TERVETULOA PALTAMON LUKIOON!... 1 AIHEKOKONAISUUDET... 2 LUKIOIDEN HALLINTO... 3 FILIAALILUKIOT...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVETULOA PALTAMON LUKIOON!... 1 AIHEKOKONAISUUDET... 2 LUKIOIDEN HALLINTO... 3 FILIAALILUKIOT..."

Transkriptio

1 Sisällys TERVETULOA PALTAMON LUKIOON!... 1 AIHEKOKONAISUUDET... 2 LUKIOIDEN HALLINTO... 3 FILIAALILUKIOT... 4 Suomussalmen lukio... 4 Paltamon lukio... 5 Puolangan lukio... 6 LUKIOVUODEN AIKATAULUTUS Päivittäinen työaika Kiertotuntikaavio Lyhyet kielet... 8 TOIMINTAOHJEET Ohjausryhmät Oppikirjat Itsenäisesti opiskeltavat kurssit Wilma Poissaolo ohjeet Opiskelijan oppimisen arviointi Järjestyssääntö OPISKELIJAPALVELUT Kanslia Kuraattori Opinto ohjaaja Terveydenhoitaja ATK tukihenkilö OPPIAINEET JA KURSSIT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Pakolliset kurssit Soveltavat kurssit ENGLANNIN KIELI (A1) Pakolliset kurssit Soveltavat kurssit... 17

2 RUOTSIN KIELI (B1) Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Koulukohtaiset soveltavat kurssit SAKSAN KIELI (SA2) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A2) Syventävät kurssit Soveltavat kurssit SAKSAN KIELI Peruskoulussa 8 lk.lla alkava oppimäärä(b2) Syventävät kurssit SAKSAN KIELI Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Syventävät kurssit Soveltava kurssi RANSKAN KIELI Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Syventävät kurssit VENÄJÄN KIELI (B3) Syventävät kurssit Soveltavat kurssit JAPANIN KIELI ESPANJAN KIELI MATEMATIIKKA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Koulukohtaiset soveltavat kurssit MATEMATIIKKA LYHYT OPPIMÄÄRÄ Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Koulukohtaiset soveltavat kurssit BIOLOGIA Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltava kurssi... 30

3 MAANTIEDE Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltava kurssi FYSIIKKA Pakollinen kurssi Syventävät kurssit Soveltavat kurssit KEMIA Pakollinen kurssi Syventävä kurssi Soveltavat kurssit USKONTO Evankelis luterilainen uskonto Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Soveltavat kurssit ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Pakolliset kurssit FILOSOFIA Pakollinen kurssi Valtakunnalliset syventävät HISTORIA Pakolliset kurssit Syventävät kurssit YHTEISKUNTAOPPI Pakollinen kurssi Syventävät kurssit Soveltavat kurssit PSYKOLOGIA Pakollinen kurssi Syventävät kurssit Soveltavat kurssit MUSIIKKI Pakolliset kurssit Pakollinen / syventävä kurssi... 39

4 KUVATAIDE Pakolliset kurssit Pakollinen / syventävä kurssi Syventävät kurssit Soveltavat kurssit LIIKUNTA Syventävät kurssit LIIKKUVA JA TERVE KOULU Soveltavat kurssit TERVEYSTIETO Syventävät kurssit OPINTO OHJAUS MUUT SOVELTAVAT KURSSIT KANSALAISOPISTON JA LUKION YHTEISTYÖ YLIOPPILASTUTKINNON SYKSYN 2011 KOEPÄIVÄT YLIOPPILASTUTKINNON KEVÄÄN 2012 KOEPÄIVÄT OPPIKIRJAT opintovuosi opintovuosi opintovuosi... 50

5 1 TERVETULOA PALTAMON LUKIOON! Viimevuotisen erityisen lämpimän kesän jälkeen uskottiin, että vastaavaa kesää saadaan odottaa seuraavat sata vuotta. Se veikkaus ei kuitenkaan osunut kohdalleen, meidän onneksemme! Saimme jälleen nauttia aurinkoisista ja lämpimistä kesäpäivistä, ja heinäkuu kuului lämpimimpiin kuukausiin 50 vuoden aikajaksolla mitattuna. Rentouttavan loman jälkeen onkin mukava suunnata katseet taas opintoihin. Lukiomme henkilökunnassa on tapahtunut kesän kuluessa suuri muutos, sillä lukion puolella aloittaa työskentelynsä peräti 12 uutta opettajaa. Osalla heistä voi olla opetettavanaan vain yksi lukiokurssi, jotkut ovat taas lukion päätoimisia opettajia. Toivotamme kaikki uudet opettajat lämpimästi tervetulleiksi työskentelemään lukiossamme. Uusien opettajien lisäksi toivotamme erityisen lämpimästi tervetulleiksi kaikki lukion ensimmäiselle vuosikurssille ilmoittautuneet 33 opiskelijaa. On todella hienoa, että kaikki lukiomme aloituspaikat täyttyivät. Runsaalla opiskelijamäärällä pystymme turvaamaan mahdollisimman paljon myös syventäviä ja soveltavia kursseja lähiopetuksena. Alkavan työvuoden painopistealueita lukiossamme ovat hyvinvointi, siihen liittyvä kansainvälinen Comenius projekti ja yhteistyö. Opiskelijoiden hyvinvoinnista on koulussamme huolehtimassa monia ammattilaisia, mutta omasta hyvinvoinnistaan kannattaa jokaisen lukiolaisen huolehtia myös itse. Sopiva työn ja levon suhde on hyvä perusta opinnoissa onnistumiselle. Säännöllinen työnteko edistää myös hyvinvointia ja vähentää stressiä. Comenius projekti tuo koululle vieraita ainakin Ruotsista, Virosta, Saksasta ja Italiasta. Vastaavasti omille opiskelijoillemme tarjoutuu mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi kielitaitoaan hankkeeseen kuuluvilla matkoilla kyseisiin maihin. Kansainvälisyys onkin todella tervetullutta muutaman vuoden tauon jälkeen. Hankkeen teemana on nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Tänä vuonna kiinnitämme myös erityistä huomiota kaikkien kouluyhteisön jäsenten välisen yhteistyön kehittämiseen. Yhdessä ideoiden luomme opinahjostamme entistäkin viihtyisämmän työpaikan meille kaikille. Hyvää työvuotta kaikille! Veikko Kärki apulaisrehtori

6 2 AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Kulttuuri identiteetti ja kulttuurien tuntemus Teknologia ja yhteiskunta Hyvinvointi ja turvallisuus Kestävä kehitys Viestintä ja mediaosaaminen Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja alainen yleissivistys ja riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko opintoihin. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Ydinasioita luokattomasta lukiosta *Luokattomassa lukiossa ei ole pysyviä luokkia, vaan jokainen opiskelija kuuluu ohjausryhmään, jolla on oma ryhmänohjaaja. Ryhmä kokoontuu keskimäärin kerran viikossa ryhmänohjaajan johdolla pohtimaan erilaisia opiskeluun, kurssivalintoihin ja muuhun koulunkäyntiin liittyviä asioita. *Samassa opetusryhmässä (= jonkin oppiaineen kurssilla) voi olla eri vuositason opiskelijoita tai opiskelijoita muista filiaalilukioverkoston kouluista videoneuvottelulaitteiden välityksellä. *Kouluvuosi jaetaan viiteen jaksoon, joissa jokaisessa opiskelijalla on erilainen työjärjestys. Jakson pituus on 7 8 viikkoa. Jakso päättyy koeviikkoon. *Jokaisessa jaksossa suoritetaan eri oppiaineiden kursseja, joihin kuluu oppituntia, joiden pituus on 75 minuuttia. *Kurssitarjotin on lukion tarjoamien kurssien valikko, josta opiskelija valitsee suoritettavat kurssit. Kiertotuntikaavion avulla laaditaan lukujärjestys jokaista jaksoa varten. *Minimikurssimäärä lukioaikana on 75 kurssia, joista kurssia on pakollista. Opiskeluaika on kahdesta neljään vuoteen. Sopiva kurssimäärä on kurssia/ lukuvuosi, jotta opinnot saa suoritettua kolmessa vuodessa. Suoritettujen kurssien määrälle ei ole ylärajaa. *Oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S tai numerolla. *Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto joko kerralla tai kolmelle peräkkäiselle kerralle hajautettuna. *Opiskelijalla on vastuu tekemistään kurssivalinnoista sekä kurssien suorittamisesta aikataulun mukaan.

7 3 LUKIOIDEN HALLINTO Kainuun lukiot kuuluvat Kainuun maakunta kuntayhtymään. Lukioiden hallinnosta vastaa maakunnan koulutuslautakunta KOULUTUSTOIMIALAN MISSIO / PERUSTEHTÄVÄ Kainuun koulutoimiala tuottaa korkeatasoisia toisen asteen koulutuspalveluita. VISIO 2016 Koulutustoimiala on valtakunnallisesti kilpailukykyinen koulutuspalvelujen järjestäjä. Toimintaperiaatteet (arvot) Oikeudenmukaisuus, tuloksellisuus, tulevaisuudenusko, asiakaslähtöisyys, vastuunotto, avoimuus ja luottamus (Ottava) LUKIOKOULUTUKSEN MISSIO / PERUSTEHTÄVÄ Kainuun lukiokoulutus tarjoaa opiskelijoille laaja alaisen yleissivistyksen sekä antaa valmiudet jatko opintoihin yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. VISIO 2016 Valtakunnallisesti kilpailukykyinen lukiokoulutuksen järjestäjä ja kehittäjä Toimintaperiaatteet (arvot) Opiskelukeskeisyys, luottamus, yhteiskuntavastuu ja tuloksellisuus Koulutustoimialan toimisto PL 400, Opintie 3, Kainuu , faksi Anssi Tuominen, johtaja , Aune Kariluoto, kehittämispäällikkö Eeva Meriläinen, hallintosihteeri Heidi Manninen, toimistosihteeri Virpi Kaakinen, palkkasihteeri Koulutuslautakunta Aki Räisänen, puheenjohtaja toimittaja, Kajaani Maija Rissanen opinto ohjaaja, apulaisrehtori Kajaani Marisanna Jarva yrittäjyysvalmentaja, Vuokatti Eero Huusko luokanopettaja, Puolanka Paavo Niemelä hanketarkastaja, Kajaani Marko Niskanen kirvesmies, Sotkamo Mervi Seppänen freelancer, Suomussalmi Olli Leppänen yrittäjyysvalmentaja, yrittäjä, Kajaani Vuokko Matero erikoissairaanhoitaja, apulaisosastonhoitaja Kajaani Arja Immonen, varapuheenjohtaja opettaja, Sotkamo Jaakko Mikkola ammatinvalintapsykologi, Kuhmo

8 4 FILIAALILUKIOT rehtori Timo Pulliainen kuraattori Sanna Juttula ATK tuki Risto Moilanen AINERYHMIEN VETÄJÄT äidinkieli matematiikka, fysiikka, kemia reaaliaineet biologia, maantiede Aino Nuortimo Aila Kupiainen Heikki Nilkku Jaana Sillman OPPILASKUNTIEN PUHEENJOHTAJAT valitaan elokuussa Paltamon lukio Puolangan lukio Suomussalmen lukio Suomussalmen lukio Ruukinkatu 3, SUOMUSSALMI kanslia puh , faksi (08) sähköposti: rehtori Timo Pulliainen vararehtori Aila Kupiainen toimistosihteeri Raija Matero opinto ohjaaja Aulikki Moisio kuraattori Sanna Juttula tietohallinto Risto Moilanen RYHMÄNOHJAAJAT 11A Marjaana Poranen B Suvi Keränen A Heikki Nilkku B Ritva Valtanen A Kirsti Heikkinen B Anna Liisa Puoskari OPETTAJAT sähköpostiosoitteet: Heikkinen Kirsti (HEK) saksa, ranska, ruotsi Hietaniemi Tiia (HIT) liikunta Huttu Kimmo (HUK) fysiikka Keränen Suvi (KSU) uskonto, psykologia, filosofia Kupiainen Aila (KUA) matematiikka, kemia, vararehtori Lahtinen Teresa (LAT) äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito Nilkku Heikki (NIH) historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, terveystieto Peuravaara Reijo (PER) musiikki Poranen Marjaana (POM) ruotsi, venäjä

9 5 Puoskari Anna Liisa (PUA) englanti Sallinen Saila (SAS) kuvataide Sang Marco (SAM) liikunta Sillman Jaana (SIJ) biologia, maantiede Valtanen Ritva (VAR) matematiikka, fysiikka MUU HENKILÖKUNTA terveydenhoitaja Eeva Pyykkönen vahtimestari Ari Pyykkönen laitosmies Jouko Moilanen Kari Seppänen Kari Räisänen ruokahuolto, emäntä Merja Heikkinen ruokala Siikarannan keskuskeittiö siivous ja keittiö Kaisa Moilanen Sirkka Karvonen Paltamon lukio Korpitie 14, Paltamo Kanslia puh , , faksi sähköposti: apulaisrehtori Veikko Kärki , koulusihteeri Aune Kotimäki , opinto ohjaaja Johanna Vasiljev kuraattori Sanna Juttula terveydenhoitaja Eija Homanen opettajainhuone ATK tuki Eino Kemppainen RYHMÄNOHJAAJAT 11 Anja Leinonen 10 Hanna Pasanen 09 Veikko Kärki OPETTAJAT sähköposti: Ahonen Pia liikunta Heikura Satu englanti Juvonen Virpi biologia, maantiede, terv.tieto Karjalainen Anne kotitalous Karjalainen Tapani opinto ohjaus ( asti) Karttunen Marjatta fysiikka Korhonen Markku musiikki Kärki Veikko ranska, ruotsi Lauttamus Maria matematiikka, kemia Leinonen Anja matematiikka Myrskykari Susanna ruotsi Nuortimo Aino äidinkieli, kirjallisuus, viestintä Pasanen Hanna uskonto, psykologia, filosofia Puominen Kari historia, yhteiskuntaoppi

10 6 Sirviö Eija kotitalous Tajakka Haapaniemi Erika erityisopetus Turunen Markku liikunta Vasiljev Johanna opinto ohjaus ( alk.) Väisänen Pia kuvataide Puolangan lukio Koulukatu 2, Puolanka Kanslia , faksi sähköposti: Toimipaikan johtaja Tiina Polvi Kanslia Marjatta Räisänen Opinto ohjaaja Heikki Niemi Opettajainhuone RYHMÄNOHJAAJAT Raija Parkkinen Seppo Anttonen OPETTAJAT Sähköpostiosoitteet: Anttonen Seppo (ANS) matematiikka, fysiikka Hanhela Juha matematiikka Hälinen Mervi biologia, maantiede Hämäläinen Kölhi Irene (HÄI) englanti, ruotsi Lehmikangas Anna (LEA) uskonto, psykologia, filosofia Mulari Maria liikunta Palola Juhani (PAJ) matematiikka, kemia Polvi Tiina äidinkieli ja kirjallisuus Rimpinen Erkki musiikki Suorsa Seija kuvaamataito Virrankari Jukka historia, yhteiskuntaoppi

11 7 LUKIOVUODEN AIKATAULUTUS 1. Päivittäinen työaika japani, mahd. espanja, tukiopetus, kokoukset ym oppitunti 8.45 päivänavaus Paltamo päivänavaus Puolanka, Suomussalmi oppitunti ruokailu oppitunti oppitunti oppitunti 2. Kiertotuntikaavio 1.jakso maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai ei j ei a ja p 7 ei a ja p 8 7 ei j a = alkavat j = jatkavat p = päättävät Kiertotuntikaaviossa on kurssitarjottimen 1. ja 7. rivien tunneille neljä paikkaa, joista kurssin opetukseen käytetään kolme. Päättävillä (abeilla) ja alkavilla ei ole käytössä maanantaina 1. rivin tunti eikä tiistaina 7. rivin tunti Jatkavilla ei ole käytössä torstaina 7. rivin tunti eikä perjantaina 1. rivin tunti. Näihin kohtiin on sijoitettu kuvataiteen, musiikin ja liikunnan tunteja. Ryhmänohjaustuokio kerran viikossa erikseen sovittavana aikana Opinto ohjauksen tunteja erikseen ilmoitettuina päivinä Kuraattori Sanna Juttula Suomussalmella maanantaina, parittomina tiistaina, torstaina ja perjantaina Puolangalla parillisina tiistaina (tarvittaessa useammin) Paltamossa keskiviikkona

12 3. Lyhyet kielet Saksa, ranska ja venäjä Lukuvuonna aloitetaan SAB (saksa) ja VEB (venäjä). 8 kurssia opiskellaan peräkkäisissä jaksoissa kahden lukuvuoden aikana. Lukuvuonna aloitetaan RAB (ranska). 8 kurssia opiskellaan peräkkäisissä jaksoissa kahden lukuvuoden aikana Japani Keskiviikkona ja perjantaina klo Syyslukukaudella kurssi 1, kevätlukukaudella kurssi 2. Videoneuvotteluopetuksen lähetyspaikka on Oulun lyseon lukio. opettaja Erika Takahashi puh Sellukatu 6 A 201, OULU 8 TOIMINTAOHJEET 1. Ohjausryhmät Opintojen ohjausta ja asioiden yleistä järjestelyä varten opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin. Ryhmänohjaaja on opiskelijan ensisijainen ohjaaja ja koulunkäynnin sekä opintojen seuraaja. Ryhmä valitsee keskuudestaan kaksi luottamusoppilasta, jotka ovat ryhmän yhdyshenkilöitä ja samalla oppilaskunnan hallituksen jäseniä. Ryhmänohjaustuokio on lukion tärkeä molemminpuolinen informaatiokanava ja sen vuoksi kaikkien läsnäolo on aina välttämätöntä. 2. Oppikirjat Oppikirjat hankkii lukiolainen itse. Jos kurssille on määrätty oppikirja, se on myös hankittava ja se tulee olla mukana kurssin ensimmäisestä tunnista alkaen. Oppikirjaluettelot löytyvät myös internetistä. 3. Itsenäisesti opiskeltavat kurssit Opiskelijalle annetaan mahdollisuus suorittaa kursseja osallistumatta opetukseen. Opiskelija täyttää lomakkeen ja palauttaa sen ryhmänohjaajalle viimeistään jakson viimeisenä keskiviikkona. Anomuksia voi opiskelijalla olla pääsääntöisesti korkeintaan yksi/jakso. Ryhmänohjaaja välittää anomuksen aineen opettajalle, joka hyväksyy/hylkää sen. Aineenopettaja toimittaa päätöksestä kopion rehtorille. Rehtori seuraa suoritusten määrää ja hänellä on oikeus evätä aineenopettajan myöntämä lupa tai myöntää samalle opiskelijalle useampi lupa samaan jaksoon. Opiskelija ottaa yhteyttä aineenopettajaan tai osallistuu kurssin ensimmäiselle oppitunnille saadakseen ohjeet itsenäistä opiskelua varten. Itsenäisen kurssin koe tehdään saman jakson aikana, jolle lupa on myönnetty. 4. Wilma Wilma on hallinto ohjelma Primuksen www liittymä. Wilman käyttö on turvallista eikä käyttäjän koneelle tarvitse erikseen asentaa mitään. Tarvitaan ainoastaan selain ja käyttäjätunnukset. Liittymää voivat käyttää niin opiskelijat, huoltajat, opettajat kuin kuukin henkilökunta. Kullekin käyttäjäryhmälle määritellään asiat, joita he pääsevät Wilman kautta tekemään ja näkemään. Kaikki Wilman kautta syötetyt ja muokatut tiedot päivittyvät suoraan Primuksen tietokantaan. Yhteinen tietokanta takaa tietojen reaaliaikaisuuden, oikeellisuuden, saatavuuden ja yhtenäisyyden ilman tiedonsiirtoja. Wilman kautta syötetään poissaolomerkintöjä ja kurssiarvosanoja, lähetetään viestejä, ilmoittaudutaan kurssille ja tehdään valintoja. Opiskelijat voivat tarkistaa ja muokata henkilötietojaan, nähdä kurssivalinnat, suoritukset ja työjärjestykset, tulostaa opintorekisteriotteen, lähettää viestejä opettajille, lukea koululta lähetettyjä viestejä ja tarkistaa poissaolonsa.

13 Yhtä opiskelijaa kohden voidaan luoda yksi huoltajatunnus. Huoltajat voivat nähdä Wilmassa opiskelijan työjärjestyksen, valinnat suoritukset, poissaolot ja koululta lähetetyt viestit. Huoltajat voivat lähettää opettajalle viestejä ja selittää alle 18 vuotiaan opiskelija poissaolot, opiskelijan luvalla myös yli 18 vuotiaiden poissaolot. Mahdollisista kurssimuutoksista tulee neuvotella rehtorin kanssa viimeistään ennen jakson alkua edeltävää koeviikkoa. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille Wilman käyttö opastetaan ja annetaan käyttäjätunnukset 1. jakson alussa Poissaolo ohjeet Viite: Lukiolaki / Opiskelijan velvollisuudet: Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Läsnäolovelvollisuus Lukiolain perusteella opiskelijan tulee olla läsnä kurssien oppitunneilla, koeviikon valmistelutunneilla, kurssikokeissa, ryhmäohjauksessa, koulun yhteisissä tilaisuuksissa ja opintomatkoilla. Ajoissa oppitunneille saapuminen ja säännöllinen koulunkäynti osoittavat vastuuntuntoista asennetta opiskeluun ja valmentavat samalla työelämään. Jos opiskelija myöhästyy pätevästä syystä, hän voi mennä oppitunnille häiritsemättä ja kertoa myöhästymisen syyn opettajalle oppitunnin jälkeen. Sairastuminen Sairastumisesta tulee ilmoittaa ryhmäohjaajalle tai lukion kansliaan tai suoraan opettajalle välittömästi. Jos opiskelija sairastuu kesken koulupäivän, hänen tulee ottaa yhteyttä ensisijaisesti kouluterveydenhoitajaan. Yli kolmen päivän poissaolosta tulee hankkia terveydenhoitajan tai lääkärin todistus. Sairauden päätyttyä opiskelija voi halutessaan pyytää tukiopetusta. Muu poissaolo Luvan poissaoloon yksittäiseltä tunnilta myöntää hyväksyttävästä syystä kurssin opettaja. Lupa tulee pyytää ennen oppituntia, jolloin voidaan sopia korvaavista tehtävistä. Luvan korkeintaan kolmen päivän poissaoloon myöntää ryhmäohjaaja ja luvan yli kolmen päivän poissaoloon myöntää rehtori/apulaisrehtori kirjallisen hakemuksen perusteella. Hakemuksen päätös tulee toimittaa ryhmäohjaajalle. Poissaolojen kirjaaminen Wilmaan Opettaja kirjaa opiskelijan kaikki poissaolot Wilmaan. Huoltaja tai 18 vuotta täyttänyt opiskelija selvittää poissaolot Wilmassa. Opettaja/ryhmäohjaaja kuittaa poissaoloselvityksen. Myös poissaolo kurssikokeesta on selvitettävä ko. opettajalle. Yli kolmen päivän poissaolon todistukset ja luvat toimitetaan ryhmäohjaajalle. Poissaolo, tehtävien tekeminen ja kurssin jatkaminen Jos opiskelija on kurssilta poissa, tulee hänen aina esittää kurssin opettajalle, että hän on tehnyt poissaolokertojen tehtävät. Kolmannen poissaolokerran jälkeen opiskelijan tulee pyytää rehtorilta/apulaisrehtorilta kirjallinen lupa saada jatkaa kurssia. Tämä lupa tulee esittää kurssin opettajalle. Poissaolojen vaikutus arviointiin Kurssikokeeseen osallistuminen edellyttää, että kaikki poissaolot on selitetty. Kurssi jätetään arvostelematta, jos opiskelijalla on luvattomia tai selittämättömiä poissaoloja tai jos annetut kurssityöt jäävät tekemättä. Todistukseen merkitään K (keskeytynyt kurssi). Tällöin kurssi on suoritettava uudestaan. Jos opiskelija ei ole hyväksyttävästä syystä ehtinyt tehdä sovittuja tehtäviä, kurssimerkintä voi olla T (täydennettävä kurssi) siihen saakka, kun suoritukset on tehty.

14 10 Mikäli opiskelija on poissa kurssikokeesta, hänen tulee aina laittaa uusintakuulustelukuoreen kirjallinen selvitys kurssikokeesta poissaolon syystä. Tämä selvitys, esim. poissaolokirja, tulee olla myös 18 vuotta täyttäneillä joko huoltajan, terveydenhoitajan tai lääkärin allekirjoittama. Mikäli selvitys puuttuu, uusintaan osallistumiselle ei ole perustetta, eikä koetta näin ollen opiskelijalle tehdä. 6. Opiskelijan oppimisen arviointi Opiskeltu kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Arviointi perustuu lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Kurssien arviointi Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin asteikolla Muiden syventävien ja soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Keskeytetty kurssi = K: Opiskelija on itse keskeyttänyt kurssin tai poissaolojen vuoksi sitä ei voida arvostella. Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudestaan. Täydennettävä kurssi = T: Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana. Erityisestä syystä rehtori/apulaisrehtori/vararehtori voi myöntää aineenopettajaa kuultuaan tätä pidemmän suoritusajan. Poissaolojen vaikutus Jos opiskelijalla on poissaoloja, opettaja voi määrätä hänelle lisätehtäviä poissaolojen korvaamiseksi. Opettaja voi selittämättömien poissaolojen vuoksi jättää kurssin arvostelematta. Tällöin opiskelija joutuu keskeyttämään kurssin ja hän menettää oikeuden osallistua kurssikokeeseen. Keskeytettyä, täydennettävää ja hylättyä kurssia ei lasketa kurssikertymään. Arvosanalla neljä (4) suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy. Etenemiseste Etenemiseste opinnoissa aiheutuu, jos opiskelijalla on oppiaineen pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa enemmän hylättyjä arvosanoja kuin oppiaineen päättöarvosanan saaminen sallii. Hylättyjä sallitaan seuraavasti: jos 1 2 kurssia, 0 hylättyä; jos 3 5 kurssia, 1 hylätty; jos 6 8 kurssia, 2 hylättyä ; jos 9 kurssia tai enemmän, 3 hylättyä. Opiskelija voi etenemisesteestä huolimatta ilmoittautua seuraavalle ko. aineen kurssille ja aloittaa opinnot. Etenemisesteen aiheuttava arvosana on kuitenkin korotettava ennen kuin voi osallistua seuraavan kurssin kurssikokeeseen. Arvosanojen korotus Hylättyä kurssia on mahdollista korottaa kaksi kertaa kahden seuraavan jakson uusintakuulustelussa. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa yhden kerran vuoden kuluessa kurssin suorittamisesta. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Opiskelija voi suorittaa sekä hylätyn että hyväksytyn kurssin uudelleen osallistumalla opetukseen, kun kurssi on tarjolla myöhemmin. Hylätyn arvosanan saaneille suositellaan kurssin uudelleen käymistä.

15 Jaksotodistus Jaksotodistus annetaan opiskelijalle jokaisen jakson jälkeen. Opiskelija liittää jaksotodistuksen portfolioonsa. Alaikäisen opiskelijan jaksotodistuksen huoltaja näkee Wilmassa. Opintojen hyväksiluku Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelija anoo hyväksilukua erillisellä opinto ohjaajalta saatavalla lomakkeella, johon liitetään todistuskopio hyväksiluettavasta opinnosta. Opinto ohjaaja valmistelee hyväksiluvut. Päätöksen opintojen hyväksilukemisesta tekee rehtori yhdessä aineenopettajan kanssa. Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen arvosanassa ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Päättötodistuksessa numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opintoohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Lukion oppimäärän suoritus Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto ohjelmaan kuuluvia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään 75 kurssia, joista pakollisia kurssia ja syventäviä vähintään 10 kurssia. Maakunnallisista ja oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit Järjestyssääntö Koulutuslautakunta on hyväksynyt järjestyssäännön Järjestyssäännön tavoite Järjestyssäännön noudattaminen varmistaa turvallisen ja viihtyisän opiskeluympäristön. Järjestyssääntö koskee nuorisoasteen lukiokoulutusta, ja se on osa toimintajärjestelmää. Aikuislinjan opiskelijoita koskevat määräykset, jotka liittyvät lukion tiloihin, omaisuuteen ja ulkoalueisiin. Koulutuksen järjestäjä on vahvistanut järjestyssäännön. 2 Järjestyssäännön voimassaolo ja noudattaminen Opiskelijan on noudatettava lukion järjestyssääntöä sekä henkilökunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. Järjestyssääntö on voimassa koulutyöhön kuuluvassa opetuksessa, lukion tiloissa ja tilaisuuksissa, opinto, kilpailu ja esiintymismatkoilla, tutustumiskäynneillä sekä lukion ulkoalueilla. Opiskelijan on käyttäydyttävä moitteettomasti sekä turvattava ja edistettävä työrauhaa. Kaikki kouluyhteisön jäsenet huolehtivat siitä, että koulurakennus, luokat ja ympäristö säilyvät turvallisina, siisteinä ja viihtyisinä. Jokainen noudattaa jätehuollosta annettuja ohjeita. Opiskelijoiden on oltava oppitunnin alkaessa opetuspaikassa tehtävät tehtyinä ja tarvittavat välineet mukanaan. Oppitunneille ja kokeisiin saavutaan myöhästymättä. 3 Turvallisuus ja yleinen järjestys Lukion tiloissa ja ulkoalueilla liikutaan rauhallisesti ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Moottoriajoneuvot ja polkupyörät pysäköidään vain niille varatuille paikoille. Äkillisen vaaratilanteen sattuessa on tärkeää, että poistumistiet ja kulkuväylät ovat esteettömiä. Opiskelijan tulee käsitellä lukion omaisuutta huolellisesti. Opiskelijan on korvattava omaisuudelle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412 / 74) mukaisesti.

16 Kaikkia turvallisuusmääräyksiä on ehdottomasti noudatettava. Opiskelijan huolimattomuus ja tahallisuus voivat aiheuttaa sen, että vahingon sattuessa opiskelija ei ole oikeutettu saamaan korvauksia. Tapaturman havainneen opiskelijan on ilmoitettava siitä viipymättä jollekin henkilökuntaan kuuluvalle. Jokainen on velvollinen antamaan tarvittaessa ensiapua ja huolehtimaan loukkaantuneen kuljetuksesta päivystyspoliklinikalle. Tietokonelaitteistot ja ohjelmistot ovat tärkeä osa opetusvälineistöä. Ohjelmistojen asennuksia sekä niiden muutoksia saa suorittaa vain atk henkilöstön luvalla. Erikoisluokissa havaituista toimintahäiriöistä on ilmoitettava opettajalle tai laitteistojen huollosta vastaaville henkilöille. 4 Tupakointi, alkoholi ja huumeet Tupakointi ja nuuskaaminen on kielletty lukion tiloissa, lukion ulkopuolella järjestetyissä koulun tilaisuuksissa sekä lukion ulkoalueilla. Alkoholin, huumeiden ja huumaavasti vaikuttavien aineiden hallussapito ja käyttäminen sekä niiden vaikutuksenalaisena esiintyminen lukion alueella ja sen tilaisuuksissa on kielletty. Huumeiden hallussapidosta ja käyttämisestä ilmoitetaan aina poliisiviranomaiselle. 5 Sitoumus Opiskelija allekirjoittaa lukioon tultuaan sitoumuksen. 6 Ojentaminen ja kurinpito Laiminlyönneistä ja rikkomuksista opiskelijan ojentamiseksi käytettävät menettelyt ovat opiskelijan puhuttelu häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen luokkahuoneesta tai muusta tilasta tai lukion järjestämästä tilaisuudesta rehtorin kirjallinen varoitus määräaikainen erottaminen. 12 OPISKELIJAPALVELUT Opiskelijavalinta Opiskelijat valitaan Kainuun lukioihin yhteisvalinnan kautta. Kainuu ei muodosta yhtenäistä oppilaaksi ottoaluetta, joten opiskelijalla on oikeus hakea haluamiinsa lukioihin. Mikäli lukiossa on tilaa, lukiopaikan voi saada täydennyshaun avulla. Lisäksi vapaita paikkoja voi tiedustella koulun alkaessa. Lisätietoja osoitteesta koulutusnetti.fi Yleistä Lukio opetus on ilmaista, mutta opiskelussa tarvittavat oppikirjat, laskimet, muistiinpanovälineet ym. opiskelija hankkii ja kustantaa itse. Opiskelijat maksavat ylioppilaskirjoituksiin liittyvät maksut. Opetussuunnitelman mukaiset ammatinvalintaan, kulttuuriin ja kansainvälisyyteen liittyvät opintomatkat ovat maksullisia, lukuun ottamatta abipäiviä Oulussa ja Kajaaniin ammattikorkeakouluun tutustumismatkaa. Koulumatkatuki Koulumatkatuki on tarkoitettu päivittäisten koulumatkojen korvaamiseen. Tuen saamisen ehtona on, että yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 km (kotipihasta koulun pihaan) ja kuukausittainen koulumatkakustannus on vähintään 54. Opiskelijan omavastuu osuus on 43 /kk. Hakemuskaavakkeita ja opastusta saat toimistosihteeriltä sekä Kelalasta

17 Opintotuki Opiskelija voi saada opintotukea peruskoulun jälkeisiin päätoimisiin opintoihin seuraavan kuun alusta, kun täyttää 17 vuotta. Opintotukea voidaan myöntää, jos päätoimiset opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Lukio opinnot ovat päätoimisia, jos niiden kokonaislaajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia. Lisäksi päätoimisuuden ehtona on, että opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssille tai kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaa kokeeseen. Kurssille osallistumisella tarkoitetaan yleensä opetukseen osallistumista. Lisätietoa Vakuutukset Lukion opiskelijat vakuutetaan koulutuksen toimialan vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. Vakuutus koskee opiskelijoita opiskeluaikana ja koulumatkoilla sekä opetussuunnitelman mukaisissa työtehtävissä ja opintomatkoilla kotimaassa ja ulkomailla tapaturman varalta. Opiskelijahuolto Lukiolaisia koskevan kouluterveydenhuollon, hammashoidon ja psykososiaalisten palvelujen tuottajana on kuntayhtymän sosiaali ja terveystoimen toimiala. Filiaalilukioilla on yhteinen kuraattori, jonka tehtävänä on tukea opiskelijaa koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Opiskelun edistämiseksi ja opinto ohjauksen tueksi lukiossa on opiskelijahuoltoryhmä, jossa käsitellään opiskelijoiden asioita moniammatillisesti ja luottamuksellisesti. Opiskelijahuoltoryhmän kokoontumiseen voidaan kutsua tarvittaessa opiskelija ja lisäksi myös vanhemmat. Opiskelijat tulevat ennen opintojensa loppumista päivälukioissa täysi ikäiseksi, minkä vuoksi opiskelijan itsemääräämisoikeuteen ja yksilön tietosuojaan on kiinnitettävä huomiota. Terveydentilan liittyvissä asioissa myös alle 18 vuotias voi kieltää asioidensa kertomisen vanhemmilleen tai opettajalle. Opiskelijahuolto pyrkii toimimaan sisäisessä tiedonsiirrossa opiskelijan parhaaksi ja opiskelun edistämiseksi. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat Kaikille lukion aloittaville tehdään hyvinvointikysely sekä lukemisen että kirjoittamisen vaikeutta seulova ns. lukitesti. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tulee saada kaikki opettajien tuki. Yksilöllistettyyn joustavaan opetukseen voi sisältyä yksilöllisiä koe ja oppimistehtäviä, lisäaikaa kokeessa, verkkoympäristöt antavat lisämahdollisuuksia opiskelijan oppimiselle. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla ylioppilastutkintoon liittyviä poikkeusjärjestelyjä anotaan ylioppilastutkintolautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti hyvissä ajoin lääkärintodistukseen vedoten. Opintojen ohjaus Opinto ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sitä. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan elämänsuunnittelun ja hallinnan taidoissa sekä ammatillisen suuntautumisen etsimisessä. Oppilaskunta Jokainen lukiolainen kuuluu lukion oppilaskuntaan. Oppilaskunnan tehtävänä on vahvistaa opiskelijoiden yhteistoimintaa ja edistää opiskelua. Oppilaskunta järjestäytyy lukuvuosittain. Luokat vallitsevat edustajansa oppilaskunnan hallitukseen. Puheenjohtaja valitaan oppilaskunnan yleiskokouksessa. Oppilaskunta laatii säännöt ja toimintasuunnitelman. Oppilaskunnan hallitus käyttää oppilaskunnan valtaa ja puhevaltaa. Toiminta dokumentoidaan (pöytäkirjat, toimintakertomukset). Kainuun lukioiden oppilaskunnat pitävät yhteyttä keskenään. 13

18 Oppilaskunnan hallitus nimittää oppilaskunnan edustajat erilaisiin virallisiin koulua ja opiskelua koskeviin elimiin. Oppilaskunnan hallitus käyttää opiskelijoidenääntä esimerkiksi vuosittaisia työaikoja ja opetussuunnitelman asioita päätettäessä. Lain mukainen opiskelijoiden kuuleminen toteutuu välillisen demokratian mukaisesti oppilaskunnan hallitusten tai heidän nimeämisensä opiskelijoiden kautta. Oppilaskunnan edustajat voivat osallistua opettajien kokouksiin. Oppilaskunnan hallitus järjestää erilaisia tapahtumia ja osallistuvat markkinointiin. Oppilaskunnan toiminnasta vastaa oppilaskunnan ohjaava opettaja Kanslia Koulusihteeri Aune Kotimäki puh Kansliassa hoidetaan koulumatka ja opintotukiasiat, opiskelutodistukset, Wilma tunnukset sekä opiskelijalle että huoltajalle. Koulusihteerin puoleen voin kääntyä kaikenlaisissa kouluun liittyvissä asioissa. 2. Kuraattori Kuraattori Sanna Juttula on tavattavissa keskiviikkoisin. Puh Opinto ohjaaja Opinto ohjaaja Tapani Karjalainen on tavattavissa kaikkina koulupäivinä Puh Terveydenhoitaja Kouluterveyshoitaja Eija Homanen Puh ATK tukihenkilö Atk tukihenkilö Eino Kemppainen vastaa kaikkiin tietotekniikkaa koskeviin kysymyksiin kaikkina koulupäivinä. Puh OPPIAINEET JA KURSSIT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Pakolliset kurssit 1. kurssi: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Äidinkielen ensimmäisellä lukiokurssilla tarkastellaan tekstien merkityksiä ja perusominaisuuksia, kuten tavoitteita ja ympäristöä, jotka ohjaavat tekstin tulkintaa. Opiskelijoiden tekstilajitietämystä pyritään lisäämään, ja lisäksi tarkastellaan erilaisia tekstityyppejä. Kurssilla kerrataan kielenhuollon perusasioita ja syvennetään opiskelijoiden puheviestinnän tietoja ja taitoja. 2. kurssi: Tekstien rakenteita ja merkityksiä Toisella kurssilla keskitytään tarkastelemaan tekstien rakentumista osista, joilla on erilaisia tehtäviä. Tekstien merkitysten tarkastelun yhteydessä syvennetään tietoa tekstin tyylistä ja harjoitellaan täsmällistä, asiatyylistä kirjoittamista tekstitaitovastaamisen ja prosessikirjoittamisen avulla. Kurssilla tutustutaan kirjallisuuden analysoinnin perusasioihin ja syvennetään edelleen opiskelijoiden puheviestintätaitoja.

19 3. kurssi: Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kaunokirjallisuuden tarkastelu on tärkeä osa äidinkielen oppiainetta, joten kolmannella lukiokurssilla keskitytään kaunokirjallisuuden eri lajien erittelyyn ja tulkintaan. Kurssilla kirjoitetaan analyysitekstien lisäksi omia kaunokirjallisia tekstejä, ja puheviestintäosiossa suunnitellaan ja toteutetaan kirjallisuuteen liittyvä luova esitys. Kaunokirjallisuuden lajeista tarkastelun kohteena ovat erityisesti runot, novellit ja näytelmät. 4. kurssi: Tekstit ja vaikuttaminen Vaikuttavuus on tekstien yksi perusominaisuus, johon syvennytään tällä kurssilla. Kurssilla harjoitellaan vaikuttavaa kirjoittamista ja puhumista, ja lisäksi harjoitellaan argumentoinnin analysointia erilaisten vaikuttavien tekstien avulla. Vaikuttamaan pyrkivät tekstilajit ja niiden tyyli sekä tekstuaaliset keinot ovat kurssin keskeistä sisältöä kaunokirjallisuuden vaikuttavuutta kuitenkaan unohtamatta. 5. kurssi: Teksti, tyyli ja konteksti Tekstin tyyli ja sitä ympäröivät tekijät eli sen konteksti ovat tarkasteltavana viidennellä kurssilla. Molemmat vaikuttavat tekstin tulkintaan ja tuottamiseen, joten tavoitteena on, että niiden opiskelun jälkeen opiskelija tiedostaa niihin liittyvät asiat kaikenlaisista teksteistä. Kurssilla tutustutaan myös länsimaisen kirjallisuuden historian pääsuuntauksiin ja kaanoniin, jotta opiskelijalla olisi tietoa, jonka avulla eritellä kontekstia. Pääpaino on tällä kurssilla kaunokirjallisuudessa. 6. kurssi: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Kirjallisuus ja kieli rakentavat kansakunnan ja yksilön identiteettiä, joten viimeisellä pakollisella kurssilla käsitellään suomalaisen kirjallisuuden ja suomen kielen merkitystä yksilölle ja yhteiskunnalle. Opiskelija pohtii kurssilla omaa kielellistä identiteettiään ja asenteitaan. Kurssilla opiskellaan suomalaisen kirjallisuuden historiaa ja pyritään syventämään asioiden suullista esittämistapaa elämyksellisyyden avulla. Syventävät kurssit 7. kurssi: Puheviestinnän taitojen syventäminen Puheviestintä tarkoittaa kaikkea suullista kanssakäymistä, ja siihen liittyy sekä sanallinen että sanaton ilmaisu. Kurssilla pyritään harjoittelemaan erilaisissa puhetilanteissa sekä virallisissa että epävirallisissa toimimista ja korostetaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijan omat kokemukset sekä puheviestintätaitojen heikkoudet ja vahvuudet ovat myös tarkastelun kohteena. 8. kurssi: Tekstitaitojen syventäminen Kurssi valmistaa ylioppilaskirjoitusten tekstitaitokokeeseen, ja sen aikana kerrataan tekstien erittelyn peruskäsitteet ja tavat, jotka on opittu jo pakollisilla kursseilla. Näitä tietoja ja taitoja myös tarkennetaan ja syvennetään. Yksi keskeisin harjoituksen kohde on hyvän tekstitaitovastauksen kirjoittaminen, ja kurssilla kirjoitetaankin monia vastauksia erilaisiin tehtävänantoihin sekä keskitytään myös nopeaan kirjoitusprosessiin. 15

20 9. kurssi: Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Kurssi auttaa valmistautumaan ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen, joten kurssilla kirjoitetaan useita esseitä ylioppilaskokeen käytäntöjen mukaan. Esseekirjoittamisessa auttaa hyvä yleissivistys ja nykykulttuurin ilmiöiden tuntemus, joten tällä kurssilla opiskelijoita ohjataan seuraamaan aikaansa, esimerkiksi mediaa ja nykykirjallisuutta. Esseekirjoittamisessa keskitytään hyvän esseen ominaisuuksiin, erityisesti pohdinnan kypsyyteen ja syvällisyyteen, sillä äidinkielen ylioppilaskoe on aineen opiskelussa hankittuja tietoja ja taitoja mittaava koe mutta samalla myös kypsyyskoe. Soveltavat kurssit 10. kurssi: Kielenhuolto (ÄI10) 0,5 kurssia Kielenhuollon kurssilla opiskellaan sellaisia kielenhuollon asioita, joita ei pakollisilla kursseilla ole käyty läpi. Myös kielenhuollon perusasioita kerrataan. Kurssin opiskelija saa lisävalmiuksia kirjoittaa selkeää ja täsmällistä kieltä, joka on kaiken kirjoittamisen perusta, sillä ilman selkeää ja virheetöntä kielenkäyttöä tekstin sisältö jää usein epäselväksi. Kurssilla käytetään erilaisia työtapoja, eli opiskelu ei ole pelkkää sääntöjen opettelua ja kielenhuoltotehtävien tekemistä. Kurssi sopii toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoille, ja se on soveltava, eli siitä ei järjestetä koetta eikä siinä ole numeroarviointia. 12. kurssi: Kirjallisuuteen perehtyminen (ÄI12) Asetetaan lukukokemus etusijaan ja tutustutaan erilaisiin kirjoihin. Voidaan keskittyä vain itseä taatusti kiinnostavaan kirjallisuuteen ja/tai suorittaa kirjallisuusdiplomi, jossa erityisesti painotetaan merkittävimpänä pidetyn kirjallisuuden tuntemisen yleissivistävää ja mahdollisesti suurta esteettistä arvoa. 13. kurssi: Lehdentekokurssi ( Meidän Kainarin taittaminen) 17. kurssi: Mediakurssi (ÄI17) Tietoyhteiskunnassa medialta ja sen sisällöiltä ei voi välttyä. Yhä useammassa ammatissa tarvitaan sisällöntuotantotaitoja, joita Median perusteet kurssilla harjoitellaan. Kurssin sisältöön kuuluu muun muassa lehtijuttujen kirjoittamista, video ja valokuvaamista, taittamista ja kuvankäsittelyä, tekijänoikeuksiin tutustumista sekä mediakritiikin ja analyysin perusteita. Opiskelu kurssilla on hyvin käytännönläheistä, eli opiskelijat pääsevät ideoimaan ja toteuttamaan sisältöjä itse omien kiinnostuksenkohteidensa mukaan. Kurssi sopii kaikille lukiolaisille, ja se on soveltava, eli siitä ei järjestetä koetta eikä siinä ole numeroarviointia. 16 ENGLANNIN KIELI (A1) Pakolliset kurssit 1. kurssi: Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. kurssi: Viestintä ja vapaa aika (ENA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

TERVETULOA PALTAMON LUKIOON!...

TERVETULOA PALTAMON LUKIOON!... Sisällys TERVETULOA PALTAMON LUKIOON!... 1 AIHEKOKONAISUUDET...2 LUKION HALLINTO...3 Paltamon lukio... 3 LUKIOVUODEN AIKATAULUTUS...4 1. Päivittäinen työaika... 7 2. Kiertotuntikaavio...7 TOIMINTAOHJEET...8

Lisätiedot

044 288 5426 Koulusihteeri Aune Kotimäki Puhelin (08) 615 54652, 044 7970 846 Opinto-ohjaaja Tapani Karjalainen Puhelin 044 2885 436

044 288 5426 Koulusihteeri Aune Kotimäki Puhelin (08) 615 54652, 044 7970 846 Opinto-ohjaaja Tapani Karjalainen Puhelin 044 2885 436 Koulu Kanslia Lähiosoite Lampitie 2 Postinumero 88300 Fax fax. (08) 6155 4653 Rehtori Anne Rautaparta Puhelin Postitoimipaikka Paltamo Sähköposti Matkapuhelin 044 288 5426 Koulusihteeri Aune Kotimäki Puhelin

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

TERVETULOA PALTAMON LUKIOON!... 1 AIHEKOKONAISUUDET... 2 LUKIOIDEN HALLINTO... 3 FILIAALILUKIOT...

TERVETULOA PALTAMON LUKIOON!... 1 AIHEKOKONAISUUDET... 2 LUKIOIDEN HALLINTO... 3 FILIAALILUKIOT... Sisällys TERVETULOA PALTAMON LUKIOON!... 1 AIHEKOKONAISUUDET... 2 LUKIOIDEN HALLINTO... 3 FILIAALILUKIOT... 3 1. Suomussalmen lukio... 3 2. Paltamon lukio... 5 3. Puolangan lukio... 6 LUKIOVUODEN AIKATAULUTUS...

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

Paltamon lukio Opetussuunnitelma 2013-

Paltamon lukio Opetussuunnitelma 2013- Paltamon lukio Opetussuunnitelma 2013- Paltamon lukion vahvuuksia viihtyisät tilat osaavat opettajat yksilöllinen ohjaus ja huolenpito monipuoliset mediataidot nykyaikainen oppimisympäristö kansainväliset

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA!

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA! VANHEMPAINILTA 12A - 12G 21.1.2015 TERVETULOA! ILLAN AIHEET: * ajankohtaista, ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot * keskustelua IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Tervetuloa Vihdin lukioon!

Tervetuloa Vihdin lukioon! Tervetuloa Vihdin lukioon! RO-ryhmä Lukiossa opiskelijat jaettu 6 ryhmään sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. RO-ryhmä opiskelee ykkösjaksossa samat kurssit yhtenä ryhmänä. RO opettaa omaa ryhmäänsä

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila LIEKSAN LUKIO 12.1.2015 ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila ti 27.1. Äidinkieli 8-14 alakoulun sali ke 28.1. Pitkä kieli; englanti 8-14 201 to 29.1. YH, KE, TE, GE 8-14 201

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45 20.1.2012 Ylioppilaskirjoitukset, 2012K 1. YO-tutkinnosta lyhyesti Hajautus Tutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S2011, K2012, S2012. Oikeus

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan

Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan Tervetuloa Kaurialan lukion vanhempainiltaan 21.10.2015 Kaurialan lukio Vanhempainyhdistyksen vuosikokous Vanhempainyhdistyksen kahvitus Opettajien esittely Lukuvuoden kuulumisia Opinto-ohjaajien terveiset

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen)

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen) Englannin kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Englannin kielen kursseja lukiossa on kolmenlaisia: pakollisia, syventäviä ja soveltavia. Kurssit 1 6 ovat pakollisia ja ne suoritetaan

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Lukuvuositiedote Opinto-opas 2015 2016

Lukuvuositiedote Opinto-opas 2015 2016 PUOLANGAN LUKIO Lukuvuositiedote Opinto-opas 2015 2016 Kuusi hyvää syytä olla Puolangan lukiossa viihtyisä oppimisympäristö lukiomme opettajat tietävät, mistä puhuvat erilaisia tapahtumia ympäri vuoden

Lisätiedot

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori ANNE LINDELL Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? VUOSI 2020/2025

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 8

LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 8 1 SISÄLTÖ JOHDANTO 2 LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 8 PAKOLLISET KURSSIT JA NIIHIN LIITTYVÄT SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT K. 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 9 Suomi toisena kielenä 12 Ruotsi 13

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 28.10.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO 348 opiskelijaa - rehtori Mika Strömberg

Lisätiedot

Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset. Jukka Pirttimäki Euran lukio

Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset. Jukka Pirttimäki Euran lukio Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset Jukka Pirttimäki Euran lukio Kysymykset? jos jokin askarruttaa sinua, se saattaa askarruttaa jotakuta ujompaakin on hyvä keskeyttää esitys, jos kysymys käsittelee puheena

Lisätiedot

Jaksovinkit 6. Rehtori. Ainevastaavat. Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on varmimmin tavattavissa ma to klo 10.00 17.

Jaksovinkit 6. Rehtori. Ainevastaavat. Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on varmimmin tavattavissa ma to klo 10.00 17. Jaksovinkit 6 Iltaopetus 7.4. 13.5. Iltaopetuksen kokeet 6. jaksossa: B-koodi: 14.5. D-koodi: 19.5. C-koodi: 15.5. E-koodi: 20.5. Kokeiden palautus: 21.5. Rehtori Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 Yhteystiedot Taavetin lukio PL 11 54501 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Lukio-opintojen aapinen huoltajille

Lukio-opintojen aapinen huoltajille KOEPÄIVÄ päättöviikko RO ROTOVI Lukio-opintojen aapinen huoltajille Wilma KURSSITARJOTIN KOODI jakso Hatanpään lukio 2014 LUKIO-OPINTOJEN AAPINEN HUOLTAJILLE Tähän oppaaseen on koottu tietoa lukio-opinnoista

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 Yhteystiedot Taavetin lukio Koulutie 4 54500 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014 YO-tutkinto YO-info 13.11.2014 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Opiskelu lukiossa Vaatii hyvän pohjatason äidinkielestä, matematiikasta, ruotsista ja englannista Vaatii itsenäistä otetta opiskeluun ja vastuun

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot