Marimekko 60 vuotta! SISÄLLYS

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2011

2

3 VUOSI Marimekko 60 vuotta! Marimekko on suomalainen tekstiili- ja vaatetusalan designyritys, joka tunnetaan ennen kaikkea omaleimaisista kuvioista ja väreistä. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa korkealuokkaisia kodintavaroita sisustustekstiileistä astioihin sekä vaatteita, laukkuja ja muita asusteita. Kun Marimekko vuonna 1951 perustettiin, sen ennennäkemättömät painokankaat antoivat sille vahvan ja ainutlaatuisen identiteetin. Vuonna 2011 takana oli 60 vuotta rikasta Marimekko-elämää. Merkkivuotta juhlittiin usein erilaisin tapahtumin Suomessa ja yhtiön tärkeimmillä kansainvälisillä markkina-alueilla. Vuonna 2011 Marimekko-tuotteiden brändimyynti oli noin 170 miljoonaa euroa ja yhtiön liikevaihto 77 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa Marimekko-myymälöitä oli 90. Tuotteita myydään noin 40 maassa. Yhtiön keskeisiä markkinoita ovat Pohjois-Amerikka, Pohjois-Eurooppa ja Aasian-Tyynenmeren alue. Konsernin palveluksessa on noin 430 henkeä. Yhtiön osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä SISÄLLYS Toimintakertomus ja tilinpäätös tilikaudelta Hallituksen toimintakertomus Voitonjakoesitys Konsernitilinpäätös, IFRS Konsernitase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Emoyhtiön tase Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön rahavirtalaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Konsernin tunnusluvut Osake ja osakkeenomistajat Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Hallinnointiperiaatteet Hallitus ja johto Tietoa osakkeenomistajille Marimekko Oyj Puusepänkatu Helsinki Puh info@marimekko.fi Kannen kuva: Helsinki-Helsingfors, Per-Olof Nyström, 1952/2010

4 2 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA Hallituksen toimintakertomus VUOSI 2011 LYHYESTI Vuonna 2011 Marimekko-konsernin liikevaihto nousi kansainvälisen myynnin kasvun vetämänä 5,7 % ja oli 77,4 miljoonaa euroa (73,3 miljoonaa euroa). Kansainvälinen myynti nousi 25,9 % ja oli 27,7 miljoonaa euroa (22,0 miljoonaa euroa). Myynti Suomessa sen sijaan laski 3,0 % ja oli 49,7 miljoonaa euroa (51,3 miljoonaa euroa). Marimekko-tuotteiden brändimyynti 1 kasvoi 12,6 % ja oli 168,6 miljoonaa euroa (149,7 miljoonaa euroa). Liikevoitto laski odotetusti ja oli 3,5 miljoonaa euroa (8,2 miljoonaa euroa). Tulosta rasittivat jakelustrategian mukaiset muutokset jälleenmyyntikentässä, kampanjatoimitusten merkittävä vähentäminen sekä huomattavat kansainvälistymiseen tehdyt panostukset. Tilivuoden voitto verojen jälkeen oli 2,8 miljoonaa euroa (6,1 miljoonaa euroa) ja osakekohtainen tulos 0,35 euroa (0,76 euroa). Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 jaetaan osinkoa 0,55 euroa (0,55 euroa) osakkeelta. MARKKINAKATSAUS Maailmantaloudessa yleinen epävarmuus jatkuu vuonna Euroopan valtioiden vakava lainakriisi on edelleen keskeisin uhka, joka voi kääntää globaalin talouskehityksen selvästi heikompaan suuntaan. Euroopan odotetaankin olevan nollakasvun tuntumassa. Vaikka maailmantalouden ennakoidaan kasvavan Aasian maiden vetämänä lähes kolme prosenttia ja uusimmat tiedot USA:n taloudesta ovat varovaisen myönteisiä, voi epävarmuus vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen kaikilla markkinoilla. Suomessa tämänhetkinen suhdannetilanne on jonkin verran keskimääräistä heikompi eikä merkkejä talouden kehityksestä parempaan suuntaan ole nähtävissä. Seuraavan puolen vuoden näkymät ovat vaisut ja yleisesti suhdanteiden odotetaan heikkenevän edelleen. Kaupan alan myynnin kasvusta ennustetaan hidasta. (Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Suhdannebarometri, helmikuu 2012) Kaupan liiton mukaan vähittäiskaupassa päästäneen puolen prosentin kasvuun (Kaupan liitto, Kaupan näkymät ). Vuonna 2011 Suomen vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi 2,4 % (Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja 2011, joulukuu). Vaatteiden vähittäismyynti (ilman urheiluvaatteita) nousi 1,6 % (Tekstiili- ja Muotialat TMA). Naisten vaatteiden myynti kasvoi 1,5 % ja miesten vaatteiden 3,4 %. Lasten vaatteiden myynti laski 0,7 %. Laukkujen myynti kasvoi 5,9 %. Tammi-marraskuussa 2011 vaatteiden (SITC 84) vienti nousi 20 % ja tuonti 16 %; tekstiilien (SITC 65) vienti kasvoi 5 % ja tuonti 9 % (Tullihallitus, kuukausikatsaus, marraskuu 2011). LIIKEVAIHTO Vuonna 2011 Marimekko-konsernin liikevaihto nousi kansainvälisen myynnin kasvun vetämänä 5,7 % ja oli 77,4 miljoonaa euroa (73,3 miljoonaa euroa). Suomessa liikevaihto laski 3,0 % ja oli 49,7 miljoonaa euroa (51,3 miljoonaa euroa). Vähittäismyynti nousi 6,5 %; myyntiä lisäsivät vuoden aikana avatut uudet myymälät. Vertailukelpoinen vähittäismyynti kasvoi 4,1 %. Tukkumyynti puolestaan laski 16,0 %. Jakelustrategian mukaiset muutokset jälleenmyyntikentässä sekä kampanjatoimitusten merkittävä vähentäminen laskivat tukkumyyntiä. Kansainvälinen myynti kasvoi 25,9 % ja oli 27,7 miljoonaa euroa (22,0 miljoonaa euroa). Myynti nousi voimakkaasti Aasian-Tyynenmeren alueella, 49,3 %, ja Keski- ja Etelä-Euroopassa, 27,4 %, pääasiassa tukkumyynnin hyvän kehityksen johdosta. Loppuvuonna 2010 sekä vuonna 2011 avautuneet uudet myymälät lisäsivät myyntiä merkittävästi. Pohjois- Amerikassa myynti kasvoi vahvasti, 24,6 %, New Yorkin lippulaivamyymälän ennakoitua paremman myynnin ja uusien Crate and Barrelin avaamien Marimekko-shop-in-shopien ansiosta. Laskutusvaluutassa mitattuna (pääosin Yhdysvaltain dollari) kasvua Pohjois- Amerikassa kertyi noin 33 %. Skandinaviassa myynti kasvoi 6,6 %. Kansainvälisen myynnin osuus konsernin liikevaihdosta oli 35,8 % (30,0 %). Brändimyynnistä 47,5 % (44,9 %) kertyi ulkomailta. Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain oli seuraava: Suomi 64,2 %, Skandinavia 9,7 %, Keski- ja Etelä-Eurooppa 8,6 %, Pohjois-Amerikka 6,5 % ja Aasian-Tyynenmeren alue 11,0 %. Tuotelinjoittain konsernin liikevaihto jakautui seuraavasti: vaatetus 36,6 %, sisustus 43,9 % ja laukut 19,5 %. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN Suomi Vuonna 2011 myynti Suomessa laski 3,0 % ja oli 49,7 miljoonaa euroa (51,3 miljoonaa euroa). Marimekon vähittäismyynti eli omien kotimaanmyymälöiden myynti nousi 6,5 %. Myyntiä kasvattivat vuoden viimeisellä neljänneksellä avatut kolme myymälää. Vertailukelpoinen myynninkasvu omissa myymälöissä oli 4,1 %. Tukkumyynti laski 16,0 %. Tämä johtui osittain jälleenmyyntikentässä tapahtuneista jakelustrategian mukaisista muutoksista. Strategian mukaan yhtiölle tärkeissä kaupungeissa sijaitsevat myymälät ovat pääsääntöisesti yhtiön omia. Viisi jälleenmyyjäomisteista Marimekko-myymälää suljettiin vuoden kolmannella neljänneksellä. Tilalle

5 VUOSI 2011 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 3 avatut kaksi omaa myymälää aloittivat toimintansa lokakuussa. Tukkumyynnin laskuun vaikutti lisäksi se, että yksittäisistä kampanjatoimituksista kertyneet myyntitulot olivat hyvin vähäisiä edellisvuoteen verrattuna. Hintavetoisia kampanjoita vähentämällä pyritään parantamaan keskimääräistä myyntikatetta ja brändin hinnoitteluvoimaa entisestään. Edellä mainitut tekijät vaikuttivat etenkin sisustustuotteiden myyntiin, joka laski jonkin verran. Vaatteiden ja laukkujen myynti nousi aavistuksen. Skandinavia Skandinaviassa (ent. muut Pohjoismaat) myynti kasvoi 6,6 % ja oli 7,5 miljoonaa euroa (7,0 miljoonaa euroa). Vuoden kolmannella neljänneksellä avattiin omat myymälät Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Marimekon ensimmäinen oma vähittäismyymälä Oslossa avautui lokakuussa. Kuluttajien ostokäyttäytyminen oli varovaista kaikissa maissa. Erityisen selvästi tämä oli nähtävissä Tanskassa, jossa yleinen epäluottamus maan talouskehitystä ja johtoa kohtaan kasvoi. Ilman myymäläavauksia myynnin kehitys Skandinaviassa olisi ollut huomattavasti heikompaa. Vaatteiden ja laukkujen myynti kasvoi jonkin verran; sisustustuotteiden myynti oli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Keski- ja Etelä-Eurooppa Keski- ja Etelä-Euroopassa (ent. muu Eurooppa) liikevaihto nousi 6,7 miljoonaan euroon, mikä oli 27,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin (5,2 miljoonaa euroa). Kaikkien tuotelinjojen myynti kasvoi. Myynti veti hyvin etenkin Saksassa, Belgiassa ja Isossa- Britanniassa. Osa myynnin kasvusta tuli loppuvuonna 2010 avatun Berliinin-myymälän liikevaihdosta. Marimekon toinen oma vähittäismyymälä Lontoossa avattiin joulukuun alussa. Myös Ranskassa ja Italiassa myynnin kehitys oli positiivista. Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikassa liikevaihto kasvoi 24,6 % ja oli 5,0 miljoonaa euroa (4,0 miljoonaa euroa). Laskutusvaluutassa mitattuna (pääosin Yhdysvaltain dollari) kasvua kertyi noin 33 %. Laukkujen myynti kasvoi erittäin voimakkaasti, mutta myös vaatteiden ja sisustustuotteiden myynti kasvoi hyvin. Merkittävä osa kasvusta tuli lokakuun alussa New Yorkissa avatun lippulaivamyymälän liikevaihdosta. Loppuvuonna 2010 ja vuoden 2011 aikana Yhdysvalloissa avattujen seitsemän Marimekkoshop-in-shopin ostot lisäsivät myös myyntiä. Näistä viimeisin avattiin lokakuussa Miamin alueella. Aasian-Tyynenmeren alue Aasian-Tyynenmeren alueella (ent. muut maat) liikevaihto kasvoi erittäin hyvin, 49,3 %, ja oli 8,5 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa). Vahva myynninkasvu lisää uskoa kasvavaan kiinnostukseen yhtiön tuotteita kohtaan tällä markkina-alueella. Vuonna 2011 alue nousi yhtiön toiseksi suurimmaksi markkinaksi, ohi Skandinavian. Sisustustuotteiden myynti nousi vahvasti, ja myös laukkujen myynti kasvoi jonkin verran. Erityisen voimakasta oli vaatemyynnin kasvu uusien mallistojen saaman positiivisen vastaanoton ansiosta. Liikevaihtoa kasvattivat osaltaan myös uuden Japanin-myymälän avausostot sekä loppuvuonna 2010 avatun Soulin-myymälän ostot. TULOS Vuonna 2011 konsernin liikevoitto laski odotetusti ja oli 3,5 miljoonaa euroa (8,2 miljoonaa euroa). Voitto verojen jälkeen oli 2,8 miljoonaa euroa (6,1 miljoonaa euroa) ja tulos osaketta kohden 0,35 euroa (0,76 euroa). Liikevaihto (milj. euroa) Liikevoitto (milj. euroa) Voitto verojen jälkeen (milj. euroa) Liikevoitto (% liikevaihdosta) Arvio Marimekko-tuotteiden myynnistä kuluttajahinnoin mitattuna. Brändimyynti lasketaan lisäämällä yhtiön oman vähittäiskaupan liikevaihtoon muiden jakelijoiden arvioitu Marimekko-tuotteiden vähittäismyyntiarvo. Arvio on epävirallinen ja perustuu Marimekon toteutuneeseen tukkumyyntiin näille jakelijoille, eikä se sisällä arvonlisäveroa. Tunnuslukua ei tilintarkasteta.

6 4 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Jakelustrategian mukaiset muutokset jälleenmyyntikentässä sekä kampanjatoimitusten merkittävä vähentäminen heikensivät liikevoittoa. Myös huomattavat panostukset kansainvälistymiseen etenkin Yhdysvalloissa pienensivät tulosta. Lisäksi kasvaneet henkilöstö- ja markkinointikulut, kohonneet raaka-ainekustannukset ja yleisen kustannustason nousu heikensivät kannattavuutta. Tulosta puolestaan paransi myynnin erittäin hyvä kehitys Aasian-Tyynenmeren alueella. Myös Suomen-vähittäismyynnin vertailukelpoinen kasvu sekä kotimaassa ja ulkomailla avattujen myymälöiden tuoma myynninlisäys vahvistivat tulosta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tuloskehityksessä nähtiin selvä käänne parempaan. Markkinointiin käytettiin vuoden aikana 4,1 miljoonaa euroa (3,3 miljoonaa euroa) eli 5,3 % (4,6 %) konsernin liikevaihdosta. Konsernin poistot kasvoivat merkittävien investointien seurauksena 2,2 miljoonaan euroon (1,5 miljoonaa euroa), joka oli 2,9 % (2,0 %) liikevaihdosta. Nettorahoitustuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa (0,05 miljoonaa euroa) eli 0,2 % (0,1 %) liikevaihdosta. INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 9,2 miljoonaa euroa (1,5 miljoonaa euroa) eli 11,9 % (2,1 %) liikevaihdosta. Tähän sisältyvät muun muassa noin 1,5 miljoonan euron painokoneinvestointi ja siihen liittyvät tilojen muutostyöt, noin miljoonan euron verkkokauppahanke, uusien myymälätilojen rakentaminen ja kalustehankinnat sekä tietojärjestelmien hankinnat ja kehittäminen. Marimekko tiedotti helmikuussa 2011 investoivansa uuteen painokoneeseen ja kaavionvalmistuslaitteistoon yhtiön kangaspainossa Helsingissä. Uusi painokone otettiin käyttöön lokakuussa ja kaavionvalmistuslaitteisto tammikuussa Investoinnin myötä kangaspainon tuotantokapasiteetti nousi kolminkertaiseksi aiempaan verrattuna; lisäkapasiteetti otetaan käyttöön vaiheittain. Investoinnilla varauduttiin vastaamaan suurempaan kysyntään pitkällä aikavälillä, vähennettiin riippuvuutta yhdestä painokoneesta ja lisättiin tuotekehitysmahdollisuuksia. Yhtiö kertoi maaliskuussa rakentavansa kansainvälisen verkkokaupan. Sen ensimmäinen vaihe valmistui heinäkuussa, kun kaupankäynti aloitettiin Yhdysvalloissa. Verkkokauppa täydentää olemassa olevia jakelukanavia ja on osa yhtiön kasvustrategiaa Pohjois- Amerikassa. Suomessa verkkokauppa avataan vuoden 2012 aikana, ja tavoitteena on laajentaa toimintaa myöhemmin eri maihin vaiheittain. MARIMEKON LAAJENTUMINEN JA MUUTOKSET MYYMÄLÄ- VERKOSTOSSA Yhtiö elää voimakasta kansainvälistymisvaihetta. Vuoden 2011 aikana avattiin yhteensä 17 uutta Marimekkomyymälää ja -shop-in-shopia 2. Myymälöistä kahdeksan oli yhtiön omia. Uusia myymälöitä avattiin kaikilla yhtiön päämarkkina-alueilla. Pohjois-Euroopassa keskityttiin pitkälti laajentamaan myymäläverkostoa Marimekolle tärkeiden maiden pääkaupungeissa; tilivuonna avautui yhdeksän uutta myymälää. Suomessa avattiin kolme omaa myymälää ja kaksi jälleenmyyjäomisteista Marimekko-myymälää. Lisäksi Helsingin-lippulaivamyymälä uudistui täysin ja muutti uusiin tiloihin helmikuussa. Skandinaviassa avautui kolme omaa myymälää: Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa. Lontoossa avattiin yhtiön toinen oma myymälä. New Yorkissa avattu oma lippulaivamyymälä oli vuoden myymäläavauksista merkittävin. Fifth Avenuen ja Broadwayn risteyksessä sijaitseva myymälä sai erinomaisen vastaanoton, ja sen myynti ylitti yhtiön odotukset. Yhdysvalloissa toteutettiin tilivuoden aikana myös muita merkittäviä laajentumishankkeita. Marimekon pitkäaikainen yhteistyökumppani Crate and Barrel avasi sisustusliikkeissään kuusi Marimekko-shop-in-shopia, New Yorkissa, Bostonissa, Chicagossa, Los Angelesissa, San Franciscossa ja Miamissa. Lisäksi Crate and Barrel avasi verkkokaupassaan Marimekkotuotteisiin erikoistuneen osaston. Marimekko avasi Yhdysvalloissa myös oman verkkokaupan heinäkuussa. Aasian-Tyynenmeren alue nousi vuonna 2011 Marimekon toiseksi suurimmaksi markkinaksi, ohi Skandinavian. Vahva myynninkasvu lisäsi uskoa kasvavaan kiinnostukseen yhtiön tuotteita kohtaan tällä markkina-alueella. Japanissa avautui yksi jälleenmyyjävetoinen Marimekko-myymälä. Tilivuoden aikana myymäläverkostossa tehtiin myös muita jakelustrategian mukaisia muutoksia, jotka johtivat 11 jälleenmyyjäomisteisen Marimekko-myymälän sulkemiseen. Näistä yhdeksän sijaitsi Suomessa, yksi Ruotsissa ja yksi Yhdysvalloissa. Lisäksi Cambridgessa sijaitsevan jälleenmyyjävetoisen myymälän liiketoiminta siirtyi Marimekon omistukseen. Vuoden 2011 lopussa Marimekkomyymälöitä ja -shop-in-shopeja oli 90 (84). Näistä omia vähittäismyymälöitä oli 37 (28). OMAVARAISUUS JA RAHOITUS Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden päättyessä 67,2 % (78,8 % ). Rahavaroilla vähennettyjen korollisten velkojen suhde omaan pääomaan (gearing) oli 10,2 %, kun se

7 VUOSI 2011 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 5 edellisvuoden lopussa oli -28,2 %. Konsernin rahoitusvelat olivat vuoden päättyessä 4,9 miljoonaa euroa (0 euroa). Tilivuoden lopussa konsernin rahavarat olivat 1,6 miljoonaa euroa (9,7 miljoonaa euroa). OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT Osake ja osakepääoma Marimekko Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä toimialaryhmässä kulutustavarat. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus. Tilivuoden päättyessä yhtiön kaupparekisteriin merkitty täysin maksettu osakepääoma oli euroa ja osakkeiden lukumäärä kappaletta. Osakkeiden vaihto Vuoden 2011 aikana Marimekon osakkeita vaihdettiin yhteensä kappaletta eli 13,7 % yhtiön koko osakekannasta. Osakkeiden yhteenlaskettu vaihtoarvo oli euroa. Osakkeen alin kurssi oli 9,62 euroa, ylin 15,90 euroa ja keskikurssi 12,97 euroa. Vuoden lopussa osakkeen päätöskurssi oli 9,88 euroa. Yhtiön markkina-arvo oli euroa ( euroa ). Osakeomistus Vuoden 2011 lopussa Marimekolla oli arvo-osuusrekisterin mukaan (6 673) osakkeenomistajaa. Osakkeista oli hallintarekisterissä 13,6 % (15,0 %) ja ulkomaalaisten omistuksessa 15,9 % (15,9 %). Suomalaiset osakkeenomistajat jakautuivat ryhmiin seuraavasti: kotitaloudet 35,1 %, yritykset ja asuntoyhteisöt 17,5 %, julkisyhteisöt 14,9 %, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,6 %, rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1,5 %. Vuoden päättyessä yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan suorassa tai välillisessä omistuksessa oli ( ) osaketta eli 14,3 % (13,5 %) yhtiön osakepääomasta ja osakkeiden edustamasta äänivallasta. Tilivuoden päättyessä hallituksella ei ollut voimassa olevia valtuuksia osakeanteihin, ei optio- eikä vaihtovelkakirjalainoihin eikä omien osakkeiden ostoon tai luovuttamiseen. Marimekko Oyj ei omista omia osakkeitaan. Yhtiö ei ole tehnyt eikä sen tiedossa ole yhtiön osakkeita koskevia osakassopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla olisi sovittu yhtiön omistuksesta tai äänivallan käytöstä. Lisätietoja osakeomistuksesta on kohdassa Osake ja osakkeenomistajat sivuilla Liputukset SEB Asset Management S.A:n osuus Marimekko Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä laski 2,05 %:iin eli osakkeeseen osakelainan johdosta ja palautui 5,77 %:iin eli osakkeeseen osakelainan päättyessä HENKILÖSTÖ Vuonna 2011 konsernin henkilöstön määrä kasvoi 11,9 %. Tilivuoden aikana henkilöstöä oli keskimäärin 402 (376). Vuoden lopussa henkilökuntaa oli 434 (388), joista 63 (26) työskenteli ulkomailla. Henkilöstömäärää kasvattivat erityisesti Yhdysvaltain-maaorganisaation toiminnan kehittäminen, oman lippulaivamyymälän avaaminen New Yorkissa sekä myymäläverkoston laajeneminen Pohjois-Euroopassa. Henkilöstön palkat ja palkkiot olivat yhteensä 16,4 miljoonaa euroa (14,1 miljoonaa euroa). Henkilöstöä myös vähennettiin vuoden aikana. Marimekko Oyj:n tytäryhtiössä Marimekko Tuotanto Oy:ssä käytiin keväällä 2011 Bruttoinvestoinnit (milj. euroa) Omavaraisuusaste (%) Henkilöstö keskimäärin Sisältää Marimekon omat vähittäismyymälät, jälleenmyyjäomisteiset Marimekko-myymälät (ent. konseptimyymälät) sekä yli 30 m 2 :n suuruiset shop-in-shopit.

8 6 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS yhteistoimintaneuvottelut, jotka liittyivät Helsingin Herttoniemessä sijaitsevien varastotoimintojen uudelleenjärjestelyyn. Varastotoimintojen tehostaminen ja niiden keskittäminen yhteen paikkaan johtivat 11 työtehtävän päättymiseen. Marimekon uusi henkilöstöjohtaja aloitti tehtävässään tammikuussa. Vuoden aikana panostettiin erityisesti HR-prosessien ja -työkalujen kehittämiseen, rekrytointimenetelmien tehostamiseen ja esimiestyön tukemiseen. Laaja myynnin ammattitutkintoon johtava koulutus jatkui uuden ryhmän aloittaessa syksyllä. Vuonna 2011 panostettiin myös IT- ja kielikoulutukseen, jolla pyritään edesauttamaan työtehtävien entistä sujuvampaa hoitamista kansainvälisessä toimintaympäristössä. Syksyllä toteutettiin vuotuinen henkilöstötyytyväisyystutkimus, jonka vastausprosentti oli erittäin hyvä, 88. Kokonaistulokset olivat hyvin myönteiset. Tutkimuksen mukaan henkilöstön luottamus johdon visioihin ja yhtiön tulevaisuuteen oli poikkeuksellisen korkealla tasolla verrattuna muihin palvelutuotanto-organisaatioihin (vertailunormi). Myös sisäinen organisaatiokuva oli hyvin positiivinen; neljä viidestä marimekkolaisesta oli valmis suosittelemaan yhtiötä työnantajana. Eniten kehitettävää oli eri yksiköiden välisessä yhteistyössä ja esimiesvalmiuksissa. Vuonna 2011 henkilökunnan tulovaihtuvuus oli 24,4 % ja lähtövaihtuvuus 13,8 %. YMPÄRISTÖ, TERVEYS JA TURVALLISUUS Ympäristö Ympäristön ja luonnon huomioon ottaminen kuuluu kiinteästi Marimekon liiketoimintaan. Merkittävä osa yhtiön ympäristöä koskevasta liiketoiminnan valvonnasta perustuu lakiin ja muihin määräyksiin. Herttoniemen-kangaspainolla on voimassa oleva ympäristölupa, ja tuotanto on järjestetty sen edellyttämällä tavalla. Marimekon tuotannossa syntyvät jätteet käsitellään ja lajitellaan asianmukaisesti. Tuotannon ja muun liiketoiminnan ympäristövaikutusten seurantaa varten toimintatapoja kehitetään ja tuotteisiin käytettäviä materiaaleja testataan säännöllisesti. Alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit velvoitetaan sopimuksissa sitoutumaan ympäristövastuun kantamiseen. Yhtiön toiminnassa pyritään säästämään energiaa kehittämällä tuotantomenetelmiä, investoimalla energiatehokkaisiin koneisiin ja laitteisiin sekä seuraamalla energiankulutusta. Terveys ja turvallisuus Marimekon työturvallisuutta ja työyhteisöllistä hyvinvointia seurataan ja kehitetään yhteistyössä työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon palvelut ostetaan ulkopuoliselta lääkäriasemalta tai paikalliselta terveyskeskukselta. Työterveyshuolto keskittyy sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä henkilöstön työkyvyn ja työpaikan yhteisöllisen hyvinvoinnin seurantaan. Työsuojelutoimikunta tekee työturvallisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvää selvitystyötä, ohjeistaa ja järjestää koulutusta. Tilivuonna 2011 Marimekon henkilöstön sairauspoissaoloprosentti teoreettisesta säännöllisestä työajasta oli koko konsernissa 3,8. Vuonna 2011 jatkettiin pitkäjänteistä yhteiskuntavastuun hallintajärjestelmän rakentamista. Lähivuosien painopistealueiksi on määritetty hankinnat ja suunnittelu. Marimekko raportoi ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioista laajemmin vuosikertomuksessaan sekä tiivistelmänä osavuosikatsauksissa. Raportoinnin viitekehyksenä sovelletaan Global Reporting Initiativen (GRI) G3-ohjeistoa. TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Marimekon tuotesuunnittelu- ja kehityskustannukset liittyvät mallistosuunnitteluun. Suunnittelukustannukset kirjataan kuluihin. HALLINTO Hallitus, johto ja tilintarkastajat Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain Marimekko Oyj:n hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 4 7 varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat kaikki Marimekko-konsernin toiminnan kannalta merkittävimmät asiat. Näitä ovat muun muassa strategisten suuntaviivojen, budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen sekä merkittävistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista päättäminen. Yhtiöjärjestyksessä ei ole annettu hallitukselle eikä toimitusjohtajalle tavanomaisesta poikkeavia toimivaltuuksia. Yhtiöjärjestyksen muuttamista ja osakepääoman korottamista koskevat päätökset tehdään voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten perusteella. Yhtiökokous valitsi yhtiön hallitukseen kuusi jäsentä. Hallitukseen valittiin uudelleen Ami Hasan, Mika Ihamuotila, Joakim Karske ja Pekka Lundmark sekä uusina jäseninä Elina Björklund ja Arthur Engel. Puheenjohtajana toimii Pekka Lundmark ja varapuheenjohtajana Mika Ihamuotila. Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajan palkkio on euroa vuodessa ja muiden jäsenten euroa vuodessa. Lisäksi

9 VUOSI 2011 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 7 yhtiökokous päätti, ettei Marimekko Oyj:n toimitusjohtajalle makseta hallituksen jäsenyydestä palkkiota. Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta. Toimitusjohtajan tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa. Marimekko Oyj:n toimitusjohtajana toimii Mika Ihamuotila. Toimitusjohtaja oli kuuden viikon sairauslomalla helmi-maaliskuussa hänelle tehdyn uusintaleikkauksen vuoksi. Sairausloman ajan hänen sijaisenaan toimi yhtiön talousjohtaja. Marimekko-konsernin johtoryhmän muodostivat vuoden lopussa Mika Ihamuotila puheenjohtajana sekä jäseninä Thomas Ekström (talous ja hallinto), Minna Kemell-Kutvonen (design), Päivi Lonka (myynti), Niina Nenonen (tuotelinjat) ja Malin Groop (markkinointi). Groop jäi äitiysvapaalle kesäkuussa; hänen sijaisenaan toimii yhtiön PR-päällikkö Tiina Alahuhta-Kasko. Yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kim Karhu. Tilintarkastajille päätettiin maksaa palkkiota laskun mukaan. Johdon pitkäaikainen kannustinjärjestelmä Marimekko Oyj:n hallitus päätti helmikuussa 2011 uuden pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön johtoryhmälle. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa johtoa toimimaan yrittäjähenkisesti ja luomaan yhtiöstä entistä arvokkaampi nimenomaan pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on usean vuoden aikajänteellä yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto yhtiöön. Järjestelmä on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa sivulla 27. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan toimintakertomuksesta erillisenä. Selvitys on luettavissa yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/ Hallinto/Hallinnointiperiaatteet. KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET Marimekko Oyj:n kokonaan omistamat tytäryhtiöt Marimekko Tuotanto Oy, Marimekko Kitee Oy ja Decembre Oy sulautettiin emoyhtiöön Sulautumisessa kaikki sulautuvien yhtiöiden varat ja velat siirtyivät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle Marimekko Oyj:lle. Sulautuvien yhtiöiden osakkeenomistajalle, Marimekko Oyj:lle, ei tytäryhtiösulautumisessa annettu sulautumisvastiketta. Sulautumisella ei ollut henkilöstövaikutuksia. Tilivuonna Yhdysvaltoihin perustettiin kaksi tytäryhtiötä, Marimekko North America Holding Co. ja Marimekko North America Retail LLC. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Tietoa Marimekon laajentumisesta ja myymäläavauksista vuonna 2012 Marimekko kertoi helmikuussa 2012 laajentavansa toimintaansa kaikilla päämarkkina-alueillaan. Vahvat panostukset kansainvälistymiseen jatkuvat, ja Marimekko tavoittelee uuden myymälän avaamista kuluvana vuonna. Näistä seitsemän on jo vahvistunut. Loppujen toteutumisajankohta riippuu sopivien myymälätilojen löytymisestä, ja avaukset tulevat painottumaan toiselle vuosipuoliskolle. Pohjois-Euroopasta ja Yhdysvalloista saatujen hyvien kokemusten perusteella yhtiössä on päätetty investoida aiempaa enemmän oman myymäläverkoston laajentamiseen. Tämä tulee muuttamaan tukku- ja vähittäismyynnin välistä suhdetta jonkin verran sekä sitomaan aiempaa enemmän yhtiön pääomaa ja resursseja. Yhdysvalloissa tavoitteena on avata yhdestä kolmeen omaa myymälää vuonna Marimekko on myös muuttanut yhteistyösopimustaan Crate and Barrelin kanssa. Crate and Barrelin yksinoikeus Marimekon sisustustuotteiden vähittäismyyntiin Yhdysvalloissa ja Kanadassa tavaratalokategoriassa on purettu, joten Marimekko voi lähestyä vapaasti myös muita tasokkaita tavarataloja. Crate and Barrel keskittyy jo avattujen seitsemän Marimekko-shop-in-shopin toiminnan kehittämiseen eikä avaa uusia ainakaan aiemmin sovitussa aikataulussa. Muilta osin yhtiöt jatkavat yhteistyötään normaalisti. Aiemmin tavoitteena oli avata 15 shop-in-shopia vuoden 2013 loppuun mennessä jo avattujen seitsemän lisäksi. Myymäläverkoston laajentaminen Pohjois-Euroopassa jatkuu, ja vuonna 2012 avataan ainakin viisi uutta omaa vähittäismyymälää; näistä kolme avautuu Suomessa ja kaksi Ruotsissa. Aasian-Tyynenmeren alueella uutena markkinana avautuu Kiina. Marimekko kertoi tammikuussa 2012 solmineensa yhteistyösopimuksen hongkongilaisen Sidefame Ltd:n kanssa. Yhteistyön tavoitteena on, että vuoden 2016 loppuun mennessä Kiinassa avataan 15 Marimekko-myymälää. Näistä ensimmäinen avataan kuluvana vuonna Hongkongissa ja seuraava Shanghaissa heti sopivien liiketilojen löydyttyä. Panostuksia lisätään myös Australiassa, jonne on perustettu tytäryhtiö, Marimekko PTY Ltd, ja palkattu paikallinen tiimi vastaamaan jakelun laajentamisesta. Tavoitteena on avata yksi tai mahdollisesti kaksikin omaa myymälää vuonna Lisäksi Tokiossa avautuu jo kuudes jälleenmyyjäomisteinen Marimekko-myymälä.

10 8 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Lähiajan merkittävimmät strategiset riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen ja sen tuomaan epävarmuuteen toimintaympäristössä sekä kasvun hallintaan. Maailmantalouden suhdanteet ja epävarmuustekijät vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan kaikilla yhtiön markkina-alueilla. Vuonna 2011 kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakavat ongelmat varjostivat vähittäiskaupan kehitysnäkymiä ja Marimekon kasvuja tulosnäkymiä. Kuluttajien ostokäyttäytyminen oli varovaista erityisesti Skandinaviassa. Marimekko elää voimakasta kansainvälistymis- ja muutosvaihetta. Tuotteiden jakelua laajennetaan kaikilla päämarkkina-alueilla, varsinkin Pohjois-Amerikassa ja Aasian-Tyynenmeren alueella. Aiemmasta poiketen kasvu perustuu enenevässä määrin omien myymälöiden perustamiseen Suomen ulkopuolelle. Tämä edellyttää suurempia tai kokonaan uusia maaorganisaatioita kyseisillä markkinoilla, mikä rasittaa yhtiön kustannustehokkuutta erityisesti laajentumisen alkuvaiheessa. Lisäksi oman myymäläverkoston laajentaminen kasvattaa yhtiön investointeja, liikepaikkojen vuokravastuita ja varastoja. Myös merkittäviin yhteistyösopimuksiin ja kumppanivalintoihin yhtiön päämarkkina-alueilla liittyy riskejä. Vuonna 2011 yhtiössä toteutettiin useita tuotekehityshankkeita. Yhtiön kyvyllä kehittää ja kaupallistaa uusia kuluttajien odotuksia vastaavia tuotteita ja samanaikaisesti ylläpitää kannattavaa ja tehokasta omaa tuotantoa on vaikutusta yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen. Yhtiön operatiivisista riskeistä korostuvat laajentumishankkeiden hallintaan sekä hankinta- ja logistiikkaprosessien toimintavarmuuteen ja luotettavuuteen liittyvät riskit sekä raaka-aineiden ja muiden hankintahintojen muutoksiin liittyvät riskit. Uusien tuotteiden myötä oman tuotannon osuus on laskenut, ja yhtiö käyttää tuotteidensa valmistukseen enenevässä määrin alihankkijoita. Näin ollen yhtiön riippuvuus hankintaketjusta on lisääntynyt. Tavaratoimitusten viiveet tai häiriöt ja tuotteiden laatuvaihtelut voivat haitata liiketoimintaa hetkellisesti. Toiminnan laajentuessa ja monipuolistuessa myös varastojen hallintaan liittyvät riskit kasvavat. Yhtiön taloudellisista riskeistä myynnin rakenteeseen, investointien kasvuun, tuotannontekijöiden hintakehitykseen, asiakkaiden maksuvalmiuteen ja valuuttakurssimuutoksiin liittyvillä riskeillä voi olla vaikutusta yhtiön taloudelliseen tilaan. Tarkempi kuvaus Marimekon riskienhallintaprosessista ja keskeisistä riskeistä löytyy yhtiön kotisivuilta kohdasta Sijoittajat / Hallinto / Riskienhallinta ja riskit. MARKKINANÄKYMÄT JA KASVUTAVOITTEET Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien negatiiviset vaikutukset yleiseen talouskehitykseen varjostavat vähittäiskaupan näkymiä ja tekevät kuluttajien ostokäyttäytymisen arvioinnin vaikeaksi. Vuoden 2011 aikana avatut myymälät ja muut merkittävät jakeluverkoston laajentamiseen tehdyt panostukset tuovat huomattavan myynninlisäyksen vuonna Lisäksi yhtiön tavoitteena on avata kuluvana vuonna myymälää, joista noin puolet olisi yhtiön omia. Vuodeksi 2012 suunniteltujen Marimekko-konsernin kokonaisinvestointien arvioidaan olevan runsaat 6 miljoonaa euroa. Pääosa investoinneista kohdistuu uusien myymälätilojen rakentamiseen ja kalustehankintoihin. TALOUDELLINEN OHJEISTUS Vuonna 2012 Marimekko-konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan yli 10 % ja liikevoiton vähintään kaksinkertaistuvan. HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat ,16 euroa, josta tilikauden voitto on ,32 euroa. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta eli yhteensä euroa ja loput jätetään omaan pääomaan. Ehdotettu osinko on 157,1 % konsernin tilivuoden osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus ehdottaa osingonmaksun täsmäytyspäiväksi ja osingon maksupäiväksi Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Marimekko Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina klo 14:stä alkaen yhtiön pääkonttorissa, Puusepänkatu 4, Helsinki. Helsingissä 9. helmikuuta 2012 Marimekko Oyj Hallitus

11 VUOS I

12 10 Konsernitilinpäätös, IFRS KONSERNITASE (1 000 euroa) VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Myytävissä olevat rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 514 Rahavarat VARAT YHTEENSÄ Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

13 VUOSI 2011 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS 11 KONSERNITASE (1 000 euroa) OMA PÄÄOMA JA VELAT EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muuntoerot Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat Rahoitusvelat LYHYTAIKAISET VELAT Ostovelat ja muut velat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

14 12 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS KONSERNIN TULOSLASKELMA (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Aineiden ja tarvikkeiden käyttö Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot Rahoituskulut VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 19. 0,35 0,76 LAAJA TULOSLASKELMA Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät Muuntoeron muutos TILIKAUDEN LAAJA TULOS Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

15 VUOSI 2011 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS 13 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (1 000 euroa) LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tilikauden voitto Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot -416 Rahoitustuotot ja -kulut Verot Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (-) / vähennys (+) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista Saadut korot Maksetut verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 1.1, INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen nostot Maksetut osingot RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

16 14 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (1 000 euroa) Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Muuntoerot Kertyneet Oma pääoma voittovarat yhteensä Oma pääoma Laaja tulos Tilikauden tulos Muuntoerot 8 8 Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Oma pääoma Oma pääoma Laaja tulos Tilikauden tulos Muuntoerot Tilikauden laaja tulos yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako Oma pääoma Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

17 VUOSI 2011 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS 15 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNIN PERUSTIEDOT Marimekko Oyj on suomalainen vaatetus- ja tekstiilialan yritys. Marimekko Oyj tytäryhtiöineen muodostaa konsernin, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi vaatteita, sisustustuotteita ja laukkuja. Marimekko Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on Puusepänkatu 4, Helsinki. Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta company.marimekko.fi sekä konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Puusepänkatu 4, Helsinki. Marimekko Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Laadintaperusta Tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) nro 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta rahoitusvarojen myytävissä olevia sijoituksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Kirjanpidolliset arviot ja käytetty harkinta Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia. Arviot vaikuttavat lähinnä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvoon taseessa ja tuloslaskelman suunnitelman mukaisiin poistoihin omaisuuserien taloudellisen iän määrittämisen kautta sekä luottotappiokirjauksiin ja tuloveroihin tuloslaskelmassa. Tilikauden päättymisen jälkeen vahvistettava lopullinen tulovero saattaa poiketa tuloslaskelmassa esitetystä ennakkoon arvioidusta tuloverosta. Lisäksi konsernin johto joutuu käyttämään harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja näiden soveltamisesta sekä tekemään arvioita esimerkiksi varausten (mm. luottotappiovarausten) osalta. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Konsolidointiperiaatteet Marimekon konsernitilinpäätös perustuu emoyhtiö Marimekko Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erillistilinpäätöksiin. Tytäryhtiöitä ovat yhtiöt, joissa konsernilla on oikeus määrätä yhteisön tai liiketoiminnan talouden ja toiminnan periaatteista; tämä oikeus perustuu yleensä osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Sisäiset liiketapahtumat, vaihto-omaisuuteen ja käyttöomaisuuteen sisältyvä sisäinen kate, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu. Ulkomaanrahamääräisten erien muuntaminen Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (ns. toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina. Euro on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahamääräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa valuuttakurssia. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän kurssien mukaan. Ulkomaisten tytäryhtiöiden ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Liiketoiminnan kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle. Rahoituserien kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaanrahamääräiset tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi tilikauden keskikurssin mukaisesti ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Muuntamisessa syntyneet erot samoin kuin omien pääomien muuntoerot kirjataan omana eränään omaan pääomaan. Liikevoitto IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon

18 16 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhdeetuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Tuloutusperiaate Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- tai määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Lisenssituotot tuloutetaan Marimekon ja lisenssinsaajan välisen sopimuksen ehtojen perusteella. Ehdoissa on pääsääntöisesti sovittu Marimekolle suoritettavasta sopimuksen piiriin kuuluvien tuotteiden myyntiin perustuvasta prosentti- tai kappalepohjaisesta rojaltista. Jotkut lisenssinsaajat maksavat kuitenkin aina vähintäänkin ehtojen mukaisen vuosittaisen minimirojaltin. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja myynnin oikaisuerillä. Myytävien tuotteiden jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Tuloverot Konsernin veroihin kirjataan konserniyhtiöiden verotettaviin tuloksiin perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verot ja laskennallisten verojen muutokset. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa, eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Segmenttiraportointi Konsernin liiketoimintasegmentti on Marimekko-liiketoiminta. Segmenttitiedot raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle tavalla, joka on yhdenmukainen sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja. Aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet muodostuvat pääosin rakennuksista ja koneista ja kalustosta. Hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: rakennukset ja rakennelmat 40 vuotta koneet ja kalusto 3 15 vuotta. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useista osista, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä ja niiden uusimiseen liittyvät merkittävät menot aktivoidaan, mikäli yritykselle koituu taloudellista hyötyä. Muut kulut, kuten normaalit huolto-, korjaus- ja ylläpitomenot, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi, kun ne ovat toteutuneet. Investointiavustukset kirjataan vähentämään investointia ja tuloslaskelmaan kirjattavat avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen käyttöaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Aineettomien hyödykkeiden poistot ovat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan perustuvia tasapoistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: aineettomat oikeudet 5 10 vuotta tietokoneohjelmat 3 5 vuotta. Aineettomien oikeuksien merkittävimmät erät ovat tavaramerkit. Konsernilla ei ole ollut sellaisia kehittämismenoja, jotka IAS 38 -standardin mukaan tulisi aktivoida ja kirjata poistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan.

19 VUOSI 2011 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS 17 Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vieraan pääoman menoja ei ole aktivoitu osana hyödykkeiden hankintamenoa. Arvonalentumiset Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuserän tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin. Vuokrasopimukset Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella vuokrattu käyttöomaisuus vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin hyödykkeisiin, ja leasingvuokravastuut sisältyvät muihin rahoitusvelkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu käyttöomaisuus poistetaan konsernin poistoperiaatteiden mukaisesti taloudellisen pitoajan tai sitä lyhyemmän vuokraajan kuluessa. Leasingsopimusten vuokrat jakautuvat rahoituskuluun ja velan lyhennykseen. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon sekä muuttuvista että kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat on hankittu, ja se päätetään rahoitusvarojen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä johdon toimesta. Lainat ja saamiset. Nämä muodostuvat myyntisaamisista ja rahavaroista. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat osakkeista, ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on aikomus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tai, milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Tilinpäätöspäivänä myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista, ja ne on arvostettu käypään arvoon vähennettynä mahdollisella arvonalentumisella. Toistaiseksi yhtiöllä ei ole aikomusta luopua näistä osakkeista. Lainat ja muut saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Konsernin kaikki lainat ja saamiset sisältyvät taseen riville myynti- ja muut saamiset. Rahavarat Konsernin rahavarat sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Konsernilla ei ole muita rahavaroiksi luokiteltavia eriä. Rahoitusvelat Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Tämän jälkeen ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelat ovat pitkäaikaisia, elleivät ne ole vaadittaessa takaisinmaksettavia tai ellei konserni aio maksaa niitä takaisin seuraavien 12 kuukauden kuluessa. Korkotuotot Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Osinkotuotot Osinkotuotot kirjataan tuotoiksi, kun osinkoihin on syntynyt oikeus. Työsuhde-etuudet Eläkevelvoitteet Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä. Ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstönsä eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

20 18 KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS Konsernin eläketurva on kokonaan maksupohjainen. Maksupohjaisissa etuusjärjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan työsuhde-etuuksista johtuviksi kuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä. Osakeperusteiset maksut Hallituksen päättämän johtoryhmälle suunnatun pitkäaikaisen osakeperusteisen kannustinjärjestelmän käypä arvo kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan etuuden syntymisjakson aikana. Mahdollinen palkkio selvitetään rahana ja kirjataan velaksi, joka arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Arviota lopullisesta rahasuoritusten määrästä päivitetään jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Osingot, omat osakkeet ja oma pääoma Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella. Liikkeessä olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö ostaa omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaan lukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi. Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Uudet standardit ja tulkinnat Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2010 lukuun ottamatta seuraavia uusia, lähtien voimassa olleita standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin. Uusilla standardeilla, tulkinnoilla ja standardien muutoksilla ei ole ollut olennaisia vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen. IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää. IAS 32 (muutos) Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla. IFRIC 14 (muutos) Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut. IASB julkaisi heinäkuussa 2010 seuraavat parannukset standardeihin ja tulkintoihin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin, ja niitä on tullut soveltaa tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella. Muutokset on esitetty seuraavassa, mutta niillä ei arvioida olevan olennaista merkitystä konsernille. IFRS 3 (muutokset) Liiketoimintojen yhdistäminen. IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen oman pääoman muutoslaskelma. IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. IAS 34 (muutos) Osavuosikatsaukset. IFRIC 13 (muutos) Kanta-asiakasohjelmat. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2012 tai myöhemmin seuraavat muutokset olemassa oleviin standardeihin. Muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot taseesta pois kirjaaminen. IAS 12 (muutos) Tuloverot laskennalliset verot. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2013 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin. EU ei ole vielä hyväksynyt uusia standardeja sovellettavaksi. Muutokset on esitetty seuraavassa, mutta niillä ei arvioida olevan olennaista merkitystä konsernin tilinpäätökseen. IFRS 10 Konsernitilinpäätös. IFRS 10 sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko