TERVETULOA PALTAMON LUKIOON!... 1 AIHEKOKONAISUUDET... 2 LUKIOIDEN HALLINTO... 3 FILIAALILUKIOT...

Transkriptio

1 Sisällys TERVETULOA PALTAMON LUKIOON!... 1 AIHEKOKONAISUUDET... 2 LUKIOIDEN HALLINTO... 3 FILIAALILUKIOT Suomussalmen lukio Paltamon lukio Puolangan lukio... 6 LUKIOVUODEN AIKATAULUTUS Päivittäinen työaika Kiertotuntikaavio Lyhyet kielet... 8 TOIMINTAOHJEET Ohjausryhmät Oppikirjat Itsenäisesti opiskeltavat kurssit Wilma Poissaolo-ohjeet Opiskelijan oppimisen arviointi Järjestyssääntö OPISKELIJAPALVELUT Kanslia Kuraattori Opinto-ohjaaja Terveydenhoitaja ATK-tukihenkilö OPPIAINEET JA KURSSIT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Pakolliset kurssit Soveltavat kurssit ENGLANNIN KIELI (A1) Pakolliset kurssit Soveltavat kurssit... 18

2 RUOTSIN KIELI (B1) Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Koulukohtaiset soveltavat kurssit SAKSAN KIELI (SA2) Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A2) Syventävät kurssit Soveltavat kurssit SAKSAN KIELI Peruskoulussa 8 lk.lla alkava oppimäärä(b2) Syventävät kurssit SAKSAN KIELI Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Syventävät kurssit Soveltava kurssi RANSKAN KIELI Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Syventävät kurssit VENÄJÄN KIELI (B3) Syventävät kurssit Soveltavat kurssit JAPANIN KIELI ITALIAN KIELI MATEMATIIKKA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Koulukohtaiset soveltavat kurssit MATEMATIIKKA LYHYT OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Koulukohtaiset soveltavat kurssit BIOLOGIA Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltava kurssi... 33

3 MAANTIEDE Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltava kurssi FYSIIKKA Pakollinen kurssi Syventävät kurssit Soveltavat kurssit KEMIA Pakollinen kurssi Syventävä kurssi Soveltavat kurssit USKONTO Evankelis-luterilainen uskonto Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssit ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Pakolliset kurssit FILOSOFIA Pakollinen kurssi Valtakunnalliset syventävät HISTORIA Pakolliset kurssit Syventävät kurssit YHTEISKUNTAOPPI Pakollinen kurssi Syventävät kurssit Soveltavat kurssit PSYKOLOGIA Pakollinen kurssi Syventävät kurssit Soveltavat kurssit... 41

4 MUSIIKKI Pakolliset kurssit Pakollinen / syventävä kurssi KUVATAIDE Pakolliset kurssit Pakollinen / syventävä kurssi Syventävät kurssit Soveltavat kurssit LIIKUNTA Syventävät kurssit LIIKKUVA JA TERVE KOULU Soveltavat kurssit TERVEYSTIETO Syventävät kurssit OPINTO-OHJAUS MUUT SOVELTAVAT KURSSIT KANSALAISOPISTON JA LUKION YHTEISTYÖ YLIOPPILASTUTKINNON SYKSYN 2012 KOEPÄIVÄT YLIOPPILASTUTKINNON KEVÄÄN 2013 KOEPÄIVÄT OPPIKIRJAT

5 1 TERVETULOA PALTAMON LUKIOON! Kesä ei ollut säiden suhteen monellekaan odotusten mukainen, mutta loma ja lomatunnelma ei ole pelkästään auringosta kiinni. Toivottavasti teidän jokaisen kesään on mahtunut monenlaisia tapahtumia, jotka ovat katkaisseet tavanomaiset arkirutiinit ja antaneet voimia uutta lukuvuotta varten. Uutta lukuvuotta voimmekin aloittaa jälleen mukavissa tunnelmissa, kun lukio-opinnot aloittaa 30 uutta opiskelijaa. Voimme tyytyväisenä todeta, että lukiomme opiskelijamäärä on vakiintunut noin 80 opiskelijan tietämille, mikä on erinomainen saavutus kunnan asukaslukuun suhteutettuna. Opettajakunta on säilynyt likipitäen entisellään viime vuoteen verrattuna. Paltamon lukion ylläpitäjä on joulukuun 2012 loppuun asti Kainuun maakunta kuntayhtymä, ja olemme osa filiaalilukiota yhdessä Puolangan ja Suomussalmen lukioiden kanssa. Tammikuun 2013 alussa Kainuun maakunta -kuntayhtymä loppuu ja Paltamon lukion ylläpitäjäksi palaa Paltamon kunta. Paltamon lukio jatkaa tammikuun alusta toimintaansa omana hallinnollisena yksikkönä, vaikka jatkammekin videoneuvotteluopetusyhteistyötä Puolangan ja Suomussalmen kanssa. Itsenäisenä lukiona vastuumme lukiomme kehittämisestä kasvaa, ja kutsunkin kaikki kouluyhteisön jäsenet mukaan ideoimaan Paltamon lukion tulevaisuutta. Yksi alkavan lukuvuoden tärkeimmistä tapahtumista koulussamme on lukiomme 50-vuotisjuhla lokakuussa. Lukiomme nimi oli tuolloin Paltamon yhteislyseo, ja sen ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa syksyllä Kutsumme juhlaan kaikki koulumme entiset opettajat, opiskelijat ja henkilökunnan. Juhlan valmistelu alkaa heti näinä päivinä, ja tähänkin työhön kutsun teitä kaikkia mukaan. Alkavan lukuvuoden yksi painopiste on viime vuoden tapaan hyvinvointi. Siihen liittyy myös kansainvälinen Comenius-hankkeemme, joka jatkuu vielä tämän lukuvuoden. Tämän hankkeen puitteissa on tiedossa matkoja ainakin Italiaan, Saksaan ja Ruotsiin. Uusi alkava projekti on yhdessä Paltamon kylien kanssa toteutettava Ekomuseo-hanke. Ulkomaisena yhteistyökumppanina tässä hankkeessa on Italia, jonne on myös tiedossa vierailuja. Näiden hankkeiden yhteydessä voimme toteuttaa luonnollisella tavalla kansainvälisyyskasvatusta. Yksi toimintatavoitteista on monipuolistaa opetusta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisellä. Tähän kehittämistyöhön Opetushallitus myönsi lukiollemme euroa. Osalla rahoista hankimme uusia laitteita tavoitteiden saavuttamiseksi. Uusi lukuvuosi tulee siis sisältämään juhlia, hyvinvointia, kansainvälisyyttä, uudenlaista oppimista, hyvää yhteistyötä kaikkien koulussa toimivien kesken ja tietysti itse päätyötä eli opiskelua. Suhtaudu opintoihin innolla ja tee parhaasi, se riittää! Päävastuussa opinnoistasi lukiossa olet sinä itse. Koulumme opettajat ja muu henkilökunta auttavat ja tukevat sinua tarvittaessa ilomielin ja kaikin tavoin. Hyvää työvuotta kaikille! Veikko Kärki apulaisrehtori

6 2 AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Viestintä- ja mediaosaaminen Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukioopetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Ydinasioita luokattomasta lukiosta *Luokattomassa lukiossa ei ole pysyviä luokkia, vaan jokainen opiskelija kuuluu ohjausryhmään, jolla on oma ryhmänohjaaja. Ryhmä kokoontuu keskimäärin kerran viikossa ryhmänohjaajan johdolla pohtimaan erilaisia opiskeluun, kurssivalintoihin ja muuhun koulunkäyntiin liittyviä asioita. *Samassa opetusryhmässä (= jonkin oppiaineen kurssilla) voi olla eri vuositason opiskelijoita tai opiskelijoita muista filiaalilukioverkoston kouluista videoneuvottelulaitteiden välityksellä. *Kouluvuosi jaetaan viiteen jaksoon, joissa jokaisessa opiskelijalla on erilainen työjärjestys. Jakson pituus on 7 8 viikkoa. Jakso päättyy koeviikkoon. *Jokaisessa jaksossa suoritetaan eri oppiaineiden kursseja, joihin kuluu oppituntia, joiden pituus on 75 minuuttia. *Kurssitarjotin on lukion tarjoamien kurssien valikko, josta opiskelija valitsee suoritettavat kurssit. Kiertotuntikaavion avulla laaditaan lukujärjestys jokaista jaksoa varten. *Minimikurssimäärä lukioaikana on 75 kurssia, joista kurssia on pakollista. Opiskeluaika on kahdesta neljään vuoteen. Sopiva kurssimäärä on kurssia/ lukuvuosi, jotta opinnot saa suoritettua kolmessa vuodessa. Suoritettujen kurssien määrälle ei ole ylärajaa. *Oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S tai numerolla. *Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto joko kerralla tai kolmelle peräkkäiselle kerralle hajautettuna. *Opiskelijalla on vastuu tekemistään kurssivalinnoista sekä kurssien suorittamisesta aikataulun mukaan.

7 3 LUKIOIDEN HALLINTO Filiaalilukiot kuuluvat Kainuun maakunta kuntayhtymään v loppuun asti. Paltamon lukion ylläpitäjäksi tulee v alussa Paltamon kunta. Lukioiden hallinnosta vastaa maakunnan/kunnan koulutuslautakunta. Koulutustoimialan toimisto PL 400, Opintie 3, Kainuu , faksi Anssi Tuominen, johtaja , Heidi Manninen, toimistosihteeri Riitta Krökki, henkilöstösihteeri Virpi Kaakinen, palkkasihteeri FILIAALILUKIOT rehtori Timo Pulliainen kuraattori Sanna Juttula ATK-tuki Risto Moilanen AINERYHMIEN VETÄJÄT äidinkieli matematiikka, fysiikka, kemia reaaliaineet biologia, maantiede kielet Aino Nuortimo Aila Kupiainen Heikki Nilkku Tuuli Raappana Irene Hämäläinen-Kölhi 1. Suomussalmen lukio Ruukinkatu 3, SUOMUSSALMI kanslia puh , faksi rehtori Pulliainen Timo vararehtori Kupiainen Aila toimistosihteeri Matero Raija opinto-ohjaaja Moisio Aulikki kuraattori Juttula Sanna tietohallinto Moilanen Risto RYHMÄNOHJAAJAT 12A Karjalainen Heli B Raappana Tuuli A Heikkinen Leena B Marttala Anne A Nilkku Heikki B Valtanen Ritva

8 4 OPETTAJAT sähköpostiosoitteet: Heikkinen Kirsti (HEK) saksa, ranska, ruotsi Heikkinen Leena (HEL) ruotsi, venäjä Hietaniemi Tiia (HIT) liikunta Huttu Kimmo (HUK) fysiikka Karjalainen Heli (KAH) uskonto, psykologia, filosofia Kupiainen Aila (KUA) matematiikka, kemia, vararehtori Marttala Anne (MAA) äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito Nilkku Heikki (NIH) hist., yhteiskuntaoppi, terv.tieto Peuravaara Reijo (PER) musiikki Puoskari Anna-Liisa (PUA) englanti Raappana Tuuli (RAT) biologia, maantiede Sallinen Saila (SAS) kuvataide Sang Marco (SAM) liikunta Valtanen Ritva (VAR) matematiikka, fysiikka MUU HENKILÖKUNTA terveydenhoitaja Pyykkönen Eeva vahtimestari Pyykkönen Ari Seppänen Kari laitosmies Moilanen Jouko Räisänen Kari siivous ja keittiö Moilanen Kaisa ja Karvonen Sirkka ruokahuolto, emäntä Härkönen Pirkko/Salonen Pirkko ruokala Siikarannan keskuskeittiö

9 5 2. Paltamon lukio Korpitie 14, Paltamo Kanslia puh , , faksi sähköposti: apulaisrehtori Veikko Kärki , koulusihteeri Aune Kotimäki , opinto-ohjaaja Tapani Karjalainen kuraattori Sanna Juttula terveydenhoitaja Eija Homanen opettajainhuone ATK-tuki Eino Kemppainen RYHMÄNOHJAAJAT 12 Aino Nuortimo 11 Anja Leinonen 10 Suvi Keränen OPETTAJAT sähköposti: Ahonen Pia liikunta Huusko Anna italia Heikura Satu englanti Karjalainen Tapani opinto-ohjaus Karttunen Marjatta fysiikka Keränen Suvi uskonto, psykologia, filosofia Korhonen Markku musiikki Kärki Veikko ranska, ruotsi Lauttamus Maria matematiikka, kemia Leinonen Anja matematiikka Myrskykari Susanna ruotsi Nuortimo Aino äidinkieli, kirjallisuus, viestintä Puominen Kari historia, yhteiskuntaoppi Rahko Mervi kotitalous, terveystieto Rautiainen Anna-Kaisa biologia, maantiede Tajakka-Haapaniemi Erika erityisopetus Turunen Markku liikunta Väisänen Pia kuvataide

10 6 3. Puolangan lukio Koulukatu 2, Puolanka Kanslia , faksi apulaisrehtori Tiina Polvi , kanslia Marjatta Räisänen , opinto-ohjaaja Heikki Niemi kuraattori Sanna Juttula terveydenhoitaja Riitta Kanniainen opettajainhuone RYHMÄNOHJAAJAT 12A Mikko Relander A Henna Holopainen A Raija Parkkinen OPETTAJAT Sähköpostiosoitteet: Anttonen Seppo matematiikka, fysiikka Holopainen Henna matematiikka, fysiikka Hämäläinen-Kölhi Irene englanti, ruotsi Moilanen Tiina kuvataide Mulari Maria liikunta Niemi Heikki opinto-ohjaus Palola Juhani matematiikka, kemia Parkkinen Raija biologia, maantiede Polvi Tiina äidinkieli ja kirjallisuus Relander Mikko uskonto, psykologia, filosofia Rimpinen Erkki musiikki Varpu Ritva terveystieto Virrankari Jukka historia, yhteiskuntaoppi

11 7 LUKIOVUODEN AIKATAULUTUS 1. Päivittäinen työaika japani, italia, tukiopetus, kokoukset ym oppitunti 8.45 päivänavaus Paltamo päivänavaus Puolanka, Suomussalmi oppitunti ruokailu oppitunti oppitunti oppitunti 2. Kiertotuntikaavio maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai ei j ei a ja p 7 ei a ja p 8 7 ei j a = alkavat j = jatkavat p = päättävät Kiertotuntikaaviossa on kurssitarjottimen 1. ja 7. rivien tunneille neljä paikkaa, joista kurssin opetukseen käytetään kolme. Päättävillä (abeilla) ja alkavilla ei ole käytössä maanantaina 1. rivin tunti eikä tiistaina 7. rivin tunti Jatkavilla ei ole käytössä torstaina 7. rivin tunti eikä perjantaina 1. rivin tunti. Näihin kohtiin on sijoitettu kuvataiteen, musiikin ja liikunnan tunteja. Ryhmänohjaustuokio kerran viikossa erikseen sovittavana aikana Opinto-ohjauksen tunteja erikseen ilmoitettuina päivinä Kuraattori Sanna Juttula Suomussalmella tiistaina, torstaina ja parittomien viikkojen maanantaina Puolangalla parillisien viikkojen maanantaina (tarvittaessa useammin) Paltamossa keskiviikkona

12 8 3. Lyhyet kielet Japanin opetus Keskiviikkona ja perjantaina klo Syyslukukaudella kurssi 1, kevätlukukaudella kurssi 2. Etäopetuksen lähetyspaikka on Oulun lyseon lukio. Erika Takahashi puh Sähköposti: twelve Italian opetus Videoneuvotteluopetus Paltamosta Tiistaina ja torstaina klo Syyslukukaudella jatkokurssi, kevätlukukaudella alkeiskurssi Anna Huusko puh TOIMINTAOHJEET 1. Ohjausryhmät Opintojen ohjausta ja asioiden yleistä järjestelyä varten opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin. Ryhmänohjaaja on opiskelijan ensisijainen ohjaaja ja koulunkäynnin sekä opintojen seuraaja. Ryhmä valitsee keskuudestaan kaksi luottamusoppilasta, jotka ovat ryhmän yhdyshenkilöitä ja samalla oppilaskunnan hallituksen jäseniä. Ryhmänohjaustuokio on lukion tärkeä molemminpuolinen informaatiokanava ja sen vuoksi kaikkien läsnäolo on aina välttämätöntä. 2. Oppikirjat Oppikirjat hankkii lukiolainen itse. Jos kurssille on määrätty oppikirja, se on myös hankittava ja se tulee olla mukana kurssin ensimmäisestä tunnista alkaen. Oppikirjaluettelot löytyvät myös internetistä. 3. Itsenäisesti opiskeltavat kurssit Opiskelijalle annetaan mahdollisuus suorittaa kursseja osallistumatta opetukseen. Opiskelija täyttää lomakkeen ja palauttaa sen ryhmänohjaajalle viimeistään jakson viimeisenä keskiviikkona. Anomuksia voi opiskelijalla olla pääsääntöisesti korkeintaan yksi/jakso. Ryhmänohjaaja välittää anomuksen aineen opettajalle, joka hyväksyy/hylkää sen. Aineenopettaja toimittaa päätöksestä kopion rehtorille. Rehtori seuraa suoritusten määrää ja hänellä on oikeus evätä aineenopettajan myöntämä lupa tai myöntää samalle opiskelijalle useampi lupa samaan jaksoon. Opiskelija ottaa yhteyttä aineenopettajaan tai osallistuu kurssin ensimmäiselle oppitunnille saadakseen ohjeet itsenäistä opiskelua varten. Itsenäisen kurssin koe tehdään saman jakson aikana, jolle lupa on myönnetty.

13 4. Wilma Wilma on hallinto-ohjelma Primuksen www-liittymä. Wilman käyttö on turvallista eikä käyttäjän koneelle tarvitse erikseen asentaa mitään. Tarvitaan ainoastaan selain ja käyttäjätunnukset. Liittymää voivat käyttää niin opiskelijat, huoltajat, opettajat kuin kuukin henkilökunta. Kullekin käyttäjäryhmälle määritellään asiat, joita he pääsevät Wilman kautta tekemään ja näkemään. Kaikki Wilman kautta syötetyt ja muokatut tiedot päivittyvät suoraan Primuksen tietokantaan. Yhteinen tietokanta takaa tietojen reaaliaikaisuuden, oikeellisuuden, saatavuuden ja yhtenäisyyden ilman tiedonsiirtoja. Wilman kautta syötetään poissaolomerkintöjä ja kurssiarvosanoja, lähetetään viestejä, ilmoittaudutaan kurssille ja tehdään valintoja. Opiskelijat voivat tarkistaa ja muokata henkilötietojaan, nähdä kurssivalinnat, suoritukset ja työjärjestykset, tulostaa opintorekisteriotteen, lähettää viestejä opettajille, lukea koululta lähetettyjä viestejä ja tarkistaa poissaolonsa. Yhtä opiskelijaa kohden voidaan luoda yksi huoltajatunnus. Huoltajat voivat nähdä Wilmassa opiskelijan työjärjestyksen, valinnat suoritukset, poissaolot ja koululta lähetetyt viestit. Huoltajat voivat lähettää opettajalle viestejä ja selittää alle 18-vuotiaan opiskelija poissaolot, opiskelijan luvalla myös yli 18-vuotiaiden poissaolot. Mahdollisista kurssimuutoksista tulee neuvotella rehtorin kanssa viimeistään ennen jakson alkua edeltävää koeviikkoa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille Wilman käyttö opastetaan ja annetaan käyttäjätunnukset 1. jakson alussa Poissaolo-ohjeet Viite: Lukiolaki / Opiskelijan velvollisuudet: Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Läsnäolovelvollisuus Lukiolain perusteella opiskelijan tulee olla läsnä kurssien oppitunneilla, koeviikon valmistelutunneilla, kurssikokeissa, ryhmäohjauksessa, koulun yhteisissä tilaisuuksissa ja opintomatkoilla. Ajoissa oppitunneille saapuminen ja säännöllinen koulunkäynti osoittavat vastuuntuntoista asennetta opiskeluun ja valmentavat samalla työelämään. Jos opiskelija myöhästyy pätevästä syystä, hän voi mennä oppitunnille häiritsemättä ja kertoa myöhästymisen syyn opettajalle oppitunnin jälkeen. Sairastuminen Sairastumisesta tulee ilmoittaa ryhmäohjaajalle tai lukion kansliaan tai suoraan opettajalle välittömästi. Jos opiskelija sairastuu kesken koulupäivän, hänen tulee ottaa yhteyttä ensisijaisesti kouluterveydenhoitajaan. Yli kolmen päivän poissaolosta tulee hankkia terveydenhoitajan tai lääkärin todistus. Sairauden päätyttyä opiskelija voi halutessaan pyytää tukiopetusta. Muu poissaolo Luvan poissaoloon yksittäiseltä tunnilta myöntää hyväksyttävästä syystä kurssin opettaja. Lupa tulee pyytää ennen oppituntia, jolloin voidaan sopia korvaavista tehtävistä. Luvan korkeintaan kolmen päivän poissaoloon myöntää ryhmäohjaaja ja luvan yli kolmen päivän poissaoloon myöntää rehtori/apulaisrehtori kirjallisen hakemuksen perusteella. Hakemuksen päätös tulee toimittaa ryhmäohjaajalle.

14 Poissaolojen kirjaaminen Wilmaan Opettaja kirjaa opiskelijan kaikki poissaolot Wilmaan. Huoltaja tai 18 vuotta täyttänyt opiskelija selvittää poissaolot Wilmassa. Opettaja/ryhmäohjaaja kuittaa poissaoloselvityksen. Myös poissaolo kurssikokeesta on selvitettävä ko. opettajalle. Yli kolmen päivän poissaolon todistukset ja luvat toimitetaan ryhmäohjaajalle. Poissaolo, tehtävien tekeminen ja kurssin jatkaminen Jos opiskelija on kurssilta poissa, tulee hänen aina esittää kurssin opettajalle, että hän on tehnyt poissaolokertojen tehtävät. Kolmannen poissaolokerran jälkeen opiskelijan tulee pyytää rehtorilta/apulaisrehtorilta kirjallinen lupa saada jatkaa kurssia. Tämä lupa tulee esittää kurssin opettajalle. Poissaolojen vaikutus arviointiin Kurssikokeeseen osallistuminen edellyttää, että kaikki poissaolot on selitetty. Kurssi jätetään arvostelematta, jos opiskelijalla on luvattomia tai selittämättömiä poissaoloja tai jos annetut kurssityöt jäävät tekemättä. Todistukseen merkitään K (keskeytynyt kurssi). Tällöin kurssi on suoritettava uudestaan. Jos opiskelija ei ole hyväksyttävästä syystä ehtinyt tehdä sovittuja tehtäviä, kurssimerkintä voi olla T (täydennettävä kurssi) siihen saakka, kun suoritukset on tehty. Mikäli opiskelija on poissa kurssikokeesta, hänen tulee aina laittaa uusintakuulustelukuoreen kirjallinen selvitys kurssikokeesta poissaolon syystä. Tämä selvitys, esim. poissaolokirja, tulee olla myös 18 vuotta täyttäneillä joko huoltajan, terveydenhoitajan tai lääkärin allekirjoittama. Mikäli selvitys puuttuu, uusintaan osallistumiselle ei ole perustetta, eikä koetta näin ollen opiskelijalle tehdä Opiskelijan oppimisen arviointi Opiskeltu kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Arviointi perustuu lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Kurssien arviointi Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin asteikolla Muiden syventävien ja soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Keskeytetty kurssi = K: Opiskelija on itse keskeyttänyt kurssin tai poissaolojen vuoksi sitä ei voida arvostella. Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudestaan. Täydennettävä kurssi = T: Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana. Erityisestä syystä rehtori/apulaisrehtori/vararehtori voi myöntää aineenopettajaa kuultuaan tätä pidemmän suoritusajan.

15 Poissaolojen vaikutus Jos opiskelijalla on poissaoloja, opettaja voi määrätä hänelle lisätehtäviä poissaolojen korvaamiseksi. Opettaja voi selittämättömien poissaolojen vuoksi jättää kurssin arvostelematta. Tällöin opiskelija joutuu keskeyttämään kurssin ja hän menettää oikeuden osallistua kurssikokeeseen. Keskeytettyä, täydennettävää ja hylättyä kurssia ei lasketa kurssikertymään. Arvosanalla neljä (4) suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy. Etenemiseste Etenemiseste opinnoissa aiheutuu, jos opiskelijalla on oppiaineen pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa enemmän hylättyjä arvosanoja kuin oppiaineen päättöarvosanan saaminen sallii. Hylättyjä sallitaan seuraavasti: jos 1 2 kurssia, 0 hylättyä; jos 3 5 kurssia, 1 hylätty; jos 6 8 kurssia, 2 hylättyä ; jos 9 kurssia tai enemmän, 3 hylättyä. Opiskelija voi etenemisesteestä huolimatta ilmoittautua seuraavalle ko. aineen kurssille ja aloittaa opinnot. Etenemisesteen aiheuttava arvosana on kuitenkin korotettava ennen kuin voi osallistua seuraavan kurssin kurssikokeeseen. Arvosanojen korotus Hylättyä kurssia on mahdollista korottaa kaksi kertaa kahden seuraavan jakson uusintakuulustelussa. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa yhden kerran vuoden kuluessa kurssin suorittamisesta. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Opiskelija voi suorittaa sekä hylätyn että hyväksytyn kurssin uudelleen osallistumalla opetukseen, kun kurssi on tarjolla myöhemmin. Hylätyn arvosanan saaneille suositellaan kurssin uudelleen käymistä. Jaksotodistus Jaksotodistus annetaan opiskelijalle jokaisen jakson jälkeen. Opiskelija liittää jaksotodistuksen portfolioonsa. Alaikäisen opiskelijan jaksotodistuksen huoltaja näkee Wilmassa. Opintojen hyväksiluku Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelija anoo hyväksilukua erillisellä opinto-ohjaajalta saatavalla lomakkeella, johon liitetään todistuskopio hyväksiluettavasta opinnosta. Opinto-ohjaaja valmistelee hyväksiluvut. Päätöksen opintojen hyväksilukemisesta tekee rehtori yhdessä aineenopettajan kanssa. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen arvosanassa ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Päättötodistuksessa numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opintoohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. 11

16 Lukion oppimäärän suoritus Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään 75 kurssia, joista pakollisia kurssia ja syventäviä vähintään 10 kurssia. Maakunnallisista ja oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit Järjestyssääntö Koulutuslautakunta on hyväksynyt järjestyssäännön Järjestyssäännön tavoite Järjestyssäännön noudattaminen varmistaa turvallisen ja viihtyisän opiskeluympäristön. Järjestyssääntö koskee nuorisoasteen lukiokoulutusta, ja se on osa toimintajärjestelmää. Aikuislinjan opiskelijoita koskevat määräykset, jotka liittyvät lukion tiloihin, omaisuuteen ja ulkoalueisiin. Koulutuksen järjestäjä on vahvistanut järjestyssäännön. 2 Järjestyssäännön voimassaolo ja noudattaminen Opiskelijan on noudatettava lukion järjestyssääntöä sekä henkilökunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. Järjestyssääntö on voimassa koulutyöhön kuuluvassa opetuksessa, lukion tiloissa ja tilaisuuksissa, opinto-, kilpailu- ja esiintymismatkoilla, tutustumiskäynneillä sekä lukion ulkoalueilla. Opiskelijan on käyttäydyttävä moitteettomasti sekä turvattava ja edistettävä työrauhaa. Kaikki kouluyhteisön jäsenet huolehtivat siitä, että koulurakennus, luokat ja ympäristö säilyvät turvallisina, siisteinä ja viihtyisinä. Jokainen noudattaa jätehuollosta annettuja ohjeita. Opiskelijoiden on oltava oppitunnin alkaessa opetuspaikassa tehtävät tehtyinä ja tarvittavat välineet mukanaan. Oppitunneille ja kokeisiin saavutaan myöhästymättä. 3 Turvallisuus ja yleinen järjestys Lukion tiloissa ja ulkoalueilla liikutaan rauhallisesti ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Moottoriajoneuvot ja polkupyörät pysäköidään vain niille varatuille paikoille. Äkillisen vaaratilanteen sattuessa on tärkeää, että poistumistiet ja kulkuväylät ovat esteettömiä. Opiskelijan tulee käsitellä lukion omaisuutta huolellisesti. Opiskelijan on korvattava omaisuudelle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412 / 74) mukaisesti. Kaikkia turvallisuusmääräyksiä on ehdottomasti noudatettava. Opiskelijan huolimattomuus ja tahallisuus voivat aiheuttaa sen, että vahingon sattuessa opiskelija ei ole oikeutettu saamaan korvauksia. Tapaturman havainneen opiskelijan on ilmoitettava siitä viipymättä jollekin henkilökuntaan kuuluvalle. Jokainen on velvollinen antamaan tarvittaessa ensiapua ja huolehtimaan loukkaantuneen kuljetuksesta päivystyspoliklinikalle. Tietokonelaitteistot ja ohjelmistot ovat tärkeä osa opetusvälineistöä. Ohjelmistojen asennuksia sekä niiden muutoksia saa suorittaa vain atk -henkilöstön luvalla. Erikoisluokissa havaituista toimintahäiriöistä on ilmoitettava opettajalle tai laitteistojen huollosta vastaaville henkilöille.

17 4 Tupakointi, alkoholi ja huumeet Tupakointi ja nuuskaaminen on kielletty lukion tiloissa, lukion ulkopuolella järjestetyissä koulun tilaisuuksissa sekä lukion ulkoalueilla. Alkoholin, huumeiden ja huumaavasti vaikuttavien aineiden hallussapito ja käyttäminen sekä niiden vaikutuksenalaisena esiintyminen lukion alueella ja sen tilaisuuksissa on kielletty. Huumeiden hallussapidosta ja käyttämisestä ilmoitetaan aina poliisiviranomaiselle. 5 Sitoumus Opiskelija allekirjoittaa lukioon tultuaan sitoumuksen. 6 Ojentaminen ja kurinpito Laiminlyönneistä ja rikkomuksista opiskelijan ojentamiseksi käytettävät menettelyt ovat opiskelijan puhuttelu häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen luokkahuoneesta tai muusta tilasta tai lukion järjestämästä tilaisuudesta rehtorin kirjallinen varoitus määräaikainen erottaminen. 13 OPISKELIJAPALVELUT Opiskelijavalinta Opiskelijat valitaan Kainuun lukioihin yhteisvalinnan kautta. Kainuu ei muodosta yhtenäistä oppilaaksi ottoaluetta, joten opiskelijalla on oikeus hakea haluamiinsa lukioihin. Mikäli lukiossa on tilaa, lukiopaikan voi saada täydennyshaun avulla. Lisäksi vapaita paikkoja voi tiedustella koulun alkaessa. Lisätietoja osoitteesta koulutusnetti.fi Yleistä Lukio-opetus on ilmaista, mutta opiskelussa tarvittavat oppikirjat, laskimet, muistiinpanovälineet ym. opiskelija hankkii ja kustantaa itse. Opiskelijat maksavat ylioppilaskirjoituksiin liittyvät maksut. Opetussuunnitelman mukaiset ammatinvalintaan, kulttuuriin ja kansainvälisyyteen liittyvät opintomatkat ovat maksullisia, lukuun ottamatta abipäiviä Oulussa ja Kajaaniin ammattikorkeakouluun tutustumismatkaa. Koulumatkatuki Koulumatkatuki on tarkoitettu päivittäisten koulumatkojen korvaamiseen. Tuen saamisen ehtona on, että yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 km (kotipihasta koulun pihaan) ja kuukausittainen koulumatkakustannus on vähintään 54. Opiskelijan omavastuu osuus on 43 /kk. Hakemuskaavakkeita ja opastusta saat toimistosihteeriltä sekä Kelalasta Opintotuki Opiskelija voi saada opintotukea peruskoulun jälkeisiin päätoimisiin opintoihin seuraavan kuun alusta, kun täyttää 17 vuotta. Opintotukea voidaan myöntää, jos päätoimiset opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden kokonaislaajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia. Lisäksi päätoimisuuden ehtona on, että opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssille tai kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaa kokeeseen. Kurssille osallistumisella tarkoitetaan yleensä opetukseen osallistumista. Lisätietoa

18 Vakuutukset Lukion opiskelijat vakuutetaan koulutuksen toimialan vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. Vakuutus koskee opiskelijoita opiskeluaikana ja koulumatkoilla sekä opetussuunnitelman mukaisissa työtehtävissä ja opintomatkoilla kotimaassa ja ulkomailla tapaturman varalta. Opiskelijahuolto Lukiolaisia koskevan kouluterveydenhuollon, hammashoidon ja psykososiaalisten palvelujen tuottajana on kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen toimiala. Filiaalilukioilla on yhteinen kuraattori, jonka tehtävänä on tukea opiskelijaa koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Opiskelun edistämiseksi ja opinto-ohjauksen tueksi lukiossa on opiskelijahuoltoryhmä, jossa käsitellään opiskelijoiden asioita moniammatillisesti ja luottamuksellisesti. Opiskelijahuoltoryhmän kokoontumiseen voidaan kutsua tarvittaessa opiskelija ja lisäksi myös vanhemmat. Opiskelijat tulevat ennen opintojensa loppumista päivälukioissa täysi-ikäiseksi, minkä vuoksi opiskelijan itsemääräämisoikeuteen ja yksilön tietosuojaan on kiinnitettävä huomiota. Terveydentilaan liittyvissä asioissa myös alle 18-vuotias voi kieltää asioidensa kertomisen vanhemmilleen tai opettajalle. Opiskelijahuolto pyrkii toimimaan sisäisessä tiedonsiirrossa opiskelijan parhaaksi ja opiskelun edistämiseksi. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Kaikille lukion aloittaville tehdään hyvinvointikysely sekä lukemisen että kirjoittamisen vaikeutta seulova ns. lukitesti. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tulee saada kaikki opettajien tuki. Yksilöllistettyyn joustavaan opetukseen voi sisältyä yksilöllisiä koe- ja oppimistehtäviä, lisäaikaa kokeessa, verkkoympäristöt antavat lisämahdollisuuksia opiskelijan oppimiselle. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla ylioppilastutkintoon liittyviä poikkeusjärjestelyjä anotaan ylioppilastutkintolautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti hyvissä ajoin lääkärintodistukseen vedoten. Opintojen ohjaus Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sitä. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan elämänsuunnittelun ja hallinnan taidoissa sekä ammatillisen suuntautumisen etsimisessä. Oppilaskunta Jokainen lukiolainen kuuluu lukion oppilaskuntaan. Oppilaskunnan tehtävänä on vahvistaa opiskelijoiden yhteistoimintaa ja edistää opiskelua. Oppilaskunta järjestäytyy lukuvuosittain. Luokat vallitsevat edustajansa oppilaskunnan hallitukseen. Puheenjohtaja valitaan oppilaskunnan yleiskokouksessa. Oppilaskunta laatii säännöt ja toimintasuunnitelman. Oppilaskunnan hallitus käyttää oppilaskunnan valtaa ja puhevaltaa. Toiminta dokumentoidaan (pöytäkirjat, toimintakertomukset). Kainuun lukioiden oppilaskunnat pitävät yhteyttä keskenään. Oppilaskunnan hallitus nimittää oppilaskunnan edustajat erilaisiin virallisiin koulua ja opiskelua koskeviin elimiin. Oppilaskunnan hallitus käyttää opiskelijoidenääntä esimerkiksi vuosittaisia työaikoja ja opetussuunnitelman asioita päätettäessä. Lain mukainen opiskelijoiden kuuleminen toteutuu välillisen demokratian mukaisesti oppilaskunnan hallitusten tai heidän nimeämisensä opiskelijoiden kautta. Oppilaskunnan edustajat voivat osallistua 14

19 opettajienkokouksiin. Oppilaskunnan hallitus järjestää erilaisia tapahtumia ja osallistuvat markkinointiin. Oppilaskunnan toiminnasta vastaa oppilaskunnan ohjaava opettaja Kanslia Koulusihteeri Aune Kotimäki puh Kansliassa hoidetaan koulumatka- ja opintotukiasiat, opiskelutodistukset, Wilma-tunnukset sekä opiskelijalle että huoltajalle. Koulusihteerin puoleen voin kääntyä kaikenlaisissa kouluun liittyvissä asioissa. 2. Kuraattori Kuraattori Sanna Juttula on tavattavissa keskiviikkoisin. Puh Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja Tapani Karjalainen on tavattavissa kaikkina koulupäivinä Puh Terveydenhoitaja Kouluterveyshoitaja Eija Homanen Puh ATK-tukihenkilö Atk-tukihenkilö Eino Kemppainen vastaa kaikkiin tietotekniikkaa koskeviin kysymyksiin kaikkina koulupäivinä. Puh OPPIAINEET JA KURSSIT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Pakolliset kurssit 1. kurssi: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Äidinkielen ensimmäisellä lukiokurssilla tarkastellaan tekstien merkityksiä ja perusominaisuuksia, kuten tavoitteita ja ympäristöä, jotka ohjaavat tekstin tulkintaa. Opiskelijoiden tekstilajitietämystä pyritään lisäämään, ja lisäksi tarkastellaan erilaisia tekstityyppejä. Kurssilla kerrataan kielenhuollon perusasioita ja syvennetään opiskelijoiden puheviestinnän tietoja ja taitoja. 2. kurssi: Tekstien rakenteita ja merkityksiä Toisella kurssilla keskitytään tarkastelemaan tekstien rakentumista osista, joilla on erilaisia tehtäviä. Tekstien merkitysten tarkastelun yhteydessä syvennetään tietoa tekstin tyylistä ja harjoitellaan täsmällistä, asiatyylistä kirjoittamista tekstitaitovastaamisen ja prosessikirjoittamisen avulla. Kurssilla tutustutaan kirjallisuuden analysoinnin perusasioihin ja syvennetään edelleen opiskelijoiden puheviestintätaitoja.

20 3. kurssi: Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kaunokirjallisuuden tarkastelu on tärkeä osa äidinkielen oppiainetta, joten kolmannella lukiokurssilla keskitytään kaunokirjallisuuden eri lajien erittelyyn ja tulkintaan. Kurssilla kirjoitetaan analyysitekstien lisäksi omia kaunokirjallisia tekstejä, ja puheviestintäosiossa suunnitellaan ja toteutetaan kirjallisuuteen liittyvä luova esitys. Kaunokirjallisuuden lajeista tarkastelun kohteena ovat erityisesti runot, novellit ja näytelmät. 4. kurssi: Tekstit ja vaikuttaminen Vaikuttavuus on tekstien yksi perusominaisuus, johon syvennytään tällä kurssilla. Kurssilla harjoitellaan vaikuttavaa kirjoittamista ja puhumista, ja lisäksi harjoitellaan argumentoinnin analysointia erilaisten vaikuttavien tekstien avulla. Vaikuttamaan pyrkivät tekstilajit ja niiden tyyli sekä tekstuaaliset keinot ovat kurssin keskeistä sisältöä kaunokirjallisuuden vaikuttavuutta kuitenkaan unohtamatta. 5. kurssi: Teksti, tyyli ja konteksti Tekstin tyyli ja sitä ympäröivät tekijät eli sen konteksti ovat tarkasteltavana viidennellä kurssilla. Molemmat vaikuttavat tekstin tulkintaan ja tuottamiseen, joten tavoitteena on, että niiden opiskelun jälkeen opiskelija tiedostaa niihin liittyvät asiat kaikenlaisista teksteistä. Kurssilla tutustutaan myös länsimaisen kirjallisuuden historian pääsuuntauksiin ja kaanoniin, jotta opiskelijalla olisi tietoa, jonka avulla eritellä kontekstia. Pääpaino on tällä kurssilla kaunokirjallisuudessa. 6. kurssi: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Kirjallisuus ja kieli rakentavat kansakunnan ja yksilön identiteettiä, joten viimeisellä pakollisella kurssilla käsitellään suomalaisen kirjallisuuden ja suomen kielen merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle. Opiskelija pohtii kurssilla omaa kielellistä identiteettiään ja asenteitaan. Kurssilla opiskellaan suomalaisen kirjallisuuden historiaa ja pyritään syventämään asioiden suullista esittämistapaa elämyksellisyyden avulla. Syventävät kurssit 7. kurssi: Puheviestinnän taitojen syventäminen Puheviestintä tarkoittaa kaikkea suullista kanssakäymistä, ja siihen liittyy sekä sanallinen että sanaton ilmaisu. Kurssilla pyritään harjoittelemaan erilaisissa puhetilanteissa sekä virallisissa että epävirallisissa toimimista ja korostetaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijan omat kokemukset sekä puheviestintätaitojen heikkoudet ja vahvuudet ovat myös tarkastelun kohteena. 8. kurssi: Tekstitaitojen syventäminen Kurssi valmistaa ylioppilaskirjoitusten tekstitaitokokeeseen, ja sen aikana kerrataan tekstien erittelyn peruskäsitteet ja tavat, jotka on opittu jo pakollisilla kursseilla. Näitä tietoja ja taitoja myös tarkennetaan ja syvennetään. Yksi keskeisin harjoituksen kohde on hyvän tekstitaitovastauksen kirjoittaminen, ja kurssilla kirjoitetaankin monia vastauksia erilaisiin tehtävänantoihin sekä keskitytään myös nopeaan kirjoitusprosessiin. 16

21 9. kurssi: Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Kurssi auttaa valmistautumaan ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen, joten kurssilla kirjoitetaan useita esseitä ylioppilaskokeen käytäntöjen mukaan. Esseekirjoittamisessa auttaa hyvä yleissivistys ja nykykulttuurin ilmiöiden tuntemus, joten tällä kurssilla opiskelijoita ohjataan seuraamaan aikaansa, esimerkiksi mediaa ja nykykirjallisuutta. Esseekirjoittamisessa keskitytään hyvän esseen ominaisuuksiin, erityisesti pohdinnan kypsyyteen ja syvällisyyteen, sillä äidinkielen ylioppilaskoe on aineen opiskelussa hankittuja tietoja ja taitoja mittaava koe mutta samalla myös kypsyyskoe. 17 Soveltavat kurssit 10. kurssi: Kielenhuolto (ÄI10) 0,5 kurssia Kielenhuollon kurssilla opiskellaan sellaisia kielenhuollon asioita, joita ei pakollisilla kursseilla ole käyty läpi. Myös kielenhuollon perusasioita kerrataan. Kurssin opiskelija saa lisävalmiuksia kirjoittaa selkeää ja täsmällistä kieltä, joka on kaiken kirjoittamisen perusta, sillä ilman selkeää ja virheetöntä kielenkäyttöä tekstin sisältö jää usein epäselväksi. Kurssilla käytetään erilaisia työtapoja, eli opiskelu ei ole pelkkää sääntöjen opettelua ja kielenhuoltotehtävien tekemistä. Kurssi sopii toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoille, ja se on soveltava, eli siitä ei järjestetä koetta eikä siinä ole numeroarviointia. 12. kurssi: Kirjallisuuteen perehtyminen (ÄI12) Asetetaan lukukokemus etusijaan ja tutustutaan erilaisiin kirjoihin. Voidaan keskittyä vain itseä taatusti kiinnostavaan kirjallisuuteen ja/tai suorittaa kirjallisuusdiplomi, jossa erityisesti painotetaan merkittävimpänä pidetyn kirjallisuuden tuntemisen yleissivistävää ja mahdollisesti suurta esteettistä arvoa. 13. kurssi: Lehdentekokurssi ( Meidän Kainarin -taittaminen) 17. kurssi: Mediakurssi (ÄI17) Tietoyhteiskunnassa medialta ja sen sisällöiltä ei voi välttyä. Yhä useammassa ammatissa tarvitaan sisällöntuotantotaitoja, joita Median perusteet -kurssilla harjoitellaan. Kurssin sisältöön kuuluu muun muassa lehtijuttujen kirjoittamista, video- ja valokuvaamista, taittamista ja kuvankäsittelyä, tekijänoikeuksiin tutustumista sekä mediakritiikin ja -analyysin perusteita. Opiskelu kurssilla on hyvin käytännönläheistä, eli opiskelijat pääsevät ideoimaan ja toteuttamaan sisältöjä itse omien kiinnostuksenkohteidensa mukaan. Kurssi sopii kaikille lukiolaisille, ja se on soveltava, eli siitä ei järjestetä koetta eikä siinä ole numeroarviointia. ENGLANNIN KIELI (A1) Pakolliset kurssit 1. kurssi: Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

22 2. kurssi: Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. kurssi: Opiskelu ja työ (ENA3) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. 4. kurssi: Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.) 5. kurssi: Kulttuuri (ENA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. 6. kurssi: Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. 7. kurssi: Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. 8. kurssi: Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Soveltavat kurssit 9.kurssi: Rakenteiden ja sanaston kertauskurssi (ENA9) Kurssi on tarkoitettu lukion aloittaville ennen varsinaisten kurssien alkua. Kurssilla kerrataan keskeisin peruskoulun oppiaines ja opetellaan lukion työtapoja. Pääpaino on sanastossa ja rakenteissa, mutta myös kuullunymmärtämistaitoja kehitetään. Arvostellaan suoritettu/hylätty. 18

23 10. kurssi: Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA10) aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailman kuviin liittyvät aiheet kurssi: Kertaus- ja valmennuskurssi yo-kokeiden kynnyksellä (ENA11) 0,5 kurssia Harjoitellaan kuuntelua, kirjoittamista, tekstinymmärtämistä, tiivistelmän tekoa sekä kerrataan kielioppia opiskelijoiden kisakunnon ja tarpeiden mukaan. Suositellaan, että pakolliset ja syventävät kurssit käydään läpi numerojärjestyksessä. RUOTSIN KIELI (B1) Pakolliset kurssit 1. kurssi: Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa oppikirjan kappaleiden ja tehtävien avulla. Suullisen kielitaidon kehittämistä painotetaan tekemällä runsaasti keskusteluharjoituksia ja viestinnällisiä tehtäviä. Myös kirjallista viestintää harjoitellaan kirjoittamalla pienimuotoisia viestejä. Opiskelijoille esitellään taitotasot, jotka ovat lukio-opetuksen tavoitteena. Aihekokonaisuuksista kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sivuavat tätä kurssia. Opiskelijoita pyritään ohjaamaan suullisen kielitaidon arviointiin. 2. kurssi: Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Sanastoa ja rakenteita vahvistetaan edelleen ja kehitetään suullisen viestinnän strategioita runsaiden harjoitusten avulla kiinnittäen huomiota ilmaisuvarmuuteen ja kuullun ymmärtämistä harjoitetaan. Kurssilla kirjoitetaan lyhyitä viestinnällisiä tehtäviä kuten kortteja, kirjeitä ja sähköpostiviestejä. Hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä ja mediaosaaminen huomioidaan aihekokonaisuuksista, kun käsitellään harrastuksia ja vapaa-ajanviettoa. Opettaja ohjaa opiskelijoita hyödyntämään ruotsin kielen asemaa esimerkiksi television ohjelmatarjonnassa. Arvioinnissa painotetaan puheviestintää ja pienimuotoista kirjallista viestintää. 3. kurssi: Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Suomi, suomenruotsalaisuus, pohjoismaisuus ja Suomi osana Eurooppaa ja Suomi pohjoismaisena ja eurooppalaisena valtiona huomioidaan oppisisällössä, jossa korostetaan kulttuuri-identiteettiä ja erilaisten kulttuurien tuntemusta. Viestintästrategioista paneudutaan kirjoittamiseen, esimerkiksi henkilön tai kotiseudun kuvaamiseen ja lukemisen ymmärtämistä painotetaan. Aihekokonaisuuksista aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja teknologia ja yhteiskunta sivuavat kurssin sisältöä. Arviointi keskittyy lukemisen ymmärtämiseen ja suulliseen tuottamiseen. 4. kurssi: Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Kurssin aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä ja ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kurssin tavoitteena oppia ottamaan kantaa yhteiskunnallisista ilmiöistä sekä suullisesti että kirjallisesti. Tällöin aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sopii hyvin kurssin aihepiiriin. Oppilaskeskeiset työtavat korostuvat tällä kurssilla.

24 Edellä mainitun aihekokonaisuuden lisäksi kurssi sivuaa hyvinvointia ja turvallisuutta, kulttuuriidentiteettiä ja kulttuurien tuntemusta ja teknologiaa ja yhteiskuntaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan valmiuteen tuottaa kirjallisia ja suullisia mielipiteen ilmauksia. 5. kurssi: Elinympäristömme (RUB5) Viidennen kurssin aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Ymmärtävän lukemisen strategioiden harjoittaminen painottuu opiskelussa ja kirjallisessa tuottamisessa kiinnitetään huomiota kielen sopivuuteen eri tilanteissa. Aihekokonaisuuksista hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta ja viestintä ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Tämän kurssin jälkeen opiskelijalla tulisi olla kuullun ja luetun ymmärtämistaidoissa toimiva peruskielitaito ja puheen ja kirjoittamisen taidoissa kehittyvä peruskielitaito. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotosten oikeakielisyyteen sekä luetun ja kuullun monipuolisten aihepiirien ymmärtämiseen. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 6. kurssi: Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. 7. kurssi: Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueina ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kuullun- ja tekstinymmärtämisvalmiuksia lisätään mahdollisimman paljon ja suullista tuottamista ja kirjallista ilmaisua vankistetaan ja argumentointia painotetaan. Kurssin tavoitteena on kyetä ymmärtämään esim. uutislähetyksen tai lehtiartikkelin keskeinen sisältö. Kurssilla tehdään vanhoja yo-kirjoitusten tehtäviä ja tutustutaan eri tyyppisiin yo-kokeen tehtäviin. Kurssin päätyttyä opiskelijalla tulisi olla kuullun ja luetun ymmärtämistaidoissa sujuva peruskielitaito ja puheen ja kirjoittamisen tuottamistaidoissa toimiva peruskielitaito. Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä ja mediaosaaminen tulevat esiin kurssilla. Arvioinnissa pyritään huomioimaan kaikki kielitaidon eri osa-alueet. Koulukohtaiset soveltavat kurssit 8. kurssi: Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB8) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti ja paneudutaan erityisesti pohjosmaisen kulttuurin tuntemukseen. Kurssi tarjoaa opiskelijalle hyvät valmiudet valmistaa laajahko tuotos kurssin aihepiirien tarjoamista aiheista. Tällöin opiskelija valitsee esim. jonkun pohjoismaisen taiteilijan, kirjailijan tms., johon hän perehtyy ja laatii kirjallisen tuotoksen tai suullisen esitelmän ja opettelee käyttämään aktiivisesti erilaisia tietolähteitä. Kurssilla vahvistetaan siis toimivan peruskielitaidon 20