Parikkalan kunta PARIKKALAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Parikkalan kunta PARIKKALAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 Parikkalan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ VESIHUOLLON NYKYTILA Vesihuolto kunnan alueella Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kunnan alueella Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Vesihuollon toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa Vesihuollon turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta Ilmastonmuutos ja vesihuolto Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät Organisatoriset linjaukset Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Rahoituksen ja tukemisen periaatteet VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla Talousvesi Jätevesi Vesihuoltoverkoston saneeraus Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vesihuoltoverkostojen tarvealueet Haja-asutusalueet Vesihuollon toimintavarmuudesta Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus Raakavesilähteiden riittävyys Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet Vesijohto- ja jätevesiverkosto Vesihuoltolaitokset Vedenhankinta Jätevesien käsittely ja liete... 17

3 Parikkalan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 6.4 Vesihuoltoverkostojen saneeraus Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja Kiinteistökohtaiset ratkaisut Muut toimenpiteet Muiden vedenkäyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeet Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin Organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen Yhteistyö kunnan alueella Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Suunnitelman vaikutusten arviointi Toimenpideohjelma TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN Tiedottaminen Suunnitelman ajan tasalla pitäminen YHTEENVETO TAULUKKOLUETTELO VIRHE. KUVAOTSIKKOLUETTELON HAKUSANOJA EI LÖYTYNYT. Taulukko 1: Parikkalan vesihuollon hyödyntämät pohjavesialueet ja -vedenottamot 6 Taulukko 2: Särkisalmen jätevedenpuhdistamon perustiedot.7 Taulukko 3: Väestöennuste...13 Taulukko 4: Toimenpideohjelma...20 Taulukko 5. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelysuositus..23 Taulukko 6: Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kustannustietoja.24 LIITTEET Liite 1: Haja-asutusalueiden jätevesiä koskevat käsittelysuositukset alueittan Liite 2: Kustannustietoa jätevesijärjestelmistä KARTTALIITTEET Karttaliite 1: Nykytila ja tehdyt suunnitelmat Karttaliite 2: Haja-asutusalueen jätevesien käsittelysuositukset

4 PARIKKALAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Vesihuoltolain (119/2001) 5.2 mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Entisen Parikkalan kunnan kuntakohtainen 1 vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2004 (Suunnittelu- ja Mittauspalvelu). Uukuniemen kunnan vesihuollon alueellinen kehittämissuunnitelma on laadittu yhdessä Kesälahden kunnan kanssa vuonna 2004 (Insinööritoimisto Oy Väylä) 2. Saaren kunnan alueelle ei ole aikaisemmin laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Vuoden 2005 alussa voimaan astuneessa kuntaliitoksessa entinen Parikkalan, Uukuniemen ja Saaren kunnat yhdistyivät Parikkalan kunnaksi (Parikkala) ja kuntien vesihuoltolaitokset yhdistettiin Parikkalan vesi- ja viemärilaitokseksi (vesihuoltolaitos). Tämän työn tarkoituksena on päivittää Parikkalan vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma on päivitetty samanaikaisesti Imatran kaupungin, Ruokolahden ja Rautjärven kuntien kanssa. Kehittämissuunnitelmien päivittämistä ohjasi mukana olevien kuntien vesihuollosta vastaavat edustajat, Imatran seudun ympäristötoimen sekä Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) edustajista koostuva ohjausryhmä, joka kokoontui viisi kertaa. ELY-keskuksesta työtä ovat ohjanneet Juha Skippari ja Esa Houni. Vesihuoltolaitoksen yhdyshenkilöinä ovat toimineet Antti Asikainen, Pekka Saukkonen ja Heikki Varis. Imatran seudun ympäristötoimessa yhdyshenkilöinä ovat toimineet Jyri Hassinen, Nina Marttinen, Armi Kainulainen, Helena Kaittola, Anna-Maija Wikström ja Merja Kaksonen. Imatran ympäristötoimessa työn kirjoittamisesta on vastannut Riikka Lihavainen. Karttaliitteet on laatinut Joensuun FCG. Nykyisin vesihuolto nähdään välttämättömyyspalveluna. Toimiva vesihuolto on edellytys niin nykyaikaiselle asumiselle kuin elinkeinotoiminnallekin. Vesihuolto on tiiviissä yhteydessä yhdyskuntien eri sektoreiden toimintaan, joten sen vaikutukset ulottuvat laajalle. 1 Parikkalan kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma (Suunnittelu- ja Mittauspalvelu), 2 Kesälahden ja Uukuniemen kuntien vesihuollon alueellinen kehittämissuunnitelma (Insinööritoimisto OY Väylä).

5 2 VESIHUOLTOON VAIKUTTAVIA SÄÄDÖKSIÄ Vesihuoltolain (119/2001) velvoitteita: - kunnan vesihuollon kehittämis- ja järjestämisvastuuseen vaikuttavat suurehkon asukasjoukon tarve, ympäristön- ja terveydensuojelulliset syyt. - vesihuoltolaitoksen palvelujen järjestämis- ja toimittamisvelvollisuus toiminta-alueella: Huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu lisäksi vesihuoltoverkoston ylläpitovastuu sekä yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon tarpeesta lähtevä verkostojen laajentaminen. - vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä vesihuoltoverkostoon. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesihuoltolaitteistosta vesihuoltolaitoksen liitämiskohtaan saakka. Toiminta-alueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen vesihuoltoa koskevat velvoitteet perustuvat terveydensuojelulain (764/1994), ympäristönsuojelulain (86/2000) sekä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) ja sen alaiseen sääntelyyn. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tapauskohtaisen harkinnan perusteella myöntää vapautuksen liittämisvelvollisuudesta seuraavin edellytyksin: - liittämiskustannusten kohtuuttomuus; - vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella; - kiinteistökohtainen vedenottamo riittää turvaamaan vaatimukset täyttävän vedensaannin; tai - jätevettä muodostuu vähän eikä siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumisesta; tai - huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen voidaan järjestää muutoin asianmukaisesti Vesihuoltolakia ollaan parasta aikaa uudistamassa. Lakiuudistuksen keskeisimmät uudistukset tulevat koskemaan hulevesien hallintaa, vesihuoltolaitoksen talouden valvontaa, vakiohyvitystä ja erityistilanteisiin varautumista. Lakiuudistuksen myötä hulevesien hallinnan sääntely tullaan siirtämään maankäyttö- ja rakennuslain sääntelyn piiriin ja viemäröinti vesihuoltolain piiriin. Valtioneuvoston asetusta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003, ns. haja-asutusalueiden jätevesiasetus, hajajätevesiasetus) Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien haitta-aineiden poistamiselle asetetut vähimmäisvaatimukset ovat: orgaaninen aine (BHK7) 50 g/as/vrk, kokonaisfosfori 2,2 g/as/vrk ja kokonaistyppi 14 g/as/vrk. Hajajätevesiasetusta ollaan tarkentamassa parasta aikaa. Lakimuutoksessa hajaasutusalueiden 68 vuotta täyttäneet vakinaiset asukkaat ja kiinteistön haltijat vapautettaisiin jätevesien käsittelyvaatimuksista. Vapautus ei koske uudisrakentamista. Lisäksi lakiin tarkennetaan missä tilanteessa kiinteistönomistajat voisivat hakea kunnalta viiden vuoden mittaista vapautusta asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Lakiesitys antaa myös haja-asutusalueiden asukkaille lisäaikaa ottaa käyttöön uudet vaatimukset täyttävät jätevesijärjestelmät. Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen, lakimuutos tulee voimaan Uusien määräysten mukainen puhdistustaso tulee saavuttaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Muita vesihuoltoon liittyvät kansallisia säädöksiä: Vesihuollon tukilaki 686/2004, 2

6 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006, Vesilaki 264/1961 ja -asetus 282/1962, Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja -asetus 169/2000, Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 ja -asetus 895/1999, Terveydensuojelulaki 764/1994 ja asetus 1280/1994, Valmiuslaki 1080/1991, Pelastuslaki 468/2003. Vesihuoltoon liittyviä EU-direktiivejä: Vesipuitedirektiivi (2000/60/EY), Pohjavesidirektiivi (2006/118/EY), Juomavesidirektiivi (98/83/EY), Yhdyskuntajätevesidirektiivi (91/271/ETY), Ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY), Lietedirektiivi (86/278/ETY), Tulvadirektiivi (2007/60/EY). 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Vesihuolto kunnan alueella Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Parikkalan kunnan pinta-ala on 761 km 2, josta maapinta-alaa on 593 km 2 ja vesipinta-alaa on 168 km 2. Kunta sijaitsee Etelä-Karjalassa itärajan tuntumassa, rajoittuen valtakunnan rajaan sekä Kesälahden, Punkaharjun, Ruokolahden ja Rautjärven kuntiin ja Kiteen kaupunkiin. Vuonna 2005 voimaan tulleen kuntaliitoksen myötä Saaren ja Uukuniemen kunnat yhdistyivät Parikkalaan. Kunta on maatalouspainotteinen ja maatalouden keskittymiä löytyy Tarnalasta, Saaren kirkonkylältä sekä Lahdenkylä-Koitsanlahti alueelta. Kunnan alueella on noin reilu 300 maatilaa, joista suurin osa on kasvinviljelytiloja ja karjatiloja. Parikkalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt viisi erillistä vesi- ja viemärilaitoksen (vesihuoltolaitoksen) toiminta-aluetta ja yksi yhtenäinen hyväksytään vuoden 2011 alussa. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen kuuluvat Parikkalan, Särkisalmen, Saaren ja Uukuniemen taajamat. Vuoden 2009 lopussa Parikkalan asukasluku oli 5885 asukasta, josta noin on liittynyt vesihuoltolaitoksen piiriin. Verkostot Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa taajama-alueiden asemakaavoitetun alueen ja suuren osan yleiskaava-alueesta. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on esitetty karttaliitteessä 1. Vesihuoltoverkostoa on laajennettu edellisten kehittämissuunnitelmien mukaisesti Akonpohjan, Särkisalmen, Moskuunniemen, Ristisaaren ja Arkusjärven länsipuololelle sekä Marjoniemen, Niukkalan, kirkonkylän sekä Papinniemen alueille. 3

7 Vesijohto- ja viemäriverkostoon kuuluu kolme verkostoaluetta: Parikkalan, Särkisalmen, Saaren taajamat. Vesijohtoverkosto ulottuu viemäriverkostoa laajemmalle ja siihen on liittynyt yksittäisiä liittyjiä toiminta-alueen ulkopuolelta. Parikkalan keskustan, Särkisalmen ja Saaren taajamien jätevedet johdetaan Parikkalan keskuspuhdistamolle (Särkisalmen jätevedenpuhdistamo). Uukuniemen taajama (noin 40 kiinteistöä) kuuluu myös vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, mutta alueen vesihuoltoverkosto (vesi ja jätevesi) on liitetty Kesälahden vesihuollon piiriin. Kesälahden kunta toimittaa vettä Niukkalan kuntakeskuksen sekä kirkonkylän alueelle ja alueiden jätevedet johdetaan Kesälahden jätevedenpuhdistamolle. Niukkala-Kesälahti verkosto kattaa Niukkalan alueen lisäksi myös lähes kaikki ranta-alueet Kesälahden rajan ja Uukuniemen kirkonkylän alueella ja se ulottuu Myllylahteen sekä Kummuntien varressa oleviin kiinteistöihin. Vesijohtoverkosto ulottuu Papinniemen leirintäalueelle saakka. Vedenjakelujärjestelmään kuuluu kolme painepiiriä: Parikkalan keskustaajama, Saari ja Koitsanlahden vesiosuuskunta (Rautjärven vesihuoltolaitos). Vedenjakelujärjestelmään kuuluu yksi vesitorni, jonka tilavuus on m³. Vesijohtoverkoston putkipituus on (ilman vesiosuuskuntia) noin 100 km, josta noin 80 % muovia, 15 % terästä ja loput 5 % valurautaa. Vedenkulutustiedot vuonna 2009 olivat: verkostoon pumpattu vesimäärä noin m 3 /a (490 m 3 /d) myyty vesimäärä noin m 3 /a (440 m 3 /d) hukkavesiprosentti noin 2 % ominaisvedenkulutus 126 l/as/d. Kunnan alueella sijaitsee joitakin kaivoja, mutta näistä ei ole tarkempia tietoja. Viemäriverkosto perustuu erillisviemäröintijärjestelmä, johon kuuluu 23 pienpumppaamoa. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 100 km. Verkosto on pääasiassa muovia, mutta vahoja betonisia verkosto-osuuksia löytyy Parikkalan keskusta-alueelta noin 15 km. Keskustaajama-alueella sijaitsee pieni hulevesiverkosto-osuus. Jätevedet johdetaan Särkisalmen jätevedenpuhdistamolle, lukuun ottamatta Uukuniemen alueen jätevesiä, jotka johdetaan Kesälahden jätevedenpuhdistamolle. Viemärivesimäärätiedot vuonna 2009 olivat: Särkisalmen keskuspuhdistamolle johdettiin jätevettä keskimäärin m 3 /a (840 m 3 /d) Kesälahden puhdistamolle johdettiin Uukuniemeltä jätevettä keskimäärin m 3 /a (20 m 3 /d) Suurimpia yksittäisiä vedenkuluttajia ja jätevedentuottajia ovat Kolmikannan Rajavartiosto ja karjatilat. Vesihuoltoverkoston vesistöalituksia on mm. Arkusjärvessä ja Simpelejärvessä. Osa vesistöalituksista on Melkoniemen vesiosuuskunnan. Vesistöalitukset tarkastetaan vuosittain. 4

8 3.1.2 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Taajamien ulkopuolella, haja-asutusalueella vesihuolto on järjestetty vesiosuuskuntamuotoisesti tai kiinteistökohtaisten järjestelmien avulla. Kunnan alueella toimii kolme osuuskuntaa: Melkoniemen ja Sirkeen vesiosuuskunnat sekä Koitsanlahden vesihuolto-osuuskunta. Kunnan eteläosassa toimiva Koitsanlahden vesihuolto-osuuskunta ostaa vetensä Rautjärven vesihuoltolaitokselta, muut osuuskunnat ovat liittyneet kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Vesiosuuskuntien toiminta-alueita ei ole määritetty. Kunnan alueella arvioidaan olevan noin 1800 vapaa-ajan asuntoa, joista suurin osa on keskittynyt ranta-alueille. Vapaa-ajan kiinteistöjen vedensaanti perustuu kaivo- tai kantoveteen. Ranta-alueiden kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät muodostavat ympäristönsuojelun kannalta yksittäisiä alueellisia ongelmia. Haja-asutusalueella sako- ja umpikaivolietteet toimitetaan käsiteltäväksi Särkisalmen tai Kesälahden jätevedenpuhdistamoille Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely Pohjavesialueet Parikkalan pohjavesivarat kuuluvat Salpausselkävyöhykkeen reunalla sijaitseviin runsaisiin ja luontaiselta tilaltaan hyvälaatuisiin pohjavesiesiintymiin. Kokonaan tai osittain Parikkalan alueella sijaitsevia pohjavesialueita on yhteensä 25. Näistä 10 kuuluu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (nykyisin Kaakkois-Suomen ELY keskus) luokittelun mukaisesti tärkeisiin pohjavesialueisiin 3 (I luokka) ja loput 15 ovat vedenhankintaan soveltuvia 4 (II luokka) pohjavesialueita. Pohjavesialueille ei ole laadittu erillistä suojelusuunnitelmaa, vaan pohjavesien suojelua käsitellään vesivaroja koskevassa riskikartoituksessa. Parikkalan alueella olevien pohjavesialueiden vedenlaatua uhkaavia riskitekijöitä ovat mm. jätevesiviemärit, maa- ja metsätalous, vanha kaatopaikka, ampumaradat, junarata (esim. kemikaalikuljetukset), teollisuus, Vt6 (esim. öljy- ja kemikaalikuljetukset, vaaralliset aineet) öljysäiliöt, maa-ainestenotto, hautausmaa ja polttoaineen jakeluasemat. Vedenhankinta ja vedenottamot Vesihuoltolaitoksen vedenhankinta perustuu pohjaveteen, jota pumpataan usealta pohjavedenottamolta. Vedenottamoita koskevat tiedot on koottu taulukkoon 1. Päävedenottamona toimii Heralammen pohjavedenottamo ja muut viisi vedenottamoa toimivat lisä- ja varavedenottamoina. Uukuniemen alueen vedenhankinta perustuu Marjoniemenkankaan pohjavesiesiintymään ja Niukkalan pohjavedenottamo toimii varavedenottamona. Lisäksi Rautjärven Simpleen pohjavedenottamolta pumpataan vettä Koitsanlahden vesiosuuskunnalle. 3 I luokan pohjavesialueita ovat Likolampi (01A), Särkisalmi, Aatunniemi, Simpele, Heralampi, Suurikangas, Kirjavala, Akonpohja, Niukkala ja Sillantaus. Näiden arvioitu kokonaisantoisuus on yhteensä m³/d. 4 II luokan pohjavesialueita ovat Likolampi (58001B), Kolmikanta, Maunolankangas, Palanutkangas, Ristiharju, Seppälänmäki, Koljonkangas, Saaren kirkonkylä, Voilahdensärkät, Huttumaljankangas, Tarassinkangas, Pitkäkuoppa, Nivanranta, Sarvisalo ja Kiiesmäki. Näiden arvioitu kokonaisantoisuus on yhteensä m³/d. 5

9 Taulukko 1. Parikkalan vesihuollon hyödyntämät pohjavesialueet ja - vedenottamot Niukkala (1) Hoviselän pohjavedenottamo Marjoniemenkangas Marjoniemen (I) pohjavedenottamo (Kesälahden puolella) Simpele (I) (Rautjärven puolella) Simpeleen pohjavedenottamo pumpattu vesimäärä m³/d (m³/a) 600 m³/d ( m³/a) Pohjavesialue (luokka) kokonaisantoisuus vesioik. lupa pohjavedenottamo Heralampi (I) Heralammen (osittain Punkaharjun pohjavedenottamo puolella) Likolampi(I) Likolammen pohjavedenottamo Särkisalmi (I) Särkisalmen pohjavedenottamo Suurikangas (I) Kirjavalansalon pohjavedenottamo vedenkäsittelyprosessi(t) ph:n säätö (kalkkikivi) - ph:n säätö (lipeä) - 14 m³/d (5 110 m³/a) ph:n säätö (alkalointi) - ph:n säätö (alkalointi) Uukuniemelle ph:n säätö 30 m³/d (alkalointi) ( m³/a) Koitsanlahteen noin 6 m³/d (2 190 m³/a) ph:n säätö (raakasooda) Heralammen pohjavedenottamon vesioikeuden lupa perustuu Itä-Suomen vesioikeuden antamaan vesilupapäätökseen nro 41/95/2. 5 Vedenlaatua seurataan talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vedenottamoiden vesi on ollut tutkimusten mukaan pääsääntöisesti hyvälaatuista ja vesinäytteet ovat täyttäneet talousveden laatuvaatimukset. Raakavesilähteiden riittävyys Kunnan alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat pohjavesivarat ovat runsaat ja riittävät hyvin kunnan nykyiseen vedentarpeeseen. Tärkeillä pohjavesialueilla olevilta vedenottamoilta on viime vuosina pumpattu pohjavettä keskimäärin 600 m³/d. Heralan pohjavesialueen päävedenottamon kapasiteetista on käytössä tällä hetkellä noin reilu kolmannes. Jätevedenkäsittely Särkisalmen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1978 käyttöönotettu ja vuonna 2004 saneerattu biologinen aktiivilietelaitos. Särkisalmen jätevedenpuhdistamoa ja kuormitusta koskevat perustiedot on koottu taulukkoon 2. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin asukkaan jätevedet, mutta puhdistamo on mitoitettu nykyistä suuremmalle jätevesimäärälle. 5 Itä-Suomen vesioikeus 1994/254(Hn) 6

10 Taulukko 2. Särkisalmen jätevedenpuhdistamon perustiedot Särkisalmen jätevedenpuhdistamo Ympäristölupa ISY-2006-Y-147, lupa voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen mennessä. enimmäispitoisuus vähimmäisteho BOD 7ATU arvo 10 mg/l 95 % Lupaehdot COD Cr arvo 70 mg/l 80 % Kiintoaine 15 mg/l 90 % Fosfori 0,6 mg/l 93 % Puhdistustulokset lasketaan ¼ -vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien. Jätevedenpuhdistusprosessi välppäys hiekanerotus saostus- (ferrosulfaatti) ja alkalointikemikaalin (kalkki) lisäys - ilmastus - väliselkeytys jälkiselkeytys- hiekkasuodatus - purkuputki Lietteenkäsittelyprosessi viirakuivaus - aumakomposti Ilmastusallas V = m³ Jälkiselkeytysallas V = 132 m³ Purkuvesistö Simpelejärvi Mitoitus Teho Kuormitus (2009) Puhdistusteho BOD 7ATU 10 mg/l 95 % 3,6 kg/d 98 % COD Cr 70 mg/l 80 % 29 kg/d 93 % Kiintoaine 15 mg/l 90 % 5,1 kg/d 98 % Fosfori 1,0 mg/l 90 % 0,21 kg/d 98 % Puhdistamolla käsitellään jätevesien lisäksi sako- ja umpikaivolietettä. Vuonna 2009 puhdistamolla syntyi jätevesilietettä noin 12 m³ ja hiekanerotusjätettä noin 1-2 t. Kompostoitavaa lietettä noin 400 m³ ja kompostoitua tuotetta noin 500 m³. Välppäjäte toimitetaan Etelä-Karjalan jätehuolto Oy:n Kukkuroinmäen jätekeskukseen. 3.2 Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö kunnan alueella Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti. Puhdistamon velvoitetarkkailut ja vuosiyhteenvedot on löydettävissä Parikkalan vesi- ja viemärilaitoksen internetsivuilta. Parikkalan vesi- ja viemärilaitoksen ja Melkoniemen vesiosuuskunnan sekä Sirkeen vesiosuuskunnan yhteistyö perustuu vedenjohtamissopimuksiin. 7

11 3.2.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Parikkala-Kesälahti Parikkalan ja Kesälahden kunnat ovat sopineet vuonna 2005 allekirjoitetulla yhteissopimuksella veden johtamisesta Kesälahden vesijohtoverkostosta Parikkalan Uukuniemen alueen vesijohtoverkostoon ja jäteveden johtamisesta Uukuniemeltä Kesälahden jätevedenpuhdistamolle. Parikkala-Rautjärvi Koitsanlahden vesihuolto-osuuskunta on tehnyt Rautjärven kunnan kanssa vedenjohtamissopimuksen. Rautjärven vesihuoltolaitos toimittaa Simpeleen pohjavedenottamolta talousvettä Koitsanlahden vesihuolto-osuuskunnan alueelle. Alueelliset yleissuunnitelmat Maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen aloitetaan vuoden 2011 puolella. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sammutusvesisuunnitelman laatiminen aloitetaan lähi vuosien aikana. Etelä-Karjalan yhteistä valmiussuunnitelmaa päivitetään parasta aikaa. 3.3 Vesihuollon toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa Vesihuollon turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa Vesihuoltolaitokset Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma päivitetään vuoden 2010 aikana. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden vesihuollon toimintavalmiudesta ei ole laadittu erillistä valmiussuunnitelmaa. Poikkeuksellinen häiriötilanne saattaa lamaannuttaa hetkellisesti tai pidemmäksi aikaa vesihuollon toiminnan haja-asutusalueilla. Pohjavesien suojelua käsitellään kunnan vesivaroja koskevassa riskikartoituksessa, joka valmistui Sammutusvesisuunnitelma perustuu suulliseen sopimukseen. Kuntaan ei ole laadittu tulvariskikarttoja. Vedensaanti ja jakelu Poikkeus- ja häiriötilanteissa vedenhankinta pystytään turvaamaan vesihuoltolaitoksen viiden varavesilähteen kautta. Heralammen päävedenottamon veden sekoittamista Akonpohjan ja Kirjavalansalon veteen voidaan säädellä verkoston lukuisia sulkuja avaamalla ja sulkemalla. Uukuniemen alueen vedensaanti ja -jakelu perustuu Niukkalan varavedenottamoon sekä Kesälahden vesihuoltolaitoksen useisiin vedenottamoihin. 8

12 Sammutusvesi otetaan tarvittaessa kunnan paloposteista ja vesitornista sekä säiliöautolle tarkoitetuista vedenottopaikoista. Jätevesi Parikkalan jätevedenpuhdistamolla on automaattinen valvonta- ja hälytysjärjestelmä häiriötilanteiden varalle. Lisäksi puhdistamolle on laadittu erityistilanteiden varalta suunnitelma ja toimintaohjeet. Sähkönsyötön katkeamiseen jätevesipumppaamoilla ja viemäriverkoston vaurioihin on varauduttu imuauton avulla. Jätevedenpuhdistamolla häiriö- ja poikkeustilanteisiin on varauduttu rakentamalla puhdistamon yhteyteen m 3 varoallas, jonne voidaan häiriötilanteissa ohjata ja varastoida noin 3 vuorokauden jätevedet. Varoallasta voidaan käyttää myös puhdistamolle tulevan jäteveden virtaaman tasaamisen jaksoina (esim. keväisin lumen sulamisen ja rankkasateiden aikaan), jolloin vuotovedet ovat nostaneet virtaaman poikkeuksellisen suureksi. Varoaltaaseen mahdollisesti ohjatut vedet pumpataan puhdistamolle tilanteen normalisoiduttua. Puhdistamon toimintatehoa lisää puhdistamon ylikapasiteetti, mikä on mahdollista selkeytysaltaiden peräkkäisen käytön rinnakkaiskäytön sijasta. 3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta Nykyisessä tilanteessa vesihuollon toimintavarmuus on poikkeus- ja häiriötilanteissa hyvä. Varaenergian saanti on katsottu tarpeelliseksi ja sen saantia selvitetään. Toimintavarmuutta on parannettu verkostosaneerauksilla, vedenottamoiden välisillä verkostoliitoksilla ja yhdysvesijohdoilla sekä henkilökunnan koulutuksella ja vesijohtoverkoston ns. lenkittämisellä, jolloin vettä voidaan syöttää verkostoon useammasta suunnasta. Pohjavedenottamot ovat kaukovalvonnassa ja vedenlaatua tutkitaan säännöllisesti. Vesitornin vesisäiliön tilavuus vastaa noin 2 vuorokauden kulutustarvetta. Uukuniemen taajaman vesihuolto on riippuvainen Kesälahden kunnan vesihuollon toimintavarmuudesta. Toimintavarmuus talousveden osalta on hyvä, sillä alueella sijaitsee Niukkalan varavedenottamo ja alueelle johdetaan vettä Kesälahden usealta eri pohjavedenottamolta. Haja-asutusalueen vesihuolto on heikompi. Pitkäaikainen kuivuuskausi voi aiheuttaa haja-asutusalueilla kaivoveden riittävyys- ja laatuongelmia. Melkoniemen ja Sirkeen vesiosuuskunnat ottavat veden kunnan verkostosta, joten niiden toimintavarmuus riippuu kunnan vesihuoltolaitoksen toimintavarmuudesta. Koitsanlahden vesihuolto-osuuskunnan toimintavarmuus riippuu Rautjärven verkoston toimintavarmuudesta ja on näin ollen normaalitilanteissa hyvä. Särkisalmen jätevedenpuhdistamon toimintavarmuus on kaukovalvonnan ja automaattisen hälytysjärjestelmän ansiosta hyvä. Tekninen häiriö, poikkeukselliset sääolot, tulipalo sekä ilkivalta voivat aiheuttaa käyttöhäiriön. Puhdistusprosessia voi haitata myös viemäriin päässyt öljy- tai myrkyllinen kemikaalipäästö, joka voi aiheuttaa ylimääräistä vesistökuormitusta ja hajuhaittaa. 9

13 3.5 Ilmastonmuutos ja vesihuolto Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto Ilmastonmuutos vaikuttaa vedenhankintaan sekä vedenlaatuun ja määrään. Pitkään jatkuva kuivuuskausi voi vaikuttaa pohjavesiesiintymien sekä yksityisten kaivojen vedenpinnan korkeuteen ja pohjavesivirtaamiin. Sään ääri-ilmiöt, esimerkkinä myrskyt ja rankkasateet, tuovat haasteita vesihuollon toimivuudelle. Sähkökatkot aiheuttavat ongelmia vedenottamoiden toiminnalle ja vedenjakelussa. Rankkasateiden myötä valunta lisääntyy ja huuhtoo kaivoihin epäpuhtauksia. Ilmaston lämpeneminen lisää levien esiintymistä vesistöissä, joka vaikuttaa pintavedenottoon ja ranta-alueiden vapaa-ajan asutuksen vesihuoltoon. Rankkasateet kuormittavat viemäriverkostoa, jätevedenpumppaamoja sekä jätevedenpuhdistamoa. Jätevedenpuhdistamon kuormituksen seuraukset voivat näkyä purkuvesistön tilan heikkenemisenä. Lisäksi myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot saattavat hankaloittaa jätevedenpuhdistamon toimintaa ja huonontaa puhdistustehoa. 4 KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 4.1 Palvelujen parantamisen tavoitteet ja päämäärät 4.2 Organisatoriset linjaukset Kunnan vesihuoltolaitoksen tavoitteena on laatuvaatimukset täyttävän talousveden toimittaminen asiakkailleen ilman häiriöitä. Lähitulevaisuuden tavoitteisiin kuuluu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittäminen vesihuollon piiriin ja toiminta-alueen laajentaminen verkostojen läheisyydessä sijaitseville kehittämistarvealueille toimenpideohjelman mukaisesti. Toimintavarmuutta parannetaan verkostosaneerauksilla. Vesihuoltolaitoksen tavoitteena on päivittää säännöllisesti tarjoamiensa vesihuoltopalveluiden käyttömaksuja. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden sekä hajaasutusalueen vesihuollon osalta tavoitteena on toteuttaa vesihuoltohankkeita osuuskuntapainotteisesti ja saada tai muuttaa kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät asetuksen edellyttämälle tasolle. Parikkalan vesihuoltolaitos toimii hyvin kunnan vesihuoltolaitoksena. Kuitenkin yhteistyön lisääntyessä naapurikuntien kanssa on järkevää selvittää myös alueellisen yhteistyön syventämisen mahdollisuudet. Kunnan tavoitteena on rakentaa asemakaava-alueille vesihuoltoverkostoa kuntavetoisesti ja muille alueille vesiosuuskuntana tai vastaavasti. 10

14 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuoltosuunnittelu kytkeytyy tiiviisti yhdyskuntarakenteen kehittymisen myötä kaavoitukseen ja muuhun maankäytön suunnitteluun. Suunnittelulla on myös tärkeä yhteys terveyden- ja ympäristönsuojeluun. Asemakaava-alueet ovat kunnan kehittämisalueita ja tapauskohtaisesti myös muut alueet olemassa olevan verkoston lähellä. Muilla alueilla keskitetty vesihuolto toimii vesiosuuskuntavetoisesti. 4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Kunta Kunnan haja-asutusalueella toteutettavia vesihuoltohankkeita koskevat avustamisperiaatteet ovat olleet voimassa alkaen. Kunta tukee vesihuoltohankkeita vuosittain hyväksyttävän talousarvion puitteissa. Hanketta käynnistettäessä tulee sopia kunnan kanssa hankkeen hallinnoinnista. Tällöin tulee sopia minkä vesihuoltolaitoksen hanke on kyseessä tai päättää uuden vesihuoltolaitoksen perustamista. Asiaa ratkaistaessa tulee pyrkiä siihen, että kunkin laitoksen toiminta-alue on alueellisesti yhtenäinen. Ensisijaisesti tulee pyrkiä laajentamaan jo toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueita ja taata näin laitosten taloudelliset toimintaedellytykset. Uusien laitosten perustamiselle tulee olla vahvat perusteet. Mikäli kunta ryhtyy muun kuin kunnan vesihuoltolaitoksen hankkeen rakennuttajaksi, tulee tehdä vesihuoltolaitoksen ja kunnan välinen hankekohtainen rakennuttamissopimus, jossa määritellään yksityiskohtaisesti hankkeen osapuolten velvollisuudet ja valtuudet hankkeen menestyksellisen läpiviennin varmistamiseksi. Kunta osallistuu talousarviossa varattujen määrärahojen puitteissa jo perustettujen vesiyhtymien vesihuoltosuunnitelmien laatimiskustannuksiin samalla periaatteella kuin rakennuskustannuksiin osallistumisesta on selostettu. Suunnitelman tulee perustua kunnan hyväksymään voimassaolevaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Kunnalle tulee toimittaa suunnittelutyön valmistuttua yksi sarja vesihuoltolaitoksen / osuuskunnan / vesiyhtymän hyväksymiä toteutussuunnitelmia. Yksittäisten kiinteistöjen vesihuoltosuunnittelun ja toteutuksen kustannuksiin kunta ei osallistu. Valtion tukitoimet: Vesihuoltolaitoksen, osuuskunnan tai vesiyhtymän tulee ensisijaisesti hakea hankkeen toteuttamista valtion vesihuoltotyönä suoritettavaksi, jolloin kokonaiskustannukset jaetaan tasan valtion ja vesiosuuskunnan ja -yhtymän välillä ja rakennuttajatehtävistä vastaa yleensä valtio. Kunta avustaa 25 % vesihuoltohankkeiden suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista. 11

15 Kiinteistökohtaiset avustukset Kunnan avustusosuus vesihuoltohankkeissa on 25 % toteutuneista suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista: vesijohdon ja viemärin samanaikaisesta rakentamisesta enintään /kiinteistö muutoin /kiinteistö Hyväksyttäviin avustuskustannuksiin luetaan runkojohdot ja jakeluhaarat vesihuoltolaitoksen, -osuuskunnan tai vesiyhtymän ja ao. kiinteistön liittymisrajaan saakka. Avustus ei koske liittymisrajasta alkavia talojohtoja. Edellä mainittujen mukaisesti toteutettavien vesihuoltohankkeiden edellytykset: tarkoitukseen on haettu ja saatu muuta kuin kunnan julkista rahoitusta ja hankkeelle on saatu ennen töiden aloittamista kunnan tekemä rahoituspäätös. Muut pienet vesihuoltohankkeet Avustettavan vesihuoltohankkeen piiriin tulee kuulua vähintään kaksi ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä tai toiminnassa olevaa yritystä. Vesihuoltohankkeita koskevat muut ehdot: Kunnanvaltuuston hyväksymiin toteuttamisperiaatteisiin perustuvat vesiosuuskuntien / -yhtymien kanssa tehdyt sopimukset hyväksyy tekninen lautakunta, Kunta voi kustannuksellaan velvoittaa vesiosuuskuntaa suurentamaan putkikokoa tai muuttamaan muutoin suunnitelmaa, Vesiosuuskuntien ja yhtymien tulee sitoutua siihen, että niiden hallitsemien ja omistamien verkostojen kautta voidaan poikkeustilanteissa johtaa muiden vesihuoltolaitosten vettä tai jätevettä. Tällaisissa tapauksissa ei suoriteta muuta korvausta kuin korvaus johdetun veden määrästä ja mahdollisesti vesihuoltoverkostolle aiheutunut vahinko, Kunta ei takaa eikä muutoinkaan ota vastattavakseen vesiosuuskuntien ja yhtymien tekemiä laina- tai muita sitoumuksia. Avustettavien vesihuoltohankkeiden toimialueella kiinteistön liittäminen vesihuoltolaitoksen verkostoon tulee tehdä vesihuoltolain 10 :n mukaisesti. Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen tehdään edellä mainitun lain 11 :n edellytysten täyttyessä, Avustettavien vesihuoltohankkeiden tulee olla kunnanvaltuuston hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisia tai niiden tulee muuten kytkeytyä kunnan vesihuollon kokonaissuunnitelmaan, jonka harkinnasta päättää tekninen lautakunta. Valtion tukijärjestelmä Valtio tukee yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä valtion talousarviossa myönnettävien harkinnanvaraisten määrärahojen puitteissa. 12

16 Valtion tukitoimenpiteitä ovat: vesihuoltoavustukset valtion vesihuoltotyö neuvonta ja ohjaus Vesihuoltoavustusta voidaan harkinnanvaraisesti myöntää vesihuoltolaitokselle tai muulle vesihuoltoa varten perustetulle yhtymälle tai yhteisölle taikka kuntayhtymälle tai kunnalle vesihuoltotoimenpiteisiin sekä myös kiinteistön omistajalle tai haltijalle, mikäli yleiset edellytykset täyttyvät. Vesihuoltoavustusten enimmäismäärä on 30 % ja erityisistä syistä enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustuksen myöntää Kaakkois-Suomen ELYkeskus. Valtion vesihuoltotyönä toteutettava toimenpiteen tuen osuus voi olla enintään 50 % ja erityisistä syistä enintään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttäviin kustannuksiin kuuluvat työ- ja materiaalikustannukset sekä säädöksiin tai lupiin perustuvista velvoitteista toimenpiteen toteuttamisvaiheen aikana aiheutuvat kustannukset. Lisätietoa vesihuollon tukijärjestelmästä on löydettävissä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön julkaisemasta ympäristöoppaasta. 6 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 5.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Tilastokeskuksen laatima väestöennusteen (taulukko 3) mukaa kunnan väkiluvun arvioidaan vähenevän noin 15 % eli 877 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Taulukko 3. Väestöennuste Vuosi Väestö Väestöennusteen perusteella sekä vedenkulutuksen että jäteveden määrän ei oleteta nykytilanteesta kasvavan. Kunnan sisäisen muuttoliikkeen ennustetaan jatkuvan edellisten vuosien tapaan haja-asutusalueelta kohti taajamia. Loma-asuntojen lukumäärän odotetaan lisääntyvän. Kunnan elinkeinorakenne on maatalous- ja palvelupainotteinen. Maatiloilla kehityssuuntana on tilaluvun vähentyminen ja peltojen jäädessä viljelykäyttöön tilakoko kasvaa. 5.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla Vesihuoltolain 10 :n mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä vesijohtoon ja viemäriin. Vapautusta liittymisvelvollisuudesta 6 Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöministeriö (2009), Vesihuollon tukeminen. 13

17 5.2.1 Talousvesi Jätevesi Vesihuoltoverkoston saneeraus on kiinteistön erikseen anottava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, joka voi sen tietyin edellytyksin myöntää. Vesihuoltolain mukaisia vapautuksia vesijohtoverkostosta ei ole myönnetty. Vesihuoltolain mukaisia vapautuksia viemäriverkostosta ei ole myönnetty. Kolmikannan rajanylitysalueen yleiskaavoitus tullaan aloittamaan lähivuosina. Muualle verkostolaajennuksia tullaan toteuttamaan osuuskuntavetoisesti. Kiinteistökohtaisten liittymäosuuksien kunto tulisi selvittää. Särkisalmen jätevedenpuhdistamon vanhan osan lietteenkäsittelyä ja kuivatusta olisi tarpeen parantaa hajuhaittojen poistamiseksi. Jätevedenpuhdistamolla ei ole tällä hetkellä muita merkittäviä kehittämistarpeita. Vesihuoltoverkostojen kunnossapito ja tilan seuranta on jatkuvaa toimintaa. Verkostojen rakentaminen on aloitettu 1960-luvulla ja keskustan runkolinjojen sekä vesihuoltoverkostojen saneeraus 1980-luvulla. Verkosto on tyydyttävässä kunnossa ja putkirikkoja on ollut vuositasolla keskimäärin 5. Verkosto-osuudet ovat veden ja jäteveden osalta pääasiassa muovia. Vanhoja verkosto-osuuksia löytyy keskustaajaman alueelta. Tavoitteena on uusia verkostoa noin 2 % vuodessa. Viime vuosien aikana vuotovesimäärä puhtaan veden osalta on ollut noin 1-2 % ja jäteveden osalta %. Vuotovesimääriä on saatu vähennettyä verkostoa uusimalla ja tiivistämällä. Verkostoa saneerataan vuosittain toteutettavien viemärikuvausten perusteella talousarviossa vesihuoltoon varattujen määrärahojen puitteissa. 5.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vesihuoltoverkostojen tarvealueet Vesihuollon tarpeen laukaisevia tekijöitä ovat mm. kaavoitus, väestönmäärä, ympäristölliset tai terveydelliset syyt. Lisäksi vesihuoltolaitoksen verkostojen läheisyydessä sijaitsevia lievealueita voidaan liittää keskitetyn vesihuoltoverkoston piiriin joko kiinteistökohtaisesti tai osuuskuntahankkeina, mikäli riittävästi halukkaita liittyjiä löytyy. Muita vaihtoehtoja vesihuollon järjestämiselle ovat jo toiminnassa olevien vesiosuuskuntien laajentaminen tai useamman kiinteistön yhteinen pienpuhdistamo. Alueilla, joilla liittyminen keskitettyyn vesihuoltoverkostoon ei pitkien välimatkojen takia ole mahdollista tullaan jätevesihuoltoa toteuttamaan kyläpuhdistamoilla tai kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Vesijohto- ja jätevesiverkostoa koskevat kehittämistarvealueet on esitetty karttaliitteessä 1. 14

18 Vesijohto- ja jätevesiverkosto Vesihuollon kehittämistarvealueita ovat: Haja-asutusalueet Niirasenniemi Niukkala Arkusjärvi Eskola ja Palvaanniemen alue Oravaniemi Kolmikanta Ristiharju Vesi- ja viemäriverkostoa koskevat kehittämistarvealueet on esitetty karttaliitteessä Talousvesi Haja-asutusalueen vesihuoltoa toteutetaan ja kehitetään pääsääntöisesti vesiyhtymävetoisesti. Etelä-Karjalan kuntien ympäristöterveydenhuollot selvittivät alueen yksityiskaivojen kuntoa ja veden hygieenistä laatua vuosien aikana toteutetussa projektissa. 7 Parikkalan alueelta (entinen Parikkala, Saari ja Uukuniemi) tutkittiin noin 30 kaivoa, joista suurin osa oli rengaskaivoja, osa porakaivoja ja muutama lähdekaivo. Maatalousvaltaisesta elinkeinorakenteesta johtuen kaivoveden laatua tulisi tutkituttaa säännöllisesti. Kaivoveden riittävyysongelmat ovat olleet yksittäisiä. Näitä kiinteistöjä suositellaan liitettäväksi vesihuoltolaitosten vedenjakeluverkostoihin Jätevesi Yksityisten talousvesikaivojen kuntoa ja veden laatua ei ole kartoitettu ja tutkittu edellä mainitun kaivovesiprojektin jälkeen, vaan kaivojen huoltovastuu kuuluu kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Suositusten mukaan kaivoveden laatu tulisi tutkituttaa 3-5 vuoden välein ja kaivon kunto tätäkin useammin. Haja-asutusalueella kiinteistöjen jäteveden johtaminen ja käsittely tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu terveys- tai ympäristövaikutuksia. Kunnan alueella hajaasutuksen jätevedet muodostavat terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun kannalta vähäisiä, yksittäisiä ja alueellisia ongelmia joillain ranta-alueilla. Kiinteistökohtaista jätevesien puhdistamista koskevat vaatimukset ovat tiukentuneet vuona 2004 voimaantuleen hajajätevesiasetuksen myötä. Hajajätevesiasetus edellyttää jätevesijärjestelmien käsittelyn tehostamista siten, että käsittely poistaa 90 % eloperäisestä aineesta, 85 % fosforista ja 40 % typestä. Hajajätevesiasetusta ollaan parasta aikaa tarkentamassa. Asetuksen täytäntöönpanoon ja poikkeuksia koskeviin velvoitteisiin on tulossa muutoksia. 7 Etelä-Karjalan kaivovesiprojekti haja-asutusalueella

19 5.4 Vesihuollon toimintavarmuus Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus Raakavesilähteiden riittävyys Vedensaannin toimintavarmuus on hyvä useiden varavedenottamoiden ansiosta eikä tämän osalta ole tällä hetkellä kehittämistarpeita. Vedenjakelun häiriöttömän jakelun varmistamiseksi tarvittavaa varavoimaa ollaan hankkimassa. Jätevedenpuhdistamon toimintavarmuuteen liittyviä kehittämistarpeita ei ole. Vesihuoltolaitoksella on riittävästi pohjavesivaroja kunnan nykyiseen tarpeeseen, joten vedensaannin osalta ei ole tällä hetkellä kehittämistarpeita Poikkeustilanteet ja niihin varautuminen Valmiussuunnitelmaa päivitetään vuoden 2010 aikana. Vesiosuuskuntien ja haja-asutusalueiden vesihuollon valmiustasoa olisi parannettava. 6 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET 6.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla Vesihuoltolaitosten toiminta-aluetta laajennetaan kaavoituksen ja muun maankäytön edetessä. Vesihuoltoverkoston toimintavarmuutta parannetaan verkostosaneerauksilla. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella esiintyy muutamia kiinteistöjä, joita ei ole liitetty keskitettyyn vesihuoltoverkostoon, vaikka vesihuoltolaki sitä edellyttää. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistökohtaisten liittymien kuntoa tulisi selvittää. 6.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet Vesijohto- ja jätevesiverkosto Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueita laajennetaan taajamien läheisyydessä oleville tarvealueille. Vesihuoltoverkostoa tullaan rakentamaan tai laajentamaan seuraaville alueille: Niirasenniemi Niukkala Mikkolanniementien liittymä Arkusjärven eteläpuoli Eskolan linja Oravaniemi Kolmikannan rajanylitysalueen viemäröinti Ristiharju 16

20 6.3 Vesihuoltolaitokset Vedenhankinta Jätevesien käsittely ja liete 6.4 Vesihuoltoverkostojen saneeraus Lisäksi vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevat verkostoon kuulumattomat kiinteistöt sekä Saaren kirkonkylän alue tullaan liittämään vesihuoltoverkostoon vuoteen 2012 mennessä. Käytössä olevat vedenottamot riittävät myös tulevaisuuden vedentarpeisiin, mikäli vedenkulutus säilyy nykyisellään. Jätevesiverkostoon tullaan tekemään saneerausohjelman mukaisia korjaustoimenpiteitä talousarviossa varattujen resurssien puitteissa. Kunta rakentaa Simpelejärven pohjassa kulkevan jätevesiputken meno- ja nousurannoille mittareita, joiden virtaamalukemista on mahdollista nähdä mahdolliset putkirikot. Särkisalmen jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittelyä selvitetään. Vesihuoltoverkoston saneeraustoimenpiteet tullaan toteuttamaan laadittavana olevan saneerausohjelman mukaisesti. 6.5 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Mahdollisuus hyödyntää vesihuoltolaitosten verkostoja Kiinteistökohtaiset ratkaisut Kiinteistökohtainen vedenhankinta Keskitettyjä vesihuoltopalveluita on mahdollista saada vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolelta liittymällä vesihuoltolaitosten verkostoihin omakustanteisesti. Tällöin on kuitenkin varauduttava siihen, että liittymis- ja perusmaksut voivat olla erisuuruisia eri alueilla. Lisäksi maaperäolosuhteet voivat hankaloittaa vesihuoltohankkeiden toteuttamista. Harvaan asuttujen alueiden vedenotto voidaan toteuttaa kiinteistökohtaisesti omasta kaivosta. Jos pohjavesi on liian syvällä rengaskaivon rakentamiselle, voidaan rakentaa porakaivo. Tärkeimpiä näkökohtia kiinteistökohtaisessa vedenhankinnassa ovat kaivon sijoitus likaantumisriskejä välttäen sekä rakenteiden toteutus siten, ettei pintavesiä valu kaivoon. Kaivon paikkaa kannattaa etsiä mahdollisimman luonnontilaiselta alueelta, missä ei ole likaantumisriskiä. Jos kiinteistön tontilta ei löydy hyvää kaivonpaikkaa, niin vettä voi ottaa myös naapurin maalta. Mikäli naapuri ei anna tähän suostumusta, niin vesilain mukaan vedenottoon naapurin maalta voi saada luvan. 17

21 Pintavesien, roskien ja eläinten pääsy kaivoon estetään riittävästi maanpinnan yläpuolelle ulottuvalla kaivonrakenteella ja kunnollisella penkereellä sekä tiiviillä kannella. Lisäksi renkaiden liitokset ja läpiviennit on tiivistettävä huolella. Kaivon ylläpidosta voidaan antaa seuraavat suositukset: Veden laatu kannattaa tutkituttaa kolmen vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan. Neuvoja antaa esim. Imatran seudun ympäristötoimi. On varmistettava, ettei kaivon lähistöllä ole pohjavettä likaavia tekijöitä, kuten vuotavia viemäreitä ja jätevesien käsittelylaitteita. Vanha kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on veden saannin ja veden laadun kannalta hyvä. Jos vedessä on liikaa rautaa tai mangaania eikä parempaa vettä ole saatavilla, voi harkita veden käsittelyä. Markkinoilla on erilaisia tehdasvalmisteisia raudan ja mangaanin poistoon tarkoitettuja painesuodattimia. Mikäli kaivo saastuu esim. likaisen pintaveden johdosta, mutta saastumislähde kyetään poistamaan, kannattaa kaivo desinfioida. Jos pohjavesi on likaantunut ja likaantumisen syytä ei voida poistaa, täytyy rakentaa uusi kaivo paremmalle paikalle. Kannattaa selvittää myös mahdollisuus yhteisen vedenhankinnan järjestämiseen naapureiden kanssa. Neuvoja kaivon rakentamiseen tai vanhan kaivon kunnostamiseen antavat Imatran seudun ympäristötoimi ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Jäteveden käsittelyjärjestelmän valintaan vaikuttavat mm. tontin koko, sijainti, maaperä, jäteveden laatu ja määrä. Lisäksi kunnan rakennusjärjestyksessä on annettu vesihuoltoa koskevia määräyksiä. Jätevesijärjestelmien uusimis- tai korjaustöihin vaaditaan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymä suunnitelma ja rakennusvalvontaviranomaisen myöntämä toimenpidelupa. Jätevesijärjestelmän toimintavarmuus edellyttää omistajalta järjestelmän asianmukaista käyttöä ja huoltoa. Jäteveden käsittely tulisi hoitaa ensisijaisesti liittymällä vesihuoltolaitoksen (kunnan tai yksityisen vesihuolto-osuuskunnan) viemäröintiin. Mikäli liittyminen ei ole mahdollista voidaan jätevedet käsitellä seuraavien kiinteistökohtaisten menetelmien avulla: kuivakäymälä ja harmaan veden käsittely erillisviemäröinti: umpisäiliö (vesikäymäläjätevesille) ja muut jätevedet saostussäiliön kautta imeyttämöön tai suodattamoon maahanimeyttämö (saostussäiliö tai -kaivo ja maahanimeytys) maasuodattamo (saostussäiliö tai -kaivo ja maasuodattamo) pienpuhdistamo (biologis-kemiallinen, bioroottori tai aktiiviliete) Kiinteistöt (minimissään 2-3) voivat toteuttaa vesihuoltoratkaisuja yhteistoimintaperiaatteella perustamalla esimerkiksi kyläpuhdistamon. Alueelliset jätevesien käsittelysuositukset löytyvät liitteestä 1 sekä niihin liittyvä maaperäkartta löytyy karttaliitteestä 2. Suosituksia voidaan hyödyntää lähi vuo- 18

22 Muut palvelut 6.6 Muut toimenpiteet sina annettavissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Liitteeseen 2 on koottu suuntaa-antavia kustannustietoja kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä. Lisätietoa kiinteistökohtaisista jätevesijärjestelmistä on löydettävissä mm. Imatran seudun ympäristötoimen Haja-asutusalueiden jätevesien käsittely ja laitehuolto -oppaasta sekä Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta Hyvä jätevesien käsittely -esitteestä. Myös valtion ympäristöhallinnon internet -sivuille on koottu jätevesienkäsittelyyn liittyvää tietoa. Simpelejärven ranta-alueella sijaitsevien vanhojen kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien sijainti ja kunto tullaan tarkastamaan. Kunta ja Imatran seudun ympäristötoimi neuvovat vesihuoltolaitosten ulkopuolisten alueiden vesihuoltoa koskevissa asioissa. Jätevesijärjestelmien huolto- ja tyhjennyspalvelut voidaan hoitaa alan liikkeiden kanssa yksityisillä palvelusopimuksilla Muiden vedenkäyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeet Näköpiirissä ei ole suurten vedenkuluttajien tai jäteveden tuottajien sijoittumista kunnan alueelle, jotka vaatisivat erityisiä toimenpiteitä vesihuoltoverkostossa. Palolaitos hoitaa sammutusvesihuollon yhteistyössä vesihuoltolaitoksen kanssa. 6.7 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin Valmiussuunnitelma päivitetään vuoden 2010 loppuun mennessä. Samalla selvitetään varavoiman hankinta. 6.8 Organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen Yhteistyö kunnan alueella Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Suunnitelman vaikutusten arviointi Uudet vesiosuuskunnat tai toiminta-alueen ulkopuoliset liittyjät sopivat tarvittavista vesihuoltopalveluista kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa. Verkostolaajennusten osalta periaatteena on kunnan vesihuoltoverkostolaajennusten sijasta suosia vesiosuuskuntavetoisia vesihuoltohankkeita tai vastaavien organisaatioiden perustamista. Yhteistyön lisäämisen ja syventämisen mahdollisuuksia naapurikuntien kanssa selvitetään tarvittaessa. Vesihuollon kehittäminen suunnitelmien mukaisesti vaikuttaa noin 90 talouteen, jotka hyötyvät keskitetyistä vesihuoltopalveluista. Näistä suurin osa koskee kes- 19

23 6.9 Toimenpideohjelma kitettyä viemäröintiä, jolla puolestaan on vesistön- ja ympäristönkuormittumisen näkökulmasta myönteisiä vaikutuksia. Hankkeilla ei ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Suunnitellut uudet vesihuoltojohdot sijaitsevat vesihuoltolaitosten verkostoalueiden liepeillä, mutta osa on harvaan asuttua aluetta, joten verkosto-osuudet ovat tältä osin pidempiä. Esitetyillä rakenteilla ei ole merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimistöön tai maisemaan. Vaikutukset Natura-alueisiin huomioidaan. Toimenpideohjelma on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Toimenpideohjelma Toimenpide Toteuttamisaikataulu Kustannusarvio ( ) Vastuutaho Niirasenniemi kunta Ristiharju vesiosuuskunta Niukkala (Mikkolanniementien liittymä) kunta Arkusjärven eteläpuoli kunta Eskolan linja kunta Kolmikannan rajanylitysalue 2015 kunta Oravaniemi kunta Saaren kirkontien linja kunta 7 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN 7.1 Tiedottaminen Vesihuollon kehittämissuunnitelma laitetaan julkisesti nähtäville kuukauden ajaksi, jonka aikana saatu palaute otetaan esityksen viimeistelyssä mahdollisuuksien mukaan huomioon. 7.2 Suunnitelman ajan tasalla pitäminen Vesihuollon kehittämissuunnitelma tarkistetaan neljän vuoden välein (valtuustokausittain) tai tarvittaessa aikaisemmin. Tarvetta tarkistamiseen punnitaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa käytävien kehittämiskeskustelujen yhteydessä lähes vuosittain. 20

24 8 YHTEENVETO Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja, vaan se on suuntaa antava ja tulevaisuuden vesihuoltoa kehittävä asiakirja, joka toimii viranhaltijoiden ja päättäjien työkaluna kaupungin eri toimintoja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. Vesihuollon kehittämisessä korostuvat maankäyttö, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojelun yhteys. Parikkalan vesihuoltolaitos toimii pääpiirteissään hyvin. Vesijohtoverkoston erityispiirteenä on se, että verkoston maantieteellinen laajuus on suuri ja se ulottuu viemäriverkostoa laajemmalle. Niukkojen resurssien näkökulmasta tämä tuo omat haasteensa verkostosaneerauksille. Lähivuosien vesihuoltoverkostolaajennuksia tullaan toteuttamaan kuntavetoisesti edellä esitetyn toimenpideohjelman mukaisesti, muuten vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella vesiosuuskuntahankkeina. 21