaitosten vedenjakeluverkostoihin. Palvelutaso on päävedenottamon ollessa pois käytöstä 100 %. Lampsiinlammen ja Oritlammen pohjavedenottamoilla toteutettujen saneeraustoimenpiteiden myötä kaukovalvontaa on parannettu ja toimintaa on automatisoitu sekä muutettu osittain kaukokäyttöiseksi. Huhtasenkylän vesijohtoverkosto toimii Imatran vesihuoltolaitoksen vesilähteiden varassa. Yhdysvesijohdon ollessa pois käytöstä alueelle järjestetään vedenjakelupiste. Vesihuoltolaitoksella on käytössä varavoimalaitteisto sähkökatkojen varalle. Lampsiinlammen päävedenottamo ja Lauttapolun jätevesipumppaamo ovat kytkettynä automaattisesti käynnistyvälle varavoimalle. Haja-asutusalueiden vesihuollon toimintavarmuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on heikompi ja vesihuolto saattaa keskeytyä kokonaan. Haja-asutusalueella tukeudutaan alueella oleviin kaivoihin ja lähteisiin, joista vesi on otettavissa manuaalisesti tai vesi toimitetaan säiliöautoilla. Meltolan jätevedenpuhdistamon toimintavarmuus on kaukovalvonnan ansiosta parantunut.

14 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma Ilmastonmuutos ja vesihuolto Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Ilmastonmuutos vaikuttaa vedenhankintaan sekä vedenlaatuun ja määrään. Pitkään jatkuva kuivuuskausi voi vaikuttaa pohjavesiesiintymien sekä yksityisten kaivojen vedenpinnan korkeuteen ja pohjavesivirtaamiin. Sään ääri-ilmiöt, esimerkkinä myrskyt ja rankkasateet, tuovat haasteita vesihuollon toimivuudelle. Sähkökatkot aiheuttavat ongelmia vedenottamoiden toiminnalle ja vedenjakelussa. Rankkasateiden myötä valunta lisääntyy ja huuhtoo kaivoihin epäpuhtauksia. Ilmaston lämpeneminen lisää levien esiintymistä vesistöissä, joka vaikuttaa pintavedenottoon ja ranta-alueiden vapaa-ajan asutuksen vesihuoltoon. Rankkasateet kuormittavat viemäriverkostoa, jätevedenpumppaamoja sekä jätevedenpuhdistamoa. Jätevedenpuhdistamon kuormituksen seuraukset voivat näkyä purkuvesistön tilan heikkenemisenä. Lisäksi myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot saattavat hankaloittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa ja huonontaa puhdistustehoa. Meltolan jätevedenpuhdistamo sijaitsee osittain tulvariskialueella. 4 KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät 4.2 Organisatoriset linjaukset Vedenhankinnan perustavoitteeksi on asetettu mahdollisimman hyvälaatuisen ja riittoisan veden toimittaminen kunnan asukkaille. Vedenhankinnan tavoitteisiin pyritään mahdollisimman edullisilla ratkaisuilla. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on haja-asutuksen aiheuttaman jätevesikuormituksen, ympäristö- ja terveyshaittojen(korostuvat) vähentäminen ja jätevesikuormituksen käyttöveden hankinnalle aiheuttamien haittojen poistaminen valtioneuvoston jätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan asetuksen (542/2003) mukaisesti. Ruokolahden kunnan tavoitteena on rakentaa asemakaava-alueille vesihuoltoverkostoa kuntavetoisesti ja muille alueille vesiosuuskuntana tai vastaavasti. Alueilla, joilla on ollut ongelmia talousveden riittävyydessä tai laadussa, kunta on tukenut keskitettyä vedenhankintaa mm. avustamalla vesiosuuskuntien perustamisessa tarvittavien yleissuunnitelmien laatimisella. Lisäksi vesiosuuskunnilta ei peritä liittymismaksua verkostoon liittymisestä. Ruokolahden kunnan vesihuolto toimii hyvin kunnallisena vesilaitoksena. Kuitenkin yhteistyön lisääntyessä naapurikuntien kanssa on järkevää selvittää myös

15 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 12 alueellisen yhteistyön syventämisen mahdollisuudet. Yhteistyö perustuu edellä esitetyn mukaisesti voimassaoleviin vedenjohtamis- ja jätevedenkäsittelysopimuksiin sekä teknisen sektorin yhteistyön aiesopimukseen. Kunnanhallitus on syksyllä 2002 linjannut haja-asutusalueen vesihuollon kehittämiseen liittyvän strategiansa, joka on voimassa edelleen. Haja-asutusalueen vesihuollon kehittämisstrategian mukaan: - vesihuoltolaitos ei laajenna toiminta-aluettaan haja-asutusalueelle, vaan hajaasutusalueen vesihuollon tulee perustua yhtymä- tai osuuskuntatyyppisiin organisaatioihin - kunta avustaa yhtymää tai osuuskuntaa tapauskohtaiseen harkintaan perustuvalla tavalla - kunta antaa teknistä asiantuntija-apua, mutta ei ota hankkeiden vetovastuuta Ruokolahden kunnan vesihuoltoavustusten myöntämisperusteita käsitellään myöhemmin kohdassa Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuoltosuunnittelu kytkeytyy tiiviisti alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun, muuhun maankäytön suunnitteluun ja alueiden käyttöön. Lisäksi sillä on tärkeä yhteys terveyden- ja ympäristönsuojeluun. Asemakaava-alueet on määritelty vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiksi. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeksi voidaan myös tapauskohtaisesti liittää verkoston lähellä sijaitsevia alueita. Muilla alueilla keskitetty vesihuolto toimii vesiosuuskuntavetoisesti. 4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Kunnan avustus Haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet on linjattu kunnanvaltuuston pidetyssä kokouksessa. Avustusperiaatteita sovelletaan uusien ja perustamisvaiheessa olevien haja-asutusalueiden vesihuolto-osuuskuntien tai vastaavien vesihuoltohankkeissa. Kunnan vesihuoltoavustusten myöntämisperusteiden tulee täyttää seuraavat ehdot: kyseessä on järjestäytynyt vesihuolto-osuuskunta tai vastaava Osuuskunta huolehtii itse hankkeen suunnittelusta sekä jakeluverkoston rakentamisesta tai rakennuttamisesta Osuuskunta hoitaa verkoston käytön ja ylläpidon Osuuskunta hoitaa vesihuoltolaskutuksen kuluttajiltaan Osuuskunnan vesihuoltosuunnitelmat tulee hyväksyttää Ruokolahden kunnan vesihuoltolaitoksella Rakentamisen toteutuksen valvoo Ruokolahden kunnan vesihuoltolaitos (laitos ei kuitenkaan vastaa työmaavalvonnasta)

16 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 13 Osuuskunnan tulee esittää hankkeen toteuduttua luotettava selvitys kustannuksista ja mahdollista muista saamistaan avustuksista. Avustusten määrä Avustusta myönnetään omavastuurajan ylittäviin kiinteistökohtaisiin kustannuksiin, kuitenkin enintään hyväksyttyyn ylärajaan saakka. Mikäli kustannukset vielä tästäkin ylittyvät, jäävät ne osuuskunnan kustannuksiksi. Avustuksella ei kuitenkaan voida kattaa kiinteistön sisäisiä vesihuoltotöitä. Omavastuurajat Vesi- tai viemäriliittymä Vesi- ja viemäriliittymä Avustuksen yläraja Vesi- tai viemäriliittymä Vesi- ja viemäriliittymä / kiinteistö / kiinteistö / kiinteistö / kiinteistö Avustus maksetaan osuuskunnalle hankkeeseen liittyvien kiinteistöjen lukumäärän perusteella. Ruokolahden kunnanvaltuustolle on tehty valtuustoaloite vuonna 2010, jonka mukaan Ruokolahden kunta ryhtyy maksamaan 500 avustusta kaikille hajaasutusalueen vakituisessa asuinkäytössä oleville kiinteistöille uusien jätevesijärjestelmien rakentamisesta. Teknisen lautakunnan päätöksessä edellytetään vesihuoltolainuudistuksen ja hajavesiasetuksen mukaisia menettelyjä ennen kuin kunta käsittelee aloitteen mukaiset avustusperusteet uudelleen. Liittymismaksut Mikäli osuuskunta liitetään kunnan vesihuoltolaitoksen asiakkaaksi, ei erillisiä liittymismaksuja peritä. Vesi- jätevesimaksut Mikäli osuuskunta hankkii vesihuoltopalvelut kunnan vesihuoltolaitokselta, myönnetään osuuskunnalle kulloinkin voimassa olevista vesi- ja jätevesimaksuista 25 %:n alennus. Valtion tukijärjestelmä Valtio tukee yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä valtion talousarviossa myönnettävien harkinnanvaraisten määrärahojen puitteissa. Valtion tukitoimenpiteitä ovat: vesihuoltoavustukset valtion vesihuoltotyö neuvonta ja ohjaus

17 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 14 Vesihuoltoavustusta voidaan harkinnanvaraisesti myöntää vesihuoltolaitokselle tai muulle vesihuoltoa varten perustetulle yhtymälle tai yhteisölle taikka kuntayhtymälle tai kunnalle vesihuoltotoimenpiteisiin sekä myös kiinteistön omistajalle tai haltijalle, mikäli yleiset edellytykset täyttyvät. Vesihuoltoavustusten enimmäismäärä on 30 % ja erityisistä syistä enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen myöntää Kaakkois-Suomen ELYkeskus. Valtion vesihuoltotyönä toteutettava toimenpiteen tuen osuus voi olla enintään 50 % ja erityisistä syistä enintään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttäviin kustannuksiin kuuluvat työ- ja materiaalikustannukset sekä säädöksiin tai lupiin perustuvista velvoitteista toimenpiteen toteuttamisvaiheen aikana aiheutuvat kustannukset. Lisätietoa vesihuollon tukijärjestelmästä on löydettävissä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön julkaisemasta ympäristöoppaasta. 5 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 5.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen (taulukko 3) mukaan kunnan väkiluvun arvioidaan vähenevän noin 16 % eli 976 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Taulukko 3. Ruokolahden väestöennuste Vuosi Väestö Käytännössä voidaan olettaa, että em. väkiluvun vähenemisen perusteella sekä vedenkulutus että jäteveden määrä eivät kasva nykytilanteesta. Väestömäärän väheneminen ja taajamassa sijaitsevien kiinteistöjen muuttaminen vapaa-ajan asunnoiksi saattaa asettaa paineita vesihuollolle (esim. veden laadun turvaaminen) tai synnyttää tarvetta supistaa verkostoa. Kunnan taajama-alueella on kaavoitettuja rakennustontteja noin 100 kpl. Ruokolahden kunnan ranta-alueille on laadittu oikeusvaikutteiset rantayleiskaavat, jotka mahdollistavat suoraan osoitetuille rakennuspaikoille rakennusluvan myöntämisen. Haja-asutusalueen vesihuolto tutkitaan tapauskohtaisesti rakennusluvan käsittelyn yhteydessä. Rannoilla olevat rakennuspaikat ovat pääsääntöisesti lomarakennuspaikkoja. Kunta pyrkii tukemaan ja mahdollistamaan elinkeinotoiminnan kehittymistä ja monipuolistamista. Kunnan alueella ei ole vireillä elinkeinotoiminnan erityisiä. Karjatiloilla kehityssuuntana on tilojen määrän väheneminen, mutta tilakoon suureneminen. Suurille karjatiloille vesihuollon varmistaminen niin veden määrän kuin laadun suhteen on tärkeää. 5 Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö (2009): Vesihuollon tukeminen.

18 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla Vesijohtoverkosto Jätevesiverkosto Vesihuoltoverkostojen saneeraus Vesihuoltolain 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä vesijohtoon ja viemäriin. Vapautusta vesihuoltolain 11 :n mukaisesta liittymisvelvollisuudesta on kiinteistön erikseen anottava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta (Imatran seudun ympäristötoimi), joka voi sen tietyin edellytyksin myöntää. Vesi- ja jätevesiverkostoa koskevat kehittämistarvealueet on esitetty karttaliitteessä 1. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla on muutama kiinteistö, joille on myönnetty vesihuoltolain mukainen vapautus vesijohtoverkostoon liittymisvelvollisuudesta. Vapautuksen saaneiden kiinteistöjen omistajan tai haltijan tulee varmistaa riittävän ja laatuvaatimuksen täyttävän talousveden saanti. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla olevat kiinteistöt tullaan liittämään keskitetyn viemäröinnin piiriin. Vesihuoltoverkostoa on saneerattu tarpeen mukaan. Saneeraustarvekohteita ovat etenkin vesihuoltoverkoston vanhimmat verkosto-osuudet kirkonseudulla ja Oritlammella. Vesijohtoverkoston lepovirtaaman arvioidaan olevan yöllä noin 3-4 m³/h, mutta tarkempia vuotovesiselvityksiä ei ole tehty. Virtaamamittaustietojen perusteella puhdistamolle päätyy noin 20 % enemmän jätevesiä käsittelyyn, jotka joutuvat jätevesiverkostoon hulevesistä ja vuotovesistä. 5.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Verkostojen tarvealueet Vesihuollon tarpeen laukaisevia tekijöitä ovat mm. kaavoitus, väestönmäärä, ympäristölliset tai terveydelliset syyt. Vesihuoltolaitoksen verkostojen läheisyydessä sijaitsevia lievealueita voidaan liittää keskitetyn vesihuoltoverkoston piiriin joko kiinteistökohtaisesti tai osuuskuntahankkeina, mikäli riittävästi halukkaita liittyjiä löytyy. Muita vaihtoehtoja vesihuollon järjestämiselle ovat jo toiminnassa olevien vesiosuuskuntien laajentaminen, kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely, yhden tai useamman kiinteistön yhteinen pienpuhdistamo. Vesijohto- ja jätevesiverkostoa koskevat kehittämistarvealueet on esitetty karttaliitteessä 1.

19 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesijohto- ja jätevesiverkosto Vesihuollon kehittämistarvealueita ovat: 5.4 Haja-asutusalueet Talousvesi Jätevesi Immalanjärven ranta-alue Kurrola Inkilänmäki Kotaniemi Utula Pohja-Lankila Myllyntaustan vanha-asuntoalue Utulan vesiosuuskunnan toiminta-alueelle on mahdollista liittää uusia kiinteistöjä. Alueella on tarvetta keskitetylle jätevesihuollolle. Myös Käringin pohjoispuolen (Sikasenkylä) ja Vaahteruksen ranta-alueiden vesihuoltoa olisi tarvetta kehittää jäteveden osalta. Edellä mainittujen lisäksi tärkeänä kehittämistarpeena nähdään vesiosuuskuntien valmiuden parantaminen sekä verkostojen hoitajien koulutus. Haja-asutusalueen vesihuoltoa toteutetaan ja kehitetään vesiyhtymävetoisesti. Etelä-Karjalan kuntien ympäristöterveydenhuollot selvittivät alueen yksityisten talousvesikaivojen kuntoa ja veden hygieenistä laatua vuosien aikana toteutetussa projektissa, johon myös Ruokolahti osallistui. 6 Yksityisten talousvesikaivojen kuntoa ja veden laatua ei ole kartoitettu ja tutkittu edellä mainitun kaivovesiprojektin jälkeen, vaan kaivojen huoltovastuu kuuluu kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Suositusten mukaan kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa 3-5 vuoden välein ja kaivon kunto tätäkin useammin. Viime vuosien aikana vapaa-ajanasuntoja on muutettu enenevässä määrin ympärivuotiseen käyttöön soveltuviksi. Tämä asettaa haasteita kiinteistöjen vesihuollon järjestämiselle. Esimerkiksi pesu- ja löylyvesien saanti voi joillakin alueilla olla sinileväesiintymien aikaan hankalaa. Lisäksi joidenkin alueiden pohjaveden riittävyydessä on esiintynyt ongelmia. Haja-asutusalueella kiinteistöjen jäteveden johtaminen ja käsittely tulee järjestää niin, ettei niistä aiheudu terveys- tai ympäristövaikutuksia. Kunnan alueella hajaasutuksen jätevedet muodostavat terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta vähäisiä, yksittäisiä ongelmia. 6 Etelä-Karjalan kaivovesiprojekti haja-asutusalueella

20 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuollon toimintavarmuus Kiinteistökohtaista jätevesien puhdistamista koskevat vaatimukset ovat tiukentuneet vuona 2004 voimaantuleen hajajätevesiasetuksen myötä. Hajajätevesiasetus edellyttää jätevesijärjestelmien käsittelyn tehostamista siten, että käsittely poistaa 90 % eloperäisestä aineesta, 85 % fosforista ja 40 % typestä. Hajajätevesiasetusta ollaan parasta aikaa tarkentamassa. Asetuksen täytäntöönpanoon sekä poikkeuksia koskeviin velvoitteisiin on tulossa muutoksia. Vapaa-ajanasuntojen teiden kunto ei välttämättä ole riittävän kestävä jätevesijärjestelmien tyhjennyksestä huolehtiville säiliöautoille Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus Raakavesilähteiden riittävyys Vesihuollon toimintavarmuuden osalta merkittävin riski on pitkäaikainen sähkökatko. Päävedenottamon ja Lauttapolun jätevesipumppaamolle on hankittu varavoimaa pienentämään sähkökatkosten vesihuollolle aiheuttamia häiriöitä. Vesiosuuskuntien valmiustasoa olisi parannettava. Vesiosuuskuntien olisi hyvä selvittää varotoimenpiteet tai laatia toimenpidesuunnitelma häiriötilanteiden varalle, jotta vesihuollon toiminnan keskeytymiseltä vältyttäisiin. Meltolan jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnittelu on tarkoitus aloittaa 2011 ja varsinainen saneeraus vuonna Puhdistamon saneerauksen yhteydessä tullaan selvittämään kuinka puhdistamon ja pumppaamoiden kaukovalvontaa voitaisiin parantaa. Patotien pienpumppaamon ylivuotojen hallintaa selvitetään. Vesihuoltolaitoksella on runsaasti pohjavesivaroja kunnan nykyisen tarpeeseen, joten vedensaannin osalta ei ole tällä hetkellä kehittämistarpeita. 6 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET 6.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla Verkostojen kattavuus ja ylläpito Vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkoston kunnon ylläpito on jatkuvaa toimintaa ja toiminta-aluetta laajennetaan tarvittaessa kaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen kehittymisen myötä. Vesihuoltoverkostoa sijaitsee pääasiassa kunnan eteläosassa, jonne sijoittuu myös asutuksen painopiste. Vesijohtoverkostojen materiaalina on rakennettaessa käytetty runkolinjojen osalta vain muovia (PVC ja PE). Ennen vuotta 1971 rakennettujen tonttivesijohtojen materiaalina on käytetty terästä ja näiden osalta uusiminen on vielä käynnissä. Myös viemäriverkoston vanhimpia verkostoosuuksia on osittain uusittu ja saneerataan edelleen. Lisäksi verkostoon kuuluvien pienpumppaamoiden ylivuotojen purkujärjestelyjä selvitetään. Vesihuoltoverkoston vuotovesienmäärien selvitys tulee toteuttaa vesihuoltosuunnitelman tarkastelukaudella, että verkostojen saneeraustoimenpiteet voidaan

21 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 18 kohdentaa oikein ja näin vähentää vesihuollon vaaratilanteita ja käsittelykustannuksia. 6.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet Vesihuoltoverkosto Inkilänmäen, Kurrolan ja Kotaniemen vesihuollon liittämistä Virmutjoen vesiosuuskuntaan tulee selvittää tai vaihtoehtoisesti jatkaa kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Puntala-Kuokkalammen vesihuolto-osuuskunnan toiminta-aluetta suunnitellaan laajennettavaksi Lassilaan ja Rautjärven Niska-Pietilän alueille. Viemäriverkostojen rakentamistarve tulee selvittää seuraaville alueille: 6.3 Vesihuoltolaitokset Vedenhankinta Jätevesien käsittely ja liete Immalanjärven ranta-alue Utula Myllyntaustan alue Immalanjärven ranta-alueen läheisyydessä on vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostoa. Alueen rakennuskanta koostuu pääasiassa vapaa-ajan kiinteistöistä. Vesihuoltoa voidaan tukea kunnan tai valtion varoista, mutta vesihuoltoavustusten saamiselle on asetettu tietyt edellytykset. Avustusten myöntämiseen sekä tukitasoon vaikuttavat mm. hankkeen kustannukset ja kustannukset per kiinteistö. Tähän puolestaan vaikuttavat myös hankkeen piirissä olevien vapaa-ajan asunnot ja muut kiinteistöt. Pelkästään vapaa-ajan asutusta palveleville hankkeille ei myönnetä tukea. Lisätietoa vesihuoltoavustusten myöntämisen edellytyksistä ja periaatteista löytyy Vesihuollon tukeminen -oppaasta sekä vesihuollon tukilaista. Utulan alueelle on rakennettu vesiosuuskunnan vesijohtoverkosto. Alueen viemäröinnin osalta vaihtoehtoina ovat kyläpuhdistamo tai kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät. Pohja-Lankilan alueen vesihuolto voidaan toteuttaa vesiosuuskuntahankkeena tai vaihtoehtoisesti kiinteistökohtaisin järjestelmien avulla. Käytössä olevat vedenottamot riittävät myös tulevaisuuden vedentarpeisiin, mikäli vedentarve säilyy nykyisellään. Pohjavesialueille tulisi laatia suojelusuunnitelmia. Pohjavedenottamoiden vedenkäsittelylaitteistojen uudistamiseen tullaan panostamaan lähitulevaisuudessa (UV ja alkalointi). Meltolan jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on riittävä. Verkosto on paikoitellen huonossa kunnossa, jonka seurauksena vuotoja ei ole saatu pienennettyä. Verkoston huonon kunnon takia jätevedenpuhdistamo ei ole pystynyt saavuttamaan

22 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuoltoverkostojen saneeraus fosforin (90 %) poistotavoitetta. Myöskään kiintoaineeseen sitoutunutta fosforia ei saada saostuskäsittelyllä kokonaan poistettua. Meltolan jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnittelu on tarkoitus aloittaa 2011 ja varsinainen saneeraus vuoden 2013 aikana. Saneerauksen yhteydessä ratkaistaan lietteen jatkokäsittely. Vesihuoltoverkostojen kunnossapito ja verkoston tilan seurata on jatkuvaa toimintaa. Saneeraustoimenpiteitä tullaan toteuttamaan jätevesiverkoston betoniviemäriosuuksien ja -kaivoja osalta Kirkonseudun, Salosaaren ja Ortilammen alueilla. Vanhoja teräksisiä vesijohtoverkosto-osuuksia uusitaan muovisiksi ja runkovesijohtojen sulkuja saneerataan verkoston puhtaanapitotekniikka huomioiden. 6.5 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja Kiinteistö voi omalla kustannuksellaan liittyä kunnan vesihuoltoverkostoon. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden läheisyydessä sijaitsevien lievealueiden liittäminen keskitettyyn vesihuoltoverkostoon voidaan toteuttaa kiinteistökohtaisesti tai osuuskuntien toiminta-alueita ja toimintaa laajentamalla Kiinteistökohtaiset vesihuoltoratkaisut Kiinteistökohtainen vedenhankinta Harvaan asuttujen alueiden talousvedenotto voidaan toteuttaa kustannustehokkaimmin kiinteistökohtaisesti omasta kaivosta. Jos pohjavesi on liian syvällä rengaskaivon rakentamiselle, voidaan rakentaa porakaivo. Tärkeimpiä näkökohtia kiinteistökohtaisessa vedenhankinnassa ovat kaivon sijoitus likaantumisriskejä välttäen sekä rakenteiden toteutus siten, ettei pintavesiä valu kaivoon. Kaivon paikkaa kannattaa etsiä mahdollisimman luonnontilaiselta alueelta, missä ei ole likaantumisriskiä. Jos kiinteistön tontilta ei löydy hyvää kaivonpaikkaa, niin vettä voi ottaa myös naapurin maalta. Mikäli naapuri ei anna tähän suostumusta, niin vesilain mukaan vedenottoon naapurin maalta voi saada luvan. Pintavesien, roskien ja eläinten pääsy kaivoon estetään riittävästi maanpinnan yläpuolelle ulottuvalla kaivonrakenteella ja kunnollisella penkereellä sekä tiiviillä kannella. Lisäksi renkaiden liitokset ja läpiviennit on tiivistettävä huolella. Kaivon ylläpidosta on annettu seuraavat suositukset: Veden laatu kannattaa tutkituttaa kolmen vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan. Neuvoja antaa esim. Imatran seudun ympäristötoimi. On varmistettava, ettei kaivon lähistöllä ole pohjavettä likaavia tekijöitä, kuten vuotavia viemäreitä ja jätevesien käsittelylaitteita.

23 Ruokolahden vesihuollon kehittämissuunnitelma 20 Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on veden saannin ja veden laadun kannalta hyvä. Jos vedessä on liikaa rautaa tai mangaania eikä parempaa vettä ole saatavilla, voi harkita veden käsittelyä. Markkinoilla on erilaisia tehdasvalmisteisia raudan ja mangaanin poistoon tarkoitettuja painesuodattimia. Mikäli kaivo saastuu esim. likaisen pintaveden johdosta, mutta saastumislähde kyetään poistamaan, kannattaa kaivo desinfioida. Jos pohjavesi on likaantunut ja likaantumisen syytä ei voida poistaa, täytyy rakentaa uusi kaivo paremmalle paikalle. Kannattaa selvittää myös mahdollisuus yhteisen vedenhankinnan järjestämiseen naapureiden kanssa. Neuvoja kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen antavat Imatran seudun ympäristötoimi ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Jäteveden käsittelyjärjestelmän valintaan vaikuttavat mm. tontin koko, sijainti, maaperä, jäteveden laatu ja määrä. Lisäksi kunnan rakennusjärjestyksessä on annettu vesihuoltoa koskevia määräyksiä. Jätevesijärjestelmien uusimis- tai korjaustyö vaatii ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymän suunnitelman ja rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän toimenpideluvan. Jätevesijärjestelmän toimintavarmuus edellyttää järjestelmän asianmukaista käyttöä ja huoltoa. Jäteveden käsittely tulisi hoitaa ensisijaisesti liittymällä vesihuoltolaitoksen (kunnan tai yksityisen vesihuolto-osuuskunnan) viemäröintiin. Mikäli liittyminen ei ole mahdollista voidaan jätevedet käsitellä seuraavien kiinteistökohtaisten menetelmien avulla: kuivakäymälä ja harmaan veden käsittely erillisviemäröinti: umpisäiliö (vesikäymäläjätevesille) ja muut jätevedet saostussäiliön kautta imeyttämöön tai suodattamoon maahanimeyttämö (saostussäiliö tai -kaivo ja maahanimeytys) maasuodattamo (saostussäiliö tai -kaivo ja maasuodattamo) pienpuhdistamo (biologis-kemiallinen, bioroottori tai aktiiviliete) Kiinteistöt (minimissään 2-3) voivat toteuttaa vesihuoltoratkaisuja yhteistoimintaperiaatteella perustamalla esimerkiksi kyläpuhdistamon. Edellisessä kehittämissuunnitelmassa esitetyt alueelliset jätevesien käsittelysuositukset löytyvät liitteestä 1 sekä niihin liittyvä maaperäkartta löytyy karttaliitteestä 2. Suosituksia voidaan hyödyntää lähi vuosina annettavissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Liitteeseen 2 on koottu suuntaa-antavia kustannustietoa kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä. Lisätietoa kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä on löydettävissä mm. Imatran seudun ympäristötoimen Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely ja laitehuolto -oppaasta sekä Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta Hyvä jätevesien käsittely -esitteestä. Myös valtion ympäristöhallinnon internet sivuille on koottu jätevesienkäsittelyyn liittyvää tietoa.

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Imatran Vesi IMATRAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010

Imatran Vesi IMATRAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010 Imatran Vesi IMATRAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ... 2 3 VESIHUOLLON NYKYTILA... 3 3.1 Vesihuolto kaupungin alueella...

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Parikkalan kunta PARIKKALAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010

Parikkalan kunta PARIKKALAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010 Parikkalan kunta PARIKKALAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22.11.2010 Parikkalan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ...

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti Työ: E23868.10 Turku 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Rautjärven Veden toimintaalueiden

Rautjärven Veden toimintaalueiden Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

AURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

AURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti AURAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Someron kaupunki Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Päivitys 2017 Someron kaupunki 2017 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Määritelmiä Vesihuolto. Vesihuolto on talousveden toimittamista sekä jäte-, hule-

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET

KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen yleisperiaatteet 1 (6) KIRKKONUMMEN KUNTA HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN YLEISPERIAATTEET Hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 19.12.2013 157

Lisätiedot

Vesihuoltolain mukaiset vapautushakemukset. Lammin ympäristönsuojelupäivät Ympäristötarkastaja Elina Laukkanen Lempäälän kunta

Vesihuoltolain mukaiset vapautushakemukset. Lammin ympäristönsuojelupäivät Ympäristötarkastaja Elina Laukkanen Lempäälän kunta Vesihuoltolain mukaiset vapautushakemukset Lammin ympäristönsuojelupäivät 1.10.2009 Ympäristötarkastaja Elina Laukkanen Lempäälän kunta Esityksen sisällöstä Taustaa ja tilanne Lempäälän kunnassa Vesihuoltolaki

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2019 1 (1) 62 Asianro 1585/14.05.00.01/2019 Kuopion Vesi Liikelaitoksen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen laajentaminen Pajuniemen (Nilsiä) alueelle 1.

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Minna Isokallio

Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Minna Isokallio Rakennus- ja ympäristölautakunta 25 16.04.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 40 25.06.2015 LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE DNRO 03208/15/5212 / ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Aika: 10.9.2014 klo 10.00 11.45 Paikka: Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Pohjolankatu 14 Kokoushuone Kuutti, 2 krs Läsnä:

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Esa Kivelä ja

Esa Kivelä ja Esa Kivelä 12.11.2013 ja 14.11.2013 2/16 Käsiteltävät aiheet Taustaa miksi ongelmaan on tartuttu Nakkilan vesihuoltolaitos lyhyesti Viemäröintihankkeita ja niiden kustannuksia Vuovedet. Mitä ovat ja mistä

Lisätiedot

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti. HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa

Lisätiedot

Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa

Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa Haja-asutuksen kartoitus- ja neuvontakäynnit 10 vuotta Länsi-Uudellamaalla Miira Riipinen, ympäristöpäällikkö @miirariipinen 27.3.2019

Lisätiedot

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 116 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Kyläsuunnitelmat 2013

Kyläsuunnitelmat 2013 Nurmijärvi 6.5.2014 Kyläsuunnitelmat 2013 Kuntasuunnittelulautakunta on lähettänyt kyläsuunnitelmat lautakunnille tiedoksi ja toimenpiteitä varten. Kunkin tahon tulee tunnistaa ko. tahon vastuulle osoitetut

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Vesihuolto taajamien ulkopuolella. Lakimies Marko Nurmikolu Kuntaliitto

Vesihuolto taajamien ulkopuolella. Lakimies Marko Nurmikolu Kuntaliitto Vesihuolto taajamien ulkopuolella Lakimies Marko Nurmikolu Kuntaliitto Vesihuoltolain 10 Vesihuoltolaki 10 (22.8.2014/681) [HE 218/2013] (Kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon) Vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.6.2014 YLEISTÄ Valmistelu alkanut jo 2008 Lakiesitys annettu eduskunnan hyväksyttäväksi 16.1.2014 Voimaantulo esityksen mukaan 1.9.2014 Tavoitteena

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA H 75 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA Ympäristölautakunta 16.6.2016, 20 Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma: Liittämisvelvollisuus vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA rev. 15.8.2011 LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PÄIVITYS 2010 Sisäinen tarkistussivu Asiakas Lemin kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Projekti Vaihe Päivitys 2010 Työnumero Luokitus Piirustus/arkistointi/sarjanro.

Lisätiedot