HYBRIDILÄMMITYS KAUKOLÄMMITETYISSÄ VAIKUTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYBRIDILÄMMITYS KAUKOLÄMMITETYISSÄ VAIKUTUKSET"

Transkriptio

1 HYBRIDILÄMMITYS KAUKOLÄMMITETYISSÄ KIINTEISTÖISSÄ SÄ JA KÄYTÖN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET YLEISTIIVISTELMÄ Mikkeli Veli-Matti Mäkelä Tero Lintunen Ville Latva Susanna Kuha Arto Hämäläinen Tuomo Asikainen Jukka Pirttinen

2 SISÄLLYSLUETTELO SÄLLYSLUETTELO LYHENTEET 1 Taustaa Johdanto Tavoite Tutkimusorganisaatio Tutkimuskohteet State of art selvitys Hybridilämmityksen kustannusvaikutukset omakotitalolle Hybridilämmitys rivi- ja kerrostaloissa Hybridilämmityksen vaikutukset sähkön- ja lämmöntuotantoon Johtopäätökset...16 LIITTEET LIITE A: Hybridilämmitys kaukolämmitetyissä kiinteistöissä (86 s.) LIITE B: Hybridilämmityksen kustannusvaikutukset (110 s.) LIITE C: Sähköhybridilämmitys kaukolämmitetyissä kerros- ja rivitaloissa (94 s.) LIITE D: Hybridilämmityksen yhdyskuntavaikutukset (95 s.)

3 LYHENTEET KL SLL SIV NA LP CHP POR kaukolämmitys sähköinen lattialämmitys sähköinen ilmanvaihdon jälkilämmitys nykyarvo lämpöpumppu yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (combined heat and power) raskas polttoöljy

4 1 Taustaa Tämä tutkimus oli osa suurempaa Tekesin (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) rahoittamaa Kehittyvä Kaukolämpö -tutkimus ja kehittämishanketta. Pääkohteena oli kansainvälisten kaukolämpötutkimusten analysointi ja yhtenä pilottikohteena tarkasteltiin hybridilämmitystä sekä asiakkaan, että yhteiskunnan kannalta. Hankkeen päätutkimuskohteesta on erillinen raportti. Hanke toteutettiin yhteistyössä LTY:n (Lappeenrannan teknillinen yliopisto), VTT:n (Valtion teknillinen tutkimuskeskus), TKK:n (Teknillinen korkeakoulu) ja Energiateollisuus ry:n kanssa. 1.1 Johdanto Suomessa energian kokonaiskulutus oli vuonna TWh, josta energian siirto- ja muuntohäviöiden jälkeen yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien loppukäyttöön jäi 300 TWh. Energian loppukäyttö mittaa energialopputuotteiden, eli sähkön ja kaukolämmön sekä rakennusten lämmitykseen käytettyjen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosesseissa käytettävien polttoaineiden kulutusta. Kokonaiskulutuksen ja loppukäytön erotus menetetään energian muunto- ja siirtohäviöinä. Toiseksi suurin energian käyttäjä, heti Suomen energiaintensiivisen teollisuuden jälkeen oli rakennusten lämmitys. Suomessa kulutetusta energiasta teollisuuden osuus oli puolet (143 TWh) ja rakennusten lämmityksen osuus 22 % (66 TWh). Tämän perusteella voidaan todeta, että rakennusten lämmitys on merkittävä energian käyttökohde Suomessa. 1.2 Tavoite Projektin tavoitteena oli tutkia hybridilämmityksen kannattavuutta ja vaikutuksia sekä kuluttajan että yhteiskunnan kannalta. Hybridilämmityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaukolämmitetyn kiinteistön lämmittämistä samanaikaisesti jollain toisella lämmitysmuodolla, kuten sähköllä, lämpöpumpulla tms. Tavoitteena oli selvittää, onko hybri- 1

5 dilämmitys kannattavaa tai missä laajuudessa se on järkevää toteuttaa, sekä tarjota uusi, laajempi näkökulma eri lämmitysmuotojen yhdistämisestä. 1.3 Tutkimusorganisaatio Tutkimus toteutettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut yksikössä. Toiminnassa hyödynnetään monipuolisesti ammattikorkeakoulun osaamista ja resursseja. Yrityspalveluiden tehtävänä on luoda kontakteja ja kartoittaa elinkeinoelämän tarpeita sekä tuottaa palveluja näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Tutkimuksen vastuullinen johtaja oli tekn. lis. Veli-Matti Mäkelä ja koko Kehittyvä kaukolämpö hankkeen projektipäällikkönä toimi DI Ville Latva, molemmat Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrityspalveluista. Projektissa muita mukana olleita tutkijoita olivat: Tero Lintunen, Susanna Kuha, Arto Hämäläinen, Tuomo Asikainen ja Jukka Pirttinen. Lisäksi tukea hankkeelle ovat antaneet Jarmo Tuunanen, Esa-Matti Laiho ja Heikki Salomaa. Kehittyvä kaukolämmitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava Ohjausryhmän varsinaiset jäsenet: Jari Kostama, Energiateollisuus ry Veikko Hokkanen, Helsingin Energia Arto Salmela, Etelä-Savon Energia Oy Hannu Lipsanen, Savon Voima Oyj Esa-Matti Laiho, Mikkelin ammattikorkeakoulu Veli-Matti Mäkelä, Mikkelin ammattikorkeakoulu Timo Alasuvanto, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Hybridipilotin toteutusta tukeneet yritysryhmän jäsenet: Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry 2

6 Arto Salmela, Etelä-Savon Energia Oy Marjukka Nuutinen, Jyväskylän Energia Oiva Välikangas, Oulun Energia Pekka Takki, Helsingin Energia Timo Inkeroinen, Kotkan Energia Oy Timo Mäki, Pori Energia Oy Timo Vattulainen, Vantaan Energia Oy Lisäksi tutkijaorganisaatiosta työhön osallistuivat: Veli-Matti Mäkelä, Mikkelin ammattikorkeakoulu Susanna Kuha, Mikkelin ammattikorkeakoulu Tero Lintunen, Mikkelin ammattikorkeakoulu 1.4 Tutkimuskohteet Tutkimus jakaantui neljään erilliseen tutkimuskokonaisuuteen: Osa 4: Selvitys hybridilämmityksen vaikutuksista yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon yhdyskunnan kannalta. Osa 3: Selvitys rivi- ja kerrostaloasukkaan ja rakennuttajan kannalta sähköhybridilämmityksen kannattavuudesta. Osa 2: Selvitys omakotitalo-omistajan kannalta hybridirakentamisen kannattavuudesta. Osa 1: State of art selvitys nykyisin käytössä olevista hybridilämmitystekniikoista ja niiden yleisyydestä Suomessa. Kuva 1. Hybridilämmitys tutkimuksen rakenne 3

7 Osa 1. State of art selvitys nykyisin käytössä olevista hybridilämmitystekniikoista ja niiden yleisyydestä Suomessa. (LIITE A) Osa 2. Selvitys omakotitalo-omistajan kannalta hybridirakentamisen kannattavuudesta. (LIITE B) Osa 3. Selvitys rivi- ja kerrostaloasukkaan ja rakennuttajan kannalta sähköhybridilämmityksen kannattavuudesta. (LIITE C) Osa 4. Selvitys hybridilämmityksen vaikutuksista yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon yhdyskunnan kannalta. (LIITE D) 2 State of art selvitys Projektin alussa selvitettiin ensin nykytilaselvityksen avulla kaukolämmitetyissä kiinteistöissä kaukolämmityksen rinnalla käytettävät muut lämmitysmuodot. Selvitys tehtiin kyselylomakkeella rakennusliikkeille ja LVI-urakoitsijoille, sekä tilastoja analysoimalla. Nykytilaselvityksen tavoitteena oli kartoittaa tämän hetkinen tilanne Suomessa hybridilämmityksen suhteen uusissa kaukolämmitetyissä kiinteistöissä. Tutkimuksen kohteena olivat vuonna valmistuneet kaukolämpöön liitetyt kiinteistöt. Tutkittavina kiinteistötyyppeinä olivat omakoti-, rivi- ja kerrostalot sekä liike- ja julkiset rakennukset. Nykytilaselvitys toteutettiin kyselynä alan ammattilaisille, joista aktiivisimpia vastaavia olivat suuret urakoitsijat. Vastauksia saatiin 27 omakotitalosta, 34 rivitalosta (428 rivitaloasunnosta), 240 kerrostalosta (7 002 kerrostaloasunnosta), 171 kaupasta ja 150 toimistosta. Kyselyn vastausten perusteella voitiin todeta, että melkein kaikissa vuosina valmistuneissa kaukolämmitetyissä omakotitaloissa oli ilmanvaihdon sähköinen jälkilämmityspatteri (93 % omakotitaloista). Tämä oli hieman yllättävä tulos, sillä samanlaisia ilmanvaihtokoneita saa myös vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla. Toinen suosittu lisälämmitystapa omakotitaloissa oli tulisija, sillä se rakennetaan tänä päivänä lähes poikkeuksetta jokaiseen omakotitaloon. Vastanneiden mukaan 96 prosentissa uusista kaukolämpöön liitetyistä omakotitaloista oli tulisija. 4

8 Vuosina valmistuneissa rivitaloissa oli kaukolämmön rinnalla käytössä sähköinen lattialämmitys 71 prosentissa rivitaloista. Sähköinen kuivauspatteri oli käytössä 14 prosentissa uusissa kaukolämmitetyissä rivitaloissa. Vastausten perusteella ilmanvaihdon sähköinen jälkilämmityspatteri ei ole kovin yleinen uusissa rivitalokohteissa. Sitä oli käytetty vain noin viidessä prosentissa rivitaloista. Kyselyn perusteella sähköinen lattialämmitys oli 76 prosentissa kaukolämpöön liitetyistä kerrostaloista, jotka ovat valmistuneet vuosina Ilmanvaihdon sähköisen jälkilämmityspatterin osuus kaukolämpöön liitetyissä kerrostaloissa oli pieni, se oli käytössä vain noin seitsemässä prosentissa kerrostaloista. Liike- ja julkisista rakennuksista tilastointikelpoista tietoa saatiin vain kauppojen ja toimistojen osalta. Vastauksien perusteella 150 toimistorakennuksesta vain 3:ssa oli käytössä pihalämmitys ja 15:ssä luiskalämmitys. Muita rinnakkaisia lämmitystapoja ei kyselyn perusteella toimistoissa käytetä. Kauppojen osalta tulokset näyttivät, että suurimmassa osassa kauppoja ei lisälämmitystä käytetä (59 % vastauksista). Lisälämmitystavoista yleisin oli luiskalämmitys sähköllä ja toiseksi yleisin oli käyttöveden lämmittäminen sähköllä. Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien arvioita hybridilämmityksen tulevasta kehityssuunnasta. Vastaajien mielestä tulisijan, ilma- ja poistoilmalämpöpumpun sekä sähkö(jälki)lämmityspatterin käyttö lisääntyy tulevaisuudessa kaukolämmitetyissä kiinteistöissä. Tulosten perusteella yleisin rinnakkainen lämmitysmuoto oli sähkölämmitys. Kaukolämpö on ympäristöystävällinen tapa tuottaa lämpöenergiaa, varsinkin kun se tuotetaan yhteistuotannossa sähkön kanssa. Sähköä tuotettaessa syntyy myös lämpöä, joka voidaan käyttää kaukolämmityksen tarpeisiin. Tämän vuoksi onkin hieman ristiriitaista miksi sähköä yleensä käytetään niin paljon lämmitykseen etenkin kaukolämmityksen korvaamiseksi. 5

9 Nykytilaselvityksen jälkeen mallinnettiin tyypillinen omakotitalo, jolle laskettiin yksityiskohtaiset investointi- ja elinkaarikustannukset eri lämmitysjärjestelmien ja - yhdistelmien osalta. Elinkaaren kestoksi määriteltiin 50 vuotta. 6

10 3 Hybridilämmityksen kustannusvaikutukset omakotitalolle Omakotitalotapauksessa mallikiinteistöksi valittiin kooltaan keskimääräinen noin 140 neliön omakotitalo, joka sijaitsee Keski-Suomessa kaukolämmitetyllä alueella. Lämmitysjärjestelmien osalta perusratkaisuna pidettiin kaukolämmitysvaihtoehtoa, johon hybridilämmitysjärjestelmiä verrattiin. Kaukolämmön rinnakkaislämmitystavoista tarkasteltiin sähkölämmityksen, aurinkolämmön, poistoilmalämpöpumpun sekä varaavan takan käyttöä. Omakotitalon elinkaarikustannusten kumulatiivinen nykyarvo, 4% ja 50 vuotta kok.kust. NA, EUR aika, vuotta KL KL+sähkö KL+aurinko KL+takka KL+poistoLP Kuva 2. Omakotitalon lämmitysjärjestelmien elinkaarikustannusten kumulatiiviset nykyarvot Elinkaarimenetelmän ja nykyarvolaskennan avulla tutkimuksessa todettiin, ettei hybridilämmitys ole tarkasteltavassa omakotitalossa kannattavaa, sillä pelkkä kaukolämmitysvaihtoehto on koko elinkaarensa aikana edullisin. Puhdas kaukolämmitysratkaisu tulee elinkaarensa aikana yli halvemmaksi kuin seuraavaksi halvin hybridilämmitysratkaisu. 7

11 Koska elinkaarilaskennassa kyse on vuosikymmenistä ja ennustettavuus on vaikeaa, analysoitiin investoinnin epävarmuutta ja tärkeimpiä tekijöitä herkkyysanalyysillä. Herkkyyttä arvioitiin energian hinnan eri kehitysskenaarioiden mukaan: Skenaario 1. Kaukolämmön energiamaksu kasvaa viisi prosenttia joka vuosi koko tarkastelujakson ajan (50 vuotta). Muut pysyvät vakioina. Skenaario 2. Sähkön energiamaksun kokonaishinta (sis. sähkö ja siirto) kasvaa viisi prosenttia joka vuosi koko tarkastelujakson ajan (50 vuotta). Muut pysyvät vakioina. Skenaario 3. Sekä kaukolämmön energiamaksu että sähkön energiamaksun kokonaishinta (sis. sähkö ja siirto) kasvaa viisi prosenttia joka vuosi koko tarkastelujakson ajan (50 vuotta). Muut pysyvät vakioina Ero KL-vaihtoehtoon, % KL KL+sähkö KL+aurinko KL+poistoLP KL+takka -10 Lähtötilanne Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Kuva 3. Eri lämmitysvaihtoehtojen herkkyysanalyysitarkastelu Herkkyysanalyysin avulla todettiin, että energiahintojen muuttuessa on kaukolämpövaihtoehto edelleen edullisin, lukuun ottamatta tilannetta, jolloin vain kaukolämmön energiamaksu kasvaisi vuosittain ja sähkön kokonaishinta pysyisi vakiona. Tässä tapa- 8

12 uksessa KL+sähkö -hybridilämityksen elinkaarikustannukset olisivat 1,8 % alhaisemmat kuin pelkän kaukolämmityksen. Sen sijaan, jos skenaario 2 toteutuisi niin KL+sähkö hybridilämmitys olisi jopa 24,1 % kalliimpi kuin pelkkä kaukolämmitys. Sähkölämmitysja poistoilmalämpöpumppuhybridit ovat herkimpiä energian hinnanmuutoksille, sillä molempien kustannukset voivat muuttua näiden skenaarioiden mukaan yli 25 % suhteessa kaukolämpövaihtoehtoon energiahintojen muuttuessa. 9

13 4 Hybridilämmitys ilämmitys rivi- ja kerrostaloissa Kerros- ja rivitalotapauksessa vaihtoehtoisista lämmitysjärjestelmistä otettiin mukaan puhdas kaukolämmitys ja kaukolämmitys yhdistettynä sähköllä toteutettuihin kahteen eri vaihtoehtoon, jotka olivat sähköinen lattialämmitys ja sähköinen tuloilman jälkilämmitys. Näitä kolmea tapausta ja niiden investointi- ja elinkaarikustannuksia vertailtiin taas 50 vuoden elinkaarella. kok.kust. NA, EUR Rivitalon elinkaarikustannusten kumulatiivinen nykyarvo, 4% ja 50 vuotta aika, vuotta KL KL+SLL KL+SLL+SIV Kuva 4. Rivitalon lämmitysjärjestelmien elinkaarikustannusten kumulatiiviset nykyarvot Niin yllä olevassa rivitalotapauksessa, kuin seuraavassa kuvassa olevassa kerrostaloesimerkissä rakennuksen elinkaaren aikana taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi tuli pelkkä kaukolämmitysratkaisu, joka on noin edullisempi kuin halvin hybridilämmitysvaihtoehto (KL+SLL). 10

14 Kerrostalon elinkaarikustannusten kumulatiivinen nykyarvo, 4% ja 50 vuotta kok.kust. NA, EUR aika, vuotta KL KL+SLL KL+SLL+SIV Kuva 5. Kerrostalon lämmitysjärjestelmien elinkaarikustannusten kumulatiiviset nykyarvot Elinkaarensa aikana pelkkä kaukolämmitysratkaisu on noin edullisempi kuin KL+SLL ja yli edullisempi kuin KL+SLL+SIV Herkkyysanalyysi tehtiin kaukolämmön perus- ja energiamaksujen sekä sähkön energiamaksun kokonaishintojen suhteen. Perusmaksujen ja energian hinnanvaihtelun vaikutusta kannattavuuteen tutkitaan seuraavien skenaarioiden avulla: Skenaario 1. Kaukolämmön perus- ja energiamaksut kasvavat neljä prosenttia joka vuosi koko tarkastelujakson ajan (50 vuotta). Muut pysyvät vakioina. Skenaario 2. Sähkön energiamaksun kokonaishinta (sis. sähkö ja siirto) kasvavat neljä prosenttia joka vuosi koko tarkastelujakson ajan (50 vuotta). Muut pysyvät vakioina. Skenaario 3. Kaukolämmön perus- ja energiamaksu sekä sähkön energiamaksun kokonaishinta (sis. sähkö ja siirto) kasvavat neljä prosenttia joka vuosi koko tarkastelujakson ajan (50 vuotta). 11

15 Lähtötilanne Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario KL KL+SLL KL+SLL+SIV Kuva 6. Kerrostaloesimerkin herkkyysanalyysitarkastelu Verrattaessa eri lämmitysmuotojen herkkyysanalyysejä toisiinsa, havaittiin että skenaario 2 kasvoi huomattavasti jyrkemmin kuin skenaario 1. Pelkästään tämän havainnon perusteella voitiin todeta, että hybridiratkaisut ovat huomattavasti herkempiä energianhinnan muutoksille. Tutkimustuloksien valossa on syytä ihmetellä miksi etenkin sähkölämmitys kaukolämpökiinteistöissä on yleistynyt. Sähkölämmityksen etuna pidetään useasti helpompaa ja nopeampaa toteutettavuutta, mutta tämän ei pitäisi olla valinnan kriteerinä etenkään omakotitalorakentajalle, joka pystyy valintaan vaikuttamaan. 12

16 5 Hybridilämmityksen vaikutukset sähkön- ja lämmöntuotantoon Vaikutuksia sähkön- ja lämmöntuotantoon laskettiin kahden eri hybridilämmitysskenaarion ja kahden eri energiantuotantovaihtoehdon avulla. Ensimmäisessä skenaariossa sähkölämmitys oli korvannut 10 % kaukolämmitysenergian tarpeesta ja toisessa skenaariossa 20 %. Molemmissa skenaarioissa tämä sähkölämmityksellä korvattu kaukolämmitysenergian osuus vähennettiin CHP -tuotannosta. CHP -tuotantoa pienennettäessä, väheni myös yhteistuotannosta saatava sähköenergian määrä. Tämä yhteistuotantoa pienentämällä menetetty sähköenergian osuus ja siihen lisättynä sähköenergian käytön kasvun osuus, oli tuotettava erillisellä sähköntuotannolla. Energiantuotantovaihtoehdot olivat maakaasu tai biopolttoaine pääpolttoaineena. Ensimmäisessä vaihtoehdossa käytettiin energiantuotannon pääpolttoaineena maakaasua. Maakaasua käytetään myös polttoaineena päälämpökeskuksessa. Vara- ja huippukuormalämpökeskukset toimivat raskaalla polttoöljyllä (POR). Toisessa vaihtoehdossa pääpolttoaineena käytettiin biopolttoaineita, jyrsinturvetta ja puuta. CHP -tuotantolaitos ja päälämpökeskus käyttivät turve/puu- sekoitusta suhteessa Vara- ja huippukuormalämpökeskukset toimivat raskaalla polttoöljyllä (POR). Energiantuotantovaihtoehdot sisälsivät myös mahdollisuuden erilliseen sähköntuotantoon kivihiililauhdevoimalla. Vertailun parantamiseksi sähkön lisätuotannosta aiheutuvat päästö- ja kustannuslaskelmat tehtiin vielä tuotantomixin avulla, joka kuvasi vuoden 2006 keskimääräistä erillissähköntuotannon jakaumaa Suomessa, lauhdetuotanto mukaan huomioiden. Käytettäessä puuta ja turvetta pääpolttoaineena ja kivihiiltä lauhdevoiman tuotannossa, olivat hiilidioksidipäästöjen kasvu varsin merkittävä siirryttäessä nykytilanteesta eri skenaarioihin. Hiilidioksidipäästöt nousivat maltillisemmin, kun laskennassa käytettiin tuotantomixiä. Kasvua oli kuitenkin n tco 2 /a. 13

17 Päästöjen muutos, tco2/ vuosi Kaukolämmön kulutuksesta korvautuu sähköllä Nykytila Skenaario 1 (10 %) Skenaario 2 (20 %) 600 Päästöt 1000 tco2/a CHP (puu50%/turve50%), sähkö (tuotantomix) CHP (puu50%/turve50%), lauhdesähkö (kivihiili) CHP (maakaasu), sähkö (tuotantomix) Oletukset: Tuotantomix: keskimääräinen sähkön erillistuotanto v.2006, sis. lauhdetuotanto Kuva 7. Päästöjen kehitys eri hybridilämmityksen skenaarioilla Hiilidioksidipäästöjen kasvu ja siten päästökaupan vaikutukset toivat huomattavan kustannuslisän puuta ja turvetta pääpolttoaineena käyttävään energiantuotantomalliin lisäsähkön tuotantotavasta riippumatta. Kustannusten kasvu oli molemmissa tapauksissa yli /a. Maltillisemmin kustannukset kasvoivat maakaasutapauksessa, jossa kustannukset kasvoivat ainoastaan hieman yli /a. 14

18 Lisäkustannukset / a Polttoainekustannusten muutos Kaukolämmön kulutuksesta korvautuu sähköllä Nykytila Skenaario 1 (10 %) Skenaario 2 (20 %) CHP (puu50%/turve50%), sähkö (tuotantomix) CHP (puu50%/turve50%), lauhdesähkö (kivihiili) CHP (maakaasu), sähkö (tuotantomix) Oletukset: Tuotantomix: keskimääräinen sähkön erillistuotanto v.2006, sis. lauhdetuotanto Päästöoikeuden hinta 10 /tco2 Kuva 8. Kustannusten kasvu vuositasolla päästökaupan vaikutukset huomioituina Jos sähkölämmityksellä korvataan 10 % kaukolämmityksen tarpeesta, referenssiyhdyskunnan päästöt kasvavat käytetyistä polttoaineista riippuen % ja kustannukset nousevat 1-9 %. Lisääntyvä sähkön tarve oletetaan tuotettavan joko kivihiilellä lauhdevoimalaitoksessa tai tuotantomixillä. Esimerkkilaskelmassa on päästöoikeuden hintana käytetty 10 /tco2. 15

19 6 Johtopäätökset Kaukolämpöön liitetyissä uudisrakennuksissa on viime vuosina alettu käyttää sähköä lämmönlähteenä kosteiden tilojen lattialämmityksissä ja ilmanvaihtokoneen tuloilman lämmityspattereissa. Tämän tutkimuksen mukaan sähkölämmityksen käyttö kaukolämmitetyissä rakennuksissa on elinkaarikustannuksia tarkastellen kannattamatonta. Investointikustannukset ovat rakennettaessa kiinteistö kokonaisuudessaan vesikeskuslämmitteiseksi joissain tapauksissa hieman kalliimmat. Miksi sähkön käyttö kaukolämmityksen rinnalla on sitten niin suosittua? - Investointikustannukset ovat määräävässä asemassa (kaikissa tapauksissa investointien välillä ei juuri kuitenkaan ole eroa) - Ihmisillä on mielikuva sähkölämmityksen helposta asennettavuudesta ja investointien edullisuudesta - Kaukolämmitetyn lattialämmityksen vuotoriskejä pelätään - Ilmanvaihdon jälkilämmityspatterin toteutus vesikiertoisena tuo jäätymisriskejä - Rakennusliikkeelle on tärkeää saada rakennus mahdollisimman nopeasti valmiiksi, kun taas tulevalle käyttäjälle asunnon vuotuiset kustannukset olisivat etusijalla. Sähkölämmityksen käyttö kaukolämpökiinteistöissä vähentää ympäristön kannalta edullisen yhteistuotannon hyödyntämismahdollisuuksia. Samalla kun kaukolämmön tarve pienenee, sähkön tarve kasvaa. Sekä vähentynyttä kaukolämpökuormaa vastaava aiempi yhteistuotannossa tuotettu sähkö että lisääntynyt sähkön tarve joudutaan kattamaan muulla sähkön tuotannolla. Kauko- ja sähkölämmityksen sekaratkaisut ovat uhka kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon tehokkaalle toteuttamiselle. Sähkölämmityksen käyttäminen kaukolämmityksen ohella rinnakkaisena lämmitysmuotona aiheuttaa yhdyskunnalle huomattavan lisän niin energiantuotannon kustannuksiin kuin päästöihin. Asukkaan kustannukset ovat elinkaarensa aikana edullisimmillaan, kun rakennuksen lämmityksessä ei kaukolämmön ohella käytetä muita (ostettavia) energialähteitä. 16

20 ADDITIONAL HEATING SOURCES IN DISTRICT HEATED BUILDINGS AND THE ENVIRONMENTAL AND COST EFFECTS ON THE COMMUNITY EXECUTIVE SUMMARY Mikkeli Veli-Matti Mäkelä Tero Lintunen Ville Latva Susanna Kuha Arto Hämäläinen Tuomo Asikainen Jukka Pirttinen

21 TABLE OF CONTENTS ABBREVIATIONS 1 BACKGROUND INTRODUCTION OBJECTIVE RESEARCH ORGANIZATION RESEARCH SUBJECTS STATE OF ART -EXAMINATION THE COST EFFECTS OF HYBRID HEATING ON A DETACHED HOUSE HYBRID HEATING IN ROW HOUSES AND APARTMENT BUILDINGS NGS EFFECTS OF HYBRID HEATING ON ELECTRICITY AND HEAT PRODUCTION CONCLUSIONS APPENDI PPENDICES APPENDIX A: Hybrid heating in district heated buildings (86 p.) APPENDIX B: Cost effects of hybrid heating (110 p.) APPENDIX C: Electric hybrid heating in district heated apartment buildings and row houses (94 p.) APPENDIX D: Effects of hybrid heating on the community (95 p.)

22 ABBREVIATIONS DH EUH EV CV HP CHP HFO district heating electrical underfloor heating electrical post-heating of the ventilation current value heat pump combined heat and power production heavy fuel oil

23 1 Background This research was a part of larger Developing District Heating research and development project funded by Tekes (the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation). The main target of the whole project was to analyse international surveys of district heating, and hybrid heating was examined as a single pilot subject from the point of view of both the client and the community. In this context hybrid heating stands for a method to heat a district heated building simultaneously by some other form of heating, like electric heating or a heat pump. There is a separate report concerning the main subject of the project. The project was carried out with the co-operation of LUT (Lappeenranta University of Technology), VTT (Technical Research Centre of Finland), HUT (Helsinki University of Technology) and Finnish Energy Industries. 1.1 Introduction The total energy consumption in Finland in 2005 was 378 TWh, of which 300 TWh reached the end users (companies, households and other consumers) after the energy transfer and transform losses. The energy end use measures the consumption of the energy end products, as in the consumption of electricity, district heat and the fuels used for transportation, industrial processes and heating of buildings. The difference of the total consumption and the end use is lost as energy transfer and transform losses. The second biggest energy consumer, right after the energy-intensive industry of Finland, was heating of buildings. Industry used half (143 TWh) of the energy consumed in Finland, and the share of heating of buildings was 22 per cent (66 TWh). According to this it can be stated, that heating of buildings is in a significant role in the use of energy in Finland. 1.2 Objective The aim of the project was to examine the profitability and effects of hybrid heating from the point of view of both the consumer and the community. The aim was to find out if 1

24 hybrid heating is worthwhile or to what extent it is reasonable to practice, and to offer a new, wider perspective on combining different forms of heating. 1.3 Research Organization The research was carried out at the Business Development Centre of Mikkeli University of Applied Sciences. The mission of the centre is to create contacts and find out the needs of business life and to produce services to meet these needs. The know-how and resources of the university are also efficiently utilized in the work. The responsible leader of the research was Veli-Matti Mäkelä (Licentiate of Technology) and the project manager of the whole Developing District Heating project was Ville Latva (Master of Science in Technology), both from the Business Development Centre of Mikkeli University of Applied Sciences. Other researchers in the project were Tero Lintunen, Susanna Kuha, Arto Hämäläinen, Tuomo Asikainen ja Jukka Pirttinen. In addition to them also Jarmo Tuunanen, Esa-Matti Laiho and Heikki Salomaa have made their contribution to the project. The line-up of the control group of the Developing District Heating project has been following The actual members of the control group: Jari Kostama, Finnish Energy Industries Veikko Hokkanen, Helsinki Energy Arto Salmela, Etelä-Savon Energia Oy Hannu Lipsanen, Savon Voima Oyj Esa-Matti Laiho, Mikkeli University of Applied Sciences Veli-Matti Mäkelä, Mikkeli University of Applied Sciences Timo Alasuvanto, Finnish Funding Agency for Technology and Innovation 2

25 The members of the company group supporting the hybrid pilot project: Mirja Tiitinen, Finnish Energy Industries Arto Salmela, Etelä-Savon Energia Oy Marjukka Nuutinen, Jyväskylän Energia Oiva Välikangas, Oulun Energia Pekka Takki, Helsinki Energy Timo Inkeroinen, Kotkan Energia Oy Timo Mäki, Pori Energia Oy Timo Vattulainen, Vantaan Energia Oy The members of the researcher society taking part in the work of the group: Veli-Matti Mäkelä, Mikkeli University of Applied Sciences Susanna Kuha, Mikkeli University of Applied Sciences Tero Lintunen, Mikkeli University of Applied Sciences 1.4 Research Subjects The research was divided into four separate parts: Part 4: Examination of the effects of hybrid heating on combined electricity and heat production from the point of view of the community. Part 3: Examination of the profitability of electric hybrid heating from the point of view of the resident and the builder of a row house and an apartment house. Part 2: Examination of the profitability of hybrid construction from the point of view of an owner of a detached house. Part 1: State of Art examination of the hybrid heating techniques used nowadays and their popularity in Finland. Picture 1. The structure of the hybrid heating research. 3

26 Part 1. State of Art examination of the hybrid techniques used nowadays and their popularity in Finland. (APPENDIX A) Part 2. Examination of the profitability of hybrid construction from the point of view of an owner of a detached house. (APPENDIX B) Part 3. Examination of the profitability of electric hybrid heating from the point of view of the resident and the builder of a row house and an apartment building. (AP- PENDIX C) Part 4. Examination of the effects of hybrid heating on combined electricity and heat production from the point of view of the community. (APPENDIX D) 2 State of Art -examination In the beginning of the project a State of Art -examination was first carried out to find out the other forms of heating used in district heated buildings. The examination was implemented with a questionnaire to construction companies and HVAC contractors and by analysing statistic. The purpose of the State of Art -examination was to chart the present situation of hybrid heating in new district heated buildings in Finland. The survey concerned buildings that were attached to district heating and constructed in The building types under examination were detached houses, row houses, apartment buildings, office buildings and public buildings. The questionnaire was aimed at building trade professionals, and the most active respondents were the big contractors. The received answers covered 27 detached houses, 34 row houses (428 row house apartments), 240 apartment buildings (7002 apartments), 171 stores and 150 offices. According to the response to the questionnaire almost all the district heated buildings constructed in had an electrical post-heating radiator for the ventilation (93 per cent of the detached houses). This was a slightly surprising result, because similar ventilation machines are available also with water circular post-heating radiator. Another popular way of additional heating in detached houses was a fireplace, which can be found in almost every new detached house these days. According to the respondents 96 4

27 per cent of the new district heated detached houses had a fireplace. In the case of the row houses constructed in , 71 per cent of the houses used electrical underfloor heating together with district heating. 14 per cent of the new district heated row houses used electrical drying radiator. According to the answers electrical post-heating radiators are not very usual in new row houses. Only about five per cent of the row houses had such devices. According to the questionnaire 76 per cent of the district heated apartment buildings constructed in used electrical underfloor heating. Electrical post-heating radiators were unusual also in apartment buildings. Only seven per cent of the district heated apartment buildings had such devices. In the case of office buildings and public buildings, valid statistic was received only from stores and offices. According to the answers of 150 office buildings, only three of them were using courtyard heating and 15 using ramp heating. Other parallel heating forms are not used in offices according to the questionnaire. In the case of stores, the results showed that most of them don t use additional heating (59 per cent of the answers). The most common ways of additional heating were electrical ramp heating (the most popular) and electric heating of service water. The questionnaire asked the building trade professionals also to evaluate the future development trend of hybrid heating. The respondents thought that the use of fireplaces, air-source heat pumps, exhaust air heat pumps and electrical post-heating radiators in district heated buildings will increase in the future. According to the results the most popular parallel heating form was electric heating. District heating is an environmentally-friendly way to produce thermal energy, especially when it is cogenerated with electricity. When producing electricity also heat is generated, and that heat can be used for the needs of district heating. That is why it is a little conflicting that electricity is so often used for heating and particularly to replace district 5

HYBRIDILÄMMITYS KAUKOLÄMMITETYISSÄ VAIKUTUKSET

HYBRIDILÄMMITYS KAUKOLÄMMITETYISSÄ VAIKUTUKSET HYBRIDILÄMMITYS KAUKOLÄMMITETYISSÄ KIINTEISTÖISSÄ SÄ JA KÄYTÖN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET YLEISTIIVISTELMÄ Mikkeli 11.5.2007 Veli-Matti Mäkelä Tero Lintunen Ville Latva Susanna Kuha Arto Hämäläinen Tuomo Asikainen

Lisätiedot

Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä

Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä Veli-Matti Mäkelä Tero Lintunen Ville Latva Susanna Kuha Arto Hämäläinen Tuomo Asikainen Jukka Pirttinen Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä. 1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Defining nearly zero in Finland - FInZEB

Defining nearly zero in Finland - FInZEB Defining nearly zero in Finland - FInZEB HP4NZEB-seminar 15.06.2015 1 A nearly zero energy (EPBD) (EU Energy Performance of Buildings Directive) Extremely high energy efficiency Energy demand is covered

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector

DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector DHTrain - Development of an efficient support network and operation model for the municipal energy sector Veli-Matti Mäkelä This project is co-funded by the European Union, the Russian Federation and the

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät

Lämmitysjärjestelmät METSTA Rakennusten energiatehokkuusstandardit uudistuvat seminaari 26.4.2017 Lämmitysjärjestelmät Jarek Kurnitski HEAT GAINS BUILDING PROPERTIES CLIMATIC CONDITIONS INDOOR ENVIRONMENT REQUIREMENTS EN 16789-1

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Katri Vala heating and cooling plant - Eco-efficient production of district heating and cooling

Katri Vala heating and cooling plant - Eco-efficient production of district heating and cooling Katri Vala heating and cooling plant - Eco-efficient production of district heating and cooling Marko Riipinen Helsingin Energia Aalto University District heating excursion 14.11.2012 Location of Katri

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland

Lisätiedot

The CCR Model and Production Correspondence

The CCR Model and Production Correspondence The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls

Lisätiedot

Mat Seminar on Optimization. Data Envelopment Analysis. Economies of Scope S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Mat Seminar on Optimization. Data Envelopment Analysis. Economies of Scope S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Mat-2.4142 Seminar on Optimization Data Envelopment Analysis Economies of Scope 21.11.2007 Economies of Scope Introduced 1982 by Panzar and Willing Support decisions like: Should a firm... Produce a variety

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Storages in energy systems

Storages in energy systems Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5. ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.2011 Otaniemi ReFuel a three year research project (2009-2011) goal utilize the

Lisätiedot

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Aurinkoenergia kehitysmaissa Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2011 Accommodation statistics 2011, January Nights spent by foreign tourists in Finland increased by per cent in January The number of recorded nights spent by foreign tourists at

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2013 Accommodation statistics 2013, February Nights spent by foreign tourists in Finland down by 2.5 per cent in February 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A

Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma 6.4.2017 Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A Manni Hiilineutraali kaupunkialue 2040 mennessä Turun

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA 100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA Juha Kiviluoma, Jussi Ikäheimo VTT TEM 100%RE keskustelutilaisuus 3.10.2016 Balmorel / WILMAR Yleinen kuvaus: Sähkö- ja kaukolämpö Balmorel optimoi

Lisätiedot

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu Returns to Scale II Contents Most Productive Scale Size Further Considerations Relaxation of the Convexity Condition Useful Reminder Theorem 5.5 A DMU found to be efficient with a CCR model will also be

Lisätiedot

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä

Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä 2016 17.2.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145 OX2 9 x N131 x HH145 Rakennuskanta Asuinrakennus Lomarakennus Liike- tai julkinen rakennus Teollinen rakennus Kirkko tai kirkollinen rak. Muu rakennus Allas Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Capacity utilization

Capacity utilization Mat-2.4142 Seminar on optimization Capacity utilization 12.12.2007 Contents Summary of chapter 14 Related DEA-solver models Illustrative examples Measure of technical capacity utilization Price-based measure

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen Poimintoja lämpöpumppu-uutisista INEX logistiikkakeskus, Sipoo, maalämmölle (100

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a , Tuulivoimahanke Layout 9 x N131 x HH145 Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 km 2 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

Alternative DEA Models

Alternative DEA Models Mat-2.4142 Alternative DEA Models 19.9.2007 Table of Contents Banker-Charnes-Cooper Model Additive Model Example Data Home assignment BCC Model (Banker-Charnes-Cooper) production frontiers spanned by convex

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura 28.6.2016 Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Integration Sustainability

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen

Lisätiedot

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari Sami Seuna, Motiva Oy. 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1

Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari Sami Seuna, Motiva Oy. 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1 Miten valitsen kohteeseeni sopivan lämpöpumpun Seminaari 25.10.2017 Sami Seuna, Motiva Oy 25/10/2017 Näkökulmia lämpöpumpun elinkaarilaskentaan 1 Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuille soveltuvat kohteet

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala airport Survey on noise

Tampere-Pirkkala airport Survey on noise Tampere-Pirkkala airport Survey on noise Satu Routama Presentation in N-ALM/Copenhagen May 206, Mikko Viinikainen Tampere-Pirkkala airport In 204 400 000 pax (4th biggest in Finland) 5 000 ops (3rd biggest

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ENERGIANKÄYTÖN OPTIMOINTI. Kai Sirén Aalto yliopisto

RAKENNUSTEN ENERGIANKÄYTÖN OPTIMOINTI. Kai Sirén Aalto yliopisto RAKENNUSTEN ENERGIANKÄYTÖN OPTIMOINTI Kai Sirén Aalto yliopisto LVI-tekniikan tutkimusryhmä Henkilökunta Laitteistot 2 Professoria 3 post-doc tutkijaa 1 vieraileva post-doc (Japan) 5 tohtoriopiskelijaa

Lisätiedot

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 Aurinkoenergia paikallisessa energiantuotannossa Jari Varjotie Esityksen sisältö Lämmittelyä Savosolar lyhyesti

Lisätiedot