KERAVAN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERAVAN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA 2014"

Transkriptio

1 1 LUONNOS KERAVAN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA 2014 KERAVAN KAUPUNKI Keskushallinto

2 2 Sisällysluettelo 1. Keravan kaupungin visio 3 2. Elinkeino-ohjelman tavoitteet 3 3. Elinkeinojen nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden näkymät Elinkeinot, yritykset ja työvoima Elinkeinorakenne ja työpaikat Työpaikkaomavaraisuus Työllinen työvoima Tulevaisuuden näkymät 7 4. Elinkeino-ohjelman painopisteet PAINOPISTE 1:Keskustan kehittäminen - Keravasta seudullinen kaupankeskus PAINOPISTE 2:Uusien yritysten sijoittuminen ja elintarvikeklusterin vahvistaminen PAINOPISTE 3: Toimivien yritysten kasvuedellytysten tukeminen ja kehittäminen Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Yrittäjyyden edistäminen Tonttien markkinointi ja myynti Osaavan työvoiman saatavuus Yrittäjyyskasvatus ja koulutus PAINOPISTE 4: Tehokas elinkeinomarkkinointi Yhteenvetotaulukko painopisteistä Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastuutahot 17 PAINOPISTE 1 17 PAINOPISTE 2 18 PAINOPISTE 3 19 PAINOPISTE Seuranta, päivitys ja tiedottaminen 21

3 3 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 2. Elinkeino-ohjelman tavoitteet 1.1 Toiminta-ajatus Keravan kaupungin elinkeinopolitiikan tarkoitus on auttaa kaupungissa toimivia yrityksiä menestymään. Tätä tavoitetta tukee kaupungin elinkeino-ohjelma. Se on osa Keravan kaupunkistrategiaa. Elinkeinoohjelmassa tarkennetaan ja syvennetään kaupunkistrategian tavoitteita elinkeinoelämän näkökulmasta. Ohjelmassa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet sekä se, miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Ohjelman avulla pyritään varmistamaan yrityksille optimaaliset toimintaedellytykset ja tukemaan niiden kilpailukykyä. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi elinkeino-ohjelmassa on neljä kehittämisen painopistettä: 1) Keskustan kehittäminen - Keravasta seudullinen kaupan keskus 2) Uusien yritysten sijoittuminen ja elintarvikeklusterin vahvistaminen 3) Toimivien yritysten kasvuedellytysten tukeminen ja kehittäminen 4) Tehokas elinkeinomarkkinointi Tavoitteisiin päästään hyvin suunnitellulla rakennusmaan hankinnalla ja joustavalla kaavoituksella, tukemalla ja vahvistamalla olemassa olevaa yrittäjyyttä, kannustamalla ja ohjaamalla yrittäjiä yhteistyöhön sekä tehokkaalla viestinnällä. Hyvin toimivaa elinkeinoelämää tukevat kaupungin avoin ja luottamuksellinen yrittäjyysilmapiiri sekä elinkeinoelämän tarpeiden tunnistaminen. Yritysten määrän kasvattamiseksi yrittäjille tarjotaan asiakaslähtöistä ja nopeaa palvelua. Keravan kaupungin yritystoimintaa tukevia vahvuuksia ovat: 1) Logistisesti edullinen sijainti 2) Työvoiman saatavuus 3) Ketteryys ("yhden luukun periaate") 4) Kaupungin johdon positiivinen asenne 5) Edullinen ja ympäristöystävällinen energia Elinkeinopoliittisin toimin parannetaan kaupungin houkuttavuutta ja hyvää mainetta sekä tuetaan kaupunkilaisten hyvinvointia.

4 4 3. Elinkeinojen nykytilan kuvaus ja tulevaisuuden näkymät 3.1 Elinkeinot, yritykset ja työvoima Elinkeinorakenne ja työpaikat Keravan kaupungin yritysrekisterin mukaan (Fonecta 11/2013) yrityksiä on kpl, joista 92 % on pieniä (työntekijöitä alle 10). Suurimmat toimialat ovat yhteiskunnalliset palvelut (46 %), kauppa (20 %) ja rakentaminen (16 %). Tilastot osoittavat, että Suomi on pienyritysten maa. Suomen yrityskannasta on pienyrityksiä (työntekijöitä alle 50) 98,9 %. Näistä on mikroyrityksiä (1-9 henkilöä) lähes kaikki: osuus koko yrityskannasta 94,4 %.

5 5 Keravalla oli työpaikkaa vuonna Suurimpana työllistäjänä olivat palveluala 41 % (4 900 työpaikkaa), toisena tukku- ja vähittäiskauppa ja ravitsemustoiminta 27 % (3 200 työpaikkaa) ja kolmantena teollisuus 16 % (2 000 työpaikkaa). (Tilastokeskus 2011) Keravalle syntyi 267 uutta työpaikkaa vuodesta 2010 vuoteen Eniten työpaikat lisääntyivät kaupan ja palvelusektorin toimialoilla (221 työpaikkaa). Sen sijaan teollisuuden työpaikkojen osalta työpaikkojen määrä väheni 18 työpaikalla. (Lähde: Tilastokeskus). Yrityksistä suurin työllistäjä Keravalla on Oy Sinebrychoff Ab. Muita suuria työllistäjiä ovat mm. Tuko Logistics Osuuskunta, Puumerkki Oy, Metos Oy Ab, Snellmanin Kokkikartano Oy ja Ifolor Oy. (Lähde Fonecta) Eniten on rakennusalan yrityksiä (144), toiseksi eniten parturi-kampaamoja (66) ja kolmanneksi eniten liikkeenjohdon konsultointiyrityksiä (yli 50). (Lähde Fonecta) Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuutta kuvaava luku kertoo työpaikkojen suhteen työvoimaan. Keravan kaupungin työpaikkaomavaraisuus vuonna 2012 oli 67,7 %. Elinkeino-ohjelman yksi tavoite on kasvattaa työpaikkaomavaraisuutta. Työpaikkaomavaraisuuden säilyttäminen nykyisellä tasolla vaatii noin 165 uutta työpaikkaa/vuosi.

6 Työllinen työvoima Keravan työllisestä työvoimasta henkilöä eli noin 68 % käy työssä oman kunnan ulkopuolella. Keravalla töissä käy 32 % työllisestä työvoimasta. Eniten Keravalle tullaan töihin Vantaalta, merkittävästi myös Helsingistä, Tuusulasta ja Järvenpäästä. Keravalta mennään muualle töihin eniten Helsinkiin ja Vantaalle. (Lähde Tilastokeskus).

7 7 Keravan työllisestä työvoimasta eniten (8 300 henkilöä) toimii yhteiskunnallisten palvelujen toimialalla (informaatio ja viestintä, kiinteistöala, arkkitehti- ja insinööripalvelut, liikkeenjohdon konsultointi, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, lakiasiainpalvelut, tieteellinen tutkimus, mainostoiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta, työvoiman vuokraus, matkatoimistot, turvallisuuspalvelut, siivouspalvelut, maisemanhoito, julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut, taiteet, viihde ja virkistys, muu palvelutoiminta). Toimialan työpaikkoja on Keravalla (Lähde Tilastokeskus) Teollisuuden ja kaupan alan työpaikat suhteessa alojen työlliseen työvoimaan ovat lähes tasapainossa. Työllisen työvoiman kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2011 oli 129 henkilöä. Eniten työllinen työvoima on lisääntynyt yhteiskunnallisten palvelujen toimialoilla, 89 henkilöä. Sen sijaan työllisen työvoiman määrä on hienoisesti laskenut teollisuuden ja kuljetuksen sekä varastoinnin toimialoilla. ( Lähde Tilastokeskus) 3.2 Tulevaisuuden näkymät Keravan visio on kaupunkistrategian mukaan "Onnellinen Kerava". Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä Kerava on metropolialueen yritysystävällisin kunta. Haasteita on paljon. Mitä vaikutuksia Keravalle olisi mahdollisella kuntarakenteen muutoksella? Vaikeutuisivatko kunnan kehittämismahdollisuudet valtiontalouden ongelmien myötä? Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Kuitenkin esim. yritysten tarpeiden ennakointi olisi erittäin tärkeää.

8 8 Päästäksemme kärkisijoille yritysystävällisin kunta -kilpailussa Keravan tulee tukea ja kehittää nykyistä elinkeinoelämää sekä houkutella tänne uusia yrityksiä. Tämän lisäksi Keravan pitää panostaa jatkuvasti kaupungin kehittämiseen ja oman palvelutuotantonsa rationalisointiin. Keravan sijainti Keski-Uudenmaan ytimessä ja hyvät liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin ovat Keravalla suuri mahdollisuus. Lentokentän läheisyys sekä päärautatien ja moottoritien kulkeminen alueen läpi antavat elinkeinoelämälle hyvät toimintaedellytykset. 4. Elinkeino-ohjelman painopisteet 4.1 Keskustan kehittäminen - Keravasta seudullinen kaupan keskus Keravan keskustan kehittäminen -projektissa on mietitty konkreettisia toimenpiteitä, joilla alueen vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta voidaan parantaa. Toimenpide-ehdotukset koostuivat niin isoista, kustannuksiltaan mittavista rakentamishankkeista kuin kustannuksiltaan vähäisistä, pienistä ja nopeasti toteutettavista toimenpiteistä. Toimenpide-ehdotuksista voi nostaa esiin esim. seuraavia ideoita: Kaupungintalon sekä Kauppakaaren länsipään korttelialueet tarjoavat erinomaiset kehittämismahdollisuudet. Ne vaativat perusteellista suunnittelua ja visiointia. Mahdolliset hankkeet ovat mittavia ja vaativat paljon resursseja. Tähän tarvitaan liike-elämän ja kaupungin yhteistyötä. Keravan keskustan kävelykadusta on mahdollista saada entistä monipuolisempi ja houkuttavampi. Parhaimmillaan kävelykatu voisi kohottaa Keravan kaupunkikuvaa ja omaleimaista imagoa. Katualueen kehittämisen tukena tulee olla alueen toimijoiden halu ja sitoutuminen yhteistyöhön. Kaupunki voi olla mukana siten, että se osoittaa alueen asuin- ja palveluympäristön rakentamiselle kasvumahdollisuuksia ja tukee viihtyisyyttä huolehtimalla viherrakentamisesta ja katuympäristöistä. Kävelykatualueen kehittämiseksi voisi julistaa idea- tai suunnittelukilpailun. Keskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä ylläpidetään monipuolisilla kauppapalveluilla. Erikoisliikkeiden lisäksi pitää olla päivittäistavarakauppoja ja muita palveluja (Aleksintori-Petteri- Kahveri-kokonaisuus, HOK-Elanto-kortteli, kaupungintalon tontti, Prisman seutu). Keskustan vahva kehittäminen on yksi elinkeino-ohjelman painopisteistä. Oleellista on, että keskustaa kehitetään yhdessä omistajien ja käyttäjien kanssa. Nykyisiä liiketiloja pitäisi saneerata tarpeen mukaan niin, että ne vastaavat nykyajan vaatimuksia. Varsinkin uusia liiketiloja suunniteltaessa tarvitaan mahdollisesti kaavamuutoksia sekä liiketiloja että pysäköintijärjestelyjä varten. Kun kauppa hakee sijoittumispaikkaa, on tärkeä varmistaa niin julkisen kuin yksityisen liikenteen sujuvuus. Keskustassa pitää olla myös veturiyrityksiä, joiden tiedetään vetävän lähelleen muitakin toimijoita. Keskustan alueelle ja sen välittömään läheisyyteen on sijoittunut päivittäistavaraliikkeitä, erikoisliikkeitä sekä toimistoja. Prismakeskus on laajentanut palvelujaan ja sen yhteyteen on

9 9 sijoittunut myös erikoisliikkeitä. Citymarket on omalta osaltaan täydentänyt keskustan palveluntarjontaa. Myös Citymarketin yhteyteen on sijoittunut erikoisliikkeitä. Keravalla on 14 päivittäistavarakaupan myymälää (yli alle 400 m 2 ), mm. Alepa, Siwa, Lidl, Valintatalo, K-Market. Alle 100 m 2 elintarvike-, makeis-, ym. kioskeja on viisi, mm. kolme R-kioskia. Yli m 2 itsepalvelutavarataloja on kolme: Citymarket, Anttila ja Prisma. Pienoistavarataloja (alle m 2 ) on Keravalle sijoittunut kaksi: Hong Kong ja Tarjoustalo. (Lähde Fonecta) Erikoistavarakaupan osalta vaatteiden vähittäiskauppaa harjoittaa 11 yritystä, optisen alan kauppaa harjoittaa 9 yritystä, valokuvaamo- ja muuta kuvaustoimintaa 8 liikettä sekä urheiluvälineiden ja polkupyörien erikoiskauppaa harjoittaa 8 yritystä. Lukumääräisesti eniten Keravalla harjoitetaan kuitenkin kaupan alan vähittäiskauppaa, muualla kuin myymälöissä, yhteensä 28 yritystä. Tähän ryhmään kuuluu postimyynti- ja verkkokauppa sekä myyntiedustus. Nettikauppa jatkaa kasvuaan osana muuta kauppaa. (Lähde Fonecta). Kaupungilla on tärkeä rooli myös keskusta-alueen markkinoinnissa sen vetovoimaisuuden kasvattamiseksi. Keskustan kehittymisen osalta lisää haastetta tuo investointien määrä ja sitä kautta suuret tuotto-odotukset. Keravan elinkeinopolitiikan 1. painopisteen eli keskustan kehittämisen toimenpiteitä mitataan keskusta-alueen kaavamuutoksilla/vuosi, uuden liiketilan määrällä k-m 2 /vuosi, olemassa olevien tilojen hyödyntämisellä sekä eri tapahtumilla ja tilaisuuksilla. 4.2 Uusien yritysten sijoittuminen ja elintarvikeklusterin vahvistaminen KUUMA-kuntien kaksi strategista valintaa tuleville vuosille ovat teknologiateollisuus ja elintarvikeklusteri. Klusteriajattelulla tarkoitetaan maantieteellisesti keskittyneitä, toisiinsa linkittyneitä yrityksiä, erikoistuneita alihankkijoita, palveluntarjoajia sekä näihin liittyviä muita tukiorganisaatioita. Kun tapahtuu toimialakohtaista keskittymistä yritykset pystyvät tehokkaammin hyödyntämään palveluita ja alihankkijoita sekä tutkimusta ja koulutusjärjestelmiä. Työntekijöiden liikkuvuus ja yritysten välinen vuorovaikutus lisääntyy. Fonectan yritysrekisterin mukaan Keravalla on 132 yritystä, joiden yritystoiminta liittyy toimialaluokituksen (TOL) mukaan elintarvike- ja juomateollisuuden toimialaan. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen lisäksi tässä luokituksessa on mukana myös elintarvikkeiden vähittäis- ja tukkukauppa sekä muuta elintarvikealaa tukevaa toimintaa kuten pakkauspalvelua, koneiden suunnittelua, valmistusta ja huoltoa, logistiikkaa ja ympäristötekniikkaa jne. Suurimmat toimijat tässä 132 yrityksen ryhmässä ovat Oy Sinebrychoff Ab, Metos Oy Ab, Snellmannin Kokkikartano Oy ja Tuko Logistics Oy. Elinkeinopolitiikan on oltava aktiivista uusien yritysten saamiseksi Keravalle. Menestyvä yritys houkuttelee ympärilleen muita menestyviä yrityksiä. Kaupungilla on oltava riittävästi tonttimaata teollisuustonteista liiketontteihin. Kerava on tiiviisti rakennettu, mutta maata pyritään koko ajan hankkimaan lisää. Kiinnostavimpia yrityksille sopivia alueita on Vanhan Lahdentien ja Lahden moottoritien varressa. Muitakin mahdollisuuksia tutkitaan yleiskaavassa, jonka päivitys valmistuu

10 10 vuonna Uusien yritysten sijoittumista Keravalle voidaan nopeuttaa mm. ripeällä kaavoituksella ja rakentamalla yritystonttien kunnallistekniikka etupainotteisesti. Tämä edellyttää budjettivarausta, kun projekteja suunnitellaan. Keravasta kiinnostuneille yrityksille tulee tarjota aivan alusta pitäen nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Tämä tarkoittaa sitä, että kyselyihin vastataan vuorokauden kuluessa ja että yritys saa tarvitsemansa tiedot ja asiantuntija-avun niin yksinkertaisesti ja selkeästi kuin mahdollista ( yhden luukun periaate ). Yrityskyselyt kanavoidaan elinkeinokoordinaattorin kautta, joka kokoaa tarvittavat tiedot ja huolehtii siitä, että yhteydenpito yritykseen päin on sujuvaa ja yhdenmukaista. Palveluvalmiuden pitää olla jatkuvaa eikä keskeytyksiä saa tulla. Siksi on huolehdittava asiantuntevasta sijaisresurssista esim. vuosilomien, koulutuksen tai sairauslomien ajaksi. Yritystapaamisten yhteydessä kartoitetaan yritysten tukipalvelutoiveita palvelun hyvän laadun varmistamiseksi. Vuonna 2013 Keravalle perustettiin 162 uutta yritystä (vuonna yritystä). Lopettaneita yrityksiä vuonna 2013 oli 72 (vuonna ). Lisäystä vuonna 2012 on 109 yritystä ja vuonna yritystä). Uusista yrityksistä vajaa kolmannes on perustettu Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskuksen avustamana. Tulokkaista lähes 80 % on palvelualan yrityksiä. Tuotannollisten yritysten osuus jäi alle 10 %. (Lähde Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus). Kuuma-alueelle perustettiin vuonna 2012 yhteensä yritystä, vuonna yritystä. Nettolisäys vuonna 2013 oli 569 yritystä, joka on reilut 100 yritystä vähemmän kuin vuonna Uusyrityskeskuksen neuvontapalvelut ovat aloittaville yrittäjille maksuttomia ja niiden kustannuksista vastaavat KUUMA-kunnat yhdessä. Perustetut ja lopettaneet yritykset 2013: Tietolähde : Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus. (Luvuissa eivät ole mukana asunto- eivätkä kiinteistöosakeyhtiöt.)

11 11 Uusien yritysten sijoittumista ja elintarvikeklusterin vahvistumista tarkastellaan seuraamalla luovutettavissa olevien tonttien lukumäärää/vuosi, luovutettujen tonttien lukumäärää/vuosi, syntyneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärää toimialoittain/vuosi sekä arvioimalla sitä, miten Keravan kaupungin elinkeinopalvelutarjonnassa on onnistuttu. 4.3 Toimivien yritysten kasvuedellytysten tukeminen ja kehittäminen Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Kaupungin elinkeinotoiminnan perustan luovat olemassa olevat yritykset. Pk-yritykset ovat välttämättömiä kaupungin taloudelle, työllisyydelle ja palvelutarjonnalle. Keravan yrityskanta on monipuolinen ja siksi Kerava on vähemmän altis suurille laskusuhdanteiden heilahduksille kuin kunnat, joiden talous nojaa lähinnä yhteen tai kahteen suureen yritykseen. Kauppalehden ( ) selvityksen mukaan vuonna 2012 Suomessa suuryritykset ovat olleet suuremmissa talousvaikeuksissa kuin pk-yritykset. Pk-yrityksistä parhaiten ovat pärjänneet pienet, liikevaihdoltaan 2-10 milj. euroa. Myös kansainvälisesti ilmiö on sama: vuosina Euroopan unionin alueen uusista työpaikoista 85 % syntyi pk-yrityksiin. (europa.eu/rapid/press). Jokainen yritys ja yrittäjä ovat Keravalle tärkeitä. Etäisyydet Keski-Uudellamaalla ovat lyhyet ja työvoiman liikkuvuus helppoa. Uuden yrityksen sijoittuminen Keravalle tai Keski-Uudellemaalle hyödyttää koko aluetta yrityksen maksamina veroina, tuloverokertymän kasvuna, työllistämiskustannusten säästöinä sekä palvelutason parantumisena ja alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden säilymisenä. Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen on yksi elinkeino-ohjelman kärkitavoitteista. Onnistunut uusien yritysten rekrytointi panee parhaimmillaan liikkeelle monitahoisen kumulatiivisesti kasvavan kehityksen: Yritysten määrän kasvu alueella vetää puoleensa uusia yrittäjiä. Lisääntyvä yrityskanta henkilöstöineen vetää taas puoleensa koulutus- ja hyvinvointipalveluja sekä vapaaajanpalveluja. Ostovoiman lisäyksen kautta saadaan lisää verotuloja, ja menestyvä ja kasvava yrityskanta lisää kaupungin houkuttelevuutta Yrittäjyyden edistäminen Keravan kaupunki voi edistää yrittämistä omalla aktiivisuudellaan. Edellä on ollut puhetta toimista, joilla madalletaan kynnystä ja tarjotaan asiantuntija-apua uusien yrittäjien sijoittumiseksi Keravalla. Yhteydenpito niin nuoriin yrityksiin kuin vakiintuneisiin toimijoihin lisää myös epämuodollista vuorovaikutusta yritysten ja kaupungin välillä ja edistää yritysilmapiirin avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Vierailut yrityksiin tekevät mahdolliseksi välittömän palautteen saamisen. Kaupungin ja yrittäjien säännöllisissä yhteistapaamisissa vuorovaikutus ei jää vain yrityksen ja kaupungin väliseksi, vaan luo parhaimmillaan siltoja myös yritysten välille. Yrityskäyntien lisäksi voidaan välittää sähköisesti uutiskirjeitä ajankohtaisista asioista ja tehdä yrityksille suunnattuja mielipidekartoituksia esim. joka toinen vuosi. Kaupunki ei myönnä suoria tukia eikä avustuksia yrityksille, mutta kaupunki tukee yhdessä Kuumakuntien kanssa Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksen FORUM Oy:n (Keuke) ja Keski-Uudenmaan

12 12 Uusyrityskeskus ry:n toimintaa siten, että nämä toimijat voivat tarjota maksutonta neuvonta-apua sekä aloittaville että jo toiminnassa oleville yrityksille. Yritysneuvontapalvelujen keskittäminen Keski-Uudellamaalla on toteutunut ja Keravalle on avautunut Kuuma-kuntien yhteinen yritysneuvontapalvelupiste Prisma-taloon, entisen Sampopankin tiloihin. Yhteisen palvelupisteen ajatuksena on tarjota asiakkaille yritysneuvontaa "yhden luukun -periaatteella. Palvelupisteeseen sijoittuvat alkavien yrittäjien neuvojana Keski- Uudenmaan Uusyrityskeskus ry ja toimivien yrittäjien neuvojana Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum (KEUKE). Lisäksi samoissa tiloissa toimii TE-toimiston yritys- ja työnantajapalvelut. Yritysneuvonnan lisäksi palvelupisteessä tullaan toteuttamaan myös erilaista yrittäjyyttä tukevia tapahtumia kuten infoja, tilaisuuksia, koulutusta jne. Toimintojen keskittämisellä vahvistetaan verkoston yhteistyötä ja sitä, että yritystä ei juoksuteta paikasta toiseen, vaan yrityksen perustamiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvät asiantuntijapalvelut saadaan mahdollisimman keskitetysti. Toimipisteessä voidaan myös järjestää erilaisia tiedotustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Uusi palvelupiste hyödyttää Keravan lisäksi koko seutukuntaa Tonttien markkinointi ja myynti

13 13 Kaupunki tarjoaa elinkeinoelämälle ja yrityksille teollisuus- ja liiketontteja sekä kaavoittaa maata elinkeinoelämän tarpeisiin. Sijoittumiskyselyssä selvitetään yrityksen tarve ja pyritään löytämään siihen ratkaisu. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että yritys saa palvelun helposti ja että ajantasainen tieto hankkeiden etenemisestä kulkee kitkatta eri viranhaltijoiden välillä. Kaupungilla on yritystontteja myynnissä Ali-Keravan ja Yli-Keravan alueilla. Uusin yritysalue Kerca on kaupungin omistuksessa ja kaupunki vastaa myös Kercan alueen markkinoinnista ja myynnistä. Ali-Keravan-Jäspilän- Sinebrychoffin alueelle on sijoittunut yrityksiä, joille ensisijaisen tärkeitä ovat toimivat liikenneyhteydet. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie alkoi houkutella jo 1860-luvulta lähtien yrittäjiä. Nykyisin Keravan seudun teollisuus on keskittynyt radan itäpuolelle, jossa toimivat muun muassa Oy Sinebrychoff Ab, Ifolor Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy. Aseman itäpuolella sijaitsee Klondyke-talo, suuri tiiliverhoiltu entinen teollisuusrakennus, jossa on aikain saatossa toiminut mm. Savion Tiilitehdas Oy, Savion Kumitehdas Oy sekä Suomen Gummitehdas Oy, joka sittemmin fuusioitui Nokiaan. Nykyisin Klodyke-talossa toimii 64 yrityksen yrityspuisto. Suurimmat toimialat yrityspuistossa ovat tukkukauppa, arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut (lähde Fonecta). Klondyke-talossa on vapaana erilaisia tiloja, joiden käyttötarkoituksen määrää sinne sijoittuva yhtiö. Tilojen vuokrauksesta vastaa tällä hetkellä Sponda. Alueella toimii kaiken kaikkiaan noin 230 yritystä (mukana Klondyken yritystalo). Suurin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa. Suurimmat yritykset ovat Wihuri Oy, Tokmanni Oy, Lassila & Tikanoja Oy, Anttila Oy ja Oy Sinebrychoff Ab. 58 % yrityksistä on pieniä alle 5 henkeä työllistäviä yrityksiä, noin 3 % Jäspilän alueen yrityksistä työllistää yli 50 henkilöä. (Lähde Fonecta) Ali-Keravalla Myllynummen yritysalueelle on sijoittunut 42 yritystä. Suurimmat toimialat ovat tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen ja teollisuus. Liikevaihdon mukaan (2012) isoimmat yritykset ovat Vink Finland Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy, Twinputki Oy ja Tamm Invest Oy. Myllynummen yritysalueen yrityksistä 57 % työllistää alle 5 henkilöä ja 2 % yli 50 henkilöä. (Lähde Fonecta) Ali-Keravan-Myllynummen yritysalueen eteläpuolella sijaitsee Keravan uusin yritysalue Kerca, jota muokataan parhaillaan kaavamuutosten kautta toimivaksi yritysalueeksi. Tällöin logistiikka-alueen keskellä oleva toteutumaton teollisuusraidealue saadaan logistiikka- ja tuotantolaitosten käyttöön. Kaavamuutosalue on jaettu kahteen osaan, Kerca itäinen ja Kerca läntinen. Kerca itäisen kaava on hyväksytty, länsiosan kaava tulee päätöksentekoon alkuvuonna Kercan itäisellä puolella sijaitsee Anttilan varastorakennus, jonka laajennusta varten kaupunki on myynyt lisää tonttimaata. Kercan yritysalue on suunnattu työvoimavaltaisille teollisuus-, tuotanto- ja logistiikka-alan yrityksille. Erinomaiset liikenneyhteydet, mm. päärata ja nelostie, avaavat työvoimalle mahdollisuuden liikkua sekä etelän että pohjoisen suunnasta. Savion rautatieseisake sijaitsee alle kilometrin päässä. Alueella on myös louhittavaa kiveä, jota voidaan hyödyntää alueen rakentamisessa. Yli-Keravan alue (Huhtimontie-Kytömaantie-Koivunoksa-Tervahaudankatu) sijaitsee Keravan pohjoispuolella vain muutaman kilometrin etäisyydellä Keravan keskustasta. Vapaita tontteja on Huhtimon ja Haapaniityn yritysalueilla, joista on hyvät liikenneyhteydet Lahdentielle. Alueelle on

14 14 sijoittunut varastointi- ja kuljetusteollisuutta sekä rakentamista ja tukkukauppaa. Suurimpia toimijoita ovat Itella Logistics Oy, Energiameklarit Oy, Keravan Energia Oy ja Europress Oy. (Lähde Fonecta) Alueen yrityksistä 47 % on pieniä eli alle 5 henkilöä työllistäviä. Yli 50 henkilöä työllistää 9 % yrityksistä. Ahjon yritysalue (Ahjontie-Terästie-Porvoontie) sijaitsee Keravan itäpuolella ja sinne on sijoittunut puu-, metalli- ja konealan yrityksiä. Suurimpia toimijoita ovat Puumerkki Oy, Metos Oy Ab ja Vindea Oy. Vajaa puolet eli 48 % alueella sijaitsevista yrityksistä on pieniä alle 5 henkilöä työllistäviä, noin 9 % yrityksistä työllistää yli 50 henkilöä. (Lähde Fonecta) Jaakkolan yritysalue (Lintulammenkatu-Palokorvenkatu-Santaniitunkatu) sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä Keravan keskustasta Ali-Keravan tien länsipuolella. Alueelle on sijoittunut tukku- ja vähittäiskaupoja ja rakennusyrityksiä sekä pieniä palvelualan yrityksiä. Suurimpia toimijoita ovat HOK Elanto, LIDL Suomi ja RTV yhtymä. Noin 77 % yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä. (Lähde Fonecta) Keskustan ja erityisesti kävelykadun (Kauppakaari-Puuvalonaukio) varrella on Fonectan yritysrekisterin mukaan 99 yritystä. Näistä suurin toimiala oli vähittäiskauppa (26 yritystä), toiseksi suurin henkilökohtaiset palvelut (19 yritystä), kolmanneksi ravitsemistoiminta (8 yritystä) ja neljänneksi terveyspalvelut (6 yritystä). Suurimmat toimijat ovat HOK Elanto, Elisa, Alko ja Anttila. Keskustan kehittäminen on yksi elinkeino-ohjelman painopisteistä ja sitä on käsitelty edellä kappaleessa 4.1. Kuten aiemmin on todettu, sijoittumispalveluissa pyritään asiakaslähtöiseen toimintaan ja nopeaan palveluun. Yhteistyötä tehostetaan eri hallintokuntien kanssa yrityshankkeiden eteenpäin viemiseksi ja uusien toimintatapojen kartoittamiseksi Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutokset ovat seuraavien vuoden aikana suuremmat kuin vuosikymmeniin Suomen taloushistoriassa. Jo vuodesta 2004 lähtien työelämästä on siirtynyt pois enemmän työntekijöitä kuin työmarkkinoille on tullut uusia. Tällä hetkellä työmarkkinoilta poistuu vuosittain noin henkilöä enemmän kuin tulee tilalle. Eläkkeelle siirtymisen lisäksi koulutusaikojen pidentyminen, kouluttamattomien nuorten osuus, rakenteellinen työttömyys ja työmarkkinoilta poistuminen ennen vanhuuseläkeikää lisäävät työvoimapulaa tulevaisuudessa. Ennustettavissa oleviin tulevaisuuden muutoksiin pitää varautua. Työelämään tulevat ikäluokat ovat huomattavasti pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Eläkkeelle siirtyvien mukana menetetään arvokasta osaamista. Vaikka työelämän uudet ikäluokat ovat pieniä, niiden etu on eläkkeelle siirtyviä parempi pohjakoulutus. Riittävän hyvälle koulutuspohjalle on mahdollista rakentaa sekä ammatillista että korkeampaa koulutusta, jolla nuoria autetaan sijoittumaan muuttuvaan työelämään ja aivan uusiin ammatteihin. Yksi yhteiskuntamme varjoalueista on syrjään jäävien nuorten kasvava joukko. Syrjäytyneet tai putoamisvaarassa olevat nuoret olisi saatava mukaan tuottavaan toimintaan esim. oppisopimuskoulutuksen avulla. Mallia voisi ottaa vaikka Saksasta, jossa on tällä keinolla saavutettu erinomaisia tuloksia

15 15 Vaikka maahanmuuttajien määrä on viime vuosina lisääntynyt, maahanmuutto voi paikata vain osan kasvavasta työvoiman tarpeesta. Vuonna 2011 Keravalla asui 2037 muuta kieltä kuin suomea äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Näistä suurimmat kansalaisryhmät olivat Viro, Venäjä ja Vietnam. (Lähde Keravan kaupungin kotouttamisohjelma) Maahanmuuttajia työskentelee varsinkin elintarvikealalla. Yritykset pitävät tärkeänä, että maahanmuuttajat saavat hyvää perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, ohjausta palveluista ja työelämään sijoittumisesta Keravalla. Riittävä suomen kielen taito on erittäin tärkeää. Maahanmuuttajien sopeutumista edistämään kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto on laatinut kotouttamisohjelman, joka hyväksytään valtuustokausittain ja joka koskee kaikkia virastoja Yrittäjyyskasvatus ja koulutus Keravalle on laadittu yrittäjyyskasvatuksen ja valmennuksen tavoite- ja toimenpideohjelma vuosille Ohjelman tavoitteena on pyrkiä rakentamaan yhtenäinen ketju perusopetuksesta aikuiskoulutukseen. Tarkoituksena on edistää myönteistä kuvaa yrittäjyydestä ja herättää erityisesti nuorten kiinnostus. Siksi yrittäjyyskasvatus pitäisi saada entistä vahvemmin osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa. Jo perusopetuksen alaluokilla voidaan kannustaa lapsia uskomaan itseensä, olemaan omatoimisia, kekseliäitä, kärsivällisiä, oppimaan erehdyksistä jne. Taitavalla ohjauksella ja toimimalla ryhmässä lapsi oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja luottamaan itseensä. Parhaimmillaan voidaan puhua sisäisen yrittäjyyden viriämisestä varsinkin jos lapsi on luontaisesti utelias, aktiivinen, innostunut jne. Perusopetuksen yläluokilla valinnaiskurssien sisällöillä (esim. kaupalliset aineet), opinto-ohjauksella, työharjoittelun keinoin, yrittäjävierailuilla oppitunneilla jne. yrittäjyys ammattivaihtoehtona tulisi tutuksi. Onnistunut yrittäjyyskasvatus madaltaa varsinkin pienten yritysten perustamiskynnystä. Toimenpideohjelman toteutumista on tarkoitus arvioida vuosittain. Lisäksi yhteistyötä pitää tiivistää yritysten ja kaupungin elinkeinotoimen välillä. Yrityksiltä toivotaankin valmiutta vierailuihin eri oppilaitoksissa valaisemaan yrittäjän arkea sekä välittämään myönteistä suhtautumista esim. tarjoamalla työharjoittelupaikkoja. Keski-Uudenmaan koulutusyhtymä Keudalla on tarjolla Järvenpään - Keravan - Mäntsälän - Nurmijärven - Sipoon - Tuusulan ja Helsingin alueella monipuolisia koulutus- ja kehittämispalveluita kaikilla ammatillisen koulutuksen aloilla. Ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi työntekijä voi suorittaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, jotka on suunnattu jo työelämässä olevien osaamisen kehittämiseen. Edellä on ollut jo puhe oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista. Sen avulla sekä nuoret että työelämässä olevat voivat kehittää omaa osaamistaan ja hankkia uuden tai ensimmäisen ammattinsa. Oppisopimuskoulutus on kulloiseenkin tarpeeseen räätälöityä ammatillista koulutusta, jossa opiskelu tapahtuu pääosin työpaikalla työtä tekemällä. Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus huolehtii koulutuksen suunnittelusta ja hallinnoinnista. Keravalla toimii myös Laurean ammattikorkeakoulu, jossa voi suorittaa tradenomin AMKtutkinnon nuorten ja aikuisten koulutuksena.

16 16 Elinkeinoelämän yrityskyselyn mukaan yritykset pitävät henkilöstön osaamista keskeisenä vahvuutena. Yrittäjät ovat kiinnostuneita nuorten rekrytoinnista, mutta moittivat työllistämisestä koituvaa hallinnollista taakkaa. Elinkeino-ohjelmassa kaikki em. toimenpiteet yrittäjyyskasvatuksesta tonttien markkinointiin ja myyntiin edistävät yrittäjyyttä ja edellyttävät yhteistyötä eri verkoston toimijoiden kesken. Jokaisella taholla on oma roolinsa ja eritysosaamisensa, mutta kaikilla sama yhteinen tavoite auttaa keravalaisia yrityksiä menestymään. Painopistettä 3 eli toimivien yritysten kasvuedellytyksiä tukevien toimien vaikuttavuutta arvioidaan mm. työpaikkojen ja työpaikkaomavaraisuuden kehityksellä, yrityskäyntien määrällä, erilaisten tilaisuuksien määrällä/vuosi, yrittäjien, verkoston toimijoiden ja kaupungin yhteisillä tapaamisilla sekä kotouttamisohjelman ja yrittäjyyskasvatuksen tavoite- ja toimenpideohjelmien toteutumisella. Tiedetään, että tuotantoelämä muuttuu erittäin nopeasti. Esim. perinteisiä ammatteja katoaa ja uusia syntyy tilalle ennen näkemättömällä vauhdilla. Tämä on kova haaste koulutukselle, jottei osaajien puute hidasta tuotannon kehitystä. Työelämän muutoksiin pitää reagoida riittävän nopeasti ja ennakoivasti. Arvokasta tukea suunnittelulle saa niin työelämän kuin tulevaisuuden tutkimusraporteista. Samalla on tärkeää kuunnella herkällä korvalla yrityskentän ääntä. 4.4 Tehokas elinkeinomarkkinointi Elinkeinomarkkinointi on yritysten sijoittumismarkkinointia, olemassa olevan yrittäjyyden markkinointia sekä kaupungin imagon kohottamista. Kaupunkilaiset, yritykset ja alueella yritysten toimintaa tukevat verkostot markkinoivat toimillaan myös omaa kotikaupunkiaan. Maineen hallinnassa kunnallinen päätöksenteko ja siitä tiedottaminen ovat tärkeässä asemassa. Viestinnällä vahvistetaan positiivisia käsityksiä Keravasta ja sen on oltava avointa ja oikealle kohderyhmälle suunnattua. Elinkeinomarkkinointi kohdistuu sekä jo seudulla oleviin yrityksiin että myös niihin yrityksiin, jotka hakevat sijoittumispaikkaa Keravalta. Positiivisella yrittäjyysilmapiirillä on suuri vaikutus, mutta myös työvoiman saatavuudella, pääradan läheisyydellä, eri asumisvaihtoehdoilla, monipuolisilla palveluilla ja joustavalla ja nopealla päätöksenteolla. Onnistuneella tiedon saamisella on suuri merkitys, kun uudet yritykset hakevat sijoittumispaikkaa Keravalta. Kaupungin elinkeinotoimen on oltava aloitteellinen yrittäjien, rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien suuntaan, jotta saamme tiedon tarjolla olevista kaupunkimme mahdollisuuksista välittymään oikeisiin kohteisiin, mutta myös siksi, että saisimme tietoa siitä, millaisia konkreettisia toiveita esim. sijoittumispaikkaa etsivillä yrityksillä on. Elinkeinomarkkinoinnin keinoja ovat suoramarkkinointi, läsnäolo elinkeinoelämän messu- ja muissa tapahtumissa, laadukkaat esitteet, sähköiset uutiskirjeet, säännölliset mielipidekartoitukset sekä kirjoitukset ja esiintymiset valtakunnallisessa mediassa ja vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa. Kaupungin nettisivuille kehitetään portaali, jossa yritykset voivat tarjota vuokralle tontti- ja toimitilojaan.

17 17 5. Yhteenvetotaulukko painopisteistä 5.1 Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastuutahot PAINOPISTE 1: KESKUSTAN KEHITTÄMINEN - KERAVASTA SEUDULLINEN KAUPAN KESKUS TAVOITTEET: TOIMENPITEET/MITTARIT: VASTUUTAHOT: Keskustan kehittäminen erikoisliikkeiden ja päivittäistavarakaupan sijoittumispaikaksi. Aleksintori- Petteri-Kahveri - kokonaisuus HOK-Elanto kortteli Kaupungintalon tontti Prisman seutu ympäristö Keskusta-alueen kaavamuutokset/ uutta liiketilaa k-m2/v. Uuden liiketilan rakentuminen k-m2/v. Olemassa olevien tilojen hyödyntäminen. Tapahtumat ja tilaisuudet. Vapaiden toimitilojen markkinointi kaupungin kotisivuilla/ Toimitilaportaalin perustaminen. Maankäyttö Elinkeinotoimi Viestintä Kiinteistöjen omistajat

18 18 PAINOPISTE 2: UUSIEN YRITYSTEN SIJOITTUMINEN JA ELINTARVIKEKLUSTERIN VAHVISTAMINEN TAVOITTEET: TOIMENPITEET/MITTARIT: VASTUUTAHOT Luovutettavissa olevat tontit kpl/vuosi. Varataan yrityksille tontteja keskeisiltä paikoilta. Luodaan positiivista yrittäjyysilmastoa ja houkutellaan uusia TAVOITTEET: VASTUUTAHOT: yrityksiä sijoittumaan Keravalle. Tehostetaan Keravan kaupungin elinkeinopalvelutarjontaa. Lisätään yritysalueiden houkuttelevuutta ja kilpailukykyä. Luovutettujen tonttien lukumäärä/vuosi. Tutkitaan eri yritysaluevaihtoehtoja yleiskaavassa, jonka päivitys valmistuu 2015 mm. VT 140 ja Lahden moottoritien varsi. Houkutellaan eri toimialan yrityksiä (painopisteenä elintarvikeala.) Tarjotaan aktiivisesti Keravan yritysalueita sijoittumispaikoiksi (painopiste Kerca) Seurataan syntyneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärää toimialoittain/vuosi. Tarjotaan sijoittumispalvelut yhdeltä luukulta. Kyselyihin vastataan 24 h kuluessa sijaisresurssit huomioiden. Rakennetaan kaupunkitekniikkaa etupainotteisesti (budjettivaraus projekteille). Elinkeinotoimi Maankäyttö Kaupunkitekniikka

19 PAINOPISTE 3: TOIMIVIEN YRITYSTEN KASVUEDELLYTYSTEN TUKEMINEN JA KEHITTÄMINEN 19 TAVOITTEET: TOIMENPITEET/MITTARIT: VASTUUTAHOT: Työpaikkojen määrä/vuosi Työpaikkaomavaraisuuden kehitys/vuosi Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Yrittäjyyden edistäminen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Kaupungin yritysrekisterin ja hankintakalenterin hyödyntäminen tarjouspyyntöjen kohdentamisessa Erilaiset tilaisuudet/vuosi Yrityskäynnit/vuosi Seudulliset yritysneuvontapalvelut samasta pisteestä/ Seudullinen yrityspalvelupiste Keravalla Koulutustarpeiden ennakointi ja yhteistyötapaamiset eri toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa Aktiivinen ja avoin tiedottaminen Kotouttamisohjelman toteutuminen Yrittäjyyskasvatus tavoite- ja toimenpideohjelman toteutuminen Elinkeinotoimi Maankäyttö Kaupungin hankintayksiköt Oppimiskeskus Työllisyysyksikkö Keuda, Laurea Keuke Uusyrityskeskus Keravan yrittäjät Uudenmaan Yrittäjät TE-palvelut

20 20 PAINOPISTE 4: TEHOKAS ELINKEINOMARKKINOINTI TAVOITTEET: TOIMENPITEET/MITTARIT: VASTUUTAHOT: Suoramarkkinoinnin määrä seudulla toimiviin yrityksiin Suoramarkkinoinnin määrä rakennuttajiin ja kiinteistösijoittajiin Proaktiivinen markkinointi Profiloidutaan enemmän yrittäjyyden kaupunkina Markkinointi- ja esitemateriaalin yhdenmukaistaminen Säännöllinen mielipidekysely joka toinen vuosi Säännölliset yrittäjätapaamiset. Yritysbullet (uutiskirje) 2-3 krt/vuosi Menestyminen yritysystävällinen kuntamittauksessa Tontti- ja toimitilaportaalin toteutuminen Elinkeinotoimi Viestintä Keravan yrittäjät

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016

Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016 Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020 xx.03.2016 7.6.2016 1 Elinvoiman tavoitteet (2020) Kunnassa toimivilla yrityksillä on hyvät toimintaolosuhteet ja kasvuedellytykset Uusia yrityksiä ja asukkaita sijoittuu

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Hakamaan uuden kaavoituksen alla olevan yritysalueen ennakkomarkkinointi aloitettu.

Hakamaan uuden kaavoituksen alla olevan yritysalueen ennakkomarkkinointi aloitettu. Kunnanjohto Sitovat tavoitteet Hallittu ja riittävä väestönkasvu 17 300 asukasta Asukasta/vuosi Alkuvuoden kehityksen perusteella tavoitteesta jäädään. Väestönmuutos tammimaaliskuu -25. Edellytykset vahvalle

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä

LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä LINKKI Tehokkaampaan oppisopimuksen hyödyntämiseen pienyrityksissä Veli-Matti Lamppu 11..200 1 Ammatti-ihmisistä pulaa Yritysten kehittämisen pahin este, % yrityksistä II/0 21 14 14 4 2 I/0 1 1 11 2 II/0

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI

ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI ELINKEINOELÄMÄ 2016 KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAAREN TYÖPAIKAT 2013 Yhteensä 2 368 st. Muu Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto Rahoitus, viestintä, ammatillinen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Seinäjoki. Kuntaraportti

Seinäjoki. Kuntaraportti Seinäjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kauhava. Kuntaraportti

Kauhava. Kuntaraportti Kauhava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Isokyrö. Kuntaraportti

Isokyrö. Kuntaraportti Isokyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Pori Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Harjavalta. Kuntaraportti

Harjavalta. Kuntaraportti Harjavalta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti Vimpeli Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Vesanto. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti Vesanto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ulvila. Kuntaraportti

Ulvila. Kuntaraportti Ulvila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Säkylä. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti Säkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Enontekiö. Kuntaraportti

Enontekiö. Kuntaraportti Enontekiö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot