Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 231

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 231"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta. Tuotantotalouden laitos Tutkimusraportti 231 Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 231 Kati Järvi ja Jukka Nuottanen KURKI-tutkimusraportti: Metsä-, energia- ja ympäristösektori Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta. Tuotantotalouden laitos PL Lappeenranta ISBN (ISBN /PDF) ISSN Lappeenranta 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuskysymykset ja rajaukset Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen toteutus Asiantuntija- ja benchmarking-haastattelut Yrityshaastattelut Kansainvälistyminen ja Kiina toimintaympäristönä Kansainvälistyminen Kansainvälisyyttä kehittyvien markkinoiden kautta Tavat mennä kehittyville markkinoille Yritysten välinen yhteistyö Kiina toimintaympäristönä Kiinan lähihistoria ja nykytila Kiinan liiketoimintakulttuuri Kiina-aktiviteetit suomalaisilla kaupunkiseuduilla Kouvolan kaupungin Kiina-toiminnot Analyysi kaupunkiseutujen Kiina-toiminnoista Metsä-, energia- ja ympäristösektorin nykytilanne ja suhde Kiinaan Metsä-, energia- ja ympäristösektori Kymenlaaksossa Energia- ja ympäristösektori Kiinassa Kymenlaakson energia- ja ympäristösektorin kansainvälisyys Sektorin kokemukset Kiinasta Koetut erityispiirteet Kohdatut haasteet Tunnistetut mahdollisuudet Sektorin kansainväliseen liiketoimintaan liittyvä osaaminen ja resurssit Tarvittava osaaminen ja resurssit kansainväliseen liiketoimintaan Tukimuodot kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen Julkinen valta Yritysten välinen yhteistyö Yritysten välisen yhteistyön menestystekijät, hyödyt ja riskit Johtopäätökset Energia- ja ympäristösektori Kiina-kontekstissa Hankkeen tulostavoitteisiin pääseminen Yhteenveto Lähteet Liitteet

3 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet KURKI Kymenlaakson Uudistajaksi Resurssoidut Kiina-Innovaatiot on Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikön, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutuskeskus Sinoan ja Kouvola Innovation Oy:n yhteishanke, jolla kehitetään ja vahvistetaan Kymenlaakson ja erityisesti Kouvolan seudun elinkeinotoiminnan edellytyksiä Kiinakontekstissa sekä kehitetään yritysten, koulutusorganisaatioiden ja julkishallinnon toimijoiden osaamispääoman kehittäminen Kiinaan liittyvissä asioissa. Hankkeen tulostavoitteet on esitelty tarkemmin liitteessä 1. Osana hanketta Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö tuottaa kaksi tutkimusraporttia, jotka fokusoituvat kahteen toimialaan: toinen raporteista keskittyy matkailualaan ja toinen metsä-, energia- ja ympäristösektoriin. Tutkimusraporttien tavoitteena on selvittää seudun Kiina-aktiviteettien nykytila, Kiinan markkinoiden mahdollisuudet, haasteet ja erityispiirteet Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta valituilla liiketoimintasektoreilla alueen elinkeinostrategia huomioiden sekä ne innovaatiojohtamisen osa-alueet, joilla yritysten osaamista tulisi lisätä huomioiden kiinalainen toimintaympäristö. Edellisiin selvityskohteisiin liittyen tutkimusraporteissa annetaan myös suosituksia siitä, kuinka alueen elinkeinotoimintaa Kiina-kontekstissa voitaisiin kehittää.

4 2 1.2 Tutkimuskysymykset ja rajaukset Raportin tutkimuskysymykset jakautuvat kahteen päätutkimuskysymykseen ja avustaviin tutkimuskysymyksiin ja ne on muotoiltu seuraavasti. 1. Mikä on kymenlaaksolaisten yritysten Kiina-liiketoiminnan osaamisen taso? Mitä Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja alueella on aiemmin ollut? Mikä on Kiinaan liittyvien vienti- ja tuontiaktiviteettien nykytila? Mitä Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja on suunnitteilla tulevaisuudessa? 2. Mitkä ovat Kiinan markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet kymenlaaksolaisten, erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta? Miten mahdollisuudet ovat hyödynnettävissä nykyisellä osaamisella? Minkälaisilla toimintamalleilla (erityispiirteistä johtuviin) haasteisiin voidaan vastata? Minkälaista osaamista tarvitaan lisää? Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään alueelta löytyvän Kiina-liiketoiminnan osaamisen taso menneen, nykyisen ja tulevaisuuden osalta eli millaista liiketoimintaa alan yrityksillä on ollut Kiina-kontekstissa, mikä on nykytilanne ja millaisia liiketoimintasuunnitelmia yrityksillä on koskien Kiinan markkinoita. Tutkimuksessa Kiina-liiketoimintaosaamiseksi katsotaan kaikki vienti- ja tuontiaktiviteetteihin liittyvä kokemus ja osaaminen tai suunnitelma näistä. Toisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään, miten alueen metsä-, energia- ja ympäristösektorilla toimivat yritykset kokevat Kiinan liiketoimintaympäristönä, toisin sanoen mitkä ovat Kiinan markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta. Tarkentavien kysymysten avulla selvitetään myös, miten Kiinan markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet ovat hyödynnettävissä nykyisellä osaamisella, minkälaisilla toiminta-

5 3 malleilla haasteisiin voidaan vastata ja myös, minkälaista osaamista alueella toimivat yritykset tarvitsevat lisää. Tämä tutkimusraportti on rajattu käsittelemään vain metsä-, energia- ja ympäristösektoria Kymenlaakson ja erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta. Metsä-, energia- ja ympäristösektori on yksi Kouvolan elinkeinostrategian mukainen strateginen painopistealue ja osaamisja toimintakeskittymä ja näin ollen myös KURKI-hankkeen selvityksiin valittu fokusalue. Alueellinen näkökulma ja kerätty aineisto kuitenkin rajaavat raporttia myös siten, että energia- ja ympäristösektorit painuttavat enemmän kuin metsäsektori. 1.3 Tutkimuksen rakenne Tutkimusraportti rakentuu seuraavasti. Luvussa 1 esitellään tutkimuksen johdanto. Johdannossa tarkastellaan tutkimuksen taustaa ja tavoitteita sekä esitellään tutkimuksen tutkimuskysymykset ja rakenne. Luvussa 2 tarkastellaan tutkimuksen toteutusta ja tutkimusta varten kerättyä aineistoa sekä perustellaan tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä valintoja. Tämä metsä-, energia- ja ympäristösektoria käsittelevä tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena ja aineisto kerättiin kolmentyyppisin haastatteluin: asiantuntija-, benchmarking- ja yrityshaastatteluin. Tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat ja benchmarking-kohteet eivät ole sidoksissa pelkästään tutkimuksen kontekstiin eli metsä-, energia- ja ympäristösektoriin toisin kuin haastatellut yritykset. Luvussa 3 esitellään työn teoreettinen osuus. Luvussa 3.1 ja 3.2 käsitellään kansainvälistymistä niin yleisesti kuin kansainvälistymistä kohteena kehittyvät markkinat. Teoriaosuudessa tarkastellaan erilaisia tapoja mennä kehittyville markkinoille sekä yritysten välistä yhteistyötä tapana toteuttaa kansainvälistymistä. Kansainvälistymisen lisäksi luvussa 3 perehdytään Kiinaan toimintaympäristönä kahdesta näkökulmasta. Luvussa esitellään perustiedot Kiinasta maana ja luvussa syvennytään Kiinan liiketoimintakulttuuriin. Jälkimmäisen luvun kuvaus liiketoimin-

6 4 takulttuurista on muodostettu analysoimalla asiantuntijahaastatteluin kerättyä aineistoa ja luvussa käsitellään muun muassa kulttuuria, alueellisia eroja sekä Kiinan markkinoiden haasteita ja mahdollisuuksia asiantuntijoiden kokemukseen perustuen. Luvussa 4 käydään läpi valittujen suomalaisten kaupunkiseutujen, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin seudun Kiinaan liittyviä aktiviteetteja. Näiden niin kutsuttujen benchmark-kohteiden lisäksi esitellään myös Kouvolan seudun Kiina-toimintojen menneisyyttä ja nykytilaa. Luvussa kartoitetaan myös suomalaisten kaupunkien tai seutujen ystävyys- ja yhteistyösuhteet kiinalaisiin kaupunkeihin. Luvussa 4 esitellyn benchmark-kartoituksen tavoitteena on nostaa esille toimenpiteitä, joista Kouvolan seudulla olisi mahdollista oppia sekä kohteita, joita Kouvolan seutu voisi edelleen kehittää ja joiden osalta yhteistyötä muiden seutukuntien kanssa voisi harkita. Luvussa 5 vastataan tutkimuksen tutkimuskysymyksiin erityisesti yrityshaastattelujen perusteella kerätyn aineiston ja tämän analyysin avulla. Tutkimuksen kohdesektoria eli metsä-, energia- ja ympäristösektoria tarkastellaan ensin luvussa 5.1 Kymenlaakson osalta ja luvussa 5.2 Kiinan osalta. Luvussa 5.3 analysoidaan Kymenlaakson metsä-, energia- ja ympäristösektorin kansainvälisyyttä. Luvussa 5.4 käydään läpi tutkimuksen kohdesektorin kokemuksia Kiinasta liittyen koettuihin erityispiirteisiin, kohdattuihin haasteisiin, tunnistettuihin mahdollisuuksiin, sektorin kansainväliseen liiketoimintaan liittyvään osaamiseen ja resursseihin sekä tarvittavaan osaamiseen ja resursseihin. Luvussa 5.5 tarkastellaan kahta niin kutsuttua tukimuotoa kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä: julkisen vallan tukea sekä yritysten välistä yhteistyötä. Luvussa 6 esitellään tutkimuksen johtopäätökset. Luvussa 6.1 luodaan kerätyn aineiston ja sen pohjalta tehtyjen analyysien avulla kokonaiskuva Kouvolan seudun ja Kymenlaakson metsä-, energia- ja ympäristösektorista Kiina-kontekstissa. Luvussa 6.2 esitetään myös suosituksia siitä, miten hankkeen tulostavoitteisiin päästään ja miten hankkeen toimintamuodot konkretisoidaan. Tutkimusraportin yhteenveto esitellään luvussa 7.

7 5 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus on toteutettu metodologisesti kvalitatiivisena case-tutkimuksena ja tutkimuksen empiirinen osuus on kerätty haastattelututkimuksella. Tutkimukseen kerätty haastatteluaineisto voidaan jakaa kolmeen: asiantuntijahaastattelut, benchmarking-haastattelut sekä yrityshaastattelut. Liitteen 2. taulukossa on listattu kaikki tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat, benchmarkkohteiden edustajat ja yritykset. 2.1 Asiantuntija- ja benchmarking-haastattelut Asiantuntijahaastattelut toteutettiin haastattelemalla henkilöitä, joilla on merkittävää työskentelykokemusta Kiinasta. Asiantuntijahaastatteluin kerättiin informaatiota siitä, miten suomalaiset yritykset näkevät Kiinan. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa keskusteltiin Kiinasta markkinana, Kiinan kulttuurista sekä haastateltavien Kiina-kokemuksista yleisesti ja työskentelyyn liittyen. Puolistrukturoiduin asiantuntijahaastatteluin kerättyä informaatiota hyödynnettiin myös yrityshaastatteluissa käytettyjen kysymysten suunnitteluun. Tutkimusta varten haastattelimme pääosin keväällä 2010 seuraavat asiantuntijat: Kouvolan elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Aimo Ahti, Kiinaan erikoistuneen, asiantuntija- ja valmennuspalveluja tarjoavan yrityksen Fortune Falls:n perustaja Johanna Heikkinen, CAREI:n johtaja Hannu Hoviniemi, Gaia Consulting Oy:n vanhempi konsultti Urpo Huuskonen, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutuskeskus Sinoan kehittämispäällikkö Tuomo Kauha, Merikeskus Vellamon markkinointipäällikkö ja Cursor Oy:n Matkailu- ja tapahtumat -ohjelman projektipäällikkö Sari Maaskola, Luumäen kunnan projektipäällikkö Saku Nikka, Kouvola Innovation Oy:n johtaja Sirkku Seila, Easy China Oy:n johtaja Xing Shi, Kouvolan seudun ammattiopiston Biosampo-hankkeen projektivastaava Juha Solio sekä CAREI:n koordinaattori Xiaona Tang. Benchmarking-haastatteluissa puolestaan pyrittiin kartoittamaan Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja muilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla. Haastattelukohteiksi valittiin pääosin seu-

8 6 dullisia kehittämisyhtiöitä, jotka tarjoavat kansainvälistymispalveluita Kiinaan tai tutkimuksen kohdesektoriin, metsä-, energia- ja ympäristösektoriin, liittyen. Puolistukturoiduissa benchmarking-haastatteluissa haastateltiin kevään ja kesän 2010 aikana seuraavia henkilöitä: Lakes Oy:n kansainvälistymispalveluiden kehittämispäällikkö Pekka Komu, Finnish Environmental Cluster for China (FECC) energiajohtaja Jari Kuivanen, Posek Oy:n kansainvälistymispalveluiden kehittämispäällikkö Jytta Poijärvi-Miikkulainen, Jykes Oy:n kansainvälistymispalveluiden projektipäällikkö Tero Rautiainen, Kuopio Innovation Oy:n kehityspäällikkö Ilkka Vartiainen ja Prizztech Oy:n energiateknologia-klusterin kehittämispäällikkö Jarkko Vuorela. 2.2 Yrityshaastattelut Haastatellut yritykset valittiin ottamalla yhteyttä useisiin eri tahoihin tavoitteena löytää tutkimukseen parhaiten soveltuvimmat haastattelukohteet. Tärkein kriteeri soveltuvuudessa oli yrityksen aiempi kokemus Kiinaan liittyvistä vienti- ja tuontiaktiviteeteista tai suunnitelmat näistä. Tahoja, joilta suosituksia pyydettiin tutkimukseen parhaiten soveltuvista haastattelukohteista, olivat Finpro, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kymenlaakson kauppakamari, Kymen Yrittäjät ry, Suomen Kiinan suurlähetystä, Kouvolan kaupungin omistama elinkeinotoimen kehitysyhtiö Kouvola Innovation Oy ja Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Edellä mainituista tahoista Finproa, Kaakkois-Suomen ELY-keskusta, Kymenlaakson kauppakamaria, Kymen Yrittäjät ry:tä sekä Suomen Kiinan suurlähetystä kontaktoitiin sähköpostitse. Haastatteluin tutkimukseen soveltuvia haastattelukohteita kartoitettiin Kouvola Innovation Oy:n ja Cursor Oy:n kohdalla. Kouvola Innovation Oy:n suosituksista soveltuviksi haastattelukohteiksi keskusteltiin yhdessä metsä-, energia- ja ympäristösektorin kehittämispäällikkö Elina Rehnin ja projektipäällikkö Raili Pallosen kanssa. Cursor Oy:n suosituksista soveltuviksi haastattelukohteista keskusteltiin puolestaan yhdessä Kasvu- ja kansainvälistyminen -ohjelman ohjelmapäällikkö Jouko Luoteen ja projektipäällikkö Martti Nakarin kanssa. Kouvola Innovation Oy:n ja Cursor Oy:n suositusten mukaisesti haastattelututkimuksen otoskoko rajattiin 46 yritykseen.

9 7 Kaikkiin yrityksiin lähetettiin sähköpostitse saatekirje (liite 3), jonka jälkeen tiedusteltiin puhelimitse yritysten halukkuutta osallistua tutkimukseen sekä tarkempia tietoja yritysten mahdollisesti käynnissä olevista tai suunnitteilla olevista Kiinaan liittyvistä vienti- ja tuontiaktiviteeteista ja näkemyksestä Kiinasta potentiaalisena markkinana. Tarkentavien puhelinkeskustelujen jälkeen tutkimuksessa päädyttiin haastattelemaan kahdeksaa yritystä. Haastattelukohteiden valinnassa painotettiin myös alueellista näkemystä preferoimalla yrityksiä, jotka sijaitsevat Kymenlaakson alueella. Strukturoiduin yrityshaastatteluin (liite 4) kerätyssä aineistossa metsä-, energia- ja ympäristösektori edustuu vahvasti välillisesti suunnittelutoimistojen kautta, sillä tarkentavien puhelinkeskustelujen tutkimuksessa havaittiin, että primaarisesti erityisesti Kymenlaakson alueella toimivilla energia- ja ympäristösektorilla toimivilla yrityksillä ei keväällä 2010 ollut Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja, suunnitelmia näistä tai halukkuutta keskustella näistä. KURKIhankkeen toisen kohdesektorin eli metsä-, energia- ja ympäristösektorin haastatteluaineisto kerättiin touko-kesäkuussa Haastatteluja kertyi yhteensä yhdeksän; yhdestä yrityksestä haastateltiin kahta henkilöä. Kaikki haastattelut toteutettiin kasvokkain ja lähes kaikissa haastatteluissa molemmat tutkijat olivat mukana. Tutkimuksessa kerättyä haastatteluaineistoa käytettiin seuraavasti. Asiantuntijahaastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin yrityshaastatteluissa käytettyjen kysymysten suunnitteluun (liite 4) sekä luvun 3 kuvaus, Kiina toimintaympäristönä, on muodostettu näiden haastattelujen perusteella. Lisäksi kerättyä aineistoa on hyödynnetty tutkimuksen tuloksina vastattaessa tutkimuksen toiseen tutkimuskysymykseen, mitkä ovat Kiinan markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet kymenlaaksolaisten, erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta. Benchmarking-haastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin myös vastattaessa tutkimuksen toiseen tutkimuskysymykseen. Toiseksi haastatteluaineistoa käytettiin luvussa 4 esiteltyjen suomalaisilla kaupunkiseuduilla tapahtuvien Kiina-aktiviteettien kuvailemiseen. Kolmanneksi tätä aineistoa käytettiin esitettäessä suosituksia tutkimuksen johtopäätöksissä siitä, miten KURKIhankkeen tulostavoitteisiin päästään ja miten hankkeen toimintamuodot konkretisoidaan. Bench-

10 8 marking-haastattelut toimivat vertailukohtana sille, miten Kiinaan liittyvät aktiviteetit tulisi Kymenlaakson alueella organisoida, minkälaista yhteistyötä eri tahojen välille tulisi synnyttää ja mihin KURKI-hankkeen tulisi fokusoitua. Yrityshaastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin vastattaessa sekä ensimmäiseen että toiseen tutkimuskysymykseen.

11 9 3 KANSAINVÄLISTYMINEN JA KIINA TOIMINTAYMPÄ- RISTÖNÄ Tutkimuksessa teoreettista viitekehikkoa käytetään analysoimaan kansainvälistymiseen liittyä yritysten sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Yritysten sisäisiä tekijöitä kartoitetaan erityisesti osaamisen kautta. Ulkoisilla tekijöillä puolestaan tarkoitetaan maa- ja toimialakohtaisia tekijöitä eli Kiinaan kohdemarkkinana liittyviä erityispiirteitä sekä sen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Kolmanneksi teoreettisen viitekehikon avulla tarkastellaan myös erilaisia markkinoille menon muotoja. 3.1 Kansainvälistyminen Viimeisen kahdenvuosikymmenen aikana yritysten kansainvälisyyteen liittyvällä tutkimuksella on yritetty selittää, miksi ja miten yritykset kansainvälistyvät. Kansainvälistymisen teoriat selittävät esimerkiksi erilaisia prosesseja, joilla yritys laajentaa toimintaansa maarajojen ulkopuolelle. Teoreettisesti yritysten etabloitumista ulkomaisille markkinoille ja kansainvälistymistä ylipäätään on usein käsitelty etabloituvan tai kansainvälistyvän yritysten ominaispiirteiden kautta. Tällöin tutkimuksessa on keskitytty yrityksen sisäisiin tekijöiden, erityisesti resursseihin ja kyvykkyyksiin sekä yritysten pyrkimyksiin minimoida transaktiokustannuksia. (Anand ja Delios, 2002; Barney, 1991). Sisäisten ominaispiirteiden lisäksi uudempi tutkimus korostaa myös ulkoisen ympäristön merkitystä eli sitä kontekstia, jossa yritys toimii sekä sen vaikutusta valittavaan strategiaan markkinoille menon osalta. (Hoskinsson et al., 2000; Meyer ja Tran, 2006; Meyer ja Peng, 2005; Meyer et al., 2009) Kontekstille ominaisilla tekijöillä tarkoitetaan yleensä toimialakohtaisia tekijöitä tai maakohtaisia tekijöitä (Anderson ja Gatignon, 1986; Kogut ja Singh, 1988; Tse, Pan ja Au, 1997)

12 10 Kansainvälistymisen ja markkinapenetraation osalta Schmutzler de Uribe et al. (2007) kehottavat yrityksiä kysymään Kiina-kontekstissa seuraavia kysymyksiä: sopiiko Kiina ylipäätään yrityksen strategiaan vai seuraammeko vain trendiä, miksi haluamme Kiinan markkinoille ja miten kilpailuetua voidaan saavuttaa Kiinan markkinoilla. Näin ollen kansainvälistymistä ja siihen liittyvää prosessia ei voida toteuttaa ilman relevanttia strategiaa ja toimintasuunnitelmaa, jolla yrityksen yleiset tavoitteet saavutetaan. Strategiassa onkin määritettävä milloin kansainvälistytään sekä miten ja mille markkinalle pyritään penetroitumaan. Markkinoille meno puolestaan on mahdollista toteuttaa useilla eri tavoilla kuten viennillä, yhteisyrityksillä tai franchise-toiminnalla. (Luo and Peng, 1999; Tse, Pan ja Au, 1997) Pan ja Tse (2000) jaottelevat tavat mennä markkinoille kahteen. Ensinnäkin markkinoille meno on mahdollista toteuttaa omistusjärjestelyin, mikä tarkoittaa suoraa ulkomaista investointia eli esimerkiksi tuotantolaitoksen perustamista kohdemarkkinalle tai yhteisyrityksen avulla. Toiseksi, markkinoille meno on mahdollista toteuttaa ilman omistusjärjestelyjä, mikä tarkoittaa sopimussuhteisiin perustuvaa markkinoille menoa, esimerkiksi lisensointia tai franchisingia tai suoraa tai epäsuoraa vientitoimintaa. Tässä tutkimuksessa keskitytään myöhemmin markkinoille menon muotoina ilman omistusjärjestelyjä tehtävään markkinoille menoon ja tästä kategoriasta tarkemmin vientiin ja yritysten välisen, sopimussuhteisiin perustuvan yhteistyön osalta alliansseihin. Kuvassa 1 on esitetty tavat mennä uusille markkinoille Pan ja Tse (2000) mukaan.

13 11 Kuva 1. Markkinoille menon muodot (Pan ja Tse, 2000). Esitetty jaottelu kuvastaa myös päätöshierarkiaa. Pan ja Tsen (2000) mukaan kansainvälistyvät ja ulkomaisille markkinoille menevät yritykset tekevät ensin päätöksen siitä, toteutetaanko markkinoille meno omistusjärjestelyin vai ilman omistusjärjestelyjä. Päätös on strategisen tason päätös, jota on jälkikäteen erittäin vaikeaa muuttaa. Useat eri tekijät vaikuttavat päätökseen siitä, mikä markkinoille menon muoto valitaan. Yleisesti tekijät voidaan jakaa kolmeen: omistajuudesta saatava hyöty yrityksen näkökulmasta, markkinan sijainnista saatavat hyödyt ja transaktioiden integraatiosta saatavat sisäiset hyödyt. (Agarwal ja Ramaswami, 1992) Tutkimustulosten mukaan (Pan ja Tse 2000) makrotason tekijät, kuten esimerkiksi maariski vaikuttaa huomattavasti siihen, valitaanko omistusjärjestelyin vai ilman omistusjärjestelyjä toteutettava markkinoille meno. Tämän päätöksen jälkeen keskitytään mikrotason tekijöihin, kuten henkilöstöhallintoon ja jakelukanaviin ja tarkennetaan markkinoille menon muotoa.

14 Kansainvälisyyttä kehittyvien markkinoiden kautta Yli 100 valtiota maailmassa ei kuulu niin kutsuttuun triadiin eli Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja Japaniin. Erityisen tärkeä ei-triadiin kuuluvien valtioiden alaryhmä on niin kutsunut kehittyvät markkinat, joille ominaista on nopea talouskasvu ja kasvava asema maailmantaloudessa. Kehittyvät markkinat ovat houkuttelevia kahdesta pääsyystä ja kehittyville markkinoille meneviä yrityksiä voidaankin kutsua joko resurssien etsijöiksi tai markkinoiden etsijöiksi. Resursseja etsivät yritykset etsivät yleensä halvempaa, joskus parempaakin, työvoimaa, materiaaleja ja toimittajia. Toisaalta resursseja etsivät yritykset voivat myös hankkia kyseiseltä kehittyvältä markkinalta spesifiä teknologista osaamista tai toimia yhteistyössä erikoistuneiden toimijoiden kanssa. (Rugman et al., 2006) Markkinoita etsivät yritykset puolestaan etsivät markkinaa, joka kasvaa ja jonka asiakkailla käytettävissään olevat tulot myös kasvavat. Toisaalta markkinoita etsivät yritykset voivat myös hakeutua suurille, kypsille markkinoille, joilla asiakkailla on myös paljon käytettävissä olevia tuloja. (Rugman et al., 2006) Suomalaisyritysten kauppa Kiinan kanssa on alkanut jo 1950-luvulla. Tällöin kauppaa käytiin erikoisjärjestelyin eli niin kutsutun kolmikantasopimuksen puitteissa. Suuryritysten etabloituminen puolestaan alkoi 1980-luvulla ja suurin investointiaalto on koettu 1990-luvun loppupuolella. Vahvaan investointihalukkuuden vaikutti erityisesti se, että alihankkijoiden ja sopimusvalmistajien oli välttämätöntä seurata asiakkaitaan. Pienet ja keskisuuret yritykset puolestaan ovat siirtyneet Kiinaan lähinnä 2000-luvun aikana. Vuosittain uusia yrityksiä etabloituu Kiinaan Suomesta noin kymmenkunta. Tärkeimpänä etabloitumismotiivina niin suurten, keskisuurten ja pienten yritysten keskuudessa on ollut Kiina-ilmiö eli edullisemmat tuotantokustannukset ja valtava markkinapotentiaali. Kiinassa toimii noin 260 suomalaista yritystä, joista puolella on Kiinassa tuotannollista toimintaa ja puolella myynti- ja edustuskonttoreita. Investointeja suomalaiset yrityksen ovat tehneet Kiinaan noin 5 miljardin euron edestä, yritykset työllistävät Kiinassa yli 30

15 henkilöä ja Kiinaan etabloituneiden yritysten liikevaihto oli reilut 10 miljardia euroa. (Kettunen et al. 2008; Ulkoasiainministeriö 2008) Suomalaiset yritykset edustavat eurooppalaista etabloitumisperinnettä Kiinaan. Kuten todettua, suurin motivaatiotekijä suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille etabloitumisen suhteen ovat alhaisemmat tuotantokustannukset, jotka mahdollistavat kilpailun alhaisemmilla lopputuotteiden hinnoilla Euroopassa. Toisaalta globaalisti toimivien yritysten motivaatiotekijänä etabloitumisen suhteen on ollut erityisesti suuri markkinapotentiaali. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Aasian kehittyvät markkinat ovat olleet hyvin vastaanottavaisia ulkomaisten yritysten ja näiden tekemien investointien suhteen. Kuilut länsimaiden markkinoiden ja Aasian kehittyvien markkinoiden kohdalla markkinoinnin, teknologian, pääoman ja johtamisen suhteen eivät ole niin suuria kuin kuilut länsimaisen markkinoiden ja Itä- ja Keski-Euroopan tai Afrikan markkinoiden suhteen. Aasian kehittyvillä markkinoilla yritykset ja kuluttajat ovat tottuneet länsimaiseen markkinointiin. Kiinaa lukuun ottamatta Aasian kehittyvillä markkinoilla teknologinen taso on lähellä länsimaiden markkinoiden teknologisen kehityksen tasoa ja englantia käytetään yleisesti hallinnollisena ja liiketoiminnan kielenä. (Gavusgil et al., 2002) Tällä hetkellä Kiina kansainvälisen liiketoiminnan kohdemarkkinana on kaksipuolinen. Toisaalta se on yksi mielenkiintoisimmista ja lupaavimmista kasvumarkkinoista, mutta toisaalta Kiinaan liittyy paljon riskejä. Riskit liittyvät erityisesti toiminnan aloittamiseen Kiina-kontekstissa ja toiminnan aloittamiseen liittyviä vaikeuksia usein aliarvioidaan. Menestyksekäs toimiminen Kiinan kaltaisessa nopeasti muuttuvassa ja vaikeassa ympäristössä vaatiikin yrityksiltä paljon erilaisia kompetensseja (Barner-Rasmussen et al., 2008; Wyrwoll ja Hanschen, 2007). Tulevaisuudessa muutokset tulevat näkymään seuraavilla saroilla: ympäristöongelmat tulevat kasvamaan, Kiinan inflaatio tulee kiihtymään, työikäinen väestö tulee supistumaan, pidemmällä tähtäimellä Kiina pyrkii muuttamaan taloutensa rakennetta niin, että se ei enää perustuisi halpaan työvoimaan vaan oman teknologian tuottamiseen, Kiinan kehitys on jakautunut hyvin epätasaisesti ja Kiinan rahoitussektori tulee liberalisoitumaan ja asetettujen rajoitteita tullaan purkamaan asteittainen (Ulkoasiainministeriö 2008).

16 Tavat mennä kehittyville markkinoille Kiinalaisille markkinoille on olemassa kolme erilaista tapaa mennä. Nämä ovat vienti, yhteistyösuhteen muodostaminen kiinalaisen yrityksen kanssa tai suora investointi. Tapa mennä markkinoille tulee olla linjassa yrityksen yleisen strategian kanssa ja toisaalta ottaen huomioon suuret alueelliset erot Kiinan sisällä, tapa mennä markkinoilla voi vaihdella alueittain. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Schmutzler de Uribe et al. (2007) nostavat viennin nopeimpana tapana päästä Kiinan markkinoille. Erityisesti yrityksille, joilla on käytössään vain niukka määrä resursseja, tämä on järkevä vaihtoehto. Vientiin nojaavien yritysten ei tarvitse investoida niin paljoa markkinatuntemukseen, sillä jakelija hoitaa tämän asiakasyrityksensä puolesta. Toisaalta pitkällä aikavälillä tällä markkinoille menon muodolla on myös haittapuolensa, sillä tätä tapaa hyödyntävä yritys ei solmi missään vaiheessa suoraa asiakassuhdetta loppuasiakkaaseensa. Edustustot olivat yleinen tapa mennä Kiinan markkinoille Kiinaan kohdistuvien suorien ulkomaisten investointien alkuaikoina. Edustuston perustaminen on suhteellisen edullinen tapa saada jalansijaa markkinoilta. Viennistä poiketen, edustuston avulla on mahdollista muodostaa suora asiakassuhde loppuasiakkaaseen. Kuitenkin Kiinan lainsäädäntö rajoittaa ulkomaalaisten edustustojen toimintaa. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Yhteisyritykset puolestaan ovat olleet pitkään ulkomaalaisille yrityksillä tapa päästä markkinoille tehtaiden rakentamisen kautta erityisesti Kiinassa ja Intiassa (Gavusgil et al., 2002). Yhteisyritys voi perustua niin yhteisomistukseen kuin sopimussuhteeseen. Yhteisyrityksessä ulkomainen yritys solmii yhteistyösuhteen kiinalaisen kumppaniyrityksen kanssa. Suoraan ulkomaiseen investointiin verrattuna vaadittavat investoinnit ovat usein pienempiä ja samalla ulkomaalainen yritys pystyy hyödyntämään kiinalaisen kumppaniyrityksen markkina- ja lainsäädäntötuntemusta. Toisaalta tämä tapa mennä markkinoille tekee ulkomaalaisesta yrityksestä riippuvaisen kumppanistaan eikä aineetonta pääoma pystytä suoraajaan kumppanuussuhteessa yhtä hyvin kuin suorassa

17 15 ulkomaalaisessa investoinnissa. Kummatkin näistä tavoista mennä Kiinan markkinoille, niin yhteisyritys kuin suora ulkomaalainen investointi vaativat Kiinan hallituksen virallisen hyväksynnän. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Globaaleilla markkinoilla toimivat ja monimutkaisia tuotteita valmistavat yritykset ovat tyypillisesti olleet verkostoitumisen ja yritysten välisen yhteistyön edelläkävijöitä. Uudet yhteistyömuodot ovat levinneet erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenne-, konepaja-, huonekalu- sekä tekstiilija vaatetusteollisuuteen. (Kuitunen et al., 1999) Erilaisia yhteistyösuhde- tai verkostosuhdetyyppejä ovat esimerkiksi hankintayhteenliittymät, alihankkijaverkostot, lisensointiyhteistyö, yhteisyritykset, tutkimuskonsortiot, strategiset allianssit, partnershipit sekä franchising- ja ulkoistamissopimukset (Brass et al., 2004; Kanter, 1994; Parker ja Hartley, 1997; Podolny ja Page, 1998; Powell, 1987; Ring ja Van de Ven, 1994) Yritysten välinen yhteistyö Porterilaisessa maailmassa kilpailutilannetta analysoidaan viiden voiman mallin avulla ja kilpailuun vastataan geneerisillä strategiavaihtoehdoilla. Strategiaa toteutetaan yrityksen sisäisen arvoketjun avulla. (Hedman ja Kalling, 2003) Perinteisen strategia-ajattelun mukaisesti yritykset siis pyrkivät löytämään sopusoinnun sisäisten ominaisuuksien (vahvuudet ja heikkoudet) ja ulkoisen ympäristön (mahdollisuudet ja uhat) välillä (Das ja Teng, 2000). Tämä strategisen johtamisen koulukunta on pitkään sulkenut pois mahdollisuuden yritysten välisestä yhteistyöstä kilpailustrategian implementoinnissa. Yritykset ovat olleet atomistisia toimijoita markkinoilla (Håkansson, 1982), ja kilpailustrategian missiona on ollut muiden markkinoilla toimivien yritysten voittaminen. Tämä lähestymistapa näkee kilpailun nollasummapelinä, jossa yhden yrityksen voitto on aina toisen tappio. (Porter 1980; Grant 1998) Myös toisen strategisen johtamisen koulukunnan eli resurssiperusteisen näkemyksen analysointikohteena on ollut yksittäinen yritys, jonka harvinaiset, arvokkaat, korvaamattomat ja vaikeasti

18 16 kopioitavat resurssit ja kyvykkyydet ovat sen kilpailuedun lähteitä (Barney, 1991; Das ja Teng, 2000). Muodostaessaan strategiaa yrityksen tulee tunnistaa resurssinsa ja kyvykkyytensä sekä näiden luoma potentiaali saavuttaa kilpailuetua. Valittavan strategian tulee parhaiten hyödyntää näitä resursseja ja kyvykkyyksiä. Lisäksi yrityksen tulee tunnistaa resurssi- ja kyvykkyyskuilut. (Grant, 1991) Yhteistyösuhteiden analysointi tästä strategisen johtamisen näkökulmasta näkee kilpailukyvyn parantamisen ja kilpailuedun saavuttamisen verkostoitumisen motiivina. Yhteistyösuhde on vaikeasti kopioitava strateginen resurssi (Gulati et al., 2000; Turnbull et al., 1996; Wilkinson ja Young, 2002), johon investoimalla ja jota kehittämällä on mahdollista saavuttaa kilpailuetua. Yhteistyön motiivina on hankkia resursseja ja kyvykkyyksiä, joita yrityksellä itsellään ei ole. Näillä komplementaarisilla resursseilla ja kyvykkyyksillä yritykset voivat yhdessä luoda kilpailuetua. (Das ja Teng, 2000; Dyer ja Singh, 1998) Strategisen johtamisen näkökulmasta yhteistyön tavoitteena on parantaa kilpailukykyä tasapainottamalla yrityksen omat intressit, mahdollisuudet ja resurssit yhteistyökumppaneiden ja markkinoiden vaatimusten kanssa (Lehto ja Valkokari, 2003). Yksittäisen yrityksen on vaikeaa selvitä kilpailusta, sillä jokaisen yrityksen suorituskyky on sidoksissa muiden yritysten toimintaan ja suorituskykyyn. Yritykset tekevät yhteistyötä kasvattaakseen yhteistyöllä saatavilla olevien resurssien määrää, mutta kilpailevat siitä, miten resurssit jakautuvat osapuolten kesken. (Wilkinson ja Young, 2002)

19 Kiina toimintaympäristönä Kiina on toimintaympäristönä laaja ja monisyinen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia maassa, jossa jo kulttuuri vaihtelee alueittain. Kiinan liiketoimintakulttuurista on kirjoitettu paljon eikä tässä yhteydessä käsitellä näitä julkaisuja. Sen sijaan liiketoimintakulttuuria pyritään kuvaamaan asiantuntijahaastatteluin kerätyn aineiston ja tämän analysoinnin perusteella. Aluksi on kuitenkin syytä käsitellä lyhyesti Kiinan lähihistoriaan ja nykytilaa. Kiinan hallinnolliset alueet on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Kiinan hallinnolliset alueet (Wikipedia, 2010).

20 Kiinan lähihistoria ja nykytila Kiinan talous on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana keskusjohtoisesta järjestelmästä pitkälti markkinavetoiseen järjestelmään. Aiemmin maa oli suurimmaksi osin suljettu eikä kansainvälistä kauppaa juuri käyty. Suljetun järjestelmän avauduttua Kiinan yksityinen sektori on kasvanut nopeasti ja kasvaa edelleen, jonka myötä Kiinasta on tullut yksi päätekijöistä globaalissa taloudessa. (CIA World Factbook, 2010) Kiina on tällä hetkellä maailman toiseksi suurin toimija valmistavalla sektorilla ja maailman suurin viennissä (OECD, 2010). Muutos Kiinan kansainvälisessä asemassa on merkittävä; Kiina tunnustetaan yhdeksi maailman suurvalloista. Kiinalaisten itseluottamus on vastaavasti kasvanut maan aseman vahvistuessa. (Huotari ja Seppälä, 2002) Uudistukset alkoivat vuonna 1978 maanviljelyn vapautumisesta ja laajenivat asteittain hintojen vapauttamiseen, julkisen hallintoon, valtion omistamien yritysten yhä laajempaan itsemääräämisoikeuteen sekä pankkijärjestelmän ja osakemarkkinoiden syntymiseen. Kapitalistinen järjestelmä ja ulkomaiset yritykset sallittiin aluksi viidessä kommunistisen puolueen tarkkailemassa kaupungissa. Hyvien tulosten myötä muutokset laajennettiin koko maahan. Kaikki uudistukset vauhdittivat yksityisen sektorin nopeaa kasvua ja kansainvälisten investointien virtaa Kiinaan. Talouden uudistaminen on saanut Kiinan bruttokansantuotteen huimaan kasvuun, kokonaisbruttokansantuote on kasvanut yli kymmenkertaiseksi vuoteen 1978 verrattuna. Ostovoimalla korjatulla kokonaisbruttokansantuotteella mitattuna Kiina on maailman toiseksi suurin talous. (CIA World Factbook, 2010) Keskimäärin Kiinan talous on kasvanut uudistuksen jälkeen 9,7 % vuodessa (World Bank, 2010). Kasvun odotetaan jatkuvan ja myös maan kotimainen kysyntä on vahvassa kasvussa laajojen investointien ja kaupungistumisen kiihtymisen myötä. Vaikka työvoiman määrä ei tule Kiinassa juuri kasvamaan, tuottavuuden odotetaan kehittyvän koulutuksen parantumisen myötä. (OECD, 2010) Vaikka talouskasvu on ollut valtaisaa, kasvu on myös aiheuttanut ongelmia ja Kiinalla on edessä lukuisia haasteita. Kiinassa on panostettu rannikkomaakuntien kehittämiseen ja talouden painopistealue onkin syntynyt maan etelä- ja kaakkoisrannikoille. (Huotari ja Seppälä, 2002) Kiinan rannikkomaakuntien kehittyminen on saanut aikaan valtaisan muuttoliikkeen. Arviolta 200 mil-

Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 232

Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 232 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta. Tuotantotalouden laitos Tutkimusraportti 232 Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial

Lisätiedot

ROCKET Metalli- ja koneteknologia-alan yritysten kansainvälistymisestä ja innovaatiotoiminnasta Kiinaan

ROCKET Metalli- ja koneteknologia-alan yritysten kansainvälistymisestä ja innovaatiotoiminnasta Kiinaan Metalli- ja koneteknologia-alan yritysten kansainvälistymisestä ja innovaatiotoiminnasta Kiinaan Tero Reunanen 30.10.2012 Teknologiateollisuus TKI-tiimin vetäjä Tekniikka, ympäristö ja talous Turun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3.

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3. Kehittämiskeskus Oy Häme MAHDOLLISUUKSIEN enäjä asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille 1 Venäjä on Euroopan nopeimmin kasvava markkina-alue. Se tarjoaa

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät Pk-yritysbarometri, kevät 1 Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 11 Rakentaminen Kauppa 16 16 17 Palvelut 2 9 Muut 1 2 0 0 0 0 60 70 Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Kilpailuetua viennistä ja kansainvälistymisestä Ville Paasonen Etelä-Savon teknologia-asiamies Pietarissa Miktech Oy MISSIO: Miktech tuottaa

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet

Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet Forssan seudun yritysten kansainvälistymisen teemaseminaari, HAMK 16.4.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA Opteam pähkinänkuoressa» Vastuullisesti toimiva, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys» Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (EK), Suomen Franchising-yhdistyksen

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Team Finland pähkinänkuoressa

Team Finland pähkinänkuoressa Team Finland pähkinänkuoressa Team Finland -verkosto kokoaa yhteen yrityksille suunnatut valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut Tarjolla on palveluita neuvonnasta rahoitukseen ja yhteiskuntasuhteiden

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kansainväliset markkinat kutsuvat!

Kansainväliset markkinat kutsuvat! Kansainväliset markkinat kutsuvat! KANSAINVÄLINENKILPAILUKYKY - TIETOA, TUKEA JA TARINOITA 18.11.2010 MUSTION LINNAN TALLI KimmoAura Aluepäälikko, Uusimaa Finpro ry Lupauksemme sinulle Vauhditamme yrityksesi

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Kurki-matkailuaamupäivä, Kouvola Projektipäällikkö Olli Hakala Technical Visits China Matkailun ja elämystuotannon Osaamiskeskus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 2 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 7 Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 2 4 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset seuraavan vuoden aikana,

Lisätiedot

MuotoTaito. Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014

MuotoTaito. Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014 MuotoTaito Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014 Vientiverkosto Aasiaan Cannus Oy on yhdessä kumppaniensa kanssa kokoamassa yhteen yrityksiä Japaniin, Kiinaan ja Hong Kongiin suuntautuvaa

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017

Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus. Helmikuu 2017 Danske Bank Pohjoismainen PK-yritystutkimus Helmikuu 2017 Valtaosa tutkimukseen osallistuneista pk-yrityksistä ennakoi liikevaihdon kehittyvän positiivisesti kuluvan vuoden aikana Kuinka odotatte yrityksenne

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot