PIRKANMAAN KUNTAKEHITYSHANKE HYVINVOINTI-TYÖPAJAN YHTEENVETO

Transkriptio

1 PIRKANMAAN KUNTAKEHITYSHANKE HYVINVOINTI-TYÖPAJAN YHTEENVETO

2 AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YKSILÖLÄHTÖINEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN (1) USEIN ESIIN NOUSSEITA TEEMOJA IDEOINNIN TAUSTALLA Pitäisi katsoa nykyisiä rakenteita kauemmaksi tulevaisuuteen Kansalaisaktiivisuus tehty liian hankalaksi tarvitaan toimintakulttuuria, päätöksentekomekanismeja ja resursseja jotka edesauttavat eivätkä haittaa Eri tahojen ja sidosryhmien tuominen yhteen uudella tavalla Eri ikäryhmät Kansalaiset, kolmannen sektorin toimijat, yritykset, julkinen sektori Asukkaille lisää valtaa, aito kuuleminen, vaikuttavuus Asukaslähtöisyys palveluissa Osallisiksi budjetointiin Nykyisin asukaslähtöisyys vielä erityistä, pitäisi saada arkiseksi Nuorten ottaminen mukaan, nuorten mielipiteen vaikuttavuuden lisääminen

3 AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YKSILÖLÄHTÖINEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN (2) POIMINTOJA YKSITTÄISISTÄ KEHITYSIDEOISTA Vanhustyön ja perusopetuksen yhdistäminen Jatkopohdittavaa: mitä muita sektoreja/kunnan palveluita voisi yhdistää ehkä yllättävälläkin tavalla? Hyvinvoinnin tietojohtamisjärjestelmä Kerättäisiin järjestelmällisesti tieto hyvinvointiin liittyen eri sektoreilta ns. pienistä puroista Koottaisiin tieto tietojohtamisjärjestelmään Tieto välitettäisiin eteenpäin/takaisin tiedontuottajille rikastettuna ja koottuna -> edistäisi kokonaisvaltaista hyvinvointitiedon saatavuutta ja hyvinvoinnin tarkastelemista laajempana kokonaisuutena Jatkopohdittavaa: kuntien päätösten ennakkoarviointimallin soveltaminen? Palvelusopimukset kunnan ja yhteisöjen (esim. kylät) välille Tukee kunnan palveluja esim. häiriötilanteissa, kuten lumimyrskyt, sähkökatkot

4 KOMMENTTEJA: AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YKSILÖLÄHTÖINEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN (1) Asiakaslähtöisyys vielä jotakin erityistä, näkökulma ei ole integroitunut normaaleihin prosesseihin mukaan Reijo: täysin tasa-arvoiseen ei tulla pääsemään, mutta laajempaan edustuksellisuuteen Piloteissa jne. keskusteltava luottamushenkilöiden sekä kansalaisten kanssa, ettei mietitä vain ylätasolla Muutosta ei vain hallintoon, vaan myös kansalaisten aktiivisuuteen vaikuttaminen Pitäisi olla niin, että hallinto ennemminkin mahdollistaa kuin haittaa/estää aktivointia Nuorten mukaan ottaminen sekä kansalaiset ylipäätään, vaikuttavuus 63 eri mallia, joista 90 % kahvikerhoja -> konkretiaa agendalle, vaikutusvaltaa, vaikuttavuus Tietojärjestelmäjohtaminen Idea vie kehitystä syvemmälle siihen, mistä pyritään pois; viestii kaipausta megajärjestelmään ; olennaista tietää mitä me teemme, palveluiden täytyy olla määriteltynä Reijo: ennakkoarviointimalli kuitenkin sellainen, mihin pitäisi päästä

5 KOMMENTTEJA: AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YKSILÖLÄHTÖINEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN (2) Suurin osa sote-puolen palveluista yksilöimätöntä Asiakas nähdään objektina eikä subjektina järjestelmä määrittelee, mitä asiakas tarvitsee, ei niin että asiakas näkee tarjonnan ja valitsee sieltä verraten muihin kokemuksiinsa samalta alalta Valitseva tulokulta Asiakas ei tiedä, mitä hän tarvitsee Reijo: kuntalainen pitäisi saada jo ideoimaan palvelua Esa: jokaisen intressissä ratkaista ongelmansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, uusia ideoita pitäisi saada esiin tästä tulokulmasta Palvelusopimukset kunnan ja yhteisöjen välille Hyvin yksinkertaisia pieniä ratkaisumalleja Yksilölähtöisesti rakennetaan käyttöliittymä systeemiin, kunta tms. mahdollistaa esim. tekniikalla ja välineillä Yksilöiden väliset talkoopankit ym., aina ei tarvita julkista tai muuta hallinnollista tahoa

6 KOLMAS SEKTORI JA YHTEISÖLLISYYS (1) LAAJA-ALAISIA KEHITTÄMISALOITTEITA Haasteena, että kuntapalvelut eivät vahvista yhteisöllisyyttä, toimintamallit eivät juurru kuntaan, vapaaehtoisten aktivointi ja jaksaminen Tarvitaan kuntien ja järjestöjen yhteinen jatkuvaluonteinen yhteistyömekanismi ja/tai kehittämisalusta Taataan ettei tehdä päällekkäistä työtä Luo edellytykset saumattomalle yhteistyölle Kuntalaiset mukaan suunnitteluun! Monniammatillinen yhteistyö Yrityksen mukaan osatuotantoon kun tarkoituksenmukaista Kuntien kulttuuri- ja liikuntapalveluiden suunnittelun ja tuotannon keskittäminen usean kunnan kesken Käsittäen myös kuntien ja järjestöjen yhteiskäyttöiset tilat

7 KOLMAS SEKTORI JA YHTEISÖLLISYYS (1) YKSITTÄISIÄ KEHITTÄMISALOITTEITA Kunnan ja järjestöjen yhteistyö terveysliikunnan edistämiseksi Talkoorahat ja muut vastaavat yhteisöllistä aktiivista tukevat resurssit Maahanmuuttajien osallistaminen, kohteista tekijöiksi Kolmas sektori mukaan

8 KOMMENTTEJA: KOLMAS SEKTORI JA YHTEISÖLLISYYS Kehittämisalusta? Yhteistyö vai työn tekeminen yhdessä? Yhteiset tilat: Byrokratia estää osin tilojen käyttöä, mutta käytetään myös tekosyynä kun ei haluta mahdollistaa Jatkuvaluonteinen kehittämisalusta: kunnan toimintakulttuurin muutos Normiohjauksen purku -> kuntatason itse luodut normit estävät monien järkevien asioiden toteuttamista, ihmisten luomat normit ihmisten purettavissa Kimmo: Toimintakulttuurin muutos vaatii konkreettisen mekanismin, miten tehdä - > jatkotyön aihe konsulttiryhmän työstettäväksi Hallinnosta tuotteisiin/palveluihin

9 INNOVAATIOT HYVINVOINTIPALVELUISSA LAAJA-ALAISIA KEHITTÄMISALOITTEITA Sote- ja hyvinvointipuolella (johon myös laajassa merkityksessä voimme laskea kulttuurin) ajatellaan sosiaalisten innovaatioiden merkitystä Tekninen, sosiaalinen ja palvelunäkökulma tulee yhdistää rajat ylittämällä Tulevaisuuden kaupunkiympäristöjen, innovaatio- ja testausalustojen ja hubien roolia tulisi vahvistaa uusien palveluiden kokeilussa, testauksessa ja käyttöönotossa Digitaaliset / ubiikit uudet palvelut ja liiketoimintaideat (seuraava työpajaa silmällä pitäen) YKSITTÄISIÄ KEHITTÄMISALOITTEITA Luottamus asiakkaaseen ja viranhaltijoihin Osallisuuden vahvistaminen mm. yhteisen (osallistavan) budjetoinnin myötä Tutkimustiedon kokoaminen muun muassa kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksista Kokonaisvaltainen sektorirajat ylittävä hyvinvointisuunnitelma

10 KOMMENTTEJA: INNOVAATIOT HYVINVOINTIPALVELUISSA Sosiaalisten innovaatioiden merkityksen korostaminen Innovaatio pitäisi nähdä teknisen ratkaisun sijaan myös uutena ajattelumallina Ei oltaisi innovatiivisia vain muita kohtaan vaan oltaisiin myös itse innovatiivisia Tilaaja-tuottaja roolit innovaatiohankkeissa, toimivaltaisuuksien suhde, tilaajalla rahat, tuottajalla pitäisi olla mahdollisuus etsiä ratkaisuja asiakasrajapinnassa Haaste suurempi julkisen sektorin innovaatioissa kuin yksityisellä sektorilla Reijo: osallisuuden vahvistamiseen suhtautuu positiivisesti Esa: lähtökohta pitää olla, että löytyvät rajapinnalta esim. case: koira vs. normipalveluiden tarjonta, normiratkaisusta poikkeavilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa yksilötasolla etuja ja samalla kustannussäästöjä, kun ratkaisuissa luotetaan asiakkaan kykyyn tunnistaa itselleen parhaita ratkaisuja Yksilöllä ei ole mahdollisuutta esittää itse itselleen parasta ratkaisuehdotusta, vaan mentävä normiratkaisuilla Yksilöt olemassa olevien tukimuotojen ja ratkaisumallien vankeja Toinen case kotihoitopotilaan piikittämisestä/verinäytteenotosta -> lähisukulainen saisi laittaa pistoksen tai ottaa verinäytteen, mutta kotihoitaja ei saa -> iso rumba kuljetuksineen jne terveyskeskukseen