Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 231

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta. Tuotantotalouden laitos Tutkimusraportti 231 Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 231 Kati Järvi ja Jukka Nuottanen KURKI-tutkimusraportti: Metsä-, energia- ja ympäristösektori Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta. Tuotantotalouden laitos PL Lappeenranta ISBN (ISBN /PDF) ISSN Lappeenranta 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuskysymykset ja rajaukset Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen toteutus Asiantuntija- ja benchmarking-haastattelut Yrityshaastattelut Kansainvälistyminen ja Kiina toimintaympäristönä Kansainvälistyminen Kansainvälisyyttä kehittyvien markkinoiden kautta Tavat mennä kehittyville markkinoille Yritysten välinen yhteistyö Kiina toimintaympäristönä Kiinan lähihistoria ja nykytila Kiinan liiketoimintakulttuuri Kiina-aktiviteetit suomalaisilla kaupunkiseuduilla Kouvolan kaupungin Kiina-toiminnot Analyysi kaupunkiseutujen Kiina-toiminnoista Metsä-, energia- ja ympäristösektorin nykytilanne ja suhde Kiinaan Metsä-, energia- ja ympäristösektori Kymenlaaksossa Energia- ja ympäristösektori Kiinassa Kymenlaakson energia- ja ympäristösektorin kansainvälisyys Sektorin kokemukset Kiinasta Koetut erityispiirteet Kohdatut haasteet Tunnistetut mahdollisuudet Sektorin kansainväliseen liiketoimintaan liittyvä osaaminen ja resurssit Tarvittava osaaminen ja resurssit kansainväliseen liiketoimintaan Tukimuodot kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen Julkinen valta Yritysten välinen yhteistyö Yritysten välisen yhteistyön menestystekijät, hyödyt ja riskit Johtopäätökset Energia- ja ympäristösektori Kiina-kontekstissa Hankkeen tulostavoitteisiin pääseminen Yhteenveto Lähteet Liitteet

3 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet KURKI Kymenlaakson Uudistajaksi Resurssoidut Kiina-Innovaatiot on Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikön, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutuskeskus Sinoan ja Kouvola Innovation Oy:n yhteishanke, jolla kehitetään ja vahvistetaan Kymenlaakson ja erityisesti Kouvolan seudun elinkeinotoiminnan edellytyksiä Kiinakontekstissa sekä kehitetään yritysten, koulutusorganisaatioiden ja julkishallinnon toimijoiden osaamispääoman kehittäminen Kiinaan liittyvissä asioissa. Hankkeen tulostavoitteet on esitelty tarkemmin liitteessä 1. Osana hanketta Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö tuottaa kaksi tutkimusraporttia, jotka fokusoituvat kahteen toimialaan: toinen raporteista keskittyy matkailualaan ja toinen metsä-, energia- ja ympäristösektoriin. Tutkimusraporttien tavoitteena on selvittää seudun Kiina-aktiviteettien nykytila, Kiinan markkinoiden mahdollisuudet, haasteet ja erityispiirteet Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta valituilla liiketoimintasektoreilla alueen elinkeinostrategia huomioiden sekä ne innovaatiojohtamisen osa-alueet, joilla yritysten osaamista tulisi lisätä huomioiden kiinalainen toimintaympäristö. Edellisiin selvityskohteisiin liittyen tutkimusraporteissa annetaan myös suosituksia siitä, kuinka alueen elinkeinotoimintaa Kiina-kontekstissa voitaisiin kehittää.

4 2 1.2 Tutkimuskysymykset ja rajaukset Raportin tutkimuskysymykset jakautuvat kahteen päätutkimuskysymykseen ja avustaviin tutkimuskysymyksiin ja ne on muotoiltu seuraavasti. 1. Mikä on kymenlaaksolaisten yritysten Kiina-liiketoiminnan osaamisen taso? Mitä Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja alueella on aiemmin ollut? Mikä on Kiinaan liittyvien vienti- ja tuontiaktiviteettien nykytila? Mitä Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja on suunnitteilla tulevaisuudessa? 2. Mitkä ovat Kiinan markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet kymenlaaksolaisten, erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta? Miten mahdollisuudet ovat hyödynnettävissä nykyisellä osaamisella? Minkälaisilla toimintamalleilla (erityispiirteistä johtuviin) haasteisiin voidaan vastata? Minkälaista osaamista tarvitaan lisää? Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään alueelta löytyvän Kiina-liiketoiminnan osaamisen taso menneen, nykyisen ja tulevaisuuden osalta eli millaista liiketoimintaa alan yrityksillä on ollut Kiina-kontekstissa, mikä on nykytilanne ja millaisia liiketoimintasuunnitelmia yrityksillä on koskien Kiinan markkinoita. Tutkimuksessa Kiina-liiketoimintaosaamiseksi katsotaan kaikki vienti- ja tuontiaktiviteetteihin liittyvä kokemus ja osaaminen tai suunnitelma näistä. Toisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään, miten alueen metsä-, energia- ja ympäristösektorilla toimivat yritykset kokevat Kiinan liiketoimintaympäristönä, toisin sanoen mitkä ovat Kiinan markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta. Tarkentavien kysymysten avulla selvitetään myös, miten Kiinan markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet ovat hyödynnettävissä nykyisellä osaamisella, minkälaisilla toiminta-

5 3 malleilla haasteisiin voidaan vastata ja myös, minkälaista osaamista alueella toimivat yritykset tarvitsevat lisää. Tämä tutkimusraportti on rajattu käsittelemään vain metsä-, energia- ja ympäristösektoria Kymenlaakson ja erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta. Metsä-, energia- ja ympäristösektori on yksi Kouvolan elinkeinostrategian mukainen strateginen painopistealue ja osaamisja toimintakeskittymä ja näin ollen myös KURKI-hankkeen selvityksiin valittu fokusalue. Alueellinen näkökulma ja kerätty aineisto kuitenkin rajaavat raporttia myös siten, että energia- ja ympäristösektorit painuttavat enemmän kuin metsäsektori. 1.3 Tutkimuksen rakenne Tutkimusraportti rakentuu seuraavasti. Luvussa 1 esitellään tutkimuksen johdanto. Johdannossa tarkastellaan tutkimuksen taustaa ja tavoitteita sekä esitellään tutkimuksen tutkimuskysymykset ja rakenne. Luvussa 2 tarkastellaan tutkimuksen toteutusta ja tutkimusta varten kerättyä aineistoa sekä perustellaan tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä valintoja. Tämä metsä-, energia- ja ympäristösektoria käsittelevä tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena ja aineisto kerättiin kolmentyyppisin haastatteluin: asiantuntija-, benchmarking- ja yrityshaastatteluin. Tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat ja benchmarking-kohteet eivät ole sidoksissa pelkästään tutkimuksen kontekstiin eli metsä-, energia- ja ympäristösektoriin toisin kuin haastatellut yritykset. Luvussa 3 esitellään työn teoreettinen osuus. Luvussa 3.1 ja 3.2 käsitellään kansainvälistymistä niin yleisesti kuin kansainvälistymistä kohteena kehittyvät markkinat. Teoriaosuudessa tarkastellaan erilaisia tapoja mennä kehittyville markkinoille sekä yritysten välistä yhteistyötä tapana toteuttaa kansainvälistymistä. Kansainvälistymisen lisäksi luvussa 3 perehdytään Kiinaan toimintaympäristönä kahdesta näkökulmasta. Luvussa esitellään perustiedot Kiinasta maana ja luvussa syvennytään Kiinan liiketoimintakulttuuriin. Jälkimmäisen luvun kuvaus liiketoimin-

6 4 takulttuurista on muodostettu analysoimalla asiantuntijahaastatteluin kerättyä aineistoa ja luvussa käsitellään muun muassa kulttuuria, alueellisia eroja sekä Kiinan markkinoiden haasteita ja mahdollisuuksia asiantuntijoiden kokemukseen perustuen. Luvussa 4 käydään läpi valittujen suomalaisten kaupunkiseutujen, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin seudun Kiinaan liittyviä aktiviteetteja. Näiden niin kutsuttujen benchmark-kohteiden lisäksi esitellään myös Kouvolan seudun Kiina-toimintojen menneisyyttä ja nykytilaa. Luvussa kartoitetaan myös suomalaisten kaupunkien tai seutujen ystävyys- ja yhteistyösuhteet kiinalaisiin kaupunkeihin. Luvussa 4 esitellyn benchmark-kartoituksen tavoitteena on nostaa esille toimenpiteitä, joista Kouvolan seudulla olisi mahdollista oppia sekä kohteita, joita Kouvolan seutu voisi edelleen kehittää ja joiden osalta yhteistyötä muiden seutukuntien kanssa voisi harkita. Luvussa 5 vastataan tutkimuksen tutkimuskysymyksiin erityisesti yrityshaastattelujen perusteella kerätyn aineiston ja tämän analyysin avulla. Tutkimuksen kohdesektoria eli metsä-, energia- ja ympäristösektoria tarkastellaan ensin luvussa 5.1 Kymenlaakson osalta ja luvussa 5.2 Kiinan osalta. Luvussa 5.3 analysoidaan Kymenlaakson metsä-, energia- ja ympäristösektorin kansainvälisyyttä. Luvussa 5.4 käydään läpi tutkimuksen kohdesektorin kokemuksia Kiinasta liittyen koettuihin erityispiirteisiin, kohdattuihin haasteisiin, tunnistettuihin mahdollisuuksiin, sektorin kansainväliseen liiketoimintaan liittyvään osaamiseen ja resursseihin sekä tarvittavaan osaamiseen ja resursseihin. Luvussa 5.5 tarkastellaan kahta niin kutsuttua tukimuotoa kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä: julkisen vallan tukea sekä yritysten välistä yhteistyötä. Luvussa 6 esitellään tutkimuksen johtopäätökset. Luvussa 6.1 luodaan kerätyn aineiston ja sen pohjalta tehtyjen analyysien avulla kokonaiskuva Kouvolan seudun ja Kymenlaakson metsä-, energia- ja ympäristösektorista Kiina-kontekstissa. Luvussa 6.2 esitetään myös suosituksia siitä, miten hankkeen tulostavoitteisiin päästään ja miten hankkeen toimintamuodot konkretisoidaan. Tutkimusraportin yhteenveto esitellään luvussa 7.

7 5 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus on toteutettu metodologisesti kvalitatiivisena case-tutkimuksena ja tutkimuksen empiirinen osuus on kerätty haastattelututkimuksella. Tutkimukseen kerätty haastatteluaineisto voidaan jakaa kolmeen: asiantuntijahaastattelut, benchmarking-haastattelut sekä yrityshaastattelut. Liitteen 2. taulukossa on listattu kaikki tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat, benchmarkkohteiden edustajat ja yritykset. 2.1 Asiantuntija- ja benchmarking-haastattelut Asiantuntijahaastattelut toteutettiin haastattelemalla henkilöitä, joilla on merkittävää työskentelykokemusta Kiinasta. Asiantuntijahaastatteluin kerättiin informaatiota siitä, miten suomalaiset yritykset näkevät Kiinan. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa keskusteltiin Kiinasta markkinana, Kiinan kulttuurista sekä haastateltavien Kiina-kokemuksista yleisesti ja työskentelyyn liittyen. Puolistrukturoiduin asiantuntijahaastatteluin kerättyä informaatiota hyödynnettiin myös yrityshaastatteluissa käytettyjen kysymysten suunnitteluun. Tutkimusta varten haastattelimme pääosin keväällä 2010 seuraavat asiantuntijat: Kouvolan elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Aimo Ahti, Kiinaan erikoistuneen, asiantuntija- ja valmennuspalveluja tarjoavan yrityksen Fortune Falls:n perustaja Johanna Heikkinen, CAREI:n johtaja Hannu Hoviniemi, Gaia Consulting Oy:n vanhempi konsultti Urpo Huuskonen, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutuskeskus Sinoan kehittämispäällikkö Tuomo Kauha, Merikeskus Vellamon markkinointipäällikkö ja Cursor Oy:n Matkailu- ja tapahtumat -ohjelman projektipäällikkö Sari Maaskola, Luumäen kunnan projektipäällikkö Saku Nikka, Kouvola Innovation Oy:n johtaja Sirkku Seila, Easy China Oy:n johtaja Xing Shi, Kouvolan seudun ammattiopiston Biosampo-hankkeen projektivastaava Juha Solio sekä CAREI:n koordinaattori Xiaona Tang. Benchmarking-haastatteluissa puolestaan pyrittiin kartoittamaan Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja muilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla. Haastattelukohteiksi valittiin pääosin seu-

8 6 dullisia kehittämisyhtiöitä, jotka tarjoavat kansainvälistymispalveluita Kiinaan tai tutkimuksen kohdesektoriin, metsä-, energia- ja ympäristösektoriin, liittyen. Puolistukturoiduissa benchmarking-haastatteluissa haastateltiin kevään ja kesän 2010 aikana seuraavia henkilöitä: Lakes Oy:n kansainvälistymispalveluiden kehittämispäällikkö Pekka Komu, Finnish Environmental Cluster for China (FECC) energiajohtaja Jari Kuivanen, Posek Oy:n kansainvälistymispalveluiden kehittämispäällikkö Jytta Poijärvi-Miikkulainen, Jykes Oy:n kansainvälistymispalveluiden projektipäällikkö Tero Rautiainen, Kuopio Innovation Oy:n kehityspäällikkö Ilkka Vartiainen ja Prizztech Oy:n energiateknologia-klusterin kehittämispäällikkö Jarkko Vuorela. 2.2 Yrityshaastattelut Haastatellut yritykset valittiin ottamalla yhteyttä useisiin eri tahoihin tavoitteena löytää tutkimukseen parhaiten soveltuvimmat haastattelukohteet. Tärkein kriteeri soveltuvuudessa oli yrityksen aiempi kokemus Kiinaan liittyvistä vienti- ja tuontiaktiviteeteista tai suunnitelmat näistä. Tahoja, joilta suosituksia pyydettiin tutkimukseen parhaiten soveltuvista haastattelukohteista, olivat Finpro, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kymenlaakson kauppakamari, Kymen Yrittäjät ry, Suomen Kiinan suurlähetystä, Kouvolan kaupungin omistama elinkeinotoimen kehitysyhtiö Kouvola Innovation Oy ja Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Edellä mainituista tahoista Finproa, Kaakkois-Suomen ELY-keskusta, Kymenlaakson kauppakamaria, Kymen Yrittäjät ry:tä sekä Suomen Kiinan suurlähetystä kontaktoitiin sähköpostitse. Haastatteluin tutkimukseen soveltuvia haastattelukohteita kartoitettiin Kouvola Innovation Oy:n ja Cursor Oy:n kohdalla. Kouvola Innovation Oy:n suosituksista soveltuviksi haastattelukohteiksi keskusteltiin yhdessä metsä-, energia- ja ympäristösektorin kehittämispäällikkö Elina Rehnin ja projektipäällikkö Raili Pallosen kanssa. Cursor Oy:n suosituksista soveltuviksi haastattelukohteista keskusteltiin puolestaan yhdessä Kasvu- ja kansainvälistyminen -ohjelman ohjelmapäällikkö Jouko Luoteen ja projektipäällikkö Martti Nakarin kanssa. Kouvola Innovation Oy:n ja Cursor Oy:n suositusten mukaisesti haastattelututkimuksen otoskoko rajattiin 46 yritykseen.

9 7 Kaikkiin yrityksiin lähetettiin sähköpostitse saatekirje (liite 3), jonka jälkeen tiedusteltiin puhelimitse yritysten halukkuutta osallistua tutkimukseen sekä tarkempia tietoja yritysten mahdollisesti käynnissä olevista tai suunnitteilla olevista Kiinaan liittyvistä vienti- ja tuontiaktiviteeteista ja näkemyksestä Kiinasta potentiaalisena markkinana. Tarkentavien puhelinkeskustelujen jälkeen tutkimuksessa päädyttiin haastattelemaan kahdeksaa yritystä. Haastattelukohteiden valinnassa painotettiin myös alueellista näkemystä preferoimalla yrityksiä, jotka sijaitsevat Kymenlaakson alueella. Strukturoiduin yrityshaastatteluin (liite 4) kerätyssä aineistossa metsä-, energia- ja ympäristösektori edustuu vahvasti välillisesti suunnittelutoimistojen kautta, sillä tarkentavien puhelinkeskustelujen tutkimuksessa havaittiin, että primaarisesti erityisesti Kymenlaakson alueella toimivilla energia- ja ympäristösektorilla toimivilla yrityksillä ei keväällä 2010 ollut Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja, suunnitelmia näistä tai halukkuutta keskustella näistä. KURKIhankkeen toisen kohdesektorin eli metsä-, energia- ja ympäristösektorin haastatteluaineisto kerättiin touko-kesäkuussa Haastatteluja kertyi yhteensä yhdeksän; yhdestä yrityksestä haastateltiin kahta henkilöä. Kaikki haastattelut toteutettiin kasvokkain ja lähes kaikissa haastatteluissa molemmat tutkijat olivat mukana. Tutkimuksessa kerättyä haastatteluaineistoa käytettiin seuraavasti. Asiantuntijahaastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin yrityshaastatteluissa käytettyjen kysymysten suunnitteluun (liite 4) sekä luvun 3 kuvaus, Kiina toimintaympäristönä, on muodostettu näiden haastattelujen perusteella. Lisäksi kerättyä aineistoa on hyödynnetty tutkimuksen tuloksina vastattaessa tutkimuksen toiseen tutkimuskysymykseen, mitkä ovat Kiinan markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet kymenlaaksolaisten, erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta. Benchmarking-haastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin myös vastattaessa tutkimuksen toiseen tutkimuskysymykseen. Toiseksi haastatteluaineistoa käytettiin luvussa 4 esiteltyjen suomalaisilla kaupunkiseuduilla tapahtuvien Kiina-aktiviteettien kuvailemiseen. Kolmanneksi tätä aineistoa käytettiin esitettäessä suosituksia tutkimuksen johtopäätöksissä siitä, miten KURKIhankkeen tulostavoitteisiin päästään ja miten hankkeen toimintamuodot konkretisoidaan. Bench-

10 8 marking-haastattelut toimivat vertailukohtana sille, miten Kiinaan liittyvät aktiviteetit tulisi Kymenlaakson alueella organisoida, minkälaista yhteistyötä eri tahojen välille tulisi synnyttää ja mihin KURKI-hankkeen tulisi fokusoitua. Yrityshaastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin vastattaessa sekä ensimmäiseen että toiseen tutkimuskysymykseen.

11 9 3 KANSAINVÄLISTYMINEN JA KIINA TOIMINTAYMPÄ- RISTÖNÄ Tutkimuksessa teoreettista viitekehikkoa käytetään analysoimaan kansainvälistymiseen liittyä yritysten sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Yritysten sisäisiä tekijöitä kartoitetaan erityisesti osaamisen kautta. Ulkoisilla tekijöillä puolestaan tarkoitetaan maa- ja toimialakohtaisia tekijöitä eli Kiinaan kohdemarkkinana liittyviä erityispiirteitä sekä sen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Kolmanneksi teoreettisen viitekehikon avulla tarkastellaan myös erilaisia markkinoille menon muotoja. 3.1 Kansainvälistyminen Viimeisen kahdenvuosikymmenen aikana yritysten kansainvälisyyteen liittyvällä tutkimuksella on yritetty selittää, miksi ja miten yritykset kansainvälistyvät. Kansainvälistymisen teoriat selittävät esimerkiksi erilaisia prosesseja, joilla yritys laajentaa toimintaansa maarajojen ulkopuolelle. Teoreettisesti yritysten etabloitumista ulkomaisille markkinoille ja kansainvälistymistä ylipäätään on usein käsitelty etabloituvan tai kansainvälistyvän yritysten ominaispiirteiden kautta. Tällöin tutkimuksessa on keskitytty yrityksen sisäisiin tekijöiden, erityisesti resursseihin ja kyvykkyyksiin sekä yritysten pyrkimyksiin minimoida transaktiokustannuksia. (Anand ja Delios, 2002; Barney, 1991). Sisäisten ominaispiirteiden lisäksi uudempi tutkimus korostaa myös ulkoisen ympäristön merkitystä eli sitä kontekstia, jossa yritys toimii sekä sen vaikutusta valittavaan strategiaan markkinoille menon osalta. (Hoskinsson et al., 2000; Meyer ja Tran, 2006; Meyer ja Peng, 2005; Meyer et al., 2009) Kontekstille ominaisilla tekijöillä tarkoitetaan yleensä toimialakohtaisia tekijöitä tai maakohtaisia tekijöitä (Anderson ja Gatignon, 1986; Kogut ja Singh, 1988; Tse, Pan ja Au, 1997)

12 10 Kansainvälistymisen ja markkinapenetraation osalta Schmutzler de Uribe et al. (2007) kehottavat yrityksiä kysymään Kiina-kontekstissa seuraavia kysymyksiä: sopiiko Kiina ylipäätään yrityksen strategiaan vai seuraammeko vain trendiä, miksi haluamme Kiinan markkinoille ja miten kilpailuetua voidaan saavuttaa Kiinan markkinoilla. Näin ollen kansainvälistymistä ja siihen liittyvää prosessia ei voida toteuttaa ilman relevanttia strategiaa ja toimintasuunnitelmaa, jolla yrityksen yleiset tavoitteet saavutetaan. Strategiassa onkin määritettävä milloin kansainvälistytään sekä miten ja mille markkinalle pyritään penetroitumaan. Markkinoille meno puolestaan on mahdollista toteuttaa useilla eri tavoilla kuten viennillä, yhteisyrityksillä tai franchise-toiminnalla. (Luo and Peng, 1999; Tse, Pan ja Au, 1997) Pan ja Tse (2000) jaottelevat tavat mennä markkinoille kahteen. Ensinnäkin markkinoille meno on mahdollista toteuttaa omistusjärjestelyin, mikä tarkoittaa suoraa ulkomaista investointia eli esimerkiksi tuotantolaitoksen perustamista kohdemarkkinalle tai yhteisyrityksen avulla. Toiseksi, markkinoille meno on mahdollista toteuttaa ilman omistusjärjestelyjä, mikä tarkoittaa sopimussuhteisiin perustuvaa markkinoille menoa, esimerkiksi lisensointia tai franchisingia tai suoraa tai epäsuoraa vientitoimintaa. Tässä tutkimuksessa keskitytään myöhemmin markkinoille menon muotoina ilman omistusjärjestelyjä tehtävään markkinoille menoon ja tästä kategoriasta tarkemmin vientiin ja yritysten välisen, sopimussuhteisiin perustuvan yhteistyön osalta alliansseihin. Kuvassa 1 on esitetty tavat mennä uusille markkinoille Pan ja Tse (2000) mukaan.

13 11 Kuva 1. Markkinoille menon muodot (Pan ja Tse, 2000). Esitetty jaottelu kuvastaa myös päätöshierarkiaa. Pan ja Tsen (2000) mukaan kansainvälistyvät ja ulkomaisille markkinoille menevät yritykset tekevät ensin päätöksen siitä, toteutetaanko markkinoille meno omistusjärjestelyin vai ilman omistusjärjestelyjä. Päätös on strategisen tason päätös, jota on jälkikäteen erittäin vaikeaa muuttaa. Useat eri tekijät vaikuttavat päätökseen siitä, mikä markkinoille menon muoto valitaan. Yleisesti tekijät voidaan jakaa kolmeen: omistajuudesta saatava hyöty yrityksen näkökulmasta, markkinan sijainnista saatavat hyödyt ja transaktioiden integraatiosta saatavat sisäiset hyödyt. (Agarwal ja Ramaswami, 1992) Tutkimustulosten mukaan (Pan ja Tse 2000) makrotason tekijät, kuten esimerkiksi maariski vaikuttaa huomattavasti siihen, valitaanko omistusjärjestelyin vai ilman omistusjärjestelyjä toteutettava markkinoille meno. Tämän päätöksen jälkeen keskitytään mikrotason tekijöihin, kuten henkilöstöhallintoon ja jakelukanaviin ja tarkennetaan markkinoille menon muotoa.

14 Kansainvälisyyttä kehittyvien markkinoiden kautta Yli 100 valtiota maailmassa ei kuulu niin kutsuttuun triadiin eli Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja Japaniin. Erityisen tärkeä ei-triadiin kuuluvien valtioiden alaryhmä on niin kutsunut kehittyvät markkinat, joille ominaista on nopea talouskasvu ja kasvava asema maailmantaloudessa. Kehittyvät markkinat ovat houkuttelevia kahdesta pääsyystä ja kehittyville markkinoille meneviä yrityksiä voidaankin kutsua joko resurssien etsijöiksi tai markkinoiden etsijöiksi. Resursseja etsivät yritykset etsivät yleensä halvempaa, joskus parempaakin, työvoimaa, materiaaleja ja toimittajia. Toisaalta resursseja etsivät yritykset voivat myös hankkia kyseiseltä kehittyvältä markkinalta spesifiä teknologista osaamista tai toimia yhteistyössä erikoistuneiden toimijoiden kanssa. (Rugman et al., 2006) Markkinoita etsivät yritykset puolestaan etsivät markkinaa, joka kasvaa ja jonka asiakkailla käytettävissään olevat tulot myös kasvavat. Toisaalta markkinoita etsivät yritykset voivat myös hakeutua suurille, kypsille markkinoille, joilla asiakkailla on myös paljon käytettävissä olevia tuloja. (Rugman et al., 2006) Suomalaisyritysten kauppa Kiinan kanssa on alkanut jo 1950-luvulla. Tällöin kauppaa käytiin erikoisjärjestelyin eli niin kutsutun kolmikantasopimuksen puitteissa. Suuryritysten etabloituminen puolestaan alkoi 1980-luvulla ja suurin investointiaalto on koettu 1990-luvun loppupuolella. Vahvaan investointihalukkuuden vaikutti erityisesti se, että alihankkijoiden ja sopimusvalmistajien oli välttämätöntä seurata asiakkaitaan. Pienet ja keskisuuret yritykset puolestaan ovat siirtyneet Kiinaan lähinnä 2000-luvun aikana. Vuosittain uusia yrityksiä etabloituu Kiinaan Suomesta noin kymmenkunta. Tärkeimpänä etabloitumismotiivina niin suurten, keskisuurten ja pienten yritysten keskuudessa on ollut Kiina-ilmiö eli edullisemmat tuotantokustannukset ja valtava markkinapotentiaali. Kiinassa toimii noin 260 suomalaista yritystä, joista puolella on Kiinassa tuotannollista toimintaa ja puolella myynti- ja edustuskonttoreita. Investointeja suomalaiset yrityksen ovat tehneet Kiinaan noin 5 miljardin euron edestä, yritykset työllistävät Kiinassa yli 30

15 henkilöä ja Kiinaan etabloituneiden yritysten liikevaihto oli reilut 10 miljardia euroa. (Kettunen et al. 2008; Ulkoasiainministeriö 2008) Suomalaiset yritykset edustavat eurooppalaista etabloitumisperinnettä Kiinaan. Kuten todettua, suurin motivaatiotekijä suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille etabloitumisen suhteen ovat alhaisemmat tuotantokustannukset, jotka mahdollistavat kilpailun alhaisemmilla lopputuotteiden hinnoilla Euroopassa. Toisaalta globaalisti toimivien yritysten motivaatiotekijänä etabloitumisen suhteen on ollut erityisesti suuri markkinapotentiaali. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Aasian kehittyvät markkinat ovat olleet hyvin vastaanottavaisia ulkomaisten yritysten ja näiden tekemien investointien suhteen. Kuilut länsimaiden markkinoiden ja Aasian kehittyvien markkinoiden kohdalla markkinoinnin, teknologian, pääoman ja johtamisen suhteen eivät ole niin suuria kuin kuilut länsimaisen markkinoiden ja Itä- ja Keski-Euroopan tai Afrikan markkinoiden suhteen. Aasian kehittyvillä markkinoilla yritykset ja kuluttajat ovat tottuneet länsimaiseen markkinointiin. Kiinaa lukuun ottamatta Aasian kehittyvillä markkinoilla teknologinen taso on lähellä länsimaiden markkinoiden teknologisen kehityksen tasoa ja englantia käytetään yleisesti hallinnollisena ja liiketoiminnan kielenä. (Gavusgil et al., 2002) Tällä hetkellä Kiina kansainvälisen liiketoiminnan kohdemarkkinana on kaksipuolinen. Toisaalta se on yksi mielenkiintoisimmista ja lupaavimmista kasvumarkkinoista, mutta toisaalta Kiinaan liittyy paljon riskejä. Riskit liittyvät erityisesti toiminnan aloittamiseen Kiina-kontekstissa ja toiminnan aloittamiseen liittyviä vaikeuksia usein aliarvioidaan. Menestyksekäs toimiminen Kiinan kaltaisessa nopeasti muuttuvassa ja vaikeassa ympäristössä vaatiikin yrityksiltä paljon erilaisia kompetensseja (Barner-Rasmussen et al., 2008; Wyrwoll ja Hanschen, 2007). Tulevaisuudessa muutokset tulevat näkymään seuraavilla saroilla: ympäristöongelmat tulevat kasvamaan, Kiinan inflaatio tulee kiihtymään, työikäinen väestö tulee supistumaan, pidemmällä tähtäimellä Kiina pyrkii muuttamaan taloutensa rakennetta niin, että se ei enää perustuisi halpaan työvoimaan vaan oman teknologian tuottamiseen, Kiinan kehitys on jakautunut hyvin epätasaisesti ja Kiinan rahoitussektori tulee liberalisoitumaan ja asetettujen rajoitteita tullaan purkamaan asteittainen (Ulkoasiainministeriö 2008).

16 Tavat mennä kehittyville markkinoille Kiinalaisille markkinoille on olemassa kolme erilaista tapaa mennä. Nämä ovat vienti, yhteistyösuhteen muodostaminen kiinalaisen yrityksen kanssa tai suora investointi. Tapa mennä markkinoille tulee olla linjassa yrityksen yleisen strategian kanssa ja toisaalta ottaen huomioon suuret alueelliset erot Kiinan sisällä, tapa mennä markkinoilla voi vaihdella alueittain. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Schmutzler de Uribe et al. (2007) nostavat viennin nopeimpana tapana päästä Kiinan markkinoille. Erityisesti yrityksille, joilla on käytössään vain niukka määrä resursseja, tämä on järkevä vaihtoehto. Vientiin nojaavien yritysten ei tarvitse investoida niin paljoa markkinatuntemukseen, sillä jakelija hoitaa tämän asiakasyrityksensä puolesta. Toisaalta pitkällä aikavälillä tällä markkinoille menon muodolla on myös haittapuolensa, sillä tätä tapaa hyödyntävä yritys ei solmi missään vaiheessa suoraa asiakassuhdetta loppuasiakkaaseensa. Edustustot olivat yleinen tapa mennä Kiinan markkinoille Kiinaan kohdistuvien suorien ulkomaisten investointien alkuaikoina. Edustuston perustaminen on suhteellisen edullinen tapa saada jalansijaa markkinoilta. Viennistä poiketen, edustuston avulla on mahdollista muodostaa suora asiakassuhde loppuasiakkaaseen. Kuitenkin Kiinan lainsäädäntö rajoittaa ulkomaalaisten edustustojen toimintaa. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Yhteisyritykset puolestaan ovat olleet pitkään ulkomaalaisille yrityksillä tapa päästä markkinoille tehtaiden rakentamisen kautta erityisesti Kiinassa ja Intiassa (Gavusgil et al., 2002). Yhteisyritys voi perustua niin yhteisomistukseen kuin sopimussuhteeseen. Yhteisyrityksessä ulkomainen yritys solmii yhteistyösuhteen kiinalaisen kumppaniyrityksen kanssa. Suoraan ulkomaiseen investointiin verrattuna vaadittavat investoinnit ovat usein pienempiä ja samalla ulkomaalainen yritys pystyy hyödyntämään kiinalaisen kumppaniyrityksen markkina- ja lainsäädäntötuntemusta. Toisaalta tämä tapa mennä markkinoille tekee ulkomaalaisesta yrityksestä riippuvaisen kumppanistaan eikä aineetonta pääoma pystytä suoraajaan kumppanuussuhteessa yhtä hyvin kuin suorassa

17 15 ulkomaalaisessa investoinnissa. Kummatkin näistä tavoista mennä Kiinan markkinoille, niin yhteisyritys kuin suora ulkomaalainen investointi vaativat Kiinan hallituksen virallisen hyväksynnän. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Globaaleilla markkinoilla toimivat ja monimutkaisia tuotteita valmistavat yritykset ovat tyypillisesti olleet verkostoitumisen ja yritysten välisen yhteistyön edelläkävijöitä. Uudet yhteistyömuodot ovat levinneet erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenne-, konepaja-, huonekalu- sekä tekstiilija vaatetusteollisuuteen. (Kuitunen et al., 1999) Erilaisia yhteistyösuhde- tai verkostosuhdetyyppejä ovat esimerkiksi hankintayhteenliittymät, alihankkijaverkostot, lisensointiyhteistyö, yhteisyritykset, tutkimuskonsortiot, strategiset allianssit, partnershipit sekä franchising- ja ulkoistamissopimukset (Brass et al., 2004; Kanter, 1994; Parker ja Hartley, 1997; Podolny ja Page, 1998; Powell, 1987; Ring ja Van de Ven, 1994) Yritysten välinen yhteistyö Porterilaisessa maailmassa kilpailutilannetta analysoidaan viiden voiman mallin avulla ja kilpailuun vastataan geneerisillä strategiavaihtoehdoilla. Strategiaa toteutetaan yrityksen sisäisen arvoketjun avulla. (Hedman ja Kalling, 2003) Perinteisen strategia-ajattelun mukaisesti yritykset siis pyrkivät löytämään sopusoinnun sisäisten ominaisuuksien (vahvuudet ja heikkoudet) ja ulkoisen ympäristön (mahdollisuudet ja uhat) välillä (Das ja Teng, 2000). Tämä strategisen johtamisen koulukunta on pitkään sulkenut pois mahdollisuuden yritysten välisestä yhteistyöstä kilpailustrategian implementoinnissa. Yritykset ovat olleet atomistisia toimijoita markkinoilla (Håkansson, 1982), ja kilpailustrategian missiona on ollut muiden markkinoilla toimivien yritysten voittaminen. Tämä lähestymistapa näkee kilpailun nollasummapelinä, jossa yhden yrityksen voitto on aina toisen tappio. (Porter 1980; Grant 1998) Myös toisen strategisen johtamisen koulukunnan eli resurssiperusteisen näkemyksen analysointikohteena on ollut yksittäinen yritys, jonka harvinaiset, arvokkaat, korvaamattomat ja vaikeasti

18 16 kopioitavat resurssit ja kyvykkyydet ovat sen kilpailuedun lähteitä (Barney, 1991; Das ja Teng, 2000). Muodostaessaan strategiaa yrityksen tulee tunnistaa resurssinsa ja kyvykkyytensä sekä näiden luoma potentiaali saavuttaa kilpailuetua. Valittavan strategian tulee parhaiten hyödyntää näitä resursseja ja kyvykkyyksiä. Lisäksi yrityksen tulee tunnistaa resurssi- ja kyvykkyyskuilut. (Grant, 1991) Yhteistyösuhteiden analysointi tästä strategisen johtamisen näkökulmasta näkee kilpailukyvyn parantamisen ja kilpailuedun saavuttamisen verkostoitumisen motiivina. Yhteistyösuhde on vaikeasti kopioitava strateginen resurssi (Gulati et al., 2000; Turnbull et al., 1996; Wilkinson ja Young, 2002), johon investoimalla ja jota kehittämällä on mahdollista saavuttaa kilpailuetua. Yhteistyön motiivina on hankkia resursseja ja kyvykkyyksiä, joita yrityksellä itsellään ei ole. Näillä komplementaarisilla resursseilla ja kyvykkyyksillä yritykset voivat yhdessä luoda kilpailuetua. (Das ja Teng, 2000; Dyer ja Singh, 1998) Strategisen johtamisen näkökulmasta yhteistyön tavoitteena on parantaa kilpailukykyä tasapainottamalla yrityksen omat intressit, mahdollisuudet ja resurssit yhteistyökumppaneiden ja markkinoiden vaatimusten kanssa (Lehto ja Valkokari, 2003). Yksittäisen yrityksen on vaikeaa selvitä kilpailusta, sillä jokaisen yrityksen suorituskyky on sidoksissa muiden yritysten toimintaan ja suorituskykyyn. Yritykset tekevät yhteistyötä kasvattaakseen yhteistyöllä saatavilla olevien resurssien määrää, mutta kilpailevat siitä, miten resurssit jakautuvat osapuolten kesken. (Wilkinson ja Young, 2002)

19 Kiina toimintaympäristönä Kiina on toimintaympäristönä laaja ja monisyinen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia maassa, jossa jo kulttuuri vaihtelee alueittain. Kiinan liiketoimintakulttuurista on kirjoitettu paljon eikä tässä yhteydessä käsitellä näitä julkaisuja. Sen sijaan liiketoimintakulttuuria pyritään kuvaamaan asiantuntijahaastatteluin kerätyn aineiston ja tämän analysoinnin perusteella. Aluksi on kuitenkin syytä käsitellä lyhyesti Kiinan lähihistoriaan ja nykytilaa. Kiinan hallinnolliset alueet on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Kiinan hallinnolliset alueet (Wikipedia, 2010).

20 Kiinan lähihistoria ja nykytila Kiinan talous on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana keskusjohtoisesta järjestelmästä pitkälti markkinavetoiseen järjestelmään. Aiemmin maa oli suurimmaksi osin suljettu eikä kansainvälistä kauppaa juuri käyty. Suljetun järjestelmän avauduttua Kiinan yksityinen sektori on kasvanut nopeasti ja kasvaa edelleen, jonka myötä Kiinasta on tullut yksi päätekijöistä globaalissa taloudessa. (CIA World Factbook, 2010) Kiina on tällä hetkellä maailman toiseksi suurin toimija valmistavalla sektorilla ja maailman suurin viennissä (OECD, 2010). Muutos Kiinan kansainvälisessä asemassa on merkittävä; Kiina tunnustetaan yhdeksi maailman suurvalloista. Kiinalaisten itseluottamus on vastaavasti kasvanut maan aseman vahvistuessa. (Huotari ja Seppälä, 2002) Uudistukset alkoivat vuonna 1978 maanviljelyn vapautumisesta ja laajenivat asteittain hintojen vapauttamiseen, julkisen hallintoon, valtion omistamien yritysten yhä laajempaan itsemääräämisoikeuteen sekä pankkijärjestelmän ja osakemarkkinoiden syntymiseen. Kapitalistinen järjestelmä ja ulkomaiset yritykset sallittiin aluksi viidessä kommunistisen puolueen tarkkailemassa kaupungissa. Hyvien tulosten myötä muutokset laajennettiin koko maahan. Kaikki uudistukset vauhdittivat yksityisen sektorin nopeaa kasvua ja kansainvälisten investointien virtaa Kiinaan. Talouden uudistaminen on saanut Kiinan bruttokansantuotteen huimaan kasvuun, kokonaisbruttokansantuote on kasvanut yli kymmenkertaiseksi vuoteen 1978 verrattuna. Ostovoimalla korjatulla kokonaisbruttokansantuotteella mitattuna Kiina on maailman toiseksi suurin talous. (CIA World Factbook, 2010) Keskimäärin Kiinan talous on kasvanut uudistuksen jälkeen 9,7 % vuodessa (World Bank, 2010). Kasvun odotetaan jatkuvan ja myös maan kotimainen kysyntä on vahvassa kasvussa laajojen investointien ja kaupungistumisen kiihtymisen myötä. Vaikka työvoiman määrä ei tule Kiinassa juuri kasvamaan, tuottavuuden odotetaan kehittyvän koulutuksen parantumisen myötä. (OECD, 2010) Vaikka talouskasvu on ollut valtaisaa, kasvu on myös aiheuttanut ongelmia ja Kiinalla on edessä lukuisia haasteita. Kiinassa on panostettu rannikkomaakuntien kehittämiseen ja talouden painopistealue onkin syntynyt maan etelä- ja kaakkoisrannikoille. (Huotari ja Seppälä, 2002) Kiinan rannikkomaakuntien kehittyminen on saanut aikaan valtaisan muuttoliikkeen. Arviolta 200 mil-