Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 231

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 231"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta. Tuotantotalouden laitos Tutkimusraportti 231 Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 231 Kati Järvi ja Jukka Nuottanen KURKI-tutkimusraportti: Metsä-, energia- ja ympäristösektori Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta. Tuotantotalouden laitos PL Lappeenranta ISBN (ISBN /PDF) ISSN Lappeenranta 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuskysymykset ja rajaukset Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen toteutus Asiantuntija- ja benchmarking-haastattelut Yrityshaastattelut Kansainvälistyminen ja Kiina toimintaympäristönä Kansainvälistyminen Kansainvälisyyttä kehittyvien markkinoiden kautta Tavat mennä kehittyville markkinoille Yritysten välinen yhteistyö Kiina toimintaympäristönä Kiinan lähihistoria ja nykytila Kiinan liiketoimintakulttuuri Kiina-aktiviteetit suomalaisilla kaupunkiseuduilla Kouvolan kaupungin Kiina-toiminnot Analyysi kaupunkiseutujen Kiina-toiminnoista Metsä-, energia- ja ympäristösektorin nykytilanne ja suhde Kiinaan Metsä-, energia- ja ympäristösektori Kymenlaaksossa Energia- ja ympäristösektori Kiinassa Kymenlaakson energia- ja ympäristösektorin kansainvälisyys Sektorin kokemukset Kiinasta Koetut erityispiirteet Kohdatut haasteet Tunnistetut mahdollisuudet Sektorin kansainväliseen liiketoimintaan liittyvä osaaminen ja resurssit Tarvittava osaaminen ja resurssit kansainväliseen liiketoimintaan Tukimuodot kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen Julkinen valta Yritysten välinen yhteistyö Yritysten välisen yhteistyön menestystekijät, hyödyt ja riskit Johtopäätökset Energia- ja ympäristösektori Kiina-kontekstissa Hankkeen tulostavoitteisiin pääseminen Yhteenveto Lähteet Liitteet

3 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet KURKI Kymenlaakson Uudistajaksi Resurssoidut Kiina-Innovaatiot on Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikön, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutuskeskus Sinoan ja Kouvola Innovation Oy:n yhteishanke, jolla kehitetään ja vahvistetaan Kymenlaakson ja erityisesti Kouvolan seudun elinkeinotoiminnan edellytyksiä Kiinakontekstissa sekä kehitetään yritysten, koulutusorganisaatioiden ja julkishallinnon toimijoiden osaamispääoman kehittäminen Kiinaan liittyvissä asioissa. Hankkeen tulostavoitteet on esitelty tarkemmin liitteessä 1. Osana hanketta Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö tuottaa kaksi tutkimusraporttia, jotka fokusoituvat kahteen toimialaan: toinen raporteista keskittyy matkailualaan ja toinen metsä-, energia- ja ympäristösektoriin. Tutkimusraporttien tavoitteena on selvittää seudun Kiina-aktiviteettien nykytila, Kiinan markkinoiden mahdollisuudet, haasteet ja erityispiirteet Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta valituilla liiketoimintasektoreilla alueen elinkeinostrategia huomioiden sekä ne innovaatiojohtamisen osa-alueet, joilla yritysten osaamista tulisi lisätä huomioiden kiinalainen toimintaympäristö. Edellisiin selvityskohteisiin liittyen tutkimusraporteissa annetaan myös suosituksia siitä, kuinka alueen elinkeinotoimintaa Kiina-kontekstissa voitaisiin kehittää.

4 2 1.2 Tutkimuskysymykset ja rajaukset Raportin tutkimuskysymykset jakautuvat kahteen päätutkimuskysymykseen ja avustaviin tutkimuskysymyksiin ja ne on muotoiltu seuraavasti. 1. Mikä on kymenlaaksolaisten yritysten Kiina-liiketoiminnan osaamisen taso? Mitä Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja alueella on aiemmin ollut? Mikä on Kiinaan liittyvien vienti- ja tuontiaktiviteettien nykytila? Mitä Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja on suunnitteilla tulevaisuudessa? 2. Mitkä ovat Kiinan markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet kymenlaaksolaisten, erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta? Miten mahdollisuudet ovat hyödynnettävissä nykyisellä osaamisella? Minkälaisilla toimintamalleilla (erityispiirteistä johtuviin) haasteisiin voidaan vastata? Minkälaista osaamista tarvitaan lisää? Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään alueelta löytyvän Kiina-liiketoiminnan osaamisen taso menneen, nykyisen ja tulevaisuuden osalta eli millaista liiketoimintaa alan yrityksillä on ollut Kiina-kontekstissa, mikä on nykytilanne ja millaisia liiketoimintasuunnitelmia yrityksillä on koskien Kiinan markkinoita. Tutkimuksessa Kiina-liiketoimintaosaamiseksi katsotaan kaikki vienti- ja tuontiaktiviteetteihin liittyvä kokemus ja osaaminen tai suunnitelma näistä. Toisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään, miten alueen metsä-, energia- ja ympäristösektorilla toimivat yritykset kokevat Kiinan liiketoimintaympäristönä, toisin sanoen mitkä ovat Kiinan markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta. Tarkentavien kysymysten avulla selvitetään myös, miten Kiinan markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet ovat hyödynnettävissä nykyisellä osaamisella, minkälaisilla toiminta-

5 3 malleilla haasteisiin voidaan vastata ja myös, minkälaista osaamista alueella toimivat yritykset tarvitsevat lisää. Tämä tutkimusraportti on rajattu käsittelemään vain metsä-, energia- ja ympäristösektoria Kymenlaakson ja erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta. Metsä-, energia- ja ympäristösektori on yksi Kouvolan elinkeinostrategian mukainen strateginen painopistealue ja osaamisja toimintakeskittymä ja näin ollen myös KURKI-hankkeen selvityksiin valittu fokusalue. Alueellinen näkökulma ja kerätty aineisto kuitenkin rajaavat raporttia myös siten, että energia- ja ympäristösektorit painuttavat enemmän kuin metsäsektori. 1.3 Tutkimuksen rakenne Tutkimusraportti rakentuu seuraavasti. Luvussa 1 esitellään tutkimuksen johdanto. Johdannossa tarkastellaan tutkimuksen taustaa ja tavoitteita sekä esitellään tutkimuksen tutkimuskysymykset ja rakenne. Luvussa 2 tarkastellaan tutkimuksen toteutusta ja tutkimusta varten kerättyä aineistoa sekä perustellaan tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä valintoja. Tämä metsä-, energia- ja ympäristösektoria käsittelevä tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena ja aineisto kerättiin kolmentyyppisin haastatteluin: asiantuntija-, benchmarking- ja yrityshaastatteluin. Tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat ja benchmarking-kohteet eivät ole sidoksissa pelkästään tutkimuksen kontekstiin eli metsä-, energia- ja ympäristösektoriin toisin kuin haastatellut yritykset. Luvussa 3 esitellään työn teoreettinen osuus. Luvussa 3.1 ja 3.2 käsitellään kansainvälistymistä niin yleisesti kuin kansainvälistymistä kohteena kehittyvät markkinat. Teoriaosuudessa tarkastellaan erilaisia tapoja mennä kehittyville markkinoille sekä yritysten välistä yhteistyötä tapana toteuttaa kansainvälistymistä. Kansainvälistymisen lisäksi luvussa 3 perehdytään Kiinaan toimintaympäristönä kahdesta näkökulmasta. Luvussa esitellään perustiedot Kiinasta maana ja luvussa syvennytään Kiinan liiketoimintakulttuuriin. Jälkimmäisen luvun kuvaus liiketoimin-

6 4 takulttuurista on muodostettu analysoimalla asiantuntijahaastatteluin kerättyä aineistoa ja luvussa käsitellään muun muassa kulttuuria, alueellisia eroja sekä Kiinan markkinoiden haasteita ja mahdollisuuksia asiantuntijoiden kokemukseen perustuen. Luvussa 4 käydään läpi valittujen suomalaisten kaupunkiseutujen, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin seudun Kiinaan liittyviä aktiviteetteja. Näiden niin kutsuttujen benchmark-kohteiden lisäksi esitellään myös Kouvolan seudun Kiina-toimintojen menneisyyttä ja nykytilaa. Luvussa kartoitetaan myös suomalaisten kaupunkien tai seutujen ystävyys- ja yhteistyösuhteet kiinalaisiin kaupunkeihin. Luvussa 4 esitellyn benchmark-kartoituksen tavoitteena on nostaa esille toimenpiteitä, joista Kouvolan seudulla olisi mahdollista oppia sekä kohteita, joita Kouvolan seutu voisi edelleen kehittää ja joiden osalta yhteistyötä muiden seutukuntien kanssa voisi harkita. Luvussa 5 vastataan tutkimuksen tutkimuskysymyksiin erityisesti yrityshaastattelujen perusteella kerätyn aineiston ja tämän analyysin avulla. Tutkimuksen kohdesektoria eli metsä-, energia- ja ympäristösektoria tarkastellaan ensin luvussa 5.1 Kymenlaakson osalta ja luvussa 5.2 Kiinan osalta. Luvussa 5.3 analysoidaan Kymenlaakson metsä-, energia- ja ympäristösektorin kansainvälisyyttä. Luvussa 5.4 käydään läpi tutkimuksen kohdesektorin kokemuksia Kiinasta liittyen koettuihin erityispiirteisiin, kohdattuihin haasteisiin, tunnistettuihin mahdollisuuksiin, sektorin kansainväliseen liiketoimintaan liittyvään osaamiseen ja resursseihin sekä tarvittavaan osaamiseen ja resursseihin. Luvussa 5.5 tarkastellaan kahta niin kutsuttua tukimuotoa kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä: julkisen vallan tukea sekä yritysten välistä yhteistyötä. Luvussa 6 esitellään tutkimuksen johtopäätökset. Luvussa 6.1 luodaan kerätyn aineiston ja sen pohjalta tehtyjen analyysien avulla kokonaiskuva Kouvolan seudun ja Kymenlaakson metsä-, energia- ja ympäristösektorista Kiina-kontekstissa. Luvussa 6.2 esitetään myös suosituksia siitä, miten hankkeen tulostavoitteisiin päästään ja miten hankkeen toimintamuodot konkretisoidaan. Tutkimusraportin yhteenveto esitellään luvussa 7.

7 5 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus on toteutettu metodologisesti kvalitatiivisena case-tutkimuksena ja tutkimuksen empiirinen osuus on kerätty haastattelututkimuksella. Tutkimukseen kerätty haastatteluaineisto voidaan jakaa kolmeen: asiantuntijahaastattelut, benchmarking-haastattelut sekä yrityshaastattelut. Liitteen 2. taulukossa on listattu kaikki tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat, benchmarkkohteiden edustajat ja yritykset. 2.1 Asiantuntija- ja benchmarking-haastattelut Asiantuntijahaastattelut toteutettiin haastattelemalla henkilöitä, joilla on merkittävää työskentelykokemusta Kiinasta. Asiantuntijahaastatteluin kerättiin informaatiota siitä, miten suomalaiset yritykset näkevät Kiinan. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa keskusteltiin Kiinasta markkinana, Kiinan kulttuurista sekä haastateltavien Kiina-kokemuksista yleisesti ja työskentelyyn liittyen. Puolistrukturoiduin asiantuntijahaastatteluin kerättyä informaatiota hyödynnettiin myös yrityshaastatteluissa käytettyjen kysymysten suunnitteluun. Tutkimusta varten haastattelimme pääosin keväällä 2010 seuraavat asiantuntijat: Kouvolan elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Aimo Ahti, Kiinaan erikoistuneen, asiantuntija- ja valmennuspalveluja tarjoavan yrityksen Fortune Falls:n perustaja Johanna Heikkinen, CAREI:n johtaja Hannu Hoviniemi, Gaia Consulting Oy:n vanhempi konsultti Urpo Huuskonen, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutuskeskus Sinoan kehittämispäällikkö Tuomo Kauha, Merikeskus Vellamon markkinointipäällikkö ja Cursor Oy:n Matkailu- ja tapahtumat -ohjelman projektipäällikkö Sari Maaskola, Luumäen kunnan projektipäällikkö Saku Nikka, Kouvola Innovation Oy:n johtaja Sirkku Seila, Easy China Oy:n johtaja Xing Shi, Kouvolan seudun ammattiopiston Biosampo-hankkeen projektivastaava Juha Solio sekä CAREI:n koordinaattori Xiaona Tang. Benchmarking-haastatteluissa puolestaan pyrittiin kartoittamaan Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja muilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla. Haastattelukohteiksi valittiin pääosin seu-

8 6 dullisia kehittämisyhtiöitä, jotka tarjoavat kansainvälistymispalveluita Kiinaan tai tutkimuksen kohdesektoriin, metsä-, energia- ja ympäristösektoriin, liittyen. Puolistukturoiduissa benchmarking-haastatteluissa haastateltiin kevään ja kesän 2010 aikana seuraavia henkilöitä: Lakes Oy:n kansainvälistymispalveluiden kehittämispäällikkö Pekka Komu, Finnish Environmental Cluster for China (FECC) energiajohtaja Jari Kuivanen, Posek Oy:n kansainvälistymispalveluiden kehittämispäällikkö Jytta Poijärvi-Miikkulainen, Jykes Oy:n kansainvälistymispalveluiden projektipäällikkö Tero Rautiainen, Kuopio Innovation Oy:n kehityspäällikkö Ilkka Vartiainen ja Prizztech Oy:n energiateknologia-klusterin kehittämispäällikkö Jarkko Vuorela. 2.2 Yrityshaastattelut Haastatellut yritykset valittiin ottamalla yhteyttä useisiin eri tahoihin tavoitteena löytää tutkimukseen parhaiten soveltuvimmat haastattelukohteet. Tärkein kriteeri soveltuvuudessa oli yrityksen aiempi kokemus Kiinaan liittyvistä vienti- ja tuontiaktiviteeteista tai suunnitelmat näistä. Tahoja, joilta suosituksia pyydettiin tutkimukseen parhaiten soveltuvista haastattelukohteista, olivat Finpro, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kymenlaakson kauppakamari, Kymen Yrittäjät ry, Suomen Kiinan suurlähetystä, Kouvolan kaupungin omistama elinkeinotoimen kehitysyhtiö Kouvola Innovation Oy ja Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Edellä mainituista tahoista Finproa, Kaakkois-Suomen ELY-keskusta, Kymenlaakson kauppakamaria, Kymen Yrittäjät ry:tä sekä Suomen Kiinan suurlähetystä kontaktoitiin sähköpostitse. Haastatteluin tutkimukseen soveltuvia haastattelukohteita kartoitettiin Kouvola Innovation Oy:n ja Cursor Oy:n kohdalla. Kouvola Innovation Oy:n suosituksista soveltuviksi haastattelukohteiksi keskusteltiin yhdessä metsä-, energia- ja ympäristösektorin kehittämispäällikkö Elina Rehnin ja projektipäällikkö Raili Pallosen kanssa. Cursor Oy:n suosituksista soveltuviksi haastattelukohteista keskusteltiin puolestaan yhdessä Kasvu- ja kansainvälistyminen -ohjelman ohjelmapäällikkö Jouko Luoteen ja projektipäällikkö Martti Nakarin kanssa. Kouvola Innovation Oy:n ja Cursor Oy:n suositusten mukaisesti haastattelututkimuksen otoskoko rajattiin 46 yritykseen.

9 7 Kaikkiin yrityksiin lähetettiin sähköpostitse saatekirje (liite 3), jonka jälkeen tiedusteltiin puhelimitse yritysten halukkuutta osallistua tutkimukseen sekä tarkempia tietoja yritysten mahdollisesti käynnissä olevista tai suunnitteilla olevista Kiinaan liittyvistä vienti- ja tuontiaktiviteeteista ja näkemyksestä Kiinasta potentiaalisena markkinana. Tarkentavien puhelinkeskustelujen jälkeen tutkimuksessa päädyttiin haastattelemaan kahdeksaa yritystä. Haastattelukohteiden valinnassa painotettiin myös alueellista näkemystä preferoimalla yrityksiä, jotka sijaitsevat Kymenlaakson alueella. Strukturoiduin yrityshaastatteluin (liite 4) kerätyssä aineistossa metsä-, energia- ja ympäristösektori edustuu vahvasti välillisesti suunnittelutoimistojen kautta, sillä tarkentavien puhelinkeskustelujen tutkimuksessa havaittiin, että primaarisesti erityisesti Kymenlaakson alueella toimivilla energia- ja ympäristösektorilla toimivilla yrityksillä ei keväällä 2010 ollut Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja, suunnitelmia näistä tai halukkuutta keskustella näistä. KURKIhankkeen toisen kohdesektorin eli metsä-, energia- ja ympäristösektorin haastatteluaineisto kerättiin touko-kesäkuussa Haastatteluja kertyi yhteensä yhdeksän; yhdestä yrityksestä haastateltiin kahta henkilöä. Kaikki haastattelut toteutettiin kasvokkain ja lähes kaikissa haastatteluissa molemmat tutkijat olivat mukana. Tutkimuksessa kerättyä haastatteluaineistoa käytettiin seuraavasti. Asiantuntijahaastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin yrityshaastatteluissa käytettyjen kysymysten suunnitteluun (liite 4) sekä luvun 3 kuvaus, Kiina toimintaympäristönä, on muodostettu näiden haastattelujen perusteella. Lisäksi kerättyä aineistoa on hyödynnetty tutkimuksen tuloksina vastattaessa tutkimuksen toiseen tutkimuskysymykseen, mitkä ovat Kiinan markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet kymenlaaksolaisten, erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta. Benchmarking-haastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin myös vastattaessa tutkimuksen toiseen tutkimuskysymykseen. Toiseksi haastatteluaineistoa käytettiin luvussa 4 esiteltyjen suomalaisilla kaupunkiseuduilla tapahtuvien Kiina-aktiviteettien kuvailemiseen. Kolmanneksi tätä aineistoa käytettiin esitettäessä suosituksia tutkimuksen johtopäätöksissä siitä, miten KURKIhankkeen tulostavoitteisiin päästään ja miten hankkeen toimintamuodot konkretisoidaan. Bench-

10 8 marking-haastattelut toimivat vertailukohtana sille, miten Kiinaan liittyvät aktiviteetit tulisi Kymenlaakson alueella organisoida, minkälaista yhteistyötä eri tahojen välille tulisi synnyttää ja mihin KURKI-hankkeen tulisi fokusoitua. Yrityshaastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin vastattaessa sekä ensimmäiseen että toiseen tutkimuskysymykseen.

11 9 3 KANSAINVÄLISTYMINEN JA KIINA TOIMINTAYMPÄ- RISTÖNÄ Tutkimuksessa teoreettista viitekehikkoa käytetään analysoimaan kansainvälistymiseen liittyä yritysten sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Yritysten sisäisiä tekijöitä kartoitetaan erityisesti osaamisen kautta. Ulkoisilla tekijöillä puolestaan tarkoitetaan maa- ja toimialakohtaisia tekijöitä eli Kiinaan kohdemarkkinana liittyviä erityispiirteitä sekä sen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Kolmanneksi teoreettisen viitekehikon avulla tarkastellaan myös erilaisia markkinoille menon muotoja. 3.1 Kansainvälistyminen Viimeisen kahdenvuosikymmenen aikana yritysten kansainvälisyyteen liittyvällä tutkimuksella on yritetty selittää, miksi ja miten yritykset kansainvälistyvät. Kansainvälistymisen teoriat selittävät esimerkiksi erilaisia prosesseja, joilla yritys laajentaa toimintaansa maarajojen ulkopuolelle. Teoreettisesti yritysten etabloitumista ulkomaisille markkinoille ja kansainvälistymistä ylipäätään on usein käsitelty etabloituvan tai kansainvälistyvän yritysten ominaispiirteiden kautta. Tällöin tutkimuksessa on keskitytty yrityksen sisäisiin tekijöiden, erityisesti resursseihin ja kyvykkyyksiin sekä yritysten pyrkimyksiin minimoida transaktiokustannuksia. (Anand ja Delios, 2002; Barney, 1991). Sisäisten ominaispiirteiden lisäksi uudempi tutkimus korostaa myös ulkoisen ympäristön merkitystä eli sitä kontekstia, jossa yritys toimii sekä sen vaikutusta valittavaan strategiaan markkinoille menon osalta. (Hoskinsson et al., 2000; Meyer ja Tran, 2006; Meyer ja Peng, 2005; Meyer et al., 2009) Kontekstille ominaisilla tekijöillä tarkoitetaan yleensä toimialakohtaisia tekijöitä tai maakohtaisia tekijöitä (Anderson ja Gatignon, 1986; Kogut ja Singh, 1988; Tse, Pan ja Au, 1997)

12 10 Kansainvälistymisen ja markkinapenetraation osalta Schmutzler de Uribe et al. (2007) kehottavat yrityksiä kysymään Kiina-kontekstissa seuraavia kysymyksiä: sopiiko Kiina ylipäätään yrityksen strategiaan vai seuraammeko vain trendiä, miksi haluamme Kiinan markkinoille ja miten kilpailuetua voidaan saavuttaa Kiinan markkinoilla. Näin ollen kansainvälistymistä ja siihen liittyvää prosessia ei voida toteuttaa ilman relevanttia strategiaa ja toimintasuunnitelmaa, jolla yrityksen yleiset tavoitteet saavutetaan. Strategiassa onkin määritettävä milloin kansainvälistytään sekä miten ja mille markkinalle pyritään penetroitumaan. Markkinoille meno puolestaan on mahdollista toteuttaa useilla eri tavoilla kuten viennillä, yhteisyrityksillä tai franchise-toiminnalla. (Luo and Peng, 1999; Tse, Pan ja Au, 1997) Pan ja Tse (2000) jaottelevat tavat mennä markkinoille kahteen. Ensinnäkin markkinoille meno on mahdollista toteuttaa omistusjärjestelyin, mikä tarkoittaa suoraa ulkomaista investointia eli esimerkiksi tuotantolaitoksen perustamista kohdemarkkinalle tai yhteisyrityksen avulla. Toiseksi, markkinoille meno on mahdollista toteuttaa ilman omistusjärjestelyjä, mikä tarkoittaa sopimussuhteisiin perustuvaa markkinoille menoa, esimerkiksi lisensointia tai franchisingia tai suoraa tai epäsuoraa vientitoimintaa. Tässä tutkimuksessa keskitytään myöhemmin markkinoille menon muotoina ilman omistusjärjestelyjä tehtävään markkinoille menoon ja tästä kategoriasta tarkemmin vientiin ja yritysten välisen, sopimussuhteisiin perustuvan yhteistyön osalta alliansseihin. Kuvassa 1 on esitetty tavat mennä uusille markkinoille Pan ja Tse (2000) mukaan.

13 11 Kuva 1. Markkinoille menon muodot (Pan ja Tse, 2000). Esitetty jaottelu kuvastaa myös päätöshierarkiaa. Pan ja Tsen (2000) mukaan kansainvälistyvät ja ulkomaisille markkinoille menevät yritykset tekevät ensin päätöksen siitä, toteutetaanko markkinoille meno omistusjärjestelyin vai ilman omistusjärjestelyjä. Päätös on strategisen tason päätös, jota on jälkikäteen erittäin vaikeaa muuttaa. Useat eri tekijät vaikuttavat päätökseen siitä, mikä markkinoille menon muoto valitaan. Yleisesti tekijät voidaan jakaa kolmeen: omistajuudesta saatava hyöty yrityksen näkökulmasta, markkinan sijainnista saatavat hyödyt ja transaktioiden integraatiosta saatavat sisäiset hyödyt. (Agarwal ja Ramaswami, 1992) Tutkimustulosten mukaan (Pan ja Tse 2000) makrotason tekijät, kuten esimerkiksi maariski vaikuttaa huomattavasti siihen, valitaanko omistusjärjestelyin vai ilman omistusjärjestelyjä toteutettava markkinoille meno. Tämän päätöksen jälkeen keskitytään mikrotason tekijöihin, kuten henkilöstöhallintoon ja jakelukanaviin ja tarkennetaan markkinoille menon muotoa.

14 Kansainvälisyyttä kehittyvien markkinoiden kautta Yli 100 valtiota maailmassa ei kuulu niin kutsuttuun triadiin eli Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja Japaniin. Erityisen tärkeä ei-triadiin kuuluvien valtioiden alaryhmä on niin kutsunut kehittyvät markkinat, joille ominaista on nopea talouskasvu ja kasvava asema maailmantaloudessa. Kehittyvät markkinat ovat houkuttelevia kahdesta pääsyystä ja kehittyville markkinoille meneviä yrityksiä voidaankin kutsua joko resurssien etsijöiksi tai markkinoiden etsijöiksi. Resursseja etsivät yritykset etsivät yleensä halvempaa, joskus parempaakin, työvoimaa, materiaaleja ja toimittajia. Toisaalta resursseja etsivät yritykset voivat myös hankkia kyseiseltä kehittyvältä markkinalta spesifiä teknologista osaamista tai toimia yhteistyössä erikoistuneiden toimijoiden kanssa. (Rugman et al., 2006) Markkinoita etsivät yritykset puolestaan etsivät markkinaa, joka kasvaa ja jonka asiakkailla käytettävissään olevat tulot myös kasvavat. Toisaalta markkinoita etsivät yritykset voivat myös hakeutua suurille, kypsille markkinoille, joilla asiakkailla on myös paljon käytettävissä olevia tuloja. (Rugman et al., 2006) Suomalaisyritysten kauppa Kiinan kanssa on alkanut jo 1950-luvulla. Tällöin kauppaa käytiin erikoisjärjestelyin eli niin kutsutun kolmikantasopimuksen puitteissa. Suuryritysten etabloituminen puolestaan alkoi 1980-luvulla ja suurin investointiaalto on koettu 1990-luvun loppupuolella. Vahvaan investointihalukkuuden vaikutti erityisesti se, että alihankkijoiden ja sopimusvalmistajien oli välttämätöntä seurata asiakkaitaan. Pienet ja keskisuuret yritykset puolestaan ovat siirtyneet Kiinaan lähinnä 2000-luvun aikana. Vuosittain uusia yrityksiä etabloituu Kiinaan Suomesta noin kymmenkunta. Tärkeimpänä etabloitumismotiivina niin suurten, keskisuurten ja pienten yritysten keskuudessa on ollut Kiina-ilmiö eli edullisemmat tuotantokustannukset ja valtava markkinapotentiaali. Kiinassa toimii noin 260 suomalaista yritystä, joista puolella on Kiinassa tuotannollista toimintaa ja puolella myynti- ja edustuskonttoreita. Investointeja suomalaiset yrityksen ovat tehneet Kiinaan noin 5 miljardin euron edestä, yritykset työllistävät Kiinassa yli 30

15 henkilöä ja Kiinaan etabloituneiden yritysten liikevaihto oli reilut 10 miljardia euroa. (Kettunen et al. 2008; Ulkoasiainministeriö 2008) Suomalaiset yritykset edustavat eurooppalaista etabloitumisperinnettä Kiinaan. Kuten todettua, suurin motivaatiotekijä suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille etabloitumisen suhteen ovat alhaisemmat tuotantokustannukset, jotka mahdollistavat kilpailun alhaisemmilla lopputuotteiden hinnoilla Euroopassa. Toisaalta globaalisti toimivien yritysten motivaatiotekijänä etabloitumisen suhteen on ollut erityisesti suuri markkinapotentiaali. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Aasian kehittyvät markkinat ovat olleet hyvin vastaanottavaisia ulkomaisten yritysten ja näiden tekemien investointien suhteen. Kuilut länsimaiden markkinoiden ja Aasian kehittyvien markkinoiden kohdalla markkinoinnin, teknologian, pääoman ja johtamisen suhteen eivät ole niin suuria kuin kuilut länsimaisen markkinoiden ja Itä- ja Keski-Euroopan tai Afrikan markkinoiden suhteen. Aasian kehittyvillä markkinoilla yritykset ja kuluttajat ovat tottuneet länsimaiseen markkinointiin. Kiinaa lukuun ottamatta Aasian kehittyvillä markkinoilla teknologinen taso on lähellä länsimaiden markkinoiden teknologisen kehityksen tasoa ja englantia käytetään yleisesti hallinnollisena ja liiketoiminnan kielenä. (Gavusgil et al., 2002) Tällä hetkellä Kiina kansainvälisen liiketoiminnan kohdemarkkinana on kaksipuolinen. Toisaalta se on yksi mielenkiintoisimmista ja lupaavimmista kasvumarkkinoista, mutta toisaalta Kiinaan liittyy paljon riskejä. Riskit liittyvät erityisesti toiminnan aloittamiseen Kiina-kontekstissa ja toiminnan aloittamiseen liittyviä vaikeuksia usein aliarvioidaan. Menestyksekäs toimiminen Kiinan kaltaisessa nopeasti muuttuvassa ja vaikeassa ympäristössä vaatiikin yrityksiltä paljon erilaisia kompetensseja (Barner-Rasmussen et al., 2008; Wyrwoll ja Hanschen, 2007). Tulevaisuudessa muutokset tulevat näkymään seuraavilla saroilla: ympäristöongelmat tulevat kasvamaan, Kiinan inflaatio tulee kiihtymään, työikäinen väestö tulee supistumaan, pidemmällä tähtäimellä Kiina pyrkii muuttamaan taloutensa rakennetta niin, että se ei enää perustuisi halpaan työvoimaan vaan oman teknologian tuottamiseen, Kiinan kehitys on jakautunut hyvin epätasaisesti ja Kiinan rahoitussektori tulee liberalisoitumaan ja asetettujen rajoitteita tullaan purkamaan asteittainen (Ulkoasiainministeriö 2008).

16 Tavat mennä kehittyville markkinoille Kiinalaisille markkinoille on olemassa kolme erilaista tapaa mennä. Nämä ovat vienti, yhteistyösuhteen muodostaminen kiinalaisen yrityksen kanssa tai suora investointi. Tapa mennä markkinoille tulee olla linjassa yrityksen yleisen strategian kanssa ja toisaalta ottaen huomioon suuret alueelliset erot Kiinan sisällä, tapa mennä markkinoilla voi vaihdella alueittain. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Schmutzler de Uribe et al. (2007) nostavat viennin nopeimpana tapana päästä Kiinan markkinoille. Erityisesti yrityksille, joilla on käytössään vain niukka määrä resursseja, tämä on järkevä vaihtoehto. Vientiin nojaavien yritysten ei tarvitse investoida niin paljoa markkinatuntemukseen, sillä jakelija hoitaa tämän asiakasyrityksensä puolesta. Toisaalta pitkällä aikavälillä tällä markkinoille menon muodolla on myös haittapuolensa, sillä tätä tapaa hyödyntävä yritys ei solmi missään vaiheessa suoraa asiakassuhdetta loppuasiakkaaseensa. Edustustot olivat yleinen tapa mennä Kiinan markkinoille Kiinaan kohdistuvien suorien ulkomaisten investointien alkuaikoina. Edustuston perustaminen on suhteellisen edullinen tapa saada jalansijaa markkinoilta. Viennistä poiketen, edustuston avulla on mahdollista muodostaa suora asiakassuhde loppuasiakkaaseen. Kuitenkin Kiinan lainsäädäntö rajoittaa ulkomaalaisten edustustojen toimintaa. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Yhteisyritykset puolestaan ovat olleet pitkään ulkomaalaisille yrityksillä tapa päästä markkinoille tehtaiden rakentamisen kautta erityisesti Kiinassa ja Intiassa (Gavusgil et al., 2002). Yhteisyritys voi perustua niin yhteisomistukseen kuin sopimussuhteeseen. Yhteisyrityksessä ulkomainen yritys solmii yhteistyösuhteen kiinalaisen kumppaniyrityksen kanssa. Suoraan ulkomaiseen investointiin verrattuna vaadittavat investoinnit ovat usein pienempiä ja samalla ulkomaalainen yritys pystyy hyödyntämään kiinalaisen kumppaniyrityksen markkina- ja lainsäädäntötuntemusta. Toisaalta tämä tapa mennä markkinoille tekee ulkomaalaisesta yrityksestä riippuvaisen kumppanistaan eikä aineetonta pääoma pystytä suoraajaan kumppanuussuhteessa yhtä hyvin kuin suorassa

17 15 ulkomaalaisessa investoinnissa. Kummatkin näistä tavoista mennä Kiinan markkinoille, niin yhteisyritys kuin suora ulkomaalainen investointi vaativat Kiinan hallituksen virallisen hyväksynnän. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Globaaleilla markkinoilla toimivat ja monimutkaisia tuotteita valmistavat yritykset ovat tyypillisesti olleet verkostoitumisen ja yritysten välisen yhteistyön edelläkävijöitä. Uudet yhteistyömuodot ovat levinneet erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenne-, konepaja-, huonekalu- sekä tekstiilija vaatetusteollisuuteen. (Kuitunen et al., 1999) Erilaisia yhteistyösuhde- tai verkostosuhdetyyppejä ovat esimerkiksi hankintayhteenliittymät, alihankkijaverkostot, lisensointiyhteistyö, yhteisyritykset, tutkimuskonsortiot, strategiset allianssit, partnershipit sekä franchising- ja ulkoistamissopimukset (Brass et al., 2004; Kanter, 1994; Parker ja Hartley, 1997; Podolny ja Page, 1998; Powell, 1987; Ring ja Van de Ven, 1994) Yritysten välinen yhteistyö Porterilaisessa maailmassa kilpailutilannetta analysoidaan viiden voiman mallin avulla ja kilpailuun vastataan geneerisillä strategiavaihtoehdoilla. Strategiaa toteutetaan yrityksen sisäisen arvoketjun avulla. (Hedman ja Kalling, 2003) Perinteisen strategia-ajattelun mukaisesti yritykset siis pyrkivät löytämään sopusoinnun sisäisten ominaisuuksien (vahvuudet ja heikkoudet) ja ulkoisen ympäristön (mahdollisuudet ja uhat) välillä (Das ja Teng, 2000). Tämä strategisen johtamisen koulukunta on pitkään sulkenut pois mahdollisuuden yritysten välisestä yhteistyöstä kilpailustrategian implementoinnissa. Yritykset ovat olleet atomistisia toimijoita markkinoilla (Håkansson, 1982), ja kilpailustrategian missiona on ollut muiden markkinoilla toimivien yritysten voittaminen. Tämä lähestymistapa näkee kilpailun nollasummapelinä, jossa yhden yrityksen voitto on aina toisen tappio. (Porter 1980; Grant 1998) Myös toisen strategisen johtamisen koulukunnan eli resurssiperusteisen näkemyksen analysointikohteena on ollut yksittäinen yritys, jonka harvinaiset, arvokkaat, korvaamattomat ja vaikeasti

18 16 kopioitavat resurssit ja kyvykkyydet ovat sen kilpailuedun lähteitä (Barney, 1991; Das ja Teng, 2000). Muodostaessaan strategiaa yrityksen tulee tunnistaa resurssinsa ja kyvykkyytensä sekä näiden luoma potentiaali saavuttaa kilpailuetua. Valittavan strategian tulee parhaiten hyödyntää näitä resursseja ja kyvykkyyksiä. Lisäksi yrityksen tulee tunnistaa resurssi- ja kyvykkyyskuilut. (Grant, 1991) Yhteistyösuhteiden analysointi tästä strategisen johtamisen näkökulmasta näkee kilpailukyvyn parantamisen ja kilpailuedun saavuttamisen verkostoitumisen motiivina. Yhteistyösuhde on vaikeasti kopioitava strateginen resurssi (Gulati et al., 2000; Turnbull et al., 1996; Wilkinson ja Young, 2002), johon investoimalla ja jota kehittämällä on mahdollista saavuttaa kilpailuetua. Yhteistyön motiivina on hankkia resursseja ja kyvykkyyksiä, joita yrityksellä itsellään ei ole. Näillä komplementaarisilla resursseilla ja kyvykkyyksillä yritykset voivat yhdessä luoda kilpailuetua. (Das ja Teng, 2000; Dyer ja Singh, 1998) Strategisen johtamisen näkökulmasta yhteistyön tavoitteena on parantaa kilpailukykyä tasapainottamalla yrityksen omat intressit, mahdollisuudet ja resurssit yhteistyökumppaneiden ja markkinoiden vaatimusten kanssa (Lehto ja Valkokari, 2003). Yksittäisen yrityksen on vaikeaa selvitä kilpailusta, sillä jokaisen yrityksen suorituskyky on sidoksissa muiden yritysten toimintaan ja suorituskykyyn. Yritykset tekevät yhteistyötä kasvattaakseen yhteistyöllä saatavilla olevien resurssien määrää, mutta kilpailevat siitä, miten resurssit jakautuvat osapuolten kesken. (Wilkinson ja Young, 2002)

19 Kiina toimintaympäristönä Kiina on toimintaympäristönä laaja ja monisyinen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia maassa, jossa jo kulttuuri vaihtelee alueittain. Kiinan liiketoimintakulttuurista on kirjoitettu paljon eikä tässä yhteydessä käsitellä näitä julkaisuja. Sen sijaan liiketoimintakulttuuria pyritään kuvaamaan asiantuntijahaastatteluin kerätyn aineiston ja tämän analysoinnin perusteella. Aluksi on kuitenkin syytä käsitellä lyhyesti Kiinan lähihistoriaan ja nykytilaa. Kiinan hallinnolliset alueet on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Kiinan hallinnolliset alueet (Wikipedia, 2010).

20 Kiinan lähihistoria ja nykytila Kiinan talous on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana keskusjohtoisesta järjestelmästä pitkälti markkinavetoiseen järjestelmään. Aiemmin maa oli suurimmaksi osin suljettu eikä kansainvälistä kauppaa juuri käyty. Suljetun järjestelmän avauduttua Kiinan yksityinen sektori on kasvanut nopeasti ja kasvaa edelleen, jonka myötä Kiinasta on tullut yksi päätekijöistä globaalissa taloudessa. (CIA World Factbook, 2010) Kiina on tällä hetkellä maailman toiseksi suurin toimija valmistavalla sektorilla ja maailman suurin viennissä (OECD, 2010). Muutos Kiinan kansainvälisessä asemassa on merkittävä; Kiina tunnustetaan yhdeksi maailman suurvalloista. Kiinalaisten itseluottamus on vastaavasti kasvanut maan aseman vahvistuessa. (Huotari ja Seppälä, 2002) Uudistukset alkoivat vuonna 1978 maanviljelyn vapautumisesta ja laajenivat asteittain hintojen vapauttamiseen, julkisen hallintoon, valtion omistamien yritysten yhä laajempaan itsemääräämisoikeuteen sekä pankkijärjestelmän ja osakemarkkinoiden syntymiseen. Kapitalistinen järjestelmä ja ulkomaiset yritykset sallittiin aluksi viidessä kommunistisen puolueen tarkkailemassa kaupungissa. Hyvien tulosten myötä muutokset laajennettiin koko maahan. Kaikki uudistukset vauhdittivat yksityisen sektorin nopeaa kasvua ja kansainvälisten investointien virtaa Kiinaan. Talouden uudistaminen on saanut Kiinan bruttokansantuotteen huimaan kasvuun, kokonaisbruttokansantuote on kasvanut yli kymmenkertaiseksi vuoteen 1978 verrattuna. Ostovoimalla korjatulla kokonaisbruttokansantuotteella mitattuna Kiina on maailman toiseksi suurin talous. (CIA World Factbook, 2010) Keskimäärin Kiinan talous on kasvanut uudistuksen jälkeen 9,7 % vuodessa (World Bank, 2010). Kasvun odotetaan jatkuvan ja myös maan kotimainen kysyntä on vahvassa kasvussa laajojen investointien ja kaupungistumisen kiihtymisen myötä. Vaikka työvoiman määrä ei tule Kiinassa juuri kasvamaan, tuottavuuden odotetaan kehittyvän koulutuksen parantumisen myötä. (OECD, 2010) Vaikka talouskasvu on ollut valtaisaa, kasvu on myös aiheuttanut ongelmia ja Kiinalla on edessä lukuisia haasteita. Kiinassa on panostettu rannikkomaakuntien kehittämiseen ja talouden painopistealue onkin syntynyt maan etelä- ja kaakkoisrannikoille. (Huotari ja Seppälä, 2002) Kiinan rannikkomaakuntien kehittyminen on saanut aikaan valtaisan muuttoliikkeen. Arviolta 200 mil-

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Hermia Yrityskehitys Oy

Hermia Yrityskehitys Oy Hermia Yrityskehitys Oy Suomalaisyritysten väylä Kiinan markkinoille vahvistuu kun Hermia Yrityskehityksen yli 5 vuoden kokemuksiin pohjautuva yrityslähtöinen toimintamalli laajenee merkittävästi Kiinassa.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto

Teollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava

Lisätiedot

TMC XIV. Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä. Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2.

TMC XIV. Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä. Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2. TMC XIV Koulutamme ammattilaisia auttamaan haasteellisissa tilanteissa olevia yrityksiä Kari Nurmi TMA Finland ry & Nurmi Consulting Oy 7.2.2017 Kenelle? Kokenut henkilö, jolla on sopiva koulutus sekä

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot