HYBRIDILÄMMITYS KAUKOLÄMMITETYISSÄ VAIKUTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYBRIDILÄMMITYS KAUKOLÄMMITETYISSÄ VAIKUTUKSET"

Transkriptio

1 HYBRIDILÄMMITYS KAUKOLÄMMITETYISSÄ KIINTEISTÖISSÄ SÄ JA KÄYTÖN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET YLEISTIIVISTELMÄ Mikkeli Veli-Matti Mäkelä Tero Lintunen Ville Latva Susanna Kuha Arto Hämäläinen Tuomo Asikainen Jukka Pirttinen

2 SISÄLLYSLUETTELO SÄLLYSLUETTELO LYHENTEET 1 Taustaa Johdanto Tavoite Tutkimusorganisaatio Tutkimuskohteet State of art selvitys Hybridilämmityksen kustannusvaikutukset omakotitalolle Hybridilämmitys rivi- ja kerrostaloissa Hybridilämmityksen vaikutukset sähkön- ja lämmöntuotantoon Johtopäätökset...16 LIITTEET LIITE A: Hybridilämmitys kaukolämmitetyissä kiinteistöissä (86 s.) LIITE B: Hybridilämmityksen kustannusvaikutukset (110 s.) LIITE C: Sähköhybridilämmitys kaukolämmitetyissä kerros- ja rivitaloissa (94 s.) LIITE D: Hybridilämmityksen yhdyskuntavaikutukset (95 s.)

3 LYHENTEET KL SLL SIV NA LP CHP POR kaukolämmitys sähköinen lattialämmitys sähköinen ilmanvaihdon jälkilämmitys nykyarvo lämpöpumppu yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (combined heat and power) raskas polttoöljy

4 1 Taustaa Tämä tutkimus oli osa suurempaa Tekesin (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) rahoittamaa Kehittyvä Kaukolämpö -tutkimus ja kehittämishanketta. Pääkohteena oli kansainvälisten kaukolämpötutkimusten analysointi ja yhtenä pilottikohteena tarkasteltiin hybridilämmitystä sekä asiakkaan, että yhteiskunnan kannalta. Hankkeen päätutkimuskohteesta on erillinen raportti. Hanke toteutettiin yhteistyössä LTY:n (Lappeenrannan teknillinen yliopisto), VTT:n (Valtion teknillinen tutkimuskeskus), TKK:n (Teknillinen korkeakoulu) ja Energiateollisuus ry:n kanssa. 1.1 Johdanto Suomessa energian kokonaiskulutus oli vuonna TWh, josta energian siirto- ja muuntohäviöiden jälkeen yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien loppukäyttöön jäi 300 TWh. Energian loppukäyttö mittaa energialopputuotteiden, eli sähkön ja kaukolämmön sekä rakennusten lämmitykseen käytettyjen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosesseissa käytettävien polttoaineiden kulutusta. Kokonaiskulutuksen ja loppukäytön erotus menetetään energian muunto- ja siirtohäviöinä. Toiseksi suurin energian käyttäjä, heti Suomen energiaintensiivisen teollisuuden jälkeen oli rakennusten lämmitys. Suomessa kulutetusta energiasta teollisuuden osuus oli puolet (143 TWh) ja rakennusten lämmityksen osuus 22 % (66 TWh). Tämän perusteella voidaan todeta, että rakennusten lämmitys on merkittävä energian käyttökohde Suomessa. 1.2 Tavoite Projektin tavoitteena oli tutkia hybridilämmityksen kannattavuutta ja vaikutuksia sekä kuluttajan että yhteiskunnan kannalta. Hybridilämmityksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaukolämmitetyn kiinteistön lämmittämistä samanaikaisesti jollain toisella lämmitysmuodolla, kuten sähköllä, lämpöpumpulla tms. Tavoitteena oli selvittää, onko hybri- 1

5 dilämmitys kannattavaa tai missä laajuudessa se on järkevää toteuttaa, sekä tarjota uusi, laajempi näkökulma eri lämmitysmuotojen yhdistämisestä. 1.3 Tutkimusorganisaatio Tutkimus toteutettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrityspalvelut yksikössä. Toiminnassa hyödynnetään monipuolisesti ammattikorkeakoulun osaamista ja resursseja. Yrityspalveluiden tehtävänä on luoda kontakteja ja kartoittaa elinkeinoelämän tarpeita sekä tuottaa palveluja näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Tutkimuksen vastuullinen johtaja oli tekn. lis. Veli-Matti Mäkelä ja koko Kehittyvä kaukolämpö hankkeen projektipäällikkönä toimi DI Ville Latva, molemmat Mikkelin ammattikorkeakoulun Yrityspalveluista. Projektissa muita mukana olleita tutkijoita olivat: Tero Lintunen, Susanna Kuha, Arto Hämäläinen, Tuomo Asikainen ja Jukka Pirttinen. Lisäksi tukea hankkeelle ovat antaneet Jarmo Tuunanen, Esa-Matti Laiho ja Heikki Salomaa. Kehittyvä kaukolämmitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava Ohjausryhmän varsinaiset jäsenet: Jari Kostama, Energiateollisuus ry Veikko Hokkanen, Helsingin Energia Arto Salmela, Etelä-Savon Energia Oy Hannu Lipsanen, Savon Voima Oyj Esa-Matti Laiho, Mikkelin ammattikorkeakoulu Veli-Matti Mäkelä, Mikkelin ammattikorkeakoulu Timo Alasuvanto, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Hybridipilotin toteutusta tukeneet yritysryhmän jäsenet: Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry 2

6 Arto Salmela, Etelä-Savon Energia Oy Marjukka Nuutinen, Jyväskylän Energia Oiva Välikangas, Oulun Energia Pekka Takki, Helsingin Energia Timo Inkeroinen, Kotkan Energia Oy Timo Mäki, Pori Energia Oy Timo Vattulainen, Vantaan Energia Oy Lisäksi tutkijaorganisaatiosta työhön osallistuivat: Veli-Matti Mäkelä, Mikkelin ammattikorkeakoulu Susanna Kuha, Mikkelin ammattikorkeakoulu Tero Lintunen, Mikkelin ammattikorkeakoulu 1.4 Tutkimuskohteet Tutkimus jakaantui neljään erilliseen tutkimuskokonaisuuteen: Osa 4: Selvitys hybridilämmityksen vaikutuksista yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon yhdyskunnan kannalta. Osa 3: Selvitys rivi- ja kerrostaloasukkaan ja rakennuttajan kannalta sähköhybridilämmityksen kannattavuudesta. Osa 2: Selvitys omakotitalo-omistajan kannalta hybridirakentamisen kannattavuudesta. Osa 1: State of art selvitys nykyisin käytössä olevista hybridilämmitystekniikoista ja niiden yleisyydestä Suomessa. Kuva 1. Hybridilämmitys tutkimuksen rakenne 3

7 Osa 1. State of art selvitys nykyisin käytössä olevista hybridilämmitystekniikoista ja niiden yleisyydestä Suomessa. (LIITE A) Osa 2. Selvitys omakotitalo-omistajan kannalta hybridirakentamisen kannattavuudesta. (LIITE B) Osa 3. Selvitys rivi- ja kerrostaloasukkaan ja rakennuttajan kannalta sähköhybridilämmityksen kannattavuudesta. (LIITE C) Osa 4. Selvitys hybridilämmityksen vaikutuksista yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon yhdyskunnan kannalta. (LIITE D) 2 State of art selvitys Projektin alussa selvitettiin ensin nykytilaselvityksen avulla kaukolämmitetyissä kiinteistöissä kaukolämmityksen rinnalla käytettävät muut lämmitysmuodot. Selvitys tehtiin kyselylomakkeella rakennusliikkeille ja LVI-urakoitsijoille, sekä tilastoja analysoimalla. Nykytilaselvityksen tavoitteena oli kartoittaa tämän hetkinen tilanne Suomessa hybridilämmityksen suhteen uusissa kaukolämmitetyissä kiinteistöissä. Tutkimuksen kohteena olivat vuonna valmistuneet kaukolämpöön liitetyt kiinteistöt. Tutkittavina kiinteistötyyppeinä olivat omakoti-, rivi- ja kerrostalot sekä liike- ja julkiset rakennukset. Nykytilaselvitys toteutettiin kyselynä alan ammattilaisille, joista aktiivisimpia vastaavia olivat suuret urakoitsijat. Vastauksia saatiin 27 omakotitalosta, 34 rivitalosta (428 rivitaloasunnosta), 240 kerrostalosta (7 002 kerrostaloasunnosta), 171 kaupasta ja 150 toimistosta. Kyselyn vastausten perusteella voitiin todeta, että melkein kaikissa vuosina valmistuneissa kaukolämmitetyissä omakotitaloissa oli ilmanvaihdon sähköinen jälkilämmityspatteri (93 % omakotitaloista). Tämä oli hieman yllättävä tulos, sillä samanlaisia ilmanvaihtokoneita saa myös vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla. Toinen suosittu lisälämmitystapa omakotitaloissa oli tulisija, sillä se rakennetaan tänä päivänä lähes poikkeuksetta jokaiseen omakotitaloon. Vastanneiden mukaan 96 prosentissa uusista kaukolämpöön liitetyistä omakotitaloista oli tulisija. 4

8 Vuosina valmistuneissa rivitaloissa oli kaukolämmön rinnalla käytössä sähköinen lattialämmitys 71 prosentissa rivitaloista. Sähköinen kuivauspatteri oli käytössä 14 prosentissa uusissa kaukolämmitetyissä rivitaloissa. Vastausten perusteella ilmanvaihdon sähköinen jälkilämmityspatteri ei ole kovin yleinen uusissa rivitalokohteissa. Sitä oli käytetty vain noin viidessä prosentissa rivitaloista. Kyselyn perusteella sähköinen lattialämmitys oli 76 prosentissa kaukolämpöön liitetyistä kerrostaloista, jotka ovat valmistuneet vuosina Ilmanvaihdon sähköisen jälkilämmityspatterin osuus kaukolämpöön liitetyissä kerrostaloissa oli pieni, se oli käytössä vain noin seitsemässä prosentissa kerrostaloista. Liike- ja julkisista rakennuksista tilastointikelpoista tietoa saatiin vain kauppojen ja toimistojen osalta. Vastauksien perusteella 150 toimistorakennuksesta vain 3:ssa oli käytössä pihalämmitys ja 15:ssä luiskalämmitys. Muita rinnakkaisia lämmitystapoja ei kyselyn perusteella toimistoissa käytetä. Kauppojen osalta tulokset näyttivät, että suurimmassa osassa kauppoja ei lisälämmitystä käytetä (59 % vastauksista). Lisälämmitystavoista yleisin oli luiskalämmitys sähköllä ja toiseksi yleisin oli käyttöveden lämmittäminen sähköllä. Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien arvioita hybridilämmityksen tulevasta kehityssuunnasta. Vastaajien mielestä tulisijan, ilma- ja poistoilmalämpöpumpun sekä sähkö(jälki)lämmityspatterin käyttö lisääntyy tulevaisuudessa kaukolämmitetyissä kiinteistöissä. Tulosten perusteella yleisin rinnakkainen lämmitysmuoto oli sähkölämmitys. Kaukolämpö on ympäristöystävällinen tapa tuottaa lämpöenergiaa, varsinkin kun se tuotetaan yhteistuotannossa sähkön kanssa. Sähköä tuotettaessa syntyy myös lämpöä, joka voidaan käyttää kaukolämmityksen tarpeisiin. Tämän vuoksi onkin hieman ristiriitaista miksi sähköä yleensä käytetään niin paljon lämmitykseen etenkin kaukolämmityksen korvaamiseksi. 5

9 Nykytilaselvityksen jälkeen mallinnettiin tyypillinen omakotitalo, jolle laskettiin yksityiskohtaiset investointi- ja elinkaarikustannukset eri lämmitysjärjestelmien ja - yhdistelmien osalta. Elinkaaren kestoksi määriteltiin 50 vuotta. 6

10 3 Hybridilämmityksen kustannusvaikutukset omakotitalolle Omakotitalotapauksessa mallikiinteistöksi valittiin kooltaan keskimääräinen noin 140 neliön omakotitalo, joka sijaitsee Keski-Suomessa kaukolämmitetyllä alueella. Lämmitysjärjestelmien osalta perusratkaisuna pidettiin kaukolämmitysvaihtoehtoa, johon hybridilämmitysjärjestelmiä verrattiin. Kaukolämmön rinnakkaislämmitystavoista tarkasteltiin sähkölämmityksen, aurinkolämmön, poistoilmalämpöpumpun sekä varaavan takan käyttöä. Omakotitalon elinkaarikustannusten kumulatiivinen nykyarvo, 4% ja 50 vuotta kok.kust. NA, EUR aika, vuotta KL KL+sähkö KL+aurinko KL+takka KL+poistoLP Kuva 2. Omakotitalon lämmitysjärjestelmien elinkaarikustannusten kumulatiiviset nykyarvot Elinkaarimenetelmän ja nykyarvolaskennan avulla tutkimuksessa todettiin, ettei hybridilämmitys ole tarkasteltavassa omakotitalossa kannattavaa, sillä pelkkä kaukolämmitysvaihtoehto on koko elinkaarensa aikana edullisin. Puhdas kaukolämmitysratkaisu tulee elinkaarensa aikana yli halvemmaksi kuin seuraavaksi halvin hybridilämmitysratkaisu. 7

11 Koska elinkaarilaskennassa kyse on vuosikymmenistä ja ennustettavuus on vaikeaa, analysoitiin investoinnin epävarmuutta ja tärkeimpiä tekijöitä herkkyysanalyysillä. Herkkyyttä arvioitiin energian hinnan eri kehitysskenaarioiden mukaan: Skenaario 1. Kaukolämmön energiamaksu kasvaa viisi prosenttia joka vuosi koko tarkastelujakson ajan (50 vuotta). Muut pysyvät vakioina. Skenaario 2. Sähkön energiamaksun kokonaishinta (sis. sähkö ja siirto) kasvaa viisi prosenttia joka vuosi koko tarkastelujakson ajan (50 vuotta). Muut pysyvät vakioina. Skenaario 3. Sekä kaukolämmön energiamaksu että sähkön energiamaksun kokonaishinta (sis. sähkö ja siirto) kasvaa viisi prosenttia joka vuosi koko tarkastelujakson ajan (50 vuotta). Muut pysyvät vakioina Ero KL-vaihtoehtoon, % KL KL+sähkö KL+aurinko KL+poistoLP KL+takka -10 Lähtötilanne Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Kuva 3. Eri lämmitysvaihtoehtojen herkkyysanalyysitarkastelu Herkkyysanalyysin avulla todettiin, että energiahintojen muuttuessa on kaukolämpövaihtoehto edelleen edullisin, lukuun ottamatta tilannetta, jolloin vain kaukolämmön energiamaksu kasvaisi vuosittain ja sähkön kokonaishinta pysyisi vakiona. Tässä tapa- 8

12 uksessa KL+sähkö -hybridilämityksen elinkaarikustannukset olisivat 1,8 % alhaisemmat kuin pelkän kaukolämmityksen. Sen sijaan, jos skenaario 2 toteutuisi niin KL+sähkö hybridilämmitys olisi jopa 24,1 % kalliimpi kuin pelkkä kaukolämmitys. Sähkölämmitysja poistoilmalämpöpumppuhybridit ovat herkimpiä energian hinnanmuutoksille, sillä molempien kustannukset voivat muuttua näiden skenaarioiden mukaan yli 25 % suhteessa kaukolämpövaihtoehtoon energiahintojen muuttuessa. 9

13 4 Hybridilämmitys ilämmitys rivi- ja kerrostaloissa Kerros- ja rivitalotapauksessa vaihtoehtoisista lämmitysjärjestelmistä otettiin mukaan puhdas kaukolämmitys ja kaukolämmitys yhdistettynä sähköllä toteutettuihin kahteen eri vaihtoehtoon, jotka olivat sähköinen lattialämmitys ja sähköinen tuloilman jälkilämmitys. Näitä kolmea tapausta ja niiden investointi- ja elinkaarikustannuksia vertailtiin taas 50 vuoden elinkaarella. kok.kust. NA, EUR Rivitalon elinkaarikustannusten kumulatiivinen nykyarvo, 4% ja 50 vuotta aika, vuotta KL KL+SLL KL+SLL+SIV Kuva 4. Rivitalon lämmitysjärjestelmien elinkaarikustannusten kumulatiiviset nykyarvot Niin yllä olevassa rivitalotapauksessa, kuin seuraavassa kuvassa olevassa kerrostaloesimerkissä rakennuksen elinkaaren aikana taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi tuli pelkkä kaukolämmitysratkaisu, joka on noin edullisempi kuin halvin hybridilämmitysvaihtoehto (KL+SLL). 10

14 Kerrostalon elinkaarikustannusten kumulatiivinen nykyarvo, 4% ja 50 vuotta kok.kust. NA, EUR aika, vuotta KL KL+SLL KL+SLL+SIV Kuva 5. Kerrostalon lämmitysjärjestelmien elinkaarikustannusten kumulatiiviset nykyarvot Elinkaarensa aikana pelkkä kaukolämmitysratkaisu on noin edullisempi kuin KL+SLL ja yli edullisempi kuin KL+SLL+SIV Herkkyysanalyysi tehtiin kaukolämmön perus- ja energiamaksujen sekä sähkön energiamaksun kokonaishintojen suhteen. Perusmaksujen ja energian hinnanvaihtelun vaikutusta kannattavuuteen tutkitaan seuraavien skenaarioiden avulla: Skenaario 1. Kaukolämmön perus- ja energiamaksut kasvavat neljä prosenttia joka vuosi koko tarkastelujakson ajan (50 vuotta). Muut pysyvät vakioina. Skenaario 2. Sähkön energiamaksun kokonaishinta (sis. sähkö ja siirto) kasvavat neljä prosenttia joka vuosi koko tarkastelujakson ajan (50 vuotta). Muut pysyvät vakioina. Skenaario 3. Kaukolämmön perus- ja energiamaksu sekä sähkön energiamaksun kokonaishinta (sis. sähkö ja siirto) kasvavat neljä prosenttia joka vuosi koko tarkastelujakson ajan (50 vuotta). 11

15 Lähtötilanne Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario KL KL+SLL KL+SLL+SIV Kuva 6. Kerrostaloesimerkin herkkyysanalyysitarkastelu Verrattaessa eri lämmitysmuotojen herkkyysanalyysejä toisiinsa, havaittiin että skenaario 2 kasvoi huomattavasti jyrkemmin kuin skenaario 1. Pelkästään tämän havainnon perusteella voitiin todeta, että hybridiratkaisut ovat huomattavasti herkempiä energianhinnan muutoksille. Tutkimustuloksien valossa on syytä ihmetellä miksi etenkin sähkölämmitys kaukolämpökiinteistöissä on yleistynyt. Sähkölämmityksen etuna pidetään useasti helpompaa ja nopeampaa toteutettavuutta, mutta tämän ei pitäisi olla valinnan kriteerinä etenkään omakotitalorakentajalle, joka pystyy valintaan vaikuttamaan. 12

16 5 Hybridilämmityksen vaikutukset sähkön- ja lämmöntuotantoon Vaikutuksia sähkön- ja lämmöntuotantoon laskettiin kahden eri hybridilämmitysskenaarion ja kahden eri energiantuotantovaihtoehdon avulla. Ensimmäisessä skenaariossa sähkölämmitys oli korvannut 10 % kaukolämmitysenergian tarpeesta ja toisessa skenaariossa 20 %. Molemmissa skenaarioissa tämä sähkölämmityksellä korvattu kaukolämmitysenergian osuus vähennettiin CHP -tuotannosta. CHP -tuotantoa pienennettäessä, väheni myös yhteistuotannosta saatava sähköenergian määrä. Tämä yhteistuotantoa pienentämällä menetetty sähköenergian osuus ja siihen lisättynä sähköenergian käytön kasvun osuus, oli tuotettava erillisellä sähköntuotannolla. Energiantuotantovaihtoehdot olivat maakaasu tai biopolttoaine pääpolttoaineena. Ensimmäisessä vaihtoehdossa käytettiin energiantuotannon pääpolttoaineena maakaasua. Maakaasua käytetään myös polttoaineena päälämpökeskuksessa. Vara- ja huippukuormalämpökeskukset toimivat raskaalla polttoöljyllä (POR). Toisessa vaihtoehdossa pääpolttoaineena käytettiin biopolttoaineita, jyrsinturvetta ja puuta. CHP -tuotantolaitos ja päälämpökeskus käyttivät turve/puu- sekoitusta suhteessa Vara- ja huippukuormalämpökeskukset toimivat raskaalla polttoöljyllä (POR). Energiantuotantovaihtoehdot sisälsivät myös mahdollisuuden erilliseen sähköntuotantoon kivihiililauhdevoimalla. Vertailun parantamiseksi sähkön lisätuotannosta aiheutuvat päästö- ja kustannuslaskelmat tehtiin vielä tuotantomixin avulla, joka kuvasi vuoden 2006 keskimääräistä erillissähköntuotannon jakaumaa Suomessa, lauhdetuotanto mukaan huomioiden. Käytettäessä puuta ja turvetta pääpolttoaineena ja kivihiiltä lauhdevoiman tuotannossa, olivat hiilidioksidipäästöjen kasvu varsin merkittävä siirryttäessä nykytilanteesta eri skenaarioihin. Hiilidioksidipäästöt nousivat maltillisemmin, kun laskennassa käytettiin tuotantomixiä. Kasvua oli kuitenkin n tco 2 /a. 13

17 Päästöjen muutos, tco2/ vuosi Kaukolämmön kulutuksesta korvautuu sähköllä Nykytila Skenaario 1 (10 %) Skenaario 2 (20 %) 600 Päästöt 1000 tco2/a CHP (puu50%/turve50%), sähkö (tuotantomix) CHP (puu50%/turve50%), lauhdesähkö (kivihiili) CHP (maakaasu), sähkö (tuotantomix) Oletukset: Tuotantomix: keskimääräinen sähkön erillistuotanto v.2006, sis. lauhdetuotanto Kuva 7. Päästöjen kehitys eri hybridilämmityksen skenaarioilla Hiilidioksidipäästöjen kasvu ja siten päästökaupan vaikutukset toivat huomattavan kustannuslisän puuta ja turvetta pääpolttoaineena käyttävään energiantuotantomalliin lisäsähkön tuotantotavasta riippumatta. Kustannusten kasvu oli molemmissa tapauksissa yli /a. Maltillisemmin kustannukset kasvoivat maakaasutapauksessa, jossa kustannukset kasvoivat ainoastaan hieman yli /a. 14

18 Lisäkustannukset / a Polttoainekustannusten muutos Kaukolämmön kulutuksesta korvautuu sähköllä Nykytila Skenaario 1 (10 %) Skenaario 2 (20 %) CHP (puu50%/turve50%), sähkö (tuotantomix) CHP (puu50%/turve50%), lauhdesähkö (kivihiili) CHP (maakaasu), sähkö (tuotantomix) Oletukset: Tuotantomix: keskimääräinen sähkön erillistuotanto v.2006, sis. lauhdetuotanto Päästöoikeuden hinta 10 /tco2 Kuva 8. Kustannusten kasvu vuositasolla päästökaupan vaikutukset huomioituina Jos sähkölämmityksellä korvataan 10 % kaukolämmityksen tarpeesta, referenssiyhdyskunnan päästöt kasvavat käytetyistä polttoaineista riippuen % ja kustannukset nousevat 1-9 %. Lisääntyvä sähkön tarve oletetaan tuotettavan joko kivihiilellä lauhdevoimalaitoksessa tai tuotantomixillä. Esimerkkilaskelmassa on päästöoikeuden hintana käytetty 10 /tco2. 15

19 6 Johtopäätökset Kaukolämpöön liitetyissä uudisrakennuksissa on viime vuosina alettu käyttää sähköä lämmönlähteenä kosteiden tilojen lattialämmityksissä ja ilmanvaihtokoneen tuloilman lämmityspattereissa. Tämän tutkimuksen mukaan sähkölämmityksen käyttö kaukolämmitetyissä rakennuksissa on elinkaarikustannuksia tarkastellen kannattamatonta. Investointikustannukset ovat rakennettaessa kiinteistö kokonaisuudessaan vesikeskuslämmitteiseksi joissain tapauksissa hieman kalliimmat. Miksi sähkön käyttö kaukolämmityksen rinnalla on sitten niin suosittua? - Investointikustannukset ovat määräävässä asemassa (kaikissa tapauksissa investointien välillä ei juuri kuitenkaan ole eroa) - Ihmisillä on mielikuva sähkölämmityksen helposta asennettavuudesta ja investointien edullisuudesta - Kaukolämmitetyn lattialämmityksen vuotoriskejä pelätään - Ilmanvaihdon jälkilämmityspatterin toteutus vesikiertoisena tuo jäätymisriskejä - Rakennusliikkeelle on tärkeää saada rakennus mahdollisimman nopeasti valmiiksi, kun taas tulevalle käyttäjälle asunnon vuotuiset kustannukset olisivat etusijalla. Sähkölämmityksen käyttö kaukolämpökiinteistöissä vähentää ympäristön kannalta edullisen yhteistuotannon hyödyntämismahdollisuuksia. Samalla kun kaukolämmön tarve pienenee, sähkön tarve kasvaa. Sekä vähentynyttä kaukolämpökuormaa vastaava aiempi yhteistuotannossa tuotettu sähkö että lisääntynyt sähkön tarve joudutaan kattamaan muulla sähkön tuotannolla. Kauko- ja sähkölämmityksen sekaratkaisut ovat uhka kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon tehokkaalle toteuttamiselle. Sähkölämmityksen käyttäminen kaukolämmityksen ohella rinnakkaisena lämmitysmuotona aiheuttaa yhdyskunnalle huomattavan lisän niin energiantuotannon kustannuksiin kuin päästöihin. Asukkaan kustannukset ovat elinkaarensa aikana edullisimmillaan, kun rakennuksen lämmityksessä ei kaukolämmön ohella käytetä muita (ostettavia) energialähteitä. 16

Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä

Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä Kehittyvä Kaukolämpö- DevDH Kaukolämmön osittainen korvaaminen muulla lämmityksellä Veli-Matti Mäkelä Tero Lintunen Ville Latva Susanna Kuha Arto Hämäläinen Tuomo Asikainen Jukka Pirttinen Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HYBRIDILÄMMITYS KAUKOLÄMMITETYISSÄ VAIKUTUKSET

HYBRIDILÄMMITYS KAUKOLÄMMITETYISSÄ VAIKUTUKSET HYBRIDILÄMMITYS KAUKOLÄMMITETYISSÄ KIINTEISTÖISSÄ SÄ JA KÄYTÖN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSET YLEISTIIVISTELMÄ Mikkeli 11.5.2007 Veli-Matti Mäkelä Tero Lintunen Ville Latva Susanna Kuha Arto Hämäläinen Tuomo Asikainen

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämmön uudet liiketoiminta- ja hinnoittelumallit Hannele Ahvenniemi Osatehtävän tutkimuskysymykset ja tutkimuksen

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen Poimintoja lämpöpumppu-uutisista INEX logistiikkakeskus, Sipoo, maalämmölle (100

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

MX6 Energia - Energiatehokkuus

MX6 Energia - Energiatehokkuus - Energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden kehitys, suunnittelu ja analysointi MX6 Energia on energiatehokkuuden suunnitteluohjelma, joka tuottaa virallisen energiatodistuksen sekä muita analysointiraportteja.

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia 0 Rakennuskannan energiankulutus BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia Energiatehokkuuden määrittely Hyvä sisäilma, miellyttävät asumisolosuhteet ja rakennusten kunnon turvaaminen Energiankulutuksen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari 2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen muutokset Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia Energiaverotuksen taustaa Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen

Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen Kotitalouksien sähkönkäyttö 26.2.2013 Virve Rouhiainen TUTKIMUKSEN TAUSTA, MENETELMÄT JA AINEISTO Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen tulokset Loppukäyttö jakauma - Kuvaa maan tai alueen tai talousryhmän

Lisätiedot

GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat. Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy

GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat. Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy GEOENER BERGANS Eko-Vermon geoenergiaratkaisun elinkaarikustannusanalyysi ja hiilijalanjälkilaskennat Hilkka Helsti, tj. Bergans Kiinteistöt Oy Kiitokset GEOENER Bergans-tiimille VTT: Riikka Holopainen,

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot