KERAVAN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERAVAN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA 2014"

Transkriptio

1 1 LUONNOS KERAVAN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA 2014 KERAVAN KAUPUNKI Keskushallinto

2 2 Sisällysluettelo 1. Keravan kaupungin visio 3 2. Elinkeino-ohjelman tavoitteet 3 3. Elinkeinojen nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden näkymät Elinkeinot, yritykset ja työvoima Elinkeinorakenne ja työpaikat Työpaikkaomavaraisuus Työllinen työvoima Tulevaisuuden näkymät 7 4. Elinkeino-ohjelman painopisteet PAINOPISTE 1:Keskustan kehittäminen - Keravasta seudullinen kaupankeskus PAINOPISTE 2:Uusien yritysten sijoittuminen ja elintarvikeklusterin vahvistaminen PAINOPISTE 3: Toimivien yritysten kasvuedellytysten tukeminen ja kehittäminen Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Yrittäjyyden edistäminen Tonttien markkinointi ja myynti Osaavan työvoiman saatavuus Yrittäjyyskasvatus ja koulutus PAINOPISTE 4: Tehokas elinkeinomarkkinointi Yhteenvetotaulukko painopisteistä Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastuutahot 17 PAINOPISTE 1 17 PAINOPISTE 2 18 PAINOPISTE 3 19 PAINOPISTE Seuranta, päivitys ja tiedottaminen 21

3 3 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 2. Elinkeino-ohjelman tavoitteet 1.1 Toiminta-ajatus Keravan kaupungin elinkeinopolitiikan tarkoitus on auttaa kaupungissa toimivia yrityksiä menestymään. Tätä tavoitetta tukee kaupungin elinkeino-ohjelma. Se on osa Keravan kaupunkistrategiaa. Elinkeinoohjelmassa tarkennetaan ja syvennetään kaupunkistrategian tavoitteita elinkeinoelämän näkökulmasta. Ohjelmassa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet sekä se, miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Ohjelman avulla pyritään varmistamaan yrityksille optimaaliset toimintaedellytykset ja tukemaan niiden kilpailukykyä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi elinkeino-ohjelmassa on neljä kehittämisen painopistettä: 1) Keskustan kehittäminen - Keravasta seudullinen kaupan keskus 2) Uusien yritysten sijoittuminen ja elintarvikeklusterin vahvistaminen 3) Toimivien yritysten kasvuedellytysten tukeminen ja kehittäminen 4) Tehokas elinkeinomarkkinointi Tavoitteisiin päästään hyvin suunnitellulla rakennusmaan hankinnalla ja joustavalla kaavoituksella, tukemalla ja vahvistamalla olemassa olevaa yrittäjyyttä, kannustamalla ja ohjaamalla yrittäjiä yhteistyöhön sekä tehokkaalla viestinnällä. Hyvin toimivaa elinkeinoelämää tukevat kaupungin avoin ja luottamuksellinen yrittäjyysilmapiiri sekä elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen. Yritysten määrän kasvattamiseksi yrittäjille tarjotaan asiakaslähtöistä ja nopeaa palvelua. Keravan kaupungin yritystoimintaa tukevia vahvuuksia ovat: 1) Logistisesti edullinen sijainti 2) Työvoiman saatavuus 3) Ketteryys ("yhden luukun periaate") 4) Kaupungin johdon positiivinen asenne 5) Edullinen ja ympäristöystävällinen energia Elinkeinopoliittisin toimin parannetaan kaupungin houkuttavuutta ja hyvää mainetta sekä tuetaan kaupunkilaisten hyvinvointia.

4 4 3. Elinkeinojen nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden näkymät 3.1 Elinkeinot, yritykset ja työvoima Elinkeinorakenne ja työpaikat Keravan kaupungin yritysrekisterin mukaan (Fonecta 11/2013) yrityksiä on kpl, joista 92 % on pieniä (työntekijöitä alle 10). Suurimmat toimialat ovat yhteiskunnalliset palvelut (46 %), kauppa (20 %) ja rakentaminen (16 %). Tilastot osoittavat, että Suomi on pienyritysten maa. Suomen yrityskannasta on pienyrityksiä (työntekijöitä alle 50) 98,9 %. Näistä on mikroyrityksiä (1-9 henkilöä) lähes kaikki: osuus koko yrityskannasta 94,4 %.

5 5 Keravalla oli työpaikkaa vuonna Suurimpana työllistäjänä olivat palveluala 41 % (4 900 työpaikkaa), toisena tukku- ja vähittäiskauppa ja ravitsemustoiminta 27 % (3 200 työpaikkaa) ja kolmantena teollisuus 16 % (2 000 työpaikkaa). (Tilastokeskus 2011) Keravalle syntyi 267 uutta työpaikkaa vuodesta 2010 vuoteen Eniten työpaikat lisääntyivät kaupan ja palvelusektorin toimialoilla (221 työpaikkaa). Sen sijaan teollisuuden työpaikkojen osalta työpaikkojen määrä väheni 18 työpaikalla. (Lähde: Tilastokeskus). Yrityksistä suurin työllistäjä Keravalla on Oy Sinebrychoff Ab. Muita suuria työllistäjiä ovat mm. Tuko Logistics Osuuskunta, Puumerkki Oy, Metos Oy Ab, Snellmanin Kokkikartano Oy ja Ifolor Oy. (Lähde Fonecta) Eniten on rakennusalan yrityksiä (144), toiseksi eniten parturi-kampaamoja (66) ja kolmanneksi eniten liikkeenjohdon konsultointiyrityksiä (yli 50). (Lähde Fonecta) Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuutta kuvaava luku kertoo työpaikkojen suhteen työvoimaan. Keravan kaupungin työpaikkaomavaraisuus vuonna 2012 oli 67,7 %. Elinkeino-ohjelman yksi tavoite on kasvattaa työpaikkaomavaraisuutta. Työpaikkaomavaraisuuden säilyttäminen nykyisellä tasolla vaatii noin 165 uutta työpaikkaa/vuosi.

6 Työllinen työvoima Keravan työllisestä työvoimasta henkilöä eli noin 68 % käy työssä oman kunnan ulkopuolella. Keravalla töissä käy 32 % työllisestä työvoimasta. Eniten Keravalle tullaan töihin Vantaalta, merkittävästi myös Helsingistä, Tuusulasta ja Järvenpäästä. Keravalta mennään muualle töihin eniten Helsinkiin ja Vantaalle. (Lähde Tilastokeskus).

7 7 Keravan työllisestä työvoimasta eniten (8 300 henkilöä) toimii yhteiskunnallisten palvelujen toimialalla (informaatio ja viestintä, kiinteistöala, arkkitehti- ja insinööripalvelut, liikkeenjohdon konsultointi, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, lakiasiainpalvelut, tieteellinen tutkimus, mainostoiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, työvoiman vuokraus, matkatoimistot, turvallisuuspalvelut, siivouspalvelut, maisemanhoito, julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut, taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta). Toimialan työpaikkoja on Keravalla (Lähde Tilastokeskus) Teollisuuden ja kaupan alan työpaikat suhteessa alojen työlliseen työvoimaan ovat lähes tasapainossa. Työllisen työvoiman kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2011 oli 129 henkilöä. Eniten työllinen työvoima on lisääntynyt yhteiskunnallisten palvelujen toimialoilla, 89 henkilöä. Sen sijaan työllisen työvoiman määrä on hienoisesti laskenut teollisuuden ja kuljetuksen sekä varastoinnin toimialoilla. ( Lähde Tilastokeskus) 3.2 Tulevaisuuden näkymät Keravan visio on kaupunkistrategian mukaan "Onnellinen Kerava". Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä Kerava on metropolialueen yritysystävällisin kunta. Haasteita on paljon. Mitä vaikutuksia Keravalle olisi mahdollisella kuntarakenteen muutoksella? Vaikeutuisivatko kunnan kehittämismahdollisuudet valtiontalouden ongelmien myötä? Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Kuitenkin esim. yritysten tarpeiden ennakointi olisi erittäin tärkeää.

8 8 Päästäksemme kärkisijoille yritysystävällisin kunta -kilpailussa Keravan tulee tukea ja kehittää nykyistä elinkeinoelämää sekä houkutella tänne uusia yrityksiä. Tämän lisäksi Keravan pitää panostaa jatkuvasti kaupungin kehittämiseen ja oman palvelutuotantonsa rationalisointiin. Keravan sijainti Keski-Uudenmaan ytimessä ja hyvät liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin ovat Keravalla suuri mahdollisuus. Lentokentän läheisyys sekä päärautatien ja moottoritien kulkeminen alueen läpi antavat elinkeinoelämälle hyvät toimintaedellytykset. 4. Elinkeino-ohjelman painopisteet 4.1 Keskustan kehittäminen - Keravasta seudullinen kaupan keskus Keravan keskustan kehittäminen -projektissa on mietitty konkreettisia toimenpiteitä, joilla alueen vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta voidaan parantaa. Toimenpide-ehdotukset koostuivat niin isoista, kustannuksiltaan mittavista rakentamishankkeista kuin kustannuksiltaan vähäisistä, pienistä ja nopeasti toteutettavista toimenpiteistä. Toimenpide-ehdotuksista voi nostaa esiin esim. seuraavia ideoita: Kaupungintalon sekä Kauppakaaren länsipään korttelialueet tarjoavat erinomaiset kehittämismahdollisuudet. Ne vaativat perusteellista suunnittelua ja visiointia. Mahdolliset hankkeet ovat mittavia ja vaativat paljon resursseja. Tähän tarvitaan liike-elämän ja kaupungin yhteistyötä. Keravan keskustan kävelykadusta on mahdollista saada entistä monipuolisempi ja houkuttavampi. Parhaimmillaan kävelykatu voisi kohottaa Keravan kaupunkikuvaa ja omaleimaista imagoa. Katualueen kehittämisen tukena tulee olla alueen toimijoiden halu ja sitoutuminen yhteistyöhön. Kaupunki voi olla mukana siten, että se osoittaa alueen asuin- ja palveluympäristön rakentamiselle kasvumahdollisuuksia ja tukee viihtyisyyttä huolehtimalla viherrakentamisesta ja katuympäristöistä. Kävelykatualueen kehittämiseksi voisi julistaa idea- tai suunnittelukilpailun. Keskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä ylläpidetään monipuolisilla kauppapalveluilla. Erikoisliikkeiden lisäksi pitää olla päivittäistavarakauppoja ja muita palveluja (Aleksintori-Petteri- Kahveri-kokonaisuus, HOK-Elanto-kortteli, kaupungintalon tontti, Prisman seutu). Keskustan vahva kehittäminen on yksi elinkeino-ohjelman painopisteistä. Oleellista on, että keskustaa kehitetään yhdessä omistajien ja käyttäjien kanssa. Nykyisiä liiketiloja pitäisi saneerata tarpeen mukaan niin, että ne vastaavat nykyajan vaatimuksia. Varsinkin uusia liiketiloja suunniteltaessa tarvitaan mahdollisesti kaavamuutoksia sekä liiketiloja että pysäköintijärjestelyjä varten. Kun kauppa hakee sijoittumispaikkaa, on tärkeä varmistaa niin julkisen kuin yksityisen liikenteen sujuvuus. Keskustassa pitää olla myös veturiyrityksiä, joiden tiedetään vetävän lähelleen muitakin toimijoita. Keskustan alueelle ja sen välittömään läheisyyteen on sijoittunut päivittäistavaraliikkeitä, erikoisliikkeitä sekä toimistoja. Prismakeskus on laajentanut palvelujaan ja sen yhteyteen on

9 9 sijoittunut myös erikoisliikkeitä. Citymarket on omalta osaltaan täydentänyt keskustan palveluntarjontaa. Myös Citymarketin yhteyteen on sijoittunut erikoisliikkeitä. Keravalla on 14 päivittäistavarakaupan myymälää (yli alle 400 m 2 ), mm. Alepa, Siwa, Lidl, Valintatalo, K-Market. Alle 100 m 2 elintarvike-, makeis-, ym. kioskeja on viisi, mm. kolme R-kioskia. Yli m 2 itsepalvelutavarataloja on kolme: Citymarket, Anttila ja Prisma. Pienoistavarataloja (alle m 2 ) on Keravalle sijoittunut kaksi: Hong Kong ja Tarjoustalo. (Lähde Fonecta) Erikoistavarakaupan osalta vaatteiden vähittäiskauppaa harjoittaa 11 yritystä, optisen alan kauppaa harjoittaa 9 yritystä, valokuvaamo- ja muuta kuvaustoimintaa 8 liikettä sekä urheiluvälineiden ja polkupyörien erikoiskauppaa harjoittaa 8 yritystä. Lukumääräisesti eniten Keravalla harjoitetaan kuitenkin kaupan alan vähittäiskauppaa, muualla kuin myymälöissä, yhteensä 28 yritystä. Tähän ryhmään kuuluu postimyynti- ja verkkokauppa sekä myyntiedustus. Nettikauppa jatkaa kasvuaan osana muuta kauppaa. (Lähde Fonecta). Kaupungilla on tärkeä rooli myös keskusta-alueen markkinoinnissa sen vetovoimaisuuden kasvattamiseksi. Keskustan kehittymisen osalta lisää haastetta tuo investointien määrä ja sitä kautta suuret tuotto-odotukset. Keravan elinkeinopolitiikan 1. painopisteen eli keskustan kehittämisen toimenpiteitä mitataan keskusta-alueen kaavamuutoksilla/vuosi, uuden liiketilan määrällä k-m 2 /vuosi, olemassa olevien tilojen hyödyntämisellä sekä eri tapahtumilla ja tilaisuuksilla. 4.2 Uusien yritysten sijoittuminen ja elintarvikeklusterin vahvistaminen KUUMA-kuntien kaksi strategista valintaa tuleville vuosille ovat teknologiateollisuus ja elintarvikeklusteri. Klusteriajattelulla tarkoitetaan maantieteellisesti keskittyneitä, toisiinsa linkittyneitä yrityksiä, erikoistuneita alihankkijoita, palveluntarjoajia sekä näihin liittyviä muita tukiorganisaatioita. Kun tapahtuu toimialakohtaista keskittymistä yritykset pystyvät tehokkaammin hyödyntämään palveluita ja alihankkijoita sekä tutkimusta ja koulutusjärjestelmiä. Työntekijöiden liikkuvuus ja yritysten välinen vuorovaikutus lisääntyy. Fonectan yritysrekisterin mukaan Keravalla on 132 yritystä, joiden yritystoiminta liittyy toimialaluokituksen (TOL) mukaan elintarvike- ja juomateollisuuden toimialaan. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen lisäksi tässä luokituksessa on mukana myös elintarvikkeiden vähittäis- ja tukkukauppa sekä muuta elintarvikealaa tukevaa toimintaa kuten pakkauspalvelua, koneiden suunnittelua, valmistusta ja huoltoa, logistiikkaa ja ympäristötekniikkaa jne. Suurimmat toimijat tässä 132 yrityksen ryhmässä ovat Oy Sinebrychoff Ab, Metos Oy Ab, Snellmannin Kokkikartano Oy ja Tuko Logistics Oy. Elinkeinopolitiikan on oltava aktiivista uusien yritysten saamiseksi Keravalle. Menestyvä yritys houkuttelee ympärilleen muita menestyviä yrityksiä. Kaupungilla on oltava riittävästi tonttimaata teollisuustonteista liiketontteihin. Kerava on tiiviisti rakennettu, mutta maata pyritään koko ajan hankkimaan lisää. Kiinnostavimpia yrityksille sopivia alueita on Vanhan Lahdentien ja Lahden moottoritien varressa. Muitakin mahdollisuuksia tutkitaan yleiskaavassa, jonka päivitys valmistuu

10 10 vuonna Uusien yritysten sijoittumista Keravalle voidaan nopeuttaa mm. ripeällä kaavoituksella ja rakentamalla yritystonttien kunnallistekniikka etupainotteisesti. Tämä edellyttää budjettivarausta, kun projekteja suunnitellaan. Keravasta kiinnostuneille yrityksille tulee tarjota aivan alusta pitäen nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Tämä tarkoittaa sitä, että kyselyihin vastataan vuorokauden kuluessa ja että yritys saa tarvitsemansa tiedot ja asiantuntija-avun niin yksinkertaisesti ja selkeästi kuin mahdollista ( yhden luukun periaate ). Yrityskyselyt kanavoidaan elinkeinokoordinaattorin kautta, joka kokoaa tarvittavat tiedot ja huolehtii siitä, että yhteydenpito yritykseen päin on sujuvaa ja yhdenmukaista. Palveluvalmiuden pitää olla jatkuvaa eikä keskeytyksiä saa tulla. Siksi on huolehdittava asiantuntevasta sijaisresurssista esim. vuosilomien, koulutuksen tai sairauslomien ajaksi. Yritystapaamisten yhteydessä kartoitetaan yritysten tukipalvelutoiveita palvelun hyvän laadun varmistamiseksi. Vuonna 2013 Keravalle perustettiin 162 uutta yritystä (vuonna yritystä). Lopettaneita yrityksiä vuonna 2013 oli 72 (vuonna ). Lisäystä vuonna 2012 on 109 yritystä ja vuonna yritystä). Uusista yrityksistä vajaa kolmannes on perustettu Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskuksen avustamana. Tulokkaista lähes 80 % on palvelualan yrityksiä. Tuotannollisten yritysten osuus jäi alle 10 %. (Lähde Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus). Kuuma-alueelle perustettiin vuonna 2012 yhteensä yritystä, vuonna yritystä. Nettolisäys vuonna 2013 oli 569 yritystä, joka on reilut 100 yritystä vähemmän kuin vuonna Uusyrityskeskuksen neuvontapalvelut ovat aloittaville yrittäjille maksuttomia ja niiden kustannuksista vastaavat KUUMA-kunnat yhdessä. Perustetut ja lopettaneet yritykset 2013: Tietolähde : Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus. (Luvuissa eivät ole mukana asunto- eivätkä kiinteistöosakeyhtiöt.)

11 11 Uusien yritysten sijoittumista ja elintarvikeklusterin vahvistumista tarkastellaan seuraamalla luovutettavissa olevien tonttien lukumäärää/vuosi, luovutettujen tonttien lukumäärää/vuosi, syntyneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärää toimialoittain/vuosi sekä arvioimalla sitä, miten Keravan kaupungin elinkeinopalvelutarjonnassa on onnistuttu. 4.3 Toimivien yritysten kasvuedellytysten tukeminen ja kehittäminen Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Kaupungin elinkeinotoiminnan perustan luovat olemassa olevat yritykset. Pk-yritykset ovat välttämättömiä kaupungin taloudelle, työllisyydelle ja palvelutarjonnalle. Keravan yrityskanta on monipuolinen ja siksi Kerava on vähemmän altis suurille laskusuhdanteiden heilahduksille kuin kunnat, joiden talous nojaa lähinnä yhteen tai kahteen suureen yritykseen. Kauppalehden ( ) selvityksen mukaan vuonna 2012 Suomessa suuryritykset ovat olleet suuremmissa talousvaikeuksissa kuin pk-yritykset. Pk-yrityksistä parhaiten ovat pärjänneet pienet, liikevaihdoltaan 2-10 milj. euroa. Myös kansainvälisesti ilmiö on sama: vuosina Euroopan unionin alueen uusista työpaikoista 85 % syntyi pk-yrityksiin. (europa.eu/rapid/press). Jokainen yritys ja yrittäjä ovat Keravalle tärkeitä. Etäisyydet Keski-Uudellamaalla ovat lyhyet ja työvoiman liikkuvuus helppoa. Uuden yrityksen sijoittuminen Keravalle tai Keski-Uudellemaalle hyödyttää koko aluetta yrityksen maksamina veroina, tuloverokertymän kasvuna, työllistämiskustannusten säästöinä sekä palvelutason parantumisena ja alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden säilymisenä. Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen on yksi elinkeino-ohjelman kärkitavoitteista. Onnistunut uusien yritysten rekrytointi panee parhaimmillaan liikkeelle monitahoisen kumulatiivisesti kasvavan kehityksen: Yritysten määrän kasvu alueella vetää puoleensa uusia yrittäjiä. Lisääntyvä yrityskanta henkilöstöineen vetää taas puoleensa koulutus- ja hyvinvointipalveluja sekä vapaaajanpalveluja. Ostovoiman lisäyksen kautta saadaan lisää verotuloja, ja menestyvä ja kasvava yrityskanta lisää kaupungin houkuttelevuutta Yrittäjyyden edistäminen Keravan kaupunki voi edistää yrittämistä omalla aktiivisuudellaan. Edellä on ollut puhetta toimista, joilla madalletaan kynnystä ja tarjotaan asiantuntija-apua uusien yrittäjien sijoittumiseksi Keravalla. Yhteydenpito niin nuoriin yrityksiin kuin vakiintuneisiin toimijoihin lisää myös epämuodollista vuorovaikutusta yritysten ja kaupungin välillä ja edistää yritysilmapiirin avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Vierailut yrityksiin tekevät mahdolliseksi välittömän palautteen saamisen. Kaupungin ja yrittäjien säännöllisissä yhteistapaamisissa vuorovaikutus ei jää vain yrityksen ja kaupungin väliseksi, vaan luo parhaimmillaan siltoja myös yritysten välille. Yrityskäyntien lisäksi voidaan välittää sähköisesti uutiskirjeitä ajankohtaisista asioista ja tehdä yrityksille suunnattuja mielipidekartoituksia esim. joka toinen vuosi. Kaupunki ei myönnä suoria tukia eikä avustuksia yrityksille, mutta kaupunki tukee yhdessä Kuumakuntien kanssa Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksen FORUM Oy:n (Keuke) ja Keski-Uudenmaan

12 12 Uusyrityskeskus ry:n toimintaa siten, että nämä toimijat voivat tarjota maksutonta neuvonta-apua sekä aloittaville että jo toiminnassa oleville yrityksille. Yritysneuvontapalvelujen keskittäminen Keski-Uudellamaalla on toteutunut ja Keravalle on avautunut Kuuma-kuntien yhteinen yritysneuvontapalvelupiste Prisma-taloon, entisen Sampopankin tiloihin. Yhteisen palvelupisteen ajatuksena on tarjota asiakkaille yritysneuvontaa "yhden luukun -periaatteella. Palvelupisteeseen sijoittuvat alkavien yrittäjien neuvojana Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskus ry ja toimivien yrittäjien neuvojana Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum (KEUKE). Lisäksi samoissa tiloissa toimii TE-toimiston yritys- ja työnantajapalvelut. Yritysneuvonnan lisäksi palvelupisteessä tullaan toteuttamaan myös erilaista yrittäjyyttä tukevia tapahtumia kuten infoja, tilaisuuksia, koulutusta jne. Toimintojen keskittämisellä vahvistetaan verkoston yhteistyötä ja sitä, että yritystä ei juoksuteta paikasta toiseen, vaan yrityksen perustamiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvät asiantuntijapalvelut saadaan mahdollisimman keskitetysti. Toimipisteessä voidaan myös järjestää erilaisia tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Uusi palvelupiste hyödyttää Keravan lisäksi koko seutukuntaa Tonttien markkinointi ja myynti

13 13 Kaupunki tarjoaa elinkeinoelämälle ja yrityksille teollisuus- ja liiketontteja sekä kaavoittaa maata elinkeinoelämän tarpeisiin. Sijoittumiskyselyssä selvitetään yrityksen tarve ja pyritään löytämään siihen ratkaisu. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että yritys saa palvelun helposti ja että ajantasainen tieto hankkeiden etenemisestä kulkee kitkatta eri viranhaltijoiden välillä. Kaupungilla on yritystontteja myynnissä Ali-Keravan ja Yli-Keravan alueilla. Uusin yritysalue Kerca on kaupungin omistuksessa ja kaupunki vastaa myös Kercan alueen markkinoinnista ja myynnistä. Ali-Keravan-Jäspilän- Sinebrychoffin alueelle on sijoittunut yrityksiä, joille ensisijaisen tärkeitä ovat toimivat liikenneyhteydet. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie alkoi houkutella jo 1860-luvulta lähtien yrittäjiä. Nykyisin Keravan seudun teollisuus on keskittynyt radan itäpuolelle, jossa toimivat muun muassa Oy Sinebrychoff Ab, Ifolor Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy. Aseman itäpuolella sijaitsee Klondyke-talo, suuri tiiliverhoiltu entinen teollisuusrakennus, jossa on aikain saatossa toiminut mm. Savion Tiilitehdas Oy, Savion Kumitehdas Oy sekä Suomen Gummitehdas Oy, joka sittemmin fuusioitui Nokiaan. Nykyisin Klodyke-talossa toimii 64 yrityksen yrityspuisto. Suurimmat toimialat yrityspuistossa ovat tukkukauppa, arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut (lähde Fonecta). Klondyke-talossa on vapaana erilaisia tiloja, joiden käyttötarkoituksen määrää sinne sijoittuva yhtiö. Tilojen vuokrauksesta vastaa tällä hetkellä Sponda. Alueella toimii kaiken kaikkiaan noin 230 yritystä (mukana Klondyken yritystalo). Suurin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa. Suurimmat yritykset ovat Wihuri Oy, Tokmanni Oy, Lassila & Tikanoja Oy, Anttila Oy ja Oy Sinebrychoff Ab. 58 % yrityksistä on pieniä alle 5 henkeä työllistäviä yrityksiä, noin 3 % Jäspilän alueen yrityksistä työllistää yli 50 henkilöä. (Lähde Fonecta) Ali-Keravalla Myllynummen yritysalueelle on sijoittunut 42 yritystä. Suurimmat toimialat ovat tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen ja teollisuus. Liikevaihdon mukaan (2012) isoimmat yritykset ovat Vink Finland Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy, Twinputki Oy ja Tamm Invest Oy. Myllynummen yritysalueen yrityksistä 57 % työllistää alle 5 henkilöä ja 2 % yli 50 henkilöä. (Lähde Fonecta) Ali-Keravan-Myllynummen yritysalueen eteläpuolella sijaitsee Keravan uusin yritysalue Kerca, jota muokataan parhaillaan kaavamuutosten kautta toimivaksi yritysalueeksi. Tällöin logistiikka-alueen keskellä oleva toteutumaton teollisuusraidealue saadaan logistiikka- ja tuotantolaitosten käyttöön. Kaavamuutosalue on jaettu kahteen osaan, Kerca itäinen ja Kerca läntinen. Kerca itäisen kaava on hyväksytty, länsiosan kaava tulee päätöksentekoon alkuvuonna Kercan itäisellä puolella sijaitsee Anttilan varastorakennus, jonka laajennusta varten kaupunki on myynyt lisää tonttimaata. Kercan yritysalue on suunnattu työvoimavaltaisille teollisuus-, tuotanto- ja logistiikka-alan yrityksille. Erinomaiset liikenneyhteydet, mm. päärata ja nelostie, avaavat työvoimalle mahdollisuuden liikkua sekä etelän että pohjoisen suunnasta. Savion rautatieseisake sijaitsee alle kilometrin päässä. Alueella on myös louhittavaa kiveä, jota voidaan hyödyntää alueen rakentamisessa. Yli-Keravan alue (Huhtimontie-Kytömaantie-Koivunoksa-Tervahaudankatu) sijaitsee Keravan pohjoispuolella vain muutaman kilometrin etäisyydellä Keravan keskustasta. Vapaita tontteja on Huhtimon ja Haapaniityn yritysalueilla, joista on hyvät liikenneyhteydet Lahdentielle. Alueelle on

14 14 sijoittunut varastointi- ja kuljetusteollisuutta sekä rakentamista ja tukkukauppaa. Suurimpia toimijoita ovat Itella Logistics Oy, Energiameklarit Oy, Keravan Energia Oy ja Europress Oy. (Lähde Fonecta) Alueen yrityksistä 47 % on pieniä eli alle 5 henkilöä työllistäviä. Yli 50 henkilöä työllistää 9 % yrityksistä. Ahjon yritysalue (Ahjontie-Terästie-Porvoontie) sijaitsee Keravan itäpuolella ja sinne on sijoittunut puu-, metalli- ja konealan yrityksiä. Suurimpia toimijoita ovat Puumerkki Oy, Metos Oy Ab ja Vindea Oy. Vajaa puolet eli 48 % alueella sijaitsevista yrityksistä on pieniä alle 5 henkilöä työllistäviä, noin 9 % yrityksistä työllistää yli 50 henkilöä. (Lähde Fonecta) Jaakkolan yritysalue (Lintulammenkatu-Palokorvenkatu-Santaniitunkatu) sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Keravan keskustasta Ali-Keravan tien länsipuolella. Alueelle on sijoittunut tukku- ja vähittäiskaupoja ja rakennusyrityksiä sekä pieniä palvelualan yrityksiä. Suurimpia toimijoita ovat HOK Elanto, LIDL Suomi ja RTV yhtymä. Noin 77 % yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä. (Lähde Fonecta) Keskustan ja erityisesti kävelykadun (Kauppakaari-Puuvalonaukio) varrella on Fonectan yritysrekisterin mukaan 99 yritystä. Näistä suurin toimiala oli vähittäiskauppa (26 yritystä), toiseksi suurin henkilökohtaiset palvelut (19 yritystä), kolmanneksi ravitsemistoiminta (8 yritystä) ja neljänneksi terveyspalvelut (6 yritystä). Suurimmat toimijat ovat HOK Elanto, Elisa, Alko ja Anttila. Keskustan kehittäminen on yksi elinkeino-ohjelman painopisteistä ja sitä on käsitelty edellä kappaleessa 4.1. Kuten aiemmin on todettu, sijoittumispalveluissa pyritään asiakaslähtöiseen toimintaan ja nopeaan palveluun. Yhteistyötä tehostetaan eri hallintokuntien kanssa yrityshankkeiden eteenpäin viemiseksi ja uusien toimintatapojen kartoittamiseksi Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutokset ovat seuraavien vuoden aikana suuremmat kuin vuosikymmeniin Suomen taloushistoriassa. Jo vuodesta 2004 lähtien työelämästä on siirtynyt pois enemmän työntekijöitä kuin työmarkkinoille on tullut uusia. Tällä hetkellä työmarkkinoilta poistuu vuosittain noin henkilöä enemmän kuin tulee tilalle. Eläkkeelle siirtymisen lisäksi koulutusaikojen pidentyminen, kouluttamattomien nuorten osuus, rakenteellinen työttömyys ja työmarkkinoilta poistuminen ennen vanhuuseläkeikää lisäävät työvoimapulaa tulevaisuudessa. Ennustettavissa oleviin tulevaisuuden muutoksiin pitää varautua. Työelämään tulevat ikäluokat ovat huomattavasti pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Eläkkeelle siirtyvien mukana menetetään arvokasta osaamista. Vaikka työelämän uudet ikäluokat ovat pieniä, niiden etu on eläkkeelle siirtyviä parempi pohjakoulutus. Riittävän hyvälle koulutuspohjalle on mahdollista rakentaa sekä ammatillista että korkeampaa koulutusta, jolla nuoria autetaan sijoittumaan muuttuvaan työelämään ja aivan uusiin ammatteihin. Yksi yhteiskuntamme varjoalueista on syrjään jäävien nuorten kasvava joukko. Syrjäytyneet tai putoamisvaarassa olevat nuoret olisi saatava mukaan tuottavaan toimintaan esim. oppisopimuskoulutuksen avulla. Mallia voisi ottaa vaikka Saksasta, jossa on tällä keinolla saavutettu erinomaisia tuloksia

15 15 Vaikka maahanmuuttajien määrä on viime vuosina lisääntynyt, maahanmuutto voi paikata vain osan kasvavasta työvoiman tarpeesta. Vuonna 2011 Keravalla asui 2037 muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Näistä suurimmat kansalaisryhmät olivat Viro, Venäjä ja Vietnam. (Lähde Keravan kaupungin kotouttamisohjelma) Maahanmuuttajia työskentelee varsinkin elintarvikealalla. Yritykset pitävät tärkeänä, että maahanmuuttajat saavat hyvää perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, ohjausta palveluista ja työelämään sijoittumisesta Keravalla. Riittävä suomen kielen taito on erittäin tärkeää. Maahanmuuttajien sopeutumista edistämään kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto on laatinut kotouttamisohjelman, joka hyväksytään valtuustokausittain ja joka koskee kaikkia virastoja Yrittäjyyskasvatus ja koulutus Keravalle on laadittu yrittäjyyskasvatuksen ja valmennuksen tavoite- ja toimenpideohjelma vuosille Ohjelman tavoitteena on pyrkiä rakentamaan yhtenäinen ketju perusopetuksesta aikuiskoulutukseen. Tarkoituksena on edistää myönteistä kuvaa yrittäjyydestä ja herättää erityisesti nuorten kiinnostus. Siksi yrittäjyyskasvatus pitäisi saada entistä vahvemmin osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa. Jo perusopetuksen alaluokilla voidaan kannustaa lapsia uskomaan itseensä, olemaan omatoimisia, kekseliäitä, kärsivällisiä, oppimaan erehdyksistä jne. Taitavalla ohjauksella ja toimimalla ryhmässä lapsi oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja luottamaan itseensä. Parhaimmillaan voidaan puhua sisäisen yrittäjyyden viriämisestä varsinkin jos lapsi on luontaisesti utelias, aktiivinen, innostunut jne. Perusopetuksen yläluokilla valinnaiskurssien sisällöillä (esim. kaupalliset aineet), opinto-ohjauksella, työharjoittelun keinoin, yrittäjävierailuilla oppitunneilla jne. yrittäjyys ammattivaihtoehtona tulisi tutuksi. Onnistunut yrittäjyyskasvatus madaltaa varsinkin pienten yritysten perustamiskynnystä. Toimenpideohjelman toteutumista on tarkoitus arvioida vuosittain. Lisäksi yhteistyötä pitää tiivistää yritysten ja kaupungin elinkeinotoimen välillä. Yrityksiltä toivotaankin valmiutta vierailuihin eri oppilaitoksissa valaisemaan yrittäjän arkea sekä välittämään myönteistä suhtautumista esim. tarjoamalla työharjoittelupaikkoja. Keski-Uudenmaan koulutusyhtymä Keudalla on tarjolla Järvenpään - Keravan - Mäntsälän - Nurmijärven - Sipoon - Tuusulan ja Helsingin alueella monipuolisia koulutus- ja kehittämispalveluita kaikilla ammatillisen koulutuksen aloilla. Ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi työntekijä voi suorittaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, jotka on suunnattu jo työelämässä olevien osaamisen kehittämiseen. Edellä on ollut jo puhe oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista. Sen avulla sekä nuoret että työelämässä olevat voivat kehittää omaa osaamistaan ja hankkia uuden tai ensimmäisen ammattinsa. Oppisopimuskoulutus on kulloiseenkin tarpeeseen räätälöityä ammatillista koulutusta, jossa opiskelu tapahtuu pääosin työpaikalla työtä tekemällä. Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus huolehtii koulutuksen suunnittelusta ja hallinnoinnista. Keravalla toimii myös Laurean ammattikorkeakoulu, jossa voi suorittaa tradenomin AMKtutkinnon nuorten ja aikuisten koulutuksena.

16 16 Elinkeinoelämän yrityskyselyn mukaan yritykset pitävät henkilöstön osaamista keskeisenä vahvuutena. Yrittäjät ovat kiinnostuneita nuorten rekrytoinnista, mutta moittivat työllistämisestä koituvaa hallinnollista taakkaa. Elinkeino-ohjelmassa kaikki em. toimenpiteet yrittäjyyskasvatuksesta tonttien markkinointiin ja myyntiin edistävät yrittäjyyttä ja edellyttävät yhteistyötä eri verkoston toimijoiden kesken. Jokaisella taholla on oma roolinsa ja eritysosaamisensa, mutta kaikilla sama yhteinen tavoite auttaa keravalaisia yrityksiä menestymään. Painopistettä 3 eli toimivien yritysten kasvuedellytyksiä tukevien toimien vaikuttavuutta arvioidaan mm. työpaikkojen ja työpaikkaomavaraisuuden kehityksellä, yrityskäyntien määrällä, erilaisten tilaisuuksien määrällä/vuosi, yrittäjien, verkoston toimijoiden ja kaupungin yhteisillä tapaamisilla sekä kotouttamisohjelman ja yrittäjyyskasvatuksen tavoite- ja toimenpideohjelmien toteutumisella. Tiedetään, että tuotantoelämä muuttuu erittäin nopeasti. Esim. perinteisiä ammatteja katoaa ja uusia syntyy tilalle ennen näkemättömällä vauhdilla. Tämä on kova haaste koulutukselle, jottei osaajien puute hidasta tuotannon kehitystä. Työelämän muutoksiin pitää reagoida riittävän nopeasti ja ennakoivasti. Arvokasta tukea suunnittelulle saa niin työelämän kuin tulevaisuuden tutkimusraporteista. Samalla on tärkeää kuunnella herkällä korvalla yrityskentän ääntä. 4.4 Tehokas elinkeinomarkkinointi Elinkeinomarkkinointi on yritysten sijoittumismarkkinointia, olemassa olevan yrittäjyyden markkinointia sekä kaupungin imagon kohottamista. Kaupunkilaiset, yritykset ja alueella yritysten toimintaa tukevat verkostot markkinoivat toimillaan myös omaa kotikaupunkiaan. Maineen hallinnassa kunnallinen päätöksenteko ja siitä tiedottaminen ovat tärkeässä asemassa. Viestinnällä vahvistetaan positiivisia käsityksiä Keravasta ja sen on oltava avointa ja oikealle kohderyhmälle suunnattua. Elinkeinomarkkinointi kohdistuu sekä jo seudulla oleviin yrityksiin että myös niihin yrityksiin, jotka hakevat sijoittumispaikkaa Keravalta. Positiivisella yrittäjyysilmapiirillä on suuri vaikutus, mutta myös työvoiman saatavuudella, pääradan läheisyydellä, eri asumisvaihtoehdoilla, monipuolisilla palveluilla ja joustavalla ja nopealla päätöksenteolla. Onnistuneella tiedon saamisella on suuri merkitys, kun uudet yritykset hakevat sijoittumispaikkaa Keravalta. Kaupungin elinkeinotoimen on oltava aloitteellinen yrittäjien, rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien suuntaan, jotta saamme tiedon tarjolla olevista kaupunkimme mahdollisuuksista välittymään oikeisiin kohteisiin, mutta myös siksi, että saisimme tietoa siitä, millaisia konkreettisia toiveita esim. sijoittumispaikkaa etsivillä yrityksillä on. Elinkeinomarkkinoinnin keinoja ovat suoramarkkinointi, läsnäolo elinkeinoelämän messu- ja muissa tapahtumissa, laadukkaat esitteet, sähköiset uutiskirjeet, säännölliset mielipidekartoitukset sekä kirjoitukset ja esiintymiset valtakunnallisessa mediassa ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa. Kaupungin nettisivuille kehitetään portaali, jossa yritykset voivat tarjota vuokralle tontti- ja toimitilojaan.

17 17 5. Yhteenvetotaulukko painopisteistä 5.1 Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastuutahot PAINOPISTE 1: KESKUSTAN KEHITTÄMINEN - KERAVASTA SEUDULLINEN KAUPAN KESKUS TAVOITTEET: TOIMENPITEET/MITTARIT: VASTUUTAHOT: Keskustan kehittäminen erikoisliikkeiden ja päivittäistavarakaupan sijoittumispaikaksi. Aleksintori- Petteri-Kahveri - kokonaisuus HOK-Elanto kortteli Kaupungintalon tontti Prisman seutu ympäristö Keskusta-alueen kaavamuutokset/ uutta liiketilaa k-m2/v. Uuden liiketilan rakentuminen k-m2/v. Olemassa olevien tilojen hyödyntäminen. Tapahtumat ja tilaisuudet. Vapaiden toimitilojen markkinointi kaupungin kotisivuilla/ Toimitilaportaalin perustaminen. Maankäyttö Elinkeinotoimi Viestintä Kiinteistöjen omistajat

18 18 PAINOPISTE 2: UUSIEN YRITYSTEN SIJOITTUMINEN JA ELINTARVIKEKLUSTERIN VAHVISTAMINEN TAVOITTEET: TOIMENPITEET/MITTARIT: VASTUUTAHOT Luovutettavissa olevat tontit kpl/vuosi. Varataan yrityksille tontteja keskeisiltä paikoilta. Luodaan positiivista yrittäjyysilmastoa ja houkutellaan uusia TAVOITTEET: VASTUUTAHOT: yrityksiä sijoittumaan Keravalle. Tehostetaan Keravan kaupungin elinkeinopalvelutarjontaa. Lisätään yritysalueiden houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Luovutettujen tonttien lukumäärä/vuosi. Tutkitaan eri yritysaluevaihtoehtoja yleiskaavassa, jonka päivitys valmistuu 2015 mm. VT 140 ja Lahden moottoritien varsi. Houkutellaan eri toimialan yrityksiä (painopisteenä elintarvikeala.) Tarjotaan aktiivisesti Keravan yritysalueita sijoittumispaikoiksi (painopiste Kerca) Seurataan syntyneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärää toimialoittain/vuosi. Tarjotaan sijoittumispalvelut yhdeltä luukulta. Kyselyihin vastataan 24 h kuluessa sijaisresurssit huomioiden. Rakennetaan kaupunkitekniikkaa etupainotteisesti (budjettivaraus projekteille). Elinkeinotoimi Maankäyttö Kaupunkitekniikka

19 PAINOPISTE 3: TOIMIVIEN YRITYSTEN KASVUEDELLYTYSTEN TUKEMINEN JA KEHITTÄMINEN 19 TAVOITTEET: TOIMENPITEET/MITTARIT: VASTUUTAHOT: Työpaikkojen määrä/vuosi Työpaikkaomavaraisuuden kehitys/vuosi Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Yrittäjyyden edistäminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Kaupungin yritysrekisterin ja hankintakalenterin hyödyntäminen tarjouspyyntöjen kohdentamisessa Erilaiset tilaisuudet/vuosi Yrityskäynnit/vuosi Seudulliset yritysneuvontapalvelut samasta pisteestä/ Seudullinen yrityspalvelupiste Keravalla Koulutustarpeiden ennakointi ja yhteistyötapaamiset eri toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa Aktiivinen ja avoin tiedottaminen Kotouttamisohjelman toteutuminen Yrittäjyyskasvatus tavoite- ja toimenpideohjelman toteutuminen Elinkeinotoimi Maankäyttö Kaupungin hankintayksiköt Oppimiskeskus Työllisyysyksikkö Keuda, Laurea Keuke Uusyrityskeskus Keravan yrittäjät Uudenmaan Yrittäjät TE-palvelut

20 20 PAINOPISTE 4: TEHOKAS ELINKEINOMARKKINOINTI TAVOITTEET: TOIMENPITEET/MITTARIT: VASTUUTAHOT: Suoramarkkinoinnin määrä seudulla toimiviin yrityksiin Suoramarkkinoinnin määrä rakennuttajiin ja kiinteistösijoittajiin Proaktiivinen markkinointi Profiloidutaan enemmän yrittäjyyden kaupunkina Markkinointi- ja esitemateriaalin yhdenmukaistaminen Säännöllinen mielipidekysely joka toinen vuosi Säännölliset yrittäjätapaamiset. Yritysbullet (uutiskirje) 2-3 krt/vuosi Menestyminen yritysystävällinen kuntamittauksessa Tontti- ja toimitilaportaalin toteutuminen Elinkeinotoimi Viestintä Keravan yrittäjät

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015

SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015 SIPOON KUNTA SIPOON KUNNAN YRITYSOHJELMA 2014-2015 SIPOON KUNTA Hyväksytty kunnanhallituksessa 17.6.2014 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Sipoon kunnassa on yli 1200 yritystä, joista yli 90 % on pieniä, joissa työntekijämäärä

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Elinkeinotoimen vastuualue

Elinkeinotoimen vastuualue Elinkeinotoimen vastuualue Luottamushenkilökoulutus 6.3.2013 kehittämispäällikkö Satu Sarin p. 044 767 4936 Sisältö o Tehtävät, toimijat ja yhteistyökumppanit o Strategiset tavoitteet: elinkeino-ohjelma

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 345 /2015 35 KERCA V (2301) ASEMAKAAVAN MUUTOS 20.5.2015/35 Kkj. 35 Asemakaavan muutosalue sijaitsee 9. Alikeravan kaupunginosassa, noin 3 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään, Kercan

Lisätiedot

Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016

Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016 Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020 xx.03.2016 7.6.2016 1 Elinvoiman tavoitteet (2020) Kunnassa toimivilla yrityksillä on hyvät toimintaolosuhteet ja kasvuedellytykset Uusia yrityksiä ja asukkaita sijoittuu

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT

YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT VAIKUTTAJARAATI 15.5.2013 KESKUSTELUN YHTEENVETO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY FÖRETAGENS KONKURRENSKRAFT RYHMÄKESKUSTELUT 1. Yritysten uudistumis- ja kehityskyvyn mahdollistaminen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava"

Visio vuoteen 2020 Onnellinen Kerava erava Keravan kaupungin strategia 2020 Visio vuoteen 2020 "Onnellinen Kerava" Viherkaupunki jossa kaikkien on hyvä olla. Keravan missio Kerava on metropolialueen kärjessä kulkeva, vetovoimainen, rohkea,

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä Veli-Matti Lamppu 11..200 1 Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä II/0 21 14 14 4 2 I/0 1 1 11 2 II/0

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16

UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 hyväksytty kh 7.10. 2013 kv 28.10. 2013 UURAISTEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2013-16 UURAISTEN KUNNAN VISIO 2016 Luonnollisen kasvun Uurainen - Aktiivisten ihmisten

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot