Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta. pyydetään palauttamaan osoitteella: Jänissaarenkatu 14, Tampere

Transkriptio

1 M - ITELLA OYJ Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta. pyydetään palauttamaan osoitteella: Jänissaarenkatu 14, Tampere

2 ÄNNÄ 3/2012 Näsijärven Purjehdusseura Näsijärvi Segelsällskap ry.

3 Kommodorin mietteitä Kohti Joulua Talvi on alkamassa ja veneet tukevasti pukilla odottelemassa kevään aurinkoa. Syksy ja talvi ei kuitenkaan ole hiljaista aikaa. Monia asioita suunnitellaan ja rakennetaan kuntoon seuraavaa kautta varten. Liittojen ja seurojen syyskokoukset asettuvat marraskuulle. On N:n, SPV:n, SVUL:n ja HLU:n kokouksia. Näsijärven Purjehdusseuran syyskokous noudatteli tuttuja polkuja. Uusia henkilöitä valittiin hallitukseen. Kilpailukommodoriksi valittiin Mika Keinosen tilalle Timo Kulonen. Hallituksen erovuorossa olleiden Ove Enbomin ja Antti Ala-Talan tilalle valittiin Riitta Liias ja Nicholas Lindroos. Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kokous olisikin sitten ihan eri juttu. Äänestettiin äänestämästä päästyäkin. Kokouksen pituus olikin kahdenksan tuntia. Eihän tämäkään kuitenkaan ole paljon parin vuoden takaiseen verrattuna. Liiton puheenjohtajaksi valittiin Turun pursiseuran kommodori Samuli Salanterä. N:n Rikard Bjurstöm valittiin jatkamaan huippukilpapurjehduksesta vastaavana hallituksen jäsenenä sekä vastaavan lautakunnan puheenjohtajana. Syksyn mittaan on rakennettu uusia suunnitelmia tulevaisuutta varten. Juniorien toiminnassa on ollut mukavaa piristymistä. N:n junioreja on nähty kilpailuissa entistä enemmän. Asiaa viedään eteenpäin miettimällä miten saadaan aikaan toiminta joka kattaa juniorien koulutuksen vaikka ihan huippukilpapurjehtijaksi saakka. Tulevaisuustoimikunta aloitti myös työnsä alkusyksyllä. Toimikunnan tehtävänä on miettiä usealta kannalta miten N:stä saadaan vielä parempi ja toimivampi seura. Ryhmässä on mukana kokeneita jäseniä mutta myös melko uusia kasvoja. Toiminta näyttää lähteneen innostuneesti käyntiin. Syksyn kruunu sitten oli pikkujoulu. Paikalla oli mukavasti väkeä, niin pieniä kuin suuriakin. Tunnelma oli mukava ja pukkikin vieraili paikalla. Juhla järjestettiin yhdessä PSS:n kanssa. Kiitos vielä kerran hienoista juhlista. KOMMODORI PAULI HAKALA 2

4 ÄNNÄ lehti 3/2012 Näsijärven Purjehdusseura - Näsijärvi Segelsällskap ry Jäsentiedotuslehti ISSN Toimitus: Päätoimittaja: Pauli Hakala Toimituskunta: Pauli Hakala, Jyrki Itävuori, Kari Kivento, Marja Talvitie Taitto: Marja Talvitie Painopaikka: TAMMERPRINT OY Levikki: 900 Kansikuva Esa Talvitie Sisällys: 2 Kommodorin mietteitä 3 Toimitus, Hyvän Joulun Toivotus 4 Venevakuutus 5 Kauden 2013 nostot ja laskut 6 Runoilijan tien varrelta 7 Veneilijän pelastautumiskurssi 8 Otteita toimintasuunnitelmasta Esittele veneesi 11 Yhteystiedot Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 Seuran lipunlaskujuhlassa ansiomerkkejä jaettiin seuraavasti: Kultainen ansiomerkki: Pauli Hakala Kultainen ansiomerkki: Vesa Laurila Hopeinen kunniamerkki: Pekka Koivumäki Hopeinen kunniamerkki: Reijo Penttinen Harrastusmerkki: Pilvi Mansikkamäki, Marko Räsänen, Mikko Hakanen, Kari Kuosa 3

5 Tiedätkö millainen venevakuutus sinulla on ja mitä se korvaa? Venevakuutuksia on monenlaisella laajuudella, osa on bonusoikeudellisia ja osaan ei bonuksia kerry lainkaan. Tärkeintä on kuitenkin, että tietää vakuuttaneensa mahdolliset riskit. Venevakuutukseen määritellään vakuutussumma, joka muodostuu laskettaessa yhteen veneen rungon, moottorin, takilan, purjeiden ja veneen lisävarusteiden arvot. Lisävarusteiden laskemiseen löytyy useimmista vakuutusyhtiöistä lomake, jossa on pyritty huomioimaan kaikkea venevarusteisiin kuuluvaa vakuutettavaa. Vakuutusmäärässä kannattaa kuitenkin aina muistaa, että se yhteenlaskettu määrä (käypä arvo) on se hinta minkä saisit juuri nyt myydessäsi veneesi kaikkine noine varusteineen. Jos vakuutat veneesi pienemmästä summasta kuin käypäarvo niin veneesi on alivakuutettu ja tämä taas vaikuttaa mahdolliseen vahinkokorvaukseen. Venettä ei toki kannata ylivakuuttaakaan, sillä korvausta laskettaessa katsotaan sitä käypää arvoa. Tarkista siis aina vuosittain mitä olet vakuuttanut ja mistä hinnasta ettei mitään unohdu pois vakuutuksesta. Vakuutusehdot kannattaa aina lukea ainakin tehdessään uuden vakuutuksen, mutta hyvä on myös joskus lukaista ne kohdat mitä korvataan ja mitä ei sekä katsoa mitä suojeluohjeet edellyttävät vakuutuksenottajalta. Korvattavat vahinkotapahtumat Laajimmista venevakuutuksista korvataan karilleajosta ja pohjakosketuksesta aiheutuneet veneen vauriot. Veneen ollessa kulussa korvataan myös veneen yhteentörmäykset toiseen veneeseen. Myrskystä johtuvana vahinkona korvataan, jos vene on kulussa ollessaan joutunut säähän jota sen koko ja ominaisuudet huomioiden on pidettävä myrksynä. Mikäli vene on laiturissa, poijussa tai telakoituna ja keskutuulen nopeus on ollut yli 15 m/ s mitattuna lähimmällä säähavaintoasemalla. Myrksytilanteissa kannattaa kuitenkin aina huomioida, että veneen edellytetään olevan turvallisesti kiinnitettynä tai ankkuroituna. Veneen kiinnitysköysien ja laitteiden vetolujuuden tulee olla oikeassa suhteessa veneen painoon nähden. Näissä vahingoissa korjauskustannusten lisäksi korvataan välittömät ja tarpeelliset siirto- ja kuljetuskustannukset, mutta näistä kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan neuvotella vakuutusyhtiöiden kanssa etukäteen. Veneen tilapäisestä korjaamisesta aiheutuneet kustannukset korvataan vain, jos korjaamiseen on ryhdytty veneen pelastamiseksi hätätilanteessa. Irtipäässeestä tulesta, räjähdyksestä tai salamaniskusta aiheutuneet vahingot korvataan yleensä suppeammistakin venevakuutuksista. Tässä kohdin kannattaa muistaa, että useimpien venevakuutuksien suojeluohjeet kertovat ettei veneen lämmittäiseen saa käyttää liekillä toimivaa lämmitintä tai katalyyttilämmitintä. Moottori-, polttoaine-, sähkö-, nestekaasu- ja muut laitteet on asennettava valmistajien ohjeiden ja viranomaisten määräysten mukaan. Polttoainetta ei myöskään saa säilyttää muissa kuin siihen käyttöön tarkoitetuissa säiliöissä. Irrallisia polttoainesäiliöitä ei saa täyttää veneessä. Veneeseen voi kohdistua ulkopuolisen tahallisesti aiheuttamaa ilkivaltaa, näissä tapuksissa kannattaa aina olla yhteydessä poliisiin, jotta saa vakuutusyhtiötä varten rikosilmoituksen korvauksen hakemista varten. Varkausvakuutuksesta korvataan mikäli vene tai moottori on varastettu tai veneeseen on murtauduttu tai yritetty murtautua. Veneen lukituksen on oltava sellainen, ettei sitä voida ilman avainta tai murtautumatta varastaa. 4

6 Veneen kuljetus- ja telakoitiasioissa selvitellään usein vastuukysymyksiä. Vakuutus korvaa mikäli vene tai veneen kuljetusväline törmää tai kaatuu kuljetuksen aikana, eikä kuljetusyritys ole vastuussa tapahtuneesta. Vakuutus korvaa, mikäli vene kaatuu tai törmää noston tai laskun aikana eikä noston tai siirron suorittaja ole siitä vastuussa. Maissa säilytettäessä vene tulee telakoida siten, ettei esim. routa voi sitä vaurioittaa. Veneen telakointialustan tulee olla kyseiselle venetyypille suunniteltu ja tarkoitettu. Kauden 2013 laskut ja nostot Vastuuvakuutus korvaa, jos aiheutat veneillessäsi henkilö- tai esinevahingon jollekin toiselle. Vastuuvahingoissa katsotaan aina onko vakuutuksenottajalla lakien mukaan vahinkoon tuottamusta, laiminlyöntiä ja korvausvastuuta. Korvauksista tehtävät vähennykset Venevahingossa korvauksesta menee aina valitsemasi omavastuu ja tapauksesta riippuen voidaan vähentää myös erilaisia ikävähennyksiä. Purjehduskilpailuissa saatetaan periä takila- ja purjevahingoissa lisäomavastuu. Talvikaudella (marraskuun 1 päivän ja maaliskuun 31 päivän välinen aika) vesillä sattuneissa vahingoissa peritään usein lisäomavastuu. Älä unohda katsastaa venettä! Jos olet saanut veneestäsi katsastusalennusta ja vahinkotilanteessa tulee ilmi veneen katsastamattomuus niin yhtiöistä riippuen korvauksesta tehtävä vähennys vaihtelee % tai se tehdään samassa suhteessa kuin on alennuksesi ollut vakuutusmaksusta. Vahinkotilanteissa monet yhtiöt haluavat jo vahinkoilmoituksen liitteenä katsastustodistuksen kopion veneiden yhteislasku (pe mantere ja la saari) 7.5. pukkitalkoot 8.5. satamansiivoustalkoot mantereen siivoustalkoot pukkitalkoot veneiden yhteisnostot (la saari ja su mantere) Muistathan käydä talven aikana katsomassa talvehtivaa venettäsi. Talven tuulet ja tuiskut saattavat rikkoa pressuja jne. 5

7 Runoilijan reitin varrelta Ruovedellä on syksyn aikana soudettu ja huovattu Laivarannan kahvila-ravintolahankkeessa. Kunta päätti elokuussa vuokrata Hannu Rintamäen omistamalle Euro-Ranta Oy:lle maa-alan laivarannasta ravintolarakennusta varten. Perisuomalaiseen tapaan päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimuksia. Valittajien mielestä kunnan olisi pitänyt järjestää tarjouskilpailu hankkeesta. No kun kunta sitten päättikin sellaisen järjestää, ei yhtään tarjousta tullutkaan. Tämän jälkeen palattiin lähtöpisteeseen. Kun Euro-Ranta Oy edelleen oli halukas hommaan, päätti kunnanhallitus marraskuun lopussa vuokrata maa-alan em. tarkoitukseen. Uusi rantakahvila on noin 200 neliöinen. Se rakennetaan nykyisen wc- ja suihkurakennuksen ja uimalaitoksen väliselle nurmialueelle. Yrityksen ja kunnan välillä on sovittu, että kahvilan tulisi olla toiminnassa viimeistään vuoden 2014 keväällä. Hannu Rintamäki uskoo kuitenkin, että jo ensi kesänä kahvila voisi palvella asiakkaita. Yritys toimii myös Muroleen kanavalla. Siellä olevassa kesäkahvilassa laajennetaan lämpimiä tiloja parast aikaa. Toivotaan hankkeelle myötätuulta. Tuntemattomilla vesillä, osa 2 Elokuussa me viime kesänä Hauhuun reitin valloittaneet ännäläiset Kimmo ja Veikko Kuusi ja allekirjoittanut poikkesimme Runoilijan reitiltä. Olimme taas tutkineet Näsijärven karttaa ja miettineet missä emme ole veneellä käyneet ja mihin olisi mahdollista vesitse päästä. Jossain vaiheessa Kimmo ehdotti, että tuntemattomia vesiä - tutkittaisiin Sorilanjoella. Näin sitten tehtiin yhtenä elokuisena iltapäivänä. Veneenä oli taas Kimmon Yamarin 4730 ja matka alkoi Naistenlahden satamasta. Suuntasimme veneen itäänpäin Aitolahdelle. Ohitettuamme Tampereen Kisatovereiden Ensilän ja seurakuntien omistaman Pättiniemen leirikeskukset käänsimme suunnaksi koillisen. Merikarttaan reitti on merkitty Aitolahden entiselle kirkolle asti. Sen jälkeen avautuvasta Laalahdesta on kartassa vielä syvyystiedot Sorilansuulle asti. Heti siinä suulla on matalat sähköjohdot joten maston kanssa joelle ei ole asiaa. Matka joella kulkee kesämökkien ja ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien talojen ohi. Rannoilla on sotu-ja moottoriveneitä - joku purjejollakin nähtiin. Matkaveneitä ei joella havaittu. Kun lähestyimme Teiskoon menevän tien siltaa, oli joen Teiskon puoleisella rannalla lehmien laidun. Komeat mustavalkoiset eläimet muuttivat rannan ruohoa maidoksi. Hyvin tuotanto varmaan toimikin, sillä lehmien utareet oli vyötetty nahkaremmein niiden ruhoihin kiinni. Silta alitettiin ja sen jälkeen alkoi mökkien ja muidenkin talojen määrä vähentyä. Jatkoimme jokea sen alkulähteille päin. Kasvillisuus vedessä lisääntyi ja joki teki suorakulmaisen mutkan pohjoiseen. Etenimme vielä jonkin matkaa mutta kun vedessä ei ollut enää kasveista vapaata uomaa luovutimme. Otimme eväät esille. Kahvi ja sämpylät ja Veikon kauppahallista hakemat viikunat maistuivat luonnon helmassa. Myöhemmin kotona Eniron karttapalvelusta huomasimme, että olimme vain noin kaapelinmatkan päässä kohdasta missä joki alkaa. Paluumatka sujui sitten hieman nopeammin kun reitti oli tuttu. Joki tosin on kapea ja rannan asujia eikä muitakaan vesilläolijoita pidä suututtaa. Siksi täytyy aallonmuodostusta seurata. Plaaniin vene nostettiin vasta kun olimme joelta päässeet järven puolelle Laalahteen. Palasimme tyytyväisinä Naistenlahden pilttuuseen miettien mahdollista seuraavaa seikkailua. Jallu Itävuori 6

8 Veneilijän pelastautumiskurssi perjantaina Näsijärven Purjehdusseuralle on varattu Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksesta päivän mittainen koulutus 12 henkilölle. Meriturva on Opetushallituksen alainen valtion oppilaitos, oppilaitoksen harjoitusaltaassa pääsee sisätiloissa treenaamaan taitoja mm. huviveneilijän pelastuslautan käytössä ja oppilaitoksen purjevene Lillin kannella. Suosittelen lämpimästi kaikille Seuramme kommodori suosittelee kurssia kaikille veneilijöille, samaa mieltä olivat kaikki viimevuonna kurssin käyneet. Meriturvan kurssi on saavuttanut suuren suosion veneilijöiden keskuudessa. Yhden päivän intensiivisellä kurssilla opitaan käyttämään veneen turvavarusteita, liivejä ja lauttoja varsin aidonoloisissa olosuhteissa. Kurssilla perhdytään erityisesti toimintaan mies yli laidan - tilanteessa, vedessä selviämiseen ja veneeseen auttamiseen. Kurssilaiset pääsevät myös kokemaan pelastuslauttaan kiipemisen haasteellisuuden. ILMOITTAUDU Sitova ilmoittautuminen seuran toimistoon tammikuun loppuun mennessä. Kurssin hinta 149 edellyttäen että on 12 osanottajaa. Maksu sisältää koulutuksen, varusteet (liivit, haalarit ym.), ruokailun ja kahvit. Matka taittunee omilla autoilla tai kimppakyydeillä. Oppilaitos sijaitsee Lohjalla ja lisätietoja löytyy osoitteesta Kurssi on vaikka hyvä joululahja veneilijälle jolla on jo vähän kaikkea. Kurssi on sen verran suosittu ettei uutta koulutuspäivää viikonloppua vasten saa keväällä enää järjestettyä. 7

9 Otteita toimintasuunnitelmasta 2013 Junioritoiminnalle tulee kaksi painopistettä: 1. panostetaan tiedotukseen ja markkinointiin jotta osallistuvien junioreiden ja -vanhempien määrä kasvaisi 2. aktivoidaan junoreita kilpailemaan Kilpapurjehdus Kilpapurjehdus saa uuden kommodorin. Kilpailutoiminnan laajuus on samaa luokkaa kuin vuonna Arvokilpailuja seura järjestää yhdet SM-kisat ja kahden eri luokan ranking-kilpailut. LYS-kilpailuja järjestetään Kesäyön Purjehdus ja Sappisalo Runt sekä Suolavesikisa (merellä). Näsijärven Regatta järjestetään luokissa LYS, H (ranking) ja Hai. Sarjakilpailuja seura järjestää kaksi sekä juniorikilpailuja samoin kaksi sekä junioreiden pokaalikilpailun. Seuraotteluihin TaPS:in ja WSF:n kanssa osallistutaan. Matruusinmalja järjestetään jatkossa vuorovuosittain Naisten kilpailun kanssa. Koulutustoiminta Niin kilpailu- kuin junioritoimitsijoita koulutetaan tarpeen mukaan. Seuran omille jäsenille järjestetään pelastautumiskurssi (josta erillinen ilmoitus). Touko- ja kesäkuulla pyritään järjestämään käytännön veneilyyn liittyvää koulutusta. Veneilykurssi aikuisille järjestetään kesäkuun alussa. Retkeilytoiminta Tukikohtien isännät säilyvät ennallaan paitsi Viitasaaren isännöitsijäksi on lupautunut Jouni Hirvonen. Tukikohdissa toiminta on omatoimista ja talkooluonteista. Tukikohdissa tullaan järjestämään talkoita ja eri tapahtumia joista tiedotetaan seuran internetsivuilla. Muu varsinainen toiminta: Laivueiden saunaillat jatkuvat aina huhtikuulle asti. Te toja järjestetään eri aiheista talven aikana. Helsingin Venemessuille seura järjestää yhteismatkan 9.2. (seuraa ilmoittelua) sekä maaliskuun lopulla pidetään Talvirieha päivä. Lipunnosto ja vappubileet Eri saaritukikohdissa vietetään Juhannusta ja Viitasaaren Visailut eli Possujuhlat. Kesäloma-ajan veneilyyn kuuluu Pohjaslahdella vierailu, kilpailut ja leikit. Heinäkuussa Puosunmaalla Sappisalo Runt kilpailu. Elokuulla kalastusviikonloppu Kipparinmaalla ja samoin lohenloimutus Säynässaarilla. Lokakuussa lipunlaskujuhla ja marraskuulla pikkujoulut. Satamatoiminta C-laiturin uudistamistyö jatkuu, ja mastonosturi siirtyy D-laiturin päähän. Pohjoissatamassa tasoitellaan syntyneitä vesikuoppia. Laiturinumerointia uudistetaan ja E,- F-, ja G-laiturien juureen on suunnitteilla sähkötolpat veneiden huoltotöitä varten. Vielä on tarkoitus laittaa porttiin ja paviljongin parven kaiteeseen logot. Jänissaari Jänissaaressa vaihdetaan öljylämmitys maalämpöön tulevana kesäkautena sekä tehdään uusi roskakatos joka sijoittuu nykyisen ilmoitustaulun viereen. Talous Maalämpöjärjestelmästä tehdään rahoitussuunnitelma pankkilainoineen. Jäseniltä perittävät maksut säilyvät ennallaan. Kausiohjelman mainosten myyntiä tehostetaan. 8

10 Esittele veneesi Tulevaisuustoimikunnan yhtenä tavoitteena on aktivoida seuran jäseniä. Yhtenä keinona aloitamme Ännä-lehteen palstan: Esittele veneesi. Kerro siis vapaamuotoinen tarina veneestäsi- sen hyvistä ja vähemmän hyvistä puolista. Ajattelin alustaa omalla tarinallani, ei malliksi vaan osoitukseksi, ettei tarinan niin ihmeellinen tarvitse olla. Veneeni Tyyppi on Sunwind 29, nimi Josephine II, purjenumero: L-6960 ja v. 1981, eli ikää on mutta nuori en ole minäkään. Yhteinen historiamme on vielä tuore, suhteemme alkoi vasta ja kuten kaikissa suhteissa alku on aina jännittävin: kun ei vielä tunne toista ja mahdollisesti vertaa vielä vanhaan suhteeseen, vaikkei niin saisikaan tehdä. Suhteemme alussa suoraan sanoen kipinöi, vene oli nimittäin nk. tee- se- itse- miehen unelma (verta, hikeä, kyyneleitä, hiontaa ja hiontaa) eikä tilannetta helpottanut hieman viileä tunnelma kotioloissa ( vaimo ei ollut aivan yhtä innostunut uudesta perheen jäsenestä). No, tilanteesta selvittiin kuukauden hiljaisuudella ja jumalattomalla työmäärällä. Onneksi kesä oli kelien puolesta surkea- työmotivaatio pysyi korkealla - ja kaikkihan valmistuu aikanaan. Projektin välitavoitteena saatiin vene vesille , tarkoituksena tutustua veneen ominaisuuksiin ja varusteisiin sekä niiden puutteisiin. Olo oli hieman pettynyt ensimmäisen etapin jälkeen. Volvo Penta- moottori, jonka piti olla sen veneen kruununjalokivi (tehtaan vaihtokone+merikytkin) kiukutteli ylimääräisellä lämpöongelmalla. Tämä oli siis se ainoa osa jonka veneessä ostohetkellä piti olla ehjänä. Kyllä oli mieli musta! Seuraavat päivät menivätkin netissä ihmetellessä vikamahdollisuuksia ja tilaillessa erinäisiä osia - kaikki mikä liittyi vedenkiertoon uusiksi; termostaatti, pumppu, letkut..ja kas, sehän toimii! Onneksi sitten paistoi muutama auringon sädekin Tampereelle ja pääsin purjehtimaan aluksi yksin, mutta välillä sain gastiksi Nicholaksen - ei, ei se pyhä (se kirjoitetaan eri tavoin - luulisin), vaan Lindroosin. Hänen ja poikani Kasperin kanssa pääsimme hetkittäin nauttimaan jopa spinnulla ajosta. Vanhat toteamukset auringonpaisteesta risukasaan tuntuivat sopivilta ja Josephinekin käyttäytyi vallan mainiosti. Nousee hyvin tuuleen ja kulku on tasainen. Kesällä osallistuin Päijännepurjehdukseen kaverin gastina Sunwind 311:lla ja pääsin vertailemaan veneitä. Sisaruksilla oli selvästi samat vanhemmat, mutta pieniä erojakin löytyi. Veneen salonki tuntuu leveämmältä pienemmässä Sunwind 29:ssä. Tämä selittyi sillä, että toiletti on uudemassa 311 siiretty edestä kapteeninhytin tuntumasta taakse - tällöin salonki siirtyy noin metrin eteenpäin, jolloin veneen runko alkaa jo kaveta. Toisaalta 311:n isompi koko näkyy siinä, että takana on toinen hytti, kun taas 29:ssä vain pistopunkka. Josephinen kunnostusprojekti jatkuu taas ensi keväänä myrkkymaalin uusimisella. Primeri menee uusintaan, vanha pinta onkin jo lievasti sanottuna rouhee. Käytänkin tässä tilaisuutta hyväkseni ja pyydän jo nyt pitkämielisyyttä seuran muilta jäseniltä työn aiheuttamaan hetkelliseen epäsiisteyteen ja mahdollisiin meluhaittoihin (ei niinkään ne koneelliset äänet, kuin verbaaliset ilmaisut, jotka saavat joskus jopa maidonkin happanemaan). 9

11 Loppuun lisään vielä veneen tekniset mitat ja muutaman dokumentin projektistani. Kommentare: Sunwind 29 presenterades runt 1980 och tillverkades fram till miten på 1980-talet. Liksom Maxi-båtarna från 1970-talet är rufftaket på Sunwind 29 utdraget ända till skrovsidorna för att öka rymden inne i båten. Inredning: Direkt till babord om nedgångstrappan tinss L-format framåtvänt pentry med ung. Salongen består av U-formad soffa till babord och längsgående soffa till styrbord. På styrbords sida finns stickkoj som är 2,09m lång. Mellan salongssoffan och stickkojen finns navigationsbord. Mellan förpik och salong finns toalett. Salong och toalett åtskiljs med dörr. Förpiden hr två kojer. Skorv och Däck Längd överallt 8,89 m Längs i vattenlinjen 7,18 m Bredd 2,90 m Djupgående 1.6 m Deplacement 3.3 ton Kölvikt 1.5 ton Höjd i vagga (excel pulpits) 3,4 m Material skrov Glasfiberatmerad plast Däck Sandwichlaminat inredning teak Inombordmotor Volvo marindiesel MD74 Segelbåtsdrev Marchfart Bränsleförbrukning Bränsletank, rostfri Övrigt Fränskvattentank, plast Elsystem Konstruktör: Tord Sundén Tillverkare: Oy Nykra Ab 13 hk 110S ca 6 knop ca 1,7 l/tim 20 liter 100 liter 12 volt Tiedot on lainattu sunwind klubben sivuilta, maston korkeudesta tulikin mieleen, jos jollakin on ylimääräinen mastonkaato järjestelmä niin kiinnostaa. Josephinen vanhat omistajat: Juhani Palmu, Arto Merisalo, Robert Lindholm Rigg Hjöd över vattenytan m Mastlängd 12,66 m Material eloxerad aluminium Segel Storsegel Fock självslående Genua 1. Spinnacke Stormfock 24,0 kvm 15,0 kvm 26,0 kvm 54,0 kvm 9,0 kvn 10

12 Yhteystiedot: Näsijärven Purjehdusseura- Näsijärvi Segelsälskap ry. Jänissaarenkatu 14, Tampere Hallitus 2012 Kommodori: Pauli Hakala Karkonmäenkatu 4 C, Tampere Varakommodori, talous: Pauli Koskinen Jänislahdenkatu 6 E 79, Tampere Varakommodori, urheilu: Mika Keinonen Sommerinkatu 8 A 1, Tampere Jäsenet: Sakari Mansikkamäki, Vetikonkatu 23, Tampere Antti Ala-Tala, Teiskontie 11 A 9, Tampere Ilkka Hurmansalo, Majavankaarre 22, Nokia Ove Enbom, Lukonmäenkatu 22 B 8, Tampere Marko Räsänen, Lukonpäällisentie 44, Kangasala Kari Mäkisalo, Vinokaskatu 7, Nokia Sihteeri: Kari Kuosa, Papinkatu 8 A 6, Tampere Toimihenkilöt: Isännöitsijä Jänissaari: Marko Räsänen Kuvat ja teksti: Heikki Kirijatshenko Satamakapteeni: Ilkka Hurmansalo Toimistosihteeri/satamamestari Marja Talvitie