ÖLJYVAHINGON JA ALUSKEMIKAALIVAHINGON TORJUNTATÖIDEN JÄRJESTÄMINEN JA JOHTAMINEN
|
|
- Martta Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ÖLJYVAHINGON JA ALUSKEMIKAALIVAHINGON TORJUNTATÖIDEN JÄRJESTÄMINEN JA JOHTAMINEN LUONNOS Suomen ympäristökeskus
2 2 Sisällysluettelo ÖLJYVAHINGON JA ALUSKEMIKAALIVAHINGON TORJUNTATÖIDEN JÄRJESTÄMINEN JA JOHTAMINEN Johdanto Toiminnan sisältö ja tarkoitus Ympäristövahinkotyypit Johtamisen luonne Johtamisvastuu Toiminnan lähtökohtatilanne Toiminnan käynnistäminen Siirtyminen toiminta-alueelle Johtaminen toiminta-alueella Torjuntatöiden johtaja Toiminta-alueen johtaja Johtamispaikka ja johtoryhmä Öljyvahinkoalueen jakaminen vastuualueisiin Johtamisvastuun jakautuminen öljyvahingon torjuntatöissä Johtovastuun siirtyminen Esimerkki suuren alusöljyvahingon torjuntatöiden järjestämisestä merialueella a) Hälyttäminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. b) Vahinkoilmoituksen tarkistus c) Koko torjuntatoiminnan johtaminen ja tehtäväjako d) Kiireelliset alkurajoitustoimet e) Muut torjuntatoimet vesistössä f) Rantapuhdistustyö g) Tukitoiminta... 15
3 3 1. Johdanto Tässä dokumentissa kuvataan öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan järjestämistä ja johtamista sekä vahinkoalueen jakamista toiminta-alueisiin. Kattava selvitys torjunnan järjestämisestä on luettavissa Ympäristöministeriön raportissa 26/2011: Toiminta isoissa alusöljyvahingoissa - Torjunnan järjestäminen, johtaminen ja viestintä. Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta ja tehtävän vastuista säädetään öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009). 2. Toiminnan sisältö ja tarkoitus Ympäristövahingon torjunta onnettomuustapauksissa sisältää perustoiminnot, tukitoiminnot ja niiden johtamisen. Öljy- tai aluskemikaalivahingoissa torjuminen on perustoiminto, mutta niihin voi liittyä muitakin perustoimintoja kuten sammuttamista ja pelastamista. Perustoimintojen lisäksi tarvitaan tukitoimintoja kuten huoltoa, liikenteen ohjausta ja järjestyksen valvontaa. Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan tarkoituksena on ympäristön ja omaisuuden turvaaminen öljyn ja kemikaalin aiheuttamilta vahingoilta sekä vahinkojen rajoittaminen ja niiden vaikutuksien lieventäminen. Johtamisella pyritään oikea-aikaiseen, tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen ympäristövahinkojen torjumiseen. Johtamiseen liittyviä toimintoja ovat tiedustelu, viestitys ja tiedottaminen. 3. Ympäristövahinkotyypit Onnettomuudet jaetaan yleisesti vaikutusten ja keston perusteella pieniin onnettomuuksiin, keskisuuriin onnettomuuksiin ja suuronnettomuuksiin. Pieniin onnettomuuksiin luetaan pienehköt ja tavalliset öljyvahingot, joissa tarvittava toiminta on yleensä lyhytaikaista ja joissa tarvittavien voimien määrä on vähäinen. Johtaminen niissä on rutiininomaista ja perustuu vastaavassa tilanteessa saatuun kokemukseen. Rannikolla ja maalla pienen onnettomuuden torjunta tapahtuu alueen pelastustoimen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyn valmiuden pohjalta. Pienessä avomerellä sattuneessa onnettomuudessa SYKEn päivystäjä hälyttää tarvittavan määrän kalustoa, esim. vain yhden torjunta-aluksen. Keskisuurissa onnettomuuksissa pelastustoimi tarvitsee kalusto- tai toimenpideapua viereisiltä pelastustoimen alueilta ja/tai valtiolta. Avomerellä operaatiossa on mukana useampia keruu- ja muita aluksia ja mahdollisesti myös pelastustoimi torjuu öljyä alueellaan. Suuronnettomuuksiksi luetaan sellaiset harvinaiset öljyvahingot, jotka vaativat laajoja ja/tai pitkäkestoisia torjuntatoimia tai joiden vaikutukset ulottuvat usean alueen pelastustoimen alueelle ja vaativat paitsi kyseisten pelastuslaitosten myös valtion viranomaisten öljyntorjunnan voimavaroja sekä mahdollisesti muiden Itämeren rantavaltioiden kalusto- ja asiantuntija-apua. Tällöin johtamisen merkitys korostuu ja tarvitaan yliorganisatorinen torjuntatöiden johtaja ja hänen avukseen johtoryhmä.
4 4 4. Johtamisen luonne Öljyvahingon torjuntatyön johtamisen edellytyksiä ovat öljyvahinkojen torjuntalaissa määrätyt torjuntaviranomaisen tehtävät ja toimivalta, alueen pelastustoimen öljyntorjuntasuunnitelmassa sekä alueen Alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelmassa määritellyt torjuntavalmius ja -organisaatio sekä tiedot muun muassa erityisistä vaara- ja suojelukohteista. Johtamisen muut yleiset edellytykset kuten viestitoiminta ja kansainvälinen yhteistoiminta on määritelty rannikkoalueiden osalta alueellisissa alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelmissa ja avomeritorjunnan osalta HELCOMin torjuntamanuaalin osassa 1. Olennaisia tekijöitä torjuntatöiden johtamisessa ovat: toimintojen käynnistämisen nopeus voimien tarkoituksenmukainen jakaminen eri tehtäviin ja toiminta-alueille organisaatioiden ja yksiköiden yhteistoiminta johtamisjärjestelyjen selkeys ja yksinkertaisuus tilanteen ja toiminnan seuraaminen. Torjuntatöiden johtajan päätökset on usein tehtävä puutteellisten tilannetietojen pohjalta. Päätöksen on kuitenkin perustuttava oikeaan yleiskuvaan tilanteesta. Öljyvahingon torjuntaan osallistuvat yksiköt joutuvat siirtymään toimialansa hallinnollisista johtamismenetelmistä tilanteen vaatimaan nopeutettuun ja yksinkertaistettuun johtamistapaan. Ulkopuolisten organisaatioiden ja niiden yksiköiden johdon tulee olla siihen valmiit. 5. Johtamisvastuu Öljy- tai aluskemikaalivahinkotilanteessa toiminnan yleinen johtamisvastuu on määrätty öljyvahinkojen torjuntalaissa. Maa-alueiden öljyvahinkojen yleinen johtamisvastuu on alueen pelastustoimella. Aluskemikaalivahinkojen yleinen johtamisvastuu on Suomen ympäristökeskuksella. Merellisessä alusöljyvahingossa johtamisvastuu kuuluu eri viranomaisille seuraavasti: Alusöljyvahinkojen torjuntaviranomainen merialueilla Torjuntatyön johtaminen Tehtävät/vastuut torjuntatyössä Öljyvahinkojen torjuntalain 21 :n mukaan öljyvahingon torjuntatöitä johtaa sen pelastustoimen alueen pelastusviranomainen, jossa vahinko tai vaaratilanne on saanut alkunsa. Kun Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa torjunnasta, johtaa torjuntaa SYKEn asettama torjuntatöiden johtaja. Torjuntatöitä voi kuitenkin johtaa vahinkopaikalle saapunut alueen pelastustoimen tai muun torjuntaviranomaisen palveluksessa oleva henkilö siihen saakka, kun Suomen ympäristökeskuksen asettama torjuntatöiden johtaja ottaa johtovastuun itselleen.
5 5 Alueen pelastustoimi Suomen ympäristökeskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Rannikolla ja rannoilla öljyvahingon torjuntatöitä johtaa sen pelastustoimen alueen pelastusviranomainen, jossa vahinko tai vaaratilanne on saanut alkunsa ellei Suomen ympäristökeskus ole ottanut torjuntaa vastuulleen öljyvahinkojen torjuntalain 5 mukaan Öljyvahinkojen torjuntalain 5 mukaan Suomen ympäristökeskus vastaa alusöljyvahinkojen torjunnasta ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos alusöljyvahinko on sattunut tai sen vaara uhkaa Suomen vesialueella aavalla selällä tai talousvyöhykkeellä. Jos alusöljyvahinko on sattunut tai sen vaara uhkaa yhtä useammalla pelastustoimen alueella taikka jos vahinko tai sen vaara on niin suuri, ettei alueen pelastustointa kohtuudella voida vaatia yksin huolehtimaan torjuntatöistä, tai jos torjuntatoimet kestävät pitkään taikka siihen muuten on erityistä syytä, Suomen ympäristökeskus voi ottaa torjunnan vastuulleen ja asettaa torjuntatöiden johtajan. Antaa tarvittaessa muille torjuntaviranomaisille asiantuntijaapua ja mahdollisuuksiensa mukaan muutakin apua Ohjaa ja sovittaa yhteen jälkitorjuntatöitä, jos torjunta ulottuu usean kunnan alueelle. Kunta Öljysuojarahastolain mukaisen katselmuslautakunnan perustaminen. Vastaa tarvittaessa (eli ellei toisin ole sovittu) jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Sisävesien ja maa-alueiden öljyvahingoissa johtamisvastuu kuuluu eri viranomaisille seuraavasti: öljyvahinkojen torjuntaviranomainen sisävesillä ja maa-alueilla Torjuntatyön johtaminen Alueen pelastustoimi Suomen ympäristökeskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät/vastuut torjuntatyössä Alueen pelastustoimi Toiminnan yleinen johtamisvastuu Antaa tarvittaessa kalusto-, järjestely- ja asiantuntija-apua Antaa tarvittaessa muille torjuntaviranomaisille asiantuntijaapua ja mahdollisuuksiensa mukaan muutakin apua. Ohjaa ja sovittaa yhteen jälkitorjuntatöitä, jos torjunta ulottuu usean kunnan alueelle. Kunta Öljysuojarahastolain mukaisen katselmuslautakunnan perustaminen Vastaa tarvittaessa (eli ellei toisin ole sovittu) jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan.
6 6 Ylempi öljyvahinkojen torjuntaviranomainen voi puuttua alemman viranomaisen johtamiseen ohjein, määräyksin tai siirtämällä käytännön johtovastuun itselleen tai toiselle. Yleisen johtamisvastuun perusteella vahinkotilanteissa on kuitenkin tavallisesti syytä pitäytyä lisäresurssien hankkimiseen ja tarvittavien esitysten tekemiseen ja säilyttää vastuu torjuntatyöstä sillä tasolla, jolla on siihen riittävät edellytykset, jolloin vältytään ratkaisujen viivästymiseltä ja päällekkäiseltä asioiden käsittelyltä. 6. Toiminnan lähtökohtatilanne Öljyvahinkojen uhkatekijät kuten öljyvarastot, satamat ja öljyn kuljetusreitit sekä vaarakohteet kuten vedenottamot, tärkeät pohja- ja pintavesialueet, luonnonsuojelualueet ja muut öljyvahinkojen uhkaan vaikuttavat seikat on selvitetty alueen pelastustoimen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa sekä alusöljyja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelmissa. Näiden vaaratekijöiden perusteella suunnitelmissa on määritelty, mitä yksiköitä ja kalustoa öljyvahinkojen torjuntaan on varattu tai voi saada käyttöön ja mikä on niiden toimintavalmius ja johtosuhteet. 7. Toiminnan käynnistäminen Öljyvahinkotilanteessa toiminnan käynnistää yleensä meripelastuskeskukseen, meripelastuslohkokeskukseen, VTS-keskukseen tai hätäkeskukseen saapuva vahinkoilmoitus. Öljy- tai aluskemikaalivahingosta tai sen vaarasta tiedon saaneen hätäkeskuksen, meripelastuskeskuksen, meripelastuslohkokeskuksen tai VTS-viranomaisen tulee viipymättä välittää tieto maa-alueen öljyvahingosta kyseisen alueen pelastustoimelle ja alusöljy- tai aluskemikaalivahingosta Suomen ympäristökeskukselle ja alueen pelastustoimelle. Sen, jonka hallussa vahingon tai vahingon vaaran aiheuttanut öljy on, on ryhdyttävä sellaisiin torjuntatoimiin, joita häneltä olosuhteisiin nähden voidaan kohtuudella vaatia. Jokainen, joka varastoi öljyä samalla varastoalueella vähintään litraa, mutta kuitenkin alle miljoona litraa, on velvollinen pitämään varastoalueella paikallisten olosuhteiden vaatiman määrän torjuntaan soveltuvaa imeytys- tai muuta vastaavaa ainetta ja torjuntaan tarvittavaa kalustoa sekä huolehtimaan siitä, että saatavissa on niiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Jos öljyn määrä muualla kuin rannikolla sijaitsevalla varastoalueella on miljoona litraa tai suurempi, varastoija on velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvan öljyvahingon varalta ja kuulemaan siinä yhteydessä alueen pelastustointa. Varastoijan on myös hankittava öljyvahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellista kalustoa sekä huolehdittava siitä, että saatavissa on sen käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Pääasiassa kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun sataman pitäjä ja muun rannikkoalueella miljoona litraa tai sitä enemmän öljyä tai muita haitallisia aineita varastoivan laitoksen toiminnan harjoittaja on velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvan öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon varalta. Sataman pitäjän ja toiminnan harjoittajan on hankittava öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellista kalustoa. Toiminnanharjoittajan tulee myös huolehtia siitä, että torjuntakaluston käyttäjiksi on saatavissa koulutettua henkilöstöä.
7 7 Välttämättömiin torjuntatoimiin on ryhdyttävä riittävän nopeasti. Torjuntaviranomaisten (Suomen ympäristökeskus, alueen pelastustoimi, ELY-keskus, Liikenteen turvallisuusvirasto, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos) on alusöljy- tai aluskemikaalivahingon havaittuaan tai sellaisesta tiedon saatuaan ryhdyttävä pikaisesti valmiutensa edellyttämiin torjuntatoimiin, jollei tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna viranomaisen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista. Rajavartiolaitosta tämä velvollisuus koskee kuitenkin vain merialueella tapahtuvien vahinkojen osalta. Esimerkiksi johtamisvastuussa olevan viranomaisen saapumisen viivästyminen ei saa estää välttämättömiä pelastustoimia ja öljyvahingon torjuntatoimien aloittamista. Paikalla tällöin olevalla alemmalla öljyvahinkojen torjuntaviranomaisella tai toisen toimialan virka-apuviranomaisella tai muullakin henkilöllä, joka joutuu aluksi johtamaan toimintaa, on oikeus ja velvollisuus määrätä tarpeellisista pelastustoimista ja myös öljyvahingon torjuntatoimista. 8. Siirtyminen toiminta-alueelle Pelastustoimen kalusto lähtee liikkeelle etukäteen määriteltyjen vasteiden mukaisesti hätäkeskuksen hälytyksestä. Valtion kaluston hälyttää SYKEn päivystäjä eri toimijoiden operatiivisten hälytyspisteiden kautta. Alukset siirtyvät toiminta-alueelle jonne saavuttuaan ne saavat meritoiminnanjohtajalta määräyksen mahdollisesta johtoaluksestaan, jonka keruualusryhmään alus liittyy. Mikäli saapuva alus toimii itsenäisesti keräävänä aluksena, puomitusaluksena tai tiedustelualuksena se saa oman toiminta-alueensa. Rajavartiolaitoksen ilma-aluskaluston hälyttää SYKEn päivystäjä MRCC Turun kautta. 9. Johtaminen toiminta-alueella Koko toiminnan kohteena olevaa aluetta sanotaan öljyvahinkoalueeksi tai pienissä vahingoissa öljyvahinkopaikaksi. Toiminta-aluetta käytetään tässä ohjeessa yleisnimityksenä alueesta, jolla suoritetaan öljyvahingon torjuntaa ja muuta pelastustoimintaa alueella olevan yhtenäisen johdon (toiminta-alueen johtajan tai torjuntatöiden johtajan) alaisuudessa. Öljyvahinkoalueella on usein vain yksi toiminta-alue, mutta keskisuurissa ja suurissa öljyvahingoissa voidaan muodostaa useitakin toiminta-alueita, esimerkiksi kunkin pelastustoimen alueelle voidaan muodostaa oma toiminta-alueensa ja avomeritorjunnalle oma toiminta-alueensa. Mikäli öljyvahinkoalue on jaettu useisiin toiminta-alueisiin, on niillä kullakin oma johtajansa Torjuntatöiden johtaja Torjuntatöiden johtajaksi kysymykseen tulevat vahingon koosta riippuen SYKEn henkilöstö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten henkilöstö, torjunta-alusten päälliköt sekä pelastuslaitosten henkilöstö. SYKE asettaa torjuntatöiden johtajan käyttöön tarpeellisen valtion henkilöstön, kaluston ja tarvikkeet ja nimittää torjuntatöiden johtajalle myös sijaisen. Torjuntatöiden johtaja ilmoittaa, milloin hän ottaa johtovastuun itselleen. Torjuntatöiden johtaja kokoaa itselleen esikunnan ja määrää henkilöille vastuualueet sekä sijaiset. Torjuntatöiden johtaja muodostaa johtoryhmän.
8 8 Torjuntatöiden johtaja päättää virka-avun ja ulkomaisen torjunta-avun pyytämisestä, nimeää meritoiminnan johtajan ja asettaa hänen käyttöönsä tarpeellisen kaluston, henkilöstön ja tarvikkeet. Torjuntatöiden johtaja toimii yleisjohtajana, vastaa tiedotuksesta ja tilannekuvan ylläpitämisestä sekä tehtävien antamisesta eri toimialoille ja toiminnan yhteensovittamisesta. Torjuntatöiden johtaja raportoi torjunnan edistymisestä SYKEn johdolle ja ympäristöministeriön ympäristönsuojelu-osastolle. Torjuntatöiden johtaja päättää, milloin johtovastuu siirretään jälkitorjunnasta vastaavalle kunnan asianomaiselle viranomaiselle. Torjuntatöiden johtaja päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta tarvittaessa kuultuaan, milloin öljyvahingon tai aluskemikaalivahingon torjunta ei enää vaadi torjuntaviranomaisen toimenpiteitä. Torjuntayksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuutena edistävät vahingon tehokasta torjuntaa. Torjuntatöiden johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö vastaa yhteydenpidosta tarvittavien osapuolten kanssa ja tilannekuvan välittämisestä torjunta- ja virkaapuviranomaisille, onnettomuusaluksen vakuutusyhtiölle ja sen nimeämälle asiantuntijalle, Itämeren ja EU:n alueen vastuuviranomaisille, SYKEn johdolle ja viestinnälle sekä ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosastolle Toiminta-alueen johtaja Toiminta-alueen johtaja määräytyy edellä kohdassa 5 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Pienissä rannikon, sisävesien tai maa-alueiden öljyvahingoissa toiminta-alueita on yleensä vain yksi ja sen johtajana toimii yleensä pelastustoimen päivystysvuorossa oleva esimies. Aavalla merellä sattuneissa pienissä öljyvahingoissa, joissa paikalla on vain 1-2 torjunta-alusta on yksi toiminta-alue ja SYKE nimeää torjunnan johtajaksi (joka on siis myös toiminta-alueen johtaja) yleensä jonkin paikalla olevan torjuntaaluksen päällystön edustajan. Keskisuurissa rannikon, sisävesien tai maa-alueiden öljyvahingoissa toiminta-alueita voi olla useampia, esimerkiksi toiminta-alue rantatorjunnalle ja toiminta-alue rannikkotorjunnalle. Tällöin alueen pelastustoimen pelastusviranomainen ja torjuntatöitä johtava muu pelastuslain 44 :n 1 momentissa tarkoitettu pelastustoiminnan johtaja johtaa koko torjuntaoperaatiota ja kummallakin toiminta-alueella on oma johtajansa. Keskisuuressa aavalla merellä sattuneessa öljyvahingossa on vain yksi toiminta-alue, ellei öljy uhkaa rannikkoa, jolloin rannikolle voidaan muodostaa oma toiminta-alueensa. Suurissa merellisissä öljyvahingoissa yleinen johtamisvastuu on torjuntatöiden johtajalla, jonka Suomen ympäristökeskus nimeää. Suurissa vahingoissa on toiminnan tehostamiseksi tarkoituksenmukaista jakaa alue useaan toiminta-alueeseen eli muodostaa (avo)meritorjunnalle oma toiminta-alue ja pelastustoimen alueille omat toiminta-alueet. Kukin pelastustoimen alue voi jakaa toiminta-alueensa edelleen pienemmiksi toiminta-alueiksi, esim. rannikon torjunnalle oma toiminta-alue ja rantatorjunnalle oma alue, joilla kullakin on oma toiminta-alueen johtajansa. Torjuntatöiden johtaja nimeää meritoiminnan johtajan ja kukin vahinkoalueen pelastustoimi nimeää oman toiminta-alueensa johtajan. Mikäli pelastustoimi jakaa toimintaalue pienemmiksi toiminta-alueiksi, nimeää se niille myös johtajat. Torjuntatöiden johtaja koordinoi toimintaa eri toiminta-alueilla.
9 Johtamispaikka ja johtoryhmä Jos vahinkoalue on jaettu useampiin toiminta-alueisiin ja niiden yleinen johtamisvastuu kuuluu torjuntatöiden johtajalle, hän perustaa johtokeskuksen. Johtokeskus voi toimia SYKEssä, pelastustoimen tilannekeskuksessa, VTS-keskuksessa, merivoimien operatiivisen keskuksessa tai meripelastuskeskuksessa tai näiden yhteydessä olevassa tilassa yhteydessä tai muussa vastaavat johtamisedellytykset omaavassa paikassa. Torjuntatyön johtaja muodostaa avukseen johtoryhmän. Johtoryhmään voivat kuulua 1. toimintaan osallistuvien eri viranomaisten edustajat 2. muut henkilöt, jotka vastaavat jonkin merkittävän toiminnan järjestämisestä alueella 3. tilanteen edellyttämät asiantuntijat 4. mahdollisten vapaaehtoisjärjestöjen edustaja/edustajat 5. toimintaa avustava henkilöstö kuten - viestitys- ja puhelinliikenteen hoitaja - tilannekuvavastaava (tilannetietojen kirjaaja ja tilannekarttojen laatija) hankintojen, palkanmaksun ja muun rahaliikenteen hoitaja. Johtoryhmällä tulee olla riittävät viestiyhteydet ja muut tekniset edellytykset. Sen on kyettävä pitämään yhteyttä toiminta-alueiden johtajiin, SYKEen, ELYihin, torjuntaviranomaisiin, VTS-keskukseen ja tilanteesta riippuen muihinkin kohteisiin. Johtoryhmän tehtävät on esitelty jäljempänä kohdassa 9.4. Johtoryhmän ei tarvitse olla jatkuvasti koossa vaan kokouksia voidaan pitää myös puhelimitse. Kuitenkin tulee huolehtia siitä, että johtokeskuksessa (samoin kuin eri toiminta-alueiden mahdollisilla johtamispaikoilla) on jatkuva päivystys ja että sieltä saadaan aina yhteys torjuntatöiden johtajaan (ja muulta johtamispaikalta toiminta-alueenjohtajaan). Torjuntatöiden johtaja (tai toiminta-alueen johtaja, jos toiminta-alueita on vain yksi) päättää johtoryhmän kokoonpanosta tilanteen vaatimusten perusteella. Alueellisessa alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen yhteistoimintasuunnitelmassa selvitetään periaatteet johtoryhmän kokoonpanosta eri tilanteissa ja siinä voidaan ottaa huomioon myös johtokeskuksessa (tai johtamispaikassa, jos niitä on vain yksi) tarvittava apuhenkilöstö sekä tarvittavat johtamisvälineet. Johtoryhmää voidaan tarvittaessa täydentää tai muuttaa muutoin sen kokoonpanoa Öljyvahinkoalueen jakaminen vastuualueisiin Öljyvahinkoalue voidaan jakaa toiminta-alueisiin, joilla on selkeät rajat. Toiminta-alueiden muodostaminen ja johtamisjärjestelmän porrastus riippuvat vahinkoalueen koosta ja torjuntayksiköiden määrästä. Kullakin toiminta-alueella työskenteleville torjuntayksiköille tulee määrätä selvät vastuualueet. Tilanteissa, joissa torjuntaan osallistuvien voimien määrä on suuri, torjuntatöiden johtaja jakaa öljyvahinkoalueen toiminta-alueiksi ja nimeää niille johtajat. Toiminta-alueen johtaja voi jakaa alueen pienempiin toiminta-alueisiin (esimerkiksi rannikkotorjunta ja rantatorjunta) jotka voidaan edelleen jakaa kaistoihin (esim. rantatorjuntakaista 1, rantatorjuntakaista 2 jne). Kaista voidaan jakaa edelleen työskentelypaikkoihin. Kullekin toiminta-alueelle ja kaistalle tulee määrätä johtaja. Toiminta-alueen johtaja määrää kullekin torjuntayksikölle vastuualueeksi työskentelypaikan. Pienin vastuualue, on yhden tai kahden henkilön torjuntayksikkö.
10 10 Eri toiminta-alueiden, kaistojen ja työskentelypaikkojen vastuualueet kuten rantaosuudet ja vesialueet, tulee määritellä selvästi. Eri toiminta-alueita muodostettaessa otetaan tarvittaessa huomioon pelastustoimen alueiden rajat ja tehtävän laatu (esim. rantapuhdistus ja meritoiminta). Erityisesti sellaisissa onnettomuuksissa, joissa öljyä torjutaan sekä avomerellä että saaristossa/rannikolla tulee määritellä se, mitkä alueet ja mitkä torjuntayksiköt kuuluvat meritoiminnan johtajan vastuualueeseen ja mitkä pelastustoimen rannikkotorjunta-alueisiin. Rajattuja vastuualueita määrätään yleensä varsinaista öljyntorjuntaa suorittaville yksiköille. Tukitoiminta kuten huolto, viestiliikenne, kuljetustoiminta, yleisen turvallisuuden ja järjestyksen valvonta ja vahinkoalueen tiedustelu ja kartoitus järjestetään yleensä palvelemaan koko vahinkoaluetta tai tarvittavilta osin toiminta-aluekohtaisesti Johtamisvastuun jakautuminen öljyvahingon torjuntatöissä Johtamisvastuun jakautuminen öljyvahingon torjuntatöissä perustuu edellisessä kohdassa esitettyyn vastuualuejakoon sekä toisaalta eri viranomaisten vastuuseen niille kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Johtamisvastuu jakautuu pääpiirteittäin seuraavasti: Työskentelypaikkojen (esim. puhdistettava rannan osa tai öljyntorjunta-aluksista muodostettu puomitustai öljynkeräysyksikkö) johtajat johtavat yksikköjensä toimintaa. Kaistan (esimerkiksi tietyt rannat tai vesialueet) johtajan tulee - olla selvillä kaistansa tilanteesta ja antaa toiminta-alueen johtajalle tiedot tilanteen kehittymisestä - huolehtia kaistallaan työskentelevien yksiköiden työtehosta ja riittävästä yhteistoiminnasta Toiminta-alueen johtajan (jos on muodostettu eri toiminta-alueita) tulee alueensa osalta - olla selvillä tilanteesta - huolehtia tiedustelusta - pitää yhteyttä ja tiedottaa tilanteesta torjuntatöiden johtajan johtopaikkaan - huolehtia eri yksiköiden yhteistoiminnasta Mikäli tarvitaan vain yksi toiminta-alue, sen johtaja yleensä on myös torjuntatöiden johtaja. Torjuntatöiden johtajalla on toiminnan yleinen johtovastuu. Hänen tulee selvästi ilmoittaa tämän johtamisvastuun ottamisesta eri toiminta-alueiden johtajille, mikä on edellytys vastuun siirtymiselle. Torjuntatöiden johtajan tehtävänä on edellä esitetyn lisäksi - olla jatkuvasti selvillä kokonaistilanteesta - huolehtia tiedustelun järjestämisestä - pitää yhteyttä Suomen ympäristökeskukseen - huolehtia eri toimialojen (öljyntorjunta-, palo-, poliisi-, puolustus-, rajavartiointi-, tulli-, tie- ja vesirakennus-, merentutkimus-, merenkulku- ja lääkintäalan viranomaisten) yhteistoiminnan järjestämisestä - johtaa mahdollisen johtoryhmän tukemana toiminnan suunnittelua ja käskytystä - päättää mm. toiminnan kulloisestakin laajuudesta ja yleisistä tavoitteista, torjuntamenetelmien periaatevalinnoista, hankinnoista, laskujen hyväksymisestä, vahinkojätehuollon järjestämisestä ja toimenpiteiden päättämisestä - järjestää tilanteen ja toiminnan vaiheiden kirjaaminen - huolehtia tiedotustoiminnan järjestämisestä
11 11 Johtoryhmällä ei ole ryhmänä päätösvaltaa. Päätöksiä tekevät ja niistä vastaavat johtoryhmän viranomaisjäsenet kukin toimivaltansa puitteissa. Torjuntatöiden johtaja päättää öljyvahingon torjumisen yleisistä järjestelyistä. Muiden viranomaisten toimivaltaan kuuluvien ammattiasioiden osalta hänellä ei ole päätösvaltaa, mutta hän voi esittää niitä koskevia suosituksia. Johtoryhmän työskentely torjuntatöiden johtajan apuna voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: - torjuntatöiden johtaja esittää ratkaistavat asiat - muut jäsenet esittävät toimialansa ja tehtävänsä kannalta asiaan vaikuttavat seikat ja suositukset ratkaisuista - torjuntatöiden johtaja päättää toiminnan yleiset linjat ja järjestelyt - jäsenet tekevät päätökset omaan toimivaltaansa kuuluvista asioista Henkilön, joka on viranomaisen tai tietyn toimialan edustaja johtoryhmässä tehtävänä on - olla torjuntatöiden johtajan asiantuntijana toimialansa asioissa - tiedottaa torjuntatöiden johtajalle ja muulle johtoryhmälle tilanteesta toimialallaan - pitää yhteyttä oman toimialansa ylempiin viranomaisiin 10. Johtovastuun siirtyminen Vastuun siirtymisen edellytys on aina viranomaisen nimenomainen ilmoitus johtamisvastuun ottamisesta. Jokin toiminta-alueen johtajaa ylempi viranomainen voi tukea toiminta-alueen johtajaa (esimerkiksi SYKE voi tukea pelastustoimen asettamaa toiminta-alueen johtajaa), mutta tällöin ei vastuu vielä siirry öljyvahingon torjuntatoimien johtamisesta kyseiselle ylemmälle viranomaiselle. Vastuu ei myöskään siirry, vaikka ylempi viranomainen saapuisi toiminta-alueelle ja antaisi neuvoja sen johtajalle. Vastuu öljyvahingon torjuntatöiden johtamisesta on syytä säilyttää sillä alimmalla tasolla, jolla on siihen riittävät edellytykset. Näin voidaan välttää tarpeettoman moniportaisen johtamisjärjestelmän aiheuttamat haitat, kuten ratkaisujen viivästyminen ja eri paikoissa tapahtuva samojen asioiden päällekkäinen käsittely. Johtamisvastuun siirtäminen pelastustoimelta Suomen ympäristökeskuksen nimeämälle torjuntatöiden johtajalle voi tapahtua seuraavanlaisissa öljyvahingoissa Jos öljyvahinko tai sen leviämisen uhka on niin suuri, että yhden alueellisen pelastuslaitoksen käytössä tai määräysvallassa oleva henkilöstö tai kalusto ei riitä sen torjumiseen tai ehkäisyyn, Jos alusöljyvahinko on sattunut tai sen vaara uhkaa yhtä useammalla pelastustoimen alueella, Jos torjuntatoimet kestävät pitkään taikka siihen muuten on erityistä syytä, Suomen ympäristökeskus voi ottaa torjunnan vastuulleen ja asettaa torjuntatöiden johtajan. Näissä tilanteissa öljyvahinkoalueen jokaisella pelastuslaitoksella on alueellaan torjuntatöiden yleinen johtamisvastuu, kunnes torjuntatöiden johtaja ilmoittaa ottavansa yleisen johtamisvastuun. Tällöinkin toiminta-alueiden johtajille jää yksiköittensä johtovastuu, eikä johtamisvastuun siirtäminen muuta millään tavalla johtamisen periaatteita toiminta-alueilla. Mahdollisen johtoryhmän kokoonpanoa ei myöskään muilta osin muuteta, ellei siihen ole tarvetta. Tapauksissa, joissa Suomen ympäristökeskus on ottanut johtovastuun koordinoidakseen eri toimintaalueilla tapahtuvaa torjuntatyötä, torjuntatöiden johtajan johtamistoiminta on ensisijassa tarvittavien
12 12 voimavarojen ohjaamista eri toiminta-alueille, yleiskuvan ylläpitämistä tilanteesta ja sen perusteella käskyjen antamista toiminta-alueiden johtajille. Maalla ja sisävesillä tapahtuvien öljyvahinkojen vaikutukset rajoittuvat yleensä suppealle alueelle. Öljyvahingon torjuntatöiden johtamisvastuuta ei käytännössä juuri koskaan tarvitse siirtää yhteistoimintaaluetta ylemmälle tasolle.
13 13 Liite 1. Esimerkki suuren alusöljyvahingon torjuntatöiden järjestämisestä merialueella a) Vahinkoilmoitus Jos öljyä on päässyt aluksesta veteen tai öljyvuodon vaara aluksen karilleajon tai konevian, yhteentörmäyksen taikka muun merivahingon takia on uhkaamassa, aluksen päällikön on ilmoitettava öljyvahingosta tai sen vaarasta välittömästi asianomaiselle meripelastuskeskukselle, meripelastuslohkokeskukselle, hätäkeskukselle tai VTS-viranomaiselle. Jos aluksesta aiheutuu Suomen vesialueella tai Suomen talousvyöhykkeellä lainvastainen muun haitallisen aineen kuin öljyn päästö veteen, aluksen päällikön on ilman viivytystä ilmoitettava asianomaiselle meripelastuskeskukselle, meripelastuslohkokeskukselle, hätäkeskukselle tai VTS-viranomaiselle asioista, jotka koskevat alusta, sen tilaa, sijaintia, lastia ja tapahtuman laatua, sekä ryhdyttävä sellaisiin välittömiin torjuntatoimiin, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Vähintään 15 metrin pituisen aluksen päällikön on ilmoitettava asianomaiselle meripelastuskeskukselle, meripelastuslohkokeskukselle, hätäkeskukselle tai VTS-viranomaiselle 1 momentissa tarkoitetuista seikoista myös tilanteissa, joissa päästöä ei ole tapahtunut, mutta päästön mahdollisuus on olemassa. Tämä koskee tapauksia, joissa alus on vaurioitunut, aluksen lasti on siirtynyt tai aluksen koneisto tai varusteet ovat vioittuneet tavalla, joka heikentää navigoinnin turvallisuutta. Öljy- tai aluskemikaalivahingosta tai sen vaarasta tiedon saaneen hätäkeskuksen, meripelastuskeskuksen, meripelastuslohkokeskuksen tai VTS-viranomaisen tulee viipymättä välittää tieto maa-alueen öljyvahingosta kyseisen alueen pelastustoimelle ja alusöljy- tai aluskemikaalivahingosta Suomen ympäristökeskukselle ja alueen pelastustoimelle. b) Vahinkoilmoituksen tarkistus Suomen ympäristökeskus tai alueen pelastustoimi järjestävät tilanteen tarkistuksen ja sen jälkeen hälyttävät tarvittavat torjuntayksiköt. Merellisissä vahingoissa tarkastuksen tekee yleisimmin joko pelastuslaitoksen yksikkö tai rajavartiolaitoksen alus- tai ilma-alusyksikkö. Öljystä otetaan mahdollisimman pian myös näyte öljyn tyypin ja usein myös alkuperän selvittämiseksi ennen kuin öljyn ominaisuudet ehtivät vedessä suuresti muuttua. Tämän jälkeen tilanteen kehitystä seurataan jatkuvasti.
14 14 c) Koko torjuntatoiminnan johtaminen ja tehtäväjako Tilanteesta riippuen joko alueen pelastustoimi tai Suomen ympäristökeskus määrää torjuntatyön johtajan. Tämä jakaa tilannekuvan mukaisesti vahinkoalueen ja mahdollisen vaikutusalueen toiminta-alueiksi ja määrää niille johtajat. Toiminta-alueen johtaja voi tarvittaessa jakaa toiminta-alueensa edelleen pienemmiksi toiminta-alueiksi tai kaistoiksi. Mikäli kansainvälisiä hälytyksiä tai avunpyyntöjä tarvitaan, ne laatii ja lähettää Suomen ympäristökeskuksen päivystäjä. Torjuntatyötä johtavan henkilön apuna toimii esikunta sekä tarvittaessa johtoryhmä, jossa toimintaan osallistuvilla viranomaisilla ja mahdollisilla muilla tahoilla on edustajansa. Torjuntatyötä johtava henkilö voi delegoida esimerkiksi tukitoiminnan kuten tiedustelun, huollon, kuljetukset, rantavahinkojen kartoituksen jne. järjestämisen ja johtamisen joko esikunnalleen tai johtoryhmän eri jäsenten tehtäviksi. d) Kiireelliset alkurajoitustoimet Haveripaikalle ensimmäisenä saapuvan torjuntayksikön tehtävänä on estää tai vähentää öljyn vuoto vahinkoaluksesta ja estää mereen vuotavan öljyn kulkeutuminen aluksen luota. Välittömästi suoritettavissa olevien öljyvuodon rajoitustoimien ja aluksen puomittamisen jälkeen aloitetaan puomitetun öljyn keräys, kun tarvittavaa kalustoa on saatu paikalle. Keruualusten paikalle saavuttua pyritään usein yhtäaikaisesti aluksen ja lastin pelastustoimien kanssa tyhjentämään aluksen polttoainesäiliöt ja säiliöaluksen lastitankit vaarallisesta aineesta. Suomen ympäristökeskus voi määrätä suoraan tai valtuutetun edustajansa välityksellä ryhdyttäväksi aluksen tai sen lastin osalta pelastus- tai muihin toimenpiteisiin vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi. Aluksen irrotus- ja hinausyritykset saisivat alkaa vasta kun polttoaine ja vaarallinen lasti on saatu siirrettyä turvaan niin tarkkaan kuin mahdollista. e) Muut torjuntatoimet vesistössä Aluksesta vuotanut öljy pyritään keräämään talteen, mikäli mahdollista. Myös haveristin puomituksien ulkopuolelle joutunutta öljyä kerätään mekaanisella keräilykalustolla ja pysäytetään tai ohjataan uudelleen puomituksilla. Sisävesistöissä ja saaristossa vahinkoaluetta voidaan usein rajoittaa sulkemalla puomituksin salmia ja muita vesireittejä. Myös rantoja voidaan suojata puomituksin, mutta vahinkoalueen ollessa laaja kysymykseen voi tulla vain erityisalueiden tai -kohteiden suojaus. Rantapuhdistusvaihe alkaa usein näillä rajoitus- ja suojaustoimenpiteillä. Mekaanisen torjunnan ulottumattomiin karkaavaa öljyä voidaan ryhtyä torjumaan kemiallisesti, jos se on öljyntorjuntakemikaalien käyttöä koskevan lainsäädännön perusteella sallittua ja mahdollista. Suomen ympäristökeskus voi poikkeustapauksessa päättää torjuntakemikaalin käytöstä alusöljy- ja aluskemikaalivahingon torjunnassa. Suomen ympäristökeskuksen on ennen päätöksen tekemistä varmistuttava, että torjuntakemikaalin käyttö on kyseisen vahingon torjunnassa huomattavasti muita torjuntamenetelmiä parempi eikä torjuntakemikaalin käytöstä aiheudu ilmeistä vesien pilaantumisen vaaraa eikä muuta haittaa ihmisen terveydelle tai ympäristölle.
15 15 Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että aluksen irrottamisen ja hinauksen yhteydessä ei pääsisi enää öljyä veteen. Tällöin veteen kaikesta huolimatta joutunut öljy tulee voida kerätä heti talteen. f) Rantapuhdistustyö Rantojen puhdistusta suorittaa kukin pelastustoimen alue omatoimisesti alueellaan, mutta suurissa vahingoissa yleisjohdon alaisena. Torjuntatyön yleisjohto ohjaa tarpeen mukaan pelastustoimen avuksi puolustusvoimien käyttöön antamia virka-apuyksiköitä, muiden pelastuslaitosten puhdistusyksiköitä sekä mahdollisia vapaaehtoisia rannanpuhdistajia. Alkuvaiheessa pelastustoimen alueet huolehtivat rantojenpuhdistuksesta ja myöhemmin työn suoritus siirtyy pelastuslaitoksen öljyntorjuntatorjuntasuunnitelmassa määritettyjen ns. jälkitorjuntaviranomaisten työyksiköiden tehtäväksi. Muun torjuntatoiminnan lakattua rantapuhdistustöiden yleisjohto voi vaihtua. g) Tukitoiminta Varsinaiset torjuntatoimet eli öljyntorjunta merellä ja rantojenpuhdistaminen vaativat onnistuakseen valmistelevia ja palvelevia toimintoja. Tällaisia tukevia toimintoja ovat seuraavat: Merialueen tukitoimet: - meritiedustelu - näytteenotto - tarvittavat alusta ja kalustoa koskevat pakkotoimet - yleinen järjestyksen pito ja henkilöturvallisuuden valvonta Ranta-alueiden tukitoiminta: - rantatiedustelu - vahinkojen kartoitus - puhdistustarpeen selvitys - jälkitarkastukset - yleinen järjestyksen pito ja henkilöturvallisuuden valvonta Lisäksi molemmat toiminta-alueet tarvitsevat muun muassa seuraavia ainakin osin yhteisesti järjestettävissä olevia palveluksia: - tilannekuvatoiminta - viestitoiminta - huolto- ja korjaustoiminta - hankinnat - kirjaus, tili- ja maksupalvelu - kuljetukset (myös sairaankuljetus) - öljyyntyneiden eläinten kiinniotto ja hoito - vahinkojätehuolto - tiedotustoiminta
Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit
Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten
LisätiedotLaki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta
Eri viranomaisten ja asianosaisten roolit ja toimenpiteet öljyvahingoissa. Öljyvahinkojen torjuntaa koskevan lainsäädännön muutokset. Timo Heino Uudenmaan ympäristökeskus 1 Säädökset ja ohjeet Laki maa-alueilla
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA
PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ
LisätiedotWWF:n seminaari 20.9.2011, Turku Energia, Turku Kimmo Pakarinen Varsinais-Suomen ELY-keskus
Ympäristöviranomaisen rooli öljyntorjunnassa WWF:n seminaari 20.9.2011, Turku Energia, Turku Kimmo Pakarinen Varsinais-Suomen ELY-keskus ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAA SÄÄTELEVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTALAKI
LisätiedotPELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA. Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen
PELASTUSLAKI ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen Pelastuslaki 1.1.2019 Ympäristönsuojelulaki ja asetus (527/2014, 713/2014, voimaan 1.9.2014) ÖLJYVAHINGOT: - viranomaistorjuntaa
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset
LisätiedotElinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus LAUSUNTO 14.12.2017 KEHA/2927/2017 Sisäministeriö PL26 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@intermin.fi Viite 2.11.2017 päivätty Sisäministeriön lausuntopyyntö (SM17190871,
LisätiedotHE 66/2000 vp YLEISPERUSTELUT
HE 66/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen tmjumisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakiin ehdotetaan tehtäväksi ympäristöhallinnon
LisätiedotSisäministeriön asetus
Sisäministeriön asetus pelastustoimen suunnitelmista Sisäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään pelastuslain (379/2011) 47 :n 5 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa ( / ): 1 Soveltamisala
LisätiedotVersio 20.11.2012 1 (12) ÖLJY- JA ALUSKEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNNAN JOHTAMISEN PERUSTEET
Versio 20.11.2012 1 (12) ÖLJY- JA ALUSKEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNNAN JOHTAMISEN PERUSTEET Tämä osio koskee ensisijaisesti suuria alusöljyvahinkoja. Osiota voidaan kuitenkin käyttää soveltuvin osin hyväksi
LisätiedotÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA
ÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä, Turku 11.11.2016 Kimmo Pakarinen Varsinais-Suomen ELYkeskus ÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA Lainsäädäntö Viranomaiset
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus. öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2014 249/2014 Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta Annettu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen
Lisätiedot17 Alusöljyvahingon. torjuntaan liittyvät. lait ja luvat
17 Alusöljyvahingon torjuntaan liittyvät lait ja luvat SÖKÖ II -manuaali Ohjeistusta alusöljyvahingon rantatorjuntaan Alusöljyvahingon torjuntaan liittyvät lait ja luvat Kotka 2011 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun
LisätiedotHE 189/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi öljysuojarahastosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi öljysuojarahastosta annettua lakia. Lakiin tehtäisiin
LisätiedotAlueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet
Versio 19.11.2012 1 (5) Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet 1. Yleistä Meripelastustoimessa pyritään valtakunnallisiin toimintamalleihin, jotka on huomioitava alueellisissa yhteistoimintasuunnitelmissa.
LisätiedotPäiväys. Datum Viite Lausuntopyyntönne , SM ; ; SMDno
Ympäristöministeriö Miljöministeriet Ministry of the Environment Päiväys Datum Dnro Dnr 15.12.2017 YM 200/04/2017 Sisäministeriö kirjaamo@intermin.fi Hänvisnin~ Viite Lausuntopyyntönne 02.11.2017, SM17190871;
Lisätiedot,...,, SYKE SYKE-2017-J-221
,...,, Suomen ympäristökeskus SYKE PL 140 00251 HELSINKI LAUSUNTO SYKE 13.12.2017 SYKE-2017-J-221 1 (1) Sisäministeriö kirjaamo@intermin.fi tiedoksi sari.mustila@intermin.fi Viitteenne: Hanketunnus SMDno-2016-1495
LisätiedotHAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta. Hätäkeskuslaitos lausuu asiassa seuraavaa.
Lausunto HAK-1711089 1 (5) Sisäministeriö Kirjaamo kirjaamo@intermin.fi Sisäministeriön lausuntopyyntö 2.11.2017 (SMDno-2016-1495) HAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta
LisätiedotMääräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin
Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön
LisätiedotÖljykuljetukset ja öljyonnettomuudet
Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,
Lisätiedotyhteistoimintasuunnitelma
RAPORTTEJA 39 2015 Saimaan syväväylän alueen alusöljyja aluekemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma VESA TOIVOLA Saimaan syväväylän alueen alusöljy- ja aluekemikaalivahinkojen torjunnan
LisätiedotLapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä
Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton
LisätiedotÖljyntorjunnan iltapäivätilaisuus ympäristöministeriön puheenvuoro
Öljyntorjunnan iltapäivätilaisuus ympäristöministeriön puheenvuoro Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio, Ympäristönsuojeluosasto 20.8.2015 Uunisaari Ajatuksia toimintaympäristön kehittymisestä torjuntavalmiudesta,
LisätiedotSuomenlahden alueen alusöljyja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma
RAPORTTEJA 69 2016 Suomenlahden alueen alusöljyja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma TIMO HEINO, OLLI JAAKONAHO, TIMO LAINE, JUHA RANTALA, JOUKO PIRTTIJÄRVI Suomenlahden alusöljy-
LisätiedotLÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN ALUEEN ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTASUUNNITELMAN KUSTANNUSSELVITYS VUOSILLE
LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN ALUEEN ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTASUUNNITELMAN KUSTANNUSSELVITYS VUOSILLE - 2019 Suunnitelman tarkistus koskee vahvistettua öljyntorjuntasuunnitelmaa: Pelastustoimen alue Vahvistaja
LisätiedotPalopupu ja uusi * pelastuslaki
Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille
LisätiedotSUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS LUONNOS SUUREN, VÄHINTÄÄN 100 M 3 :N ÖLJYVARASTON, SATAMAN JA LAITOKSEN ÖLJYNTORJUNTAVALMIUS
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS LUONNOS 13.11.2015 SUUREN, VÄHINTÄÄN 100 M 3 :N ÖLJYVARASTON, SATAMAN JA LAITOKSEN ÖLJYNTORJUNTAVALMIUS 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 3. ÖLJYVAHINKOJEN ENNALTATORJUNTA...
LisätiedotPelastustoiminnan käsitteitä
22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi Hallitusneuvos Ilpo Helismaa HE pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan
Lisätiedot1994 vp - HE 334 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1994 vp - HE 334 Hallituksen esitys Eduskunnalle öljyvahinkojen torjuntaa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että öljyvahinkojen torjuntatoimen
LisätiedotLautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toimiala Helsingin kaupungin pelastuslautakunta ja sen alainen Helsingin kaupungin pelastuslaitos huolehtivat pelastustoimesta sekä niille erikseen määrätyistä
LisätiedotPelastuspäällikkö Terho Pylkkänen
KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS OCH JAKOBSTADSOMRÅDETS RÄDDNINGSVERK Viranomaiset kriisissä -seminaari 1.9.2016 Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Pelastustoiminnan
LisätiedotHelsingin purot haitallisten aineiden päästöjen kohteena. Jari Pekka Pääkkönen Johtava ympäristötutkija Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Helsingin purot haitallisten aineiden päästöjen kohteena Jari Pekka Pääkkönen Johtava ympäristötutkija Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin pienvedet noin 30 40 puroa riippuen laskentatavasta
LisätiedotKotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel
Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä
LisätiedotVastuutahot/laki Pelastuslaitos omalla alueellaan maalla ja merellä Syke tai heidän määräämänsä taho aavalla selällä tapahtuvissa onnettomuuksissa Elykeskus avustaa ja ohjaa Kunnat osallistuvat tarvittaessa
LisätiedotLautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen
HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ luonnos 05122011 1 Toimiala Helsingin kaupungin pelastuslautakunta ja sen alainen Helsingin kaupungin pelastuslaitos huolehtivat pelastustoimesta ja kiireellisestä
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 N:o Laki. N:o öljysuojarahastosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1406 1411 SISÄLLYS N:o Sivu 1406 Laki öljysuojarahastosta... 4005 1407 Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta
LisätiedotJätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
LisätiedotLUP Tulvantorjunta
LUP Tulvantorjunta 7.11.2017 Antti Lallukka Palopäällikkö 20.11.2017 1 Suomessa 22 alueellista pelastuslaitosta ja LUP vastaa koko Länsi-Uudenmaan alueesta (10 kuntaa) Asukkaita alueella 450 555 Työntekijöitä
LisätiedotPÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä
sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely
LisätiedotPelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari
LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen
LisätiedotNAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS
NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun
LisätiedotLAUSUNTO Meritaito Oy lausuu hallituksen esitykseen eduskunnalle seuraavaa. Otsikot viittaavat alkuperäiseen HE luonnokseen.
MeriTaito LAUSUNTO 13.12.2017 1 Sisäasiainministeriö Viite: SMDno- 2016-1495 Meritaito Oy:n lausunto 2017 _11_1 HE luonnokseen Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta
LisätiedotBORIS -käyttöoikeuspolitiikka
Muistio 1 (8) 13.10.2013 Vesikeskus Ympäristövahinkojen torjunta Koonnut Meri Hietala BORIS -käyttöoikeuspolitiikka Sisältö 1 BORIS ja sen käyttötarkoitus... 1 2 BORIS -käyttäjähallinnan tavoitteet ja
LisätiedotSatakunnan pelastuslaitos
Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin
LisätiedotPelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta
Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla
1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla
LisätiedotLUONNOS 7.10.2015 KRISTIINA HAKKALA
Pohjanlahden alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma LUONNOS 7.10.2015 KRISTIINA HAKKALA RAPORTTEJA xx 2015 Pohjanlahden alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan
LisätiedotMERIPELASTUSOPAS SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA
MERIPELASTUSOPAS 2006 SISÄASIAINMINISTERIÖ RAJAVARTIOLAITOKSEN ESIKUNTA Rajavartiolaitos Raja- ja merivartiokoulu PL 5 02151 Espoo Verkkoversio ja päivityssivut: www.raja.fi/meripelastusopas2006 ISBN 952-491-116-7
LisätiedotÖljyntorjunnan perusteet: öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet
Tanja Pirinen / WWF Öljyntorjunnan perusteet: öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Porvoo Mauri Rautkari/WWF-Finland Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljykuljetukset Itämerellä liikkuu jatkuvasti noin
LisätiedotTuhotyö ja tilanteen hallinta
Tuhotyö ja tilanteen hallinta Ylikonstaapeli Anssi Puhakka TEPO/CBRNE koordinaattori Helsingin poliisilaitos, Erityistoimintojen toimintayksikkö 1 Esityksen kulku Tuhotyön / räjähdeiskun uhka ja motiivit
LisätiedotBORIStilannekuvajärjestelmä
BORIStilannekuvajärjestelmä Johdanto järjestelmän perusteisiin Kati Tahvonen, Meri Hietala, Henna Malinen Ympäristövahinkojen torjuntaryhmä Samuli Neuvonen Tietokeskus Mikä on BORIS? Baltic Oil Response
LisätiedotYmpäristövahinkojen torjunnan kansallinen strategia vuoteen 2025
Ympäristövahinkojen torjunnan kansallinen strategia vuoteen 2025 2 Sisällys 1 Visio... 3 2 Johdanto... 3 3 Riskien hallinta... 3 3.1 Kuljetusten määrät... 3 3.2 Päästöt, joiden torjuntaan varaudutaan...
LisätiedotSaaristomeren alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma
RAPORTTEJA 28 2016 Saaristomeren alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma KIMMO PAKARINEN Saaristomeren alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma
LisätiedotVarautuminen sotelainsäädännössä
Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
LisätiedotHE 138/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta
1 (24) Vastine HE 18/2018 vp Hallitusneuvos Ilpo Helismaa HE 18/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi Hallituksen
LisätiedotBORIS-tabletop - harjoitukset
BORIS-tabletop - harjoitukset Sisältö: Luonnos ohjeeksi Järjestäjän muistilista Harjoituksen kulku Liite 1 Liite 2 Liite 3 Tilannekuvatiedon kokoaminen BORIS-järjestelmään BORIS tilannekuvaraportit: Millaisia
LisätiedotPELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA
PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA Loppuraportti (tiivistelmä), Pelastustoimen uudistushanke / poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastuslaitoksen riskianalyysi
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotSISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Ilpo Helismaa
SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Ilpo Helismaa 7.11.2018 SISÄMINISTERIÖN ASETUS PELASTUSTOIMEN SUUNNITELMISTA Yleisperustelut Nykytila Pelastuslain (379/2011) 28 :n 2 momentin mukaan pelastuslaitokselle
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen
LisätiedotEsimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista
20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi
LisätiedotSIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ
KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1
LisätiedotÖljyvahinkotilanteet
Öljyvahinkotilanteet 1 Öljyvahingoista Lähteet: Öljy- ja biopolttoaineala ry, www.ymparisto.fi Mikä on öljyvahinko Öljyvahingossa maahan tai veteen joutunut öljy aiheuttaa ihmisille ja ympäristölle vahinkoa
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotPelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen palvelutason arviointi Hankejohtaja Taito Vainio 1 Käsiteltävät asiat Palvelutasopäätökset nyt Palvelutasopäätökset uudessa järjestelmässä 16.11.2017 OHJEEN RAKENNE 1 Yleistä... 3 1.1 Lainsäädäntö...
LisätiedotT E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N
VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta
LisätiedotVapaaehtoistyön merkitys öljyntorjunnassa
Vapaaehtoistyön merkitys Öljykuljetukset ja öljyntorjuntavalmiudet Itämerellä Kun öljy saavuttaa rannikon - vapaaehtoiset jälkitorjunnassa Jos ja kun avomeren ja rannikkovesien öljyntorjunta ei enää ole
Lisätiedot1600 työtuntia öljyntorjuntaa kokemukset ja kehittämistarpeet
Kuva: Markus Dernjatin/WWF Suomi 1600 työtuntia öljyntorjuntaa kokemukset ja kehittämistarpeet Teemu Niinimäki, WWF WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot Perustettu keväällä 2003 ~ 7826 rekisteröitynyttä
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotMPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet
MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä
LisätiedotLAUSUNTO Ruohikkopalovaroituksesta säätäminen metsäpalovaroitusta vastaavalla tavalla on perusteltu.
pelastusjohtaja 0440-773100 15100 LAHTI Sisäministeriö, kirjaamo kirjaamo@intermin.fi sari.mustila@intermin.fi Pl 26, 00023 VALTIONEUVOSTO HE luonnos laiksi pelastuslain muuttamisesta SM17190871, SMDno-2016-1495
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 236. Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2005 N:o 236 240 SISÄLLYS N:o Sivu 236 Laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen
LisätiedotLaki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta
Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin
LisätiedotETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa
LisätiedotLautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen
HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKUNTATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä xxxkuun xx p:nä 2014 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin liikuntalautakunta ja sen alainen Helsingin kaupungin
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi
14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta
LisätiedotTervetuloa BORIS-koulutukseen!
Tervetuloa BORIS-koulutukseen! Onhan sinulla käyttäjätunnus ja salasana BORISjärjestelmään? BORIS-osoite: https://wwwp5.ymparisto.fi/boris2/ TAI: boris-kayttajat.fi ja linkki BORIS kaikille Vapaata surffailua
LisätiedotViron tasavallan hallitus ja Suomen tasavallan hallitus, jäljempänä osapuolet, jotka
SOPIMUS VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN JA SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN VÄLILLÄ YHTEISTYÖSTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEN, NIIHIN VARAUTUMISEN JA PELASTUSTOIMINNAN ALALLA Viron tasavallan hallitus ja Suomen
LisätiedotSuomen öljyntorjuntavalmius
Suomen öljyntorjuntavalmius 1. Suomen ympäristökeskuksen esittely 2. Öljyvahingon uhka 3. Varautuminen Öljyntorjuntajoukkojen ryhmänjohtajakoulutuksen teoriaosuus WWF 31.10.2011 Meri Hietala SYKE/MK/YVT
LisätiedotLaki laiva-apteekista
Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 489. Laki. aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2000 N:o 489 492 SISÄLLYS N:o Sivu 489 Laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta...
LisätiedotTULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET
TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen
LisätiedotVarautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.
Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu
LisätiedotLautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
3 07 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKUNTATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 18 p:nä 2014 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin liikuntalautakunta ja sen alainen Helsingin
LisätiedotPIENVENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA
PIENVENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 28.7.2011 Tampereen kaupunki Satamatoimisto PL 487 33101 TAMPERE 1 Sisällysluettelo 1) Lainsäädäntö ja valvonta... 3 1.1) Lait ja asetukset... 3 1.2) Valvontatoimenpiteet
LisätiedotViranomaiset kriisissä seminaari. Ensihoitokeskuksen operatiivinen toimintaohje Kj. Pekka Kainu
Viranomaiset kriisissä seminaari 1.9.2016 Kokkolan kaupungintalo, Kaarlelasali Ensihoitokeskuksen operatiivinen toimintaohje 25.8.2016 Kj. Pekka Kainu 1 Lisää otsikko napsauttamalla 2 Johtosuhteet 4. Yleisjohto
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 703. Valtioneuvoston asetus. kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain 20 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2000 N:o 703 708 SISÄLLYS N:o Sivu 703 Valtioneuvoston asetus kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain 20 :n muuttamisesta
Lisätiedot1.3. Tämä liite sekä henkilötietojen käsittelyn kuvaus -liite korvaavat aiemman sopimukseen liitetyn Tietosuojaliitteen.
LiiteSopimusliite JAR1825129 Henkilötietojen käsittelyn ehdot 29.11.201822.10.2018 1 (5) JARDno-2017-1652 1. Yleistä 1.1. Tämä sopimusliite Henkilötietojen käsittelyn ehdot on osa Sopimusta työterveyshuollon
LisätiedotMERIALUEEN YMPÄRISTÖONNETTOMUUKSIEN TORJUNNAN OPERATIIVISEN JOHTOVASTUUN SIIRTOA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI
MERIALUEEN YMPÄRISTÖONNETTOMUUKSIEN TORJUNNAN OPERATIIVISEN JOHTOVASTUUN SIIRTOA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Nykytila... 5 2.1 Ympäristövahinkojen torjunnan nykyjärjestelyt...
LisätiedotPatoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan
Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Suurpadot-Suomen osasto ry: Patojen häiriötilanteiden hallinta 27.3.2015 ENNAKOIVAT ONNEETOMUUDEN SATTUESSA YLEISET
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotYmpäristöterveydenhuollon toimintasääntö
Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon
LisätiedotNatura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007
0 02 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 Tarkastustoimi 1 Tarkastusjärjestelmä 2 Toimiala Helsingin kaupungin ulkoisessa
LisätiedotKUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
KOKKOLAN KAUPUNKI I KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.5.2003, vsto muuttanut 25.10.2010 77.
Lisätiedot