SÖKÖ-toimintamalli rannikkoalueen öljyntorjuntaan. ÖT-kurssi, Tolkkinen Justiina Halonen KyAMK Merenkulku.

Transkriptio

1 -toimintamalli rannikkoalueen öljyntorjuntaan ÖT-kurssi, Tolkkinen Justiina Halonen KyAMK Merenkulku Esityksen rakenne lyhyesti Mikä? Toimintamallin mitoitus ja osaalueet Öljyntorjunta Suomessa Vastuut ja toimijat Korvausperiaate Rantatorjunta Miten torjunta etenee? II Katri Eerikäinen

2 lyhyesti Mikä? Rannikkoalueen öljyntorjuntaa suuressa alusöljyvahingossa kehittävä, viranomaisyhteistyössä toteutettava hankekokonaisuus Painopisteenä pelastustoimen vastuualue: öljyjätteen kerääminen, kuljettaminen, varastointi, hävittäminen ja muu käsittely sekä tukitoimet Täydentää olemassa olevia varautumissuunnitelmia Tuloksena torjuntamanuaali toimintaohjekortteineen 2

3 Käynnistynyt pilottihankkeena I Kymenlaakson pelastustoimialueella Jatkovaiheessa mukana Suomenlahden rannikon pelastustoimialueet Itä-Uusimaa, Helsinki ja Länsi- Uusimaa sekä Kymenlaakso Koordinointi: KyAMK Merenkulku ja logistiikka, Kotka II Katri Eerikäinen 2009 Työryhmät oppilaitoksen tukena Selvitystyöt toteutetaan pääosin oppilasvoimin opinnäytetöinä, myös asiantuntijoiden selvityksinä, projektihenkilöstön toimesta tai erillisinä hankkeina Työryhmät määrittelevät tutkimuskysymykset ja hyväksyvät manuaaliin sisällytettävät tulokset Työryhmässä aina pelastuslaitoksen asiantuntija, alueellisen ympäristökeskuksen asiantuntija ja -projektityöntekijä 3

4 -toimintamallin mitoitus Onnettomuuspaikka: Someri Laskenta-aika: 10 vrk ja vuotoaika 8h Vuotomäärä: tonnia raaka-öljyä Kerrospaksuus: 5 mikrometriä Toimintamallin osa-alueet Loppukäsittely Välivarastointi Tiedotus Safety & security Rahoitus ja kirjanpito Lainsäädäntö ja luvat Maa/meri/ilmakuljetukset ja kaluston huolto Henkilöstöhallinnointi ja -huolto Lastaus ja purkaus Tilannekuva ja tiedustelu Torjuntaorganisaatio Öljyinen jäte Sisäinen viestintä ja tiedonkulku Logistiset pisteet Öljyyntyneet eläimet Puhdistustyö Todennäköisin onnettomuuspaikka ja suuruusluokka Elina Hurtta II

5 Öljyntorjunta Suomessa Vastuuviranomaiset Ympäristöministeriö Öljyvahinkojen torjuntatoimen ylin johto ja valvonta Suomen ympäristökeskus SYKE Alueellinen ympäristökeskus Pelastustoimi Torjunnan yleinen järjestäminen ja kehittäminen. SYKE määrää aavalla selällä, tai milloin tilanteen vakavuus vaatii, öljy- ja kemikaalivahingon torjumisesta. Ympäristökeskukset ohjaavat ja valvovat torjunnan järjestämistä sekä tarvittaessa osallistuvat siihen Valvovat öt-suunnitelmien laadintaa ja hankintoja Pelastustoimi huolehtii alueellaan öljyvahinkojen torjunnasta ja on velvollinen antamaan virka-apua. Pelastustoimella on oltava öt-suunnitelma. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee osallistua öljyvahinkojen torjuntaan ja huolehtia tarvittaessa vahingon jälkitorjunnasta. Torjuntatoimiin osallistuu tarvittaessa puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja varustamoliikelaitos antamalla käyttöön mm.henkilöstöä ja öt-aluksia. Lähde: SYKE 2009 ( 5

6 Vastuualueet yksinkertaistettuna avomeritorjunta Kuva: Timo Heino 2008 rantatorjunta Kuva: Kuva: Melinda Leif Pascale Ekholm Kuva: Timo Heino 2008 Kuva: Melinda Pascale 2008 Kuva: Leif Ekholm 2008 Likaaja maksaa ÖT-kustannukset peritään vahingon aiheuttajalta vakuutusten (laivanvarustajan P&I-vakuutus) kautta Laivanvarustajan vastuurajan yli menevältä osalta korvauksia kansainväliseltä öljysuojarahastolta (IOPC Fund) Korvauskatto 870 milj. (IOPC Supplementary Fund) Korvaamiseen osallistuu tarvittaessa kansallinen Öljysuojarahasto Alusöljyvahingon aiheuttamana korvataan vahingon rajaamisesta ja puhdistuksesta, omaisuusvahingoista, tulonmenetyksistä ja luonnon ennallistamisesta syntyneet kustannukset tositteita vastaan 6

7 Laki velvoittaa öt-viranomaiset ryhtymään kiireellisesti vahinkojen torjumiseksi tai rajoittamiseksi kaikkiin sellaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joista aiheutuvat kustannukset tai vahingot eivät ole ilmeisessä epäsuhteessa uhattuina oleviin taloudellisiin ja muihin arvoihin (1) Kiireestä huolimatta torjuntatoimet oltava tarkoituksenmukaisia Lähtötilanteen tiedot ja tehtävät torjuntatoimet on dokumentoitava korvausmenettelyä varten mm: Kuvaus saastuneesta alueesta (Saastuneisuusaste, saastuneimmat alueet. Karttojen lisäksi todisteina voidaan käyttää valokuvia ja videomateriaalia Tiedustelulomakkeet) Todisteet öljyn alkuperästä Kuvaus tehdyistä toimenpiteistä, perusteluineen Käytetty kalusto, tarvikkeet, tehdyt työtunnit jne. (1) Laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta /1408, 18 ). Rantatorjunta 7

8 Torjuntaorganisaatio Viranomaiset, ostopalvelut, vapaaehtoiset. Kuva: Melinda Pascale 2008 VALTION TAI PELASTUSTOIMIALUEEN ASETTAMA TORJUNTATYÖNJOHTAJA JOHTORYHMÄ ESIKUNTA Torjuntatyönjohtaja ja ESIKUNTA Pelastusjohtaja / edustaja Torjuntatyönjohtaja Syke / alueellisen ymp. edustaja Vahingon aiheuttaja Operatiivinen päällikkö Rajavartioviranomainen Puolustusvoimat Hallintopäällikkö Poliisi Henkilöstöpäällikkö Kuntien edustus Tiedotuspäällikkö toimistopalvelut / sihteeri toimistopalvelut / sihteeri Operatiivinen päällikkö Hallintopäällikkö Henkilöstöpäällikkö Tiedotuspäällikkö Operatiivisen toiminnan johtoryhmä Hallinnon johtoryhmä Henkilöstöhallinnon johtoryhmä Tiedotuksen johtoryhmä Torjunnan suunnittelu ja johto Rahoituksen suunnittelu Rekrytointi ja työsopimukset Sisäinen tiedotus Kuva: Leif Ekholm 2008 Kuva: Hiab 2006 Huoltopalvelut Kuljetusten suunnittelu Tilannekuvan ylläpito Viestitoiminta Jätteen käsittely ja sijoituksen suunnittelu Palvelujen ostot Torjuntakaluston hankinnat Palkanmaksu Työsuojelu ja terveydenhuolto Ulkoinen tiedotus Kuva: Justiina Halonen 2008 Kuljetus Viestintä ja tiedotus Taloushallinto Henkilöstö- ja kalustohuolto jne Rantatorjunta 1. Valitaan puhdistettavat alueet tiedustelu ja dokumentointi alueiden priorisointi (puhdistusjärjestys) 2. Perustetaan puhdistuskaistaleet lohkot ja kaistaleet jätelogistiikka, keräys- ja kuljetusvälineet logististen pisteiden perustaminen, kuljetuspisteiden ja reittien merkitseminen maastoon ym. tarvittavat varusteet ja suojamateriaalit 3. Valitaan puhdistusmenetelmät 4. Puhdistaminen (karkea ja viimeistely) 8

9 1. Valitaan puhdistettavat alueet Missä öljy on? Onnettomuuden yleiskuva tiedustelulennot, satelliittikuvat Mitkä alueet tulee puhdistaa ensin? Kuva: Taina Ihaksi 2006 Maastotiedustelun avulla puhdistusjärjestys Rannan öljyyntyneisyysaste ja likaantumisalttius (rantatyyppi ja erityispiirteet) puhdistusjärjestys Erityiskohteiden huomioiminen Missä öljy on? Esimerkkejä öljypäästöhavainnoista Vasemmalla on satelliittikuvalta havaittu öljypäästö Porkkalanniemen eteläpuolella huhtikuun 27. päivä. Oikealla rajavartiolaitoksen valvontalentokoneesta otettu kuva samasta päästöstä. Lähde

10 Mitkä alueet puhdistetaan ensin? II Katri Eerikäinen 2009 Maastotiedustelu Puhdistusjärjestyksen määrittäminen Rantakaistaleille määritellään puhdistamisen kiireellisyysluku 1-10 Luku lasketaan rantamateriaalista riippuvan 1. likaantumisalttiusarvon ja 2. öljyyntyneisyyden perusteella. Erityiskohteet huomioidaan antamalla niille suurin mahdollinen likaantumisalttiutta kuvaava arvo Puhdistuskiireellisyys = likaantumisalttius + öljyyntyneisyys Puhdistusjärjestys 10

11 Öljyyntyneisyys 0 Ei öljyä (käytännöllisesti katsoen puhdas) 1 Öljyläikkiä (likaantunut) 2 Pääosin öljyn peitossa (voimakkaasti likaantunut) Rantamateriaali kertoo likaantumisalttiuden Rantamateriaali Kallio, lohkareet, kiinteät rakenteet LIKAANTUMISALTTIUS Likaantumisalttiusarvo 1-4 Pieni / 1 Kivikko, karkea sora Keskinkertainen / 2 Hiekka, sora Suuri / 3 Siltti, savi, muta Erityisen suuri / 4 Mikä tahansa edellä mainitusta, mutta luonnonsuojelualue tai muu erityisen herkkä alue Erityisen suuri / 4 Lähde: Jolma 2002, Rantavyöhykkeen öljyntorjuntaopas 11

12 Puhdistusjärjestys Lähde: Jolma 2002, Rantavyöhykkeen öljyntorjuntaopas 2. Perustetaan puhdistuskaistaleet Rantaviiva jaettu puhdistuslohkoihin ja -kaistaleisiin Puhdistustyö kaistaleittain Lohko/kaistalejaosta karttapohjat torjuntatyön johdolla 12

13 Puhdistuskaistaleiden perustaminen II Katri Eerikäinen 2009 WWF 2006 Välineet ja varusteet Logististen pisteiden & kulkureittien perustaminen ja merkitseminen maastoon Ryhmänjohtajan tehtävät: Ryhmä Varusteet Pukeutuminen Puhdistusalueen merkitseminen ja suojaus Työmenetelmän kertaus Työskentelyn valvonta Lopetus 13

14 Puhdistustöiden tavoitteena on palauttaa alue onnettomuutta edeltäneeseen tilaan Öljyyntyneet alueet puhdistetaan kaistale kerrallaan, huolellisesti ja kunnolla (yhdessä rintamassa) Yhtä tärkeää on huolehtia, etteivät puhtaat alueet likaannu Edetään puhtaalta alueelta likaista kohti Puhtaat ja likaiset alueet merkitään maastoon Puhtaat ja likaiset alueet Kuva: WWF

15 Kuva: Toni Jokinen 2007 Öljyisillä varusteilla saa liikkua vain merkittyjä reittejä ja polkuja pitkin Likaiselta alueelta ei saa poistua riisumatta varusteitaan puhdistautumispisteellä Reitit ja puhdistautumispisteet suojattu esim. imeytysmatolla Elina Hurtta II 2008 Työpiste (työpari) Lohko ~ joukkue Kaistale ~ yksikkö (5+1) 15

16 Työnjako Elina Hurtta II 2008 Jokaisessa ryhmässä on vähintään kaksi ns. puhdasta henkilöä, joista yksi on ryhmänjohtaja Puhtaat henkilöt eivät astu likaiselle alueelle, vaan avustavat puhdistajia puhtaalta alueelta käsin Varusteet Kuva: Toni Jokinen 2007 Alle tarvittaessa sadeasu Päällimmäiseksi kertakäyttöhaalari Haalarin lahkeet ja hihansuut teipataan Saappaat Kumihanskat Suojalasit roiskeita vastaan Hengityssuojain tilanteen mukaan Kerrospukeutuminen sään mukaan 16

17 3. Puhdistusmenetelmän valinta Torjuntatoimet riippuvat rannan maalajista, likaantumisasteesta sekä alueen herkkyydestä Käytettävät puhdistusmenetelmät jaetaan kolmeen ryhmään: manuaalinen puhdistus, konetekniset ja pesutekniset menetelmät. Rannassa pääasiallinen torjuntamenetelmä on todennäköisesti manuaalinen puhdistus, jota täydennetään muilla menetelmillä Manuaalinen keräys / Käsityö Mekaaninen keräys / Harjakauha Alipaineimu ja pumppaus Koneellinen maankuorinta Matalapainehuuhtelu Korkeapainehuuhtelu Höyrypuhallus Hiekkapuhallus Kasvillisuuden raivaus (Polttaminen rannalla) MUUT Imeytysaineet Maan kääntö PESUTEKNISET MENETELMÄT KONETEKNISET MENETELMÄT 17

18 MANUAALINEN PUHD. / KÄSITYÖ Öljyistä jätettä kerätään käsityökaluja käyttäen lapioiden, talikoiden, harjojen, muurauskauhojen, lastojen, ämpäreiden ja säkkien avulla. Käsityö soveltuu erityisesti lievästi likaantuneille alueille (öljyn peitto 2 10 % rannasta) sekä muille maalajeille kuin savelle, siltille ja mudalle. Likaisimmilla alueilla vain, jos tehokkaampia menetelmiä ei voi käyttää esim. vaikeakulkuisuuden vuoksi Käsityönä kerätyn jätteen öljypitoisuus on suuri. Voidaan aloittaa nopeasti, varusteet helposti saatavilla ja helposti kuljettavissa, ei vaadi ammattitaitoa Hidas menetelmä, ja kallis (työvoimaa) Kuva: Toni Jokinen 2007 Kuva: Toni Jokinen

19 KONETEKNISET MENETELMÄT Koneteknisiä menetelmiä ovat: öljyn pumppaus, koneellinen maankuorinta ja mekaaninen keräys Pumppauksessa öljy pumpataan säiliöihin vedestä ja rannan painanteista. Pumppaus soveltuu hyvin likaantumisasteen ollessa suuri (öljyn peitto >30 %). Pumppauksessa syntyvä jäte koostuu lähinnä vedestä ja öljystä. Koneellisessa maankuorinnassa maa kuoritaan esim. tiehöylällä kasoiksi Maankuorinta soveltuu voimakkaasti likaantuneille alueille (öljyn peitto >50 %) Koneellinen maankuorinta synnyttää paljon heikosti öljypitoista jätettä. Suuret maamäärät olisi hyvä käsitellä keräyspaikan läheisyydessä Mekaanisessa keräyksessä öljyä erotetaan kallio- ja kivipinnoilta kaivinkoneeseen kiinnitetyn harjakauhan avulla. Myös vedenpinnasta Mekaaninen keräys soveltuu voimakkaasti likaantuneelle rannalle ja siinä syntyy jätettä, jonka öljypitoisuus on suuri 19

20 PESUTEKNISET MENETELMÄT Erilaisia pesuteknisiä menetelmiä ovat hiekkapuhallus, korkeapainehuuhtelu, matalapainehuuhtelu sekä höyrypuhallus. Näissä menetelmissä öljyä huuhdotaan vedellä (hiekkapuhalluksessa hiekalla) kivikko-, louhikko- ja kalliorannoilta, laiturirakenteista sekä laitteista. Irronnut öljy kerätään esimerkiksi keräyskuoppaan, josta se voidaan edelleen kerätä talteen muilla menetelmillä. Muiden menetelmien rinnalla käytetään myös erilaisia imeytysaineita, kuten turvetta Muita käytettäviä torjuntakeinoja rannoilla ovat kasvillisuuden raivaus, maan kääntö, (polttaminen) Öljyjätteen polttaminen on ympäristöluvanvaraista, eikä sitä nykyisin käytetä torjuntakeinona Suomessa sekä mahdollisesti kemikaalien käyttö. Huom! Kemikaalien käyttö torjuntatoimissa on kuitenkin kiellettyä ilman erillistä lupaa 20

21 Puhdistustyön päävaiheet Karkeapuhdistus Irrallisena ja pinnoista helposti irtoavan öljyn sekä pääasiassa öljyä sisältävän imeytysaineen tai luonnonmateriaalin poistaminen rantavyöhykkeeltä Tavoitteena poistaa se osa öljystä, mikä voi liikkua ja aiheuttaa lisälikaantumista tai olla vaarana esim. vesilinnuille Hienopuhdistus Pintojen ja maa-aineksen pudistamista näkyvästä öljystä On tarpeen, kun viimeistelypuhdistus ei riitä likaantumisen haittavaikutusten torjumiseen Voidaan tarvita esim. virkistyskäyttöön tarkoitetuilla rannoilla Viimeistelypuhdistus Suoritetaan kaikille alueille. Ei välttämättä poista kaikkia jäämiä. Tähtää öljyn välittömien haittavaikutusten poistamiseen ja jättää loput työstä luonnon hoidettavaksi Viimeinen toimenpide, samoin kuin hienopuhdistus Puhdistusmenetelmien soveltuvuus Karkeapuhdistus Lähde: Jolma 2002, Rantavyöhykkeen öljyntorjuntaopas 21

22 Viimeistely- tai hienopuhdistus Lähde: Jolma 2002, Rantavyöhykkeen öljyntorjuntaopas Öljyntorjunta = logistinen haaste K. Eerikäinen 2009 Merikuljetukset Maakuljetukset Eri kuljetusvälineiden ja -yksiköiden yhteensopivuus Lastaus ja purkaustoiminnot Välivarastointi 22

23 Jätelogistiikka kaistale / lohko Operatiiviset kartat VIR59 = Lohkon tunnus Kunnan 3 ensimmäistä kirjainta ja lohkon järjestysnumero K_VIR67 = Kuljetuspisteen tunnus 264 = Saaren ympärysmitta [m] 23

24 Lastaus- ja purkaussuunnitelmat Merikuljetukset Kuva Uudenkaupungin työvene Oy 2008 Alustyypit, soveltuva kalusto ja saatavuus kalustorekisteri Lainsäädännön vaatimukset Reittisuunnittelu Kuva J. Halonen 2006 Karttakuva Merenkulkulaitos Kuva

25 Maakuljetukset Ajonuotit Välivarastointi Nykyisten käsittely- ja varastointipaikkojen kapasiteetti ei riitä vastaanottamaan suuressa alusöljyvahingossa syntyvää jätemäärää Lopullista käsittelyä odottavalle jätteelle on perustettava välivarastointipaikkoja Lisäksi pitkien kuljetusmatkojen ja esim. kuljetusvälineen vaihtumisen vuoksi joudutaan jätettä välivarastoimaan lyhyitä aikoja välivarastointipaikoissa. Ohjeet välivarastointi- ja kompostointipaikkojen perustamiseksi laadittiin ympäristöviranomaisten avustuksella 25

26 Välivarastointipaikat rakennetaan kuljetuspisteen läheisyyteen tai esim. alueen kaatopaikalle Saaristosta ja mantereelta on dokumentoitu välivarastoinnille tai kompostoinnille soveltuvat alueet Alueet valittu kunnan/valtion alueelta Jatko- ja loppukäsittely Öljy-vesiseos öljy erotellaan hyötyenergiaksi polttolaitoksiin Öljyinen maa-aines maa-aineksen pesu, kompostointi Öljyinen sekajäte Polttolaitoksiin Riskijäte OSWATT-hanke Lappeenrannan yliopistossa laatii jätejaekohtaiset suunnitelmat ja kartoittaa jatko- ja loppukäsittelylaitokset ja niiden käsittelykapasiteetit ELSU 26

27 Yhteenveto Rantakaistaleet puhdistetaan kiireellisyysjärjestyksessä Lähtötilanne dokumentoidaan Toimenpiteet kirjataan ylös Lajitellaan Suojataan maasto Vältetään lisävahinkoja Lisätietoja: Justiina Halonen, projektipäällikkö , Melinda Pascale, projektipäällikkö , Kati Raikunen, projektisuunnittelija , 27

28 Toimintamallin tuottajia/asiantuntijoita/kouluttajia Rahoittajat II ÖSRA II -työryhmät (Hallinto KyAMK) Ohjausryhmä II 28