että viranhaltija on saavuttanut 5 :ssä määrätyn säännönmukaisen eläke iän taikka sitä ennen käynyt ruumiinvian taikka vähentyneiden

Transkriptio

1 1 TAMPEREEN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA TAMPEREEN KAUPUNGIN ELÄKESÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto noudatettavaksi vahvistanut toukokuun 2 päivänä 1957, muuttanut , , , 2.5. ja , , , 6.3. ja , , ja , Voimaan Tampereen kaupungin virkasäännön alaisen viranhaltijan ja Tampereen kaupungin työssä olevan työntekijän sekä näiden ja eläkkeellä olleen viranhaltijan ja työntekijän lesken sekä orvoksi jääneen lapsen ja ottolapsen oikeus eläkkeeseen ja kasvatusavustukseen määräytyy tämän eläkesäännön mukaan. Sellaisen kansakoulunopettajan, jonka palkkaus ja eläke määräytyy kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun lain säännösten mukaan, sekä tämän lesken ja orvoksi jääneen lapsen ja ottolapsen oikeus eläkkeeseen ja kasvatusavustukseen määräytyy kuitenkin tämän eläkesäännön mukaan ainoastaan, mikäli kaupunginvaltuusto erikseen niin päättää. (Kv ) I LUKU Viranhaltijan eläke 2 Kaupungin virkasäännön alaisella pääviran haltijalla tai muutoin pääviran luonteista työtä suorittavalla viranhaltijalla on oikeus erottuaan kaupungin palveluksesta saada kaupungin varoista elinkautista eläkettä sen mukaan ja niillä edellytyksillä kuin tässä luvussa määrätään. Sopimuksen perusteella kaupungin virkaan tai muuten 1 kappaleessa tarkoitettuun virkasuhteeseen kaupunkiin otetulla henkilöllä on oikeus tämän luvun mukaiseen eläkkeeseen, jollei siitä ole hänen kanssaan toisin sovittu. Jos eläkkeeseen oikeutetulla viranhaltijalla erotessaan on useampi kuin yksi virka, ei hän saa samanaikaisesti eläkettä muusta kuin yhdestä kaupungin virasta. Jos eläkkeen määrä hänen viroistaan on eri suuri, suoritetaan eläke siitä virasta, josta eläke on suurin. 3 Eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä on, että viranhaltija on saavuttanut 5 :ssä määrätyn säännönmukaisen eläke iän taikka sitä ennen käynyt ruumiinvian taikka vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa tahi muita virkasäännön 11 :n mukaan hänelle määrättyjä siihen verrattavia virkatehtäviä tai muuten on ilman omaa syytään pakotettu luopumaan kaupungin palveluksesta, ja että hänen palvelusaikansa, paitsi 9 :ssä määrätyssä tapauksessa, on vähintään 10 eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta.

2 2 4 Eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi lasketaan se aika, jonka viranhaltija 20 ikävuotta täytettyään on ollut kaupungin palveluksessa 2 :ssä mainitussa virkasuhteessa tai sellaisessa työsopimussuhteessa, jossa palveltu aika luetaan työntekijän eläkkeeseen oikeuttaviksi palvelusvuosiksi. Tällöin ei kuitenkaan lasketa mukaan sitä aikaa, joka Tampereen kaupungin virkasäännön mukaan vähennetään ikälisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa. Viranhaltijalle, jolla on vähintään 10 edellisessä kappaleessa tarkoitettua palvelusvuotta, lasketaan eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi myös se muu aika, jonka hän virkasäännön mukaan saa lukea hyväkseen ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi, kuitenkin niin, ettei virkasäännön 25 :n 5 kappaleen rajoittavaa määräystä sovelleta. 5 (Kv ) Viranhaltija saavuttaa säännönmukaisen eläkeiän täyttäessään 63 vuotta, paitsi kätilö, neuvolan terveyssisar, koulusisar, sukupuolitautien poliklinikan hoitaja, palopäällikkö, palomestari, palolaitoksen koneasentaja, nuohoustoimen työnjohtaja ja sähkölaitoksen jakelupäivystäjä täyttäessään 60 vuotta, kaupungin sairaalan, parantolan, tuberkuloositoimiston ja sosiaalilautakunnan huolto-osaston sairastoimiston sairaanhoitaja, mielisairaalan hoitaja, kaupunginsairaalan lastenhoitaja ja apuhoitaja, kunnalliskodin yleisen osaston hoitaja, lastenkodin johtaja ja hoitaja, lastenseimen johtaja ja lastenhoitaja, lastentarhan opettaja sekä vähintään kolme viimeistä vuotta säännöllistä 3-vuorotyötä tekevä viranhaltija täyttäessään 58 vuotta, palolaitoksen ruiskumestari ja apukoulun opettaja täyttäessään 55 vuotta sekä palolaitoksen kersantti, korpraali ja palosotilas sekä nuohoustoimen apulaistyönjohtaja ja nuohooja täyttäessään 53 vuotta. 6 Eläke on joko täysi eläke tai osaeläke. Viranhaltijalla on oikeus täyteen eläkkeeseen saavuttaessaan 5 :n mukaisen eläkeiän, mikäli hänellä on 30 eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta. Oikeus täyteen eläkkeeseen on kuitenkin kaupunginjohtajalla, apulaiskaupunginjohtajalla, kaupungin sairaalan ja parantolan lääkärillä ja huoltolääkärillä sekä teurastamon eläinlääkärillä täytettyään 63 vuotta, kätilöllä ja neuvolan terveyssisarella täytettyään 60 vuotta, kaupunginsairaalan, parantolan, tuberkuloositoimiston ja sosiaalilautakunnan huolto-osaston sairastoimiston sairaanhoitajalla, mielisairaalan hoitajalla, kaupungin sairaalan lastenhoitajalla ja apuhoitajalla, kunnalliskodin yleisen osaston hoitajalla, lastenkodin johtajalla ja hoitajalla, lastenseimen johtajalla ja lastenhoitajalla sekä lastentarhan opettajalla täytettyään 58 vuotta, palolaitoksen ruiskumestarilla täytettyään 55 vuotta ja palolaitoksen kersantilla, korpraalilla ja palosotilaalla sekä nuohoustoimen apulaistyönjohtajalla ja nuohoojalla täytettyään 53 vuotta, mikäli heillä on 25 eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta, ynnä vähintään kolme viimeistä vuotta säännöllistä 3-vuorotyötä tekevällä vi-

3 ranhaltijalla täyttäessään 58 vuotta, mikäli hänellä on 28 eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta. (Kv ) Jos apukoulun opettaja on hoitanut opettajan virkaa apukoulussa vähintään 15 vuotta, on hänellä niinikään oikeus täyteen eläkkeeseen hänen täytettyään 55 vuotta, jos hän on apukoulun opettajana suorittamansa palvelus huomioonottaen toiminut kansakoulunopettajana yhteensä 30 vuotta. Täyden eläkkeen saa myös sellainen viranhaltija, joka säännönmukaista eläkeikää nuorempana on käynyt ruumiinvian tai vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi pysyväisesti kykenemättömäksi kaupungin palvelukseen tai jonka on ollut pakko omatta syyttään siitä luopua, jos hänellä on 25 eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta. Ellei viranhaltijalla ole oikeutta täyteen eläkkeeseen, saa hän 3 :ssä mainituilla edellytyksillä osaeläkkeen. 7 Täyden eläkkeen määrä on 66 % viranhaltijan palkasta kuitenkin siten, että se 11. palkkaluokassa on 67 % ja kohoaa siitä alaspäin 1 1/2 % kultakin palkkaluokalta niin, että se ensimmäisessä palkkaluokassa on 83 %. Mikäli palkkaedut alittavat 1. palkkaluokan loppupalkan, määrätään eläke edellä olevasta poikkeavasti siten, että 4 % edellä mainittua loppupalkkaa, pienemmästä eläkepohjasta eläkeprosentti on 85 ja seuraavasta 4 % alemmasta eläkepohjasta 88 %. Alemmassa palkkaluokassa tai mainittujen markkamääräisten eläkepohjien välillä ei prosenttimäärien vaihtelusta johtuen kuitenkaan makseta suurempaa eläkettä kuin ylemmässä.(kv ) Viranhaltijaan, jonka palkka eroamishetkellä on hänen palkkaluokkansa osoittamaa loppupalkkaa pienempi, sovelletaan sen palkkaluokan prosentti määrää, jonka loppupalkkaa hänen palkkansa vastaa. Jos hänen palkkansa on kahden palkkaluokan loppupalkkojen määrien välissä, lasketaan hänen eläkkeensä alemman palkkaluokan prosenttimäärän mukaan. Osaeläke määrätään täydestä eläkkeestä siten, että se vastaa täysinä kuukausina lasketun palvelusajan suhdetta täyden eläkkeen saamiseksi vaadittuun palvelusaikaan. Osaeläkkeen tulee olla vähintään 192,- markkaa kuukaudessa, ei kuitenkaan suurempi kuin 88 %, eläkkeensaajan palkasta. (Kv ) 8 Viranhaltijan palkkaeduiksi eläkettä määrättäessä lasketaan hänen virasta erotessaan saamansa peruspalkka ikälisineen ja virasta johtuvat virkasivutulot sekä vähintään 3 viimeistä vuotta jatkuneesta säännöllisestä 3-vuorotyöstä suoritettu vuorotyölisä. Virasta johtuvilla virkasivutuloilla tarkoitetaan virkaan kuuluvia tuloja, kuten lunastusmaksuja ja perimis- ja kantopalkkioita, mutta ei sen sijaan sairaalalisää, lääkärintodistusten kirjoittamisesta saatuja palkkioita, sivu- tai luottamustoimista, viransijaisuudesta, yli- tai sunnuntaityöstä tai muusta niihin verrattavasta saatuja tuloja. (Kv ) 3

4 Virasta johtuvat sivutulot lasketaan kahden lähinnä edellisen vuoden keskimäärän mukaan, jos virka on ollut niin kauan olemassa, mutta muussa tapauksessa sen ajan keskitulon mukaan, jonka virka on ollut sellaisena kuin eläkkeensaajan erotessa. Ellei sivutulojen määrästä ole muuta selvitystä kuin arvio tai viranhaltijan oma ilmoitus taikka kirjanpito, kaupunginhallitus on oikeutettu harkintansa mukaan vahvistamaan eläkkeen perusteeksi otettavan sivutulojen määrän. Viranhaltijan, jonka palkkaetuihin kuuluu virkasivutuloja, sekä sopimuspalkkaisen viranhaltijan eläke lasketaan, mikäli hänen palkkansa on kahden palkkaluokan loppupalkkojen määrien välissä, 7 :n 2 kappaleen määräyksiä soveltaen. Edellä 2. kappaleessa mainitulla tavalla virkasivutulot huomioonottamalla laskettava eläke ei saa nousta suuremmaksi kuin neljää palkkaluokkaa ylempänä olevasta virasta saman palvelusajan perusteella maksettava eläke. (Kv ) 9 Jos viranhaltijan on virantoimituksessa saadun ruumiinvamman tahi virantoimituksesta aiheutuneen sairauden johdosta kaupungin palvelukseen kykenemättömänä erottava virastaan, saa hän täyden eläkkeen eläkevuosiensa lukumäärästä ja iästään riippumatta. Jos hän itse tahallaan tai törkeällä huolimattomuudellaan on aiheuttanut ruumiinvamman tai sairauden taikka olennaisesti myötävaikuttanut sen syntymiseen, voidaan häneltä kieltää eläke kokonaan tai harkinnan mukaan alentaa sen määrää. Sairaus katsotaan virantoimituksesta aiheutuneeksi, jos todennäköisillä syillä voidaan todeta virantoimitukseen liittyneiden olosuhteiden aiheuttaneen sairastumisen. 10 Kun viranhaltija heikontuneen terveyden, vahingoittumisen tai muun syyn tähden, joka ei ole hänen itsensä aiheuttama, on siirretty toiseen virkaan, josta eläke on pienempi kuin hänen entisestä virastaan, hän saa erotessaan eläkettä entisen virkansa palkan perusteella, tai jos virkaa ei enää ole, sen palkkaluokan mukaan, johon se laatunsa perusteella olisi kuuluva, edellyttäen, että hänellä siirron tapahtuessa on ollut vähintään kymmenen 4 :n 1 kappaleessa tarkoitettua eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta. 11 Sellaisesta kaupungin virasta, josta seuraa myös valtion eläke, eläkkeensaajalla on oikeus saada kaupungilta eläkettä vain se määrä, jolla kaupungilta tuleva eläke ylittää valtion eläkkeen. Jos viranhaltija oman laiminlyöntinsä takia menettää kokonaan tai osaksi oikeutensa valtion eläkkeeseen, hänellä ei ole oikeutta saada kaupungilta suurempaa eläkettä kuin minkä hän olisi saanut, jollei hän laiminlyöntinsä tähden olisi menettänyt valtion eläkettä. 12 Viranhaltija, jolle valtio, muu kunta, kuntayhtymä, julkisoikeudellinen uskonnollinen yhdyskunta, laitos tai liike on myöntänyt eläkkeen ennen hänen kaupungin virkaan tuloaan suorittamansa 4

5 sellaisen palveluksen perusteella, jonka kaupunki on ottanut huomioon viranhaltijan eläkettä määrättäessä, saa kaupungilta eläkettä vain sen määrän, jonka kaupungin eläke on mainittua eläkettä suurempi, jollei tätä suoriteta tehtävästä, jota hän on asianomaisella luvalla hoitanut kaupungin viran ohella. Sotilasvammalain, kansaneläkelain ja vanhuusavustuslain mukaan suoritettavaa eläkettä ja elinkorkoa ei vähennetä kaupungin maksamasta eläkkeestä. Mikäli virantoimituksessa sattuneen tapaturman tai virantoimituksesta aiheutuneen sairauden johdosta viranhaltijalle maksetaan kaupungin suorittaman eläkkeen lisäksi kaupungin kustantamaa elinkorkoa tai muuta korvausta, maksetaan eläkkeestä vain niin paljon, että se yhdessä mainitun elinkoron tai korvauksen kanssa vastaa täyden eläkkeen määrää. 13 Jos henkilö, jolle kaupungin palveluksen perusteella on myönnetty eläke, sen jälkeen otetaan eläkkeeseen oikeuttavaan kaupungin virkaan, ei hän tässä virassa ollessaan saa nostaa ennen saamaansa eläkettä. Erottuaan viimeksi mainitusta virasta hän saa eläkettä tässä virassa nauttimansa palkan mukaan, jos eläke näin laskettuna on ennen myönnettyä eläkettä suurempi tai yhtä suuri kuin se, mutta jos uusi eläke olisi pienempi kuin ennen myönnetty eläke, saa hän nostaa entisen eläkkeensä. Jos kaupungin palveluksen perusteella eläkettä nauttiva henkilö määrätään viransijaisena tai toistaiseksi hoitamaan kaupungin virkaa, päättää kaupunginhallitus, kuinka suurena eläke hänelle suoritetaan. Sen viranomaisen, joka on virkaan ottanut kaupungilta eläkettä nauttivan henkilön, tulee tästä viipymättä ilmoittaa kaupunginhallitukselle. 14 Viranhaltija menettää eläkeoikeutensa 1) ellei hän kuukauden kuluessa eroamisikään tultuaan luovu virastaan tai osoita, että hän on saanut luvan edelleen jäädä virkaansa, niinkuin virkasäännössä säädetään, 2) ellei hän käytyään sairauden takia virkaansa pysyväisesti kykenemättömäksi pyydä eroa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun nimittävä viranomainen on häntä siihen kehoittanut, 3) ellei eläkettä anota näissä säännöissä määrätyssä ajassa, ja 4) jos viranhaltija kurinpidollisesti erotetaan virastaan tai tuomioistuimen päätöksellä tuomitaan viraltapantavaksi. Jos hänet sittemmin on jälleen otettu kaupungin virkaan, on hänellä oikeus eläke-etuun nähden lukea hyväkseen se aika, jonka hän palveli ennen virasta erottamistaan. 15 Oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa, jollei kaupunginhallitus erityisten syitten nojalla toisin päätä, jos eläkkeensaaja, ennenkuin hän sai virkaeron, on syyllistynyt sellaiseen tekoon, josta hänet olisi ollut tuomittava viraltapantavaksi tai kurinpitotoi- 5

6 6 min erotettava. II LUKU Työntekijäin eläke 16 Kaupungin työssä olevalla työntekijällä, joka saa siitä työstä varsinaisen toimeentulonsa, on oikeus kaupungin palveluksesta erottuaan saada kaupungin varoista elinkautista eläkettä sen mukaan ja niillä edellytyksillä kuin tässä luvussa määrätään. 17 Eläkkeen saamisen yleisenä edellytyksenä on: että työntekijä on täyttänyt 63 ikävuotta tahi saavuttanut 20 :ssä mainituissa tapauksissa siinä edellytetyn iän taikka että hän sitä ennen ruumiinvian tahi vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi on käynyt pysyväisesti kaupungin työhön kykenemättömäksi, ja että hänellä sen ohessa, paitsi 22 :ssä mainitussa tapauksessa, on vähintään 10 eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta sekä että hän eläkeikään tullessaan tai sitä ennen työkyvyttömyyden takia kaupungin palveluksesta erotessaan on palvellut edellä mainitut 10 vuotta viimeisten 15 vuoden aikana. 18 Eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi lasketaan se aika, jonka työntekijä 20 ikävuotta täytettyään on ollut kaupungin palveluksessa 16 :ssä mainitussa työssä, jos työaika saman kalenterivuoden aikana on ollut vähintään 5 kuukautta, tai sellaisessa virkasuhteessa, jossa palveltu aika I luvun määräysten mukaan luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi. Jos palvelusaika jonakin kalenterivuonna on ollut yhteensä vähintään 5 kuukautta ja jos työsuhde säännöllisesti uusiutuneen työvoiman vähentämisen johdosta on keskeytynyt, lisätään todelliseen palvelusaikaan enintään 3 kuukautta kutakin tällaista kalenterivuotta kohden. Palvelusajaksi luetaan myös puolet siitä ajasta, jonka työntekijä, joka on palvellut Tampereen kaupunkia viimeisten 15 vuoden aikana vähintään 10 vuotta, on 20 vuotta täytettyään ollut valtion, toisen kunnan, kuntayhtymän tai seurakunnan palveluksessa. Niinikään on työntekijän eläkkeeseen oikeuttavaan palvelusaikaan laskettava se aika, jonka hän 20 vuotta täytettyään on ollut sotatilan aikana maanpuolustuspalveluksessa. Kaupungin maatiloilla palvelevat työntekijät ovat oikeutetut eläkettä varten lukemaan hyväkseen sen ajan, jonka he ovat 20 vuotta täytettyään palvelleet näillä maatiloilla ennen niiden joutumista kaupungin haltuun. Jos yksityinen laitos tai liike siirtyy kaupungin omistukseen, on kaupunginvaltuuston erikseen päätettävä, saako ja missä määrin siinä palvellut kaupungin työntekijäksi tultuaan eläkettä varten lukea hyväkseen aikaisemman palveluksensa, mikäli työnte-

7 kijä välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa siirron tapahduttua on tullut kaupungin palvelukseen. 19 Eläkkeeseen oikeuttavan palvelusajan vähennykseksi ei lueta niitä keskeytysaikoja, jotka aiheuttaa 1) vuosiloma, 2) raskauden ja synnytyksen vuoksi myönnetty loma tai sairasloma, ellei viimeksi mainittu saman kalenterivuoden aikana ylitä 7 kuukautta, 3) aika, minkä työntekijä on hoitanut julkista tehtävää tai jolloin hän on suorittanut sotatilan aikana maanpuolustuspalvelusta, 4) aika, minkä työntekijä on saanut palkallista lomaa hänen ammattipätevyyttään lisäävien opintojen harjoittamista varten, 5) muu loma, ellei se saman kalenterivuoden aikana ylitä 2 kuukautta. Palvelusajan keskeytymisen jatkuessa edellä mainittua aikaa kauemmin on sitä ylittävä aika vähennettävä palvelusajasta. 20 Eläke on joko täysi eläke tai osaeläke. Työntekijällä on oikeus täyteen eläkkeeseen 63 ikävuotta täytettyään ja mikäli hänellä on 30 eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusvuotta. Täysi eläke myönnetään kuitenkin sepelimyllyn työntekijälle, päätoimiselle akkumulaattorin asentajalle, koneporarille, kappaleteurastajalle, linja-autonkuljettajalle ja -rahastajalle sekä 3-vuoro- ja yötyöntekijälle, jos hän on mainitussa ammatissa tai työssä ollut vähintään 5 viimeistä vuotta ja jos hänellä on palvelusaikaa 28 vuotta, hänen 58 vuotta täytettyä. Samalla edellytyksellä saa sukeltaja täyden eläkkeen 53 vuotta täytettyään 23 palvelusvuoden jälkeen. Täyden eläkkeen on oikeutettu saamaan 2. kappaleessa mainittu nuorempikin työntekijä, joka on ruumiinvian tai vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien vuoksi käynyt pysyväisesti työhönsä kykenemättömäksi tai jonka on ollut pakko omatta syyttään luopua työstä, jos hänellä on eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa 25 vuotta. Ellei työntekijällä ole edelläolevien kappaleiden mukaisesti oikeutta täyteen eläkkeeseen, saa hän 17 :ssä mainituilla edellytyksillä osaeläkkeen. Osaeläke määrätään täydestä eläkkeestä siten, että se vastaa täysinä kuukausina lasketun palvelusajan suhdetta täyden eläkkeen saamiseksi vaadittuun palvelusaikaan. Palvelusvuosien määrä lasketaan siten, että 18 :n mukaan saatujen eläkkeeseen oikeuttavien palveluskuukausien summa jaetaan 12:lla. 7 21

8 Eläkkeen määräämisen perustana on eläkepohja, joka lasketaan siten, että se kokonaisansio, jonka työntekijä on saanut säännöllisenä työaikana suorittamastaan työstä kahden lähinnä ennen eroaan kuluneen vuoden täysiltä kuukausilta, jaetaan näiden kuukausien luvulla. Luontaisetujen raha-arvot määrää kaupunginhallitus. Täyden eläkkeen määrä on 66 % eläkepohjasta, kuitenkin siten, että viranhaltijain 11. palkkaluokkaa vastaavasta ja sitä pienemmästä eläkepohjasta määrätään täysi eläke soveltamalla 7 :n 1. kappaletta. Eläkepohjan ollessa kahden palkkaluokan loppupalkkojen määrien välissä eläke lasketaan alemman palkkaluokan prosenttimäärän mukaan, jolloin eläke ei kuitenkaan saa nousta ylemmän palkkaluokan eläkettä suuremmaksi. (Kv ) Eläkepohjaa määrättäessä ei oteta huomioon työvälineistä, ylitai sunnuntaityöstä maksettuja korvauksia. 22 Jos työntekijän on kaupungin työssä saadun ruumiinvamman tai työstä aiheutuneen sairauden johdosta erottava kaupungin palvelukseen kykenemättömänä, saa hän täyden eläkkeen eläkkeeseen oikeuttavasta palvelusajasta tai iästä riippumatta. Jos hän itse tahallaan tai törkeällä huolimattomuudellaan on aiheuttanut ruumiinvamman tai sairauden, voidaan häneltä kieltää eläke kokonaan tai harkinnan mukaan alentaa sen määrää. Sairaus katsotaan kaupungin työstä aiheutuneeksi, jos todennäköisillä syillä voidaan todeta työhön liittyneiden olosuhteiden aiheuttaneen sairastumisen. Jos työntekijä, jota työstä aiheutunut ruumiinvamma tai sairaus ei tee kokonaan kykenemättömäksi kaupungin palvelukseen, kieltäytyy, sen jälkeen kun hänet on todettu kykeneväksi toiseen työhön, sellaista hänelle tarjottua työtä vastaanottamasta, ei hänellä ole oikeutta suurempaan eläkkeeseen kuin mihin hän palvelusaikansa perusteella on tämän eläkesäännön mukaan oikeutettu. 23 Kun työntekijä heikentyneen terveyden, vahingoittumisen tai muun syyn takia, joka ei ole hänen itsensä aiheuttama, on ennen eläkeikään tuloaan siirretty tai joutunut siirtymään työhön, jossa maksetaan pienempää palkkaa kuin siinä työssä, jossa hänen työkykynsä vähentyminen edellä mainitusta syystä alkoi, on hänen eläkepohjansa laskettava viimeksi mainittua työtä vastaavasta työstä työntekijöille suoritettavan keskimääräisen palkan perusteella edellytyksellä, että hänellä siirron tapahtuessa on ollut vähintään kymmenen 18 ':n 1. kappaleessa tarkoitettua palvelusvuotta. 24 Työntekijä, jolle valtio, muu kunta, kuntayhtymä, julkisoikeudellinen uskonnollinen yhdyskunta, laitos tai liike on myöntänyt eläkkeen ennen hänen kaupungin työhön tuloaan suorittamansa sellaisen palveluksen perusteella, jonka kaupunki on ottanut huomioon työntekijän eläkettä määrättäessä, saa kaupungilta eläkettä vain sen määrän, jonka kaupungin eläke on mainittua eläkettä suurempi, jollei tätä suoriteta tehtävästä, jota hän on asian- 8

9 9 omaisella luvalla hoitanut kaupungin työn ohella. Sotilasvammalain, kansaneläkelain ja vanhuusavustuslain mukaan suoritettavaa eläkettä ja elinkorkoa ei vähennetä kaupungin maksamasta eläkkeestä. Mikäli kaupungin työssä sattuneen tapaturman tai kaupungin työstä aiheutuneen sairauden johdosta työntekijälle maksetaan kaupungin kustantamaa elinkorkoa tai muuta korvausta, maksetaan eläkkeestä vain niin paljon, että se yhdessä mainitun elinkoron tai korvauksen kanssa vastaa täyden eläkkeen määrää. 25 Jos kaupungin palveluksen perusteella, eläkettä nauttiva henkilö tulee uudelleen kaupungin työhön, päättää kaupunginhallitus, kuinka suurena eläke hänelle suoritetaan. Sen viranomaisen, joka on työhön tai toimeen ottanut kaupungilta eläkettä nauttivan henkilön, tulee tästä viipymättä ilmoittaa kaupunginhallitukselle. 26 Työntekijä menettää eläkeoikeutensa 1) ellei hän kuukauden kuluessa eläkeikään tultuaan luovu työstä tai osoita, että hän on saanut asianomaiselta lautakunnalta luvan edelleen jäädä työhön; 2) ellei hän käytyään sairauden takia työhönsä pysyväisesti kykenemättömäksi pyydä eroa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun asianomainen viranomainen on häntä siihen kehoittanut; 3) ellei eläkettä anota näissä säännöissä määrätyssä ajassa; ja 4) jos työntekijä muusta työsopimuslain 31 :ssä mainitusta syystä kuin sairauden vuoksi on erotettu työstä. Jos työntekijä eläkeoikeuden menetettyään on jälleen otettu kaupungin palvelukseen työttömyystöitä lukuunottamatta, on hänellä oikeus, sen jälkeen kun hänen uusi työsuhteensa on kestänyt 10 vuotta, eläke-etuun nähden lukea hyväkseen se aika, jonka hän palveli ennen työstä erottamistaan. Tämän pykälän 1) kohdassa mainittua palvelusajan pidennystä ei missään tapauksessa myönnetä pitemmälle kuin siihen saakka, kun asianomainen täyttää 70 vuotta. 27 Oikeus jo myönnetyn eläkkeen saamiseen lakkaa, jos eläkkeensaaja ennen kun hän sai eron työstään, on syyllistynyt sellaiseen tekoon, joka 26 :n 1 kappaleen 4) kohdan mukaan olisi aiheuttanut eläkeoikeuden menettämisen.

10 10 III LUKU Lesken ja lapsien eläkkeet 28 Kaupungin palveluksessa olleen viranhaltijan ja työntekijän jolla I tai II lukujen mukaan olisi ollut oikeus eläkkeeseen, tai jolla on eläke, kuoltua maksetaan näiden naispuoliselle leskelle ja lapselle eläkettä ja kasvatusavustusta sen mukaan ja niillä edellytyksillä kuin tässä luvussa säädetään. Leskieläkkeeseen ovat oikeutettuja myös tai sen jälkeen leskeksi jääneet miehet. Kasvatusavustusta maksetaan lapselle siksi kunnes hän täyttää 18 vuotta. Jos lapsi on työkyvytön tai sairauden vuoksi kykenemätön itseään elättämään, voidaan hänelle, mikäli kaupunginhallitus harkitsee kohtuulliseksi, maksaa kasvatusavustusta siihen saakka, kun hän täyttää 21 vuotta. Lapsena tämän säännön mukaan pidetään myös ottolasta ja sellaista avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, jonka vainaja oli laillisesti tunnustanut omakseen tai johon nähden vainajan elatusvelvollisuus on oikeuden päätöksellä tai sopimuksella vahvistettu. 29 Eläkettä ei makseta 1) leskelle, jonka avioliitto viranhaltijan tai työntekijän kanssa ei ole kestänyt kahta vuotta tai jonka puoliso avioliittoa solmittaessa oli täyttänyt 55 vuotta; 2) leskelle, joka on solminut avioliiton; 3) entiselle aviopuolisolle; ja 4) leskelle, joka on pysyväisesti muuttanut ulkomaille ja ollut siellä yhtä jaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Kasvatusavustusta ei makseta 1) lapselle, joka on solminut avioliiton ja 2) ottolapselle, ellei häntä ole laillisesti otettu ottolapseksi ainakin vuotta ennen ottovanhempansa kuolemaa ja ennenkuin tämä täytti 55 vuotta. 30 Leskelle suoritettavan eläkkeen määrä on viisikymmentä prosenttia ja kullekin lapselle suoritettavan kasvatusavustuksen määrä kymmenen prosenttia siitä eläkemäärästä, jonka vainaja sai tai jonka saamiseen hänellä olisi ollut oikeus, jos hän olisi siirtynyt eläkkeelle siinä iässä, jolloin hän kuoli. Leskieläkkeen ja kasvatusavustuksen määrä voi muodostua enintään niin suureksi kuin se tulisi Y 31 palkkaluokkaa perusteena käyttäen. Leskieläke on vähintään 785,20 markkaa kuukaudessa ja kasvatusavustus vähintään 272,80 markkaa jokaista kasvatusavustukseen oikeutettua lasta kohden kuukaudessa. Sellaiselle leskelle, jonka miehellä on ollut eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa 25 vuotta, maksetaan leskieläkettä vähintään 1022,60 markkaa kuukaudessa. Edellä mainitut markkamäärät vastaavat työntekijäin eläkelain vuoden 1981 palkkaindeksilukua 745. Leskieläke ja kasvatusavustus taikka kasvatusavustukset yhteensä eivät saa nousta yli vainajan täyden eläkkeen määrän. (Kv ) Avioliiton ulkopuolella syntyneelle, 28 :n 2 kappaleessa tar-

11 koitetulle lapselle suoritettava kasvatusavustus ei saa ylittää oikeuden päätöksellä tai sopimuksella vahvistettua elatusavun määrää. Lapsi, jolle tämän säännön määräysten perusteella tulisi kasvatusavustus useamman henkilön jälkeen, on oikeutettu vain siihen kasvatusavustukseen, joka hänelle on edullisin. Jos leski elää ja kasvatusavustuksen saajia on niin monta, että leskieläkkeen ja kasvatusavustuksen yhteinen määrä ylittäisi 1. kappaleessa mainitun enimmäismäärän, on kasvatusavustuksen osalle tuleva osuus jaettava tasan kasvatusavustuksen saajien kesken. Jos lasten molemmat vanhemmat ovat kuolleet tai naimaton äiti, jolla on avioliiton ulkopuolella syntyneitä tunnustamattomia lapsia, on kuollut, on kasvatusavustuksen määrä yhdeltä lapselta kaksi kolmasosaa leskieläkkeestä, kahdelta lapselta leskieläkkeen määrä kokonaisuudessaan ja kultakin seuraavalta lapselta 1. kappaleessa mainittu määrä. Jos kasvatusavustuksen saajia on useampia kuin yksi, on kasvatusavustusten yhteinen määrä, joka ei saa nousta 1. kappaleessa mainittua määrää suuremmaksi, jaettava tasan kasvatusavustuksen saajien kesken. Tämän säännön mukaan leskieläkkeen saamiseen oikeutettu henkilö, jolle kaupunki viranhaltijain tai työntekijäin eläkesäännön mukaan on myöntänyt eläkkeen, saa kaupungilta enintään niin suuren leskieläkkeen, että eläkkeiden yhteismäärä nousee sen täyden eläkkeen määrään, jonka mukaisesti ensiksi mainittu eläke on laskettu. Mikäli leskieläkkeen määrä ylittää edellä mainitun varsinaisen eläkkeen maksetaan kuitenkin erotus leskieläkkeenä. Jos leskieläkkeeseen oikeutettu henkilö on kaupungin palveluksessa, saa hän palvelussuhteensa kestäessä nauttia leskieläkettä vain puolet sen säännönmukaisesta määrästä, ellei kaupunginhallitus leskieläkettä myöntäessään tai muulloin määrää sitä suurempana maksettavaksi. Sotilasvammalain ja kansaneläkelain mukaan suoritettavaa eläkettä ja elinkorkoa ei vähennetä tässä säännössä tarkoitetusta eläkkeestä ja kasvatusavustuksesta. 31 Jos viranhaltija tai työntekijä kuolee kaupungin työssä tahi virantoimituksessa sattuneen tapaturman tai työstä aiheutuneen sairauden johdosta, määrätään leskieläke ja kasvatusavustus vainajan palkkausta vastaavasta täydestä eläkkeestä. Jos leski ja lapset tulevat saamaan tapaturman johdosta kaupungin ottaman tapaturmavakuutuksen nojalla jatkuvaa huoltoeläkettä vakuutusyhtiöltä tai kaupungilta, suoritetaan eläkkeenä ja kasvatusavustuksena vain se erotus, millä tämän luvun mukainen eläke ja kasvatusavustus ylittävät sanotun huoltoeläkkeen. Jos viranhaltija tai työntekijä on kaupungin palveluksessa itse tahallisesti törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttanut kuolemansa tai siihen olennaisesti myötävaikuttanut, voidaan leskelle muuten tulevaa eläkettä, jollei sitä voida myöntää vainajan palvelusvuosien perusteella hankkiman eläkeoikeuden nojalla, harkinnan mukaan alentaa, ei kuitenkaan tämän luvun määräämää pienintä eläkettä pienemmäksi. 11

12 12 IV LUKU Yhteiset määräykset 32 Kaupunginhallituksen asiana on tutkia ja ratkaista eläkeasiat tässä eläkesäännössä määrättyjen perusteiden mukaan. Tekemästään päätöksestä on kaupunginhallituksen ilmoitettava paitsi anojalle, myös sille laitokselle tai virastolle, jonka alaisena asianomainen on ollut. 33 Eläkettä tai kasvatusavustusta koskeva anomus on osoitettava kaupunginhallitukselle, mutta on se jätettävä asianomaiselle alemmalle viranomaiselle tai laitokselle. Anomukseen on oheistettava asianmukainen virkatodistus tai sukuselvitys ja hakijan muu tarpeelliseksi katsoma selvitys sekä lääkärintodistus, mikäli eläkeanomus perustuu työkyvyttömyyteen. Kaupunginhallituksen on lähetettävä kaikki lääkärintodistukset määrätyn lääkärin tarkastettaviksi. Jos kaupunginhallitus katsoo, että työkyvyttömyyden perusteella eläkettä anovan on alistuttava uuteen, määrätyn lääkärin tarkastukseen, on hänen siihen suostuttava eläkeoikeuden menettämisen uhalla. Tästä lääkärintarkastuksesta johtuvat kustannukset suorittaa kaupunki. Milloin anoja saa eläkettä valtiolta, muulta kunnalta, kuntayhtymältä, julkisoikeudelliselta uskonnolliselta yhdyskunnalta, liikkeeltä tai laitokselta, hänen on esitettävä anomuksessaan selvitys tämän eläkkeen suuruudesta. Jos kaupungin eläkkeen saaja myöhemmin saa tässä kappaleessa mainittua eläkettä tai näiden määrissä tapahtuu muutoksia, on siitä viipymättä ilmoitettava rahatoimistolle. 34 Eläkkeen tai kasvatusavustuksen saajalle, joka on tuomittu rangaistuslaitokseen kärsimään vapausrangaistusta tahi määrätty pantavaksi työ-, kasvatus- tai muuhun sellaiseen laitokseen, ei makseta laitoksessa olon ajalta, mikäli se on kestänyt vähintään kuukauden, eläkettä eikä kasvatusavustusta. Eläkkeen tai kasvatusavustuksen pidättäminen alkaa tai lakkaa lähinnä sen jälkeisen kuukauden alusta, jona vapausrangaistus tai laitoksessa olo on alkanut tai päättynyt. Jos vapausrangaistukseen tuomittu tai laitokseen määrätty eläkkeen saaja on velvollinen elättämään omaisiaan, kaupunginhallitus voi päättää, että eläke on joko kokonaan tahi osaksi maksettava mainituille henkilöille, jos nämä muussa tapauksessa joutuisivat kärsimään puutetta. 35 Eläke tai kasvatusavustus määrätään täysin 10-markoin ja maksetaan kuukausittain. Ellei sen määrä sellaiseen pääty, se on korotettava lähinnä suurempaan 10-markkaan.

13 Jos eläkkeeseen oikeutettu viranhaltija tai työntekijä on anonut eläkettä ennen virka- tai työsuhteen päättymistä, tai kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen, suoritetaan eläke siitä ajankohdasta, jolloin oikeus palkan saamiseen virka tai työsuhteen perusteella päättyi. Leskieläke ja kasvatusavustus suoritetaan siitä ajankohdasta lukien, jolloin vainajan oikeus palkan tai eläkkeen saamiseen kuoleman johdosta päättyi, mikäli anomus on tehty 2 kappaleessa edellytetyssä ajassa. Jos eläkettä, leskieläkettä tai kasvatusavustusta ei ole anottu kuuden kuukauden kuluessa kaupungin palveluksesta eroamisesta tai kuolemantapauksesta eikä laillista estettä ole näytetty, alkaa oikeus eläkkeen, leskieläkkeen tai kasvatusavustuksen saamiseen anomuksen jättämispäivää seuraavan kuukauden alusta. Eläke, leskieläke ja kasvatusavustus suoritetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana niiden suorittamisen edellytykset lakkaavat. Ellei eläke-erää ole kolmen vuoden kuluessa erääntymispäivästä nostettu, se jää kaupungille. Eläkettä ei saa siirtää toiselle Eläke ja kasvatusavustus maksetaan kaupungin rahatoimiston määräämällä tavalla. Eläkkeen tai kasvatusavustuksen saaja on velvollinen ennen kuin suoritus hänelle tapahtuu, esittämään sen selvityksen, jota rahatoimisto pitää tarpeellisena. 37 Jos viranhaltija tai työläinen sairauden vuoksi on tullut kykenemättömäksi tehtäväänsä hoitamaan, kaupunginhallituksella on oikeus asettaa hänet eläkkeelle, mutta kaupunginhallituksen on ennen asian ratkaisemista annettava eläkkeelle joutuvalle tilaisuus antaa lausuntonsa asiasta. 38 Tämän eläkesäännön tarkoittamat eläkkeet ja kasvatusavut sidotaan yleiseen palkkatasoon siten, että palkkatasossa tapahtuvat muutokset otetaan huomioon tarkistamalla eläke kalenterivuosittain sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain mukaisten palkkojen ja eläkkeiden tarkistamista varten. (Kv ) Eläkkeen määrä tarkistetaan ja maksettaviin eläkkeisiin suoritetaan ennakkoa samalla tavoin kuin on säädetty työntekijäin eläkelain mukaisten eläkkeiden tarkistuksesta. (Kv )