TOIVAKKA Rutalahti (404) Tila Haukkavuori RN:o 8:41 LÄNTISEN ALUEEN OIKEUSVAIKUTTEISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

Transkriptio

1 TOIVAKKA Rutalahti (404) Tila Haukkavuori RN:o 8:41 LÄNTISEN ALUEEN OIKEUSVAIKUTTEISEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kaavaselostus

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN MÄÄRITYS SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVAT ASEMAKAAVAT JA RANTA-ASEMAKAAVAT RAKENNUSJÄRJESTYS RAKENNUSKIELLOT AIEMMAT SELVITYKSET JA SUUNNITTELUAINEISTO LAADITTAVAT SELVITYKSET POHJAKARTTA MAANOMISTUS VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT RAKENNETTU- JA LUONNONYMPÄRISTÖ ERITYISPIIRTEET JA SUOJELUKOHTEET RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ MUINAISMUISTOKOHTEET LUONNONSUOJELU- JA NATURA KOHTEET YM YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET YLEISET LÄHTÖKOHDAT OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN JA LAAJENNUKSEN TAVOITTEET LÄNTISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoite Yleisten tarpeiden huomioimisen tavoite MITOITUSPERUSTEET Loma-asutuksen lopullisen mitoituksen laskeminen YLEISPERUSTELU JA KUVAUS KOKONAISMITOITUS RAKENTAMISEN ALUEET ERILLISPIENTALOVALTAISET ALUEET LIIKENNEALUEET Maaliikenne Vesiliikenne RAKENTAMISEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT ALUEET MAA- JA METSÄTALOUSVALTAISET ALUEET LUONNONSUOJELUALUE JA MUUT ERITYISPIIRTEET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN SOSIAALISET VAIKUTUKSET...26

3 14.4 YHDYSKUNTARAKENNE TALOUDELLISET VAIKUTUKSET MAANOMISTAJIEN TASAPUOLINEN KOHTELU TOTEUTTAMINEN OIKEUSVAIKUTUKSET TOTEUTTAMINEN SUUNNITTELUVAIHEET...29 LIITTEET 1. Luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi / Petri Parkko 2010) 2. Ote Toivakan Läntisen alueen rantaoyk:n kantatilaselvityksestä (Simolan kantatila) 3. Läntisen alueen rantaoyk:n muutoksen kantatilaselvitys (Simolan kantatila) 4. Havainnekuva osayleiskaavan muutoksen AO-1- alueen tonteista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

4 1 JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on muuttaa ja laajentaa voimaan tullutta Toivakan kunnan länsiosan ranta-alueen oikeusvaikutteista rantaosayleiskaava Toivakan kunnan omistaman Haukkavuoren tilan RN:o 8:41 alueella. Rantaosayleiskaavan muutos ja laajennus koskee Päijänteen vesistön Rutalahden eteläosan itärannalla sijaitsevan Haukkavuoren tilan RN:o 8:41 aluetta. Suunnittelualueelta on matkaa Toivakan kirkonkylälle n. 14 km, Nisulan kylään n. 6 km ja Joutsan kunnan puolella sijaitsevaan Rutalahden kylään n. 2,5 km. Osayleiskaavan tavoitteena on muuttaa voimassa olevassa rantayleiskaavassa tilalle RN:o 8:41 osoitetut kaksi takamaaston asuinrakennuspaikkaa omarantaisiksi asuinrakennuspaikoiksi sekä kaavoittaa takamaastoon yhteisrantaisia asuinrakennuspaikkoja voimassa olevan rantayleiskaavan mitoitusperusteen mahdollistama määrä. Samalla alueen maankäyttö tarkistetaan luonnonsuojelu- ja virkistysaluerajausten osalta. Osayleiskaavan suunnittelumittakaava on 1:5000.

5 2 1. SUUNNITTELUALUEEN MÄÄRITYS Rantaosayleiskaavan muutos ja laajennus koskee Päijänteen vesistön Rutalahden eteläosan itärannalla sijaitsevan Toivakan kunnan omistaman Haukkavuoren tilan RN:o 8:41 aluetta. (Kuva 2.) Suunnittelualueelta on matkaa Toivakan kirkonkylälle n. 14 km, Nisulan kylään n. 6 km ja Joutsan kunnan puolella sijaitsevaan Rutalahden kylään n. 2,5 km. (Kuva 1.) TOIVAKAN KIRKONKYLÄ NISULAN KYLÄ RUTALAHDEN KYLÄ Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti on rajattu likimääräisesti punaisella ympyrällä.

6 3 8:41 Kuva 2. Haukkavuoren tilan RN:o 8:41 aluerajaus. 2. SUUNNITTELUTILANNE 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2.2 Maakuntakaava Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli lainvoimaiseksi Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualue kuuluu lainvoiman saaneen Keski- Suomen maakuntakaavan alueeseen ja myös maakuntavaltuuston hyväksymän Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan alueeseen. Ympäristöministeriön vahvistettavana oleva 2. vaihemaakuntakaava sovittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä maakunnassa. Lisäksi vireillä on 3. vaihemaakuntakaavan (varataan soita turvetuotantoon ja suojeluun) ja 4. vaihemaakuntakaavan laatiminen (mm. päivitetään lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko, suoritetaan virkistystoimintojen tarkistamisia) Suunnittelualueelle on osoitettu Keski-Suomen maakuntakaavassa luonnonsuojelualueen merkintä

7 4 Päijänteen vesialueelle on osoitettu maakuntakaavassa laivaväylän ja moottorikelkkailureitin merkinnät Kuva 3. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Ympäristöministeriön vahvistettavana oleva Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava käsittelee maa-aineshuoltoa, erityisesti soraa ja hiekkaa, sekä maa-aineshuoltoon liittyviä luontoarvoja. Kaava turvaa laadukkaiden kiviainesten riittävyyden yhdyskunta- ym. rakentamiseen. Samalla se suojaa arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita ja varmistaa hyvän pohjaveden saannin. Suunnittelualueella sijaitseva Haukkavuori on osoitettu 2. vaihemaakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (ge/1, 79).

8 5 Kuva 4. Ote maakuntavaltuuston hyväksymästä Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavasta. 2.3 Yleiskaavat Haukkavuoren tilan ranta-alue kuuluu n m leveydeltä Toivakan kunnanvaltuuston hyväksymän Läntisen alueen oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan alueeseen. Läntisen alueen rantaosayleiskaava on tullut voimaan lukuun ottamatta viiden maatilan talouskeskuksen saunan rakennusaloja. Rantaosayleiskaavassa alueelle on osoitettu kaksi takamaaston asuinrakennuspaikkaa (AO/2). Muutoin alue on yleiskaavassa retkeily- ja ulkoilualuetta (VR) sekä luonnonsuojelualuetta (SL). Luonnonsuojelualueen rajaus noudattaa Natura 2000 verkoston (nat) mukaista rajausta. Lisäksi Haukkavuoren alue on osoitettu kaavassa luonto-olosuhteiltaan arvokkaan alueen viivamerkinnällä (lu)

9 6 Kuva 5. Ote Läntisen alueen rantaosayleiskaavasta. Kaavan muutos- ja laajennusalueen likimääräinen rajaus on esitetty punaisella viivalla. 2.4 Asemakaavat ja ranta-asemakaavat 2.5 Rakennusjärjestys 2.6 Rakennuskiellot Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja. Toivakan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen vuoksi aluetta ei ole asetettu rakennuskieltoon. 2.7 Aiemmat selvitykset ja suunnitteluaineisto RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. - alue ei kuulu RKY:n mukaisiin valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin Voimassa olevan Läntisen alueen rantaosayleiskaavan selvitysaineistot mm. arkeologinen inventointi, luontoselvitys, kantatilaselvitys

10 7 2.8 Laadittavat selvitykset 2.9 Pohjakartta Maakuntakaavan selvitysaineistot Museoviraston muinaisjäännösrekisteri - alueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä Metsäsuunnitelma (2004) Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu Oiva. Kaavan muutosta ja laajennusta varten on laadittu luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi / Petri Parkko, ). Valkoselkätikan mahdollisen elinympäristön maastokartoitus (ELY- keskus) Kantatilaselvityksen (emätilaselvitys) tarkistaminen suunnittelualueeseen kuuluvan kantatilan osalta (Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa, 2010) Kaavan muutosta ja laajennusta varten ei ole tarvetta laatia rakennusselvitystä eikä arkeologista inventointia (Keski-Suomen museo, viranomaisneuvottelu ) Rantaosayleiskaavan muutos ja laajennus laaditaan numeerisena MapInfo- ohjelmistolla mittakaavassa 1:5000. Kaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen vektorimuotoista maastotietokanta-aineistoa sekä maanmittauslaitoksen kiinteistörekisterikarttaa. Maanmittauslaitos on toimittanut pohjakartta-aineiston MAANOMISTUS Haukkavuoren tila RN:o 8:41 on Toivakan kunnan omistuksessa. 4. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Alueella ei ole tällä hetkellä asutusta. Suunnittelualueen eteläpuolella n. 300 m etäisyydellä sijaitsee Seppälän maatilan talouskeskus. Haukkavuoren alueen pohjoispuoliset Päijänteen rantaalueet ovat rakentuneet varsin tehokkaasti Nisulan kylälle saakka. Rantarakentaminen on pääosin loma-asutusta, mutta ranta-alueille on rakentunut myös yksittäisiä asuinrakennuksia tai muutaman asuinrakennuspaikan alueita.

11 8 Joutsan kunnan puolella sijaitseva Rutalahti sekä Toivakan puoleinen Nisula ovat suunnittelualuetta lähimmät kyläalueet. Suunnittelualueelta on matkaa Rutalahden kylään n. 2,5 km ja Nisulan kylään n. 6 km. Peruspalvelut löytyvät n. 14 km:n päästä Toivakan kirkonkylästä. Alue on hyvin saavutettavissa olevaa tiestöä käyttäen. Suunnittelualueella on ollut merkitystä lähinnä metsätalouselinkeinon kannalta. Osa alueesta on ollut metsäsuunnitelman mukaisesti metsätalouskäytössä. 5. RAKENNETTU- JA LUONNONYMPÄRISTÖ Suunnittelualue on rakentamatonta ja osittain metsätalouskäytössä. Alueen keskelle johtaa metsäautotie, jonka kääntöpaikalta erkanee lähelle rantaa ulottuva osin umpeenkasvanut tieura. Alueelle johtavan tien viereiset metsät ovat mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Tien ja rannan välissä on myös taimikkoalueita. Aivan rantavyöhykkeessä metsä muuttuu puustoltaan vanhemmaksi ja luonnontilaisemmaksi. Haukkavuoren eteläpuolisella rantavyöhykkeellä on kaksi puutonta louhikkoa, pirunpeltoa. Kuvassa 6. etualalla näkyy Haukkavuoren kalliot, takana alueelle johtava tie ja itäreunassa pohjoisempi pirunpelto. Alueelle johtava tie Avohakkio / taimikkoalue pirunpelto Haukkavuori Kuva 6.

12 9 6. ERITYISPIIRTEET JA SUOJELUKOHTEET 6.1 Rakennettu kulttuuriympäristö Alueella ei ole vanhaa rakentunutta ympäristö eikä rakennetun ympäristön arvoja. Keski-Suomen museon mukaan kaavan muutosta ja laajennusta varten ei ole tarvetta laatia rakennusinventointia (Keski-Suomen museo, viranomaisneuvottelu ) 6.2 Muinaismuistokohteet 6.3 Luonnonsuojelu- ja Natura kohteet ym. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaismuistokohteita. Museovirasto on suorittanut alueen arkeologisen inventoinnin voimassa olevan rantayleiskaavan laatimisen yhteydessä eikä alueelta löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Keski-Suomen museon mukaan kaavan muutosta ja laajennusta varten ei ole tarvetta laatia arkeologista inventointia (Keski-Suomen museo, viranomaisneuvottelu ) Luonnonympäristön erityispiirteitä koskevien kysymysten osalta kaavassa tukeudutaan ympäristöhallinnon paikkatietopalvelu Oivan aineistoihin, kaavan muutosta varten laadittuun luontoselvitykseen sekä Keski-Suomen ELY- keskuksen asiantuntijanäkemyksiin. Oiva paikkatietopalvelusta ladatut suunnittelualueelle tai sen lähiympäristöön kohdistuvat rajaukset on esitetty kuvan 7. kartalla. - Suunnittelualue rajautuu alueen pohjoispuolelta Haukkavuori- Leenalan jo perustettuun luonnonsuojelualueeseen. (vihreä rasteri) - Haukkavuoren alue kuuluu Natura verkostoon (turkoosi katkoviiva) - Haukkavuoren arvokkaan kallioalueen rajaus on esitetty ruskealla viivalla

13 10 Kuva 7. Kaavan luontoselvityksessä alueelta kartoitettiin 10 liito- oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa (kolohaapoja). Alueella havaittiin myös valkoselkätikka. Tutkimusalueen rantamilla havaittiin tikkojen ruokailusuppiloita monissa kuolleissa lehtipuissa. Osaa niistä pidettiin mitä todennäköisimmin valkoselkätikan tekeminä. Lisäksi luontoselvityksessä tuotiin esille rantavyöhykkeen kaksi pirunpeltoa (Rutalahden pirunpellot) metsälain mukaisina erittäin arvokkaina elinympäristöinä. (LIITE 1) Luontoselvityksessä esille tuodut liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä pirunpellot on esitetty kuvan 8. kartalla. Kuva 8.

14 11 7. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole mitään erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. 8. TAVOITTEET SEKÄ SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET 8.1. Yleiset lähtökohdat Rantaosayleiskaavan muutoksessa ja laajennuksessa noudatetaan alueella voimassa olevan Toivakan Läntisen alueen oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteita. Läntisen alueen oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan suunnitteluja mitoitusperusteet esitetään tässä kaavaselostuksessa tämän kaavahankkeen kannalta tarpeellisilta osin Osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteet 8.2 Läntisen alueen osayleiskaavan tavoitteet Toivakan kunta on asettanut osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteeksi voimassa olevan rantayleiskaavan muuttamisen siten, että tilalle RN:o 8:41 osoitetut kaksi takamaaston asuinrakennuspaikkaa muutetaan omarantaisiksi asuinrakennuspaikoiksi ja samalla takamaastoon kaavoitetaan yhteisrantaisia asuinrakennuspaikkoja voimassa olevan rantayleiskaavan mitoitusperusteen mahdollistama määrä. Kaavan muutostyön yhteydessä alueen maankäyttö tarkistetaan myös muilta osin. Keski-Suomen ELY- keskus ja Toivakan kunta ovat käyneet neuvotteluja voimassa olevan yleiskaavan luonnonsuojelualuevarauksen (SL) ja siihen mahdollisesti liitettävän lisäalueen suojelun toteuttamisesta. Luonnonsuojelualueen rajaus on tarkoitus tarkistaa kaavamuutoksen yhteydessä. Kaavamuutoksen yhteydessä harkitaan myös voimassa olevan yleiskaavan mukaisen retkeily- ja ulkoilualueen (VR) maankäyttömuoto uudelleen. Kaavaprosessin aika esille tulleet tavoitteet Maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoite Kaavamuutoksen luontoselvityksessä alueelta inventoidut liitooravan levähdys- ja lisääntymispaikkojen säilyminen tulee turvata kaavalla. Tavoitteen saavuttamisen pääkeinoina ovat lähinnä rakennusoikeuden määrittäminen tilan rantaviivan pituuteen perustuen ja

15 12 noudatettava ns. kantatilaperiaate. Rantaviivan pituus Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana tilan rantaviivan pituus. Käytetyssä mitoitustavassa rantaviivan pituutena käytetään ns. muunnettua rantaviivan pituutta. Muuntamistapana käytetään mm. Keski-Suomen liiton suosittelemasta 4. vaihekaavan yhteydessä sovelletusta laskentatavasta ja ns. Etelä-Savon liiton mallista kehitettyä laskentatapaa. Laskentatavassa vastarannan rakentamista rajoittava vaikutus rajoittuu 200 metriin. Rantaviivan mittaus tapahtuu 1:10000 kartoilta pienet rantaviivan mutkat oikoen. Muunnettu rantaviiva saadaan edellisestä muuntamalla sitä seuraavasti: 1. Kun niemen tai kannaksen leveys on alle 50 metriä, lasketaan rantaviivaan vain niemen tai kannaksen kanta. 2. Kun niemen tai kannaksen leveys on metriä, rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan 50%. 3. Alle 50 metriä leveän vesistön osalla (lahti tai salmi) rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan 25%. 4. Kun vesistön leveys on metriä, rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan 50%. 5. Kun vesistön leveys on metriä, rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan 75%. 6. Selvästi rakennuskelvottomia pehmeikköjä tai suo- ja jyrkännerantoja ei oteta huomioon muunnetun rantaviivan pituutta laskettaessa. 7. Sellaisia kiinteistönosia, jotka ovat rannasta laskien alle 40 metriä syvyydeltään, ei oteta huomioon mitoitusrantaviivaa laskettaessa. Kantatilaperiaate Kantatila on nykyisen rakennuslain voimaanastumisajan (1959) kiinteistöjaotuksen mukainen tila (kiinteistö). Ajankohta perustellaan sillä, että aikaisemmat säännökset eivät sisältäneet rakennusoikeuden käsitettä. Myöskään rantarakentaminen ei ollut kovin runsasta ennen kyseistä ajankohtaa.

16 13 Periaatteen mukaan jäljellä oleva rakennusoikeus määritetään siten, että vuoden 1959 jälkeen erotetut tai rakennetut rakennuspaikat katsotaan kantatilan tai siitä erotettujen tilojen käyttämäksi rakennusoikeudeksi. Mikään kantatila ei voi käyttää naapurinsa rakennusoikeutta. Mikäli jokin kantatila on ylittänyt rakennusoikeutensa, naapurina olevan kantatilan rakennusoikeus ei siitä vähene. Muu kuin lomarakentaminen Jos maatilan talouskeskuksen päärakennus sijaitsee lähempänä rantaa kuin 100 metriä, talouskeskus lasketaan samanarvoiseksi kuin yksi lomarakennusyksikkö. Kauempana rannasta oleva tilakeskus ei sisälly rantarakennusoikeuteen: talouskeskuksen käytössä olevaa rakennusjärjestyksen mukaan saunarakennukseksi luokiteltua rakennusta ei lasketa lomarakennusyksiköksi, jos talouskeskus sijaitsee yleiskaavoitettavalla alueella. Samoin muut asuinrakennukset, jotka sijaitsevat alle 100 metriä rannasta, luetaan samanarvoisiksi kuin yksi lomarakennusyksikkö. Rantayleiskaavassa voidaan tutkia mahdollisuuksia myös taajan pysyvän asutuksen osoittamiseen. Tällöin mitoitusperusteet harkitaan tapauskohtaisesti normaalin taajamayleiskaavoituksen mukaan. Muuta huomioitavaa Yleiskaavassa huomioidaan rakennetut rakennuspaikat. Ts. vaikka vanha rakennuspaikka olisi esim. jollain tavoin kaavan pääperiaatteiden vastainen, rakennuspaikka merkitään kaavaan ja huomioidaan tilan mitoituksessa. Yleiskaava ei siis estä vanhojen rakennusten peruskorjausta tai uusimista. Kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä joudutaan tietenkin noudattamaan. Jos maanomistajalla on omistuksessaan useita tiloja, voidaan niitä rakennusoikeuden määrittelyssä ja sijoittelussa käsitellä yhtenä tilana. Kullekin kantatilana pidettävälle tilalle osoitetaan ns. perusrakennusoikeus, jos tilan ranta on rakennuskelpoiseksi katsottava, eikä maaomistusyksikkö ole käyttänyt rakennusoikeuttaan muualla. Mikäli edellä esitetyt periaatteet ja mitoitustapa johtavat jossain tapauksessa selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen, voidaan niistä poikkeamista tapauskohtaisesti harkita. Niissä kohteissa, joissa mitoitusperiaatteet eivät sallisi rakentamista, mutta rakentamisen osoittamiseen on erityisiä perusteita, voidaan tutkia mahdollisuuksia osoittaa rakentamista esim. normaalia kauemmas rannasta.

17 8.2.2 Yleisten tarpeiden huomioimisen tavoite 14 Alueilla, joissa rannan välittömään tuntumaan tapahtuva rakentaminen on esim. rakennettavuuden suhteen vaikeaa tai rakentaminen aiheuttaisi merkittävän maisemallisen haitan, voidaan rakentaminen määrätä sijoitettavaksi normaalia kauemmas rannasta. Yleiset tarpeet liittyvät lähinnä erilaiseen virkistyskäyttöön. Tässä yhteydessä on huomioitava vapaan rannan osuudet, liikkuvan virkistyksen alueet, maiseman suojelu, kalastuksen sekä maa- ja metsätalouden tarpeet yms. seikat. Yleisten tarpeiden osalta tavoitteet tulevat täsmentymään edelleen siinä vaiheessa, kun yleiskaavatyössä aletaan selvittämään toimintojen aluetarpeita. Vapaan rannan osuus Haja-asutusalueilla pyritään jättämään 75% rantaviivasta rakentamisesta vapaaksi ts. maa- ja metsätalouden käyttöön. Vastaavasti taajaasutuksen alueella vapaata rantaviivaa on oltava 50%. Taaja-asutuksen muodostaminen edellyttää että alueelle laaditaan rantakaava. Tavoitteena on myös, että jokaisella rantaviivan kilometrillä tulee olla vähintään 250 metriä yhtenäistä vapaata rantaviivaa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin kahdella kilometrillä pitää olla 500 metriä yhtenäistä vapaata rantaa. Rakennuspaikat pyritään siis sijoittamaan ryhmiin siten, että muodostuu riittävän pitkiä rakentamattomia rantaalueita jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista varten. Rakentamattomien rantaviivojen riittävä yhtenäinen pituus on hyödyllistä myös alueiden päätarkoituksen eli maa-ja metsätalouden kannalta. Vapaan rannan sijoittelussa pyritään siihen, että maisemallisesti arat kohteet jäävät rakentamatta. Tällaisia kohteita ovat mm. luontoselvityksessä todetut arvokkaat luontokohteet ja yleensäkin suojattomat niemi- ja salmialueet. Pinta-alaltaan alle yhden hehtaarin suuruisiin erillisiin saariin ei osoiteta rakentamista. Tässä on huomattava kuitenkin se yleiskaavan pääperiaate, että oleva rakennuspaikka huomioidaan ja vahvistetaan kaavassa. Rakentaminen pyritään siirtämään saarista mantereelle mahdollisuuksien mukaan. Muita vapaan rannan sijoittelussa huomioitavia seikkoja ovat esim. kasvuston kulutuskestävyys, maaperän rakennuskelpoisuus, kalastus, linnuston pesimäalueet, rannan laatu yms. seikat. Liikkuvan virkistyksen alueet Toimintojen sijoittelun yhteydessä pyritään mahdollisuuksien mukaan varaamaan kohteita myös liikkuvan virkistyksen, mm. veneilyn, kanoottiretkeilyn, virkistyskalastuksen ja päiväretkeilyn käyttöön. Näiden alueiden kohdalla selvitetään mm. mahdollisuudet

18 15 siirtää rakennusoikeutta maanomistajan muille ranta-alueille. Suojelukohteet Erilaiset suojelua vaativat kohteet on selvitetty perusselvitysvaiheessa. Monet kohteet ovat pinta-alaltaan kohtalaisen pieniä ja niiden suojelu ei aiheuta yleiskaavatason suunnittelussa erityisiä ongelmia. Lähinnä nämä kohteet huomioidaan rakentamisen ryhmittelyssä aluevarausvaiheessa. Lisäksi joillekin osa-alueille keskittyvät useat luonnoltaan arvokkaat kohteet on huomioitava suhteellisen mitoituksen tasossa. Muutamat laajemmat kohteet aiheuttavat tarpeen tutkia rakennusoikeuden siirtoa maanomistajan muille alueille. Rantayleiskaavaa voidaan tarvittaessa käyttää myös perusteena suojelusta aiheutuvia kustannuksia laskettaessa. 8.3 Mitoitusperusteet Alueella voimassa olevan Toivakan Läntisen alueen rantaosayleiskaavan mitoitusperusteet esitetään seuraavassa kaavan muutosalueen osalta sekä rantasuunnittelun kantatilan Simola RN:o 8:7 osalta. Kaavan muutosalueeseen kuuluva Haukkavuoren tila RN:o 8:41 kuuluu Simolan kantatilaan. Simolan kantatilan alue ulottuu kaavan muutosalueen lisäksi Päijänteen Pätiänsaareen sekä Pieni Jouhtjärven, Iso Jouhtjärven ja Vihijärven ranta-alueille. (LIITTEET 2-3) RYHMÄ A. Rakennusoikeutta ei osoiteta. Pinta-alaltaan 2 ha tai sen alle olevat lammet. Myös muut sellaiset järvet ja lammet sekä rannanosat, jotka voidaan selvästi katsoa rakennuskelvottomiksi. > Pieni Jouhtjärvi (alle 2 ha) kuuluu mitoitusryhmään A. (ei rakennusoikeutta) RYHMÄ B. Mitoitus 3,0 (+/- 0,5) loma-asuntoa/muunnettu rantaviiva-km. Ryhmään kuuluvat järvet, jotka ovat tyypillisesti pinta-alaltaan 2-20 ha:n laajuisia. Myös suuremmat sellaiset järvet tai rannanosat, jotka soveltuvat rakennettavuutensa tai erityisten luontoarvojen takia erittäin heikosti lomarakentamiseen. > Iso Jouhtjärvi kuuluu mitoitusryhmään B. (mitoituslukuna on käytetty 3,0 loma-asuntoa / muunnettu rantaviiva-km.)

19 16 RYHMÄ D. Mitoitus 5,0 (+/- 0,5) loma-asuntoa/muunnettu rantaviiva-km. Muut kuin ryhmiin A, B, C ja F kuuluvat ranta-alueet. Pinta-alaltaan järvet ovat useimmiten yli 50 ha:n laajuisia. Ryhmän järvet tai rannanosat ovat tyypillisesti keskitason vesistöjä niin rantojen rakentamiskelpoisuuden kuin luonnonarvojenkin suhteen. > Vihijärvi kuuluu mitoitusryhmään D. (mitoituslukuna on käytetty 5,0 loma-asuntoa / muunnettu rantaviiva-km.) RYHMÄ E. Mitoitus 6,0 (+/- 0,5) loma-asuntoa/muunnettu rantaviiva-km. Lomarakentamiseen erityisen hyvin vesistön, luonnonolosuhteiden ja rakennettavuuden perusteella soveltuvat alueet, joiden lomaasuminen tukee hyvin talouskylien palveluja. > Kaavan muutosalue (Päijänne) kuuluu mitoitusryhmään E. (mitoituslukuna on käytetty 6,0 loma-asuntoa / muunnettu rantaviivakm.) Saarien osalta rakennusoikeuden määrä lasketaan pinta-alan perusteella. Simolan kantatilaan kuuluvassa Pätiänsaaressa (5,7 ha) on käytetty seuraavaa mitoitusperustetta : 3,0-20,0 ha Rakennusoikeutta yksi lomarakennuspaikka alkavaa kolmea hehtaaria kohden. Saarialueilla rakennusoikeus pyritään ensisijaisesti siirtämään maanomistajan manneralueille Loma-asutuksen lopullisen mitoituksen laskeminen Kantatilan muunnetun rantaviivan pituus (km) kerrotaan osa-alueen mitoitusluvulla (ra/km). Saatu luku pyöristetään siten, että jos desimaaliosa on suurempi tai yhtäsuuri kuin 0,5, pyöristäminen tapahtuu ylöspäin lähimpään kokonaislukuun. Vastaavasti jos desimaaliosa on pienempi kuin 0,5, pyöristäminen tehdään alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Saatu luku kertoo kantatilan omarantaisten lomarakennuspaikkojen enimmäislukumäärän. Esim. Jos pyöristämätön luku on 2,5, rakennuspaikkojen lukumääräksi tulee kolme. Jos taas luku on 2,4, rakennuspaikkoja osoitetaan kaksi. Mahdollisen yhteisrantaisen loma-asutuksen määrä saadaan tästä mitoitusarvosta kertomalla 1,5-3:lla. Kertoimen suuruus riippuu etäisyydestä rannasta ja maasto-olosuhteista. Jotta kerrointa voidaan soveltaa, rakentamisen tulee sijaita vähintään 100 metriä rannasta.

20 17 9. YLEISPERUSTELU JA KUVAUS Osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen ratkaisut perustuvat Toivakan kunnan Läntisen alueen rantaosayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. 10. KOKONAISMITOITUS Rantaosayleiskaavan muutosalueeseen (Haukkavuoren tilaan RN:o 8:41) kuuluu Päijänteen todellista rantaviivaa 0,89 km ja rantayleiskaavan suunnitteluperusteen mukaista muunnettua mitoitusrantaviivaa 0,84 km. Haukkavuoren tilalle on rantaosayleiskaavan muutoksella osoitettu rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaisesti neljän omarantaisen rakennusyksikön rakennusoikeus. Rakennusoikeus on osoitettu kahtena omarantaisena erillispientalon rakennuspaikka sekä kuutena takamaastoon sijoitettuna erillispientalon rakennuspaikkana. Rantayleiskaavan muutoksella osoitetut kuusi takamaaston rakennuspaikkaa perustuvat Toivakan Läntisen alueen suunnittelu- ja mitoitusperusteeseen, joka mahdollistaa yhteisrantaisen rakentamisen osoittamisen käyttäen omarantaista rakennusoikeutta korottavia kertomia 1,5-3. Kertoimen suuruus riippuu etäisyydestä rannasta ja maasto-olosuhteista. Jotta kerrointa voidaan soveltaa, rakentamisen tulee sijaita vähintään 100 metriä rannasta. Rantaosayleiskaavan muutoksella on siirretty kahden omarantaisen rakennusyksikön rakennusoikeus takamaastoon n m etäisyydelle rannasta. Etäisyys rannasta ja maasto-olosuhteet huomioiden omarantainen laskennallinen rakennusoikeus (kaksi rakennusyksikköä) on kerrottu kertoimella 3, jolloin takamaaston rakennuspaikkojen lukumääräksi tulee kuusi rakennusyksikköä. Käytännössä rakennuspaikat on sijoitettu Läntisen alueen rantaosayleiskaavan keskimääräisen ranta-alueen suunnittelusyvyyden n. 200 m ulkopuolelle. Toivakan kunta oli luopunut kokonaan kahden omarantaisen rakennusyksikön rakennusoikeudesta alueelle aiemmin laaditussa Toivakan Läntisen alueen rantaosayleiskaavassa. Rantaosayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan Haukkavuoren tilalle kuuluu Simolan kantatilan (RN:o 8:7) jäljellä olevasta rakennusoikeudesta neljä rakennusyksikköä. (LIITTEET 2-3) Simolan kantatilan ( rekisteröity tila) alue ulottuu Päijänteen, Vihijärven, Pieni Jouhtjärven ja Iso Jouhtjärven rantaalueille. Päijänteellä kantatilan alueeseen kuuluu mannerrantaa sekä Pätiänsaari. (LIITTEET 2-3) Simolan kantatilan kokonaisrakennusoikeus on Toivakan Läntisen

21 18 alueen rantaosayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan 19,88 = 20 rakennusyksikköä. Kantatilan alueella on käytetty rantarakennusoikeutta yhteensä viisi rakennusyksikköä. Päijänteen rantaalueella sijaitseva tila Kivikko RN:o 8:40 muodostaa yhden vanhan lomarakennuspaikan, Päijänteen ranta-alueella sijaitsevalla Viljamäen tilalla on yksi rakentunut lomarakennuspaikka ja Päijänteen rantaalueen tilalle Leenala RN:o 8:32 on korvattu yksi rakennuspaikka luonnonsuojelualueen toteutuksen yhteydessä Lisäksi Vihijärven ranta-alueella sijaitsevalle tilalle RN:o 8:37 (Poikainmaa) on rakentunut kaksi lomarakennuspaikkaa. Simolan kantatilalla on rantaosayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaisesti jäljellä olevaa rakennusoikeutta 14,88 = 15 rakennusyksikköä. (LIITTEET 2-3) Toivakan Läntisen alueen rantaosayleiskaavassa on osoitettu Simolan kantatilan alueelle yhteensä 13 rakennusyksikön rakennusoikeus. Päijänteen Pätiänsaaren luonnonsuojelualueelle on osoitettu kaksi korvattavaa rakennuspaikkaa, Vihijärven ranta-alueille on osoitettu kuusi omarantaista lomarakennuspaikkaa, Iso Jouhtjärven rantaalueille on osoitettu kolme omarantaista lomarakennuspaikkaa ja Päijänteen mannerrannalle Toivakan kunnan omistamalle Haukkavuoren tilalle on osoitettu kaksi takamaaston erillispientalon rakennuspaikkaa. Rantaosayleiskaavassa on jätetty osoittamatta kahden rakennusyksikön rakennusoikeus Toivakan kunnan omistamalle Haukkavuoren tilalle johtuen osaltaan alueen suojelu- sekä virkistys- ja retkeilypainotteisesta maankäyttöratkaisusta. (LIITTEET 2-3) Keskimääräinen mitoitus Tällä rantaosayleiskaavan muutoksella Haukkavuoren tilalle osoitettu neljän omarantaisen rakennusyksikön rakennusoikeus johtaa kaavan muutosalueen osalta keskimääräiseen laskennalliseen rakentamistehokkuutta 4,49 rakennusyksikköä / todellinen ranta-km ja 4,76 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km. Kahden omarantaisen rakennusyksikön rakennusoikeus on osoitettu kaavan muutoksella huomattavan kauas rannasta, mikä rakennuspaikkojen lukumäärän lisääntymisestä huolimatta vähentää käytännössä rakentamisen rantaa varaavaa vaikutusta. Simolan kantatilan mannerrannoilla on todellista rantaviivaa yhteensä 5,07 km ja muunnettua mitoitusrantaviivaa yhteensä 3,72 km. Kantatilan mannerrannoille on osoitettu Läntisen alueen rantaosayleiskaavassa yhteensä 15 rakennuspaikkaa (4 vanhaa rp:aa ja 11 uutta rp:aa). Lisäksi yhden rakennusyksikön rakennusoikeus (Leenalan tila RN:o 8:32) on korvattu luonnonsuojelualueen toteutuksen yhteydessä. Kantatilan keskimääräinen mitoitus on Läntisen alueen rantaosayleiskaavan maankäyttöratkaisun toteutuessa 3,16 rakennusyksikköä / todellinen ranta-km ja 4,30 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km. Simolan kantatilan mannerrantojen keskimääräiseksi mitoitukseksi tulee rantayleiskaavan muutoksen toteutuessa (4 vanhaa

22 19 rp:aa ja 13 uutta rp:aa) 3,55 rakennusyksikköä / todellinen ranta-km ja 4,84 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km. Laskelmissa on huomioitu myös Leenalan tilan RN:o 8:32 korvattu rakennusoikeus yhtenä rakennusyksikkönä. Kantatilaan kuuluva Pätiänsaari ei ole mukana em. laskelmissa. Kahden rakennuspaikan rakennusoikeuden lisääminen Haukkavuoden tilalle ei nosta merkittävästi Simolan kantatilan alueen rantarakentamisen keskimääräistä mitoitusta. 11. RAKENTAMISEN ALUEET 11.1 Erillispientalovaltaiset alueet Rantaosayleiskaavan muutoksella on osoitettu rantaan rajoittuva erillispientalovaltainen alue (AO-1) sekä takamaastoon sijoittuvat erillispientalovaltaiset alueet (AO-2). AO-1- alueelle on osoitettu kaksi omarantaista erillispientalon rakennuspaikkaa ja taustamaaston AO- 2- alueille yhteensä kuusi erillispientalon rakennuspaikkaa. AO-1- ALUE AO-1- alueen kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen tai loma-asunnon sekä tarvittavia talous-, varasto-, huoltotms. rakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa siten, että tehokkuusluku e=0.1 ei ylity, kuitenkin yhden rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 350 m2. Tehokkuusluku tarkoittaa kerrosalan suhdetta tontin tai rakennuspaikan pinta-alaan. Rakennusten etäisyys keskivedenkorkeuden määrittämästä rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Erillinen kerrosalaltaan enintään 25 m2 suuruinen saunarakennus voidaan kuitenkin sijoittaa vähintään 20 m etäisyydelle rantaviivasta. Rantaosayleiskaavan muutoksen merkintöjen ja kaavamääräysten lähtökohtana on ollut Läntisen alueen rantaosayleiskaavan merkintäja määräystekniikka. Rantaosayleiskaavan muutoksella AO-1- alueen rakennuspaikkojen rakentamista on kuitenkin ohjattu Läntisen alueen rantaosayleiskaavan AO- alueiden määräyksiä ja merkintöjä yksityiskohtaisemmin johtuen alueen luonnonympäristön erityisarvoista. AO-1- alueen rakennuspaikkojen rakentamisen sijoittumista suhteessa alueen luonnonympäristön erityispiirteisiin on tarkasteltu yksityiskohtaisesti selostuksen LIITTEENÄ 4 olevassa havainnekuvassa. AO-1- alueen rakennuspaikkojen rantasaunan rakentaminen on ohjattu rantayleiskaavan muutoksella Läntisen alueen rantaosayleiskaavan AO- alueita (vähintään 15 m) kauemmaksi rannasta (vähintään

23 20 20 m). AO-1- rakennuspaikkojen 20 m leveä rantavyöhyke on osoitettu luonnonmukaisena säilytettäväksi alueen osaksi, jolla puusto tulee säilyttää. Tällä alueella ei saa suorittaa kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistoimenpiteitä. Myös AO-1- alueen rakennuspaikkojen välissä sijaitsevan pirunpellon alue on osoitettu luonnonmukaisena säilytettäväksi alueen osaksi. Luonnonmukaisena säilytettävän alueen osan merkinnällä turvataan jyrkähkön rantatöyrään sekä pirunpellon säilyminen sekä osaltaan varmistetaan rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan. AO-1- alueen rakennuspaikkojen rajauksissa on huomioitu alueen länsi-luoteispuolella sekä koillispuolella sijaitsevat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä länsipuolella sijaitseva pirunpelto. AO-1- alue on rajattu vähintään 15 m suojavyöhykkeen etäisyydelle liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoista (kolohaavat). AO-1- alueen rakennuspaikoille osoitettu rakennusalan rajaus huomioiden rakentaminen ohjautuu vähintään 20 m etäisyydelle liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoista. Kulku AO-1- alueelle on osoitettu jo rakentuneen tieuran kautta 8 m leveänä ajoyhteytenä (ajo). Valmis tieura ulottuu lähes rakennuspaikoille saakka. Oleva tieura on rakentunut vähintään 15 m etäisyydelle liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoista. Myös kaavan 8 m leveä ajoyhteysmerkintä jää vähintään 15 m etäisyydelle liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoista jo rakentuneen tieuran osalta. Ajoyhteys on jatkettavissa kaavan läntisemmälle AO-1- rakennuspaikalle (havainnekuvan AO-1- tontti 2) siten, että tien ja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen väliin jää vähintään 15 leveä suojavyöhyke ja itäisemmälle AO-1- tontille (havainnekuvan AO-1- tontti 1) siten, että tien ja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen väliin jää vähintään 10 m leveä suojavyöhyke. AO-1- alueen pinta-ala on 0,696 ha. Kaavassa osoitetun itäisemmän AO-1- rakennuspaikan (havainnekuvan AO-1- tontti 1) pinta-ala on n m2, minkä perusteella tontin rakennusoikeus on enintään 350 k-m2. Läntisemmän AO-1- rakennuspaikan (havainnekuvan AO-1- tontti 2) pinta-ala on n m2, minkä perusteella tontin rakennusoikeus on enintään 320 k-m2. AO-1- rakennuspaikkojen enimmäisrakennusmassojen sijoittamista tonttien alueelle on tarkasteltu liitteenä 5 olevassa havainnekuvassa. Kaavan mahdollistama rakentamisen suurin mahdollinen kokonaismäärä on sijoitettu tonttien alueille kerrosluvultaan yksikerroksisena ratkaisuna, jolloin rakennusten pohjapinta-ala on suurimmillaan. Tarkastelun perusteella kaavassa osoitettu enimmäisrakennusoikeus voidaan sijoittaa AO-1- rakennuspaikoille alueen luonnonympäristön ominais- ja erityispiirteet huomioiden.

24 21 AO-2- ALUEET Rantaosayleiskaavan muutoksen erillispientalovaltaiset alueet (AO/2) on sijoitettu taustamaastoon alueelle johtavan tien varteen. Tien eteläpuoliselle AO-2- alueelle on osoitettu neljä erillispientalon rakennuspaikkaa ja tien pohjoispuolelle kaksi rakennuspaikkaa. Tien eteläpuolinen AO-2- alue sijaitsee lähimmillään 200 m etäisyydellä rannasta ja rakennuspaikkojen takaosasta on etäisyyttä rantaan hieman yli 300 m. Tien pohjoispuoliset rakennuspaikat sijaitsevat yli 300 m etäisyydellä rannasta eikä niiltä ole näköyhteyttä Päijänteelle. AO-2- alueet ovat maastollisesti tasaista männikkökangasta ja ne sopivat hyvin rakentamisalueiksi. AO-2- alueiden pinta-ala on yhteensä 3,79 ha. Rantaosayleiskaavan muutoksen mukaisten rakennuspaikkojen pinta-alat ovat välillä 5420m m 2. AO-2- alueen kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen tai loma-asunnon sekä tarvittavia talous-, varasto-, huoltotms. rakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa siten, että tehokkuusluku e=0.1 ei ylity, kuitenkin yhden rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 350 m2. Tehokkuusluku tarkoittaa kerrosalan suhdetta tontin tai rakennuspaikan pinta-alaan. Pinta-alaltaan 5420 m m 2 suuruisten AO-2- alueen rakennuspaikkojen rakennuspaikkakohtainen kerrosala on enintään 350 m2. Kulku AO-2- alueille on osoitettu kaavassa jo rakentuneen tien kautta 8 m leveänä ajoyhteytenä (ajo) Liikennealueet Maaliikenne Kulku kaavan rakentamisalueille (AO-1, AO-2) on järjestetty tukeutuen alueelle johtavaan tiehen sekä tien jatkeeksi rakennettuun tieuraan. Alueen sisäinen tiestö on osoitettu kaavassa 8 m leveänä ajoyhteysmerkintänä. Kaavan mukaisten rakentamisalueiden toteutumiseksi ei käytännössä tarvitse rakentaa uusia teitä. AO-1- alueen rakennuspaikkojen toteuttaminen vaatii vanhan tieuran kunnostamisen. Kaavan toteutuminen ei johda uusien liittymien järjestämiseen yleiselle tielle (yhdystielle 16638, Nisulankylätie) Vesiliikenne Rantaosayleiskaavan muutoksella on osoitettu 0,06 ha suuruinen yksityinen venevalkama (LV-4) Päijänteen rannalle. Venevalkama on

25 22 tarkoitettu taustamaastossa sijaitsevien AO-2- alueiden rakennuspaikkojen sekä Toivakan kunnan käyttöön. Venevalkaman aluevarausmerkintänä on käytetty LV-4- merkintää erotuksena Toivakan kunnan rantayleiskaavojen muiden venevalkamien aluevarausmerkinnöistä. Kulku venevalkamaan (LV-4) on osoitettu kaavassa 4 m leveänä ohjeellisen kevyenliikenteen yhteyden merkintänä, jolla venevalkamaan liittyvä huoltoajo on sallittu. Kevyen liikenteen yhteyden sijoittamisessa on huomioitu alueella sijaitsevat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat. (LIITE 4.) 12. RAKENTAMISEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT ALUEET 12.1 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet 12.2 Luonnonsuojelualue ja muut erityispiirteet Kaavan muutoksella osoitettujen rakentamisalueiden ja luonnonsuojelualueen ulkopuoliset kaava-alueen osat on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M). M- alueiden pinta-ala on yhteensä 12,19 ha. M- aluevarauksen kaavamääräys perustuu Toivakan Läntisen alueen rantaosayleiskaavan määräystekniikkaan. M- alueet on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan ainoastaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. MRL:n 43 :n 2. mom:n perusteella määrätään, että asuin- ja lomarakennusten rakentamista ei sallita yleiskaavan M- alueella. Alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty AO-1- ja AO-2- alueille. M- alueelle kohdentuu vanhaan Toivakan Läntisen alueen rantaosayleiskaavaan perustuva luonto-olosuhteiltaan arvokkaan alueen rajaus (lu) sekä tähän kaavamuutokseen perustuva luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen rajaus (luo-1), jolla turvataan M- alueella sijaitsevat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä liito-oravan tarvitsemia kulkuyhteyksiä. Luonnonsuojelualue (SL) Osayleiskaavan muutoksella on osoitettu luonnonsuojelualueena (SL) Haukkavuoren tilan alueelle ulottuva natura verkostoon kuuluva alueen osa, Keski-Suomen ELY- keskuksen ja Toivakan kunnan neuvottelema suojelualueen laajennusosa sekä osayleiskaavan muutostyön yhteydessä esille tullut kaavan luontoselvitykseen ym. perustuva rantavyöhyke. Osayleiskaavan muutoksen luonnonsuojelu-

26 23 aluevaraus ulottuu kaavan AO-1- alueelta luoteeseen liittyen yhtenäisesti Haukkavuoren natura-alueen muodostamaan kokonaisuuteen. Luonnonsuojelualuevarauksen (SL) pinta-ala on 9,92 ha. SLaluevaraus laajentuu kaavamuutoksella 2,52 ha verrattuna vanhaan Läntisen alueen rantaosayleiskaavaan. Natura 2000 Haukkavuori kuuluu osana Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori natura verkoston kohteeseen (FI ). Aluetyyppi SCI. Haukkavuoren osalta suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Natura-alueen kuvauksessa Haukkavuorta on kuvattu seuraavasti : Vällyvuoren-Huuvuoren alueesta erillään oleva Hau kkavuori sijaitsee Päijänteen Rutalahden pohjoisrannalla. Se on maisemallisesti hieno kallioalue, jolla on myös biologista merkitystä etenkin uhanalaisen kasvilajistonsa takia. Haukkavuoren natura-alueen rajaus on osoitettu kaavakartalla natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen viivamerkinnällä (nat). Naturaalueen aluevaraukseksi on osoitettu luonnonsuojelualue (SL). Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue AO-1- alueen takana sijaitsevien liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (3 puuta) alue on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen rajauksella (luo-1). Luo-1- alue on rajattu siten, että puiden ympärille turvataan suojaaluetta ja että merkintä turvaa liito-oravan liikkumisen kannalta riittävän puuston säilymisen kaavassa osoitetun luonnonsuojelualueen suuntaan. Luo-1- alueen kaavamääräys on muotoa ; Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen eliölajin (liito-orava) lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä. Alueen puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Luonto-olosuhteiltaan arvokas alue (lu) Kaavan muutoksella osoitettu luonto-olosuhteiltaan arvokkaan alueen rajaus (lu) perustuu Toivakan Läntisen alueen rantaosayleiskaavan merkintöihin, jossa lu- merkinnällä on rajattu laaja Haukkavuoren- Pätiänsaaren muodostama kokonaisuus. Lu- merkinnän osoittamisen tarpeellisuutta ei ole voitu harkita tämän kaavamuutoksen yhteydessä uudelleen, koska voimassa olevan yleiskaavan mukaisen merkinnän rajauksen muuttaminen edellyttäisi tätä hanketta laajempaa kaavamuutosta.

27 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavan muutoksessa on huomioitu alueeseen kohdistuvat luonnonympäristön erityisarvot. Kaavalla osoitettu ympäristöä muuttava maankäyttö eli lähinnä rakentamisalueet ja tiestö on sijoitettu luonnonympäristöltään arvokkaiden alueen osien ulkopuolelle. Rakentamisen toteuttaminen ei siten aiheuta ainakaan välitöntä häiriötä alueen ympäristöarvoille. Omarantaisten AO-1- tonttien rantavyöhykkeen osoittaminen luonnonmukaisena säilytettäväksi alueeksi varmistaa osaltaan omarantaisen rakentamisen sopeutumista rantamaisemaan. Kaavan muutoksella osoitettu luonnonsuojelualueen laajentuminen etelän suuntaan varmistaa rantavyöhykkeen maiseman kannalta keskeisen korkean rantatöyrään ja sen puuston säilymisen. Puustoinen rantatöyräs toimii osaltaan näkösuojana takamaaston AO-2- rakentamisalueille. AO-2- alueiden rantaetäisyys on muutoinkin niin suuri, että rakentamisesta ei aiheudu merkittävää maisemavaikutusta Päijänteen vesistöltä tarkasteltuna. Haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset määritellään kaavamuutoksen laatimisajankohtana Valtioneuvoston asetuksessa 209/2011. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen aines, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä. Kun kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen jätevesien käsittely hoidetaan vähintään asetuksen vaatimustason mukaisesti, niin kaavan toteutuminen ei aiheuta myöskään merkittävää häiriötä Päijänteen vesiympäristöön. 14. YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 14.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole rakentunutta ympäristöä eikä kaavan muutoksen toteutumisesta siten aiheudu vaikutuksia rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Ennestään rakentumattomalla alueella kaavamuutoksen mukaisten uusien rakentamisalueiden toteutuminen luonnollisesti muuttaa paikallisesti luonnonympäristöä. Metsäalue muuttuu rakentamisalueeksi. Kaavamuutoksen yhteydessä on kuitenkin selvitetty alueen luonnonympäristön arvot ja erityispiirteet ja uudet rakentamisalueet voitu sijoittaa siten, että rakentaminen ei vaaranna alueen luonnonympäristön arvokkaita osia. Kaavamuutoksella on voitu myös edistää luonnonympäristön erityisarvojen säilymistä.

28 25 Kaavan muutoksella on laajennettu voimassa olevan Läntisen alueen rantaosayleiskaavan natura-alueen rajauksen mukaista luonnonsuojelualuevarausta Keski-Suomen ELY-keskuksen esitykseen sekä kaavamuutoksen luontoselvitykseen perustuen. Pääosa kaavamuutoksen luontoselvityksessä esille tulleista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoista sekä laajempi pirunpellon alue on rajattu osaksi Haukkavuoren luonnonsuojelualuekokonaisuutta. Lisäksi kolmen liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikan alue on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1). Luo-1- alue oli osoitettu vanhassa Läntisen alueen rantaosayleiskaavassa kahden erillispientalon rakennuspaikan alueeksi, joten rakennuspaikkojen uudelleenjärjestely omarantaisiksi rakennuspaikoiksi osaltaan edistää alueen luonnonympäristön arvojen säilymistä. Kaavalla ei muuteta merkittävästi alueella havaitun valkoselkätikan mahdollisen elinympäristön olosuhteita. Alueen rannassa oleva vanhan metsän kaistaleen säilyminen on turvattu luonnonsuojelualueen aluevarauksena sekä AO-1- alueelle osoitetulla luonnonmukaisena säilytettävän alueen osan merkinnällä. AO-1- rakentamisalueen toteutuminen ei merkittävästi supista valkoselkätikan mahdollista elinympäristöä. Alueen muissa osissa ei ole valkoselkätikan kannalta potentiaalista elinympäristöä. Kokonaisuutena tarkasteltuna alueen luonnonympäristöltään arvokkaimmat kohteet ja alueet on pystytty jättämään hyvin luonnonympäristöä muuttavan maankäytön (rakentamisalueet, tiestö) ulkopuolelle. Kaavan muutoksella voidaan arvioida olevan merkittävä alueen luonnonympäristön erityisarvojen säilymistä turvaava vaikutus ja kaavamuutos edistää Haukkavuoren natura-alueen suojelun toteuttamista naturarajausta laajempana kokonaisuutena. Natura verkoston alue Haukkavuori kuuluu osana Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori natura verkoston kohteeseen (FI ). Aluetyyppi SCI. Haukkavuoren osalta suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Natura-alueen kuvauksessa Haukkavuorta on kuvattu seuraavasti : Vällyvuoren-Huuvuoren alueesta erillään oleva Hau kkavuori sijaitsee Päijänteen Rutalahden pohjoisrannalla. Se on maisemallisesti hieno kallioalue, jolla on myös biologista merkitystä etenkin uhanalaisen kasvilajistonsa takia. Haukkavuoren natura-alueen rajaus on osoitettu kaavakartalla natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen viivamerkinnällä (nat). Naturaalueen aluevaraukseksi on osoitettu luonnonsuojelualue (SL). Haukkavuoren natura-alueen välittömään läheisyyteen ei ole osoitettu

29 14.3 Sosiaaliset vaikutukset 26 uutta rakentamista tai muuta alueen erityisarvoa vaarantavaa maankäyttöä. Kaavamuutoksen maankäyttöratkaisu ei vaaranna Haukkavuoren geologista arvoa eikä maisema-arvoa. Kaavamuutos ei välittömästi vaikuta myöskään Haukkavuoren alueen biologisiin arvoihin. Rakentamisalueiden toteutumisen saattaa välillisesti lisätä esim. liikkumista natura-alueella. Uusien rakennuspaikkojen vähäinen kokonaismäärä huomioiden myöskään kaavan välillisiä vaikutuksia natura-alueeseen ei voida pitää merkittävinä. Kaavamuutoksella on muutettu osalle aluetta vanhassa Läntisen alueen rantaosayleiskaavassa osoitettu retkeily- ja virkistysaluevaraus (VR) maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi johtuen osaltaan Haukkavuoren natura-alueen huonosta kulutuksenkestävyydestä. Yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitetun VR- alueen toteutuminen olisi mahdollisesti lisännyt merkittävästi liikkumista Haukkavuoren naturaalueella, mikä olisi saattanut olla haitallista natura-alueen arvojen kannalta. VR- aluevarauksen muutos M- alueeksi ja suojelualuevarauksen laajentaminen osaltaan edistävät Haukkavuoren natura-alueen arvojen säilymistä. Rantaosayleiskaavan muutoksen toteutuminen ei heikennä merkittävästi niitä Haukkavuoren luontoarvoja, joiden vuoksi se on valittu Natura-2000 verkoston kohteeksi eikä kaavan muutoshankkeen yhteydessä siten ole tarpeen laatia luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusten arviointia. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole ennestään rakentuneita rannanosia. Rantaosayleiskaavan muutoksen mukaisen uuden rakentamisen toteutumisella ei siten ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia välittömässä lähiympäristössä. Kaavan mukaisten erillispientalojen rakennuspaikkojen toteutumisen uskotaan tukevan läheisten Toivakan Nisulan kylän ja Joutsan kunnan puolella sijaitsevan Rutalahden kylän sosiaalista elinvoimaisuutta. Kaavamuutoksella on muutettu vanhassa Läntisen alueen rantaosayleiskaavassa Haukkavuoren alueelle osoitettu retkeily- ja virkistyspalvelujen alue (VR) maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Vanhan kaavan VR- alueen oli aiemmin ajateltu kytkeytyvän edullisesti Haukkavuoren natura- / suojelualueeseen. Alueella ei kuitenkaan käytännössä ole tavanomaista jokamiehenoikeuksiin perustuvaa käyttöä enempää merkitystä virkistyskohteena eikä VRaluevarausta ole käytännössä toteutettu. Rantaosayleiskaavan muutoksen yhteydessä on tullut esille, että Haukkavuoren natura- / suojelualueen maasto ei ole ainakaan kaikilta osin kulutuksenkestävyydeltään erityisen sopiva laajempaan yleiseen liikkumiseen. Kun myöskään Toivakan kunnan tavoitteena ei ole toteuttaa aluetta retkeily- ja virkistyskäyttöön, niin VR- alueen käyttötarkoitus on ollut perusteltua muuttaa alueen nykyisen

30 27 maankäytön mukaisesti maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. VRalueesta luopuminen ei käytännössä muuta alueen nykyistä maankäyttöä. Rantaosayleiskaavan muutoksella osoitetuilla kahdella omarantaisella erillispientalon rakennuspaikalla on Päijänteen rantaviivaa varaava vaikutus. Myös taustamaaston rakennuspaikat varaavat rantaviivaa venevalkaman kautta. Kaavan rakentamisalueiden rantaa varaava vaikutus on kuitenkin kokonaisuutena varsin vähäinen eikä muuta vanhan kaavan mukaista maankäyttöratkaisua tässä suhteessa merkittävästi, kun huomioidaan, että myös vanhan kaavan kahdella erillispientalon rakennuspaikalla olisi toteutuessaan ollut rantaa varaava vaikutus. Kokonaisuutena tarkasteltuna kaavalla turvataan edelleen huomattavan laajan yhtenäisen rakentamisesta vapaan rannanosan säilyminen Haukkavuoren alueella. Kaavamuutoksella ei siten ole merkittävää vaikutusta vesistön ja ranta-alueiden yleisen jokamiehenoikeudella tapahtuvan virkistyskäytön kannalta Yhdyskuntarakenne Toivakan kunta suhtautuu myönteisesti vakituiseen asumiseen kunnan ranta-alueilla. Läntisen alueen rantaosayleiskaavassa on Päijänteen ranta-alueille osoitettu yksittäisiä erillispientalojen rakennuspaikkoja ja muutaman rakennuspaikan ryhmiä. Myös Haukkavuoren tilan vanhassa kaavaratkaisussa oli osoitettu kaksi erillispientalon rakennuspaikkaa. Kunnan pyrkimyksenä on kehittää kunnan yhdyskuntarakennetta eri alueiden vahvuuksien kautta. Ranta-alueita halutaan osaltaan hyödyntää kylien elinvoimaisuuden tukemisessa. Rantaosayleiskaavan muutoksella on huomioitu Nisulan ja Rutalahden kylien sekä alueen maaseudun yleinen tarve saada uusia asukkaita ja voidaan arvioida, että ranta-alueen hyödyntäminen vakituiseen asumiseen on yksi toimiva keino uusien asukkaiden saamiseksi alueelle. Rantaosayleiskaavan muutoksen mukainen maankäyttöratkaisu johtaa toisaalta uusien asuinrakennuspaikkojen muodostumiseen hieman irralleen nykyisestä alueen kylien yhdyskuntarakenteesta. Joskin kylien ja ympäröivän maaseudun asuinrakenne ei ole nykyisinkään selväpiirteinen. Kyliin kuuluvaa asuinrakentamista on varsin paljon myös ydinkyläalueiden ulkopuolella. Kaavamuutoksella osoitetun uuden asuinrakentamisen kokonaismäärää ei voida pitää erityisen huomattavana eikä kaavalla siten aiheuteta kunnan yhdyskuntarakenteen kannalta haitallista kehitystä, vaikka kaavan muutos edistäisi laajemminkin Päijänteen ranta-alueen vastaavantyyppistä vakituisen asutuksen muodostumista. Rantaosayleiskaavan muutos hyödyntää olevia yhdyskuntarakenteita tiestön osalta tukeutuen täysin jo rakentuneisiin yhteyksiin. Rantaosayleiskaavan muutoksella osoitettujen uusien erillispientalojen rakennuspaikkojen suunnittelun lähtökohtana on ollut, että rakennuspaikkojen vesihuolto voidaan järjestää rakennuspaikkakohtaisesti.