KAAVOITUSKATSAUS 2011 HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2011 HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. MIKÄ ON KAAVOITUSKATSAUS? OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SÄÄNNÖKSIÄ: MAAKUNTAKAAVA Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava YLEISKAAVAT Äänekoski 2020 osayleiskaava Äänekosken rantayleiskaavan muutos Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muutos vireille tuleva ASEMAKAAVAT Myllyrinteen asemakaava Kannelsuon asemakaava Rotkolan asemakaavan muutos Korttelin 414 ja 415 (osa) asemakaavan muutos Korttelin 1223 asemakaavan muutos Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaava ja asemakaavan muutos Kortteleiden 714 ja 750 (osa) asemakaavan muutos Liikuntapuiston asemakaavan muutos Mämmensalmi IV asemakaava Koukkuniemen asemakaava Länsiportin asemakaavan muutos Korttelin 801 (osa) asemakaavan muutos vireille tuleva Terveyskeskuksen asemakaavan muutos vireille tuleva Kartonkitehtaan asemakaavan muutos vireille tuleva Teollisuuskadun asemakaavan muutos vireille tuleva Korttelien 41 ja 42 asemakaavan muutos (Suolahti) Kukkulan asemakaavan muutos (Suolahti) Wanhan Aseman asemakaavan muutos (Suolahti) Honkalan asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen (Suolahti) Nakertajan itäosan asemakaavan muutos (Suolahti) Suojarinne II asemakaavan muutos vireille tuleva Sumiaisten kirkonkylän asemakaavan muutos (Sumiainen) YHTEYSTIEDOT JA LINKKEJÄ LIITEET LIITE 1 LIITE 2 Kaavojen sijaintikartat a Koko kunta b Äänekoski c Suolahti Vireille tulevien kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmat 1

3 1. MIKÄ ON KAAVOITUSKATSAUS? Kaavoituskatsauksesta on säännös maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 7 ) ja sen tavoitteena on parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaavoitukseen sekä tehdä kaavoitusta tutuksi kuntalaisille. Kaavoituskatsaus laaditaan Äänekosken kaupungissa lain edellyttämällä tavalla vuosittain. Kaavoituskatsauksessa esitellään kaupungissa ja Keski-Suomen liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavahankkeet. Äänekosken kaupungin kaavoituskatsauksesta tiedotetaan paikallislehdissä ja se on nähtävänä kaupungin kotisivuilla sekä kirjastoissa. 2. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavahankkeessa osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt (esimerkiksi asukasyhdistykset ja muut kansalaisjärjestöt), joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tavoitteena on lisätä asukkaiden ja muiden osallisten vaikutusmahdollisuuksia kaavan sisältöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Laadittavasta kaavasta tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan kaavahankkeen sijainti, tavoitteet, keskeiset arvioitavat vaikutukset, kaavan eteneminen sekä kaavahankkeen osalliset ja miten heillä on mahdollisuus vaikuttaa kaavaan. Vaikutuksiltaan pienialaisissa ja merkitykseltään vähäisissä kaavoissa, joissa osallisia on vain muutama, ei laadita erillistä OAS:aa, vaan vuorovaikutus voidaan turvata olemalla suoraan yhteydessä asukkaisiin.. Äänekoskella kaavoitushankkeiden käynnistämisestä, valmistelusta ja nähtävilläoloista päättää kaupunginhallitus. Kaavojen vireilletuloista ja nähtävilläoloista (MRL 62, MRL 63, MRL 65, MRA 19, MRA 27, MRA 30 ) kuulutetaan Sisä-Suomen lehdessä ja Pikkukaupunkilaisessa sekä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla ( Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta voi osallinen jättää kirjallisen mielipiteensä ja muistutuksensa nähtävilläoloaajan kuluessa. Luonnosvaiheen nähtävilläoloajan pituutta ei ole lainsäädännössä määritelty. Äänekoskella kaava on luonnosvaiheessa nähtävillä yleensä vähintään yhden viikon ajan. Pienissä kaavahankkeissa valmisteluvaiheen kuuleminen voidaan järjestää henkilökohtaisella kuulemismenettelyllä. Kaavan vireilletulosta voidaan tiedottaa myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Ehdotusvaiheessa kaava pidetään julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan (MRL 65, MRA 19, MRA 27 ). Vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos on ehdotuksena nähtävillä vähintään 14 päivää. Kaavojen hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus (vähäiset kaavamuutokset) tai kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on valitusmahdollisuus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (HHO) ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Kaava tulee voimaan, kun sen hyväksyminen on saatettu yleisesti tiedoksi kuuluttamalla. 3

4 3. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SÄÄNNÖKSIÄ: Kaavoituskatsaus MRL 7 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituksen vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen (kaavaluonnos) MRL 62 (Kaikki kaavat) Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. MRL 63 (Kaikki kaavat) Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. MRA 30 (Kaikki kaavat) Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä tarkoitettu tilaisuuden varaaminen osallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tässä yhteydessä voivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Jollei muuta tiedottamista pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana, asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Mitä 2 momentissa säädetään tiedottamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä tarkoitettuun kaavoituksen vireilletulosta ilmoittamiseen, jollei vireilletulosta ilmoiteta kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Jos valmisteltavana on vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, osallisille voidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, kun ilmoitetaan vireilletulosta. Tällöin ilmoitusta ei tarvitse julkaista sanomalehdessä. 4

5 Ehdotusvaiheen kuuleminen ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2011 MRL 65 (Kaikki kaavat) Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Mitä tässä pykälässä säädetään kunnasta, koskee maakuntakaavan osalta maakunnan liittoa. Kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville säädetään tarkemmin asetuksella. MRA 19 (Yleiskaava) Yleiskaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista. Jos yleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 44 :n 2 momentissa tai 72 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjaamaan rakentamista, yleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetettävä kirjallinen ilmoitus yleiskaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ilmoitus saadaan lähettää tavallisena kirjeenä. Ilmoituksen lähettäminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos asianomainen on hyväksynyt yleiskaavaehdotuksen. Ilmoituksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, jos se on annettu postin kuljetettavaksi viimeistään viikkoa ennen nähtäville asettamista. Edellä 2 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on erikseen mainittava, onko ja miltä osin yleiskaava tarkoitus laatia maankäyttö- ja rakennuslain 45 :ssä tarkoitettuna oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana. MRA 27 (Asemakaava) Asemakaavaehdotus on pidettävä kunnassa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta koskeva ehdotus on kuitenkin pidettävä nähtävänä vähintään 14 päivän ajan. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei asian merkittävyys edellytä laajempaa tiedottamista. Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetettävä kirjallinen ilmoitus kunnalle, joka rajoittuu asemakaava-alueeseen, samoin kuin sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. Ilmoitus saadaan lähettää tavallisena kirjeenä. Ilmoituksen lähettäminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos asianomainen on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen. Ilmoituksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, jos se on annettu postin kuljetettavaksi viimeistään viikkoa ennen nähtäville asettamista. Mitä 4 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos asemakaava käsittää vain 24 :n 3 momentissa tarkoitettuja asioita. MRA MRL 5

6 4. MAAKUNTAKAAVA Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet sekä turvata suojelullisesti arvokkaat suoluonnon kohteet. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Kaavan vaikutusalue käsittää Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren ja Äänekosken seutukuntien alueet. Aikataulu: - valmisteluvaihe: maaliskuu 2008 lokakuu 2011 (kaavaluonnos nähtävillä ) - ehdotusvaihe: lokakuu 2011 maaliskuu hyväksymisvaihe: maaliskuu 2012 kesäkuu vahvistamisvaihe (Ympäristöministeriö): syksy täytääntönpano- ja seurantavaihe: Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin, muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta, päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) sekä suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia. Aikataulu: - valmisteluvaihe: syksy 2010 syksy ehdotusvaihe: kevät hyväksymisvaihe: syksy vahvistamisvaihe (Ympäristöministeriö): kevät seurantavaihe: syksy

7 5. YLEISKAAVAT 5.1 Äänekoski 2020 osayleiskaava Osayleiskaavan keskeiset tavoitteet liittyvät uuden valtatielinjauksen (VT 4) täsmentämiseen, Äänekosken sisääntuloväylien suunnitteluun, taajaman kasvualueiden määrittämiseen (uudet työpaikka- ja asuntoalueet), tärkeiden suojeluarvojen osoittamiseen sekä keskeisten virkistysalueiden ja -reittien turvaamiseen. Suunnittelutyön lähtökohdiksi on laadittu erilaisia perusselvityksiä, kuten luonto- ja maisemaselvitys sekä rakennuskannan inventointi. Lisäksi koko Äänekosken kaupungin aluetta kattavan rakenneyleiskaavatyön yhteydessä on tehty selvityksiä mm. väestön ja työpaikkojen sijoittumisesta, asukkaiden ikärakenteesta, kaavoitustilanteesta, rakentamisen määrästä, palveluista ja liikenneyhteyksistä. Rakenneyleiskaavatyön perusselvitykset ja linjaukset toimivat osaltaan pohjana laadittavalle Äänekoski 2020 osayleiskaavalle. Äänekosken rakenneyleiskaava 2016 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Osayleiskaavan vireilletulosta on päätetty rakenneyleiskaavan vireilletulosta päättämisen yhteydessä Äänekosken kaupungin teknisessä lautakunnassa hyväksyttäessä vuoden 2005 kaavoituskatsausta. Äänekosken kaupunginhallituksessa hankkeen käynnistämisestä on päätetty Vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Äänekosken osayleiskaava on ollut nähtävillä luonnoksena Kaavan jatkoaikataulu on sidoksissa ELY-keskuksen toimesta tutkittavana olevan valtatien 4 linjauksen täsmentymiseen välillä Huutomäki Äänekosken pohjoinen liittymä. Tavoitteena on saada uusi linjaus sisääntuloväylineen selville vuoden 2012 aikana, minkä jälkeen kaava voidaan viimeistellä ehdotuksena nähtäville pantavaksi. 5.2 Äänekosken rantayleiskaavan muutos Äänekosken rantayleiskaava (Pyhänsalon rantayleiskaava sekä Äänekosken rantayleiskaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen) on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen Äänekosken rantayleiskaavan muuttamisesta rantayleiskaavan alueelle tulleen poikkeamishakemuksen vuoksi. Kaavamuutoksen päätarkoituksena on muuttaa kaavakartta digitaaliseen muotoon ja samalla tehdä kaavaan pääasiassa teknisiä tarkistuksia toteutuneiden tilanteiden mukaan (esim. poikkeamispäätökset, rakennetut paikat, SL-alueet, havaitut virheet yms.). Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan nykyisessä kaavassa selvitysalueiksi (se) merkittyjen alueiden maankäyttöä. Voimassa olevan kaavan mitoitusta ei ole tarkoitus muuttaa. Kaavan yhteydessä on tarkoitus muuttaa myös Honkolan osayleiskaavaa (kaupunginvaltuuston hyväksymä): Kuorelammen pohjoisrannalle on jäänyt merkitsemättä alueen aiemman rantayleiskaavan mukaisia rakennuspaikkoja. Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä Tavoiteaikataulun mukaan kaava tulee ehdotuksena nähtäville alkuvuodesta 2012 ja hyväksyttäväksi kesällä Rakennuskielto on voimassa seuraavilla määräaloilla: Salo ( saakka) ja Pohja ( saakka). 7

8 5.3 Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muutos vireille tuleva Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava on hyväksytty Äänekosken kaupunginvaltuustossa Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan muuttamisesta osayleiskaavan alueelle tulleen poikkeamishakemuksen vuoksi. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tarkistaa Hirvaskankaan eritasoliittymän tuntumassa olevien työpaikka-alueiden (TP) rajauksia mm. laajennettavan asemakaava-alueen mukaiseksi, tutkia uusien omakotitonttien lisäämismahdollisuutta sekä tarkistaa kuivan maan mitoitusta. Samalla kaavaan tehdään teknisiä tarkistuksia toteutuneiden tilanteiden mukaan (esim. poikkeamispäätökset, rakennetut paikat, havaitut virheet). Tästä kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä tiedotetaan uudestaan Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavan muutoksen vireilletulosta kaavan muuttuneiden tavoitteiden vuoksi. Tarkempi suunnittelualue määritellään varsinaisen suunnittelutyön aloitusvaiheessa, jolloin myös järjestetään kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Rakennuskielto on voimassa seuraavalla määräalalla: Orimäki ( saakka). 6. ASEMAKAAVAT 6.1 Myllyrinteen asemakaava Suunnittelun kohteena on 15 hehtaarin asemakaavoittamaton ja rakentamaton alue Äänekosken taajaman eteläpuolella. Kaava on ollut vireillä vuodesta 2002 lähtien, mutta varsinainen kaavan laatiminen on ollut keskeytyksissä valtatien 4 suunnittelun ollessa kesken. Suunnittelualueeseen on kuulunut myös Kannelsuon alue, joka viedään läpi omana kaavaprosessina (ks. kohta 5.2) Asemakaavan tavoitteena on tutkia alueen käyttöä teollisuus- ja työpaikkarakentamiseen. Alue sijaitsee liikenteen kannalta erinomaisella ja näkyvällä paikalla, jolloin suunnittelussa tulee huomioida esim. tarvittava näkösuoja sekä ympäristöön sopiva rakentaminen ja maisemointi. Tavoitteena on kaavoittaa alue laajahkoja tonttialueita tarvitsevalle toiminnalle yhden neljän toimijan tarpeita varten. Valtatiehen 4 liittyviä ratkaisuja suunnitellaan samanaikaisesti tämän kaavatyön kanssa yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa ja kaavan jatkoaikataulu on sidoksissa valtatien 4 liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyjen suunnitteluun. Kaava on ollut luonnoksena nähtävänä Tavoitteena on saada kaava nähtäville ehdotuksena sekä hyväksyttäväksi vuoden 2012 aikana. 6.2 Kannelsuon asemakaava Suunnittelun kohteena on Kierälahden omakotitaloalueen eteläosa sekä Kannelsuon omakotitaloalue Äänekosken taajaman eteläpuolella. Kaavan tavoitteena on tarkistaa voimassa olevaa asemakaavaa Kierälahden omakotitaloalueen eteläosassa (mm. kerrosluvut, rakennusalat) ja laajentaa asemakaavaa Kannelsuon alueelle sekä osoittaa kaavalla alueelle suunnittelutarvemenettelyllä (kaupunginhallitus ) osoitetut uudet pientalotontit. 8

9 Kaavan laatimisesta Kannelsuon alueelle on päätetty vuoden 2004 kaavoituskatsauksen yhteydessä, jolloin vuodesta 2002 vireillä ollutta Myllyrinteen asemakaavaa laajennettiin Kannelsuon alueelle. Myllyrinteen osalta laaditaan asemakaava omana kaavaprosessina (ks. kohta 5.1.) ja Kanneluson osalta omana. Nyt suunniteltavana olevan kaavan nimeksi tarkistettiin vuoden 2010 kaavoituskatsauksen yhteydessä kaupunginhallituksessa Kannelsuon asemakaava. Kaavan varsinainen suunnittelutyö aloitetaan kun Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta tutkittavana olevan valtatien 4 rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyt ovat tiedossa. Tavoitteena on saada kaava luonnoksena nähtäville vuoden 2012 aikana. 6.3 Rotkolan asemakaavan muutos Suunnittelun tavoitteena on kaavoittaa poikkeamislupamenettelyllä rakennettu Maintpartner Oy:n tontti olemassa olevan tilanteen mukaiseksi ja arvioida Juustotien aluevarauksen tarkoituksenmukaisuus. Äänekosken ja Suolahden taajamien välialueelle sijoittuvan suunnittelualueen asemakaavaa tarkistetaan mm. Juustotien sijainnin ja linjauksen osalta. Kaavan vireilletulosta on päätetty teknisessä lautakunnassa ja vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksesta 2002 tiedottamisen yhteydessä. Uuden kunnan muodostumisen myötä kaavoitettavaa aluetta on tarkoitus laajentaa entisen Suolahden kaupungin alueelle. Tarkemmista aluerajauksista päätetään myöhemmin. 6.4 Korttelin 414 ja 415 (osa) asemakaavan muutos Suunnittelun kohteena on Keskustien, Koulumäenkadun ja Hämeentien rajaama kortteli (kortteli 414) sekä Keskustien ja Louhenkadun välinen omakotikortteli (kortteli 415 osa) noin 0,5 km päässä Äänekosken keskustasta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa kortteli 414 (yleisten rakennusten korttelialue) matalan ja tiiviin asuntorakentamisen korttelialueeksi. Rakennettavat asuintalot liittyvät tiivisti kaupungin ydinkeskustaan ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan myös alueen katunimistöä. Keskustietä ehdotetaan muutettavaksi Louhenkujaksi, jolloin Keskus-alkuiset nimet eivät aiheuttaisi enää sekaannusta. Päätös kaavamuutoksen vireilletulosta on tehty kaupunginhallituksessa ja luonnoksena kaava on ollut nähtävänä Suunnittelutyö on toistaiseksi keskeytetty ja sitä jatkettaneen vuoden 2012 aikana. 6.5 Korttelin 1223 asemakaavan muutos Suunnittelun kohteena on kortteli 1223 Ääneniemessä Ääneniementien ja Arpiaisenkujan risteyksessä. Suunnittelualue on voimassa olevassa kaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta ja puistoa. Suunnittelualue oli mukana Mörtin asemakaavan suunnittelussa, mutta Arpiaisenkujan varteen kaavaehdotuksessa esitetty rivitalokortteli jätettiin vahvistamatta kaupunginvaltuuston hyväksymästä Mörtin asemakaavasta ja Ääneniemen asemakaavan muutoksesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa Y-korttelin rajauksen ja käyttötarkoitusta ja tutkia soveltuisiko alue esim. pientalorakentamiseen. Suunnittelualueen lähiympäristössä on pientalovaltaista asumista sekä rivitaloja. Suunnittelutyö on tarkoitus tehdä yhteistyössä lähialueiden asukkaiden kanssa 9

10 Kaavan vireilletulosta on päätetty ja siitä on tiedotettu vuoden 2007 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Suunnittelutyö on aloitettu asukastilaisuudella huhtikuussa Suunnittelutyö on toistaiseksi keskeytetty. 6.6 Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaava ja asemakaavan muutos Suunnittelukohteena on Hirvaskankaan eritasoliittymän alueen koillinen sektori Hirvaskankaan työpaikka-alueella. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on osoittaa suunnitteilla olevalle valtatien rinnakkaistielinjaukselle tarvittava aluevaraus sekä kantatien 69 varteen rakenteilla olevan kevyenliikenteen väylän aluevaraus ja varautua mahdollisiin kantatien 69 uusiin liikennejärjestelyihin Rannankyläntien ja Hitonlahdentien liittymässä. Suunnittelualueen itäosassa olevien pientalotonttien liittymä kantatieltä 69 on tarkoitus siirtää uudelle rinnakkaisväylälle. Suunnittelun yhteydessä selvitetään voimassa olevan asemakaavan tontti- ja katujärjestelyjen kehittämismahdollisuudet sekä laajennetaan Hirvaskankaan tienvarsipalvelujen toiminta-aluetta Suolahteen päin. Hankkeiden toteuttamiseen liittyy maankäyttösopimuksia, jotka allekirjoitetaan ennen kaavaehdotuksen nähtävilleasettamista. Hirvaskankaan asemakaavan muutos ja laajennus (eritasoliittymän asemakaavan ulkopuolelle jääneet alueet) on laitettu vireille kaavoituskatsaus 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa Kaavoituskatsaus 2010 yhteydessä kaupunginhallituksessa kaava-alue rajattiin koilliseen sektoriin ja kaavan nimeksi täsmennettiin Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaava ja asemakaavan muutos. Nyt suunniteltavana olevan kaavahankkeen osalta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä Tavoiteaikataulun mukaan kaava tulee ehdotuksena nähtäville vuoden 2012 alussa ja hyväksyttäväksi ennen kesää Kortteleiden 714 ja 750 (osa) asemakaavan muutos Suunnittelun kohteena on kaksi rakentamatonta korttelialuetta (kortteli 714, korttelin 750 tontti 2) Karhunlähteen Römmin asuinalueella Äänekosken taajamassa. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa ja siitä on tiedotettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Kaavamuutoksen tavoitteena on ollut tutkia rakentamatta jääneiden rivi- ja kerrostalokortteleiden käyttöä pientalovaltaisempaan rakentamiseen. Kaavalla pyritään monipuolistamaan pientalotonttitarjontaa Äänekosken taajamassa. Kaavan suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 aikana. 6.8 Liikuntapuiston asemakaavan muutos Suunnittelun kohteena on Äänekosken liikuntapuiston alue sekä Honkolankadun eteläpuoleinen omakotitaloalue. Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset laaditussa liikuntapuistosuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden toteuttamiselle. Suunnitelmassa on ositettu mm. tontti nykyiselle tennishallille ja laajennusmahdollisuus siihen liittyville toiminnoille. Lisäksi kaavamuutoksessa tutkitaan suunnitelmassa esitetyn uuden omakotialueen toteuttamismahdollisuudet. Valmisteluvaiheessa kaavassa arvioidaan myös entisen nuorisotalon (Mäkkäri) ja sen länsipuolisen puistoalueen maankäyttömerkintöjen ajantasaisuus. 10

11 Honkolankadun eteläpuolisen omakotitaloalueen osalta on tarkoitus tarkistaa kaavamerkintöjen ja - määräyksien ajanmukaisuus. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa ja siitä on tiedotettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Tavoitteena on saada kaava luonnoksena nähtäville keväällä Mämmensalmi IV asemakaava Suunnittelualueena on Mämmensalmen niemen asemakaavoittamaton alue Äänekosken taajaman pohjoispuolella, n. 3,5 km päässä keskustasta. Alue on rakentamatonta metsää, joka toimii osaltaan kaupunkilaisten lähivirkistysalueena. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa alueelle uutta pientalovaltaista rakentamista sekä osoittaa rakentamatta jäävä alue lähivirkistysalueeksi Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksen mukaan. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa ja siitä ja siitä on tiedotettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Asemakaavan suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 aikana Koukkuniemen asemakaava Suunnittelun kohteena on n. 30 hehtaarin asemakaavoittamaton alue Koukkuniemessä Äänekosken taajaman luoteispuolella. Asemakaavan tarkoituksena on lisätä Äänekosken teollisuustonttitarjontaa. Tavoitteena on kaavoittaa tehokas, toimiva ja maastonmuodot huomioiva teollisuusalue. Suunnittelualue sijaitsee sellaisella alueella, jossa voidaan sallia myös häiriötä aiheuttava teollisuus. Kaavassa varaudutaan mahdollisesti myös valtatien 4 uusiin rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyihin. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2010 yhteydessä kaupunginhallituksessa ja siitä on tiedotettu vuoden 2010 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Kaava on ollut ensimmäisen kerran nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten Ensimmäisen luonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavamuutosaluetta laajennettiin ja laajennuksen osalta valmisteluvaiheen kuuleminen oli Tämän jälkeen kaavat yhdistettiin ja tavoitteena on saada kaava ehdotuksena nähtäville alkuvuodesta 2012 ja hyväksyttäväksi ennen kesää Länsiportin asemakaavan muutos Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken keskustan välittömässä läheisyydessä Rautatienkadun molemmin puolin. Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut eikä kaava ole enää ajantasalla. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa keskustan palvelujen lähelle kaupunkikuvallisesti korkeatasoista kerrostaloasumista ja avata kaupungin keskustaan uusi sisääntuloväylä. Maankäytön periaate on osoitettu Äänekosken keskustan kehittäminen suunnitelmassa. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2010 yhteydessä kaupunginhallituksessa ja siitä on tiedotettu vuoden 2010 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Tavoiteaikataulun mukaan kaava tulee luonnoksena nähtäville vuoden 2012 kuluessa. Kaavan käsittely on riippuvainen myös yksityisen maanomistajan kanssa käytävistä maankäyttösopimusneuvotteluista: maankäyttösopimus tulee saada aikaan ennen ehdotusvaiheen nähtävilleasettamista. 11

12 6.12 Korttelin 801 (osa) asemakaavan muutos vireille tuleva Asemakaavan muutos on laitettu vireille Kiinteistö Oy Äänekosken Autokulman hakemuksesta. Päätös asemakaavan muuttamisesta tontilla (Kotakennääntie 53) on tehty kaupunginhallituksessa ja kaavan vireilletulosta ilmoitetaan tästä kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Hakijat esittävät kaavamerkinnän muuttamista huoltoaseman korttelialueesta huoltoasema- ja liikerakennusten korttelialueeksi ja tonttitehokkuuden kasvattamista e=0,2:sta e=0,5:een. Alueen voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Tontille on myönnetty poikkeamislupa n. 600 k-m 2 :n liikerakennuksen rakentamiselle (kaupunginhallitus ). Suunnittelun tavoitteena on alueen maankäytön tehostaminen ja kaupunkikuvan kohentaminen. Kaavassa osoitetaan edellytykset kaupunkikuvallisesti hyvätasoisen liike- ja palvelurakentamisen sijoittamiselle kaupungin sisääntuloväylän varteen. Samalla tutkitaan Purokadun liittymäjärjestelyt Kotakennääntielle. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään tarvittaessa hakijan toimesta maaperän puhtaus kaavamuutosalueen osalta. Kaavamuutokseen liittyy maankäyttösopimus, jonka yhteydessä sovitaan eri osapuolten kaavahankkeeseen liittyvistä kustannus- ja toteuttamisvastuista. Suunnittelualuetta tarkistetaan tarvittaessa suunnittelun edetessä. Suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa talvella Terveyskeskuksen asemakaavan muutos vireille tuleva Suunnittelun tavoitteena on arvioida laajalla Terveyskadun_Kuhnamontien-Piilolantien rajaamalla alueella sijaitsevaan terveyskeskuksen ym. kortteliin 2024 soveltuva rakentaminen. Alueella sijaitsee nykyisin terveyskeskuksen ja sen tulevan laajennuksen lisäksi mm. päivähoidon ja vanhuspalvelujen yksikköjä. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan mahdollisuus myös eri tyyppisten asumistoimintojen ja mahdollisten muiden palvelujen sijoittamiselle terveyskeskuksen yhteyteen. Uuden terveyskeskuksen rakentamisen aikataulun vuoksi hankkeen mahdollinen poikkeaminen voimassa olevasta asemakaavasta on tarkoitus käsitellä poikkeamismenettelyllä. Tavoiteaikataulun mukaan suunnittelutyö käynnistetään vuoden 2012 alussa Kartonkitehtaan asemakaavan muutos vireille tuleva M-real Oyj on toimittanut Äänekosken kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamisesta Äänekosken kartonkitehtaan lisärakennussuunnitelmien takia. Suunnittelun tarkoituksena on liittää M-real Oyj:n omistukseen siirtynyt osa rautatiealuetta teollisuustonttiin ja luoda kaavalliset edellytykset kartonkitehtaan laajennukselle. Suunnittelualueen tarkempi rajaus määritellään varsinaisen suunnittelutyön alussa. Kaavan nähtävilläolot sekä hyväksyminen on tarkoitus tehdä vuoden 2012 aikana Teollisuuskadun asemakaavan muutos vireille tuleva Teollisuuskatu 1:ssä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueella (TY) toimii Teknologiakeskuksen rakennukseen myönnetyillä poikkeamis- ja rakennusluvilla mm. opetus- ja päiväkotitiloja. 12

13 Kaavamuutoksen tarkoituksena on luoda kaavalliset edellytykset myös julkisten ja yksityisten palvelujen sijoittumiselle kortteliin. Tällöin mm. mahdollisia rakennukseen sijoittuvia opetustoimen hankkeita ei ole tarpeen käsitellä erikseen poikkeamisratkaisuina. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan myös nykyisen rakennuksen ja Hämeentien välissä sijaitsevan rakentamattoman tontin maankäyttömerkinnän ajanmukaisuus. Suunnittelu käynnistetään vuoden 2012 alussa Korttelien 41 ja 42 asemakaavan muutos (Suolahti) Suunnittelualue sijaitsee Suolahden taajamassa Vaneritehtaankadun varrella noin 1 km Suolahden keskustasta luoteeseen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa teollisuustontteja puistoalueelle luvan mukaisesti sijoitetulle täyttöalueelle. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa Suunnittelutyö on toistaiseksi keskeytetty eikä kaavatyön jatkamisesta ole päätöksiä Kukkulan asemakaavan muutos (Suolahti) Kaavamuutoksen tavoitteena on miettiä alueen käyttömahdollisuuksia esim. rivitalotyyppiseen asumiseen. Suunnittelualueella on sijainnut ennen Suolahden työväenopisto. Päätös asemakaavan vireilletulosta on tehty Suolahden kaupunginhallituksessa Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä Suunnittelutyö on toistaiseksi keskeytetty eikä kaavatyön jatkamisesta ole päätöksiä Wanhan Aseman asemakaavan muutos (Suolahti) Kaavamuutoksen kohteena on Suolahden Wanhan Aseman ympäristö. Alue sijaitsee Suolahden ydinkeskustan tuntumassa. Alueelle on laadittu yleissuunnitelma, jossa alueelle on esitetty vanhaan miljööseen sopivaa katuja puistorakentamista. Alueelle on tarkoitus laatia asemakaavan muutos, joka mahdollistaa kyseisen suunnitelman mukaisen toteuttamisen. Lisäksi asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkistetaan aseman ympäristön asemakaavan ajantasaisuus mm. toteutumatta jääneiden aluevarauksien osalta. Suolahden vanhan rautatieaseman ja sataman ympäristö on todettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi rautatieympäristöksi. Vanhalla rautatieasemalla ja ulkorakennuksella sekä veturitallilla on arvoa myös yksittäisinä kohteina. Kaavan vireilletulosta on päätetty ja siitä on tiedotettu Varsinainen suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 aikana Honkalan asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen (Suolahti) Suunnittelun kohteena Honkalan alue Suolahdessa. Kaupunginhallitus on päättänyt Suolahden osayleiskaavan 2020 käsittelyn yhteydessä, että asemakaava-aluetta laajennetaan Amerikantien omakotitalojen ja Myllärinpolun väliselle alueelle alueen tie- ja maankäyttökysymysten selvittämiseksi asemakaavassa. Muilta osin kaavamuu- 13

14 toksen tavoitteena on tutkia ns. Honkapohjan pientaloalueen suojeluarvot sekä osoittaa kaavassa säilyttämisen periaatteet. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan myös vanhentuneiden kaavamerkintöjen ja -määräyksien ajantasaisuus sekä tutkitaan kaavassa osoitettujen joidenkin aluevarauksien tarpeellisuus. Hankkeen yhteydessä voidaan kumota asemakaavassa toteutumatta jääneitä alueiden osia, joiden maankäyttöä ei katsota tarkoituksenmukaiseksi ohjata asemakaavalla. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa ja siitä ja siitä on tiedotettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Tavoiteaikataulun mukaan kaavan suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 aikana Nakertajan itäosan asemakaavan muutos (Suolahti) Suunnittelun kohteena on Ratakadun ja Suolahdentien välinen alue Nakertajan kaupunginosassa Suolahdessa. Suunnittelun tavoitteena on tutkia Suolahti 2020 osayleiskaavan periaatteen pohjalta entisen aseman ympäristön alueen maankäyttöä esim. työpaikkarakentamiseen. Kaavamuutoksen yhteydessä on tarkoitus tarkistaa paikoin vanhentuneita kaavamerkintöjä ja -määräyksiä nykyisten ohjeiden mukaisiksi sekä tarkistaa joidenkin aluevarauksien tarpeellisuus. Työn yhteydessä voidaan myös nimetä nykyisessä kaavassa nimeämättä jääneitä puisto- ym. alueita. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaavoituskatsaus 2009 yhteydessä kaupunginhallituksessa ja siitä ja siitä on tiedotettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Tavoiteaikataulun mukaan kaavan suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 aikana Suojarinne II asemakaavan muutos vireille tuleva Suunnittelun kohteena on Suojarinteen alueen toinen vaihe Suolahden taajamassa. Suojarinteen alueen itäosan asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesällä Suunnittelun tavoitteena on tutkia Suolahti 2020 osayleiskaavan ja Suojarinteen Masterplanin periaatteen pohjalta Suojarinteen alueen länsiosan maankäyttöä erityyppiseen palvelurakentamiseen. Voimassa olevan vanhentuneen asemakaavan maankäyttömerkinnät tarkistetaan ja alueella varaudutaan mm. uusien katuyhteyksien järjestämiseen. Tavoiteaikataulun mukaan kaavan suunnittelutyö aloitetaan talvella 2012 ja tavoitteena on järjestää valmisteluvaiheen kuuleminen vuoden 2012 aikana Sumiaisten kirkonkylän asemakaavan muutos (Sumiainen) Suunnittelualueena on koko Sumiaisten kirkonkylän asemakaavoitettu alue, jossa asemakaavat ovat vuosilta Sumiaisten kirkonkylä on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kirkonkylän kulttuurimaisema ulottuu kirkonkylän eteläpuoleiselta kannakselta pitkin kylänraittia kirkonkylän pohjoispuolelle. Asemakaavan muutoksen päätarkoituksena on muuttaa Sumiaisten eriaikoina laaditut asemakaavat digitaaliseen muotoon. Samalla kaavaan tehdään pääasiassa teknisiä tarkistuksia, tarkistamalla mm. aluevarausten ja kaavamerkintöjen ja -määräysten ajanmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Sumiaisten kirkonkylän valtakunnallisesta merkittävyydestä johtuen 14

15 korostuvat kaavatyössä rakennetun ympäristön ja maiseman ominaispiirteet sekä alueen historialliset arvot. Kaavan suunnittelutyö on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 aikana. 7. YHTEYSTIEDOT JA LINKKEJÄ Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 (Hallintokatu 4) ÄÄNEKOSKI sähköpostiosoitteemme ovat muotoa: Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen puh Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen puh Suunnitteluavustaja Paula Junikka puh Äänekoskella kaavoitushankkeiden käynnistämisestä ja valmistelusta vastaa kaupunginhallitus. Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluiden kotisivut: Keski-Suomen liitto: Keski-Suomen ELY-keskus Ympäristöministeriö: Maankäyttö- ja rakennuslaki: Maankäyttö- ja rakennusasetus: 15