Osaamistarpeen ennakointijärjestelmä

Transkriptio

1 Osaamistarpeen ennakointijärjestelmä Educational Intelligence System (EIS) Based on Indicators of Global Trends, National Competitiveness and Intellectual Capital seminaari Pirjo Ståhle

2 EIS osaamisen ennakointijärjestelmä Trendipohjainen Indikaattoripohjainen Asiantuntijapohjainen 2

3 Toimeksianto Päätavoitteena on kartoittaa kansainvälisessä käytössä olevia indikaattoreita, jotka kytkeytyvät osaamiseen ja osaamistarpeen ennakointiin. Kartoituksen tuloksena syntyy indikaattoripatteristo, joka luo etupäässä nykytilaa ja kehitystrendejä kuvaavan perustan osaamisen ennakoinnille Suomessa. Tarkoituksena on paikallistaa yleistason indikaattoreita, jotka palvelevat erittelemättä kuutta paikallistettua menestysklusteria. 3

4 EIS Educational Intelligence System Yhdessä toimiala- ja asiantuntijahaastattelujen kanssa (Delfoi) indikaattoripatteristo luo seurantakäytännön, jonka avulla osaamisen ennakointi voidaan toteuttaa kohtuullisen yksinkertaisesti ja systemaattisesti. Näin tuotetun informaation pohjalta on mahdollisuus tehdä johtopäätöksiä koskien koulutustarpeita ja osaamisen kehittämistä Suomessa. 4

5 Toimeksiannon ongelma On olemassa useita indikaattoreita ja indikaattoripatteristoja, joiden avulla tulevaisuutta ennakoidaan, mutta niiden perustana olevat ajatusmallit eli uskomukset siihen, mitkä seikat tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavat ovat hämärän peitossa. Esimerkiksi useat kilpailukykykartoitukset (WEF, EU,OECD, IMD jne) perustuvat erilaisiin arvo- ja näkemyspainotuksiin siitä, mitkä ovat tulevaisuuden kilpailukyvyn tärkeimpiä tekijöitä. Näitä perusolettamuksia ei kuitenkaan ole julkisesti avattu eikä arvioitu. Se kuitenkin tiedetään, ettei kilpailukykyvertailun sijaluku ennakoi maan tulevaa taloudellista menestystä. 5

6 Yleistä indikaattoreista Taustakartoituksessa on käyty läpi tärkeimmät kansalliset ja kansainväliset organisaatiot, jotka tuottavat ennakointiin ja trendianalyysiin soveltuvia indikaattoreita tai perustilastoja. Lähteet on suuntaa antavasti luokiteltu ennusteen luotettavuuden ajallisen kantaman, ja/tai ohjaavan vaikutuksen perusteella Indikaattorit ja tilastot voidaan luokitella selkeästi kahteen ryhmään: tehokkuutta tai kilpailukykyä mittaaviin kasvua tai trendejä kuvaaviin 6

7 Trendien aikajänne Molemmissa ryhmissä indikaattorit keskittyvät yleensä nykyisyyteen, ja taloudelliset trendit jäävät yleisesti 1-2 vuoden kasvuennusteiden varaan. Globaalien ja yhteiskunnallisten trendien aikajänne ulottuu tulevaisuuteen pisimmälle (esim. ikääntyvä Eurooppa), ja ympäristötrendit kantavat jopa vuoteen 2050/2100 asti. Trendin ajalliseen kantamaan vaikuttavat sen perustana oleva tunnettu lainalaisuus volyymi molemmat yhdessä (esim. ekosysteemiin liittyvät ennusteet). 7

8 T re n d ie n lu o kitte lu lu o te tta vu u d e n ja o h ja a va n va iku tu kse n m u ka a n Ennusteen jänne 2v 6v 8v 10v 12v 14v 16v 18v 20v Luotettavuus ja Varm uus KORKEA Suuntaava ja O h ja a va va iku tu s MATALA NYT STATFI VATT ETLA KTM EK SP VM Lyhyen aikavälin trendit 1-3 v Eri m aiden om at ennakointiorganisaatiot Pitkän aikavälin trendit 3-5 v EU OECD M e g a tre n d it 5-15 v IM F W TO IL O W E F IM B ACUNU W ID E R IT A A G ig a tre n d it 15 v+ YK S osiopoliittinen tutkim us Teknologiatutkim us Tiedepoliittinen tutkim us MATALA KORKEA Luotettavuus ja Suuntaava ja Varm uus O h ja a va va iku tu s 8 Ennusteen jänne 2v 6v 8v 10v 12v 14v 16v 18v 20v Selite: Lyhenteet: Harm aa alue kuvaa trendejä, joita organisaatiot pääasiassa seuraavat tai joihin tuotetut tilastot erityis es ti soveltuvat. K atso K äytetyt tilastolähteet

9 Megatrendien muuttujien pääluokat Tuotekehitys ja innovointi Markkinat ja kustannusrakenteet Afrikka, Etelä Amerikka sekä nousevat taloudet ja siirtymätaloudet Logistiikka ja infrastruktuuri Alku- ja perustuotanto Yhteiskunnallinen hyvinvointi ja vakaus Palvelusektori Arvo- ja kulutusmuutokset Energia ja raaka-aineet Ekologiset muuttujat Nousevat teknologiat 9

10 Ongelmia Kun verrataan ennusteiden ja trendien aikajänteitä ja luotettavuutta koulutusjärjestelmän vaatimuksiin, indikaattorit ovat sellaisinaan melko käyttökelvottomia. Sekä taloudellista tehokkuutta tai kasvua mittaavilta että trendejä kuvaavilta indikaattoreita puuttuu yhtenäinen teoreettinen malli. Yhtenäisiä piirteitä niiden taustalta kuitenkin löytyy. 10

11 Osaamistarpeen ennakointimallin kriteerit Ennakointimallissa osaamistarvetta rajoittaa taloudellisen tuottavuuden vaatimus. Mallin tulee ennakoida osaamistarvetta, joka välittömästi tai välillisesti sekä suurella todennäköisyydellä lisää taloudellista tuottavuutta. Mallin tulee olla riippumaton nykyisistä taloudellisista klustereista. Tämä kriteeri on tärkeä, koska klusterit eivät kata kansallisen talouden kokonaisuutta mallin tulee kyetä tunnistamaan myös uusia vaihtoehtoja, esimerkiksi uusia avainteknologioita.. 11

12 Osaamistarpeen ennakointimallin kriteerit (jatk.) Mallin taloudellisiin klustereihin kytketyn osan tulee sisältää mekanismi, jonka avulla klusterin sisäiset muutokset ja uhkatekijät voidaan tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Mallin tulee sisältää mekanismi, jonka avulla voidaan tunnistaa positiiviset signaalit, uuden markkinapotentiaalin tai uuden teknologian avaamat taloudelliset mahdollisuudet riittävän ajoissa. Mallin tulee kohdentaa osaamistarve sisällöllisesti ja tasollisesti. Sisältö kertoo, minkälaisesta osaamisesta on kysymys. Taso kuvaa osaamista koulutusjärjestelmän rakenteiden kautta. Esimerkiksi käsitteessä rakennusinsinööri rakentamisalan osaaminen kuvaa sisältöä ja insinööri tutkinnon tasoa. 12

13 EIS-mallin trendianalyyttinen tausta Mallissa paikallistetaan ne globaalit trendit, jotka antavat mahdollisimman luotettavan ja ohjaavan vaikutuksen vuoden tasolla sekä yhdistetään nämä markkinoiden ja yhteiskunnan lyhyen aikavälin trendeihin. Välttämättömyys löytää uusia energiamuotoja ja -ratkaisuja on yksi esimerkki globaalista trendistä. ICT-sektorin tuotteiden lisääntyvä käyttöönotto on esimerkki lyhyen aikavälin markkinoita ohjaavasta trendistä. 13

14 EIS-mallin teoreettinen tausta kilpailukyky ja tietopääoma EIS sisältää integroidun viitekehyksen kilpailukyky- ja tietopääomamalleista ja -indikaattoreista. Kilpailukyvyn osalta hyödynnetään tärkeimpiä kansainvälisten lähteiden indikaattoreita soveltuvin osin (WEF, IMD, EU). Tietopääoman osalta hyödynnetään National Intellectual Capital Indexin (NICI) tietopääomaviitekehystä sekä Dynamic Intellectual Capital -tietoympäristöteoriaa. 14

15 Trendit EIS-malli kattaa keskeiset muutostekijät. Trendejä seurataan erityisesti seuraavista näkökulmista: talous (menestysklusterit ja toimialat) yhteiskunnallisten muutokset (yhteiskunnalliset taustatekijät) teknologia (nousevat teknologiat) Lisäksi malliin on liitetty yleiset globaalit trendit, erityisesti ekologiset, ympäristöä ja luonnonvaroja koskevat trendit. Seurattava trendi Menestysklusterit Toimialat Nousevat teknologiat Globaalit trendit Yhteiskunnalliset taustatekijät Esimerkki ICT Energia Tekoäly & robotiikka Ekologia Poliittiset muutokset 15

16 Teoreettinen perusta kilpailukyky ja tietopääoma EIS -mallissa keskeinen periaate on kansallisen kilpailukyvyn ja kansallisen tietopääoman välinen yhteys. Valtion, kansan tai kansakunnan tulevaisuus määräytyy paljolti kansallisesta kilpailukyvystä, joka muodostuu kansallisesta tietopääomasta ja sen hyödyntämisestä. Molemmat vaikuttavat kansalliseen osaamistarpeeseen, jonka määrittäminen perustuu seuraavaan ketjuun: Globaali kehitys määrittää, mitkä tekijät tuottavat kulloinkin kilpailuetua. Kilpailuetu taas muodostuu aineellisista ja aineettomista resursseista sekä niiden yhdistämisestä; kehittyneissä maissa yhä enemmän kansallisesta tietopääomasta. Osaamista tulee kehittää siten, että kansallista kilpailuetua tuottava tietopääoma lisääntyy. 16

17 Institute World Economic Forum Institute for Management Development European Union EU Structural Index United Nations UN Millennium Development Goals Key Indicators WEF IMD EU SI UN MDG Economical and Financial Economic Performance Domestic Economy International Trade International Investment Employment Prices Business Efficiency Productivity Labor Market Finance Management Practices Attitudes and Values Growth Competitiveness Technology ICT Innovation Technology Transfer Macroeconomic Environment Macroeconomic Stability Country Credit Rating Microeconomic Competitiveness Company Operations and strategy Quality of National Business Environment Business Readiness Usage Component Business Usage General economic background GDP per capita Labour productivity Unemployment rate Inflation rate Real unit labour cost growth Economic Reform Relative price levels and price convergence Prices in the network industries Market structure in the network industries Public procurement Sectoral and ad hoc State aid Capital raised on stock markets Eradicate extreme poverty and hunger Develop a global partnership for development Political, Social and Environmental Government Efficiency Public Finance Fiscal Policy Institutional Framework Business Legislation Societal Framework Public Institutions Index Corruption Contracts and Law Environment Component Index Market Environment Political / Regulatory Infrastructure Government Readiness Government Usage Public Employment Employment rate Employment rate of older workers Gender pay gap Tax rate on low-wage earners balance Accidents at work Social Cohesion Distribution of income (income quintile ratio) Poverty rate before and after social transfers Persistence of poverty Regional cohesion Early school-leavers not in further education or training Long term unemployment Environment Greenhouse gases emissions Energy intensity of the economy Volume of transport relative to GDP Modal split of transport Urban air quality Municipal waste Promote gender equality and empower women Reduce child mortality Improve maternal health Combat HIV/AIDS, malaria, and other diseases Ensure environmental sustainability Education, IC and general Knowledge Base Infrastructure Basic Infrastructure Technological Infrastructure Scientific Infrastructure Health and Environment Education Global Information Technology Networked Readiness Individual Readiness Usage Component Individual Usage Life-long learning Innovation and research Public expenditure on education R&D expenditure Level of Internet access Science and technology doctorates Patents Venture capital Achieve universal primary education 17

18 Kansallinen kilpailukyky WEF (Porter): A nation s prosperity depends on its competitiveness, which is based on the productivity with which it produces goods and services -> economical and business perspective IMD: Competitiveness analyses how nations and enterprises manage the totality of their competencies to achieve prosperity or profit. -> education and intellectual capital perspective Kattaa erilaisia suoritusindikaattoreita kolmelta yhteiskunnan toiminnan alueelta talous ja liiketoiminta yhteiskunnan sosiaaliset, poliittiset ja ympäristötekijät kulttuuri-, koulutus- ja innovaatiotekijät 18

19 Tietopääoma hidden values of individuals, enterprises, institutions, communities and regions that are the current and potential sources of value creation (Bontis 2004,4)..all intangible resources available to a country or a region, that give relative advantage, and which in combination are able to produce future benefits (Andriessen & Stam 2005) Määritelmien taustalla on yhteinen ymmärrys siitä, että tietopääomassa on kyse tiedon ja osaamisen jalostamisesta taloudelliseksi arvoksi 19

20 IC CLASSIFICATIONS Intellectual Capital Human Capital Structural Capital Customer Capital Organizational Capital Skandia Ståhle&Ståhle Navigator 2005 (Edvinsson) 20 Innovation Capital Process Capital

21 National Intellectual Capital Index (NICI) Human capital knowledge, education and competencies of individuals Process Capital Non-human storehouses of knowledge embedded in technological, information and communication systems as represented by its hardware, software, databases, laboratories and organisational structures Market Capital Intellectual capital embedded in national intra-relationships. Represents a country s capabilities and successes in providing attractive, competitive solution to the needs of its international clients. Social intelligence created by laws, market institutions and social networks Renewal Capital Nation s future intellectual wealth, capabilities and actual investments, results of investments in R&D, patents and scientific publications 21

22 Kilpailukyvyn ja tietopääoman integrointi EIS -mallissa Kilpailukyky- että tietopääomavertailut käyttävät samantyyppisiä tilastoja kuvatakseen kansallista kilpailukykyä tai tietopääomaa. Muuttujat ja muuttujaluokat voivat näissä olla samoja, mutta painotuksen vaihtelevat. Kilpailukyvyn näkökulmasta painottuvat taloudelliset ja tietopääoman näkökulmasta osaamiseen liittyvät indikaattorit. Molemmat painottavat teknologista kehitystä kuvaavia indikaattoreita. 22

23 Dynaaminen tietopääoma Dynamic Intellectual Capital -viitekehys (DIC) tuo uuden ulottuvuuden tilastojen käsittelyyn. Sen mukaan todellista uudistumis- ja kilpailukykyä tuottavat eivät ainoastaan erilliset osatekijät vaan ennen kaikkea korkeatasoiset ja erityyppiset toiminta- ja tietoympäristöt. Näillä viitataan paitsi yhteiskunnan rakenteisiin myös toimintaympäristön dynamiikkaan. 23

24 Dynaaminen tietopääoma (jatk.) Uudistumiskykyyn tarvitaan tuotanto- ja kustannustehokkuuteen keskittyviä (mekaaninen) adaptiivista kehitystä, vuorovaikutusta ja kollektiivista oppimista tukevia (orgaaninen) innovatiivisuutta tuottavia rakenteita ja toimintaa (dynaaminen Perustuu olettamukseen, että kaikkien tietoympäristöjen tulee toimia, jotta syntyisi pysyvää kilpailuetua. Tavoitteena on kansallinen uudistumiskyky, joka on välttämätön, että kilpailuetu voitaisiin saavuttaa yhä uudestaan erilaisin keinoin muuttuvissa globaaleissa olosuhteissa. 24

25 Dynaaminen tietopääoma (jatk.) Mekaaniset (fyysiset tai institutionaaliset) rakenteet, jotka tuottavat pysyvyyttä, vakautta ja kustannustehokkuutta Criteria: Reliable and advanced infrastructures Outcome: Sustainability, efficiency Competitive advantage: Asset based Orgaaniset (sosiaaliset ja organisatoriset) rakenteet, jotka tuottavat yhteiskunnan joustavaa sopeutumista kansallisiin ja kansainvälisiin muutoksiin Criteria: Global, national and regional cooperation Outcome: Adaptive renewal Competitive advantage: Action based Dynaamiset (ennakoivat ja uutta luovat) rakenteet, jotka tukevat innovaatioita ja luovaa taloutta Criteria: High level of human capital, structures and strategies for innovation Outcome: Radical renewal Competitive advantage: Strategy based 25

26 Dynaamisen tietopääoman sovellus EIS-malliin EIS-ennakointimallissa tilastomateriaalia jäsennetään ja analysoidaan tieto- ja toimintaympäristöjen mukaan, jolloin saadaan esiin eri indikaattorien muodostama yhteisvaikutus. Mallin avulla saadaan esille sekä vahvuuksia ja heikkouksia että kasvu- tai uhkatekijöitä, jotka eivät pelkän tilastoaineiston avulla tulisi huomioiduiksi. 26

27 Kilpailukyky / Dynaaminen tietopääoma Kaikilla kansallisen kilpailukyvyn mittareilla on yhteneviä piirteitä, jotka ilmenevät niiden yleisestä rakenteesta ja tavasta käsitellä tilastomateriaalia. Ne kaikki sisältävät kolme ulottuvuutta kilpailukyvyn rakentumisen ehtona: Toimivat perusrakenteet ja kattava infrastruktuuri Toiminnan verkottuminen, integroituminen alueellisesti ja globaalisti sekä vuorovaikutus ympäristön ja sidosorganisaatioiden kanssa Toiminnan kehitys, innovaatiotoiminnan rakenne ja tehokkuus. 27

28 Kansallinen kilpailukyky globaalissa ympäristössä Globaalissa liiketoimintaympäristössä kilpailukyvyn edellytykset vaihtelevat kansainvälisten muutosten, kansallisen (aineettoman ja aineellisen) pääoman sekä mahdollisuuksien hyödyntämiskyvyn mukaan. EIS - mallissa kilpailukyky nähdään dynaamiseen tietopääomaan perustuvana kyvykkyytenä. 28

29 Traditionaalisten tietopääomamallien puutteet: systeemiset tekijät Strategian vaikutus Paraskaan tietopääoma ei hyödytä, jos ei toimintaa ja panostuksia kyetä suuntaamaan oikein. Positio Maan sijainti ja suhde ympäristöön vaikuttaa siihen, miten tietopääomaa voidaan hyödyntää Systeeminen tehokkuus Kansakunnan on kyettävä ylläpitämään jatkuvaa uudistumiskykyään, mikä tarkoittaa kolmenlaista suuntautumista: tehokkaita perusrakenteita, sopeutuvaa kehityskykyä ja radikaalia innovatiivisuutta. Kytkeytyminen Kansakunta kykenee hyödyntämään tietopääomaansa vain jos se on kytkeytynyt kansainvälisiin tieto- ja pääomavirtoihin. 29

30 Kansallinen kilpailukyky National competitiveness has no single formula, but is always based on situation and linked with national assets actions strategies. and covers a nation s achievements within business and economy society, politics an environment culture, education and intellectual capital and their connectedness on global national regional levels. 30

31 Uhkatekijöiden tunnistaminen Early Warnings System (EWS) Analyysi, joka mahdollisimman aikaisessa vaiheessa paikantaa klusterin tai toimialan kehitykseen ja kasvuun liittyvän uhkatekijän tai uuden uhan nousun. Yleisesti EWS kuitenkin jakaantuu seuraaviin osatekijöihin: Toimialasta tai klusterista nousevat muuttujat Nousevan teknologian muuttujat Yleiset yhteiskuntamuuttujat EWS -muuttujia, joiden vaikutukset voivat olla tuhoisat, ovat esimerkiksi seuraavat: Markkinoiden nykyisten kasvu-alueiden sisäinen kehitys, tulokehitys, ostovoiman muutokset. Siirtymätalouksien (esim. Kiina, Intia ja Venäjä) poliittinen ja taloudellinen vakaus. Potentiaalisten 3W-markkina-alueiden yleinen kehitys, uhkatekijänä esim. Triple Threath ilmiön laajeneminen Afrikassa tai Afrikasta esimerkiksi Etelä Amerikkaan.[1] Kilpailijat investoivat kehitykseen ennakoitua enemmän tai tuottavat kansallisella tasolla ennakoitua enemmän patentteja. Nousevan teknologian vaikutukset toimialan toimintaympäristöön, tehokkuuteen tai toimialan sisäiseen rakennemuutostarpeeseen. Tällainen muuttuja on esimerkiksi automaation yhdistyminen tekoälyyn ja logistiikkaan sekä niiden vaikutukset. Nykyisten markkinoiden tai markkina-alueiden täyttyminen. Tämä on jokseenkin selvä EWS - muuttuja. Täyttymisen uhka pakottaa esiin joko a) uusia markkina-alueita, b) uusia sovelluksia tai c) uusia tuotteita tai tuoteversioita vanhoille 31

32 Uusien mahdollisuuksien ennakointi -Sensitivity to Weak Signals (SWS) Nousevan teknologian osalta SWS -analyysin tehtävänä on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa paikantaa milloin teknologia muuttuu kaupallisesti merkittäväksi milloin sen käyttöönotto muuttaa merkittävästi taloudellisia rakenteita. Globaalin trendin kohdalla SWS -analyysin tehtävänä on arvioida, milloin trendin aiheuttamat muutokset tai muutospaineet ovat kasvaneet siinä määrin, että siitä seuraa vääjäämättä yhteiskunnallisia tai taloudellisia muutoksia, liiketoimintaa tai uutta teknologiaa. 32

33 Eksponentiaalinen kasvu ja kriittinen piste Kasvu V0 V1 V2 V3 V4 V5 V6 V7 V8 V9 V10 Trendin kriittinen piste 33

34 Seurattavat SWS-muuttujat Seurattavia kansainvälisen tason SWS -muuttujia, joiden yhteisvaikutuksen pohjalta voidaan ennakoida merkittävää muutosta, ovat esimerkiksi: NT tuotekehityspanostus NT investoinnit NT yritysten kannattavuus NT yritysten osuus pörssin arvosta NT yritysten osuus BKT:sta NT yritysten osuus koko maan yrityskannasta Muuttujien merkittävän korkea taso, osuus tai kasvu ennakoi kriittistä pistettä melko luotettavasti 34

35 GLOBAL FLOWS OF FINANCIAL AND INTELLECTUAL CAPITAL Economy Politics Cultures Adaptive renewal Radical Renewal National Competitiveness Financial Capital Structural Capital Human Capital Business and Economy Societal Framework and Politics Culture and Well being Osaamistarpeen ennakoinnin osatekijät 35

36 GLOBAL FLOWS OF FINANCIAL AND INTELLECTUAL CAPITAL Economy Politics Cultures Connectedness National Competitiveness Business and Economy Societal Framework and Politics Culture and Well being Adaptive renewal Radical Renewal Financial Capital & Natural Resources Structural Capital Human Capital Early Warning System & Sensitivity to Weak Signals Social and political trends Economical trends Cultural and sience based trends GLOBAL TRENDS 36 Osaamistarpeen ennakoinnin osatekijät

37 GLOBAL FLOW S OF FINANCIAL AND INTELLECTUAL CAPITAL Econom y Politics Cultures Connectedness National Competitiveness Business and Econom y Societal Framework and Politics Culture and W ell being Adaptive renewal Radical Renewal Financial Capital & Natural Resources Structural Capital Hum an Capital Ea rly W a rning S yste m & S e nsitivity to W e a k S igna ls Social and political trends Econom ical trends Cultural and sience based tre n d s GLOBAL TRENDS Osaamistarpeen ennakoinnin osatekijät 37

38 EIS -Ranking based sovellus Kilpailukykyvyn Yhteiskuntakehityksen Tietopääoman Suomen IMD / WEF sijoitukset IMD muuttujat Arvioidaan, mihin toimintaympäristöön muuttuja kuuluu Mekaaninen Orgaaninen Dynaaminen Toimintaympäristöt Perusrakenteet Verkostoituminen Kehitystoiminta Perustoiminnot Integroituminen Innovointi Valintaperuste - 5 vahvinta / heikointa - luokitellaan kaikki Yhteiskunnan ja talouden perusrakenteet Vakaa talouskehitys Radikaalin kasvun mahdollisuus Osaamistarpeen ennakoinnin osatekijät 38

39 EIS -sovellus Kilpailukykyvyn Yhteiskuntakehityksen Tietopääoman IMD / WEF Muu luotettava arviointi (eism. World Bank) IMD ja WEF Arvioidaan, mihin toimintaympäristöön muuttuja kuuluu Mekaaninen Orgaaninen Dynaaminen Toimintaympäristöt Perusrakenteet Verkostoituminen Kehitystoiminta Perustoiminnot Integroituminen Innovointi Valintaperuste - 5 vahvinta / heikointa - luokitellaan kaikki Sijoitetaan EIS malliin Business and Economy Societal Framework and Politics Culture and Well being Financial Capital & Natural Resources Social and Structural Capital Human Capital Sijoitetaan EIS malliin Economical trends 39 Social and Ståhle&Ståhle political 2005 trends Technological

40 EIS -sovellus Kilpailukykyvyn Yhteiskuntakehityksen Tietopääoman Suomen IMD sijoitukset IMD muuttujat Arvioidaan, mihin toimintaympäristöön muuttuja kuuluu Mekaaninen Orgaaninen Dynaaminen Toimintaympäristöt Perusrakenteet Verkostoituminen Kehitystoiminta Perustoiminnot Integroituminen Innovointi Valintaperuste - 5 vahvinta / heikointa - luokitellaan kaikki Yhteiskunnan ja talouden perusrakenteet Vakaa talouskehitys Radikaalin kasvun mahdollisuus Sijoitukset Business and Economy Societal Framework and Politics Culture and Well being Financial Capital & Natural Resources Social and Structural Capital Human Capital Trendit Economical trends Social and political trends Cultural and sience based Pääluokat Toimintaympäristöt Osaamistarpeen ennakoinnin osatekijät 40

41 EIS -Ranking based sovellus Kilpailukykyvyn Yhteiskuntakehityksen Tietopääoman Suomen IMD / W EF sijoitukset IMD muuttujat Arvioidaan, mihin toimintaympäristöön muuttuja kuuluu Mekaaninen Orgaaninen Dynaaminen Toimintaympäristöt Perusrakenteet Verkostoituminen Kehitystoiminta Perustoiminnot Integroituminen Innovointi Valintaperuste - 5 vahvinta / heikointa - luokitellaan kaikki Yhteiskunnan ja ta loude n perusrakenteet Vakaa ta louske hitys Radikaalin kasvun mahdollisuus Sijoitetaan EIS malliin / Vahvuudet Business and Economy GDP per capita 15 Consumer price inflation 3 current account balance (% of GDP) 12 Direct investment stocks inw ard - real grow th 14 Relocation of services (not threath to economy) 6 Sijoitetaan EIS malliin / Heikkoudet Business and Economy Direct investment flows abroad (% of GDP) 59 Direct investment flows abroad US$ billions 59 Employment - growth Estimates (% change) 53 Employment 50 GDP (PPP) Estimates 49 Osaamistarpeen ennakoinnin osatekijät 41

42 Muunnetaan vahvuudet % / 100 vahvin Business and Economy Vahvuus % GDP per capita 76 Consumer price inflation 96 current account balance (% of GDP) 81 Direct investment stocks inward - real growth 78 Relocation of services (not threath to economy) 91 Muunnetaan heikkoudet % / 100 heikoin Business and Economy Heikkous % Direct investment flows abroad (% of GDP) 98 Direct investment flows abroad US$ billions 98 Employment - growth Estimates (% change) 88 Employment 83 GDP (PPP) Estimates 81 Osaamistarpeen ennakoinnin osatekijät 42

43 Muunnetaan vahvuudet % / 100 vahvin % Busine ss a nd Economy GDP per capita 76 Consumer price inflation 96 current account balance (% of GDP) 81 Direct investment stocks inward - real growth 78 Relocation of services (not threath to economy) 91 Muunnetaan heikkoudet % / 100 heikoin % Busine ss a nd Economy Direct investment flows abroad (% of GDP) 98 Direct investment flows abroad US$ billions 98 Employment - grow th Estimates (% change) 88 Employment 83 GDP (PPP) Estimates 81 EIS-mallissa vahvuudet ja heikkoudet muutettu prosenteiksi 43

44 Yhteenveto vahvuuksita Yhteiskunnan ja talouden perusrakenteet Vakaa talouskehitys Radikaalin kasvun mahdollisuus Vahvuudet Business and Economy Societal Framework and Politics Culture and Well being Financial Capital & Natural Resources Social and Structural Capital Human Capital Nousevat trendit Economical trends Social and political trends Cultural and sience based Yhteenveto heikkouksista Yhteiskunnan ja talouden perusrakenteet Vakaa talouskehitys Radikaalin kasvun mahdollisuus Heikkoudet Business and Economy Societal Framework and Politics Culture and Well being Financial Capital & Natural Resources Social and Structural Capital Human Capital Laskevat trendit Economical trends Social and political trends Cultural and sience based Osaamistarpeen ennakoinnin osatekijät 44

45 Sijoitus / Ranking EWS SWS Nyt Hyvä EWS: Hyvä sijoitus heikkenee Selvästi hyvä ei SWS Huono Selvästi huono ei EWS SWS: Huono sijoitus vahvistuu Heikkenee Vahvistuu Kehityssuunta / Trendi EWS ja SWS 45

46 EWS ja SWS osana kilpailukyvyn vahvuus- ja kasvualueiden seurantaa Ranking Vahvat muuttujat Kilpailukyvyn vahvuusalue Heikot muuttujat Kilpailukyvyn kasvualue EWS: Vahvuusalue heikkenee Early Warning Sensitivity to Weak Signal SWS: Kasvualue vahvistuu Heikko tai Vahva tai Ranking Heikkenee Vahvistuu Trendi EWS ja SWS kilpailukyvyn nykyisten vahvuusalueiden mukaan 46

47 EWS ja SWS osana toimintaympäristöjen kilpailukyvyn seurantaa Muuttujat Talouden ja yhteiskunnan perusrakenteet Early Warning EWS Radikaalia kasvua mahdollistavat Muuttujat SWS Weak Signal Heikko tai Vahva tai Ranking Heikkenee Vahvistuu Trendi EWS ja SWS osana toimintaympäristöjen kilpailukyvyn seurantaa 47

48 Kansallinen kilpailukyky EWS Globaalit trendit Yhteiskunnalliset muutokset Klusterin kehitysennuste Osaamistarpeen ennuste Nousevat teknologiat Toimialan kehitysennuste SWS Kansallinen tietopääoma Osaamistarpeen ennakoinnin osatekijät 48

49 EIS osaamisen ennakointimalli Indikaattoripohjainen perusta Globaalit muutostrendit Nykytilaa kuvaavat indikaattorit 1. asiantuntija-delfoi: yhteiskunnan asiantuntijoita ja vaikuttajia Analysoi globaaleja trendejä ja ranking-indikaattorien painotuksia Tekee johtopäätöksiä 2. asiantuntija-delfoi: koulutuksen asiantuntijoita Analysoi 1. asiantuntijaryhmän johtopäätöksiä Analysoi toimiala- / klusterikohtaista tilaa ja niiden trendejä Soveltaa osaamistarpeisiin Vertaa / tekee korjaavia ennusteita olemassa oleviin ennusteisiin 49

50 EIS-toimintamalli Globaalit trendit Kansalliset vaikuttajat Koulutuksen asiantuntijat Toimialojen Trendit (kansalliset) Kilpailukykyindikaattorit delfoi delfoi Kansallisen Osaamisen Sisältö Taso (tilastot) 50

51 Koulutuksen asiantuntija-delfoin materiaalilähteet Muutokset ja nykyiset kasvuennusteet Tilastokeskus, stat.fi Opetusministeriö, opm.fi, minedu.fi KTM, ktm.fi Valtiovarainministeriö, vm.fi Työministeriö, mol.fi Toimialaliitot Ammattiliitot Työnantajaliitot Yritykset 51