P a l e t i s s a. Tässä. Ravintola-alan Mystery Shopping - tutkimustulokset julkistettiin

Transkriptio

1 JAKELU: AKO Länsi-Uusimaan alueen luottamushenkilöt ja virkamiehet Tekstit: Erja Vaarala Minna Dammert Minna Ermala Minna-Mari Tiihonen Kuvat: AKO Länsi-Uusimaan kuvapankki Minna-Mari Tiihonen Outi Nyman Taitto: Minna-Mari Tiihonen Tässä P a l e t i s s a Ravintola-alan Mystery Shopping selvitys, sivu 1 Mahdollistava Länsi-Uusimaa , sivu 2 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys valmistunut, sivu 3 Matkailun koordinoinnin esiselvitys, sivu 3 Palvelutuotantomarkkinoiden luominen Länsi-Uudellemaalle - selvitys, sivu 4-5 Esitietoa julkaistavista selvityksistä, sivu 6 Länsi-Uusimaa Nousuun - sparrausfoorumi, sivu 7 KOKO-ohjelman www-sivut, Länsi.fi - Länsi News, facebook, sivu 8 Ravintola-alan Mystery Shopping - tutkimustulokset julkistettiin Asiakas kulkee läpi palvelu- ja makupolun, josta syntyy moniastinen kokemus. Markku Luola, Ruokaluola Oy. Länsi-Uudenmaalla toteutettiin ravintoloiden ja kahviloiden palveluprosessien arvioinninin tutkimus Mystery Shopping - menetelmällä. Mystery Shopping on testiasiointia, jolla selvitetään kysyntä- ja tyytyväisyysseuranta reaaliaikaisesti. Matkailulla on Länsi-Uudellemaalla merkittävä vaikutus talouteen, työllisyyteen, alueen viihtyvyyteen, hyvinvointiin ja matkailuelinkeinon kehittäminen hyödyttää kaikkia alueella olevia asukkaita. Selvityksen tekijät olivat Ruokaluola Oy (Hanko ja Raasepori) ja TNS-Gallup Oy (Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula ja Siuntio). Mystery Shopping käynnit toteutettiin niin, että jokaista ravintolaa arvioitiin yksilönä, ravintolan liikeidean lähtökohdasta. Arvioitiin asiakkaan palvelukokemukseen vaikuttavat tekijät mm. ympäristö, ihmiset, tuotteet, palvelu. Tutkimusalueella oli paljon persoonallisia ja erilaisia ravintoloita ja tiloja. Jokaisesta arviointikäynnistä ja puhelusta koostettiin ravintolakohtainen raportti. Yhteenvetona talon, tilan tai paikan tarinat/historia oli osittain hyödynnetty kalustuksessa, somistuksessa ja/tai ruokalistoilla. ravintolat olivat pääsääntöisesti siistejä, ruoka oli maukasta ja raaka-aineet tuoreita. Palvelussa toteutui parhaiten ystävällisyys ja kohteliaisuus sekä luotettavuus. 1

2 MAHDOLLISTAVA LÄNSI-UUSIMAA! KOKO - ohjelmakaudella pitää olla rohkeutta ja herkkyyttä auunnitella kaukonäköisesti. Lähde: Länsi-Uusimaan skenaariotyö 2009 KOKO-ohjelmalla kehitetään Länsi-Uudenmaan aluetta: Vahvistamalla alueen osaamista ja ennakointitaitoja, toteuttamalla seudullisesti keskeisiä strategisia tavoitteita, Hyödyntämällä alueen toimijoiden kaksikielisyyden omaleimaiset resurssit, Keräämällä alueen eri toimijat verkostoiksi ja Kehittämällä seudullista koheesiota toimimalla aktiivisena ja puolueettomana alustana seudullisen koheesion kehittämiseksi KOKO on valtioneuvoston erityisohjelma, jonka toteutusta linjaavat hallitusohjelma ja sitä toteuttavat strategiat. Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima sekä palvelut ja yhteydet. Vuoden 2010 alusta käynnistyy Länsi-Uudenmaan Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO vuosille Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy: n hallinnoimana. KOKO-ohjelmaan ovat sitoutuneet alueen kahdeksan kuntaa Hanko, Inkoo, Karkkila, Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori ja Siuntio. KOKO-ohjelma koostuu useista projekteista ja alaprojekteista sekä erilaisista hankkeista. Ohjelmajohtaja vastaa kehittämisohjelman etenemisestä suunnitelman mukaisesti ja valmistelusta rahoittajille. Ohjelman organisoituminen on jatkoa Aluekehitysohjelma AKO-toteutukselle. Nuoret huomioidaan tulevaisuuden tekijöinä ja KOKO ohjelman toteutukseen sisältyy erilaiset aktivointitoimenpiteet. Seudullinen nuoriso-foorum kokoaa toimenpiteet ja käynnistää tarvittavat lisäpanostukset. Nuorison työllisyydestä ja sosiaalisesta vahvistamisesta huolehtiminen, kannustaminen yrittäjyyteen esimerkiksi NuoriYrittäjä hankkeen avulla sekä koulupudokkaiden ennaltaehkäisy koulutustakuujärjestelmän luomisella. Kärkiteemat Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa tarjoaa monipuolisen kirjon matkailu-, kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita sekä elämyksiä yli kuntarajojen käyttäjälähtöisesti yritysten, kuntatahon ja asiantuntijoiden yhteistyössä. Teknologian sovellukset teema tunnistaa alueen potentiaaliset kasvuyritykset uudistamaan elinkeinorakennetta. Alueellinen sijainti tukee ympäristöteknologian hyödyntämistä ja toimenpitein turvataan koulutetun henkilöstön ja toimitilojen riittävyys. Luova Talous toimii mahdollistajana perinteisten toimialojen kehittämisessä. Käyttäjälähtöiset palvelut painottavat asiakaslähtöisyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä myös uudistuvissa kuntapalveluissa Living Lab toimintaa soveltaen. Läpileikkaavat teemat MALe maankäyttö, asuminen, liikenne ja elinkeinot yhteistyö tukee seudullista elinkeinojen kehittämistä ja tasapainoista aluerakennetta kestävän kehityksen mukaisesti. Seudun vetovoimalla luodaan alueelle yhtenäinen ilme, joka nostaa tunnettuutta, kehittää erottuvan ja vetovoimaisen vaihtoehtoehdon asumisen, yrittämisen ja matkailun kohderyhmille sekä muodostaa oman alueen sisäistä koheesiota vahvistavan aluebrändin. Kehittämisen kaikkia osa-alueita tukevat teemat ovat: Osaaminen ja oppiminen Ennakointi, tulevaisuusfoorumi Nuorisotyöllisyys Ekologisuus Sukupuolten tasa-arvon edistäminen Verkostoituminen, kumppanuus, yhteistyö 2

3 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arviointi - selvitys valmistunut Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksien arviointi selvitys julkistamistilaisuus Lohjalla Tulo- ja työllisyysvaikutksien arviointi - selvitys Länsi-Uudenmaan matkailusta on valmistunut tulo- ja työllisyysselvitys. Selvityksen perusteella vuonna 2007 matkailun kokonaistulo alueellemme oli 193 milj.. Tulo jakautui niin että suurimmat tulot keräsivät majoitus- ja ravitsemusala sai 37% vähittäiskauppa 31%, ohjelmapalvelut ja aktiviteetit 10 %. Selvitys tehtiin Aluekehitysohjelma AKO:n toimesta ja sen toteutti Suomen Matkailuasiantuntijat Oy. Länsi-Uudenmaan alueen sisällä matkailutulo jakautuu seuraavasti n. 50 % Hanko-Raasepori-Inkoo alueelle ja 50% Hiiden alueelle (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio ja Vihti.) Tämä tulos yllätti julkistamistilaisuudessa mukana olleet, sillä Hiiden alueen merkitystä matkailualueena on lähes aina kyseenalaistettu. Matkailun työllistävä vaikutus henkilötyövuosina jakautui sektoreittain: majoitus + ravitsemus 790 HTV, vähittäiskauppa 390 HTV, ohjelma- ja virkistys 210 HTV, aktiviteetit ja harrasteet 270 HTV + sekä muut vähäisemmät. Kuntasektorilla työllistävä vaikutus on 30 HTV koko alueelta. Matkailutulon luovuttajista merkittävämpiä ovat yöpyjät, seuraavaksi eniten ovat kesämökkiläiset ja kolmantena päiväkävijät. Päiväkävijöitä alueellamme on reilu vuodessa. Päiväkävijöiden määrä jakautuu matkailutulon jakautumista noudatellen alueen sisällä tasaisesti Hiiden alueen kuntien sekä Raasepori- Hanko alueen kesken. Selvityksessä Länsi-Uudenmaan aluetta leimaa matkailullisesti mm. että alueella on paljon ei tyypillisiä matkailuyrityksiä. Nämä yritykset toimivat pääsääntöisesti muilla tulolähteillä kuin mitä suoraan matkailijoilta saadaan, mutta tarjoavat merkittävästi palveluja matkailijoille. Näistä yrityksistä selvityksen tekijä Erkki Ahlsten nimesi esimerkeiksi mm. Kisakallion urheiluopiston, Vivamon Toimintakeskuksen, Kisakeskuksen sekä esim. Hangon monet kesäajan villamajoitus kohteet. Useille majoituspaikoille on lisäksi tyypillistä, että he eivät ole rekisteröityneet majoittajiksi Tilastokeskukselle, jolloin täydellisen tilaston saaminen alueen yöpyjistä on erittäin haastavaa. Alueellamme yöpymisten keskihinnat ovat erittäin alhaiset. Tämä selittyy paljolti kesäaikaisesta ei rekisteröidystä majoituskapasiteetista, sekä siitä, että sesonkeja ei osata hinnoitella oikein. Ulkomaalaisten osuus matkailijoista on huomattavan pieni. Alueemme tärkeimpinä vahvuuksina selvittäjä näki sijainnin, yhteydet, kapasiteetin, sekä monimuotoisuuden. Kehittämiskohdiksi nousivat laatukoulutus, hinnoittelukoulutus, tuotekehitys ja yhteinen markkinointi ja myynti. Matkailulle kaivattaisiin selvityksen mukaan kipeästi matkailun yhteisorganisaatiota, jolla voitaisiin viedä aluetta yhtenäisenä muun Suomen ja ulkomaiden tietoisuuteen. Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Julkistamistilaisuudessa kerrottiin myös Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi, alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet - selvityksen aloittamisesta. Organisoitumisen tavoitteet: Länsi-Uudellamaalla on paljon potentiaalia, mutta nykyisellä toimintamallilla sen hyödyntäminen ei ole mahdollista. Kuvassa: Matkailualan julkistamistilaisuuden osallistujia Alueellinen organisoituminen mahdollistaa seudullisen yhteistyön ulkomaisten ja kotimaisten johtavien toimijoiden kanssa. Kunnallisten toimijoiden ja yrityskentän toimijoiden tavoitteet saatava paremmin toteutettua. Paremmat mahdollisuudet kehittää informaation ja myynnin operatiivisia ratkaisuja. 3

4 Palvelutuotantomarkkinoiden luominen Länsi-Uudellemaalle - selvitys valmistunut YHDESSÄ! TILLSAMMANS! Syksyn 2009 aikana toteutettiin esiselvityshanke, jonka tarkoituksena on julkisen sektorin palvelutarpeiden tunnistaminen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden tietämyksen lisääminen julkisen sektorin palvelutarpeista. Selvitysprojektin tarkoituksena on lisätä em. toimijoiden yhteistyötä ja hakea innovatiivisia palveluratkaisuja Länsi-Uudenmaan kuntien tarpeisiin. Kunnista mukana ovat Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori ja Siuntio. Projektin tavoitteena oli: tunnistaa kuntapalveluiden uudistamistarpeet löytää kuntien järjestämisvastuulla olevista palveluista ne, jotka ovat tulevaisuudessa haasteellisimmat tuottaa kokonaan itse kunnan omana tuotantona, löytää ne palvelut, joita yrittäjät ja kolmas sektori ovat halukkaita tuottamaan, löytää uusia malleja tuottaa palveluita kustannustehokkaasti ja laadukkaasti, edistää palvelumarkkinoiden syntymistä sekä lisätä kuntien, yrittäjien ja kolmannen sektorin toimijoiden tietämystä toistensa toimintatavoista ja tarpeista ja lisätä osapuolien välistä yhteistyötä. Selvityksen edetessä järjestettiin kaksi seminaaria, joissa osallistujina oli kuntien edustajia, yittäjiä, kolmannen sektorin edustajia sekä alueen oppilaitosten edustajia. Tärkeimmät suositukset selvitysaineiston pohjalta On välttämätöntä, että kunnat kirjaavat palvelustrategiansa ja päivittävät niitä säännöllisesti. On tärkeää, että kuntaa koskevia tiettyjä palveluiden järjestämisvastuuseen liittyviä tietoja on helposti hallittavassa muodossa ja että tieto on kaikkien saatavilla. Eläköitymistiedot ammattinimikkeittäin ja palvelukohtainen palvelutarve-ennuste ohjaavat päätöksentekoa valittaessa palvelujen tuottamismalleja. Palvelustrategioissa otetaan kantaa kunkin palvelun tuottamismuotoon ja suunnataan toimintaa pitkäjänteisesti valitun tuottamismuodon edellyttämällä tavalla. Pitkän aikavälin suunnittelu minimoi paniikkiratkaisujen tarpeen ja pikaisesti toteutetut kilpailutukset. Kilpailutustaktiikkaa ja tekniikkaa tulee kehittää. Palveluiden mahdolliseen ulkoistamiseen tulee olla pitkän aikavälin suunnitelma ja kuhunkin kilpailutukseen tulee varata riittävästi aikaa (puolesta vuodesta vuoteen/ jos liittyy esim. kiinteistöjen omistajuuden muutoksia tai rakentamista, jopa 3-5 vuotta). Hankintaosaamisen kehittämiseksi on sekä ostajien että myyjien syytä hankkia koulutusta. Pelinavaus voi tapahtua esim. tarjoamalla oman substanssin sijaispalvelua, koulutusta tai työvaihtoa. Tutustuminen ja yhdessä tekeminen hälventävät molemminpuolisia ennakkoluuloja ja kumpikin taho oppii parhaita käytäntöjä toisiltaan. Yrittäjät tulkitsevat usein kuntien ja yritysten välisen yhteistyön kehittymättömyyden johtuvan pelkästään kunnista. Kuntien tavat arvioida palveluidensa sisältöä, laatua, kulurakennetta ja prosesseja johtavat yrittäjien mielestä vääriin johtopäätöksiin vertailussa yksityisen sektorin tuottamiin palveluihin. Yrittäjien mielestä hankintalainsäädännön taitamaton soveltaminen vielä lisää em. ongelmia. Näin yksisilmäisesti tilannetta ei kuitenkaan saa arvioida. Yrittäjien vastuulla on omalta osaltaan kehittää palveluprosessiaan kuntayhteistyöhön soveltuvaksi. Edellyttäähän asiakaslähtöisten palveluprosessien toteuttaminen tätä kaikissa muissakin asiakassuhteissa. Yrittäjien on uskallettava lähteä opiskelemaan kuntapalveluiden tuottamista, kunta-asiakassuhteiden hoidon erityispiirteitä, hankintalainsäädäntöä jne. Itsestään kauppa kuntien kanssa ei synny ja kehity! Hankkeeseen liittyneiden kyselyiden ja keskustelujen perusteella kuntapäättäjät suhtautuvat ulkoistamiseen melko positiivisesti. Palveluiden tuotantotapa ei saa olla ideologinen kysymys, joskaan ulkoistaminenkaan ei saa olla itsetarkoituksellista. Julkinen palvelutuottaja voi olla tehokas ja laadukas, mutta se edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja nykyistä ketterämpiä toimintamalleja. Väliseminaarissa työpajatoiminta tuotti lukuisia innostavia ja toteuttamiskelpoisia palveluinnovaatioita. Nähtäväksi jää, palvelevatko länsiuusmaalaisia tulevaisuudessa palvelubussit tai kylätoimikunnan ylläpitämät monipalvelupiste-kirjastot kyläkouluissa. Voiko Kelan korvaushakemuksen jatkossa jättää kirjastoon? Hoidetaanko vanhuksia tulevaisuudessa perhehoidossa? Ostetaanko perusopetukseen taitoaineiden opetusta yrityksiltä? Hyödynnetäänkö virkeiden eläkeläisten työpanos päiväkotien varamummoina ja pappoina? Keskitetäänkö ikäihmisten ja vammaisten palvelut keskustan tuntumaan yksityisellä rahoituksella rakennettuihin resurssikeskuksiin, jossa kaikki palvelut ovat lähistöllä ja portaaton siirtyminen vaativampiin hoitomuotoihin onnistuu ilman muuttoautoa? Selvityksen edetessä järjestettiin kaksi seminaaria, työseminaari Karjaalla ja päätösseminnaari Siuntiossa. Osallistujina oli kuntien, kolmannen sektorin sekä oppilaitoksien edustajia ja yrittäjiä. Seuraavalla sivulla kerrotaan järjestettyjen seminaarien sisällöistä. Työseminaari Päätösseminaari

5 Työseminaari , Raasepori Petri Härkönen, (kuvassa alla) Mikeva Oy, kritisoi kuntien muutoshalukkuutta arvioimalla, että muutos kunnissa tapahtuu vasta pakon edessä. Rakenteita ei voida purkaa, elleivät asiat mene päin seinää. Vasta kun asiat ovat todella huonosti, voidaan antaa tilaa muutokselle. Härkönen esitti ikäihmisten palvelutaloihin kolmikantamallia, jossa palvelutuottaja ja kiinteistösijoittaja rakennuttavat vanhusten palveluihin tarvittavan kiinteistön tai kiinteistöt. Kiinteistö tulee kiinteistösijoittajan omistukseen. Palvelutuottaja maksaa kiinteistön vuokran. Palveluntuottaja huolehtii kunnan kanssa tehtävällä palvelusopimuksella palvelutuotannosta ja sen käynnistämisestä kiinteistöön 5-7 vuoden ajan kiinteistön valmistumisesta. Kunta toimii vuokran takaajana. Kunta kilpailuttaa palvelutuottajan ensimmäisen palvelujakson jälkeen tai halutessaan ottaa kiinteistön omaan käyttöönsä. Kela tukee asukkaiden palvelutuottajalle maksamaa vuokraa (toisin kuin perinteisessä laitoshoidossa). Kuvassa: työseminaarissa pohdittiin ryhmissä tulevaisuuden tuotantomalleja. Yrittäjä ja näyttelijä Tuija Piepponen (kuvassa) muistutti, että kunnalliset palvelut on tuotettava tehokkaasti, onhan kyse veronmaksajien rahoista. Tehokkuusajattelu ei ole, eikä saa olla este yksilölliselle ja inhimilliselle palvelulle. Tulevaisuudessa haasteena on erilaistuminen, koska erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaisia aktiviteetteja vanhuuteensa. Yhteiset nimittäjät ovat yhteisöllisyys Päätöseminaari , Siuntio Avauspuheenvuorossa Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva (kuvassa) muistutti, että kunnilla on palveluiden järjestämisvelvoite, ei tuottamisvelvoitetta. Kunnan tehtävä on Kuntalain mukaan huolehtia kuntalaisten ja ympäristön hyvinvoinnista. Kuntien määrä on Suomessa edelleen liian suuri. Tavoitteena pitäisi olla vähintään työssäkäyntialueen kokoiset kunnat, mikä takaa palveluiden tehokkaan logistisen järjestämisen. Kuntatalouden pelastamiseksi tarvitaan Juvan sanoin laajentuvaa liberalismia. Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen kehotti kuntia laatimaan palvelustrategiat sekä kirjaamaan toimintasuunnitelmat henkilöstön eläköitymisen ja palveluiden järjestämisen osalta. Osaoptimoinnin sijasta tulee tehostaa kokonaisuuksia; pyrkiä kokonaistaloudellisuuteen. Savolainen painotti ns. sosiaalisten innovaatioiden merkitystä; on haettava luovia keksintöjä, joilla on vaikutus kuntalaisten ja kunnan hyvinvointiin, terveyteen ja palveluihin. Toimivassa palveluympäristössä julkiset, yksityiset ja 3. sektorin toimijat ja oppilaitokset toimivat aidosti yhdessä. Toimitusjohtaja Petri Graeffe (kuvassa oikealla) Uudenmaan yrittäjät ry:stä sälytti markkinoiden alikehittyneisyydestä vastuuta sekä kunnille että valtiolle: kun ei ole kysyntää, ei ole tarjontaa. Kun ei ole kilpailua, palvelut eivät kehity. Kuntien oma palvelutoiminta on ainakin toistaiseksi erityisasemassa yrityksiin verrattuina kunnilla on kilpailuneutraliteettia vääristävä konkurssisuoja ja veroetuja. Graeffe peräänkuuluttaa riittävän pieniin osiin pilkottuja palvelukokonaisuuksia, jotta myös pk-yritykset pääsevät tarjoamaan kunnille palveluita. Näin toimien syntyy kilpailua eivätkä ostot keskity pelkästään suuryrityksille. Graeffe näkee palvelusetelin käyttöönoton kuntalaisten valinnanvapautta ja todellista kilpailua lisäävänä tekijänä. Palveluinnovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen Suomen Kuntaliitosta haastoi kuntalaiset mukaan palvelukehittämiseen. Palveluiden käyttäjiä on kuunneltava ja palveluiden saaminen on tehtävä kuntalaisille helpoksi. Palveluiden tuloksellisuuden kehittäminen edellyttää hallintorajat ylittäviä ratkaisumalleja esim. prosessitai elämänkaarimalleja hyödyntämällä. Käyttäjälähtöisyyden on oltava yksi palvelukehittämisen ohjenuorista. 5

6 Esitietoa julkaisavista selvityksistä - selvitykset tulevat olemaan sivuilla - Kasvihuonekaasupäästöjen kartoituksesta Länsi-Uudellamaalla Forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia vid Åbo Akademi och Yrkeshögskolan Novia on tehnyt CO2 - kartoituksen ja se julkaistaan Päästölaskennan tulokset ovat pohjana päästöjen seurannalle ja päästöjen vähentämistoimille ja tulosten avulla voidaan kohdentaa päästövähennyksiä suurimmille päästösektoreille. Kuva valmistuneesta selvityksestä: kasvihuonekaasujen jakautuminen kunnittain Hanko - Hyvinkää radan sähköistämisen aikaistamisen keinot (Tutkimuksen toteuttaja: RealCase Oy) Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen on usean selvityshankkeen ja Uudenmaan kehittämissuunnitelmien kärkihankkeita. Tämän selvityksen tavoitteena on nostaa esiin tekijöitä, joilla perustellaan radan sähköistämisen kannattavuus. Samoin arvioidaan niitä rahoituksellisia keinoja, joilla on mahdollista aikaistaa radan sähköistämistä. Hangon ja Hyvinkään yhdessä muiden radanvarren kaupunkien sekä näiden alueiden elinkeinoelämän aktiivisuus halutaan osoittaa radan sähköistämistä koskevan päätöksen aikaansaamiseksi. Radan vaikutuspiirissä on useita toimijoita. Kaupungit ja kunnat Hanko, Raasepori, Lohja, Vihti, Hausjärvi, Loppi, Hyvinkää ja Riihimäki, satamat Hanko, Lappohja, Inkoo, Koverhar ja Kopparnäs sekä rataa logistiikassaan hyödyntävät yritykset. Kuva valmistuneesta selvityksestä: kasvihuonekaasujen jakautuminen eri sektoreille selvityksen tuloksena voidaan todeta, että Länsi-Uudenmaan ja Riihimäki-Hyvinkään alueiden elinkeinoelämä on vahvasti rataosan sähköistämisen kannalla. Alueella toimii vahvoja globaaleja yrityksiä, joiden kuljetusten väylä sähköistetty rata on. Rataosan varrella sijaitsevien kaupunkien ja kuntien elinvoimaisuuteen ja liikenteen turvallisuuteen sähköistämisellä on kiistattomat etuudet. Selvityksen aikana on noussut esille, että Ratahallintokeskuksen tulevassa pitkäntähtäimen suunnitelmassa hanke olisi nostettu ensimmäiseksi toteutettavaksi sähköistyshankkeeksi seuraavan budjetin suunnittelua varten. Oleellista on todeta, että nämä suunnitelmat toteutuvat vasta kun hallitus on niihin sisältyvät toimenpiteet hyväksynyt. Selvitys pääkaupunkiseudun yritysten näkemyksistä läntisen Uudenmaan kunnista tapahtuvaan työvoiman pendelöintiin (Tutkimuksen toteuttaja: Taloustutkimus Oy) Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten pääkaupunkiseudulla (Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla) toimivat yritykset suhtautuvat pendelöintiin eli siihen, että osa heidän työntekijöistään matkustaa päivittäin töihin toiselta paikkakunnalta. Tutkimukseen valittiin vain sellaisia yrityksiä, joissa vähintään yksi työntekijä pendelöi päivittäin töihin jostakin AKO alueen kunnista. Lisäksi selvitettiin yritysten kantaa etätyöhön sekä mahdollisuuteen perustaa Länsi- Uudellemaalle monen yrityksen yhteinen etätyöpiste. Tutkimuksen päätulos on, että yritykset ovat hyvin valmiita etätyöhön sekä teknisten puitteiden että asenteiden puolesta. Länsi-Uudenmaan työllisyyden painopisteet ja kehityslinjaukset 2009 (Tutkimuksen toteuttaja: Innolink Oy) Työssä selvitettiin, mitkä ovat vuoteen 2013 kaikkia kuntia yhdistävät työllisyyteen liittyvät painopisteet ja kehittämistarpeet. Työ pohjautuu työllisyyteen liittyvien avaintoimijoiden yrittäjien, yhdistysten ja julkisen sektorin kuulemiseen. Kuuleminen oli laaja-alaista mutta samalla joustavaa. Yrityksille tehtiin kattava puhelinhaastattelututkimus, johon vastasi yhteensä 300 alueen yrittäjää. Seudullisuus on tärkeää myös alueella tapahtuvan aktiivisen pendelöinnin vuoksi. Seudullisuus edistää työntekijöiden palkkaamista kuntien ulkopuolelta, laajentaa erilaisten työntekijöiden ja työpaikkojen tarjontaa. Työn kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin ja uusien toimipaikkojen synty tulee varmemmalle ja laajemmalle pohjalle. Myös toimialakohtaiset vaihtelut tasoittuvat. 6

7 Länsi-Uusimaa Nousuun - sparrausfoorumi Länsi-Uudenmaan alueen toimijoiden yhteistyönä järjestetään Länsi-Uusimaa nousuun tapahtuma, jonka tarkoituksena on käynnistää KOKO-ohjelman toteuttaminen, kerätä ja herättää alueen toimijat suuntaamaan kehittämistoimet tulevaisuuteen ja synnyttää alueen yhteistä koheesiota. Tilaisuuden puhujiksi ovat lupautuneet KOKO-ohjelman käynnistäjä ministeri Mauri Pekkarinen, rahoitustahon edustajana maakuntajohtaja Ossi Savolainen sekä professori Kirsti Lonka ja oppisopimusjohtaja Kari Viinisalo. Varaa aika kalenteriisi! tiistai klo Lisätietoa tapahtumasta tammikuussa Tervetuloa! - Välkommen! 7

8 KOKO - ohjelman www-sivut KOKO - ohjelman käynnistyessä vuoden 2010 alusta julkaistaan myös uudistetut www-sivut. Sivuilla esitellään KOKO-ohjelman rooli alueen kehittämisessä kertomalla ohjelman toiminnasta ja tiedottamalla sekä alueen että verkoston tapahtumista. Kaikki AKO kauden aikana tehdyt selvitykset ja julkaisut löytyvät myös tulevaisuudessa KOKO - sivustoilta.. Länsi.fi - LänsiNews, facebook LänsiNews - uutiskirje 2/2009 on ilmestynyt ja se kokoaa yhteen Joulunajan tapahtumia Länsi-Uudeltamaalta. Voit tilata uutiskirjeen sähköpostiisi Länsi.fi sivulta. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme tarkemmin tammikuussa avattavien sivujen kautta! Länsi.fi on myös Facebookissa Länsi-Uudenmaan seutuportaali on siirtynyt myös sosiaalisen median valtaväylään Facebookiin. Voit liittyä Länsi.fi ystävien joukkoon! Kokoukset ja tulevia tapahtumia Kasvihuokaasupäästöt - CO2 selvityksen julkistaminen KOKO Länsi-uusimaan toimintaryhmä MAL - työseminaari Länsi-Uusimaa Nousuun - sparrausfoorumi KOKO Länsi-Uusimaan ohjausryhmä MATKA 2010 messut Tapahtumat ovat alustavia ja aikataulun muutokset mahdollisia. Aluekeskusohjelma AKO Länsi-Uusimaa Kauppakatu 6, Lohja puh fax AKO Länsi-Uusimaa kuuluu kaupunkiohjelmien joukkoon ja toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysohjelmaa. AKO Länsi-Uusimaa toivottaa kaikille yhteistyötahoille Hyvää Joulua ja menestyksellistä vuotta 2010! Ohjelmaa hallinnoi: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Raasepori Siuntio Hangö Ingå Karislojo Högfors Lojo Raseborg Sjundeå 8