JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Puistokatu 35 Annettu julkipanon jälkeen Jyväskylä Puh. (014) Dnro: KARA 79/2008

Transkriptio

1 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Puistokatu 35 Annettu julkipanon jälkeen Jyväskylä Puh. (014) Dnro: KARA 79/2008 ASIA LINDSTRÖM OY:N PESULATOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Lindström Oy hakee uudelle pesulatoiminnalle ympäristölupaa Puuralantie 8 Vaajakoskelle Sulunperän teollisuusalueelle. LUVAN HAKIJA Lindström Oy Lautatarhankatu 6 PL Helsinki LAITOKSEN NIMI JA SIJAINTI SEKÄ TOIMINTAPERIAATE Jyväskylän palvelukeskus Puuralantie Vaajakoski Pesulatoiminta sijoittuu Sulunperän alueelle osoitteeseen Puuralantie 8. Pesulatoiminta sijoittuu kiinteistölle ja sen omistaa Lindström Oy. Pesulatoiminta sijoittuu Vaajakoski Jyskän asemakaavan korttelin 410 tontille 11. Kyseessä oleva tontti on asemakaavassa osoitettu teollisuusja varastorakennusten korttelialueeksi. Lindström Oy:n Jyväskylän palvelukeskus vuokraa työvaatteita ja mattoja yritysasiakkaille Keski-Suomen alueella. Työvaatteiden ja mattojen vuokraus sisältää tuotteiden hankinnat, pesut, korjaukset, uusimiset ja kuljetukset asiakkaiden tiloihin. Kiinteistölle on rakennettu ensimmäisessä vaiheessa tilat työvaatepesua varten. Toisessa vaiheessa rakennetaan tilat mattopesua sekä terminaalia varten. Nämä tilat eristetään toisistaan paloseinällä. Jäteveden käsittelyä varten rakennetaan oma erillinen rakennus. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 9 c -kohdan mukaan. Asetuksen 7 :n kohdan 9 mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Laitokselle on myönnetty rakennuslupa syksyllä 2007 ( ). Pesulatoiminta ei sijoitu tärkeälle pohjavesialueelle. Viemäröintisopimus on tehty marraskuussa Lähin asuinrakennus, joka sijaitsee teollisuusalueella, on noin 50 metrin etäisyydelle pesulatoiminnoista. LAITOKSEN TOIMINTA HAKEMUKSEN MUKAAN Konemoduulit ja muut laitteet Pesuprosessi hoidetaan erityisillä konemoduuleilla. Työvaatemoduulissa on kaksi 30 kg ja yksi 10 kg pesukonetta ja yksi 30 kg ja yksi 10 kg kuivuri. Mattomoduulissa on kaksi 100 kg pesukonetta ja yksi 100 kg kuivuri. Kaikki peseminen tapahtuu vesipesuperiaatteella, jolloin kemiallista pesua ei käytetä missään vaiheessa. Kuivurit on varustettu kiertoilmakäytöllä, jossa kylmä tuloilma lämmitetään kuumalla poistoilmalla. Mattokuivurit on varustettu poistoilman pölynsuodatuksella ennen puhaltamista ulos. Konemoduulit on varustettu vedenkierrätyksellä. Huuhteluun käytetty vesi pumpataan talteenottosäiliöön ja lämmitetään samalla höyryllä kuin pesukoneisiin menevä vesi. Talteen otettua vettä käytetään pesuvetenä. Työvaate ja mattopesun jälkeinen likainen vesi suodatetaan nukkasuodattimen kautta tasaussäilöön, josta se jätevesimoduuleiden kautta lasketaan kiinteistön viemäriin. Lisäksi pesulassa on seuraavat laitteet: - 2 nukanerotinta ja 2 jätevesimoduulia jäteveden käsittelyyn - pesuaineannostelujärjestelmä automaattista pesuaineiden annostelua varten ja yksikköpumppujärjestelmä matoille Pesukoneiden lämmitykseen tarvittava höyry saadaan höyrynkehittimellä. Kuivurien ja viimeistelytunnelien lämmitys tapahtuu suoraan propaanilla. Savukaasut johdetaan ilmaan piipulla sekä kuivurien ja viimeistelytunnelien poistokanavien kautta. Tuotanto Työvaatteiden tuotantokapasiteetti on 4000 kg/d kahdessa vuorossa neljällä konemoduulilla kuutena päivänä viikossa. Matonpesu tuotantokapasiteetti on kg/d kahdessa vuorossa neljällä konemoduulilla kuutena päivänä viikossa. Työvaate- ja mattopesulan höyryjärjestelmä Pesulan ulkopuolelle asennetaan höyrykattila kontissa, jossa on 1600 kw propaanikäyttöinen poltin. Höyryä tarvitaan työvaatemoduuleiden kahden 30 kg pesukoneen ja mattomoduuleiden kahden 100 kg

3 3 pesukoneen lämmittämiseen sekä lämmönvaihtimen välityksellä kiinteistön ja ilmanvaihdon lämmitykseen. 10 kg pesukone ja kuivuri työvaatemoduulissa lämmitetään sähköllä. Kiinteistöllä on 20 m3 maahan sijoitettava propaanisäiliö. Syöttövesi Pehmeän syöttöveden säiliö asennetaan höyrykonttiin. Syöttövesisäiliön lämpötila pidetään tarpeeksi korkeana, jotta vedessä oleva happi poistuu. Höyry, jota käytetään pesukoneiden lämmitykseen, ei aiheuta lauhdetta, koska höyry johdetaan suoraan pesuveteen. Höyrykattila Höyrykattila on perinteinen laitos höyrynkehitystä varten. Kaasupoltin lämmittää veden kattilassa höyryksi. Kaasupoltin saa polttoilman ympäröivästä kontista. Höyrykattilaa valvotaan erityisellä valvontayksiköllä, jotta lämpötila ja paine pysyvät halutulla tasolla paineensäätö- ja varoventtiilien avulla. Piippu savukaasuille Höyrykattilan savukaasut johdetaan ilmaan kontin ulkopuolelle asennettavan piipun kautta. Piippu on eristetty ja varustettu kondenssiveden poistolla. Pesuprosessi ja kemikaalit Sekä työvaatteiden että mattojen pesuun käytetään alkalitehostinta, joka sisältää pesuemäksiä, silikaatteja ja fosfaatteja. Mattojen ja haalareiden pesutehostimena käytetään tiivistettä, joka sisältää eri tensidityyppejä. Pesutehostimena työvaatteiden proteiinitahroihin käytetään tiivistettä, joka sisältää ionittomia tensidejä ja entsyymejä. Likaisten valkoisten tekstiilien valkaisuun käytetään natriumhypokloriittia (aktiivinen kloori 11%) ja normaalilikaisten valkoisten valkaisuun peretikkahappoa tai sen johdannaista. Viimeiseen huuhteluun lisätään huuhtelu- ja viimeistelyainetta. Henkilöstö Koko pesulan henkilöstön määrä on yhteensä 77 sisältäen toimisto-, tuotanto-, jakelupalveluhenkilöstön. Tuotantoalueiden melutasot Ainoat ääniä tuottavat koneet ovat tuotannon konemoduulit, viimeistelytunneli sekä varaston ja korjauspisteiden ompelukoneet. Kaikki koneet täyttävät EU:n normit hyväksyttävistä melutasoista työympäristössä. Ilmapäästöt Pesulatuotanto ei aiheuta haitallisia ilmapäästöjä. Kaikki koneet ovat joka höyry- tai sähkölämmitteisiä. Pesula ei käytä mitään liuottimia, jotka voivat haihtua ilmaan.

4 4 Ainoat ilmapäästöt tulevat kiinteistön poistoilmasta, kuivureiden lämpimästä poistoilmasta ja höyrynkehittimien propaanipalamisen savukaasuista. Kiinteistön ilmanvaihdon ja kuivureiden poistoilma ei sisällä vaarallisia aineita. Kuivurin poistoilma suodatetaan ja poistuva kuuma ilma (max 85 C) sisältää erittäin vähän tekstiilinukkaa. Höyrynkehittimien palokaasupäästöt kahdessa vuorossa on esitetty alla olevassa taulukossa: Laskentatiedot: päästöt/h päästöt/pv/2- vuoroa Savukaasun happi O2 3 % Propaanin lämpöarvo 93,2 MJ/m3n 28,8kWh/m3n Savukaasun määrä per propaani m3 30 m3 n Höyrynkehittimen teho Mattopesulan kaasukuivurin käyttöteho(max.teho 210kW) Työvaatepesulan kaasukuivureiden käyttöteho(max.teho 150kW) Yhteensä 1600 kw 4x190 kw 4x122 kw 2848 kw Palamishyötysuhde 90 % Liekiltä vaadittava teho 3164 kw tai 9197 MJ/h Poltettava kaasumäärä 110 m3n/h 1214 m3n Savukaasun määrä 3300 m3n/h m3n CO2 (10 %) 330 m3n/h eli 660 kg/h CO (<21 mg/mj) 193 g/h 2132 g NOX (<59 mg/mj) 542 g/h 5990 g CXHY (<7 mg/mj) 64,4 g/h 710 g 3643m3n eli 7286 kg Liikenne Pesulatoiminnan aiheuttama liikenne koostuu pääasiassa jakeluautoista, jotka hoitavat kuljetukset asiakkaille. Jakeluautojen määrä on n. 15 per päivä. Muu liikenne koostuu pääasiassa yksityisautoista, joita pesulan henkilöstö tai satunnaiset asiakkaat käyttää. Yksityisautot parkkeerataan niille osoitettuihin paikkoihin pihalla. Jätteiden käsittely Kiinteä jäte koostuu pääasiassa pesuprosessin nukasta, huuhtelusuodattimen kankaasta, poistotekstiileistä ja uusien vaatetoimitusten pahvilaatikoista. Kiinteän jätteen määrä (tonneja per vuosi) kahden vuoron mukaan on esitetty alla olevassa taulukossa:

5 5 Jätemääriä t/a Hiekkaa ja nukkaa pesuista 50 Suodatinpaperit tuotannosta 3,4 Poistovaatteet ja -matot 57,7 Pahvit 0,7 Paperit 1,3 Sekajäte kaatopaikalle 1,8 Energiajae 20,0 Pesuainetynnyrit, muovia 0,5 Puristettua lietettä jäteveden käsittelystä 100 Jätteiden kuljetuksesta vastaa L&T tai vastaava luvanvarainen yritys. Jäteveden käsittely Laitos erottaa pesuloiden jätevedestä raskasmetallit ja muut epäpuhtaudet. Jätevesien käsittelyprosessi Syöttöpumppu syöttää jäteveden yhteen flokkulaattoreista (yksikkö, jossa jäteveden käsittely tapahtuu). Kun flokkulaattori on täynnä, pinnankorkeuskytkin aktivoituu ja pumppu kytkeytyy automaattisesti pois päältä. Seuraavan flokkulaattorin täyttö alkaa, kun se on tyhjä ja ensimmäinen flokkulaattori on täynnä. Annostelupumput käynnistävät sakkautumisreaktion syöttämällä ensin suolahappoa ja sitten ferrikloridia. Annostelupumput pysähtyvät, kun säädetty ph arvo saavutetaan ja annosteluaika päättyy. Kun sakkautumisaika on päättynyt, alkaa ph:n sopeuttamisjakso; annostelupumppu lisää natriumhydroksidia, jolloin muodostuu metallihydroksideja. Kun metallihydroksideja muodostuu, selkeytys alkaa polymeerin lisäyksellä annosteluyksiköstä, jossa polymeeriseos on valmistettu granulaateista ja vedestä. Polymeerin annostelupumppu pysähtyy, kun annosteluaika päättyy. Ennalta asetetun selkeytysajan aikana muodostuu hiutaleita. Lietteen käsittely ja vedenpoisto Kun käsitelty vesi on tyhjennetty flokkulaattorista, venttiili avaa flokkulaattorin pohjassa olevan lietepumppuun johtavan lietekanavan. Pumppu pumppaa lietteen lietesäiliöön. Lietesäiliön tarkoitus on nostaa lietteen kuiva-ainepitoisuus 3-5 %:in. Lietesäiliössä liete saa kerrostua. Kun lietesäiliö on täynnä, ylivuotovettä vuotaa jatkuvasti lietteen kuivatuksen aikana flokkulaattorista. Ylivuotovesi johdetaan lietesäiliön alle säiliöön.

6 6 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan vaikutuksia on arvioitu prosessikuvauksen yhteydessä. Moduuliratkaisu edustaa pesula-alan viimeistä teknistä kehitystä ja alentaa energian kulutusta. Pesulatoiminnalla ei hakemuksen mukaan ole negatiivisia vaikutuksia ympäristöön. Pesulan jätevedet lasketaan jäteveden käsittelylaitoksen jälkeen kunnalliseen viemäriin. Pesulan ympäristövaikutuksia seurataan ympäristöjärjestelmien ISO 9001 ja ISO avulla. Esitetty pesularatkaisu edustaa alan parasta olevaa tekniikkaa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Kemikaalien aiheuttamia ympäristöriskejä on arvioitu lupahakemuksen liitteenä olevassa toimintaohjeessa ja kemikaalitaulukossa. Pääosin kemikaalit hajoavat pesuprosessissa eivätkä aiheuta onnettomuusriskiä. Propaanin varastointia ja käyttöä valvoo Tukes. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Kemikaalit varastoidaan erillisessä varastointitilassa keräilyaltaiden päällä. Pesuainekontit voidaan varastoida lattialla, mikäli viemäri voidaan sulkea sulkumatolla tai muulla vastaavalla tavalla. Tiedottaminen Lupahakemus kuulutettiin kunnan ilmoitustauluilla sekä annettiin erityistiedoksianto 7 rajanaapurille. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta ei annettu muistutuksia. Lausunnot Kaavoituspalvelut pitivät pesulatoimintaa nimenomaan kaavoituksessa osoitetun toiminnan mukaisena. Palokan terveydenhuollon ky:n ympäristöterveyslautakunnalla ei ole huomauttamista ympäristöluvasta. Lausunnossa huomautetaan, että rakentamisvaiheessa tulee huomioida rakentamismääräyskokoelman D 1 vaatimukset siten, että likainen prosessivesi ei pääse missään tilanteessa sekoittumaan kunnan yleiseen vesiverkoston puhtaaseen veteen. Hakijan vastine Tarkastukset Hakijan ilmoittaa vastineessaan, että prosessiveden pääsy takaisin vesiverkostoon on estetty imusuojalla, takaiskuventtiileillä sekä keräilysäiliön pinnan ja tuloputken raolla. Pesulakiinteistölle on tehty tarkastuskäynti , jossa tutustuttiin laitoksen toimintaan. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ympäristölautakunta myöntää Lindströmin pesulatoiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin ehdoin:

7 7 Jätteet ja kemikaalit 1) Kaikkia toiminnassa syntyviä jätteitä tulee käsitellä ja varastoida asianmukaisesti sisätiloissa tai muussa näkösuojalla muusta ympäristöstä eristetyssä paikassa siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta niihin rinnastettavaa haittaa tai vaaraa. (YSL 43, 45, JL 6, 19 ) 2) Pesuainetynnyrit ja astiat varastoidaan erillisessä varastointitilassa keräilyaltaiden päällä. Varastoinnissa on huomioitava, että ettei keskenään reagoivia kemikaaleja varastoida saman altaan päällä. Palvelukeskuksessa tulee olla imeytysainetta onnettomuuksien varalta. (YSL 43, 45, JL 6, 15 ) 3) Hyötykäyttökelpoiset jätteet kuten pahvi-, paperi- ja energiajae on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. (JL 4, 6, 15, 51 ja 52 ) 4) Ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä erillään toisistaan ja muista jätteistä lukittavassa ja katetussa varastotilassa. (YSL 43, 45, JL 6 ). 5) Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa säännöllisin väliajoin vastaanottajille, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Ongelmajätteitä ei saa varastoida vuotta kauempaa kiinteistöllä. (YSL 43, 45, JL 6, 15 ) Jätevedet 6) Mikäli viemäriin on päässyt aineita, jotka saattavat aiheuttaa haittaa ja vaaraa vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamon toiminnalle, on asiasta ilmoitettava heti jätevedenpuhdistamon hoitajalle. Rakentamisessa tulee huomioida rakentamismääräyskokoelman D1 vaatimukset siten, ettei likainen prosessivesi ei pääse missään tilanteessa sekoittumaan kunnan yleiseen vesiverkoston puhtaaseen veteen. (YSL 43, 46, 47 ) 7) Pesulan jätevedenpuhdistamon jätevesien käsittelytulos tulee alittaa vesihuoltolaitoksen teollisuuslaitoksille määräämät raja-arvot. Jäteveden tarkkailua suoritetaan kaksi kertaa vuodessa lähtevästä jätevedestä. Tarkkailuraportit tulee toimittaa Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle ja ympäristön-suojelupalveluihin vuosittain helmikuun loppuun mennessä. (YSL 43, 46, 47 ) Toiminnasta aiheutuva melu 8) Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (asuinalueella) päiväaikaan klo keskiäänitasoa L Aeq 55 db ja laitoksen toiminta-aikana yöaikaan klo keskiäänitasoa L Aeq 50 db. (YSL 43 ) Toiminnan tarkkailu ja valvonta 9) Luvanhaltijan on pidettävä kirjanpitoa laitoksen toiminnasta.

8 8 Pesulan toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon tulee kirjata seuraavat asiat: o laitoksen toiminnassa syntyneet jätteiden lajit ja määrät sekä jätteiden toimituspaikat ja -ajankohdat o laitoksen toiminnassa häiriöt ja poikkeukselliset tilanteet o laitoksen tuotantomäärät, käytettyjen pesuaineiden määrä sekä veden ja energian kulutus (ekotaselaskelma) o jäteveden tutkimustulokset Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 46 ja 83, JL 51 ja 52 ) 10) Kemikaalien varastointimäärät ja -paikat on ilmoitettava pelastusviranomaiselle, kun toiminta alkaa kiinteistöllä. (YSL 43 ) 11) Toiminnan lopettamisesta ja mahdollisista muutoksista tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ympäristönsuojelupalveluihin. Toiminnanharjoittajan tulee nimetä laitoksen ympäristönsuojelusta vastaava henkilö ja ilmoittaa hänen yhteystiedot ympäristönsuojelupalveluun. Mikäli henkilö vaihtuu, tulee ilmoittaa uuden vastuuhenkilön yhteystiedot.(ysl 43, 81 ) RATKAISUN JA LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Toimittaessa lupapäätöksen ja lupahakemuksen mukaisesti laitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Pesulan toiminta ei normaalioloissa aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Yksityiskohtaiset perustelut: Lupamääräys 1 on annettu jätteistä käsittelystä aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Jätteiden varastointi- ja hyödyntämispaikka tule sijoittaa siten. ettei niiden toiminnasta aiheudu viihtyvyyshaittaa tai muuta ympäristön pilaantumisvaaraa. Lupamääräys 2 on annettu ehkäisemään kemikaalien joutumista ympäristöön sekä ehkäisemään vaaraa, joka voisi aiheutua kemikaalien väärästä käsittelystä. Kemikaalit ja ongelmajätteet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään ja viemäriin on estetty ja ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lupamääräys 3 on annettu jätteiden hyötykäytön edistämiseksi.

9 9 Lupamääräys 4 on annettu ongelmajätteiden turvallisen käsittelyn varmistamiseksi. Lupamääräys 5 on annettu, jotta laitokselle ei kerääntyisi jätteitä liian suuria määriä ja vaikeasti hallittavia määriä. Lupamääräykset 6 ja 7 on annettu jätevesien haitallisten vaikutusten arvioimiseksi ja määräysten valvomiseksi. Lupamääräys 8 on tarpeen melusta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräystä annettaessa on otettu huomioon valtioneuvoston antamat ohjearvot (VNp 993/1992). Lupamääräykset 9-11on annettu, jotta toiminnanharjoittajan on selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja valvova viranomainen saa valvonnan kannalta mahdollistavat tiedot. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. Tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuvista muutoksista ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ovat tarpeen valvonnan kannalta. LUVAN VOIMMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan vaikutuksia lisäävään toimintaan tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on haettava ympäristölupa. Hakijan on tehtävä ympäristölupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti tai viimeistään mennessä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄÄNTÖÖNPANO Toiminta voidaan aloittaa YSL 101. n perusteella mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska pesulatoiminta on tarkoitus aloittaa uudessa yksikössä toukokuussa ja toiminnan aloittamisen viivästyminen aiheuttaa pesulatoiminnassa kohtuuttomia taloudellisia kustannuksia. Vakuutta ei määrätä. YMPÄRISTÖLUPAMAKSU Tämän päätöksen ympäristölupamaksu on 958,67 euroa. Maksu perustuu Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymään taksaan kohtaan nahan ja tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jätelaki (1072/1993) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)

10 10 Jyväskylän mlk:n kunnanvaltuuston päätös ympäristölupataksan hyväksymisestä LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen Tästä päätöksestä kuulutetaan Jyväskylän maalaiskunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös lähetään tiedoksi Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Palokan terveydenhuollon ky:n ympäristöterveyslautakunnalle, Jyväskylän maalaiskunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle ja kunnallistekniikan suunnitteluun. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä.