Tikkurilan osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2011 Liikevaihdon hyvä kehitys jatkui, kustannusinflaatio painoi kannattavuutta

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus Q2 Tammi-kesäkuu 2011

2 1 Tikkurila Oyj Osavuosikatsaus klo 9.00 (CET+1) Tikkurilan osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2011 Liikevaihdon hyvä kehitys jatkui, kustannusinflaatio painoi kannattavuutta Huhti-kesäkuu 2011 lyhyesti - Liikevaihto nousi toisella neljänneksellä 8,7 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 198,3 miljoonaa euroa (4 6/2010: 182,5). - Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä oli 27,5 (28,4) miljoonaa euroa eli 13,8 (15,5) prosenttia liikevaihdosta. - Kertaluonteiset erät olivat 0,0 (0,7) miljoonaa euroa. - Osakekohtainen tulos oli 0,39 (0,46) euroa. - Tilikauden 2011 näkymät pysyvät ennallaan. - Yleinen taloudellinen epävarmuus on lisääntynyt erityisesti katsauskauden jälkeen. Tammi-kesäkuu 2011 lyhyesti - Liikevaihto nousi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 10,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 332,8 miljoonaa euroa (1 6/2010: 301,8). - Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä oli 34,0 (35,9) miljoonaa euroa eli 10,2 (11,9) prosenttia liikevaihdosta. - Osakekohtainen tulos oli 0,42 (0,55) euroa. Avainluvut (Milj. euroa) 4 6/ /2010 Muutos- % 1 6/ /2010 Muutos- % 1 12/2010 Tuloslaskelma Liikevaihto 198,3 182,5 8,7 % 332,8 301,8 10,3 % 588,6 Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä 27,5 28,4-3,2 % 34,0 35,9-5,2 % 59,7 Liikevoitto-% (EBIT-%) ilman kertaluonteisia eriä 13,8 % 15,5 % 10,2 % 11,9 % 10,1 % Liikevoitto (EBIT) 27,5 29,1-5,5 % 34,0 36,6-7,0 % 60,8 Liikevoitto-% (EBIT-%) 13,8 % 15,9 % 10,2 % 12,1 % 10,3 % Tulos ennen veroja 23,9 27,9-14,6 % 27,3 33,8-19,3 % 52,0 Katsauskauden tulos 17,0 20,5-17,0 % 18,5 24,1-23,2 % 36,5 Muita keskeisiä tunnuslukuja Tulos per osake*, euroa 0,39 0,46-17,0 % 0,42 0,55-23,2 % 0,83 Sidotun pääoman tuotto (ROCE), % p.a. 18,8 % 18,5 % 18,8 % 18,5 % 19,2 % Rahavirta investointien jälkeen 1,7 5,1-67,2 % -26,0-25,0-3,8 % 51,4 Korollinen nettovelka kauden lopussa 137,7 155,3-11,3 % 78,6 Nettovelkaantumisaste (gearing), % 77,1 % 87,0 % 41,4 % Omavaraisuusaste, % 34,4 % 34,2 % 41,1 % Henkilöstö kauden lopussa ,8 % * Laskettuna liikkeelle laskettujen osakkeiden määrällä, joka on kappaletta.

3 2 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen: "Liikevaihtomme kehittyi odotustemme mukaisesti vuoden toisella neljänneksellä. Markkinatilanne jatkui kohtuullisen suotuisana kaikilla keskeisillä toiminta-alueillamme, ja liikevaihtomme kasvoi etenkin myyntihintojen korotusten vaikutuksesta. Kasvu oli ripeää SBU Eastin alueella, ja sen suurimmalla markkinalla Venäjällä, jossa sekä myyntivolyymit kasvoivat että kysynnän siirtyminen korkeamman hinta- ja laatuluokan tuotteisiin jatkui. Suomessa myynnin kehitys jäi odotuksistamme. Keskeisten raaka-aineiden haastavana jatkunut hinta- ja saatavuuskehitys sekä laaja-alainen muu kustannusinflaatio painoivat kannattavuuttamme toisella vuosineljänneksellä. Palkka- ja sosiaalikulut nousivat ennen kaikkea Venäjällä, missä myös lisäsimme myynti- ja markkinointipanostuksia. Onnistuimme ensimmäisellä vuosipuoliskolla kohtuullisen hyvin, joskaan emme täysimääräisesti, siirtämään kohonneet raaka-ainekustannukset myyntihintoihimme. Keskeisten raaka-aineiden hinnat olivat katsauskaudella noin 20 prosenttia korkeammalla viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Sekä raaka-ainehintoihin että - saatavuuteen liittyvät haasteet näyttäisivät jatkuvan myös loppuvuoden aikana. Jatkamme myyntihintojen korotuksia tulevina kuukausina kohonneiden kustannusten kattamiseksi. Maailmantalouden viime aikoina nopeasti heikentyneet näkymät ja Euroopan velkakriisin mahdollinen laajentuminen ovat lisänneet markkinakehityksen epävarmuutta. Suomessa ja Ruotsissa kuluttajien luottamusindikaattori ovat laskeneet viime kuukausien aikana. Saimme heti katsauskauden päättymisen jälkeen heinäkuun 2011 alussa serbialaisen Zorka Color - maaliyhtiön liiketoiminnan oston päätökseen. Kauppa vahvistaa jalansijaamme Balkanin mielenkiintoisilla ja kehittyvillä markkinoilla." Tikkurila Oyj Erkki Järvinen, toimitusjohtaja Lisätietoja: Erkki Järvinen, toimitusjohtaja matkapuh , erkki.jarvinen@tikkurila.com Jukka Havia, CFO matkapuh , jukka.havia@tikkurila.com Susanna Aaltonen, johtaja, viestintä ja sijoittajasuhteet matkapuh , susanna.aaltonen@tikkurila.com

4 3 Tiedotustilaisuus tänään klo Tiedotustilaisuus Tikkurilan tammi-kesäkuun 2011 osavuosikatsauksesta järjestetään tiedotusvälineille ja analyytikoille hotelli Kämpin Akseli Gallén-Kallela -salissa (Pohjoisesplanadi 29, Helsinki) tänään klo Tilaisuus on suomenkielinen. Tiedotustilaisuuteen osallistujille on tarjolla lounas samoissa tiloissa alkaen klo Osavuosikatsausta esittelevät toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia. Englanninkielinen puhelinkonferenssi alkaa klo Osallistujilta kysytään nimi ja puhelun tunnus (ID), joka on Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla 5 10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua numeroihin: Suomesta (maksuton): Venäjältä (maksuton): Ruotsista (maksuton): USA:sta (maksuton): UK Standard International (kaikista maista): +44 (0) Pörssitiedote ja esitysmateriaali ovat ladattavissa ennen tilaisuuden alkua osoitteesta Puhelinkonferenssin tallenne on saatavilla samassa osoitteessa tilaisuuden jälkeen. Tikkurila julkaisee osavuosikatsauksen tammi-syyskuulta 2011 torstaina noin klo Tikkurila tarjoaa kuluttajille, ammattilaisille ja teollisuudelle käyttäjäystävällisiä ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja pintojen suojaamiseen ja kaunistamiseen. Tikkurila on vahva alueellinen toimija, jonka tavoitteena on olla johtava maaliyhtiö Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa, mukaan lukien Venäjä. Väriä elämääsi Tikkurilasta.

5 4 Tikkurila Oyj:n osavuosikatsaus Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 -standardin ja muun voimassa olevan sääntelyn mukaisesti, ja siinä esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia paitsi koko tilikauden 2010 tiedot. Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut ovat itsenäisesti pyöristettyjä lukuja. Valuuttakurssimuutoksilla tarkoitetaan tässä katsauksessa valuuttakurssien translaatiovaikutusta. Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset. Mikäli osavuosikatsauksen kieliversioiden välillä on eroavaisuuksia, suomenkielinen versio on ratkaiseva. Tikkurilan liiketoiminta on organisoitu neljään raportoitavaan segmenttiin, joista Tikkurila käyttää nimitystä strateginen liiketoimintayksikkö (SBU). Tikkurilan raportoitavat liiketoimintayksiköt ovat SBU East, SBU Scandinavia, SBU Finland ja SBU Central Eastern Europe. SBU Eastin toiminta-alueeseen kuuluvat Venäjä, Ukraina, Keski-Aasian maat sekä Valko-Venäjä. SBU Scandinavian toiminta-alueeseen kuuluvat Ruotsi, Tanska ja Norja. SBU Finlandin toiminta-alueena on Suomi. SBU Central Eastern Europen toimintaalueeseen kuuluvat seuraavat maat: Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Kiina, Saksa, Unkari ja Romania, ja alkaen myös Balkanin alueen maita, kuten Serbia ja Makedonia. Lisäksi kyseinen strateginen liiketoimintayksikkö on vastuussa viennistä noin 20 maahan, jotka eivät kuulu muiden strategisten liiketoimintayksiköiden toiminta-alueeseen. Markkinakatsaus Tikkurilan keskeisten markkina-alueiden talouskehitys jatkui myönteisenä toisella vuosineljänneksellä, joskin Euroopan velkakriisi ja maailmantalouden epävakaampi tilanne lisäsivät markkinoiden epävarmuutta. Lisääntynyt myllerrys, etenkin katsauskauden jälkeen, rahoitusmarkkinoilla ja makrotaloustilanteessa voivat muuttaa bruttokansantuotteen kasvuennusteita ja aiheuttaa suurempia eroja eri maantieteellisten alueiden kehitykseen. Sekä kuluttajien että teollisuuden sentimentti näyttää heikentyvän läntisen Euroopan kypsillä markkinoilla. Maalitoimialan konsolidaatiokehitys on jatkunut, ja yleisen talousepävarmuuden seurauksena se saattaa jopa kiihtyä. Tikkurilan päämarkkinoista Venäjällä bruttokansantuote kasvoi maan tilastoviraston Rosstatin mukaan ensimmäisellä neljänneksellä runsaat neljä prosenttia vuotta aiemmasta. Rakentamisen kehitys jatkui hitaana. Investoinnit kääntyivät nousuun toisella neljänneksellä, ja vähittäiskaupan myynti kasvoi alkuvuonna. Korkea kuluttajahintainflaatio heikentää ostovoimaa keskipitkällä aikavälillä. Ruplan kurssi säilyi toisella neljänneksellä melko vakaana euroon nähden. Rosstatin mukaan maalintuotanto kasvoi Venäjällä neljä prosenttia tammi-toukokuussa Chem-Courierin keväällä julkaiseman arvion mukaan Tikkurilan volyymimääräinen markkinaosuus oli Venäjällä kauppa- ja rakennusmaaleissa noin 19 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Ruotsin talous kasvoi vahvasti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuoden takaiseen verrattuna. Kasvu kuitenkin hidastui edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, ja talouden kasvun ennakoidaan tasaantuvan jatkossa. Koko vuoden talouskasvuennuste on vajaa viisi prosenttia. Kasvava inflaatio hidasti alkuvuonna kotitalouksien kulutuksen kasvua. Ruotsin kruunun vahvistuminen euroon nähden jatkui vuoden toisella neljänneksellä. Tikkurilan kruunumääräinen markkinaosuus kauppa- ja rakennusmaaleissa säilyi Ruotsissa vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavan ajanjakson tasolla. Suomen bruttokansantuote kasvoi tilastokeskuksen mukaan yli viisi prosenttia tammi-maaliskuussa 2011 viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suomen kiihtyvä ja muuta euroaluetta korkeampi inflaatio hidastaa reaalista ostovoiman kasvua. Kuluttajien luottamus talouteen oli laskusuunnassa toisella vuosineljänneksellä. Suomessa Euroopan epävakaa taloustilanne heijastui voimakkaasti kuluttajien

6 5 luottamukseen ja näkemyksiin talouden kehityksestä. Suomen Väriteollisuusyhdistyksen tilastojen mukaan Tikkurilan markkinaosuus säilyi ennallaan kauppa- ja rakennusmaaleissa vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Eurostatin tilastojen mukaan Puolan bruttokansantuote kasvoi reilut neljä prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Puolan rakentaminen oli merkittävässä kasvussa alkuvuonna ja kehityksen ennakoidaan jatkuvan myönteisenä. Taloudellinen kehitys huhti-kesäkuussa 2011 Alla on esitetty huhti-kesäkuun segmenttikohtainen liikevaihto ja -voitto. Huhti-kesäkuu (Milj. euroa) Liikevaihto Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä 4 6/ / / /2010 SBU East 73,5 64,3 10,2 11,2 SBU Scandinavia 56,8 53,6 10,2 8,3 SBU Finland 34,9 34,5 5,7 7,9 SBU Central Eastern Europe 33,0 30,0 2,1 2,3 Konserni yhteinen ja eliminoinnit 0,0 0,0-0,8-1,2 Konserni yhteensä 198,3 182,5 27,5 28,4 Tikkurila-konsernin liikevaihto huhti-kesäkuussa 2011 oli 198,3 (182,5) miljoonaa euroa, mikä on 8,7 prosenttia eli 15,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Liikevaihto kasvoi kaikilla maantieteellisillä alueilla. Kokonaiskasvusta 13,9 miljoonaa euroa johtui myyntimixin ja - hintojen muutoksista ja 1,3 miljoonaa euroa korkeammista myyntimääristä. Valuuttakurssien vaikutus oli 1,1 miljoonaa euroa positiivinen. Vuoden 2011 toisen neljänneksen liikevaihdosta kauppa- ja rakennusmaalien osuus oli 85,9 (86,1) prosenttia ja teollisuusmaalien osuus 14,1 (13,9) prosenttia. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä huhti-kesäkuussa 2011 oli 27,5 (28,4) miljoonaa euroa, mikä vastaa 13,8 (15,5) prosenttia liikevaihdosta. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä ei ollut kertaluonteisia eriä. Vertailukauden kertaluonteiset erät liittyivät Venäjällä saatuun vakuutuskorvaukseen sekä Puolan kilpailuviranomaisen määräämään seuraamusmaksuun, ja niillä oli yhteensä 0,7 miljoonaan euron positiivinen vaikutus liikevoittoon. Liikevoitto huhti-kesäkuussa 2011 oli 27,5 (29,1) miljoonaa euroa. Katsauskauden kannattavuutta rasitti kustannusinflaatio. Muuttuvien kustannusten nousun taustalla olivat lähinnä kohonneet raaka-ainehinnat, joiden taso on noin 20 prosenttia korkeampi viime vuoteen verrattuna. Korkeampien raaka-ainekustannusten vaikutus saatiin pitkälti, joskaan ei täysimääräisesti, siirrettyä myyntihintoihin. Kiinteitä kustannuksia nosti yleinen kustannusinflaatio ja etenkin kohonnut palkkakustannustaso. Valuuttakurssien vaikutus oli 0,2 miljoonaa euroa positiivinen. Huhti-kesäkuun 2011 nettorahoituskulut olivat 3,7 (1,1) miljoonaa euroa. Rahoituskulujen nousu verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan johtuu erityisesti valuuttakurssien vaikutuksesta, mistä suuri osa aiheutuu Valko-Venäjän ruplan voimakkaasta devalvoitumisesta. Tulos ennen veroja oli 23,9 (27,9) miljoonaa euroa. Verot olivat yhteensä 6,8 (7,4) miljoonaa euroa, mikä vastaa 28,7 (26,6) prosentin efektiivistä veroastetta. Osakekohtainen tulos oli 0,39 (0,46) euroa.

7 6 Taloudellinen kehitys tammi-kesäkuussa 2011 Alla on esitetty tammi-kesäkuun segmenttikohtainen liikevaihto ja -voitto. Tammi-kesäkuu (Milj. euroa) Liikevaihto Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä 1 6/ / / /2010 SBU East 106,3 92,7 8,7 11,2 SBU Scandinavia 103,5 93,5 15,0 11,2 SBU Finland 64,5 63,7 9,4 12,7 SBU Central Eastern Europe 58,4 51,9 2,5 2,6 Konserni yhteinen ja eliminoinnit 0,0 0,0-1,7-1,8 Konserni yhteensä 332,8 301,8 34,0 35,9 Tikkurila-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuussa 2011 oli 332,8 (301,8) miljoonaa euroa, mikä on 10,3 prosenttia eli 30,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Kokonaiskasvusta 14,8 miljoonaa euroa johtui myyntimixin ja -hintojen muutoksista, 8,9 miljoonaa euroa myyntivolyymin kasvusta ja 8,2 miljoonaa euroa valuuttakurssien translaatiovaikutuksesta. Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihdosta kauppa- ja rakennusmaalien osuus oli 85,0 (85,2) prosenttia ja teollisuusmaalien osuus 15,0 (14,8) prosenttia. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-kesäkuussa 2011 oli 34,0 (35,9) miljoonaa euroa, mikä vastaa 10,2 (11,9) prosenttia liikevaihdosta. Vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ei ollut kertaluonteisia eriä. Vertailukauden kertaluonteiset erät liittyvät vuoden 2010 toiseen vuosineljännekseen, ja niiden tarkempi sisältö on selostettu edellä huhti-kesäkuun katsauksen yhteydessä. Liikevoitto tammi-kesäkuussa 2011 oli 34,0 (36,6) miljoonaa euroa. Sekä muuttuvien että kiinteiden kustannusten taso nousi vertailukaudesta. Muuttuvien kustannusten nousun taustalla ovat lähinnä viime vuotta korkeampi raaka-aineiden hintataso, jonka vaikutus saatiin pitkälti, mutta ei täysimääräisesti, siirrettyä myyntihintoihin. Alkuvuoden kiinteitä kustannuksia nostivat etenkin vertailukautta suuremmat myynti- ja markkinointikulut sekä kohonnut palkkakustannustaso. Valuuttakurssien vaikutus liikevoittoon oli 1,0 miljoonaa euroa positiivinen. Tammi-kesäkuun 2011 nettorahoituskulut olivat 6,9 (2,8) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 27,3 (33,8) miljoonaa euroa. Verot olivat yhteensä 8,8 (9,7) miljoonaa euroa, mikä vastaa 32,2 (28,6) prosentin efektiivistä veroastetta. Efektiivistä veroastetta nostaa konsernin sisäiseen osingonjakoon liittyvät verot, verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen kasvu sekä joidenkin tytäryhtiöiden verotettavat tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia. Katsauskauden osakekohtainen tulos oli 0,42 (0,55) euroa.

8 7 Taloudellinen kehitys liiketoimintayksiköittäin SBU East (Milj. euroa) 4 6/ /2010 Muutos- % 1 6/ /2010 Muutos- % 1 12/2010 Liikevaihto 73,5 64,3 14,3 % 106,3 92,7 14,7 % 194,5 Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä 10,2 11,2-8,9 % 8,7 11,2-21,8 % 22,7 Liikevoitto-% (EBIT-%) ilman kertaluonteisia eriä 13,9 % 17,4 % 8,2 % 12,0 % 11,6 % Liikevoitto (EBIT) 10,2 12,7-19,6 % 8,7 12,6-30,9 % 24,1 Liikevoitto-% (EBIT-%) 13,9 % 19,7 % 8,2 % 13,6 % 12,4 % Investoinnit ilman yritysostoja 0,9 1,2-19,8 % 1,5 1,8-19,0 % 4,5 Taloudellinen kehitys huhti-kesäkuussa 2011 SBU Eastin huhti-kesäkuun 2011 liikevaihto kasvoi 14,3 prosenttia vertailukaudesta ja oli 73,5 (64,3) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa nostivat etenkin myyntimixin ja -hintojen muutokset, joiden vaikutus oli 9,3 miljoonaa euroa. Korkeammat myyntimäärät paransivat liikevaihtoa 3,2 miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutosten vaikutus oli 2,7 miljoonaa euroa negatiivinen. Tikkurilan tammikuussa 2011 myydyn venäläisen tytäryhtiön OOO Tikkurila Powder Coatingsin vuoden 2010 toisen neljänneksen liikevaihto oli 0,5 miljoonaa euroa. Kauppa- ja rakennusmaalien osuus SBU Eastin toisen vuosineljänneksen liikevaihdosta oli 91,4 (90,3) prosenttia ja teollisuusmaalien 8,6 (9,7) prosenttia. SBU Eastin huhti-kesäkuun 2011 liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 8,9 prosenttia vertailukaudesta 10,2 (11,2) miljoonaan euroon hyvästä volyymikehityksestä huolimatta. Huhti-kesäkuussa 2011 ei ollut kertaluonteisia eriä. Vertailukauden kertaluonteiset erät liittyivät Venäjällä saatuun vakuutuskorvaukseen, jolla oli 1,5 miljoonan euron positiivinen vaikutus SBU Eastin tulokseen. SBU Eastin huhti-kesäkuun 2011 liikevoitto oli 10,2 (12,7) miljoonaa euroa. Kannattavuuden heikkenemisen taustalla on voimakas kustannusinflaatio. Tikkurilan hinnoitteluvoima säilyi hyvänä SBU Eastin alueella, ja yhtiö korotti myyntihintojaan kesäkuussa. Toisen neljänneksen kiinteiden kustannusten nousun taustalla on yleinen kustannusinflaatio ja etenkin kohonnut palkkakustannustaso. Lisäksi Tikkurila jatkoi panostuksia brändinrakentamiseen ja myynninedistämiseen, mikä kasvatti toisen neljänneksen myynti- ja markkinointikustannuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutus liikevoittoon oli 0,3 miljoonaa euroa negatiivinen. Taloudellinen kehitys tammi-kesäkuussa 2011 SBU Eastin liikevaihto tammi-kesäkuussa 2011 kasvoi 14,7 prosenttia vertailukaudesta ja oli 106,3 (92,7) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa nostivat etenkin myyntimixin ja -hintojen muutokset, joiden vaikutus oli 11,0 miljoonaa euroa. Korkeammat myyntimäärät paransivat liikevaihtoa 4,3 miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutosten vaikutus oli 0,8 miljoonaa euroa negatiivinen. Venäjän kilpailutilanne on selvästi kiristynyt, mutta ulkopuolisten lähteiden perusteella Tikkurila vahvisti hieman markkinaosuuttaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tikkurilan tammikuussa 2011 myydyn venäläisen tytäryhtiön OOO Tikkurila Powder Coatingsin vuoden 2010 ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto oli 1,0 miljoonaa euroa.

9 8 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä tammi-kesäkuussa 2011 oli 8,7 (11,2) miljoonaa euroa. Alkuvuoden tulosta rasittivat kustannusinflaatio ja vertailukautta selvästi korkeammat myynti- ja markkinointikustannukset. SBU Scandinavia (Milj. euroa) 4 6/ /2010 Muutos- % 1 6/ /2010 Muutos- % 1 12/2010 Liikevaihto 56,8 53,6 6,0 % 103,5 93,5 10,7 % 181,8 Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä 10,2 8,3 23,3 % 15,0 11,2 33,4 % 21,3 Liikevoitto-% (EBIT-%) ilman kertaluonteisia eriä 18,0 % 15,4 % 14,5 % 12,0 % 11,7 % Liikevoitto (EBIT) 10,2 8,3 23,3 % 15,0 11,2 33,4 % 21,3 Liikevoitto-% (EBIT-%) 18,0 % 15,4 % 14,5 % 12,0 % 11,7 % Investoinnit ilman yritysostoja 1,0 0,6 66,3 % 1,2 1,0 19,4 % 2,3 Taloudellinen kehitys huhti-kesäkuussa 2011 SBU Scandinavian huhti-kesäkuun 2011 liikevaihto kasvoi 6,0 prosenttia vertailukaudesta ja oli 56,8 (53,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui etenkin valuuttakurssimuutoksista, joiden vaikutus oli 3,5 miljoonaa euroa. Korkeammat myyntimäärät kasvattivat liikevaihtoa 0,7 miljoonaa euroa. Myyntimixin muutosten vaikutus oli negatiivinen, mikä johtui muun muassa asiakasrakenteen muutoksista sekä ammattilaisasiakkaiden ja suurempien purkkikokojen suhteellisen osuuden kasvusta. Kauppa- ja rakennusmaalien osuus SBU Scandinavian toisen vuosineljänneksen liikevaihdosta oli 88,2 (88,8) prosenttia ja teollisuusmaalien 11,8 (11,2) prosenttia. SBU Scandinavian liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä huhti-kesäkuussa 2011 kasvoi 23,3 prosenttia ja oli 10,2 (8,3) miljoonaa euroa. Suhteellista kannattavuutta paransi etenkin Ruotsin Nykvarnin tuotantolaitoksen parantunut tuottavuus sekä kiinteiden kulujen karsinta. Liikevoittoa rasittivat myyntimixissä tapahtuneet muutokset. Valuuttakurssimuutosten vaikutus oli 0,5 miljoonaa euroa positiivinen. Taloudellinen kehitys tammi-kesäkuussa 2011 SBU Scandinavian tammi-kesäkuun 2011 liikevaihto kasvoi 10,7 prosenttia vertailukaudesta ja oli 103,5 (93,5) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui lähinnä valuuttakurssimuutoksista, joiden vaikutus oli 8,3 miljoonaa euroa. Korkeammat myyntimäärät kasvattivat liikevaihtoa 2,9 miljoonaa euroa. Myyntimixin ja - hintojen muutosten nettovaikutus oli 1,2 miljoonaa euroa negatiivinen. SBU Scandinavian tammi-kesäkuun 2011 liikevoitto nousi kolmanneksella vertailukaudesta ja oli 15,0 (11,2) miljoonaa euroa. Parantuneen kannattavuuden taustalla ovat Nykvarnin tuotantolaitoksen korkeampi tuottavuus ja korkeammat myyntimäärät. Myyntimixissä tapahtuneet muutokset painoivat liikevoittoa.

10 9 SBU Finland (Milj. euroa) 4 6/ /2010 Muutos- % 1 6/ /2010 Muutos- % 1 12/2010 Liikevaihto 34,9 34,5 1,2 % 64,5 63,7 1,2 % 107,2 Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä 5,7 7,9-27,5 % 9,4 12,7-25,8 % 13,6 Liikevoitto-% (EBIT-%) ilman kertaluonteisia eriä 16,3 % 22,8 % 14,6 % 19,9 % 12,7 % Liikevoitto (EBIT) 5,7 7,9-27,5 % 9,4 12,7-25, 8 % 13,6 Liikevoitto-% (EBIT-%) 16,3 % 22,8 % 14,6 % 19,9 % 12,7 % Investoinnit ilman yritysostoja 0,5 0,7-19,0 % 1,3 1,2 7,1 % 2,2 Taloudellinen kehitys huhti-kesäkuussa 2011 SBU Finlandin huhti-kesäkuun 2011 liikevaihto säilyi vertailukauden tasolla ja oli 34,9 (34,5) miljoonaa euroa. Myyntimix ja -hinnat kehittyivät suotuisasti, mutta myyntimäärät laskivat hieman. Myyntimixin ja -hintojen muutokset kasvattivat liikevaihtoa 1,6 miljoonaa euroa. Pienemmät myyntimäärät laskivat liikevaihtoa 1,2 miljoonaa euroa. Kauppa- ja rakennusmaalien osuus SBU Finlandin toisen vuosineljänneksen liikevaihdosta oli 83,5 (84,1) prosenttia ja teollisuusmaalien 16,5 (15,9) prosenttia. SBU Finlandin huhti-kesäkuun 2011 liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 27,5 prosenttia vertailukaudesta ja oli 5,7 (7,9) miljoonaa euroa. Kannattavuutta heikensivät kohonnut kustannustaso sekä alhaisemmat myyntimäärät. Tikkurila korotti myyntihintojaan Suomessa toukokuun 2011 alussa. Taloudellinen kehitys tammi-kesäkuussa 2011 SBU Finlandin tammi-kesäkuun 2011 liikevaihto säilyi vertailukauden tasolla ja oli 64,5 (63,7) miljoonaa euroa. Muutokset myyntimixissä ja -hinnoissa kasvattivat liikevaihtoa 2,1 miljoonaa euroa. Viime vuotta pienempien myyntimäärien vaikutus oli 1,4 miljoonaa euroa negatiivinen. SBU Finlandin tammi-kesäkuun 2011 liikevoitto laski vertailukaudesta ja oli 9,4 (12,7) miljoonaa euroa. Liikevoiton laskun taustalla on etenkin vertailukautta korkeampi kustannustaso. SBU Central Eastern Europe (CEE) (Milj. euroa) 4 6/ /2010 Muutos- % 1 6/ /2010 Muutos- % 1 12/2010 Liikevaihto 33,0 30,0 10,1 % 58,4 51,9 12,6 % 105,2 Liikevoitto (EBIT) ilman kertaluonteisia eriä 2,1 2,3-6,0 % 2,5 2,6-0,3 % 4,8 Liikevoitto-% (EBIT-%) ilman kertaluonteisia eriä 6,4 % 7,5 % 4,4 % 4,9 % 4,6 % Liikevoitto (EBIT) 2,1 1,5 44,0 % 2,5 1,8 44,0 % 4,4 Liikevoitto-% (EBIT-%) 6,4 % 4,9 % 4,4 % 3,4 % 4,2 % Investoinnit ilman yritysostoja 0,7 0,4 80,7 % 1,1 0,8 28,7 % 2,2

11 10 Taloudellinen kehitys huhti-kesäkuussa 2011 SBU Central Eastern Europen huhti-kesäkuun 2011 liikevaihto nousi 10,1 prosenttia vertailukaudesta ja oli 33,0 (30,0) miljoonaa euroa. Muutokset myyntimixissä ja -hinnoissa kasvattivat liikevaihtoa 4,0 miljoonaa euroa. Vertailukautta pienempi myyntimäärä laski liikevaihtoa 1,3 miljoonaa euroa. SBU Central Eastern Europen alueen merkittävimmän markkinan Puolan kehitys jatkui hyvänä. Erityisen ripeää myynnin kehitys on ollut nopeasti kasvavalla Aasian markkinalla Kiinassa. Valuuttakurssien vaikutus oli 0,3 miljoonaa euroa positiivinen. Kauppa- ja rakennusmaalien osuus SBU Central Eastern Europen toisen vuosineljänneksen liikevaihdosta oli 72,3 (74,7) prosenttia ja teollisuusmaalien 27,7 (25,3) prosenttia. SBU Central Eastern Europen huhti-kesäkuun 2011 liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä laski 6,0 prosenttia vertailukaudesta ja oli 2,1 (2,3) miljoonaa euroa. Liikevoittoa rasittivat kohonnut kustannustaso ja vertailukautta pienemmät myyntimäärät. Myyntimixin ja -hintojen muutosten vaikutus liikevoittoon oli myönteinen. Valuuttakursseilla ei ollut merkittävää vaikutusta liikevoittoon. SBU Central Eastern Europen alueella esimerkiksi Puolassa myyntihintoja korotettiin huhtikuun alussa sekä uudestaan heinäkuun puolivälissä. Myyntihintojen korotuksia jatketaan alueella. Huhti-kesäkuussa 2011 ei ollut kertaluonteisia eriä. Vertailukauden kertaluonteiset erät liittyivät Puolan kilpailuviranomaisen määräämään seuraamusmaksuun, joka heikensi SBU Central Eastern Europen tulosta 0,8 miljoonalla eurolla. Taloudellinen kehitys tammi-kesäkuussa 2011 SBU Central Eastern Europen tammi-kesäkuun 2011 liikevaihto nousi 12,6 prosenttia vertailukaudesta ja oli 58,4 (51,9) miljoonaa euroa. Vertailukautta korkeammat myyntimäärät nostivat liikevaihtoa 3,0 miljoonaa euroa ja myyntimixin ja -hintojen muutokset 3,0 miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutosten vaikutus oli 0,6 miljoonaa euroa positiivinen. SBU Central Eastern Europen tammi-kesäkuun 2011 liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä säilyi vertailukauden tasolla ja oli 2,5 (2,6) miljoonaa euroa. Vertailukaudesta kohonnut kustannustaso laski kannattavuutta, mutta korkeammat myyntimäärät ja muutokset myyntimixissä ja -hinnoissa paransivat liikevoittoa. Muut asiat Liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseksi Slovakiassa on ulkoistettu tiettyjä toimintoja ja henkilöstöä, Romanian yksikön toimintaa on supistettu merkittävästi kulujen karsimiseksi ja Irlannissa ollut liiketoiminta on kokonaisuudessaan siirretty ulkopuolisten jakelijoiden vastuulle. Tehostamistoimenpiteitä on tarkoitus lisätä ja laajentaa soveltuvin osin, jotta SBU Central Eastern Europen suhteellista kannattavuutta saadaan lähemmäs konsernin muiden alueiden tasoa.

12 11 Konsernitoimintoihin liittyvät erät Konsernitoiminnot tukevat Tikkurilan strategisten liiketoimintayksiköiden toimintaa ja vastaavat listatun emoyhtiön velvollisuuksista. Konsernin yhteisissä erissä ei tapahtunut katsauskaudella merkittäviä muutoksia vertailukauteen nähden. Rahavirta, rahoitus ja rahoitusriskien hallinta Tikkurilan rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvänä. Liiketoiminnan rahavirta tammi-kesäkuussa oli -22,6 (-20,5) miljoonaa euroa. Bruttoinvestointien määrä oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla edellisen vuoden tasolla, ja investointien nettorahavirta oli -3,4 (-4,5) miljoonaa euroa, kun tammikuussa 2011 toteutettu venäläisen tytäryhtiön myynti otetaan huomioon. Rahavirta investointien jälkeen oli katsauskaudella yhteensä -26,0 (-25,0) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman määrä oli katsauskauden lopussa 132,6 (136,8) miljoonaa euroa. Edellisen vuoden kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna vaihto-omaisuuden arvo nousi, korottomien lyhytaikaisten saamisten määrä laski ja korottomat lyhytaikaiset velat lisääntyivät. Toiminnan kausiluonteisuudesta johtuen nettokäyttöpääoman määrä on tyypillisesti korkealla tasolla toisen vuosineljänneksen lopussa. Korollisten velkojen määrä oli 174,0 (187,9) miljoonaa euroa katsauskauden lopussa. Katsauskauden korollisten velkojen pääomapainotettu keskimääräinen korko oli 5,6 (4,8) prosenttia. Konsernin nettorahoituskulut olivat 6,9 (2,8) miljoonaa euroa, josta korko- ja muita rahoituskuluja ja -tuottoja oli 4,2 (4,1) miljoonaa. Realisoituneiden ja realisoitumattomien valuuttakurssierojen vaikutus nettokorko- ja rahoituskuluihin oli katsauskaudella yhteensä 2,7 miljoonaa euroa nettotulosta heikentävä, kun vertailukaudella valuuttakurssieroilla oli 1,3 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus. Valko-Venäjän ruplan tilikauden 2011 aikana tapahtuneen voimakkaan devalvoitumisen vaikutus katsauskauden valuuttakurssieroihin oli 1,8 miljoonaa euroa negatiivinen. Tikkurila-konsernin korollisista veloista erääntyy 52,7 miljoonaa euroa tilikauden 2011 aikana. Rahavarat olivat katsauskauden päättyessä 36,3 (32,6) miljoonaa euroa. Konsernin nettovelka oli 137,7 (155,3) miljoonaa euroa katsauskauden päättyessä. Konsernin nettovelan määrä nousi katsauskauden aikana 59,1 miljoonaa euroa verrattuna tilikauden 2010 loppuun, mikä johtui pääosin 30,9 miljoonan euron osinkojen maksusta vuoden toisella neljänneksellä sekä sitoutuneen käyttöpääoman määrän kausiluontoisesta kasvusta vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kesäkuun 2011 lopussa konsernilla oli yhteensä 41,1 miljoonaa euroa myönnettyjä nostamattomia lainoja tai luottolimiittejä. Omavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 34,4 (34,2) prosenttia, ja nettovelkaantuneisuus oli 77,1 (87,0) prosenttia. Katsauskauden lopussa Tikkurilan valuuttatermiinien nimellisarvo oli 93,5 (68,6) miljoonaa euroa ja markkina-arvo 0,8 (-0,0) miljoonaa euroa. Valuuttariskien suojaus perustuu seuraavan 12 kuukauden ennakoituun rahavirtaperusteiseen nettovaluuttapositioon, josta osa suojataan hallituksen vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Konsernin suurimmat valuuttariskit liittyivät katsauskaudella ja vertailukaudella Ruotsiin kruunuun, Venäjän ruplaan ja Puolan zlotyyn. Kesäkuun lopussa Tikkurilan koronvaihtosopimusten nimellisarvo oli 30,0 (0,0) miljoonaa euroa ja markkina-arvo oli 0,1 (0,0) miljoonaa euroa. Tilikauden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Tikkurila Oyj maksoi ennenaikaisesti pois pitkäaikaisen TyEL-lainan pääomaa yhteensä 20,0 miljoonalla eurolla. Katsauskauden päättymisen jälkeen heinäkuussa 2011 yhtiö maksoi ennenaikaisesti pois loput 20,0 miljoonaa euroa TyeL-lainasta, minkä jälkeen kyseinen laina on kokonaan takaisin maksettu ja siihen liittyvät yhteensä 53,0 miljoonan euron vakuudet vapautuvat. Heinäkuussa 2011 yhtiö maksoi käteisellä Zorka Colorin liiketoiminnan hankkimiseen liittyvän kiinteän peruskauppahinnan, yhteensä noin 11,9 miljoonaa euroa.

13 12 Investoinnit Tammi-kesäkuun 2011 bruttoinvestoinnit ilman yritysostoja olivat 5,1 (4,9) miljoonaa euroa. Katsauskaudella ei tehty merkittäviä yksittäisiä investointeja. Konsernin poistot olivat tammi-kesäkuussa 10,2 (10,1) miljoonaa euroa. Konserni tekee liikearvonalentumistestauksia IAS 36 -standardin mukaisesti Tutkimus ja tuotekehitys Tikkurilan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kulut tammi-kesäkuussa 2011 olivat 5,3 (5,1) miljoonaa euroa eli 1,6 (1,7) prosenttia liikevaihdosta. Henkilöstö Tikkurila-konsernin palveluksessa oli kesäkuun 2011 lopussa (3 946) henkilöä. Henkilöstömäärä oli tammi-kesäkuussa 2011 keskimäärin (3 724). Alla on esitetty Tikkurila-konsernin henkilöstömäärä kunkin vuosineljänneksen lopussa liiketoimintayksiköittäin vuoden 2010 alusta alkaen. Q1/2010 Q2/2010 Q3/2010 Q4/2010 Q1/2011 Q2/2011 SBU East SBU Scandinavia SBU Finland SBU CEE Konsernitoiminnot Yhteensä Osakkeet ja osakkeenomistajat Tikkurilan osakepääoma oli kesäkuun 2011 lopussa 35,0 miljoonaa euroa, ja osakkeiden rekisteröity kokonaismäärä oli kappaletta. Tikkurilan hallussa ei ollut kesäkuun 2011 lopussa omia osakkeita. Euroclear Finland Oy:n rekisterin mukaan Tikkurilalla oli yhteensä osakkeenomistajaa. Luettelo arvo-osuustilijärjestelmään rekisteröidyistä suurimmista osakkeenomistajista pidetään säännöllisesti päivitettynä Tikkurilan internetsivuilla osoitteessa Tikkurilan osakkeen kesäkuun päätöskurssi oli 15,99 euroa. Kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi tammi-kesäkuussa oli 15,88 euroa, korkein kurssi 16,92 euroa ja alin kurssi 15,30 euroa. Kesäkuun lopussa Tikkurila Oyj:n osakkeiden markkina-arvo oli 705,3 miljoonaa euroa. Osaketta vaihdettiin tammi-kesäkuussa NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 14,9 miljoonaa kappaletta, mikä vastaa noin 33,8 prosenttia rekisteröityjen osakkeiden määrästä. Osakevaihdon arvo oli 236,6 miljoonaa euroa.

14 13 Tikkurilan pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaan Tikkurilan hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta 40 prosenttia maksetaan markkinoilta hankittavina Tikkurila Oyj:n osakkeina ja loput käteisenä. Vuosipalkkiona toimivat osakkeet hankittiin suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta oli julkistettu. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Tikkurila sai päätökseen serbialaisen Zorka Color -maaliyhtiön liiketoiminnan oston. Ostettu liiketoiminta siirtyi Tikkurilan omistukseen heinäkuun 2011 alusta alkaen. Kaupantekohetkellä maksettu kauppahinta oli noin 11,9 miljoonaa euroa. Lisäksi Tikkurila maksaa seuraavan neljän vuoden aikana mahdollisen lisäkauppahinnan, joka on riippuvainen ostetun liiketoiminnan tulevien tilikausien tuloskehityksestä. Tikkurila vastaanotti arvopaperimarkkinalain mukaisen ilmoituksen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistusosuus Tikkurila Oyj:n osakkeista ylitti 1/10 (10 %) rajan tehdyillä osakekaupoilla. Tämän jälkeen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistus Tikkurila Oyj:stä on yhteensä osaketta, mikä vastaa 10,12 prosenttia Tikkurila Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Tikkurila vastaanotti arvopaperimarkkinalain mukaisen ilmoituksen Orkla ASA:lta. Orkla ASA:n omistusosuus Tikkurila Oyj:n osakkeista ylitti 1/20 (5 %) rajan tehdyillä osakekaupoilla. Tämän jälkeen Orkla ASA:n omistus Tikkurila Oyj:stä on yhteensä osaketta, mikä vastaa 6,17 prosenttia Tikkurila Oyj:n osakkeista ja äänimäärästä. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Maailmantalouden yleinen epävarmuus on lisääntynyt selvästi etenkin viime viikkoina vuoden alun tilanteeseen verrattuna. Tikkurilan toiminta-alueen talouskasvun myönteisen kehityksen pysähtyminen tai kääntyminen laskuun esimerkiksi Euroopan velkakriisin kärjistymisen seurauksena voi vaikuttaa kielteisesti Tikkurilan liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja tulokseen. Kuluttajien luottamusindikaattorit ovat viimeisten kuukausien aikana heikentyneet Suomessa ja Ruotsissa. Yleisen epävarmuuden lisääntyminen voi hidastaa tai siirtää Tikkurilan asiakkaiden investointi- ja kulutuspäätöksiä, ja siten heikentää Tikkurilan tuotteiden kysyntää tai siirtää kysyntää alemman hintakategorian tuotteisiin. Eri maantieteellisten alueiden taloudellisen kasvun erot näyttävät lyhyellä aikavälillä kasvavan, mikä voi vaikuttaa Tikkurila-konsernin liikevaihdon alueelliseen ja tuoteryhmäjakaumaan, ja sitä kautta mahdollisesti haitallisesti konsernin keskimääräiseen suhteelliseen kannattavuuteen. Lisäksi verotusmuutokset Tikkurilan toiminta-alueella voivat vaikuttaa kulutuskysyntään negatiivisesti. Kustannusinflaatio ja etenkin raaka-ainehintojen nousun jatkuminen voivat vaikuttaa haitallisesti Tikkurilan kannattavuuteen. Tikkurila uskoo raaka-aineisiin liittyvien hinta- ja saatavuushaasteiden jatkuvan tai mahdollisesti lisääntyvän loppuvuoden aikana. On mahdollista, että konserni ei pysty täysimääräisesti tai ilman viiveitä siirtämään kustannusten nousua lopputuotehintoihinsa. Lisäksi raaka-ainetilanteeseen liittyvät epävarmuudet voivat vaikuttaa markkinaosuuskehitykseen, yleiseen kilpailutilanteeseen tai tuotevalikoimaan. Katsauskauden päättymisen jälkeen öljyn maailmanmarkkinahinta on jonkin verran laskenut, millä voi olla haitallinen vaikutus Venäjän taloudelliseen kasvuun ja sitä kautta Tikkurila-konsernin liiketoimintaan, mikäli öljyn hinnan lasku jatkuu. Maaliteollisuuden kilpailutilanne voi muuttua varsinkin markkinoille tulijoiden tai markkinoiden rakenteen muutosten takia nopeasti. Venäjällä Tikkurilan kilpailijat ovat tehneet viime aikoina investointeja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Myös mahdolliset muutokset konsernin jakelukanavissa, esimerkiksi muuttuneiden kilpailuolosuhteiden vuoksi, tai eri jakelukanavien ostovolyymien kehityksessä tai

15 14 varastojenhallinnassa voivat vaikuttaa negatiivisesti lähiajan taloudelliseen suorituskykyyn tai kassavirtaan. Maaliteollisuuden yrityskauppa-aktiviteetti on viime kuukausina näyttänyt lisääntyvän, ja siten on mahdollista, että toimittaja- tai asiakaskeskittymäriskit jatkossa kasvavat tai että Tikkurilan suhteellinen aseman heikkenee keskeisiin kilpailijoihin verrattuna. Muutoin riskit ovat Tikkurilan näkökulmasta säilyneet ennallaan verrattuna tilikauden 2010 vuosikertomuksen ja vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen julkaisuhetkeen. Tikkurilan riskienhallintaperiaatteet ovat luettavissa Tikkurilan internetsivuilla osoitteessa Selvitys rahoitusriskeistä julkaistiin vuoden 2010 tilinpäätöksen liitetiedoissa. Näkymät vuodelle 2011 Katsauskauden jälkeen kiihtynyt taloudellinen epävarmuus on vaikeuttanut loppuvuoden kehityksen ennustamista. Tikkurilan asiakkaiden ja heidän asiakkaidensa ostokäyttäytyminen voi muuttua kansainvälisten markkinoiden epävarmuudesta johtuen. Tikkurila-konsernin päämarkkina-alueiden bruttokansantuotteen kasvun arvioidaan jatkuvan vuonna 2011, mutta alue- ja maakohtaiset erot saattavat lisääntyä. Raaka-ainekustannusten nousun odotetaan jatkuvan. Oletettavasti maalitoimialan raaka-aineiden toimittajat eivät lähitulevaisuudessa pysty täysin vastaamaan markkinoiden kasvavaan kysyntään taantuman aikana tehtyjen kapasiteettileikkausten johdosta. Tilikauden 2011 liikevaihdon kasvua ja liikevoittoprosenttia koskeva ohjeistus pysyy ennallaan. Tikkurila arvioi tilikauden 2011 liikevaihdon kasvun ylittävän konsernin päämarkkina-alueiden keskimääräisen bruttokansantuotteen kasvun. Nousevista raaka-ainekustannuksista huolimatta Tikkurila arvioi liikevoittoprosentin säilyvän vuoden 2010 tasolla. Arviot perustuvat oletukselle, että valuuttakurssit säilyvät vuoden 2010 lopun tasolla ja että Tikkurilan toiminta-alueen talouksien kasvun asteittainen vahvistuminen jatkuu. Lisäksi arviot perustuvat Tikkurilan nykyiseen liiketoimintarakenteeseen, kun tilikauden 2011 aikana tehtyjen yritysostojen ja -myyntien vaikutus eliminoidaan. Kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi Tikkurila on päättänyt jatkaa tuotteidensa myyntihintojen nostamista sekä lisätä toimenpiteitä, joilla se voi tehostaa toimintaansa ja alentaa kustannuksiansa.

16 15 Tilinpäätöslyhennelmä ja liitetiedot Tässä osavuosikatsauksessa esitetty taloudellinen informaatio on laadittu IAS 34 -standardin mukaisesti. Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin. Osavuosikatsauksessa esitettävät tiedot ovat tilintarkastamattomia paitsi koko vuoden 2010 tiedot. Tikkurila on noudattanut samoja laatimisperiaatteita kuin tilikauden 2010 tilinpäätöksessä, paitsi että seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja on noudatettu alkaen: Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla IFRS -standardeihin tehdyt parannukset standardimuutoskokoelma (Improvements to IFRSs, 2010, toukokuu 2010) Johdon käsityksen mukaan edellä mainittujen standardien ja tulkintojen käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta katsauskaudelta esitettyihin lukuihin.

17 16 KONSERNIN TULOSLASKELMA euroa 4-6/ / / / /2010 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Kulut Poistot ja arvonalentumiset Liikevoitto Nettorahoituskulut Osuus osakkuusyritysten tuloksista Voitto ennen veroja Tuloverot Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Myytävissä olevat rahoitusvarat Muuntoerot Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot Tilikauden laaja tulos yhteensä Tilikauden tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden tulos yhteensä Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden laaja tulos yhteensä Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) 0,39 0,46 0,42 0,55 0,83 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa) 0,39 0,46 0,42 0,55 0,83

18 17 KONSERNIN TASE euroa VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Osuudet osakkuusyrityksissä Myytävissä olevat rahoitusvarat Pitkäaikaiset saamiset Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset korolliset saamiset Lyhytaikaiset korottomat saamiset Rahavarat Myytävänä olevat varat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Osakepääoma Muut rahastot Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset korolliset velat Eläkevelvoitteet Varaukset Laskennalliset verovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat Lyhytaikaiset korottomat velat Varaukset Myytävänä oleviin varoihin liittyvät velat Lyhytaikaiset velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

19 18 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA euroa 4-6/ / / / /2010 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Kauden tulos Oikaisut Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Korkokulut ja muut rahoituskulut Korkotuotot ja muut rahoitustuotot Verot Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Maksetut korot ja muut rahoituskulut Saadut korot ja muut rahoitustuotot Maksetut tuloverot Liiketoiminnan nettorahavirta INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Muut investoinnit Luovutustulot Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys (+), lisäys (-) Saadut osingot Investointien nettorahavirta Rahavirta ennen rahoitusta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+), vähennys (-) Lyhytaikaisen rahoituksen lisäys (+), vähennys (-) Osingonjako Omien osakkeiden hankinta Muut erät Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen nettomuutos Rahavarat kauden alussa Rahavarojen kurssimuutos Rahavarat kauden lopussa Rahavarojen nettomuutos

20 19 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOSLASKELMA euroa Osakepääoma Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma Muut rahastot Käyvän arvon rahasto Svop - rahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomille omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma yhteensä Oma pääoma Kauden laaja tulos yhteensä Omien osakkeiden hankinta / luovutus Oma pääoma Oma pääoma Kauden laaja tulos yhteensä Osingonjako Oma pääoma