Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 232

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 232"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta. Tuotantotalouden laitos Tutkimusraportti 232 Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 232 Jukka Nuottanen ja Kati Järvi KURKI-tutkimusraportti: Matkailuala Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta. Tuotantotalouden laitos PL Lappeenranta ISBN (ISBN /PDF) ISSN Lappeenranta 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuskysymykset ja rajaukset Tutkimuksen rakenne Tutkimuksen toteutus Asiantuntija- ja benchmarking-haastattelut Kyselytutkimus Kansainvälistyminen ja Kiina toimintaympäristönä Kansainvälistyminen Kansainvälisyyttä kehittyvien markkinoiden kautta Tavat mennä kehittyville markkinoille Yritysten välinen yhteistyö Kiina toimintaympäristönä Kiinan lähihistoria ja nykytila Kiinan liiketoimintakulttuuri Kiina-aktiviteetit suomalaisilla kaupunkiseuduilla Kouvolan kaupungin Kiina-toiminnot Analyysi kaupunkiseutujen Kiina-toiminnoista Matkailualan nykytilanne Kiinalaiset matkailijat Suomessa Kiinalaiset matkailijat Kymenlaaksossa Kyselytutkimuksen tulokset Matkailuyritysten kansainvälisyys Ulkomaalaisten asiakkaiden merkitys Matkailualan tukitoiminnot Matkailualan yhteistyökuviot Matkailun tulevaisuus Matkailun trendit Kymenlaakson matkailusektori Kaikki kaikkia vastaan Jatkuvuutta etsimässä Seitsemän oikein Johtopäätökset Matkailusektorin kansainvälistyminen Hankkeen tulostavoitteisiin pääseminen Yhteenveto Lähteet Liitteet

3 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet KURKI Kymenlaakson Uudistajaksi Resurssoidut Kiina-Innovaatiot on Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikön, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutuskeskus Sinoan ja Kouvola Innovation Oy:n yhteishanke, jolla kehitetään ja vahvistetaan Kymenlaakson ja erityisesti Kouvolan seudun elinkeinotoiminnan edellytyksiä Kiinakontekstissa sekä kehitetään yritysten, koulutusorganisaatioiden ja julkishallinnon toimijoiden osaamispääoman kehittäminen Kiinaan liittyvissä asioissa. Hankkeen tulostavoitteet on esitelty tarkemmin liitteessä 1. Osana hanketta Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö tuottaa kaksi tutkimusraporttia, jotka fokusoituvat kahteen toimialaan: toinen raporteista keskittyy matkailualaan ja toinen metsä-, energia- ja ympäristösektoriin. Tutkimusraporttien tavoitteena on selvittää seudun Kiina-aktiviteettien nykytila, Kiinan markkinoiden mahdollisuudet, haasteet ja erityispiirteet Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta valituilla liiketoimintasektoreilla alueen elinkeinostrategia huomioiden sekä ne innovaatiojohtamisen osa-alueet, joilla yritysten osaamista tulisi lisätä huomioiden kiinalainen toimintaympäristö. Edellisiin selvityskohteisiin liittyen tutkimusraporteissa annetaan myös suosituksia siitä, kuinka alueen elinkeinotoimintaa Kiina-kontekstissa voitaisiin kehittää.

4 2 1.2 Tutkimuskysymykset ja rajaukset Raportin tutkimuskysymykset jakautuvat kahteen päätutkimuskysymykseen ja avustaviin tutkimuskysymyksiin ja ne on muotoiltu seuraavasti. 1. Mikä on kymenlaaksolaisten matkailualan yritysten kansainvälisen liiketoiminnan osaamisen taso? - Mitä kv-liiketoimintaa alueella on ollut aiemmin? - Mikä on kv-liiketoiminnan nykytila? - Mitä kv-liiketoimintaan liittyviä aktiviteetteja on suunnitteilla tulevaisuudessa? 2. Miten matkailusektorin kansainvälistymistä voisi alueellisesti edesauttaa? - Miten kansainvälisyyden tuomat mahdollisuudet ovat hyödynnettävissä nykyisellä osaamisella? - Millaisilla toimintamalleilla kansainvälistymistä voitaisiin edesauttaa? - Minkälaista osaamista tarvitaan lisää? Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään alueelta löytyvän Kiina-liiketoiminnan osaamisen taso menneen, nykyisen ja tulevaisuuden osalta eli millaista liiketoimintaa alan yrityksillä on ollut Kiina-kontekstissa, mikä on nykytilanne ja millaisia liiketoimintasuunnitelmia yrityksillä on koskien Kiinan markkinoita. Tutkimuksessa Kiina-liiketoimintaosaamiseksi katsotaan kaikki Kiinaan liittyvä kokemus ja osaaminen tai suunnitelma näistä. Toisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään, millaisia mahdollisuuksia Kiina ja kiinalaiset matkailijat voivat tarjota kymenlaaksolaisille matkailualan yrityksille. Tarkastelun alla ovat muun muassa kokemukset kansainvälisestä liiketoiminnasta, mitkä ovat merkittävimmät ulkomaalaiset matkailijaryhmät Kymenlaaksossa, matkailualan suhtautuminen ulkomaalaisiin asiakkaisiin, ulkomaalaisten asiakkaiden vaikutus yritysten palvelutarjontaan, matkailualan tuki- ja kehittämisinstanssit sekä matkailualan yritysten välinen yhteistyö.

5 3 Koska Kiina nähdään matkailualalla vielä varsin kaukaisena, tämä tutkimus käsittelee suuremmaksi osin yleisesti matkailualan yrityksien kansainvälistymistä. Kiinan merkitys matkailualallekin kasvaa kuitenkin koko ajan ja tätä kehitystrendiä pyritään havainnollistamaan raportissa rakennettujen tulevaisuuskuvausten kautta. Tämä tutkimusraportti on rajattu käsittelemään vain matkailualaa Kymenlaakson ja erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta. 1.3 Tutkimuksen rakenne Tutkimusraportti rakentuu seuraavasti. Luvussa 1 esitellään tutkimuksen johdanto. Johdannossa tarkastellaan tutkimuksen taustaa ja tavoitteita sekä esitellään tutkimuksen tutkimuskysymykset ja rakenne. Luvussa 2 tarkastellaan tutkimuksen toteutusta ja tutkimusta varten kerättyä aineistoa sekä perustellaan tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä valintoja. Tämä matkailualaa käsittelevä tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena ja kyselytutkimuksena. Aineistoa kerättiin kahdentyyppisin haastatteluin: asiantuntija- ja benchmarking-haastatteluin. Tutkimusta varten haastatellut asiantuntijat ja benchmarking-kohteet eivät ole sidoksissa pelkästään tutkimuksen kontekstiin eli matkailusektoriin toisin kuin yritykset, jotka osallistuivat kyselytutkimukseen. Luvussa 3 esitellään työn teoreettinen osuus. Luvussa 3.1 ja 3.2 käsitellään kansainvälistymistä niin yleisesti kuin kansainvälistymistä kohteena kehittyvät markkinat. Teoriaosuudessa tarkastellaan erilaisia tapoja mennä kehittyville markkinoille sekä yritysten välistä yhteistyötä tapana toteuttaa kansainvälistymistä. Kansainvälistymisen lisäksi luvussa 3 perehdytään Kiinaan toimintaympäristönä kahdesta näkökulmasta. Luvussa esitellään perustiedot Kiinasta maana ja luvussa syvennytään Kiinan liiketoimintakulttuuriin. Jälkimmäisen luvun kuvaus liiketoimintakulttuurista on muodostettu analysoimalla asiantuntijahaastatteluin kerättyä aineistoa ja luvussa käsitellään muun muassa kulttuuria, alueellisia eroja sekä Kiinan markkinoiden haasteita ja mahdollisuuksia asiantuntijoiden kokemukseen perustuen.

6 4 Luvussa 4 käydään läpi valittujen suomalaisten kaupunkiseutujen, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Porin seudun Kiinaan liittyviä aktiviteetteja. Näiden niin kutsuttujen benchmark-kohteiden lisäksi esitellään myös Kouvolan seudun Kiina-toimintojen menneisyyttä ja nykytilaa. Luvussa kartoitetaan myös suomalaisten kaupunkien tai seutujen ystävyyskaupunki- ja yhteistyösuhteet kiinalaisiin kaupunkeihin. Luvussa 4 esitellyn benchmark-kartoituksen tavoitteena on nostaa esille toimenpiteitä, joista Kouvolan seudulla olisi mahdollista oppia sekä kohteita, joita Kouvolan seutu voisi edelleen kehittää ja joiden osalta yhteistyötä muiden seutukuntien kanssa voisi harkita. Luvussa 5 tarkastellaan kiinalaisia matkailijoita Suomessa ja Kymenlaaksossa tilastojen avulla. Luvussa käsitellään muun muassa kiinalaisten matkailijoiden määrän kehitystä sekä heidän käyttämiä palvelujaan ja rahamääriä. Luvussa 6 esitellään analyysi suoritetusta kyselytutkimuksesta. Koska Kymenlaakson alueella kiinalaiset matkailijat tai Kiina matkailumaana nähdään varsin kaukaisena, tutkimuksessa käsitellään laajemmalti matkailualan yrittäjien suhtautumista ulkomaalaisiin asiakkaisiin. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa ulkomaalaisten matkailijoiden osuus, vaikutukset palvelutarjontaan ja kehittämiskohteet. Lisäksi kysyttiin alueen toimijoiden yhteistyönäkemyksiä ja tukipalveluiden toimivuutta. Kyselytutkimuksen, haastatteluiden sekä aiempien tutkimusten matkailun kehittymisestä ja trendeistä luotiin kolme tulevaisuudenkuvaa Kymenlaakson matkailun kehittymisestä, joita käsitellään luvussa 7. Kolmen eri tulevaisuuden avulla pyritään esittelemään vaihtoehtoisia näkymiä siitä, millainen on Kymenlaakso matkailun näkökulmasta vuonna Kappaleessa esitetään suosituksia siitä, miten Kymenlaaksosta saadaan rakennettua vetovoimainen maakunta. Johtopäätökset koko tutkimuksen aineistosta esitellään luvussa 8. Suoritettujen haastatteluiden, kyselytutkimuksen ja tulevaisuuskuvien pohjalta luodaan kokonaiskuva Kouvolan seudun ja Kymenlaakson matkailutoimialasta ja annetaan suosituksia, kuinka matkailutoimialaa voitaisiin kehittää vetovoimaisemmaksi. Luku 9 on tutkielman yhteenveto.

7 5 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus on toteutettu metodologisesti kvalitatiivisena case-tutkimuksena ja tutkimuksen empiirinen osuus on kerätty haastattelututkimuksella ja kyselytutkimuksella. 2.1 Asiantuntija- ja benchmarking-haastattelut Asiantuntijahaastattelut toteutettiin haastattelemalla henkilöitä, joilla on merkittävää työskentelykokemusta Kiinasta. Asiantuntijahaastatteluin kerättiin informaatiota siitä, miten suomalaiset yritykset näkevät Kiinan. Puolistrukturoiduissa haastatteluissa keskusteltiin Kiinasta markkinana, Kiinan kulttuurista sekä haastateltavien Kiina-kokemuksista yleisesti ja työskentelyyn liittyen. Puolistrukturoiduin asiantuntijahaastatteluin kerättyä informaatiota hyödynnettiin myös yrityshaastatteluissa käytettyjen kysymysten suunnitteluun. Tutkimusta varten haastattelimme pääosin keväällä 2010 seuraavat asiantuntijat: Kouvolan elinkeinotoimen kaupunginjohtaja Aimo Ahti, Kiinaan erikoistuneen, asiantuntija- ja valmennuspalveluja tarjoavan yrityksen Fortune Falls:n perustaja Johanna Heikkinen, CAREI:n johtaja Hannu Hoviniemi, Gaia Consulting Oy:n vanhempi konsultti Urpo Huuskonen, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutuskeskus Sinoan kehittämispäällikkö Tuomo Kauha, Merikeskus Vellamon markkinointipäällikkö ja Cursor Oy:n Matkailu- ja tapahtumat -ohjelman projektipäällikkö Sari Maaskola, Luumäen kunnan projektipäällikkö Saku Nikka, Kouvola Innovation Oy:n johtaja Sirkku Seila, Easy China Oy:n johtaja Xing Shi, Kouvolan seudun ammattiopiston Biosampo-hankkeen projektivastaava Juha Solio sekä CAREI:n koordinaattori Xiaona Tang. Benchmarking-haastatteluissa puolestaan pyrittiin kartoittamaan Kiinaan liittyviä vienti- ja tuontiaktiviteetteja muilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla. Haastattelukohteiksi valittiin pääosin seudullisia kehittämisyhtiöitä, jotka tarjoavat kansainvälistymispalveluita Kiinaan. Puolistukturoiduissa benchmarking-haastatteluissa haastateltiin kevään ja kesän 2010 aikana seuraavia henkilöitä: Lakes Oy:n kansainvälistymispalveluiden kehittämispäällikkö Pekka Komu, Finnish En-

8 6 vironmental Cluster for China (FECC) energiajohtaja Jari Kuivanen, Posek Oy:n kansainvälistymispalveluiden kehittämispäällikkö Jytta Poijärvi-Miikkulainen, Jykes Oy:n kansainvälistymispalveluiden projektipäällikkö Tero Rautiainen, Kuopio Innovation Oy:n kehityspäällikkö Ilkka Vartiainen ja Prizztech Oy:n energiateknologia-klusterin kehittämispäällikkö Jarkko Vuorela. Kaikki haastatellut on esitelty liitteessä 2. Tutkimuksessa kerättyä haastatteluaineistoa käytettiin seuraavasti. Asiantuntijahaastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin yrityshaastatteluissa käytettyjen kysymysten suunnitteluun sekä luvun 3 kuvaus, Kiina toimintaympäristönä, on muodostettu näiden haastattelujen perusteella. Lisäksi kerättyä aineistoa on hyödynnetty tutkimuksen tuloksina vastattaessa tutkimuksen toiseen tutkimuskysymykseen, mitkä ovat Kiinan markkinoiden erityispiirteet sekä mahdollisuudet ja haasteet kymenlaaksolaisten, erityisesti Kouvolan alueen yritysten näkökulmasta. Benchmarking-haastatteluin kerättyä aineistoa hyödynnettiin myös vastattaessa tutkimuksen toiseen tutkimuskysymykseen. Toiseksi haastatteluaineistoa käytettiin luvussa 4 esiteltyjen suomalaisilla kaupunkiseuduilla tapahtuvien Kiina-aktiviteettien kuvailemiseen. Kolmanneksi tätä aineistoa käytetään esitettäessä suosituksia tutkimuksen johtopäätökset-osiossa siitä, miten KUR- KI-hankkeen tulostavoitteisiin päästään ja miten hankkeen toimintamuodot konkretisoidaan. Benchmarking-haastattelut toimivat vertailukohtana sille, miten Kiinaan liittyvät aktiviteetit tulisi Kymenlaakson alueella organisoida, minkälaista yhteistyötä eri tahojen välille tulisi synnyttää ja mihin KURKI-hanke ja sen jälkeiset toiminnot tulisi fokusoida. 2.2 Kyselytutkimus Kyselytutkimusta varten tutkimuksessa otettiin yhteyttä useisiin tahoihin kattavaa kymenlaaksolaisten matkailualan yritysten listausta varten. Tahoja, joihin oltiin yhteydessä tutkimukseen liittyen, olivat Finpro, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kymenlaakson kauppakamari, Kymen Yrittäjät ry, Suomen Kiinan suurlähetystö, Kouvola Innovation Oy ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy.

9 7 Edellä mainituista tahoista Finproa, Kaakkois-Suomen ELY-keskusta, Kymenlaakson kauppakamaria, Kymen Yrittäjät ry:tä sekä Suomen Kiinan suurlähetystä kontaktoitiin sähköpostitse. Kouvola Innovation Oy:n ja Cursor Oy:n toimijoita haastateltiin tutkimusta varten. Kouvola Innovation Oy:ltä haastateltiin matkailupäällikkö Raija Sierman ja Cursor Oy:stä matkailu ja tapahtumat -painopistealueen projektipäällikköä Sari Maaskolaa sekä kasvu ja kansainvälistymisen - painopistealueen projektipäällikköä Martti Nakaria. Kouvola Innovation Oy:n suosituksesta Kouvolan seudun matkailuyritykset kerättiin Kouvolan kaupungin Löydä Kouvola -esitteestä. Matkailuyritysten yhteystiedot tarkastettiin internetistä ja kysely lähetettiin yrityksiin, joiden sähköpostiosoite oli saatavilla. Yhteensä näitä yrityksiä löydettiin 112 kappaletta. Lisäksi kysely lähetettiin Kouvolan kaupungin elinkeinoyhtiön Kouvolan Innovation Oy:n matkailupalveluiden sähköpostilistan kautta. Sähköpostilistan kautta kysely lähti 150 matkailualanyrittäjän sähköpostiin. Kotkan-Haminan seudun matkailuyritykset kerättiin Kotkan kaupungin Kotka-merikaupunki - matkailuesitteestä. Matkailuyritysten yhteystiedot tarkastettiin internetistä. Listaa täydennettiin Kotkan-Haminan seudun kehitysyhtiö Cursor Oy:ltä saadulla listauksella. Päällekkäisten yritysten poiston jälkeen kyselyn otoskooksi tuli 60 yritystä, joihin kysely lähetettiin sähköpostitse. Matkailuyrityksistä jätettiin pois matkailuesitteissä esitellyt yritykset, joiden päätoimiala ei ole suoranaisesti matkailu, kuten pienet etniset ravintolat, kahvilat, kunnalliset urheilutilat ja kirkot. Yrityksiin lähetettiin sähköpostitse internetpohjainen kysely. Kyselystä lähetettiin myös kolme muistutusta noin viikon välein, yhteensä vastausaikaa kyselyyn oli 30 päivää. Tästä huolimatta vastausprosentti jäi valitettavan alhaiseksi. Kyselyyn saatiin 12 vastausta. Kyselyssä selvitettiin muun muassa Kymenlaakson matkailuyritysten kansainvälisyyden aste, miten yritykset kokevat kansainvälisyyden ja kansainväliset asiakkaat, sekä miten kansainvälisyyttä pystyttäisiin edistämään alueellisten kehitysyhtiöiden avulla sekä yritysten välisellä yhteistyöllä.

10 8 Osassa kysymyksiä vastaukset annettiin rastittamalla lähimpänä yrityksen näkemystä oleva vaihtoehto. Osassa kysymyksiä vastaus tuli antaa avoimeen kenttään.

11 9 3 KANSAINVÄLISTYMINEN JA KIINA TOIMINTAYMPÄ- RISTÖNÄ Tutkimuksessa teoreettista viitekehikkoa käytetään analysoimaan niin kansainvälistymiseen liittyä yritysten sisäisiä kuin ulkoisia tekijöitä. Yritysten sisäisiä tekijöitä kartoitetaan erityisesti osaamisen kautta. Ulkoisilla tekijöillä puolestaan tarkoitetaan maa- ja toimialakohtaisia tekijöitä eli Kiinaan kohdemarkkinana liittyviä erityispiirteitä sekä sen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Kolmanneksi teoreettisen viitekehikon avulla tarkastellaan myös erilaisia markkinoille menon muotoja. 3.1 Kansainvälistyminen Viimeisen kahdenvuosikymmenen aikana yritysten kansainvälisyyteen liittyvällä tutkimuksella on yritetty selittää, miksi ja miten yritykset kansainvälistyvät. Kansainvälistymisen teoriat selittävät esimerkiksi erilaisia prosesseja, joilla yritys laajentaa toimintaansa maarajojen ulkopuolelle. Teoreettisesti yritysten etabloitumista ulkomaisille markkinoille ja kansainvälistymistä ylipäätään on usein käsitelty etabloituvan tai kansainvälistyvän yritysten ominaispiirteiden kautta. Tällöin tutkimuksessa on keskitytty yrityksen sisäisiin tekijöiden, erityisesti resursseihin ja kyvykkyyksiin sekä yritysten pyrkimyksiin minimoida transaktiokustannuksia. (Anand ja Delios, 2002; Barney, 1991). Sisäisten ominaispiirteiden lisäksi uudempi tutkimus korostaa myös ulkoisen ympäristön merkitystä eli sitä kontekstia, jossa yritys toimii sekä sen vaikutusta valittavaan strategiaan markkinoille menon osalta. (Hoskinsson et al., 2000; Meyer ja Tran, 2006; Meyer ja Peng, 2005; Meyer et al., 2009) Kontekstille ominaisilla tekijöillä tarkoitetaan yleensä toimialakohtaisia tekijöitä tai maakohtaisia tekijöitä (Anderson ja Gatignon, 1986; Kogut ja Singh, 1988; Tse, Pan ja Au, 1997)

12 10 Kansainvälistymisen ja markkinapenetraation osalta Schmutzler de Uribe et al. (2007) kehottavat yrityksiä kysymään Kiina-kontekstissa seuraavia kysymyksiä: sopiiko Kiina ylipäätään yrityksen strategiaan vai seuraammeko vain trendiä, miksi haluamme Kiinan markkinoille ja miten kilpailuetua voidaan saavuttaa Kiinan markkinoilla. Näin ollen kansainvälistymistä ja siihen liittyvää prosessia ei voida toteuttaa ilman relevanttia strategiaa ja toimintasuunnitelmaa, jolla yrityksen yleiset tavoitteet saavutetaan. Strategiassa onkin määritettävä, milloin kansainvälistytään sekä miten ja mille markkinalle pyritään penetroitumaan. Markkinoille meno puolestaan on mahdollista toteuttaa useilla eri tavoilla kuten viennillä, yhteisyrityksillä tai franchise-toiminnalla. (Luo and Peng, 1999; Tse, Pan ja Au, 1997) Pan ja Tse (2000) jaottelevat tavat mennä markkinoille kahteen. Ensinnäkin markkinoille meno on mahdollista toteuttaa omistusjärjestelyin, mikä tarkoittaa suoraa ulkomaista investointia eli esimerkiksi tuotantolaitoksen perustamista kohdemarkkinalle tai yhteisyrityksen avulla. Toiseksi, markkinoille meno on mahdollista toteuttaa ilman omistusjärjestelyjä, mikä tarkoittaa sopimussuhteisiin perustuvaa markkinoille menoa, esimerkiksi lisensointia tai franchisingia tai suoraa tai epäsuoraa vientitoimintaa. Tässä tutkimuksessa keskitytään myöhemmin markkinoille menon muotoina ilman omistusjärjestelyjä tehtävään markkinoille menoon ja tästä kategoriasta tarkemmin vientiin ja yritysten välisen, sopimussuhteisiin perustuvan yhteistyön osalta alliansseihin. Kuvassa 1 on esitetty tavat mennä uusille markkinoille Pan ja Tse (2000) mukaan.

13 11 Kuva 1. Markkinoille menon muodot (Pan ja Tse, 2000). Esitetty jaottelu kuvastaa myös päätöshierarkiaa. Pan ja Tsen (2000) mukaan kansainvälistyvät ja ulkomaisille markkinoille menevät yritykset tekevät ensin päätöksen siitä, toteutetaanko markkinoille meno omistusjärjestelyin vai ilman omistusjärjestelyjä. Päätös on strategisen tason päätös, jota on jälkikäteen erittäin vaikeaa muuttaa. Useat eri tekijät vaikuttavat päätökseen siitä, mikä markkinoille menon muoto valitaan. Yleisesti tekijät voidaan jakaa kolmeen: omistajuudesta saatava hyöty yrityksen näkökulmasta, markkinan sijainnista saatavat hyödyt ja transaktioiden integraatiosta saatavat sisäiset hyödyt. (Agarwal ja Ramaswami, 1992) Tutkimustulosten mukaan (Pan ja Tse 2000) makrotason tekijät, kuten esimerkiksi maariski, vaikuttavat huomattavasti siihen, valitaanko omistusjärjestelyin vai ilman omistusjärjestelyjä toteutettava markkinoille meno. Tämän päätöksen jälkeen keskitytään mikrotason tekijöihin, kuten henkilöstöhallintoon ja jakelukanaviin ja tarkennetaan markkinoille menon muotoa.

14 Kansainvälisyyttä kehittyvien markkinoiden kautta Yli 100 valtiota maailmassa ei kuulu niin kutsuttuun triadiin eli Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja Japaniin. Erityisen tärkeä ei-triadiin kuuluvien valtioiden alaryhmä on niin kutsunut kehittyvät markkinat, joille ominaista on nopea talouskasvu ja kasvava asema maailmantaloudessa. Kehittyvät markkinat ovat houkuttelevia kahdesta pääsyystä ja kehittyville markkinoille meneviä yrityksiä voidaankin kutsua joko resurssien etsijöiksi tai markkinoiden etsijöiksi. Resursseja etsivät yritykset etsivät yleensä halvempaa, joskus parempaakin, työvoimaa, materiaaleja ja toimittajia. Toisaalta resursseja etsivät yritykset voivat myös hankkia kyseiseltä kehittyvältä markkinalta spesifiä teknologista osaamista tai toimia yhteistyössä erikoistuneiden toimijoiden kanssa. (Rugman et al., 2006) Markkinoita etsivät yritykset puolestaan etsivät markkinaa, joka kasvaa ja jonka asiakkailla käytettävissään olevat tulot myös kasvavat. Toisaalta markkinoita etsivät yritykset voivat myös hakeutua suurille, kypsille markkinoille, joilla asiakkailla on myös paljon käytettävissä olevia tuloja. (Rugman et al., 2006) Suomalaisyritysten kauppa Kiinan kanssa on alkanut jo 1950-luvulla. Tällöin kauppaa käytiin erikoisjärjestelyin eli niin kutsutun kolmikantasopimuksen puitteissa. Suuryritysten etabloituminen puolestaan alkoi 1980-luvulla ja suurin investointiaalto on koettu 1990-luvun loppupuolella. Vahvaan investointihalukkuuden vaikutti erityisesti se, että alihankkijoiden ja sopimusvalmistajien oli välttämätöntä seurata asiakkaitaan. Pienet ja keskisuuret yritykset puolestaan ovat siirtyneet Kiinaan lähinnä 2000-luvun aikana. Vuosittain uusia yrityksiä etabloituu Kiinaan Suomesta noin kymmenkunta. Tärkeimpänä etabloitumismotiivina niin suurten, keskisuurten ja pienten yritysten keskuudessa on ollut Kiina-ilmiö eli edullisemmat tuotantokustannukset ja valtava markkinapotentiaali. Kiinassa toimii noin 260 suomalaista yritystä, joista puolella on Kiinassa tuotannollista toimintaa ja puolella myynti- ja edustuskonttoreita. Investointeja suomalaiset yrityksen ovat tehneet Kiinaan noin 5 miljardin euron edestä, yritykset työllistävät Kiinassa yli 30

15 henkilöä ja Kiinaan etabloituneiden yritysten liikevaihto oli reilut 10 miljardia euroa. (Kettunen et al. 2008; Ulkoasiainministeriö 2008) Suomalaiset yritykset edustavat eurooppalaista etabloitumisperinnettä Kiinaan. Kuten todettua, suurin motivaatiotekijä suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille etabloitumisen suhteen ovat alhaisemmat tuotantokustannukset, jotka mahdollistavat kilpailun alhaisemmilla lopputuotteiden hinnoilla Euroopassa. Toisaalta globaalisti toimivien yritysten motivaatiotekijänä etabloitumisen suhteen on ollut erityisesti suuri markkinapotentiaali. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Aasian kehittyvät markkinat ovat olleet hyvin vastaanottavaisia ulkomaisten yritysten ja näiden tekemien investointien suhteen. Kuilut länsimaiden markkinoiden ja Aasian kehittyvien markkinoiden kohdalla markkinoinnin, teknologian, pääoman ja johtamisen suhteen eivät ole niin suuria kuin kuilut länsimaisen markkinoiden ja Itä- ja Keski-Euroopan tai Afrikan markkinoiden suhteen. Aasian kehittyvillä markkinoilla yritykset ja kuluttajat ovat tottuneet länsimaiseen markkinointiin. Kiinaa lukuun ottamatta Aasian kehittyvillä markkinoilla teknologinen taso on lähellä länsimaiden markkinoiden teknologisen kehityksen tasoa ja englantia käytetään yleisesti hallinnollisena ja liiketoiminnan kielenä. (Gavusgil et al., 2002) Tällä hetkellä Kiina kansainvälisen liiketoiminnan kohdemarkkinana on kaksipuolinen. Toisaalta se on yksi mielenkiintoisimmista ja lupaavimmista kasvumarkkinoista, mutta toisaalta Kiinaan liittyy paljon riskejä. Riskit liittyvät erityisesti toiminnan aloittamiseen Kiina-kontekstissa ja toiminnan aloittamiseen liittyviä vaikeuksia usein aliarvioidaan. Menestyksekäs toimiminen Kiinan kaltaisessa nopeasti muuttuvassa ja vaikeassa ympäristössä vaatiikin yrityksiltä paljon erilaisia kompetensseja (Barner-Rasmussen et al., 2008; Wyrwoll ja Hanschen, 2007). Tulevaisuudessa muutokset tulevat näkymään seuraavilla saroilla: ympäristöongelmat tulevat kasvamaan, Kiinan inflaatio tulee kiihtymään, työikäinen väestö tulee supistumaan, pidemmällä tähtäimellä Kiina pyrkii muuttamaan taloutensa rakennetta niin, että se ei enää perustuisi halpaan työvoimaan vaan oman teknologian tuottamiseen, Kiinan kehitys on jakautunut hyvin epätasaisesti ja Kiinan rahoitussektori tulee liberalisoitumaan ja asetettujen rajoitteita tullaan purkamaan asteittainen (Ulkoasiainministeriö 2008).

16 Tavat mennä kehittyville markkinoille Kiinalaisille markkinoille on olemassa kolme erilaista tapaa mennä. Nämä ovat vienti, yhteistyösuhteen muodostaminen kiinalaisen yrityksen kanssa tai suora investointi. Tapa mennä markkinoille tulee olla linjassa yrityksen yleisen strategian kanssa ja toisaalta ottaen huomioon suuret alueelliset erot Kiinan sisällä, tapa mennä markkinoilla voi vaihdella alueittain. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Schmutzler de Uribe et al. (2007) nostavat viennin nopeimpana tapana päästä Kiinan markkinoille. Erityisesti yrityksille, joilla on käytössään vain niukka määrä resursseja, tämä on järkevä vaihtoehto. Vientiin nojaavien yritysten ei tarvitse investoida niin paljoa markkinatuntemukseen, sillä jakelija hoitaa tämän asiakasyrityksensä puolesta. Toisaalta pitkällä aikavälillä tällä markkinoille menon muodolla on myös haittapuolensa, sillä tätä tapaa hyödyntävä yritys ei solmi missään vaiheessa suoraa asiakassuhdetta loppuasiakkaaseensa. Edustustot olivat yleinen tapa mennä Kiinan markkinoille Kiinaan kohdistuvien suorien ulkomaisten investointien alkuaikoina. Edustuston perustaminen on suhteellisen edullinen tapa saada jalansijaa markkinoilta. Viennistä poiketen, edustuston avulla on mahdollista muodostaa suora asiakassuhde loppuasiakkaaseen. Kuitenkin Kiinan lainsäädäntö rajoittaa ulkomaalaisten edustustojen toimintaa. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Yhteisyritykset puolestaan ovat olleet pitkään ulkomaalaisille yrityksillä tapa päästä markkinoille tehtaiden rakentamisen kautta erityisesti Kiinassa ja Intiassa (Gavusgil et al., 2002). Yhteisyritys voi perustua niin yhteisomistukseen kuin sopimussuhteeseen. Yhteisyrityksessä ulkomainen yritys solmii yhteistyösuhteen kiinalaisen kumppaniyrityksen kanssa. Suoraan ulkomaiseen investointiin verrattuna vaadittavat investoinnit ovat usein pienempiä ja samalla ulkomaalainen yritys pystyy hyödyntämään kiinalaisen kumppaniyrityksen markkina- ja lainsäädäntötuntemusta. Toisaalta tämä tapa mennä markkinoille tekee ulkomaalaisesta yrityksestä riippuvaisen kumppanistaan eikä aineetonta pääoma pystytä suoraajaan kumppanuussuhteessa yhtä hyvin kuin suorassa ulkomaalaisessa investoinnissa. Kummatkin näistä tavoista mennä Kiinan markkinoille, niin yh-

17 15 teisyritys kuin suora ulkomaalainen investointi vaativat Kiinan hallituksen virallisen hyväksynnän. (Schmutzler de Uribe et al., 2007) Globaaleilla markkinoilla toimivat ja monimutkaisia tuotteita valmistavat yritykset ovat tyypillisesti olleet verkostoitumisen ja yritysten välisen yhteistyön edelläkävijöitä. Uudet yhteistyömuodot ovat levinneet erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenne-, konepaja-, huonekalu- sekä tekstiilija vaatetusteollisuuteen. (Kuitunen et al., 1999) Erilaisia yhteistyösuhde- tai verkostosuhdetyyppejä ovat esimerkiksi hankintayhteenliittymät, alihankkijaverkostot, lisensointiyhteistyö, yhteisyritykset, tutkimuskonsortiot, strategiset allianssit, partnershipit sekä franchising- ja ulkoistamissopimukset (Brass et al., 2004; Kanter, 1994; Parker ja Hartley, 1997; Podolny ja Page, 1998; Powell, 1987; Ring ja Van de Ven, 1994) Yritysten välinen yhteistyö Porterilaisessa maailmassa kilpailutilannetta analysoidaan viiden voiman mallin avulla ja kilpailuun vastataan geneerisillä strategiavaihtoehdoilla. Strategiaa toteutetaan yrityksen sisäisen arvoketjun avulla. (Hedman ja Kalling, 2003) Perinteisen strategia-ajattelun mukaisesti yritykset siis pyrkivät löytämään sopusoinnun sisäisten ominaisuuksien (vahvuudet ja heikkoudet) ja ulkoisen ympäristön (mahdollisuudet ja uhat) välillä (Das ja Teng, 2000). Tämä strategisen johtamisen koulukunta on pitkään sulkenut pois mahdollisuuden yritysten välisestä yhteistyöstä kilpailustrategian implementoinnissa. Yritykset ovat olleet atomistisia toimijoita markkinoilla (Håkansson, 1982), ja kilpailustrategian missiona on ollut muiden markkinoilla toimivien yritysten voittaminen. Tämä lähestymistapa näkee kilpailun nollasummapelinä, jossa yhden yrityksen voitto on aina toisen tappio. (Porter 1980; Grant 1998) Myös toisen strategisen johtamisen koulukunnan eli resurssiperusteisen näkemyksen analysointikohteena on ollut yksittäinen yritys, jonka harvinaiset, arvokkaat, korvaamattomat ja vaikeasti kopioitavat resurssit ja kyvykkyydet ovat sen kilpailuedun lähteitä (Barney, 1991; Das ja Teng,

18 ). Muodostaessaan strategiaa yrityksen tulee tunnistaa resurssinsa ja kyvykkyytensä sekä näiden luoma potentiaali saavuttaa kilpailuetua. Valittavan strategian tulee parhaiten hyödyntää näitä resursseja ja kyvykkyyksiä. Lisäksi yrityksen tulee tunnistaa resurssi- ja kyvykkyyskuilut. (Grant, 1991) Yhteistyösuhteiden analysointi tästä strategisen johtamisen näkökulmasta näkee kilpailukyvyn parantamisen ja kilpailuedun saavuttamisen verkostoitumisen motiivina. Yhteistyösuhde on vaikeasti kopioitava strateginen resurssi (Gulati et al., 2000; Turnbull et al., 1996; Wilkinson ja Young, 2002), johon investoimalla ja jota kehittämällä on mahdollista saavuttaa kilpailuetua. Yhteistyön motiivina on hankkia resursseja ja kyvykkyyksiä, joita yrityksellä itsellään ei ole. Näillä komplementaarisilla resursseilla ja kyvykkyyksillä yritykset voivat yhdessä luoda kilpailuetua. (Das ja Teng, 2000; Dyer ja Singh, 1998) Strategisen johtamisen näkökulmasta yhteistyön tavoitteena on parantaa kilpailukykyä tasapainottamalla yrityksen omat intressit, mahdollisuudet ja resurssit yhteistyökumppaneiden ja markkinoiden vaatimusten kanssa (Lehto ja Valkokari, 2003). Yksittäisen yrityksen on vaikeaa selvitä kilpailusta, sillä jokaisen yrityksen suorituskyky on sidoksissa muiden yritysten toimintaan ja suorituskykyyn. Yritykset tekevät yhteistyötä kasvattaakseen yhteistyöllä saatavilla olevien resurssien määrää, mutta kilpailevat siitä, miten resurssit jakautuvat osapuolten kesken. (Wilkinson ja Young, 2002)

19 Kiina toimintaympäristönä Kiina on toimintaympäristönä laaja ja monisyinen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia maassa, jossa jo kulttuuri vaihtelee alueittain. Kiinan liiketoimintakulttuurista on kirjoitettu paljon eikä tässä yhteydessä käsitellä näitä julkaisuja. Sen sijaan liiketoimintakulttuuria pyritään kuvaamaan asiantuntijahaastatteluin kerätyn aineiston ja tämän analysoinnin perusteella. Aluksi on kuitenkin syytä käsitellä lyhyesti Kiinan lähihistoriaan ja nykytilaa. Kiinan hallinnolliset alueet on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Kiinan hallinnolliset alueet (Wikipedia, 2010).

20 Kiinan lähihistoria ja nykytila Kiinan talous on muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana keskusjohtoisesta järjestelmästä pitkälti markkinavetoiseen järjestelmään. Aiemmin maa oli suurimmaksi osin suljettu eikä kansainvälistä kauppaa juuri käyty. Suljetun järjestelmän avauduttua Kiinan yksityinen sektori on kasvanut nopeasti ja kasvaa edelleen, jonka myötä Kiinasta on tullut yksi päätekijöistä globaalissa taloudessa. (CIA World Factbook, 2010) Kiina on tällä hetkellä maailman toiseksi suurin toimija valmistavalla sektorilla ja maailman suurin viennissä (OECD, 2010). Muutos Kiinan kansainvälisessä asemassa on merkittävä; Kiina tunnustetaan yhdeksi maailman suurvalloista. Kiinalaisten itseluottamus on vastaavasti kasvanut maan aseman vahvistuessa. (Huotari ja Seppälä, 2002) Uudistukset alkoivat vuonna 1978 maanviljelyn vapautumisesta ja laajenivat asteittain hintojen vapauttamiseen, julkisen hallintoon, valtion omistamien yritysten yhä laajempaan itsemääräämisoikeuteen sekä pankkijärjestelmän ja osakemarkkinoiden syntymiseen. Kapitalistinen järjestelmä ja ulkomaiset yritykset sallittiin aluksi viidessä kommunistisen puolueen tarkkailemassa kaupungissa. Hyvien tulosten myötä muutokset laajennettiin koko maahan. Kaikki uudistukset vauhdittivat yksityisen sektorin nopeaa kasvua ja kansainvälisten investointien virtaa Kiinaan. Talouden uudistaminen on saanut Kiinan bruttokansantuotteen huimaan kasvuun, kokonaisbruttokansantuote on kasvanut yli kymmenkertaiseksi vuoteen 1978 verrattuna. Ostovoimalla korjatulla kokonaisbruttokansantuotteella mitattuna Kiina on maailman toiseksi suurin talous. (CIA World Factbook, 2010) Keskimäärin Kiinan talous on kasvanut uudistuksen jälkeen 9,7 % vuodessa (World Bank, 2010). Kasvun odotetaan jatkuvan ja myös maan kotimainen kysyntä on vahvassa kasvussa laajojen investointien ja kaupungistumisen kiihtymisen myötä. Vaikka työvoiman määrä ei tule Kiinassa juuri kasvamaan, tuottavuuden odotetaan kehittyvän koulutuksen parantumisen myötä. (OECD, 2010) Vaikka talouskasvu on ollut valtaisaa, kasvu on myös aiheuttanut ongelmia ja Kiinalla on edessä lukuisia haasteita. Kiinassa on panostettu rannikkomaakuntien kehittämiseen ja talouden painopistealue onkin syntynyt maan etelä- ja kaakkoisrannikoille. (Huotari ja Seppälä, 2002) Kiinan rannikkomaakuntien kehittyminen on saanut aikaan valtaisan muuttoliikkeen. Arviolta 200 mil-

Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 231

Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial Management Research Report 231 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta. Tuotantotalouden laitos Tutkimusraportti 231 Lappeenranta University of Technology Faculty of Technology Management. Department of Industrial

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

ROCKET Metalli- ja koneteknologia-alan yritysten kansainvälistymisestä ja innovaatiotoiminnasta Kiinaan

ROCKET Metalli- ja koneteknologia-alan yritysten kansainvälistymisestä ja innovaatiotoiminnasta Kiinaan Metalli- ja koneteknologia-alan yritysten kansainvälistymisestä ja innovaatiotoiminnasta Kiinaan Tero Reunanen 30.10.2012 Teknologiateollisuus TKI-tiimin vetäjä Tekniikka, ympäristö ja talous Turun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3.

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3. Kehittämiskeskus Oy Häme MAHDOLLISUUKSIEN enäjä asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille 1 Venäjä on Euroopan nopeimmin kasvava markkina-alue. Se tarjoaa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet

Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet Intian markkinaselvitysmatkan jatkotoimenpiteet Forssan seudun yritysten kansainvälistymisen teemaseminaari, HAMK 16.4.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2008 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008*

Lisätiedot

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Kilpailuetua viennistä ja kansainvälistymisestä Ville Paasonen Etelä-Savon teknologia-asiamies Pietarissa Miktech Oy MISSIO: Miktech tuottaa

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Kurki-matkailuaamupäivä, Kouvola Projektipäällikkö Olli Hakala Technical Visits China Matkailun ja elämystuotannon Osaamiskeskus

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

VENÄJÄN RAKENNUSSEKTORIN LIIKETOIMINNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSOHJELMA VERA 2

VENÄJÄN RAKENNUSSEKTORIN LIIKETOIMINNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSOHJELMA VERA 2 Rakennusalan suomalaisvenäläinen kontaktifoorumi VERA 2-Projekti VENÄJÄN RAKENNUSSEKTORIN LIIKETOIMINNAN TUTKIMUS- JA KEHITYSOHJELMA VERA 2 HANKKEEN TAUSTA VERA OHJELMA 1997-2000 Venäjän rakennustalouden

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Tammikuu 2009. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 mrd 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Tuonti:

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kansainväliset markkinat kutsuvat!

Kansainväliset markkinat kutsuvat! Kansainväliset markkinat kutsuvat! KANSAINVÄLINENKILPAILUKYKY - TIETOA, TUKEA JA TARINOITA 18.11.2010 MUSTION LINNAN TALLI KimmoAura Aluepäälikko, Uusimaa Finpro ry Lupauksemme sinulle Vauhditamme yrityksesi

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA Opteam pähkinänkuoressa» Vastuullisesti toimiva, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys» Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (EK), Suomen Franchising-yhdistyksen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

MuotoTaito. Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014

MuotoTaito. Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014 MuotoTaito Design vientiverkosto Japani, Kiina ja Hong Kong 2011-2014 Vientiverkosto Aasiaan Cannus Oy on yhdessä kumppaniensa kanssa kokoamassa yhteen yrityksiä Japaniin, Kiinaan ja Hong Kongiin suuntautuvaa

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot