tietoalani Onko identiteettisi uhattuna? Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenlehti 1/2010 Vauhtia uudelle uralle Palkkatasa-arvo eteni it-alalla

Transkriptio

1 tietoalani Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenlehti 1/2010 TEEMANA: ura & työ & elämä Vauhtia uudelle uralle Uranaisten elämänmuutos: kotiäiti ja lomautettu kertovat Onko identiteettisi uhattuna? Tunnelmia työtaistelu-uhan alla Palkkatasa-arvo eteni it-alalla Tietoalan 35-vuotisjuhlat Mene mökille!

2 puheenjohtajalta Tes-vääntöä takana ja edessä Toimihenkilöliitto ERTO ja Teknologiateollisuus neuvottelivat lähes 10 kuukautta Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksesta. Neuvottelut olivat hyvin hankalat työnantajien tylyn asenteen takia. tietoalani Toimituskunta: Minna Anttonen Jouko Malinen Pirkko Venäläinen Kiitokset: Kirsi Keinonen Riikka Kuivala Milla Pennanen Aki Pitkäjärvi Nina Räsänen Tiina Sandberg/Mediaenkeli Tommi Talasto/Citrus Talent Management Ulkoasu ja taitto: Codesign Oy, Helsinki Painopaikka: Ykkös Offset Oy Paperi: G-print 130 g/m2 Tekstikysymyksissä parannuksia ei tullut kuin lähinnä luottamusmiehen asemaa koskevissa asioissa. Suurin osa ajasta meni työnantajien kovien työaikaa koskevien heikennyksien torjumiseen. Meidän esittämistämme parannuksista mm. sairausajan palkkaukseen ja isyysvapaaseen ei työnantajapuoli edes suostunut keskustelemaan. Sopimatta jääneet hankalat asiat jätettiin työryhmien valmisteltavaksi. Palkkaratkaisussa Teknologiateollisuus oli naulinnut kantansa jo keväällä kiinni 0,5 % yleisen työnantaja-linjan mukaisesti. Alakohtaisilla talous- ja työllisyyseroilla ei heidän mielestään ollut mitään merkitystä, vaan palkanmaksuvara mitoitettiin huonommassa tilanteessa olevien teollisuuden alojen mukaan. Uusi työehtosopimus syntyikin pihtisynnytyksenä lakonuhan alla valtakunnansovittelijan sovintoesityksen pohjalta. Valtakunnansovittelijan työnantajaa myötäilevä toiminta jätti myös ikävän sivumaun ratkaisusta. Tulos ei ole hyvä, mutta sen kanssa voi tässä taloudellisessa tilanteessa elää. Työnantajien palkka-ankkuri (0.5 %) murtui ja yrityskohtaisten palkkaerien sopimiseen saimme ns. perälaudan takaisin. Perälauta tarkoittaa sitä, että jos 0,3 % yrityskohtaisen erän jakamisesta ei päästä sopuun työpaikalla, niin se maksetaan yleiskorotuksena kaikille. Yleiskorotuksen ja yrityskohtaisen erän lisäksi uutena elementtinä otimme kertakorvauksen (95 euroa) mukaan palkkaratkaisuun ja näin sopimuskauden ( ) kustannusvaikutus on 0,8 % ylä- tai alapuolella riippuen yrityskohtaisen erän maksuajankohdasta. Työnantajapuolen vetämä kova linja jätti paljon paineita seuraavalle neuvottelukierrokselle. Nyt nipin napin vältetty lakko olisi ollut alalla ensimmäinen. Valmistumisemme seuraavalle kierrokselle on jo alkanut. Yrityskohtaisen erän neuvottelut ovat jo menossa ja ensi syksyn korotuksista neuvotellaan huhti-toukokuussa, joten hengähdysaikaa ei juuri jää. Sopimus on irtisanottavissa, jos syksyn 2010 ja vuoden 2011 korotuksista ei päästä yksimielisyyteen. Teimme helmikuussa palkkakyselyn jäsenistölle ja seuraavan teemme syksyllä, että näemme, minkä verran alalla on jaettu TES:n ylittäviä korotuksia. Palkkakyselyn tuloksia on luettavissa tässä lehdessä. Ilahduttavaa on huomata, että naisen euro it-alalla on viimeisen 14 kuukauden aikana noussut 2 sentillä. Henkilöstön edustajille (HEDit) teimme lisäksi kyselyn työtaistelutoimiin liittyen ja sen tuloksia käsittelemme maaliskuun HED-neuvottelupäivillä Helsingissä. Jouko Malinen Puheenjohtaja 2 - Tietoalani 1/2010

3 TÄSSÄ NUMEROSSA: 2 Tes-vääntöä takana ja edessä Mikä oli pihtisynnytyksen tulos? 4 3xM Miten Mika, Markku ja Markus päätyivät Tietoalan hallitukseen? 6 VaVk valvoo vapaa-ajan etujasi Tietoalan toimihenkilöt ry:n HALLITUS 2010 Jouko Malinen, puheenjohtaja Juha Reinisalo, varapuheenjohtaja Turkka Ahlstedt Minna Anttonen, viestintävastaava Eija Hirvonen Sari Hämäläinen Ilpo Komulainen Ari Koskelin, rahastonhoitaja Esa Koskinen Jari Kähkönen Heikki Niemissalo Nina Räsänen Timo Salonen Markku Syrjälä Mika Untolehto Pirkko Venäläinen, sihteeri Sami Vuolanne Varajäsenet: Vesa Ikonen Anna-Maija Jääskelä Jari Nevalainen Markus Saukkonen Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa: etunimi.sukunimi@tietoala.fi 7 Aktivistin tentissä ERTOn uusi toimialapäällikkö Matti Orkovaara 8 Urasuunnittelusta vauhtia uudelle uralle Miten sinun kannattaa markkinoida osaamistasi Miten ammattiliitto voi auttaa 12 Uranaisten elämänmuutos Kiinteistönvälittäjästä kotiäidiksi Elämä muuttui lomautuksen myötä 13 Tiedustele vapaita mökkivuoroja 14 Työn jakaminen ja opiskelu Paranna työssä jaksamistasi 16 Tunnelmia työtaistelu-uhan alla Miten työtaistelu-uhka koettiin työpaikalla. Oltiinko valmiita lakkoon? 18 Ihmiskasvot ovat kuin sormenjälki Kasvojen tunnistus on varma ja vaivaton tuki kulunvalvontaan 20 Onko identiteettisi uhattuna? Miten voit suojautua? 22 It-alan palkkakehitys maltillista Palkkakyselyn tuloksia 27 Millalle tunnustusta Aktivisti asialla 2009 kunniakirja myönnettiin Milla Pennaselle 27 Kevätkokous Tietoalani 1/2010-3

4 Mika, Markku ja Markus kertovat, miten päätyivät mukaan Tietoalan toimintaan Mika Untolehto Olen Mika Untolehto Lappeenrannasta, tosin kohta taas kotipaikkanani on Helsinki. Ikää on kertynyt kohta 31 vuotta ja siitä it-alan tehtävien parissa 7 vuotta. Nykyinen työnantajani on Solteq Oyj, jossa toimin Konsulttina master datan parissa. Olen toiminut pääluottamusmiehenä yrityksessämme vuodesta 2008, jolloin minut valittiin tehtävään työtovereiden painostuksesta. - Ehkä siksi, että olen aina se, joka uskaltaa olla välillä eri mieltä työnantajan kanssa. Perheeseeni kuuluu avopuoliso sekä muutama lemmikki, jotka vievät jonkin verran arkea eteenpäin. Aloitin vuonna 2008 Tietoalan hallituksessa ensin varajäsenenä ja siitä nyt sitten varsinaiseksi jäseneksi vuonna Toimin myös Tietoalan vapaa-ajan valiokunnassa. Toivon että kykenisin olemaan Tietoalan toimihenkilöiden hallituksessa aikaansaava ja saisin tuotua uusia ideoita ja näkökantoja jäseniemme iloksi. 4 - Tietoalani 1/2010

5 Markku Syrjälä Nimi: Markku Syrjälä, syntymävuosi Työnantaja: Tieto Oyj Toimipiste: Jyväskylä Sukujuuret vahvasti etelä-pohjanmaalla, mutta siitä huolimatta kotoisin Kymenlaaksosta, jossa ensimmäiset kosketukset silloiseen ATK-alaan jo 70-luvun puolella. Varsinaisesti alalla työrupeama alkoi 1982 kevättalvella Kouvolassa ja pari vuotta myöhemmin muutto Jyväskylään. IT-alan puuhat ovat pitäneet sisällään keskuskoneympäristössä operointia 90-luvun alkuvuosiin asti. Sittemmin muutama vuosi sovelluskehitystöitä. 90-luvun lopulta sitten hallinnollisten järjestelmien pyörittämisen parissa Tieto Oyj:n palkkalistoilla. Perheeseen kuuluu vaimo ja 5 lasta, joista nuorin viettää 13-vuotispäiväänsä vappuaattona. Ammattiyhdistystoimintaan mukaan päädyttiin heti alalle palkkatöihin tultua vuonna Lähes alusta asti mukana silloisen Valtion tietokonekeskuksen ammattiyhdistyksen hallituksessa ja aika-ajoin myös luottamusmiestehtävissä. Mainittu ammattiyhdistys vaihtoi yritysnimien muuttumisen ja yrityskauppojen seurauksena Tietoväki ry:ksi, joka liittyi syksyllä 2003 ERTOon ja Tietoalan toimihenkilöihin. Syksyn 2003 ERTOn edustajiston kokouksesta lähtien olen ollut edustajiston jäsen edustaen siellä Tietoalan toimihenkilöitä. Tietoalan toimihenkilöiden hallitukseen mukaan kaudelle Muita luottamustehtäviä nykyisin Tiedossa Jyväskylän alueellinen luottamusmies, Jyväskylän toimipisteiden työsuojeluvaltuutettu ja Tieto Oyj:n henkilöstöedustaja Tiedon yhteistoimintaneuvottelukunnassa sekä Tiedon työpaikkaosasto, Tietoväki ry:n hallituksen sihteeri. Markus Saukkonen Olen 52-vuotias lappeenrantalainen jokapaikanhöylä. Työpaikka on ollut Kaakontieto Oy vuodesta 1989 ja organisaatiokaaviossa olen sisäisten tukitoimintojen alla. Perheeseen kuuluvat vaimon lisäksi kaksi yli 2-kymppistä poikaa ja koira. Tietoalan toimihenkilöihin ajauduin Haaralan Erkin Patriassa pitämän saunaillan jälkeen ja hommia on pikku hiljaa kertynyt niin Tietoalan Toimihenkilöissä, ERTOssa kuin STTK:n aluetoiminnassakin. Kuinkahan pitkään Mikko aikoo johtaa STTK:ta... Olen tykännyt liikkua koko ikäni ja tällä hetkellä pelaan sulkapalloa melko aktiivisesti. Myös lenkkipolut ovat tulleet tutuksi. Vapaa-aikaan kuuluu olennaisesti mökkeily Taipalsaarella. Sienipaikat ovatkin tulleet vuosikymmenten aikana tutuiksi. Hallituksessa työskentelyä odotan mielenkiinnolla. Toivotaan, että pystyn omalla panoksellani ajamaan yhteistä asiaamme. Tietoalani 1/2010-5

6 Tietoalan toimihenkilöiden vapaa-ajan valiokunta, tuttavallisemmin VaVk Tutustuin vapaa-ajanvaliokunnan toimintaan muutama vuosi sitten. Osallistuin useisiin tapahtumiin ja tilasin lippuja edullisesti. Järjestelyihin pääsin mukaan helmikuussa 2009, kun minut valittiin vapaa-ajanvaliokuntaan Tietoalan hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Järjestämme tapahtumia ensisijaisesti Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenille. Maksullisiin tapahtumiin tarjoamme jäsenhintaisia lippuja, jonka lisäksi joihinkin tapahtumiin on mahdollista tilata samalla kertaa normaalihintaisia lippuja myös ei-jäsenille. VaVk:n toiminta on - kuten nimestäkin voi päätellä - hyvin vapaamuotoista. Tapahtumia järjestämässä on 6 henkilöä eri yrityksistä. Kokoonpanoomme kuuluu lisäkseni Sari Hämäläinen (valiokunnan pj), Mika Untolehto, Pirkko Venäläinen, Markku Syrjälä ja Anneli Ikonen. Kokouksissamme ideoimme tapahtumia ja päätämme yhdessä, kuka tapahtuman järjestelyt ottaa hoitaakseen. Teemme ilmoituksen Tietoalan internet sivustolle sekä rahastonhoitajalle, sitten vain odottelemme ilmoittautumisia ja postitamme liput tilaajille. Välillä hieman työlästäkin päivätyön jälkeen, mutta saamamme palautteen mukaan olemme onnistuneet työssämme. Järjestämämme tapahtumat ovat olleet monipuolisia (teatteria, messuja, konsertteja), mutta valitettavan usein pääkaupunkiseutukeskeisiä. Siksi olemmekin yrittäneet saada mukaan henkilöitä maakunnista järjestämään paikallisia tapahtumia, koska heillä on paras tieto mitä alueilla tapahtuu. Jos Sinua kiinnostaa olla mukana järjestämässä tapahtumia jäsenille kanssamme, ota yhteyttä tapahtumavastaava Sari Hämäläiseen, sari.hamalainen@tietoala.fi. Syyskuun kokouksessamme suunnittelimme tämän vuoden tapahtumia ja ohessa näet ideariihemme tulokset. Kun liput ovat varattavissa, ilmoittautumaan pääset Tietoalan internet sivuston kautta. Nina Räsänen HUHTIKUU 2010 Jäsenmatka München Yhdistyksen kevätkokous TOUKOKUU 2010 Helsinki, Teatteri (KOM, Savoy yms. revyy tyylinen) Urheilupäivä (Vierumäki, UKK instituutti, Pajulahti, Kuortane) KESÄKUU 2010 Tampere, Ratinan stadion AC/DC 1.6 Tampere, Eteläpuisto, Sauna Open Air Metal Festival HEINÄKUU 2010 Helsinki, Kaisaniemi, Tuska Open Air Metal Festival Savonlinna oopperajuhlat Turku, Ruisrock Joensuu, Ilosaarirock Pori-jazz Perhepäivä (Linnanmäki/Särkänniemi/ Tykkimäki/Wasalandia) Kuopio, Asuntomessut ELOKUU 2010 Kesäteatteri Vantaa, Ankkarock Helsinki, Suomi-Ruotsi maaottelu Pori, Sonisphere festival SYYSKUU 2010 Helsinki, Messukeskus Habitare messut LOKAKUU 2010 Tallinnan ooppera/kylpylämatka Helsinki, Messukeskus Viini, ruoka ja hyvä elämä messut MARRASKUU 2010 Yhdistyksen syyskokous ja pikkujoulut JOULUKUU 2010 Joulukonsertti 6 - Tietoalani 1/2010

7 Varatuomarin väite TV:n lakisarjoista: Eivät ole tätä elämää Aktivistin tentissä ERTOn uusi toimialapäällikkö Matti Orkovaara. Kuka olet? Matti Orkovaara, 54 v. Mistä olet? Neljännen polven helsinkiläinen, muuttanut Vihtiin 10 v sitten vaimon perässä. Mitä teet? Toimialapäällikkö ERTOssa, erityisvastuu tietoalasta. No oletko koskaan tehnyt ns. rehellistä työtä? En ole muuta koskaan tehnytkään! Mitä oikeasti haluaisit tehdä? Osata maisemavalokuvausta, mutta en osaa. Ennen ERTOon tuloa vietit vuosia ulkomailla. Vaimon palkalla? Olin pääasiassa Andaluciassa omillani, mutta paljon vaimon kanssa. Tilaisuus pieneen irtiottoon oli mitä mainioin, vaimoni kirjoitteli tietokirjoja, mutta oli kyllä välillä opettajanvirassaan Nummelassa. Alkoiko Espanjan aurinko polttaa vai tuliko koti-ikävä? Aikansa kutakin. Olet kuulemma pelannut golfia 40 vuotta. Tasoituksesi (22,1) perusteella tätä ei kuitenkaan uskoisi. Tarkoittaako tämä, että a) olet ns. händärihuijari ja pokkaat korkean tasoituksesi ansiosta pallopaketin klubin viikkokisassa? b) olet oikeasti rehellinen pelaaja ja lasket myös ne lyönnit, joita merkkari ei näe? c) olet yksinkertaisesti hidas oppimaan? d) Muu syy, mikä? Matti punnitsee vaihtoehtoja tarkasti. Päätyy sitten juristimaisesti selittelylinjalle ja varmuuden vuoksi valitsee kaikki vaihtoehdot ja vielä perustelee niitä. a. Huijauksesta ei tietoakaan, mutta kisaan osallistuessa yleensä tulee palkintosija, oikeasti en juurikaan kilpaile. b. Oikeasti en kauheasti laske lyöntejä, vaan nautin ulkoilmasta ja seurasta c. Olen [hidas oppimaan], mutta sinnikäs. d. En taida golffissa paljoakaan kiinnittää huomiota tuloksentekoon, vaan aina se on kivempaa, kun menee paremmin Parasta työssäsi? - Entäpä pahinta? Parasta on jäsenten auttaminen pulmissa, pahinta jatkuva kokouksissa juokseminen. Haaveilitko jo oikiksessa urasta ammattiliitossa? Luultavasti aluksi oikean tuomarin työ oli ehkä lähinnä, mutta auskultointiaikana siihen työhön liittyi kovoin paljon vierasta byrokratiaa. Kerro jokin mieleen painunut tapaus työurasi varrelta Suoranaisiin nykyisentapaisiin työtehtäviin liittyen muistan lyhimmät neuvottelut työantajaliiton kanssa: Työnantaja oli modernisti lomauttanut koko henkilöstön vuoroviikoille ja etsi ilmoituksella lomautussijaisia tilalle. Liittojen yksimielisellä päätöksellä palkka maksettiin lyhentämättömänä myös lomautuksen ajalta! Keneen TV:n lakisarjojen sankareista samastut? Perustelut? En kehenkään, kun en niitä koskaan katso. Eivät ole tätä elämää. Mottosi tai elämänviisaus, jota pyrit noudattamaan myös omassa elämässäsi Kaikilla asioilla on puolensa. Kysymys, jota ei ole kysytty, mutta haluaisit vastata? Vastaan Geneve! Tietoalani 1/2010-7

8 ura & työ & elämä Teksti: Minna Anttonen Kuva: Aki Pitkäjärvi Urasuunnittelusta vauhtia udelle uralle Edes helmikuinen lumimyrsky ei lannistanut Tampereen Ammatilliseen aikuiskoulutuskeskukseen kerääntynyttä yleisöä, olihan aihe mitä mielenkiintoisin: Urasuunnittelun ja osaamisen markkinoinnin tehovalmennus. Pirkanmaan tietojenkäsittely-yhdistys (PITKY) oli koonnut tehovalmennukseen asiaa osaamisen markkinoinnin asiantuntijoilta, työhönottajan edustajan näkemyksiä sekä ERTOn Tietoalan toimihenkilöt. Tilaisuuden isäntinä toimivat PIT- KYn toiminnanjohtaja, TAKK:n koulutuspäällikkö Ilpo Tolvanen sekä PITKYn varapuheenjohtaja, Business Developer Aki Pitkäjärvi Cortex Partnersilta. Pääesiintyjänä tilaisuudessa oli Citrus Talent Management Oy:n toimitusjohtaja Tommi Talasto. Tommi loi katsauksen siihen, mitä osaamista ICT-alan työmarkkinoilla tällä hetkellä halutaan. Selvästi eniten kysyntää tällä hetkellä on sovelluskehittäjistä, perässä tulee järjestelmäkehitys ja ohjelmistoarkkitehdit. Yllättävän paljon on kysyntää myös testaajista, vaikka testaaminen onkin niitä tehtäviä, jotka siirtyvät yhä enemmän Kaukoitään. - Teknillinen osaaminen on tällä hetkellä erityisen tärkeää. Jos täyttää tehtävän tekniikkavaatimuksen, niin se on usein työnantajan mielestä riittävä. Suomessa mennään tekniikka edellä, Tommi Talasto sanoo. Citrus Talent Management on viime syksynä toimintansa aloittanut yritys, joka auttaa asiakkaitaan rekrytoimaan ICT-ammattilaisia työsuhteeseen. Citrus tarjoaa myös ratkaisuja ICT-alan yrityksille osaamisen hallintaan ja osaamisen käytön kehittämiseen. - Uskomme, että jokaiseen tehtävään ja työryhmään on olemassa parhaiten sopivat ihmiset, Tommi vakuuttaa. - Me etsimme osaavia ihmisiä ja opastamme heitä tuomaan osaamisensa esiin. Työnantajia autamme kuvaamaan tehtävän tai työryhmän tarpeet ja vaatimukset niin, että tehtävään sopivin henkilö voidaan tunnistaa. Citrus Talent Managementin motto onkin: ICT-ammattilaisille parempaa työtä - ICT-yrityksille parempia ammattilaisia. Työnhaussa on syytä huomioida myös uudet apuvälineet. Tommi vinkkasi, miten kannattaa hyödyntää sosiaalista mediaa työnhaussa. - Kerää laaja verkosto ja liity erilaisten medioiden keskusteluryhmiin. Moderneista hakukanavista hyödyllisimpiä työnhaun kannalta ovat LinkedIn, Facebook ja Twitter. Ammattirekrytoijat hakevat sopivia osaajia jo tällä hetkellä aktiivisesti näistä medioista, jolloin siellä kannattaa esiintyä edukseen. Erityisen kannattavaa on huomioita omien julkisten profiilien otsikot, joista it- 8 - Tietoalani 1/2010

9 se haku tehdään. Tällöin Seniori.Net osaaja on parempi otsikko kuin ICTosaaja. - Jo nyt osa avoimista työpaikoista saattaa olla esimerkiksi vain LinkedInissa. Tämä trendi on ollut jo pitkään vahvasti kasvussa ulkomailla, erityisesti valtameren toisella puolella. Hanki profiiliisi suosituksia ja osallistu keskusteluihin. Ole aktiivinen. Kerro työnhaustasi verkostollesi, liity työnhakua tukeviin ryhmiin ja seuraa Twitterissä rekrytoijia. Muista päivittää statusta tyyliin: Minulla oli mielenkiintoinen työhaastattelu tänään pidetään peukut pystyssä. Henkilöarvioija Saku Kurvinen Citrus Talent Managementista puolestaan kertoi siitä, miten ICT-ammattilaisen ura tyypillisesti kehittyy. Hän varoitteli ura-ansoista ja uran väärästä suuntautumisesta. Työelämä on muuttunut ja työsuhteet ovat lyhentyneet. ICT-alalla tarvitaan aktiivista urasuunnittelua ja oma työuran kehittämistä. Omien vahvuuksien ja kehityskohteiden tunteminen auttaa työntekijää viihtymään urallasi, kehittymään ja antamaan parhaansa. - Työpersoonallisuuden mittaaminen eri menetelmin on hyvä lähtökohta. Tulosten pohjalta käytävä palautekeskustelu ja haastattelu antavat hyvän kuvan vahvuuksista ja kehityskohteista, Saku sanoi. Työtä hakiessa on tärkeä erottua muista työnhakijoista. Erottua voi esimerkiksi osaamisella ja työtyylillä. Osaaminen ja kokemus kannattaa kuvata tarkasti. Saku myös patisteli ICT-ammattilaisia avautumaan ja kertomaan uratoiveistaan työnantajalle. - Me Citruksessa emme ole kiinnostuneita vain niistä ICT-ammattilaisista, jotka juuri nyt ovat vaihtamassa työpaikkaa, vaan myös niistä ihmisistä, jotka ovat vaihtamassa työpaikkaa myöhemmin. Tämä hetki on työmarkkinoiden muutoksen takia edessä todennäköisesti lähes jokaisella meistä jossain vaiheessa, Tommi muistutti vielä esityksen lopuksi. ICT-yrityksen näkökulma HR coordinator Anna Hankela Cybercom Plenware Oy:sta oli yhtä mieltä Tommin ja Sakun kanssa siitä, että sosiaaliset mediat ovat tärkeitä kanavia rekrytoinnissa. Tässä ammatikseen rekrytoivan Annan vinkit työnhakijalle Ole avoin ja utelias ja aktiivinen Verkostoidu kaikilla tasoilla Kerää kokemusta ja osaamista myös työelämän ulkopuolelta Opettele myymään osaamistasi Käännä vastoinkäymiset eduksesi Ota vastaan myös lyhyitä projekteja Huolehdi fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnistasi. Anna kehotti myös olemaan huolellinen CV:n tekemisessä ja tarkistamaan oikeinkirjoituksen. PDF-muotoiseen CV:hen tai hakemukseen hän neuvoi laittamaan metatiedot helpottamaan hakukonehakuja. - Kannattaa hakea tehtäviä myös oman osaamisalueensa ulkopuolelta. Joskus työhakemuksessa tai CV:ssä aikaisemman työpaikan nimi voi olla ratkaiseva tekijä. Citrus Talent Management ICT-ammattilaisia työsuhteeseen välittävä yritys Citrus Talentin ratkaisut: Seuraamme ICT-alan työmarkkinoita ja keräämme tietoa alan avoimista työpaikoista, konsultti-toimeksiannoista ja uutisista osana Talent Statistics palveluamme. Täten ennakoimme päivittäin hyvin tarkasti ICT-osaamisen liittyviä tarpeita ja teemme havaintoja tulevista osaamistrendeistä päivittäin! Käytämme tilastotietoa rakentaaksemme etupainotteisesti ICT-alalle ennakoimiimme osaamistarpeisiin Talent Poolia, joka koostuu työmarkkinoilla tällä hetkellä ja erityisesti tulevaisuudessa kiinnostavista työnhaussa olevista osaajista. Autamme henkilöitä tekemään oikeita urapäätöksiä tekemällä henkilöarviointeja, valmennuksia ja tarjoamalla työkaluja osaamisen kuvaamiseen osana Talent Marketing palveluamme. Tapaamme ehdokkaitamme henkilökohtaisesti, joten tunnemme hakijamme hyvin! Ennakoidessamme markkinoiden tarpeita, voimme osana Talent Hunting palveluamme välittää kuvattuja, testattuja ja valmennettuja ICT-alan ammattilaisia jopa viikossa! Tietoalani 1/2010-9

10 ura & työ & elämä Ammattiliitosta apua (työ) elämänhallintaan ERTOn Tietoalan asioita hoitava järjestöasiantuntija Riikka Kuivala heitti yleisölle haastavan kysymyksen: Hallitsetko sinä työtäsi vai työ sinua? Työ nielaisee kolmasosan meidän jokaisen arjesta. Se rakentaa myös identiteettiämme. Riikka muistutti, että meillä on oikeus vaikuttaa arkeemme vaikuttaviin asioihin. Jokaisella meistä on yksilölliset tarpeet myös työelämässä. Vaikuttamisen välineiksi Riikka esitteli ER- TOn jäsenilleen tarjoamia paketteja. - PERHE-paketilla ERTO järjestää sinulle aikaa sinulle tärkeiden ihmisten kanssa. Pakettiin kuuluu mm. alennus kotisiivouspalvelusta ja life coaching palvelu, Riikka kertoi. Tarpeemme muuttuvat työuran eri vaiheissa. Esimerkiksi tällaisia vaiheita ovat opiskelijasta tai harjoittelijasta työntekijäksi siirtyminen, työpaikan tai tehtävän vaihtaminen, YT-neuvottelut ja paluu perhevapaalta työelämään. Kun työ- tai elämäntilanteesi vaatii kokonaisvaltaisempaa tarkastelua, tarjoaa ERTO jäsenilleen lyhytkestoista uravalmennusta. Valmennukseen sisältyy verkkopohjainen uranavigointityöväline CareerStormNavigator ja 1,5 tuntia puhelinkeskusteluja valmentajan kanssa. Valmennus on ERTOn jäsenille ilmainen. VAPAUS-paketti on niille, jotka eivät anna työn hallita itseään, vaan ovat esimerkiksi valinneet pätkätyöt elämäntavakseen. ERTO tarjoaakin tällaisille jäsenille mm. koulutusta teemalla Osaaminen näkyväksi sekä pätkätyöneuvontaa. Työn ja vapaa -ajan jaksottaminen onnistuu mm. opintovapaan, vuorotteluvapaan tai osa-aikaeläkkeen avulla. - Sinulle tärkeät asiat ohjaavat toimintaamme. Palvelemme sinua asiantuntevasti ja yksilöllisesti, Riikka lupasi. ERTOn uravalmennus Miten ERTOn uravalmennus toimii? Varaa aika ensimmäiseen keskusteluun ja kirjoita viestikenttään, että olet kiinnostunut valmennuksesta Valmentaja soittaa sinulle ajanvarauksen yhteydessä antamaasi puhelinnumeroon varaamanasi aikana Urapalvelut toteutetaan puhelimen, sähköpostin ja internetin välityksellä Uravalmennusprosessin vaiheet Vaihe 1: Alkukeskustelu puhelimitse (20 min.) Lähtökohtasi ja odotuksesi valmennukselle Tavoitteiden asettaminen valmennusprosessille Verkkopohjaisen työvälineen esittely & kirjautumisohjeet Vaihe 2: Itsenäinen työskentely (6 tuntia) CareerStorm Navigator -työväline: Kartta ja Kompassi Lähetä CV:si valmentajalle Vaihe 3: Palautekeskustelu puhelimitse (50 min.) Vastaustesi läpikäynti asetettujen tavoitteiden näkökulmasta Vaihtoehtojen konkretisointi Kotitehtävän määrittely Vaihe 4: Itsenäinen työskentely (6 tuntia) CareerStorm Navigator -työväline: Vertailu (2 h) Yhdessä määritelty kotitehtävä (4 h) Vaihe 5: Loppukeskustelu puhelimitse (20 min.) Räätälöidään tarpeen mukaan Päätetään valmennusprosessi 10 - Tietoalani 1/2010

11 Tommi Talasto (30) kertoo, miten hänestä tuli urasuunnittelun valmennuksen ammattilainen: - Olen työskennellyt erilaisissa henkilöstöhallinnon tehtävissä reilun kahdeksan vuoden ajan. Erityisesti reilu neljän vuoden kokemus osaamisen kehittämiseen ja rekrytointiin erikoistuneena konsulttina lukuisissa kasvavissa ja kansainvälisissä ICTalan yrityksissä toi kokemusta siitä, miten rekrytointeja hoidetaan ja miten niitä voisi hoitaa paremmin. Tämä luo vahvaa pohjaa ymmärrykselle rekrytoinnin haasteista ja mahdollisuuksista. Koulutukseltani olen talouden ja hallinnon tradenomi Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulusta. Työkokemusta henkilöstöhallinnosta minulla on reilu 8 vuotta. Työnantajia mm.: Citrus Talent, HR4, Elbit, Pohjola, Eltel Networks, Management Events. Nuoresta iästään (30) huolimatta Tommilla on monipuolinen kokemus myös konsulttina. Helsingin Ullanlinnassa asuva Tommi luettelee vapaa-ajan harrastuksiaan: jalkapallo, kuntosali, tennis, ruoka ja viinit, akustinen kitara ja lukeminen. Urheilun ja kulinarismin lisäksi Tommia kiinnostaa sosiaalipsykologia. Tommin perheessä on kaksi lasta, Ilmari pian 3 vuotta ja Konsta pian 1 vuotta. Tommin Top 3 - hauskimmat kokemani tapaukset rekrytointiin liittyen: 1. Muuan johtaja valtavan työkiireen keskellä heitti puolet IT-päällikön tehtävään tulleista työhakemuksista roskikseen mainiten En pidä huono-onnisista hakijoista. 2. Eräs henkilö haki viestintätoimistosta graafisen suunnittelijan töitä lähettämällä Nokian kumisaappaan, johon oli hopeatussilla kirjoitetuttu CV ja yhteystiedot. Henkilö sai kyseisen työpaikan! 3. Olen itse ollut kolmessa päivän pituisessa henkilöarvioinnissa kolmen eri tehtävän takia kahden viikon sisällä. Osaan arvioinnin tehtävistä oli viimeisellä kerralla kieltämättä helpohko vastata. Kysymme Tommilta, mikä on oikea ikä hakea töitä ja voiko ikä olla este työnhaussa. - Mahdollisimman nuorena kannattaa aloittaa missä hyvänsä työssä, koska sillä tavoin kertyy yleistä työelämän kokemusta. Myös opiskelujen aikana on syytä huolehtia, että kohtuullinen määrä työjaksoja tulee väliin. Hyvätkään paperit valmistuessa eivät täysin korvaa kokemusta. - Ei ikä ole este hakea töitä, mutta osa tehtävistä voi olla luonteeltaan sellaisia, että ikääntynyt ei niistä selviä samalla helppoudella kuin nuorempi. Ikä puolestaan voi tuoda jotain osaamista, mitä nuoremmilla ei ole. Tekijän ja tehtävän yhteensovittaminen on aina tärkeää. Onko pitkä ura samassa yrityksessä hyödyksi vai haitaksi? - Valitettavasti näyttää siltä, että pitkä ura samassa firmassa on useimmiten haitaksi. Vaikka työnantaja kuinka haluaisi pitää kaikista huolta, tulee tilanteita, jolloin työkaavaan ei parhaalla tahdollakaan saa- da uudistumista, jolloin maailma ympärillä ajaa ohi. Laajahkolla alueella hankittu kokemus ja vaihtelevat tehtävät parantavat mahdollisuuksia. Mikä on sopiva aika olla töissä yhdessä firmassa? - Uran kannalta 4 7 vuotta. Toki yrityksillekin täytyy antaa aikaa hyötyä osaamisesta, joka on aina osaltaan kehittynyt tämän yrityksen tuella. Jos tehtävät vaihtelevat ja huolehditaan uudistumisesta, niin mikäpä estää olemasta vaikka kuinka pitkään saman yrityksen palkkalistoilla. Pääasia on se, että tehtävät vaihtuvat kuin se, että työnantaja vaihtuu. Kumpi ratkaisee: tekniset vai sosiaaliset taidot? - Tekniset JA sosiaaliset taidot. Eri tehtävät painottuvat eri tavoin, mutta kumpikin osa-alue on aina mukana. Mikä on sosiaalisen median merkitys työnhaussa? Suuri ja jatkossa entisestään kasvava. Tällä hetkellä 68% amerikkalaisista yrityksistä myöntää käyttävänsä jollain tasolla sosiaalista mediaa rekrytoinnissa. Pääkanavia työnhaussa sosiaalisessa mediassa näillä yrityksillä ovat Linkedin (95 % yrityksistä käyttää), Facebook (59 % yrityksistä käyttää) ja Twitter (42 % yrityksistä käyttää). Tietoalani 1/

12 ura & työ & elämä Kiinteistönvälittäjästä kotiäidiksi Jäätyäni hiukan yli 12 vuotta sitten joulukuussa keskimmäisestäni äitiyslomalle, kävin ahneuksissani vielä kaksi viikkoa ennen lapseni syntymää tekemässä viimeiset sopimani asuntokaupat. Se oli luonnollista provisiopalkatussa kiinteistönvälittäjän työssäni: enhän halunnut maksaa kaupanteosta kollegalleni, kun itse kykenin sen hoitamaan. Ja ennen kaikkea, halusin hoitaa asiakkaani alusta loppuun saakka itse. Olin työnarkomaani, enkä koskaan olisi uskonut jääväni kotiäidiksi. Siirtyminen hektisestä ja haastavasta minuuttiaikataulutetusta kiinteistönvälittäjämoodista hidastempoiseen ja tylsältä vaikuttavaan kotiäitirooliin oli vaikeaa. Erityisen haastavana koin olla tekemättä mitään, sillä en pitänyt normaaleita kotiaskareita kovinkaan mielekkäinä. Kaikki toimintani perustui loputtomaan suorittamiseen ja tuolloin markkamääräisen tuloksen tekemiseen. Kiinteistönvälitys on elämäntapatyötä, mistä on vaikeaa jäädä edes lakisääteiselle kesä- tai talvilomalle. Pelko siitä, että loman tai vapaapäivän aikana jäisi mahdollinen asuntokauppa tai myyntisopimus tekemättä, saa monen välittäjän ahertamaan aamusta iltaan jopa seitsemänä päivänä viikossa. Sai ainakin minunlaisen vahvasti työorientoituneen perfektionistin. Monella kiinteistönvälittäjätuttavallani oli paljon pitämättömiä lomia, sillä lomalle jääminenhän edellytti erityisen hyvää syytä jättäytyä edes hetkeksi kuukausittaisten myyntitavoitteiden ulkopuolelle. Kiinteistönvälittäjän loma on yksi, korkeintaan kaksi lomapäivää silloin tällöin. Näin jää vähemmän kauppoja ja myyntisopimuksia tekemättä, sillä hyvä kiinteistönvälittäjähän on aina vähintäänkin puhelimitse asiakkaidensa tavoitettavissa. Vaikka minulla olikin aluksi sopeutumisvaikeuksia seistä puistossa puolta tuntia paikoillani ja keinuttaa esikoistani, oivalsin pikkuhiljaa nauttivani kovan stressin vähenemisen myötä havaintokykyni paranemisesta. Kun 2-vuotiaani nimesi syksyisellä kauppareissullamme sen varrella kasvavat upeat pihlajat pirkkalapuiksi, huomasin ne ensimmäistä kertaa, vaikka olimme jo tuolloin asuneet aivan vieressä lähes kaksi vuotta! Kokemus on jäänyt käänteentekevänä mieleeni, sillä silloin tein päätökseni jäädä työstäni vuodeksi hoitovapaalle. Koin kiinteistövälittäjän työn ja perheen yhteensovittamisen mahdottomaksi ja lopulta irtisanouduin työstäni kokonaan. Opin nauttimaan myös keväisistä hiirenkorvista ja orastavan nurmikon vihreydestä, jopa hiljaisuudesta silloin kun se kahden pienen pojan kanssa oli mahdollista. Vihdoin minulla oli aikaa myös omille harrastuksilleni. On nautinnollista tehdä kesäaamuina tuntitolkulla puutarhaa. Suorastaan ylellistä on lähteä aamupäivisin hiihtämään tai juoksulenkille sillä aikaa, kun lapset ovat koulussa. Erityisen ihanteelliseksi koen sen, että minulla on mahdollisuus luoda itse omat aikatauluni. Kotonaolovuosinani olen oppinut arvostamaan pehmeämpiä arvoja. Rahassa ei mitenkään voi mitata sitä ajan, välittämisen ja läsnäolon määrää, mitä kotiäitinä olen pystynyt antamaan lapsilleni. Minulla on mahdollisuus päivisin rajoittaa keskimmäiseni häneltä itseltään helposti riistäytyvää tietokonepelailua, ohjata lapsiani urheilemaan ja tekemään läksynsä. Taloudellisesti minulla on ollut mahdollisuus olla kotona, koska miehelläni on vakituinen työ matkatoimiston tietohallintopäällikkönä. Lisäksi minulla on ennen joulua sesonkiluontoinen älypelibisnes, mistä saan pienen tulon. Yhteiskunnan painostus työhön palaamiseen on kuitenkin kova. Mennäkseen vastavirtaan on oltava määrätietoinen ja itsevarma, tehtävä rohkeita ja itsenäisiä päätöksiä. Olen aivan varma, että löydän itseni vielä joskus tulevaisuudessa mieleisestäni työstä. Uskon näin olevan sitten, kun lapseni ovat jo niin isoja, että minulla on tilaisuus taas panostaa työhöni täysillä. Siihen saakka kehitän itseäni muilla tavoin ja keskityn elämään päivä kerrallaan. Otto (14) Teksti: Kirsi Keinonen Anni (7) Eero (12) 12 - Tietoalani 1/2010

13 Elämä muuttui lomautuksen myötä Lomautukseni tuli yllätyksenä yt-neuvotteluiden viimeisenä päivänä. Olin ensisijaisesti varautunut siihen, että työni loppuvat samantien, olinhan vielä koeajalla. Omalla kohdalla lomautus tarkoitti lyhennettyä työviikkoa, eli tekisin töitä vain kaksi päivää viikossa. Tilanteen kestoa työnantaja ei osannut arvioida tarkkaan: sitten kun asiat paranevat. Ensin jouduin hoitamaan kaikki viralliset paperiasiat ja juoksemaan työvoimatoimistossa kertomassa tilanteestani. Olin oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, tosin sovitellussa muodossa aina joka kuukausi sen mukaan, mitä tienaan töistä. Kun ensi järkytyksestä olin selvinnyt, aloin pohtia elämääni uudella tavalla. Kulutustottumusten täysi muutos ja lisääntynyt vapaa-aika olivat suurimmat yllätykset. Joka ikinen kulutettu euro piti sisällään perustellun syyn sen käyttöön. Kesä Helsingissä ilman ylimääräistä rahaa oli haastava, mutta myös mieluinen. Ei sitä tarvitsekaan ulkomaille rynnätä joka vuosi. Ilmaista tekemistä löytyi vaikka kuinka paljon! Olen opiskellut useita vuosia työn ohella. Nyt vuorossa on ammattikorkeatutkinto, joka vei aiemmin melko vähän aikaa. Lomautuksen aikana pystyin paneutumaan koulunkäyntiin niin kuin olisi ehkä pitänyt jo aiemmin. Ahmin erilaisia kursseja innoissani, sillä tajusin tämän tilanteen olevan ainutlaatuinen elämässäni. En toiste aio olla poissa työelämästä tällä tavoin, joten nyt oli aika antaa opiskelujen viedä hetkeksi. Työttömänä työnhakijana oleminen työvoimatoimistossa tarkoittaa myös uuden työpaikan etsimistä. Teinkin satunnaisia keikkatöitä, mutta mitään vakituista paikkaa en saanut. Mitä pidemmälle syksy eteni, sitä hankalampaa työn saaminen oli. Tulin nimittäin vihdoin raskaaksi, ja sitä ei ole miellyttävää eikä kannattavaa yrittää peitellä työnhakutilanteessa. Miten selittää tulevalle työnantajalle, että olen etsimässä töitä lomautuksen ajaksi, joka päättyy kun päättyy, ja lisäksi olen raskaana? Sen takia pääsinkin vain lyhytkestoisiin projekteihin, jotka eivät elättäneet yhtään sen paremmin, mutta ainakin tuli tehtyä töitä. Nyt olen jo äitiyslomalla ja esikoisen laskettuun aikaan on viisi päivää. Olemme mieheni kanssa ostaneet oman asunnon, auton ja paljon lastentarvikkeita. Rahan menoa ei ole voinut estää. Saan kuitenkin olla rauhassa työvoimatoimistossa käymisestä ja ansiosidonnaiseen oikeuttavan paperin täyttämisestä kuukausittain. Mutta työmarkkinoilla tapahtuu ja kuohuu koko ajan, aion seurata mielenkiinnolla tilannetta, sillä äitiyslomalta haluan palata takaisin normaaliin viisipäiväiseen työviikkoon. Lomalainen Huhtikuussa 2009 lomautettu Tietoalan toimihenkilö pitää Tietoalan verkkosivuilla blogia Lainanäppis-palstalla. Käy tutustumassa! Tiedustele vapaita mökkivuoroja Ensi kesän mökkihaku on päättynyt tai päättymäisillään. Joitakin viikkoja on kuitenkin voinut jäädä vapaaksi ja näitä vapaita viikkoja voi tiedustella mökkivastaavaltamme sähköpostitse osoitteesta: heikki.niemissalo (ät) tietoala.fi. Kesäkaudella yhdistyksellä on 7 lomamökkiä ympäri Suomea. Kohteet ovat Asterholman mökki Ahvenanmaalla, Närpiön mökki, Messilän Makromaja, Punkaharjun Blankkotupa, Sulkava, Kolin Koodikota Pielisen rannalla sekä uutuutena Tahkovuoren Jussila. Jussila Jussila on viihtyisä mökki keskeisellä paikalla Tahkolla vanhan golfkentän tuntumassa. Korkeassa tupakeittiössä on sohvaryhmä, tv ja takka. Keittiö on hyvin varusteltu ja tilavasta pesuhuoneesta on käynti pienelle terassille. Jussilassa on makuupaikkoja 8 hengelle. Pyrimme järjestämään Jussilan vuokralaisille golfpelilippuja omakustannushintaan Tahkon upeille kentille. Tästä tulee tarkempia tietoja nettisivulle golfkauden lähestyessä Tietoalani 1/

14 ura & työ & elämä Työn jakaminen ja opiskelu Vuorotteluvapaa-, osa-aikalisäja opintovapaajärjestelmä antavat jo työelämässä oleville mahdollisuuden parantaa jaksamista, jakaa työtä tai jäädä opintovapaalle palvelussuhteen aikana. Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja tarjota samalla työttömälle työnhakijalle mahdollisuus saada määräaikaisen työn avulla työkokemusta. Työnantajalle vuorotteluvapaa puolestaan antaa mahdollisuuden saada uutta osaamista työyhteisöön. Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Työntekijä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaiseksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön vuorotteluvapaan ajaksi. Vuorotteluvapaan vähimmäiskesto on 90 ja enimmäiskesto 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan aikana työntekijän palvelussuhde on lepotilassa. Lain mukaan sijaiseksi tulisi palkata ensisijaisesti nuori tai äskettäin ammattiin valmistunut työtön tai pitkäaikaistyötön. Työtöntä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joista vuorottelija on lähtenyt. Vuorotteluvapaajärjestelmästä tuli pysyvä vuoden 2010 alusta. Osa-aikalisä Osa-aikalisäjärjestelmän tavoitteena on paitsi työtilaisuuksien luominen työttömille, myös ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamisen parantaminen. Työja elinkeinotoimisto voi myöntää harkintansa ja käytettävissä olevien määrärahojensa mukaan kokoaikatyöstä vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön siirtyvälle työntekijälle ansionvähennyksen korvauksena osa-aikalisää. Osa-aikatyöhön siirtymisestä on sovittava työnantajan kanssa. Työnantajan tulee sitoutua ottamaan sijaiseksi työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Osaaikalisä on noin puolet kokoaikatyön ja osa-aikatyön palkan erotuksesta. Opintovapaa Opintovapaajärjestelmän tavoitteena on parantaa työelämässä toimivan väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia. Opiskelun ei tarvitse liittyä työnantajan toimintaan, vaan työn- tekijä voi valita vapaasti opintojensa kohteen. Henkilöllä, jonka päätoiminen palvelussuhde saman työnantajan palveluksessa on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä vuoden, on oikeus opintovapaaseen. Opintovapaa on palkatonta, ellei siitä ole erikseen työnantajan kanssa toisin sovittu. Opintovapaata voi saada enintään kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Vapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden mutta vähintään kolme kuukautta, opintovapaan pituus on enintään viisi päivää. Opintovapaan ajalta ei pääsääntöisesti kerry työsuhteen perusteella määräytyviä etuuksia. Työntekijälle kertyy vuosilomaa kuitenkin enintään 30 opintovapaapäivältä. Opintovapaan voi keskeyttää tietyin edellytyksin. Lähde: mol.fi 14 - Tietoalani 1/2010

15 Tapio Huttula pääsi TiVi-vaikuttajalistalle Sadan tivi-vaikuttajan lista on Tietoviikon toimituksen näkemys siitä, keitä alan ihmisiä tivi-ammattilaisten kannattaa kuunnella ja seurata juuri nyt. ERTOn puheenjohtaja Tapio Huttula pääsi uutena nimenä listalle luonnehdinnalla It-työn haasteiden monisuuntaisessa ristiaallokossa soutaminen ei ole aivan helppoa. TiVin lukijat saattoivat äänestää vaikuttajista vuoden 2009 vaikuttavimman. Tapio pärjäsi hienosti ja hänen nimensä mainittiin ilmestyneessä TiVi-lehdessä neljän eniten kannatusta saaneen joukossa. Onnittelut Tapsalle! Tietoala vietti synttäreitä Tietoalan toimihenkilöt ry vietti 35-vuotissynttäreitä lokakuussa. Juhlaseminaarin puheita on luettavissa nettisivulta tietoala-35-vuotta-tunnelmia/. Sivulla myös kuvia juhlan tunnelmista. Juhlayleisöä viihdytti ja tanssitti The Sisters and The Big Fat Family. Keskellä ERTOsta kansainvälisiin tehtäviin siirtynyt lakimies Hanna Harvima. Teknologiateollisuuden johtaja Jukka Viitasaari oli yksi juhlapuhujista. Tietoalani 1/

16 Tunnelmia työtaistelu-uhan alla Joulukuun 7. päivä 2009 ERTO julisti ylityökiellon tietotekniikan palvelualalle työehtosopimusta koskevien neuvottelujen jouduttamiseksi. Ylityökielto alkoi torstaina klo ERTOn neuvottelut Teknologiateollisuuden kanssa olivat katkenneet reilua viikkoa aikaisemmin eikä sen jälkeen käydyissä tunnusteluissa löytynyt edellytyksiä neuvottelujen jatkamiselle. Tieto ylityökiellosta levisi nopeasti työpaikallemme. Hämmentyneitä olivat niin työntekijät kuin työnantajapuoli. Henkilöstöosastomme oli ollut asian suhteen valppaana ja poikkeuslupa-anomuksia alettiin kerätä saman tien ympäri taloa. Työntekijäpuolella ylityökieltoon suhtauduttiin ensialkuun enimmäkseen myönteisesti. Ensimmäiset kommentit työntekijöiltä olivat varovaisen myönteisiä: Hyvä, että edes jotain yritetään tehdä. Kaikki eivät kuitenkaan suhtautuneet tilanteeseen myönteisesti. Jotkut tunsivat, että ylityökielto kohdisti juuri heihin kohtuutonta painetta. Heillä on normaalistikin juuri joulukuussa työlistallaan sellaisia töitä, joiden tekemiseen normaalityöaika ei millään riitä ja joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa mm. monelle palkansaajalle ja moninkertaistaa ylityöpainetta ylityökiellon poistumisen jälkeen. Nämä työntekijät kokivat, että ylityökielto ei kohdellut heitä samanarvoisina muihin yrityksessämme työskenteleviin työntekijöihin nähden. Oli myös niitä henkilöitä, joiden mielestä liitto ei saisi olla määräämässä siitä, tekevätkö he ylitöitä vai eivät. Ilmeisen epäselvää oli kuitenkin se, koskiko ylityökielto kaikkia työntekijöitä vai ainoastaan liittoon kuuluvia. Myös meillä - niin kuin muuallakin - liukumista on tullut tapa. Yhä harvemmin työnantaja enää edes pyytää henkilöitä tekemään ylitöitä. Oletus on se, että työt tulee tehdä ja jos siihen ei normaali työaika riitä, niin niitä tehdään sitten liukuman puitteissa. Siispä jälleen kerran oli selvitettävä, mikä on liukuman puitteissa tehdyn työn ja ylityön ero. Poikkeuslupa-anomuksia ylityökiellon kumoamiseksi tuli melko paljon. Anomukset olivat suurimmaksi osaksi asiallisia. Mutta valitettavasti osa anomuksista oli tehty mm. sellaisista töistä, jotka selkeästi oli vuoden aikana jäänyt syystä tai toisesta tekemättä mutta ne olisi pitänyt olla tehtynä kuitenkin ennen vuoden loppua. Lupia käsitellessä tuntui kuin anomuksia olisi tehty ihan vaan varmuuden vuoksi työstä kuin työstä ajattelematta ollenkaan, mikä merkitys ylityökiellolla kaiken kaikkiaan oli. Olisi ollut paljon helpompaa suhtautua poikkeuslupa-anomuksiin puoltavasti, jos niistä olisi voinut heti päätellä, että lupaa haettiin vain niille töille, jotka olivat todella kriittisiä. Ylityökieltoon suhtauduttiin kuitenkin kaikin puolin melko rauhallisesti. Vaikka jouduimmekin käsittelemään kohtuullisen monta poikkeuslupa-anomusta, niin tilanteesta selvittiin ilman pahempia kolhuja. Muutamaa päivää myöhemmin ER- TO jätti työtaistelu varoituksen tietotekniikan palvelualalle. Lakon oli tarkoitus alkaa kello ja päättyä kello 24.00, ellei työehtosopimusta sitä ennen oltu saatu neuvoteltua. Jos ylityökieltoon suhtautuminen oli kutakuinkin rauhallista, niin samaa ei voinut sanoa tästä lakkouhasta. Kommentteja esitettiin puolesta ja vastaan. Useat olivat todella innoissaan ja suorastaan riemuitsivat avoimesti. Jotkut näyttivät vastaan tullessaan ylöspäin käännettyä peukaloa kommenteilla: Hyvä me!, Hyvä ERTO tai pelkästään: Jess!. Jotkut ilmaisivat intonsa sähköpostilla: Vihdoinkin uskalletaan tehdä jotakin näkyvää!, Nyt ei perik Tietoalani 1/2010

17 si annetta! Lisää liksaa! Sain useita puhelinsoittoja, joissa kysyttiin lakkoon osallistumisesta, jos ei ole ERTOn / Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsen. Myös liittoon liittymistä tiedusteltiin. Varsinaisesti negatiivisia kommentteja työntekijäpuolelta ei korviini kantautunut. Jotkut olivat selkeästi vaivautuneitta siitä, että heidän ertolaisuutensa tulee nyt ilmi, kun ertolaiset velvoitetaan osallistumaan mahdolliseen lakkoon. Eräs kertoi pelkäävänsä esimiehensä ja liittoon kuulumattomien työtovereiden suhtautumista häneen mahdollisen lakon jälkeen. Lakkouhan tultua julki tunteet tuntuivat kiristyvän esimiestason kanssa. Ylityökieltoon löytyi jonkun näköinen ymmärrys, eikä sitä koettu ilmeisesti niinkään haittaavana tekijänä. Lakko olikin ihan toinen asia. Alallahan ei moista ollut koettu vielä kertaakaan. Sainkin ns. ylemmältä taholta kommentteja siitä, että eivät olisi uskoneet, että me olisimme sitä samanlaista rähinäporukkaa. Ja tämän jälkeen mainittiin eräitä liittoja johtajineen, jotka ovat lakon merkeissä olleet uutisotsikoissa. Poikkeuslupa-anomusten määrä ei enää yllättänyt. Se oli suuri. Anomukset laitettiin ERTOn lakkotoimikunnan käsiteltäväksi. Aluksi tietoa poikkeusluvista kysyttiin melkeinpä päivittäin. Emme voineet kuitenkaan antaa mitään tietoa ennen kuin lakkotoimikunta olisi ehtinyt käsitellä anomukset. Ilmeisesti tätä ei ihan joka taholla ymmärretty. Täytyy sanoa, että suurin osa esimiehistä toimi kuitenkin hyvässä hengessä lakko-oikeutta kunnioittaen, mutta valitettavasti joukkoon mahtui myös muutama ikävä poikkeus ja nämä poikkeukset sitten saivat aikaan tuon kiristyvän ilmapiirin. Heti lakkouhan julkistamisen jälkeen muutamat aktiiviset esimiehet (joko täydessä ymmärryksessä tai täyttä ymmärrystä vailla) laittoivat alaisilleen kyselyn liitoon kuulumisesta. Henkilöstöltä tiedusteltiin sitäkin, aikooko tämä osallistua mahdolliseen lakkoon. Onneksi suurin osa osasi jättää vastaamatta näihin kyselyihin. Niin kuin muuallakin, myös meillä heräsi kysymys lakkoajankohdasta. Jonkun verran tuli kritiikkiä siitä, että lakkoajankohdaksi oli valittu juuri joulun ja uuden vuoden väliset päivät. Suurin osa myös meidän työntekijöistämme oli sopinut nuo välipäivät lomapäiviksi ja lomapäivien vuoksi eivät siis voisi osallistua mahdolliseen lakkoon. Näytti vahvasti siltä, että halu osallistua lakoon näytti olevan kuitenkin kohtalaisen korkea. Joulukuun 22. päivän iltana saatiin sopimus aikaiseksi. Ylityökielto poistui ja lakkouhka väistyi. En ehtinyt saamaan jäsenistön kommentteja ennen joulua ja liekö joulu hieman laimentanut tunnelmia, mutta sopimuksen syntyminen ei näyttänyt aiheuttaneen sen kummempia tunnereaktioita. Moni tyytyi kuittaamaan asian: Ei sitten päästy lakkoilemaan?! Vaikka noista kuittailuista pystyi havaitsemaan hienoista pettymystä, niin silti niistä pystyi aistimaan myös jonkun asteen helpotusta. Kuinka moni olisi lakkoon sitten todellisuudessa osallistunut? Mikä olisi ollut lakon merkitys? Olisimmeko saaneet lakon avulla palkankorotusprosenttiamme korotettua? Tästä emme saaneet tällä kertaa selvyyttä. Yhtä kokemusta rikkaampana kuitenkin olemme. Lakkouhkahan oli ensimmäinen kerta yhdistyksen 35 v. historian aikana. Nyt saatiin kuitenkin ankkuri nykäistyä pohjasta. Jääkö se nyt jarruttamaan palkkojen nousua vai kiskaisemmeko sen kokonaan ylös haittaamasta palkkakehitystämme? Se nähdään viimeistään tulevana syksynä. Pirkko Venäläinen pääluottamusmies Aditro Oy Tietoalani 1/

18 Ihmiskasvot ovat yhtä yksilölliset kuin sormenjälki Kasvojen tunnistus on varma ja vaivaton tuki kulunvalvontaan, kulkukorttien ja pin-koodien rinnalle. Tunnistuksen logiikka perustuu ihmiskasvojen luontaiseen epäsymmetrisyyteen. Teknisesti kyse on konenäkösovelluksesta. Monesti kasvontunnistus on kätevämpi kuin tutumpi ja paljon käytetty sormenjälkitunnistus. Ihmiskasvojen mittasuhteet kun ovat LÄHES yhtä yksilölliset kuin sormenjäljetkin. Yksilöllisyys syntyy symmetrian vaihteluista, kasvojen eri osien välisistä mittasuhdeeroista. Koneellinen kasvojen tunnistaminen antaa mahdollisuuden moniin erilaisiin turvatekniikan sovelluksiin. Esimerkiksi kulunvalvontatilanteissa kamera kuvaa sisään pyrkivät henkilöt, hakee tietokannasta avaimen tms. tunnistetiedot ja niihin liitetyn kuvan ja sallii tai evää sisäänpääsyn. Ovella tapahtuvan tunnistuksen ohella kasvojentunnistusta voidaan käyttää tilan valvontaan. Esimerkiksi toimistohotellissa tunnistaa yleisistä tiloista henkilöt, jotka eivät kuulu sinne. Valvottavia kohteita riittää: toimistohotellit, työpaikat, varastot, ravintolat, kuntosalit... Yleisestä kameravalvonnasta pitää laittaa ilmoitus näkyville, mutta laki ei velvoita kertomaan kulunvalvontatarkoituksessa tehtävästä kasvojentunnistuksesta. Periaatteessa mahdollista on siis valvoa ihmisiä ilman erityistä lupaa. Kasvojen tunnistus on parhaimmillaan nimenomaan kulunvalvontaa tukeva ja täydentävä tai väärinkäytöksiä 18 - Tietoalani 1/2010

19 KUKA? Pertti Sotkasiira s Yrittäjä Tuotantotekniikan DI Pitkän linjan tietotekniikan, tietoliikennetekniikan ja mobiiliteknologioiden ja tietovarastoinnin osaaja Motto: Kun itse tekee, saa sellaisen kuin haluaa. ennaltaehkäisevä systeemi. Varmempi ja vaivattomampi kuin vaikka sormenjälki- tai silmänpohjaskannaus, yrittäjä Pertti Sotkasiira kertoo. Hänen kokemuksensa mukaan yksinkertaisimmissa sormenjälkitunnistuksessa ongelmia aiheuttavat huijattavuus ja tunnistuslaitteen alttius ulkoisille häiriöille kuten lialle. Kasvojen mittasuhteet eivät juuri muutu Se mitä me näemme, on eri asia kuin se mitä konenäkö havaitsee. Vain ääritapauksissa lihominen tai laihtuminen tai vaikkapa kauneusleikkaukset estävät kasvojentunnistuksen. Konenäkö tunnistaa kasvot mittasuhteiden perusteella, nämä eivät muutu iän, lihomisen tai edes poskien kiristämisen tai luomien kohottamisen myötä. Kallon muoto ei muutu, esimerkiksi silmäkuoppien, poskipäiden tai nenäluun paikka. Jos yksi pisteistä muuttuisikin, järjestelmä voi hylätä sen tunnistaa kasvot jäljelläolevien pisteiden perusteella. Muutaman vuoden vanheneminen ei vaikuta kasvojen mittasuhteisiin. Ideana on kuitenkin, että tunnistettavat kuvat uusitaan tarpeeksi usein. Avoimesta koodista liikkeelle Hän myi vastikään lähinnä kulunvalvontaan soveltuvan kasvojentunnistus- sovelluksen asiakkaalleen. Se ei ole ainoa lajiaan, vaan käyttäjälle mitoitettu täsmätuote. Kysymys on vanhan tietämykseni ja asiakastarpeen kohtaamisesta. Kehitin räätälöidyn ja kohtuuhintaisen sovelluksen, joka perustuu tiettyihin tunnistettaviin kasvonpiirteisiin. Se on kehitetty soveltamalla samantyyppisiä avoimeen lähdekoodiin perustuvia projekteja. Soveltuvilta osin olen julkaissut GPL-lisenssin velvoittamat muutokset. Sen sijaan laskenta-algoritmeihin tehdyt muutokset eivät ole julkisia. Nykyisten bulkkitietokoneiden laskentateho riittää mainiosti kasvojen ja liikkeen tunnistukseen. Kuka tahansa voi kehittää sovelluksia, ja niitä onkin tehty viime vuosina paljon. Sofistikoituneita sovelluksia käytetään useissa suurkaupungeissa, esimerkiksi Lontoossa ja Tokiossa. Myös internetistä löytyy yrityksiä, jotka myyvät kasvojentunnistusta. Sotkasiira tutustui konenäköön ensimmäistä kertaa paperi- ja metalliteollisuudessa 90-luvulla. Konenäön avulla tarkkailtiin työstettävän materiaalin paksuutta. Materiaali liikkuu tehtaalla hyvinkin 120 km/h vauhdilla. Ihmisen aistien varassa on mahdoton pysyä perässä. Liikkuvan kuvan tunnistaminen yhä haastavaa Hänen sovelluksensa tunnistaa kohtuullisella varmuudella liikkuvan ihmisen. Suurien massojen tunnistaminen ei onnistu, ja huonot olosuhteetkin ovat haasteellisia. Optimissaan liikutaan sadoista tuhansiin, ehkä kahteentuhanteen henkilöön asti. Kaupunkimittakaavassa kasvojentunnistusta ei tällä sovelluksella pysty toteuttamaan. Sisäänpääsyä odottava henkilö on aika paikallaan, sen sijaan yleisissä tiloissa vapaasti liikkuvien ihmisten tunnistaminen on haasteellisempaa. Liikkuva kuva on sarja still-kuvia, joita yhdistämällä ja vertaamalla päästään hyvissä olosuhteissa prosentin tarkkuuteen tämä edellyttää kolmea oikeinsijoitettua kameraa. Yleisesti ottaen liikkuvan kuvan tunnistaminen on vielä kehityksensä alkutaipaleella. Viranomaistarkkuuteen riittävä tunnistamisen taso vaatii äärimmäisen valvotut ja stabiilit olosuhteet. Kaupan kamera pitää opettaa Netissä kaupataan kasvojentunnistukseen kykeneviä digiameroita. Kulunvalvonnassa käytettävä tekniikka on erilaista. Kamerat tunnistavat kasvot taustasta. Jotta ne voisivat erottaa henkilöt toisistaan, ne pitää opettaa tekemään se. Ohjelmistoa opettamalla ne voivat yltää kohtuulliseen tarkkuuteen. Tiina Sandgerg Tietoalani 1/

20 Identiteettisi uhattuna? Mikä on ylivoimaisesti nopeimmin kasvava rikollisuuden laji? Miten on mahdollista, että tämä rikollisuuden laji ei Suomen lain mukaan edes ole rikos? Miten on mahdollista, että rikoksella hankittua omaisuutta voidaan jälleenmyydä Internetissä? Tällä hetkellä Suomen laki ei tunne identiteettivarkaus rikosta, mikä varmaankin huojentaa mieliä viihdeteollisuuden imitaattorien ja muiden hauskuuttajien joukossa. Toisena henkilönä esiintyminen sellaisenaan ei ole rikos, vielä. Mitä varastetulla identiteetillä voi tehdä. Miedoimmillaan väärinkäyttö voi olla vaikkapa Internetin julkiseen keskusteluun osallistumista toisen henkilön äänellä tai kuvien, videoiden tai mielipiteiden assosioimista varastettuun identiteettiin. Ääripäässä on sitten uhrin elämän tekeminen helvetiksi hänen nimissään tehtyjen sitoumusten, lainojen ja vastaavien kanssa. Viiden viimeisen vuoden aikana las- ketaan, että 27,3 miljoonaa amerikkalaista on joutunut jonkinlaisen identiteettivarkautta hyödyntäneen rikoksen uhriksi. Mistä identiteetti vohkitaan? Keinoja identiteetin rakentamispuiden hankkimiseen on lukuisia. Business Record Theft - Varastetaan tiedot laillisesta tallennuspaikasta, esim. verkkokaupan palvelimelta. Skimming - kopioidaan pankki- ja luottokorttien tiedot niiden normaalin käytön yhteydessä, bensiksen kylmäasemalla, ravintolan kassalla, jne. Shoulder Surfing - Salakatselu on usein liiankin helppo tapa yhdistää varastettavissa oleva pankkikortti ja sen tunnussana. Harjaantunut silmä poimii jopa metrien päästä tietokoneelle naputtelemasi käyttäjätunnuksen ja salasanan. Dumpster Diving - Toimiston roskakoreista ja työpöytien ympäriltä löytää usein käyttökelpoista materiaalia identiteetin rakentamiseen. Monellako lukijallanikin mahtaa käyttö- kelpoinen tunnus/salasana -yhdistelmä olla löydettävissä näyttöpäätteeseen teipattuna tai hiirimaton alle kätkettynä. Under the Color of Authority - Auktoriteettihööpötys eli riittävän röyhkeästi esiintymällä tunnuksia ja salasanoja voi kysellä niiden luvallisilta haltijoilta ja tässä eivät kalliitkaan suojajärjestelmät auta. Honeypot - Valitettavasti hyvin monilla Internetin käyttäjillä on paha taipumus valita aina samoja käyttäjätunnuksia ja salasanoja hyvinkin erilaisissa yhteyksissä. Tätä seikkaa voidaan hyödyntää ns. hunajapurkki juonessa. Sinänsä asialliseen, miellettävään palveluun liitetään sähköpostivarmenteinen rekisteröityminen, jonka yhteydessä annetaan käyttäjän itse valita tunnus ja salasana. Varsin usein valittu salasana toimii myös annetun sähköpostilaatikon avaimena. Classics - Lompakkosi saattaa lähteä väkijoukossa kävelylle, postiasi ja muuta sinulle kuuluvaa materiaalia voidaan kaapata kuljetuksen yhtey Tietoalani 1/2010