KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 26 VÄXTSKYDDSANSTALTENS MEDDELANDE Nr 26

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 26 VÄXTSKYDDSANSTALTENS MEDDELANDE Nr 26"

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 26 VÄXTSKYDDSANSTALTENS MEDDELANDE Nr 26 KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEIDEN KOETULOKSET PRÖVNING AV BEKÄMPNINGSMEDEL MOT VÄXTSJUKDOMAR 198 VANTAA 1981 VANDA

2 Kasvitautien tutkimuslaitos. 198 KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEIDEN KOE TULOKSET PRÖVNING AV BEKÄMPNINGSMEDEL MOT VÄXTSJUKDOMAR Taulukot Tabeller BREMER, KATRI Hedelmä- ja marjakasvit Frukt- och bärväxter KURTTO, JORMA Viljat, härmät - Stråsäd, mjöldagg 3 Härkäpapu - Bondböna 26 OSABA, KIRSTI Vihanneskasvit - Grönsaksväxter SEPPÄNEN, ESKO Peruna - Potatis 28 VANHANEN, REIJO: Viljat, peittaus ja talvituhosienet Sträsäd, betning och utvintringssvampar Sokerij.uurikas - Sockerbeta 27 ISSN (

3 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Sisällysluettelo Innehållsförteckning Sivu Sida Terminologiaa ja lyhenteitä 1 Terminologi och förkortningar Kokeissa olleet valmisteet 2 Prövade preparat KOKEET: FORSÖK: VILJAT STRÄSÄD Härmä 3 Mjöldagg Peittaus, viirutauti 6 Betning, strimsjuka II lentonoki 6 n flygsot n haisunoki 8 n stinksot II kauran avonoki 9 n havreflygsot n ruis, lumihome 1 råg, snömögel 11 syysvehnä, lumihome 12 II höstvete, snömögel Oraiden ruiskutus, ruis 13 Broddbehandling, räg n syysvehnä 15 II höstvete.. Peittausaineiden fytotoksisuus 17 Fytotoxicitet av betningsmedel MUUT PELTOKASVIT ANDRA ILKERVÄXTER Harmaahome, härkäpapu 18 - Gråmögel, bondböna Sokerijuurikas, peittaus 19 Sockerbeta, betning Perunarutto 2 Potatisbladmögel - HEDELMÄ- JA MARJAKASVIT FRUKT- OCH BÄRVÄXTER Omenarupi 21 Fruktskorv Harmaahome, mansikka 22 Gråmögel, jordgubbe Härmä n 22 Mjöldagg, n JäämätutkimuS, " 23 Restanalys, n 11IHANNESKASVIT GRONSAKSVÄXTER Jäämätutkimus, kasvihuonekurkku 24 Restanalys, växthuskurka kasvihuonetomaatti, 26 Växthustomat Harmaahome, kasvihuonesalaatti 27 Gråmögel, växthussallat Sipulin naattihome 29 Lökbladmögel pahkamätä 31 Lökvitröta

4 'TERMINOLOGIAA JA LYHENTEITÄ TERMINOLOGI OCH FÖRKORTNINGAR 1 Terminologiaa - Terminologi ei todettu F-arvo inokuloitu jauhe kastelu keskimäärin koe jäsen käsittelemätön käsittelyt neste pakaste pesemätön pesty ruiskutus tyvet huuhdeltu verranne ej konstaterad F-värde inokulerad pulver - vattning medeltal försöksled obehandlad behandlingar vätska djupfryst otvättad tvättad besprutning plantbasen sköljd mätare Lyhenteitä - Förkortningar hlp = hehtolitrapaino tjp = 1 jyvän paino sl rm = P-% = kpl-% = suhdeluku rivimetri painoprosentti kappale prosentti hlv tkv rel - rm 1 St-% = hektolitervikt = 1-kornvikt = relationstal = radmeter = viktprocent = styekeprocent Hs = hiesu Mj = mjäla hths = hietainen hiesu samj = sandig mjäla shs savinen hiesu 1Mj = lerig mjäla HtS = hietasavi MoL ="molera KHt = karkea hieta GMo = grovmo siiht savinen hieno hieta 1FMo = lerig finmo mas multava aitosavi mhsl = mullhaltig styvlera LjS = lie jusavi GL = gyttjelera St = rahka turve - St = vitmosstorv Yklv Yn = kloorivapaa Y-lannos = normaali Y-lannos - klorfri T-gödsel ( ) normal Y-gödsel ( 15,2-15 )

5 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Icke för publicering KOKEISSA OLLEET VALMISTEET - PROVADE PREPARAT Tehoaine Verksam substans Apron 6 Avicol Baitan F-kpa Baitan F-npa BAS F BAS F Bayleton 25 Baytan Universal Benlate BTS II, Ceresan. Ciriom Corbel Difolatan 8 WP Dithane M-45 Dithianon Du Pont carb. Dyrene 75 Euparen Karathane WD Kuprijauhe Morestan Pa 71.18/1A Panoram Previcur N Ridomil Ronilan Rovral. Ruvensuoj.a Sisthane Sumisclex Tachigaren TCMTB 3 EC Tilt 25 EC Tirama 5 Topsin M Topsin-neste Trimidal 1 S Vitavax Vitavax T-neste 184/1 184/3 11/4 951/1 951/3A methyl-dl-n-(2,6-dimethylphenul)-n-(2'-methoxyacety1)-alaninate+thiram kvintotseeni triadimenoli+fuberidatsoli quintozen triadimenol+fuberidazo1 II It II furmecyclox 11 +imatsaliili triadimefoni triadimenoli+dimetbentsatsoli+ fuberidatsoli benomyyli BTS 4542+karboksiinianalogi metoksietyylimerkurisilikaatti dimetbentsatsoli+fuberidatsoli fenpropimorfi kaptaf oli mankotsebi ditianoni karbendatsiimi anilatsiini diklofluanidi dinokappi kuparioksikloridi kinometionaatti imatsaliili+karbendatsiimi elohopeaton peittausaine propamokarbihydrokloridi metalaxyl vinklotsoliini iprodioni' biloksatsoli phenapronil dicyclidine(procymidon) hymexazol 2(tiosyaanometyylitio) furmecyclox ti triadimefon +imatzalil triadimenol+dimetbenzazol+ fuberidazol benomyl BTS 4542+carboxinanalogi metoxietylmerkurisilikat dimetbenzazol+fuberidazol fenpropimorf captafol mancozeb ditianon carbendazim anilazin dicklofluanid dinocap kopparoxiklorid chinometionat imatzalil+carbendazim kvicksilverfritt betningsmedel propamocarbhydroklorid metalaxyl vinclozolin iprodion biloxazol phenapronil dicyclidine(procymidon) hymexazol 2(tiosyanometyltio)bensotiazol bentsotiatsoli 1-(2-(2,4-dichloropheny1)-4-propy1-1,3-dioxolan-2-ylmethyl)-1 H-1,2,4-triazole (cis/trans isomers) tiraami tiofanaattimetyyli nuarimol II karboksiini tiram tiofanatmetyl II nuarimol carboxin It +tiraami " '+tiram Hg+karboksiini elohopeaton peittausaine imatsaliili+karbendatsiimi+ Hg+carboxin kvicksilverfritt betningsmedel imazalil+carbendazim+carboxin karboksiini imatsaliili+karbendatsiimi+ II II karboksiini

6 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 KOKEET-FORSOK VILJAT - STRASKD Icke för publicering Viljanhärmän torjunta, ohra - Bekämoning av mjöldagg, korn I Kenttäkoe Tikkurilassa - Fältförsök i Dickursby Tutkija - Forskare : Jorma Kurtto Lajike Pomo. Maalaji HtS. Lannoitus 5 kg/ha Yn. Lohkomenetelmä, koeruutu'2 m x 8 m = 16 m2, kerranteita 4. Kylvö Rikkakasviruiskutus Hormotuho kg/ha 1.7.8, fungisidiruiskutus 3.7.8, kirvaruiskutus Roxion 1 1/11a Puinti Sort Pomo. Jordart MoL. Gödsling 5 kg/ha Yn. Blockmetbd, försöksruta 2mx8m= 16 m2, 4 upprepningar. Sådd Ogräsbekämpning med Hormotuho kg/ha 1.7.8, fungicidbehandling 3.7.8, bladlusbekämpning med Roxion 1 liha Skörd Koejäsen Valmistetta Jyväsato Tjp Itävyys, Kasvuston Tyvitauti-indeksi-Sjukdomsindex 1) Försöksled Preparat Kärnskörd 1-kv terveet korkeus Mustatyvi Tyvilaikku. Grobarhet, Bestånd Rotdödare Stråknäckare / ha kg / ha friska primaari- sekundaarijuuret juuret sl - rel g % cm primär- sekundär rötter _ rötter Käsittelemätön Bayleton 25.5 kg Corbel Tilt 25 EC i 5 F-arvo.34 m-% 3.6 II Kenttäkoe Hämeen koeasemalla - Fältförsök på Tavastlands försöksstation Tutkijat - Forskare : Jorma Kunto, Helmi Linnomäki Lajike Pomo. Maalaji KHt. Viljavuusluvut ph 5.5, Cm 6, K 29, P 131 ja Ms 35. Lannoitus 4 kg/ha Yn. Esikasvi ruis. Lohkomenetelmä, koeruutu 2 m x 8 m = 16 m2, kerranteita 4. Kylvö Rikkakasviruiskutus Basagran M , fungisidiruiskutus käyttäen 4 1 vettä/ha. Puinti Sort Pomo. Jordart GMo. Bördighetstal ph 5.5, Cm 6, Förväxt råg. Blockmetod, försöksruta 2 m x 8 m = 16 m 2 K 29, P 131 och Mg 35. Gödsling 4 kg/ha Yn., 4 upprepningar. Sådd Ogräsbekämpning med Basagran M , fungicidbehandling med 4 1 vatten /ha. Skörd Koe jäsen Försöksled Valmistetta Preparat / ha Jyväsato-Kärnskörd kg / ha sl - rel Hlp Hlv kg Lako Liggsäd % Käsittelemätön Bayleton 25.5 kg Corbel Tilt 25 EC F -arvo ) Tyvitauti-indeksi laskettu kaavasta 33.3 x ( n1 + 2 x n2 + 3 x n3), jossa n on korsien lukumäärä tautisuusluokissa n1 = lievä, n2 = kohtalainen, n3 = ankara, 8 = analysoitujen korsien määrä x ( n1 + 2 x n2 + 3 "x 112 Sjukdomsindex enligt formeln, - där n = antalet strån i sjukdomsklasserna n1. mild, n2 = måttlig, n3 = riklig.

7 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Icke för publicering 4 2. Viljanhärmän torjunta, kevätvehnä - Bekämpninm av mjöldagg, vårvete I Kenttäkoe Tikkurilassa - Fältförsök i Dickursby Tutkija - Forskare : Jorma Kurtto Lajike Ruso. Maalaji HtS. Lannoitus 5 kg/ha Yn. Lohkomenetelmä, koeruutu 2 m x 8 m = 16 m2, kerranteita 4. Kylvö Rikkakasviruiskutus Mepro 4 l/ha 6.6.8, fungisidiruiskutus käyttäen 4 1 vettä /ha, kirvaruiskutus Roxion 1 1/ha Puinti Sort Runo. Jordart MoL. Gödsling 5 kg/ha Yn. Blockmetod, försöksruta 2 m x 8 m = 16 m2, 4 upprepningar. Sådd Ogräsbekämpning med Mepro 4 1/he 6.6.8, fungicidbehandling med 4 1 vatten/ha, bladlusbekämpning med Roxion 1 1/ha Skörd Koejäsen Valmistetta Jyvä- Tjp Itävyys, Kasvua- Septoria Härmä Tyvitauti-indeksi 1) 1) Försöksled Preparat sato 1 terveet ton kor- tähkissä Mjöl- Sjukdomsindex Kärn- -kv Grobarhet, keus, - i ax dagg Mustatyvi Tyviskörd Rotdödare laikku friska Bestånd Primaari- Sekund.- Stråkg / he /ha g,f % cm, P -1 juuret juuret knäcksl-rel Primär- Sekundär- are.rötter ' rötter Käsittelemätön Bayleton 25.5 kg Corbel Tilt 25 EC F-arvo.85 m-% 3.3. II Kenttäkoe Hämeen koeasemalla Fältförsök på Tavastlands försöksstation Tutkijat - Forskare : Jorma Kurtto, Helmi Linnomäki Lajike Tähti. Maalaji Hs. Viljavuusluvut ph 6.2, Ca 15, K 31, P 268 ja Mg 1. Lannoitus 4 kg /ha Yn. Esikasvi apila. Lohkomenetelmä, koeruutu 2 m x 8 m. 16 m2, kfe'rranteita 4. Kylvö Rikkakasviruiskutus Sentrol Trippel 9.6.8, fungisidiruiskutus käyttäen 4 I vettä /ha. Puinti Sort Tähti. Jordart Mj. Bördighetstal ph 6.2, Ca 15, K 31, P 268 och Mg 1. Gödsling 4 kg /ha Yn. Förväxt klöver. Blockmetod, försöksruta 2 m x 8 m = 16 m2, 4 upprepningar. Sådd , ogräsbekämpning med Sertrol Trippel 9.6.8, fungicidbehandling med 4 1 vatten /ha. Skörd Koe jäsen Valmistetta Jyväsato - Kärnskörd Hlp Lako Försöksled Preparat kg / ha Hlv Liggsäd / ha sl - rel kg % Käsittelemätön Bayleton 25.5 kg , Corbel Tilt 25 EC F-arvo m-% 5.5x 2.6 1) Tyvitauti-indeksi laskettu kaavasta 33.3 x ( n1 + 2 x n x n3 ) jossa n on korsien lukumäärä tautisuusluokissa n1 = lievä, n2 = kohtalainen, 3 = ankara, N = analysoitujen korsien määrä. 1) Sjukdomsindex enligt formeln 3 x ( n1 + 2 x n2 + 3 x n3 ) 33* - dtr n = antalet strån i sjukdomsklasserna n1 = mild, n2 = måttlig, n3 = riklig.

8 Kasvitautien tutkimuslaitos 1 98 Icke för publicering 5 3. Viljanhärmän torjunta, syysvehnä Bekämpning av mjöidagg, höstvete Tutkija - Forskare : Jorma Kurtto Kenttäkoe Tikkurilassa. Lajike Nisu. Maalaji HtS. Lohkomenetelmä, koeruutu 2mx8m. 16,m2, kerranteita 4. Kylvö Rikkakasvi-.ruiskutukset , Foneron Combi 2 kg /ha ja 2.6.8, Mepro Special /ha. Fungisidiruiskutus käyttäen 4 1 vettä /ha. Puinti Fältförsök i Dickursby. Sort Nisu. Jordart MoL. Blockmetod, försöksruta 2 m x 8 m. 16 m 2 y 4 upprepningar. Sådd Ogräsbekämpningar med Foneron Combi.2 kg /ha och med Mepro Special /ha. Fungicidbehandling med 4 1 vatten /ha. Skörd Koe jäsen Valmistetta Jyväsato Itävyys, Härmä Kasvuston Försöksled Preparat Kärnskörd terveet Mjöldagg korkeus kg / ha Grobarhet; - 1 Bestånd /ha sl rel friska % cm Käsittelemätön BaYleton 25.5 kg Corbel Tilt 25 EC F -arvo.21 Al lo 5.6

9 Kasvitautien tutkimuslaitos Porskningsanstalten för växtsjukdomar Ohran viirutaudin torjunta - Betning mot strimsjuka, korn Tutkija - Forskare : Reijo Vanhanen Icke för publicering 6 Kenttäkoe Tikkurilassa:- Lajike Otra. Siemen viirutaudin saastuttamaa. Ruudut 1 m2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvö 6.5.8, yksilölaskenta 8 rivimetrin matkalta (4 x 2 rm)/ruutu tähkälletulovaiheessa.-puinti Fältförsök i Dickursby. Sort Otra. Utsädet smittat av strimsjuka. Rutor 1 m 2, blockmetod, 4 upprepningar. Sådd 6.5.8, plantavräkning från 8rm (4 x 2 rm)per ruta vid axgången. Skörd Koe jäsen Valmistetta Orastuminen Viirutautisia Sato Peittausvaikutus Försöksled Preparat Broddskjutning Strimsjuka Skörd viirutautiin % / 1 kg sl - rel % kg/ha Betningseffekt på sl-rel strimsjuka % Käsittelemätön Ceresan (verranne) BAS P Baytan Universal Ciriom Trimidal 1 S 2 g 2 ml 2 ml 2 g 25 ml < /1 2 g /3 5 ml /4 2 g xxx F - arvo 27.9xxx m - % Lentonoen torjunta ohra - Betning mot flygsot, korn Tutkija - Forskare : Reijo Vanhanen Kenttäkoe Tikkurilassa. Lajike Eva. Ruudut 1 m2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Tähkien lukumäärä 2 rivimetrin matkalta (4 x.5 rm)/ruutu ja nokitähkien lukumäärä koko ruudun alalta. Kylvö 6.5.8, puinti Fältförsök i Dickursby. Sort Eva. Rutor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Antalet ax från 2 rm (4.x.5 rm) per ruta och antalet sotax från hela rutan. Sådd 6.5.8, skörk Koe jäsen Valmistetta Tähkiä Uokitähkiä Sato Peittausvaikutus Försöksled Preparat Ax Sotax Skörd lentonokeen % / 1 kg kpl-st/m2 kpl/m2 kg/ha Betningseffekt på sl - rel st/m2 sl-rel flygsot % Käsittelemätön Vitavax (verranne) 2 g 13.1 < Vitavax T-neste (-"-) 3 ml < BAS F 2 ml Baitan F-kpa 2 g Baitan F-npa 2 ml 14 <.1 <.1 12 >99.9 Baytan Universal 2 ml Panoram 3 ml 99.3 < Trimidal 1 S 25 ml /1 2 g /3A 2 ml /1 2 g /3/ 5 ml 119 <.1 < > /4 2 g c F - arvo 777.9xxx 1.91 m - % 2.1

10 Kasvitautien tutkimuslaitos Lentonoen torjunta, kevätvehnä - Betning mot flygsot vårvete Tutkija -7 Forskare :, Reijo Vanhanen Icke för publicering Kenttäkoe Tikkurilassa. Lajike Apu. Ruudut 1 m 2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Tähkien lukumäärä 2 rivimetrin matkalta (4 x.5 rm)/ruutu ja nokitähkien lukumäärä koko ruudun alalta. Kylvö 6.5.8, puinti Fältförsök i Dickursby. Sort Apu. Rutor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Antalet ax från 2 rm (4 x.5 rm) per ruta och antalet sotax från hela rutan. Sådd 6.5.8, skörd Koe jäsen Försöksled Valmistetta Preparat / 1 kg Tähkiä Ax kpl -st/m2 sl - rel Nokitähkiä Sotax kpl/m2 st/m2 Sato skörd kg/ha sl-rel Peittausvaikutus lentonokeen % Betningseffekt på flygsot % Käsittelemätön Vitavax (verranne) Vitavax T-neste (-"-) BAS 389 1F Baitan F-kpa Baitan F-npa Baytan Universal Panoram Trimidal 1 S 951/1 951/3A 184/1 184/3 11/4 F-arvo m-% 2 g 3 ml 2 ml 2 g 2 ml 2 ml 3 ml 25 ml 2 g 2 ml 2 g 5 ml 2 g ( <.1 < <.1< xxx xxx Lentonoen torjunta, syysvehnä Betning mot flygsot, höstvete Tutkija - Forskare : Reijo Vanhanen Kenttäkoe. Lajike Nisu. Ruudut 1 m2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Tähkien 'lukumäärä 2 rivimetrin matkalta (4 x.5 rm)/ruutu ja nokitähkien lukumäärä koko ruudun alalta. Kylvö , puinti Fältförsök. Sort Nisu. Rutor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar, Antalet ax från 2 rm (4 x.5 rm) per ruta och antalet sotax från hela rutan. Sådd , skörd Koe jäsen Valmistetta Tähkiä Nokitähkiä Sato Peittausvaikutus Försöksled Preparat Ax SotaX Skörd lentonokeen % / 1 kg kpl-st/m2 kpl/m2 kg/ha Betningseffekt på sl - rel st/m2 sl-rel flygsot % Käsittelemätön Vitavax (verranne) 2 g 11.3 < Vitavax T-neste (-"-) 3 ml Baitan F-kpa 2 g Baitan F-npa 2 ml BTS II 2 g Pa 7118/1A 2 g Sisthane 32 ml 16.1 < Trimidal 1 S 2 ml /1 2 g /3A 2 ml F -arvo 52.3XXX 2.6x 2.2

11 Kasvitautien tutkimuslaitos Forskningsanstalten för växtṡjukdomar 196 Haisunoen torjunta, syysvehnä - Betning mot stinksot,.höstvete Icke för publicering 8 Tutkija - Forskare : Reijo Vanhanen Kenttäkoe. Lajike Nisu. Siemenet inokuloitu kuivilla haisunoki-itiöillä. Orastutettu laatikoissa + 1C lämpötilassa, minkä jälkeen oraat siirretty peltoon. Ruutua kohti kylvetty 6 jyvää, kerranteita 4. Fältförsök. Sort Nisu. Kärnorna inokulerade med torra stinksotsporer. Broddskjutning i lådor vid + 1C varefter utplantering. 6 kärnor per ruta, 4 upprepningar. Koe jäsen Valmistetta Yksilöitä yhteensä Nokiyksilöitä Peittausvaikutus Försöksled Preparat Plantor totalt Plantor med sot haisunokeen % / 1 kg kpl - st kpl-st Betningseffekt på stinksot % Käsittelemätön Vitavax (verranne) 2 g Baitan F-kpa 2 g Baitan F-npa 2 ml 23 1 BTS II 2 g Pa 7118/1A 2 g Sisthane 32 ml 24 1 Trimidal 1 S 2 ml /1 2 g /3A 2 ml Haisunoen torjunta, kevätvehnä - Betning. mot stinksot, vårvete Tutkija - Forskare : Reijo Vanhanen Kenttäkoe. Lajike Ruso. Siemenet inokuloitu kuivilla haisunoki-itiöillä. Orastutettu laatikoissa + 1 lämpötilassa, minkä jälkeen oraat siirretty peltoon. Ruutua kohti kylvetty 6 jyvää, kerranteita 5. Fältförsök. Sort Ruso. Kärnorna inokulerade med torra stinksotsporer. Broddskjutning i lådor vid + 1 varefter utplantering. 6 kärnor per ruta, 5 upprepningar. Koe jäsen Valmistetta Yksilöitä yhteensä Nokiyksilöitä Peittausvaikutus Försöksled Preparat Plantor totalt Plantor med sot haisunokeen % / 1 kg kpl - st kpl-st Betningseffekt på stinksot % Käsittelemätön Ceresan (verranne) 2 g Bas 389 1F 2 ml Baitan F-kpa 2 g 29. o 1 Baitan F-npa 2 ml Baytan Universal 2 ml /1 2 g /3 5 ml 2P4 1 11/4 2 g 29 1

12 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Icke för publicering 9 1. Kauran avonoen torjunta - Betning mot havreflygsot Tutkija - Forskare : Reijo Vanhanen Kenttäkoe. Lajike Owies. Siemenet inokuloitu noki-itiöillä ravintoliuosta ja vakuumi-imua käyttäen. Orastutettu laatikoissa 2-24 lämpötilassa, minkä jälkeen oraat siirretty peltoon. 6 jyvää/ruutu, kerrannetta. Fältförsök. Sart Owies. Kärnorna inokulerade med sotsporer i näringslösning och vacuum. Broddskjutning i lådor vid 2-24 C varefter utplantering. Sådd 6 kärnor per ruta, 5. upprepningar. Koe jäsen Valmistetta Yksilöitä Nokiyksilöitä Peittausvaikutus Försöksled Preparat yhteensä Plantor med avonokeen % / 1 kg Plantor -sot Betningseffekt på totalt havreflygsot % kpl-st kpl-st % Käsittelemätön Ceresan (verr.) 3 g BAS F 2 ml BAS F 2 ml Baitan F-npa 2 ml Baytan Univ. 2 ml /1 2 g /3 5 ml /4 2 g 297 1

13 1 Kasvitautien tutkimuslaitos 198. Icke för publicering 11. Syysrukiin peittaus, lumihome - Betning av höstråg, snömögel Tutkijat - Forskare : Reijo Vanhanen, Helmi Linnomäki Kenttäkoe Hämeen koeasemalla. Maalaji shht. Lajike Toivo, itävyys 8 %, tjp 24 g, kylvömäärä 5 kpl/m 2. Ruudut 1 m2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , puinti Fältförsök på Tavastlands försöksstation. Jordart 1FM. Sort Toivo, grobarhet 8 %, 1-kv 24 g, såmängd 5 st/m2. Rutor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Sådd , skörd Koejäsen Försöksled Valmistetta Preparat / 1 kg Saastunut lehtipinta- ala, lumihome %, Angripen bladyta, snömögel % Peittausvaikutus lumihomeeseen % Betningseffekt på snömögel % Lako " Liggsäd % Sato Skörd kg/ha sl-rel Käsittelemätön Ceresan (verranne) 2 g ii 119 Benlate 2 g s 11 BTS II 2 g Du Pont carb. 3 ml ii Pa 7118/1A 2 g Topsin M - 2 g Ii 19 Topsin neste 28 ml /1 2 g /3A 2 ml F-arvo m-% Syysrukiin peittaus, lumihome - Betning, av höstråg, snömögel Tutkijat - Forskare : Reijo Vanhanen, Paavo Simojoki Kenttäkoe Keski-Suomen koeasemalla. Maalaji shs. Lajike Toivo, itävyys 8 %, tjp 24 g, kylvömäärä 5 kpl/m 2..Ruudut 1 m2,'lchkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , puinti Fältförsök på Mellersta Finlands försöksstation. Jordart 1Mj. Sort Toivo,. grobarhet 8 %, 1-kv 24 g, sämängd 5 st/m2. Rutor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Sådd , skörd Koejäsen Valmistetta Saastunut lehtipinta-ala Peittausvaikutus Sato Försöksled Preparat lumihome % - Angripen lumihomeeseen % Skörd / 1 kg bladyta, snömögel % Betningseffekt på kg/ha " snömögel % sl-rel Käsittelemätön Ceresan (verranne) 2 g Benlate 2 g BTS II 2-g _ Du Pont carb. 3 ml Pa 7118/1A 2 g ,3 14 Topsin M 2 g Topsin neste 28 ml /1 2 g /3A 2 ml xx 4.1 F-arvo 1.7

14 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Icke för publicering 13.Syysrukiin oeittaus, lumihome - Betning av höstråg, snömögel Tutkijat - Forskare : Reijo Vanhanen, Erkki Virtanen Kenttäkoe Pohjois- Savon koeasemalla. Maalaji KHt, Lajike Toivo, itävyys 8 %, tjp 24 g, kylvömäärä 5 kpl/m2. Ruudut 1 m2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , puinti Fältförsök på Herra Savolax försöksstation. Jordart GMo. San t Toivo, grobarhet 8 %, 1-kv 24 g, såmängd 3 st/m2. Rutor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Sådd , skörd Koe jäsen Försöksled Valmistetta Preparat / 1 kg Saastunut lehtipinta-ala, lumihome - Angripen bladyta,snömögel Peittausvaikutus Tiheys Talveh- Sato lumihomeeseen Täthet timis- Skörd Betningseffekt -1 övervintpå snömögel rings- kg/ha % sl-rel Käsittelemätön Geresen(verranne) Benlate 2 g BTS II Du Pont.carb. 3 ml Pa 7118/1A 2 g Topsin M 2 g Topsin-neste 28 ml /1 2 g /3A 2 ml F -arvo Syysrukiin peittaus, lumihome - Betning av höstråg, snömögel Tutkijat - Forskare : Reijo Vanhanen, Reijo. Heikkilä 2 Kenttäkoe Karjalan koeasemalla. Maalaji KHt. Lajike Toivo, itävyys 8 %, tjp 24 g, kylvömäärä 5 kpl/m. Ruudut'1 m2,.1ohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , puinti Fältförsök på Karelens försöksstation. Jordart GMo. Sort Toivo, grobarhet 8 %, 1-kv 24 g, såmängd 5,st/m2. Rutor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Sådd , skörd Koe jäsen Valmistetta Saastunut lehtipa. Peittausvaik. Talveh- Lako Sato Försöksled Preparat Angripen bladyta lumihomeeseen timis- Liggsäd Skörd /1 kg lumihome typhula % Betningseffekt övervint- kg/ha snömögel I kert.-uppr. på snömögel % rings % sl-rel Käsittelemätön Ceresan(verranne) Benlate BTS II 2 g Du Pont carb. 3 ml Pa 7118/1A Topsin M, 2 g Topsin-neste 28 ml /1 2 g /3A 2 ml F -arvo

15 Kasvitautien tutkimuslaitos -. Icke för publicering Syysvehnän peittaus, lumihome - Betning av höstvete, snömögel. Tutkijat. - Forskare : Reijo Vanhanen, Helmi Linnomäki Kenttäkoe Hämeen koeasemalla. Maalaji shht. Lajike Nisu, itävyys 87 %, tjp 38.6 g, kylvömäärä 5 kpl/m2. Ruudut 1 m2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , puinti Fältförsök på Tavastlands försöksstation. Jordart 1FMo. Sort Nisu, grobarhet 87 %, 1-kv 38.6 g, sämängd 5 st/m2. Rutor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Sädd , skörd Koejäsen. Valmistetta Saastunut lehtipinta-ala, Pelttausvaikutus lumi- Sato-Skörd Försöksled Preparat lumihome -angripen bladyta homeeseen.-betnings- kg / ha / 1 kg snömögel % effekt på snömögel % sl - rel Käsittelemätön Ceresan(verranne) 2 g Benlate 2 g Du Pont carb. 3 ml Pa.7118/1A 2 g /1.2 g /3A 2 ml F -arvo Syvsvehnän peittaus, lumihome - Betning av höstvete, snömögel Tutkijat - Forskare : Reijo. Vanhanen, Paavo Simojoki Kenttäkoe Keski - Suomen koeasemalla. Maalaji shs. Lajike Nisu, itävyys 87 %, tjp 38.6 g, kylvömäärä 5 kpl/m2. Ruudut 1 m2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , puinti Fältförsök på Mellersta Finlands försöksstation. Jordart 1Mj. Sort Nisu, grobarhet 87 %, såmängd 5 st/m2. Rutot 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Sådd , skörd kv 38.6 g, Koe jäsen Valmistetta Saastunut lehtipinta-ala, Peittausvaikutus lumi- Sato-Skörd Försöksled Preparat lumihome-angripen bladyta homeeseen - Betnings- kg / ha / 1 kg snömögel % effekt på snömögel % sl - rel Käsittelemätön Ceresan(verranne) 2 g Benlate 2 g Du Pont carb. 3 ml Pa 7118/1A 2 g /1 2 g /3A 2 ml F-arvo 2.3 m-% 2.1

16 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Icke för publicering Syysvehnän peittaus, lumiheme - Betninc, av höstvete, snömögel Tutkijat - Forskare : Reijo Vanhanen, Erkki Virtanen Kenttäkoe Pohjois - Savon koeasemalla. Maalaji KHt. Lajike Nisu, itävyys 87 %, tjp 38.6 g, kylvömäärä 5 kpl/m2. Ruudut 1 m2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , puinti Fältförsök pä Norra Savolax försöksstation, Jordart GMo. Sort Nisu, grobarhet 87%, 1-kv 38.6 g, sämängd 5 st/m2. Rutor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Sådd , skörd Koe jäsen Valmistetta Saastunut lehti- Peittausvaikutus. Tiheys Talveh- Sato Försöksled Preparat, pinta-ala, lumi- lumihomeeseen Täthet timis- Skörd / 1 kg home - Angripen Betningseffekt -1 övervintbladyta,snömögel på snömögel rings- kg/ha % sl-rel SO Käsittelemätön Ceresan(verranne) 2 g Benlate 2 g Du Pont carb. 3 ml Pa 7118/1A 2 g /1 2 g /3A 2 ml F-arvo , Syysrukiin oraiden ruiskutus - Broddbehandling av hösträ,, Tutkijat - Forskare : Reijo Vanhanen, Helmi Linnomäki Kenttäkoe Hämeen koeasemalla. Maalaji shht. Lajike Toivo, itävyys 8 %, tjp 24 g, kylvömäärä 5 kpl/m2. Ruudut 12 m 2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , fungisidiruiskutus käyttäen 4 1 vettä/ha, puinti Fältförsök på Tavastlands försöksstation. Jordart 1PMo. Sort Toivo, grobarhet 8 %, 1-kv 24 g, såmängd 5 st/m2.,rutor , blockmetod, 4 uppreoningar. Sådd , fungicidbehandling med 4 1 vatten/ha, skörd Koe jäsen Valmistetta Saastunut lehtipinta-alai iumihome Sato - Skörd Försöksled Preparat Angripen bladyta, snömögel % kg / n'a kg / ha ml - rel Käsittelemätön Avicol rj.(verranne) Benlate Benlate.3 18 Topsin M F -arvo

17 14 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Icke för publicering 19. Syysrukiin oraiden ruiskutus - Broddbehandling av höstråg Tutkijat - Forskare : Reijo Vanhanen, Paavo Simojoki Kenttäkoe Keski-Suomen koeasemalla. Maalaji hths. Lajike Toivo, itävyys 8 %, tjp 24 g, kylvömäärä 5 kpl/m2. Ruudut 1 m2, lchkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , fungisidiruiskutus käyttäen 4 1 vettä/ha, puinti Fältförsök på Mellersta Finlands försöksstation. Jordart samj. Sort Toivo, grobarhet 8 %, 1-kv 24 g, sämängd 5 st/m2. Rutor 1 m2, blackmetod, 4 upprepningar. Sådd , fungicidbehandling med 4 1 vatten/ha, skörd Koejäsen Försöksled Valmistetta Preparat kg / ha Saastunut lehtipinta-ala,lumihome Angripen bladyta, snömögel % Sato - Skörd kg / ha sl - rel Käsittelemätön Avicol rj (verranne) Benlate Benlate Topsin M.4 15 F-arvo 4.6x m-% Syysrukiin oraiden ruiskutus - Broddbehandling av hösträġ Tutkijat - Forskare : Reijo Vanhanen, Erkki Virtanen Kenttäkoe Pohjois - Savon koeasemalla. Maalaji KHt. Lajike Toivo, itävyys 8 %, tjp 24 g, kylvömäärä 5 kpl / m2. Ruudut 1 m2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , fungisidiruiskutus käyttäen 4 1 vettä / ha, puinti Fältförsök på Norra Savolax försöksstation. Jordart GMo. Sort Toivo, grobarhet 8 %, 1-kv 24 g, såmängd 5 st / m2. Rutor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Sådd , fungicidbehandling med 4 1 Vatten / ha, skörd Koejäsen Valmistetta Saastunut lehtipinta- Tiheys Talveh- Sato Försöksled Preparat ala-angripen bladyta Täthet timis- Skörd kg / ha lumihome -1 Övervint- kg/ha % ty phula % snömögel rings % sl-rel Käsittelemätön ' Avicol rj.(verranne) Benlate Benlate Topsin M F-arvo 4.6x m-% 3.1

18 15 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Icke för publicering 21. Syysrukiin oraiden ruiskutus - Broddbehandling av höstråg Tutkijat - Forskare : Reijo Vanhanen, Reijo Heikkilä Kenttäkoe Karjalan koeasemalla. Maalaji KHt. Lajike Toivo, itävyys 8 %, tjp 24 g, kylvömäärä 5 kpl/ m 2. Suudut 1 m2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylöaika , fungisidiruiskutus käyttäen 4 1 vettä / ha, puinti Fältförsök på Karelens försöksstation. Jordart GMo. Sort Toivo, grobarhet 8 %, 1-kv 24 g, sämängd 5 st / m2. Rutor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Sådd , fungicidbehandling med 4 1 vatten / ha, skörd Koejäsen Valmistetta Saastunut lehti- Tiheys Talveh- Lako Sato Försöksled Preparat pinta-ala,lumiho- Täthet timis % Liggsäd Skörd kg / ha me-angripen blad- -1 övervint- kg/hl yta,snömögel % Syksy kevät rings % % sl-rel höst vår Käsittelemätön Avicol rj.(verranne) Benlate Benlate Topsin M F-arvo 8.96xx m-% 5.8 Huono sato Topsin M-ruuduilla johtui muita aikaisemmasta lakoontumisesta. Topsin M-rutornas dåliga skörd berodde på tidigare liggsäd jämfört med andra försöksled. 22. Syysvehnän oraiden ruiskutus - Broddbehandling av höstvete Tutkijat - Forskare : Reijo Vanhanen, Helmi Linnomäki Kenttäkoe Hämeen koeasemalla. Maalaji shht. Lajike Nisu, itävyys 87 %, tjp 38.6 g, kylvömäärä 5 kpl/m2 Ruudut 12 m 2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , fungisidiruiskutus käyttäen 4 1 vettä / ha, puinti Fältförsök på Tavastlands försöksstation. Jordart 1FMo. Sort Nisu, grobarhet 87 %, 1-kv 38.6 g såmängd 5 st / m2. Rutor 12 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Sådd med 4 1 vatten / ha, skörd , fungicidbehandling Koe jäsen Valmistetta Saastunut lehtipinta-ala Lako Sato - Skörd Försöksled Preparat lumihome-angripen blad- Liggsäd kg / ha kg / ha yta,snömögel % 4 I. sl - rel Käsittelemätön Avicol rj.(verranne) Benlate Benlate Topsin M F -arvo

19 16 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Icke för publicering Syysvehnän oraiden ruiskutus - Broddbehandling av höstvete Tutkijat - Forskare : Reijo Vanhanen, Paavo Simojoki Kenttäkoe Keski - Suomen koeasemalla. Maalaji hths,. Lajike Nisu, itävyys 87 %, tjp 38.6 g, kylvömäärä 5 kpl / m2. Ruudut 1 m2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , fungisidiruiskutus käyttäen 4 1 vettä / ha, puinti Fältförsök på Mellersta Finlands försöksstation. Jordart samj. Sort Nisu, grobarhet 87 %, 1-kv 38.6 g såmängd 5 st / m2. RUtor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Sådd , fungicidbehandling med 4 1 vatten / ha, skörd Koe jäsen Valmistetta Saastunut lehtipinta-ala,lumihome Sato - Skörd Försöksled Preparat Angripen bladyta, snömögel % kg / ha kg / ha sl - rel Käsittelemätön Avicol rj.(verranne) Benlate Benlate Topsin M F-arvo 19.xxx 111.-io o 1.7 Syysvehnän oraiden 'ruiskutus - Broddbehandline av höstvete Tutkijat - Forskare : Reijo Vanhanen, Erkki Virtanen Kenttäkoe Pohjois - Savon koeasemalla. Maalaji KHt. Lajike Nisu, itävyys 87 %, tjp 38.6 g, kylvömäärä 5 kpl / m2. Ruudut 1 m2, lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvöaika , fungisidiruiskutus käyttäen 4 1 vettä / ha, puinti Fältförsök på Norra Savolax försöksstation. Jordart GMo. Sort Nisu, grobarhet 87 %, 1-kv 38.6 g såmängd 5 st / m2. Rutor 1 m2, blockmetod, 4 upprepningar. Sådd , fungicidbehandling med 4 1 vatten / ha, skörd Koejäsen Valmistetta Saastunut lehtipinta-. Tiheys Talveh- Lako.Sato Försöksled Preparat ala-angripen bladyta Täthet timis-. Liggsäd Skörd kg / ha lumihome Typhula -1 övervint- kg/ha d d snömögel '''' '3kerr.-uppr rings% P sl-rel Käsittelemätön Avicol rj.(verranne) Benlate Benlate ' Topsin M F -arvo 1.92 M-p 2.6

20 7 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Icke för. publicering 25.*Fytotoksisuuskokeet Baitan F-valmisteilla - Fvtotoxicitetsförsök med Baitan F-preparat Tutkija -.Forskare : Reijo Vanhanen I Idätyskokeet kasvihuoneessa - Groningsförsök i växthus Terveitä ja vahingoittumattomia Eva-ohran ja Toivo-rukiin siemeniä asetettiin kostutetun imupaperin päälle idätysastioihin å 25 siementä siten, että siementen etäisyys toisistaan oli n. 2 cm. Analysointi 7 vrk kuluttua kylvöstä. Peittausaineiden käyttömäärät : normaali, 2 x normaali, 4 x normaali, kerranteita 4. Friska och oskadade kärnor av Eva-korn och Toivo-råg placerades på fuktigt filtrerpapper i groningskärl 25 kärnor sålunda, att fröavståndet var 2 cm. Analys 7 dygn efter sådden. Mängden betningsmedel: normal, 2 x normal och 4 x normal, 4 upprepningar. Koe jäsen Valmistetta Ohra - Korn Ruis - Råg Försöksled Preparat itäneitä yhteensä, kpl itäneitä yhteensä, kpl / 1 kg grodda totalt, st grodda totalt, st normaali 1/1. normal 1/1 2/1 4/1 1/1 2/1 4/1 Käsittelemätön 93 8 Ceresan 2 g Vitavax 2 g Baitan F-kpa 2 g Baitan F-npa 2 ml II Orastumiskokeet kasvihuoneessa - Broddskjutningsförsök i växthus Terveitä ja vahingoittumattomia Pomo-ohran ja Nisu-vehnän siemeniä kylvettiin höyrytettyyn multaan 2 cm x 3 cm suuruisiin laatikoihin siten, että siementen etäisyys toisistaan oli 2 cm. Ohra : 5 jyvää / laatikko, kerranteita 8, analysointi 14 vrk kuluttua.kylvöstä. Vehnä 4 jyvää / laatikko, kerranteita 4, analysointi 21 vrk kuluttua kylvöstä. Peittausaineiden käyttömäärät : normaali, 2 x normaali ja 4 x normaali. Friska och oskadade kärnor av Pomo-korn och Nisu-vete såddes i ngad jord i 2 cm x 3 cm stora lådor sålunda, att fröavståndet var 2 cm. Korn : 5 kärnor / låda, 8 upprepningar, analys 14 dygn efter sådden. Vete : 4 kärnor / låda, 4 upprepningar, analys 21 dygn efter sådden. Mängden betningsmedel : normal, 2 x normal och 4 x normal. Koe jäsen Valmistetta Ohra - Kori. Vehnä - Vete Försöksled Preparat Orastumis- Oraiden pituus Orastumis- Oraiden pituus / 1 kg Broddskjutnings- Groddlängd Broddskjutnings- Groddlängd % % 1 1/1 2/1 4/1 1/1 2/1 4/1 1/1 2/1 4/1 iii.normaali ' normal 1 1/1 2/1 4/1 Käsittelemätön Ceresan 2 g Vitavax 2 g Baitan F-kpa 2 g ' H Baitan F-npa 2 ml Baitan F-valmisteet hidastivat viljan orastumista 1-2 vrk:lla. Vehnällä ne aiheuttivat oraiden käyriatymistä jo normaalilla käyttömäärällä. Ohralla lehtien kiertyminen oli lievempää. Baitan F-preparaten fördröjde broddskjutningen 1-2 dygn. Hos vete förorsakade de krokiga groddplantor radan vid normal bruksmängd. Hos korn var spiralvridningen mildare.

21 Kasvitautien tutkimuslaitos Porskningsanstalten för växtsjukdomar 198 MUUT PELTOKASVIT - ANDRA ÄKERVÄXTER Icke för publicering Härkäpavun harmaahomeen torjunta - Bekämpning av gråmögel på bondböna I Kenttäkoe Tikkurilassa - Fältförsök i Dickursby Tutkija - Porskare : Jorma Kurtto Lajike Mikko. Maalaji HtS. Lohkomenetelmä, koerautu 1.25 m x 8 m = 1 m2, kerranteita 4. Kylvö Rikkakasviruiskutus Basagran 3 1 /ha, fungisidiruiskutus käyttäen 4 l'vettä /ha. Korjattu Sort Mikko. Jordart MoL. Blockmetod, försöksruta 1.25 m x 8 m = 1 m2, 4 upprepningar. Sådd Ogräsbekämpning med Basagran 3 1 /ha, fungicidbehandling med 4 1 vatten /ha. Skörd Koe jäsen Valmistetta Siemensato Harmaahome Itävyys, Tsp Försöksled Preparat Skörd Gråmögel terveet 1-kv kg/ha kg / ha - 1 Grobarhet, sl - rel friska % g Käsittelemätön Benlate Sumisclex.5 119' Sumisclex _ Topsin M F7arvo II Kenttäkoe Hankkijan Anttilassa, Hyrylä - Fältförsök i Hankki jaa Anttila, Hyrylä Tutkijat - Forskare : Jorma Kunto, Simo Hovinen Lajike Mikko. Lohkomenetelmä, kerranteita 4. Kylvö Fungisidiruiskutus käyttäen 4 1 vettä /ha. Sort Mikko. Blockmetod, 4 upprepningar. Sådd Fungicidbehandling med 4 1 vatten /ha. Koe jäsen Valmistetta Siemensato Försöksled Preparat Skörd kg / ha kg / ha sl - rel Kasvuaika Växttid Kasvuston korkeus Harmaahome Gråmögel vrk Bestånd - 1 dygn cm Käsittelemätön 375 Benlate Sumisclex.5 18 Sumisclex Topsin M P-arvo 1.49 m-% 2.9

22 19 Ei ju l kaistavaksi Icke f ör pu bl icering tutkimuslaitos Forskningsanstalten för uurikkaan eittaus Be tnin sockerbeta 4-5 Tutkijat Forel:ars : Reijo Vanhanen Nils Nuormala, Sokerijuurikkaanviljelyn tutkimuskeskus r-i A bredd 1 särader, Forskningṡanstalten för växtsju k domar. Fröavständ,I...-1 i-i.,i.i-i. a Z co co :o -.-1 co ;-I ca +. 4 rl ) : 4,. )4' : $4 a),-i $.1,., XI skörd 3.9.8Q 9 m, 4 upprepningar. Jordart GL, sådd 4,-i P4 EI".1 ) : C. 2 F+ :7 2 : 4, b. +',I 4),-1 : M. 4 Taimipolteanalyysi Groddbrandanalys Terveitä Juurikkaita Juurisato Valmiste tta Betskörd t/ha, s1 rel mntai3sng valo qa unit-ext4dmaq. s Försöksled 1 kpl st/ha tarttri,ca g-4 2. : cu N N 1.<1 C Ol - - ki ci - ta 4.4 Li Li 4 t 1 3. rr, LC1,C) tr, 1 cr, 1 1 LIN 1. u.1 N - N CO (r) (\ 1 CM (Nl.7 1 us, crl,- CO CO CO CO. U", k t - r -,CM CV CM t.- I,r, r--,- cr,,,n ,.- y Nl Previcur N Tachigaren. I.3 S tfl CM Tachig. + Tirama

23 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Icke för publicering Perunaruton torjunta - Bekämpning av bladmögel på potatis Tutkija - Forskare : Esko Seppänen Kenttäkoe Tikkurilassa, Lajike Bintje.- Maalaji KHt. Lannoitus 8 kg /ha Yklv. Ruudut 25 m2, kerranteita 4. Istutettu Ruiskutettu '7.8 ja Korjattu Fältförsök i Dickursby. Sort Bintje. Jordart GMo. Gödsling 8.kg /ha Yk1V. Nettorutor 25 m 2, 4 uppräpningar. Sättning Besprutningar , eli Upptagning Koejäsen Käsittely ja Sato - Skörd Lehtirutto Försöksied annostus Bladmögel Behandling och dosering kg / ha t / ha sl - rel Käsittelemätön Kuprijauhe 2 DI.thane M-45 4 x 6. 4 x Difolatan 8 4 x Dyrene 75 4 x Ridomil 1 x 1. (2.) Ridomil 2 x 1. (1.&3.) Ridomil 4 x 1. (1.-4.) F -arvo PME % XXX 1.7 Ensimmäiset ruttopilkut jo elokuun lopulla, mutta epidemia kehittyi. vasta syyskuun puolivälissä.. Magnesiumin puute ja kuiva kausi elokuulla aiheuttivat epätasaista kasvua ja hajontaa koetuloksiin. De första bladmögelfläckarna framträdde redan i slutet av augusti, men epidemin uppstod först i mitten av september. Magnesiumbrist och en torr period i augusti förorsakade ojämn tillväxt och spridning i skörderesultaten.

24 21 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Ej för publicering HEDELMÄ- JA MARJAKASVIT - FRUKT- OCH BÄRVÄXTER 29 Omenaruven torjunta Bekämpning av fruktskorv Tutkija - Forskare: Katri Bremer Lajike Valkea Kuulas. Koepaikka Viikki. Koejäsen 1 puu, kerranteita 4. Omenaruven itiölento alkoi ja päättyi Ruiskutukset sumuruiskulla tarkennetun ruventorjuntamenetelmän mukaisesti: 28.5., ja Sumuruiskulla käytettiin alla mainitut väkevyydet viisinkertaisina. Rupisuusindeksi kaavan N I + 2 N II + 3 N III 1 mukaan, jossa N:t omenien lukumäärät rupisuus- N 3 1uokissa I lievästi, II kohtalaisesti ja III voimakkaasti rupiset omenat. Korjuu ja jaamänäyte Sort Valkea Kuulas. Försöksplats: Vik. Försöksled 1 träd, 4 upprepningar. Sporspridningen vidtog och avstannade Behandlingar enligt den preciserade metoden med dimsoruta 28.5., och Skorvindex enligt formeln N I + 2 N II + 3 N III. 1 där N=antalet äppel i skorvklasserna I mild, II 3 måttlig, III riklig. Skörd och prov för restanalyser Koejäsen Käyttö- Omenoita Rupisuus- Korkkiu- Jäämä Försöksled väkevyys tarkastettu indeksi tuneita Rest Brukskon- Äppel ana- Skorv- Förkorkade centration lyserad index % kpl-st % ppm Käsittelemätön 'Obehandlad Dithianon,.6 ' ditianoni ditianon Ruvensuoja, biloksatsoli biloxazol

25 22 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Ej för publicering 3 Mansikan harmahomeen torjunta - Bekämpning av grämögel på jordgubbe Tutkija - Forskare: Katri Bremer Koepaikka Tikkurila. Lajike Senga Sengana, istutettu Koeruudut 5 m 2, kerranteita 4. Ruiskutus propaaniruiskulla kukinnan alussa (9.6.), keskivaiheilla (17.6.) ja lopussa (4.7.). Sadonkorjuu alkoi ja päättyi Jäämänäyte Mansikkakuoriainen vioitti pahoin kasvuston ja heikensi satoja niin että tilastollisesti merkittäviä satoeroja ei ole. Försöksplats Dickursby. Sort Senga Sengana, planterad Försöksrutor 5 m2, 4 upprepningar. Behandlingar med propanspruta i början (9.6.), i medlet (17.6.) och i slutet av blomning (4.7.). Skörd Restprov Koejäsen Försöksled Käyttöväkevyys Brukskoncentration % Marjasato - Bär körd Kokonaissato Terveitä marjoja Totalskörd Friska bär sl, sl kg/1m1 rel kg/1 [ii rel Marjan keskikoko Medelstorlek g/kpl-st Homeisia marjoja Mögliga bär p-% kpl-% v-% st-% Käsittelemätön Obehandlad Euparen, diklofluanidi diklofluanid Bayleton, 25 triadimefoni triadimefon Rovral, iprodioni iprodion Sumistlex F-arvo 4.43x 31 Mansikan härmän torjunta sekä jaamäkoe - Bekämpning av mjöldagg pä jordgubbe samt bestämning av rester Tutkija - Forskare: Katri Bremer Koepaikka Tikkurila. Lajike Zefyr, istutettu Koeruutu 5 m2, kerranteita 4. Ruiskutus kukinnan alussa (9.6.), keskivaiheilla (12.6.) ja lopussa (26.6.). Sadonkorjuu aloitettiin 8.7., jolloin otettiin myös jäämänäytteet. Härmän esiintyminen oli hyvin vähäistä. Mansikka kuoriainen vioitti kasvustoa ja heikensi satoja, niin että tilastollisesti merkittäviä satoeroja ei ole. Försöksplats Dickursby. Sort Zefyr, planterad Försöksruta 5 m2, 4 upprepningar. Behandlingar med propanspruta i början (9.6.), i medlet (12.6.) och i slutet av blomningen (26.6.). Skörd och prov för restanalyser från och med 8.7. Koejäsen Försöksled Käyttöväkevyys Brukskoncentration % Lehtien härmäisyys Mjöldagg på bladen -1, = terve-frisk Marjasato - Bärskörd kokonaissato terveitä marjoja homeisia marjoja total sköro friska b'å mögliga bär kg/1 tri kg/1 m sl-rel p-% - v-% Käsittelemätön Obehandlad Euparen, diklofluanidi diklofluanid Bayleton.25 triadimefoni triadimefon Rovral, iprodioni iprodion SumisclEx F-arvo 4.52x

26 23 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Ei för publicering 32 Mansikan jaamätutkimus - Restanalys av jordgubbe Tutkija - Forskare: Katri Bremer Jäämämääritykset tehty mansikan harmaahomeen torjuntakokeesta, Senga Sengana -lajikkeelia, mansikan härmän torjuntakokeesta Zefyr-lajikkeella sekä jaamäkokeesta Red Gauntlet -lajikkeesta. Jäämien kemialliset analyysit teki Valtion maatalouskemian laitos. Restanalyser från bekämpningsförsöket mot gråmögel på jordgubbe (Senga Sengana), från bekämpningsförsöket mot mjöldagg på jordgubbe (Zefyr) samt från restförsöket (Red Gauntlet). Restanalyserna utförda av Statens lantbrukskemiska anstalt. Lajike ja torjunta-aine Sort och fungicid Käyttöväkevyys Brukskoncentration Ruiskutettu, päivämäärä Sprutad, datum Viimeisen käsittelyn ja korjuun väli, vrk Tid mellan sista behandling och skörd, dygn Viimeisen käsittelyn ja analyysin väli, vrk Tid mellan sista behandling och analys, dygn Jäämä Rest ppm Senga Sengana Bayleton triadimefoni 25, triadimefon Rovral, iorodioni iprodion Sumisålex ,17.6.,4.7. II II II II Zefyr Bayleton triadimefoni.5 25, triadimefon Rovral, iprodioni.1 iprodion Sumisclex ,12.6.,26.6. II II II II Red Gauntlet Ronilan, vinklotsoliini vinklotsolin Rovral, iprodioni.1 iprodion Sumisclex.1 11 Ronilan, vinklotsoliini.1 vinklotsolin Rovral, iprodioni.1 iprodion Sumisclex.1 Ronilan, vinklotsoliini.1 vinklotsolin Rovral, iprodioni.1 iprodion SumisClex ,

27 24 Kasvitautien tutkimuslaitos 198.Ej för publicering 33 Jäämätutkimus kasvihuonekurkulla - Bestämning av bekämpningsmedelsrester i växthusgurka Tutkija - Forskare: Kirsti Osara Muovihuonekoe. Kasvualusta St. Lajike Landora F1 WW. Kylvö " muoviruukkuun. Koulinta muoviruukkuun. Istutus 1.6. Viljelyallas: 25 x 8 x 2 cm = 4 1. Taimia 3 kpl/allas, 1.5 kpl/m2. 2 kerrannetta. Torjunt-ainekäsittelyt: ruiskutukset 26.6., 1.7., 24.7., Torjunta-aineliuoksen käyttömäärä: 1. ruiskutus.15 1/m = 1 ml/taimi ruiskutus.2 1/m2 = 133 ml/taimi. Jäämänäytteet: 3:n ruiskutuksen jälkeen 28.7., ja 4:n ruiskutuksen jälkeen 18.8., Försök i plasthus. Växtunderlag St. Sort Landora F1 WW. Sådd i 3" plastkrukor. Skolning 3.6. i 1 1 plastkrukor. Plantering 1.6. Odlingsbassäng 25 x 8 x 2 cm = 4 1. Plantor 3 st/bassäng, 1.5 st/m2. Två upprepningar. Bekämpningsmedelsbehandlingar: besprutning 26.6., 1.7.,24.7., Bruksmängd av preparatlösning: 1. besprutningen.15 1/ = 1 ml/planta besprutningen.2 1/m2 = 133 ml/planta. Prov för restanalys: efter 3. besprutningen 28.7., och efter 4. besprutningen 18.8., Havainnot muovihuoneessa - IaM:tagelsri plasthus Koejäsen Försöksled Käyttö- Lehtien Kasvuston Lehtien Sato - Skörd väkevyys laikkuisuus harmaahomeisuus härmäisyys Brukskon- Alternaria sp. Botrytis cinerea Mjöldagg centration Fläckar på Angrepp i på bladen bladen beståndet keskipaino % kpl/m2 kg/m2 sl medelvikt st/m2 rel 9 Käsittelemätön Benlate Ronilan Jäämätutkimus - Restanalys Valmiste ja Torjunta-aineen Tehoaineen käyttömäärä Aika viimeisestä käsittelystä Jäämä käyttötapa käyttöväkevyys Bruksmängd verksam substans korjuuseen, vrk analyysiin, vrk Rest Preparat och Preparatets Tid mellan sista behandling och brukssätt brukskoncentration g/taimi skörd, dygn analys, dygn % kg/ha g/planta ppm Ronilan 5 % vinklotsoliini ruiskutus.5 4. ruiskutus.5,1.-3. ruiskutus ruiskutus.75 lx x.5 1x25 + 2x <.1 ei tod ei tod. +1x.5 +1x lx x.75 1x38 + 2x5 4 4 =.1 ei tod c...1 ei tod. +1x.75 +1x Keskimääräiset tulokset Resultater i medelta'l Koejäsen Försökled Käyttöväkevyys Brukskoncentration % Lehtien laikkuisuus ALternaria sp. Fläckar på bladen -1 Kasvuston harmaahomeisuus Botrytis cinerea Angrepp i beståndet -1 Lehtien härmäisyys Mjöldagg på bladen Sato - Skörd kpl/m2 kg/m2 1 g/kpl st/m2 g/st Käsittelemätön ' Benlate Ronilan Ronilan

28 Kasvitautien tutkimuslaitos Ej för publicering 34 Jäämätutkimus kasvihuonekurkulla - Bestämning av bekämpningsmedelsrester i växthusgurka Tutkija - Forskare: Kirsti Osara Kasvihuonekoe, Kasvualusta St. Lajike Landora Fi WW. 'Kylvö " ruukkuihin. Istutus muoviämpäreihin. 4 tainta/koeruutu. 1 kerranne. Torjunta-ainekäsittelyt: ruikutukset 26.6., 3.7., 1.7. Kärytykset 24.7., 28.7., 1.8. Torjunta-aineliuoksen käyttömäärä: rwiskutus.15 1/111 1 ml/taimi. 3. ruiskutus.2 1/m2 = 133 ml/taimi. Savupanospulverin käyttömäärä: 1 panos/15 mi. Jäämänäytteet 14.7., 17.7., 4.8., 7.8. Växthusförsök. Växtunderlag St. Sort Landora F1 WW. Sådd krukor. Plantering i 1 1 plastkärl. Plantor 4 st/försöksruta. En upprepning. Bekämpningsmedelsbehandlingar: besprutning 26.6., 3.7., 1.7. Rökningar: 24.7.,.28:7., 1.8. Bruksmängd av preparatlösning: besprutningen.15 1/m2 = 1 ml/planta. 3. besprutningen.2 1/m2 = 133 ml/ planta. Rökning:. 1 rökpatron/15 m3. Prov för restanalys: 14.7., 17.7., 4.8., 7.8. ' Havainnot kasvihuoneessa - Iakttagelseri plasthus Koejäsen Försöksled Käyttöväkevyys Sato - Skörd Brukskoncentration keskipaino kpl/m2 kg/m2 sl medelvikt st/m2 rel 9 Käsittelemätön Karathane WD.5% Morestan 1 panos/15 m Jäämätutkimus - Restanalys Valmiste ja Torjunta-aineen Tehoaineen käyttömäärä Aika viimeisestä käsittelystä Jäämä käyttötapa käyttöväkevyys Bruksmängd verksam korjuuseen,vrk analyysiin,vrk Rest Preparat och Preparatets substans Tid mellan sista behandling och brukssätt brukskoncentration kg/ha mg/taimi skörd, dygn analys, dygn mg/planta PPm Karathane 22.5 % dinokappi.5 % 2x.17+1x.23 2x.11+1x <.2 ei tod pakaste ei tod. Morestan 2 % kinometionaatti 1 panos/15 m 3 3x1 g/1 m ei tod. 6 6.:-..1 ei tod.

29 26 c cv ol o 1. cs., sses o r- X r- :1. r-. C Cr/ 3< 4, - I Ler O >. 4-3.J: C Dl4- "-) a/ 5- XI 3-.1 CO )- O. ) ).CI 5- C CID (. 1 Cr.- > -: N. E 1 E - 5. en LO 1 1 C CO. -1' 4, r - 3 '- UI 4-) 4, VI.1, CN-1 - tp.-r-. = 5- : (/1. Ce/ r- - rel- xr CO I- rn. :3 E 4-, :115 tel E : D_ r. CC. ") en cr.) Ln l =/' e- - - r - CU ) ) O CO Le). Ln = Cs4 Jääm ätutkimus kasv ihuonetomaatilla - Bestämning av bekämpningsmedelsrester i växthustomat 5-. 4, 1- > co s C.1 5- E I ).1, r- C - - 4, >, -'-4-' 1.: UI.1 :ei U. r- E CO :ro.3.- o - C Cr - >, C ) - C -,-- CE ) 1 _-. '-.< S '.) 61 C 1- E 14 ( --. -: CO «:,1 (-.3 4-' > - czo ro C Les s- LOI LOI 4 1 C COJC'J',,-- 'C/. : 4, 4. - > 5.1 CU - 5- >).-E" r- rs) CL E LD 3 ) L1-1 CL X VI > r- 3- (n 1.1) n-.1 II. + E E -.. 1/1 E - 1,) 5.1 4, x e <41 Y X 1 C /c1- C I. : II / - - 4, E - tn 41(4 (-14 X sn : to o s- x ( o op sn Ci. X = X en, -r 4-,.- ) ov'1 OLO" E.1 e ,- = 4, :r : -,-OLO 4-' E,-- C -.-: 41- ^ 1:.-) E', Q )-) 3- X D-,- :o : -X r- Havainnot muovihuoneessa - Iakttagelser i plasthus. r4 Cl. VI + 4 r-.1 r- "-.3.3 I. : CU CO (/113 7., Ln E 4, 4-> r- ro 4-) CL r- > 4 / 4 I > E, r 4:1 C ) -C PO 4CC. r - CO.1 Cr, C I.1 en en CV /- cr Cr, en en en 1 4 )4 r- - UI Käsittelemätön Ln UI h. E..- -,e 4, ) C C r.- - ro X.1 S.. E C c: o ) -.5 ö CL ()L. ) C C E 1 "- CO - o > ^ O F -> : )- VI 1x15 + 2x5 lx x.5 r xr - - r 1x x3 lx x ( LOI 1- O C 4:1 4, O LI )O:.- tr- -. kj O "- - Ln ", c:) E 1( ( r to tn UI 1- -, ro -Ne "z o s > > =. -. å. pa ). > ?. - OC OG

30 27 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Ej för publicering 36 Harmaahomeen torjunta kasvihuonesalaatilla - Bekämpning av grämögel på växthussallat Tutkija - Forskare: Kirsti Osara Muovihuonekoe. Kasvualusta St. Lajike Ostinata VDB. Kylvö 6.8. Koulinta Ä 5 cm turveruukkuun. Istutus II ja 1.9. III-IV kerranne. Taimietäisyys 2 x 2 cm. 24 tainta/m. Koeruutu 2 m4. Torjunta-ainekästtelYt: 1. ruiskutus 5.9., 2. ruiskutus I-II ja III-IV kerranne. Torjunta-aineliuoksen käyttömäärä 4 m1/m4. Jäämänäytteet: 29.9., 3.1., 6.1., 1.1. Plasthusförsök. Växtunderlag St. Sort Ostinata VDB. Sådd 6.8. Skolning 2.8. i 5 x 5 cm torvpots. Plantering I-11 och 1.9. III-IV uppreoning. Plant avstånd 2 x 2 cm. 24 planta/m2. Försöksruta 2 m2. Bekämpningsmedelsbesprutningar med 4 ml/m2 : , I-II och III-IV upprepning. Prov för restanalys: 29.9., 3.1., 6.1., 1.1. Havainnot muovihuoneessa - Iaktt.agelseri plasthus Koejäsen Försöksled Käyttöväkevyys Brukskoncentration kg/m2 sl rel keskipaino medelvikt Sato - Skörd kg/m2 sl rel keski paino medelvikt Istutus - Plantering Korjuu 29.9, Korjuu 6.1. Käsittelemätön Benlate Ronilan Istutus - Plantering 1.9. Korjuu 3.1. Korjuu 1.1. Käsittelemätön Benlate Ronilan Jäämätutkimus - Restanalys Valmiste ja Istutus tehoaine Plantering Preparat och Pvm-Datum verksam substans Torjunta-aineen Tehoaineen käyttöväkevyys käyttömäärä Preparatets Bruksmängd brukkoncentration verksam substans kg/ha Aika viimeisestä käsittelystä korjuuseen, vrk analyysiin, vrk Tid mellan sista behandling och skörd, dygn analys, dygn Jäämä Rest PPm Benlate, 5 % benomyyli 1.9. Ronilan, 5 % vinklotsoliini x pakaste.5 huuhdeltu.6 2 x pakaste.3* huuhdeltu.25 2 x pakaste 1.3 huuhdeltu pakaste.7 huuhdeltu.25 2 x pakaste 1.1 huuhdeltu 25 3 pakaste.6 huuhdeltu

31 28 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Ej för publicering 37 Harmaahomeen torjunta kasvihuonesalaatilla - Bekämpning av gråmögel på växthussallat Tutkija - Forskare: Kirsti Osara Kasvihuonekoe. Kasvualusta St. Lajike,Ostinata VDB. Kylvö Istutus muoviruukkuun. Koeruutu.8 m2. Taimietäisyys 2 x 2 cm. 2 tainta/m'. 4 kerrannetta. Botrytis cinerea saastutus petrimaljaa/1 1 H2 ja maljaa/1 1 H2. Torjunta-aineruiskutukset ja 1.1. Torjunta-aineliuoksen käyttömäärä: 4 ml/m. Jäämänäytteet 24.1., Växthusförsök. Växtunderlag St. Sort Ostinata VDB. Sådd Plantering 1.9. i 1 1 plastkrukor. Försöksruta.8 m2. Plantavstånd 2 x 2 cm. 2 planta/försöksruta. Fyra upprepningar. Botrytis cinerea besprutning petriskålar/ 1 1 H2, petriskålar/1 1 H2. Bekämpningsmedelsbesprutningen med 4 ml/m2: 24.9., 1.1. Prov för restanalys 24.1., Havainnot kasvihuoneella -Iakttagelseri växthus Koejäsen Försöksled Käyttöväkevyys Sato - Skörd Brukskoncentration kg/m2 sl keskipaino rel medelvikt Käsittelemätön Benlate , 38 Ronilan 5 % Jäämätutkimus - Restanalys Valmiste ja.t.ehoaine Preparat och verksam substans Torjunta-aineen Tehoaineen käyttöväkevyys käyttömäärä Preparatets Bruksmängd brukskoncentration verksam substans % kg/ha Aika viimeisestä käsittelystä korjuusåen, vrk analyysiin, vrk Tid mellan sista behandling och skörd, dygn analys, dygn Jäämä Rest ppm Ronilan 5 %.25 2 x pakaste 2.8 huuhdeltu vinklotsoliini 3 33 pakaste.7 huuhdeltu

32 29 4- ul 4- -o : -1 lo ', ln C > -- }) :C C,-- 4-,.- u/ ro Ct. Y 4-/ / L1-1 LI-1 41:1 -ö > (f? X :1 > nö 5- : Ln 4- = E = 4.34.) (f) CO r > e- -14 > VI 5- CO ) ) :o 5 - ro - :o 1 cri 17. co 1 ro 4-> (11 4-> CO V> 1 ' 321 ml = , 4' , 4-, _c S... vl E Y S- ON.- L.1.- 3_ Nl C11.- r- 7 :ro ul cn > cs. 1. _Y >, v) -.- (1).- 4-, 21 (fl 1 CO 21 Nl 4-, ro ro (/) 4-, 15 4-> -54 CU C -'- (=> CU CC 4-> C en 5-4-> E, 4, ^ 5- LI) 323 :ro E :o cs.> I Cr) E Cr) > CO Utö E (V C C) Nl.- V) C I (1) - CO...-- C) " C = 5.- C CL) UI VI CU.-.=, cr. rts -I-, 4-, 17 Cl-., co :ro s- o > ro ul :rcs CC " , :rö cu 7 E 4-> 21 D (7,1-,./1 a., 7 > 4-> 4- Q) -X 4-) 3 4-'..L[ E r-5 4-, , (I) ) --I.) >) (1) 4-, Ml : (1) -X 5- E VI 4-, C717 7 (.1) :17 r--. r r-.1.1 e- Cll 1 E : I.- e- >- - rei 7 I > CI) -1-, 1- co o to 4-, ao E -c S.. C wa tö n rci ro 4-, tö 5- _c C7.,- 7 4-'O --.. =-,- 4-, >- r- 4-,.) = 4-, vl Cl. S- RI CI) - Q (L) 5-5- v) " E 4-> ans. CU 1 5- >, ) c _)[ CU - = - 7 Y.-)-, :21 CU -4.'4.' 5- nrci 1 4-, c= 4-) O 4-> C N.,- I- r , 7 r- :21 7 = VI -.Y E.-=.). e- 5-.1, U -1C :CO "...,.. r-.=> 7 CU :,- cu r s... s... >.N :o.2),- ro 4-, L. 4-.y 4, ) 11) <=> 4-, CV r- cr ) v) C5.1 E.- ö rts ) ul C551 - : 4" " CD ) E,- : n,- 17 CV 4-> ()' C 4-> t) -.- U7 ( '. ( Cs LI) -/I -Y -1 '---- Z V) C5.1 In : X.-- _C 4-'_J til c= cr c > '- 4, CD 1 CO 5 VI 4, C5.1 rt >1(11 -C C 1 ^/ Q) 4-, 5.- rcl =.(11 CL. 5- u5 ni 1=3_ > :o :=- ->> ro _c,- -I, = cn _o 4-> u -../I " rt 4->...- " 5-.- (n V) CO =.- Y Ct.. _C 5- + c\i (..) --...C\I 7 r- e- 7 r- _YCV =V _Y E., r VI Cs ,... 4-> 1. N. -x 1 -o Oli 1,-- 11 CY> _X cr. C i Cr. 5- C \ I x E 41 E E Y 21 rr 21 C") :c-1 cg. s- N.. v-> N. w X E 5- X '7 OLI) : ) 1.51 Y C. I CC est E - VI >5 ml 23 4-> vl.1 Ct (I) C E _x 4-, 7 4-, :ro E :n3 ) 4-' :CO 1,1 E :rö CU. -ö cc > :et C 4-, ) v) )>, >, C )51).- 4-' >, V> 4-> >5 >-.- rtj dn O_= :21.1) 2 4-, --)4 4-> vi 5- V).1 > - (1) (1) 4- " - O, E CU nö ).- > =) E rö 5- _x 5- - : -,-.31 < ul ru tr) :1 ) v) CL) 1 - E E MS 4-) 4) _x >, 7 5- O :ro 5- CU I-.31(> )11) >, r- > V) 21 ) +, CL) I -Y U 5. o:' 4-, 4-'> o : )4 4-> (11 )4-' _ >5 ) :rcl ) ro 4-, 111 _ = U ) E -I,.1, ni ul V) S- ro 5.. E - ) r- 4-, (1) > ' -,s-z 1.51 >, Nl X r- r- )4-' -o E CC >, >, > >5 >5 >5 >5 4-> 4, 4-, 4> 4-> 4-> 4, 4, ul 1 II) VI VI V) O tu.1 ). al.1 o_.. _. (*) N. zt cr C> p (7 1C) C> ao4c).c. VV V VVVV V VVV V V V -31 :9-' 11) 1( 23.- Ml MS ul..c:, v) (1) cr> ul VI ul vl 1 o.r 4-, 1-4-,,r- 4, r ,.- 4,.- 4) r- 7 4., 7 4, 7 4-) = 4-> = 4-,.1-1 Ct. CO r- r1:1 r-- nz) ( ( ta, 1 v) = 1 kylmiö-kylrum :: )) LI) -11C. Cs.1 r - )17 Le> ct C75 " ` C \ CV 1- C \ CO CO I,. C CO CO CO \J r- r - 5.'.) ('4 r - r ') C 7 C X ('4 5) U-) Cr) C \ I ('.5 CD. N..- V, VI irl = > 4> 4> 7 Y -.Y -LL v) 1/1 sr>, i.. 5-

33 3 3-) L./.1 1 r1:3 7 cu CD En upprepning. C\J :rcs E -1-> E :. UI _ :r1:3 CU. 4-) 4-1 Vi tr, ml- :.4-' r- U1 I m 3 r- C/ /- VI = 4.) rc3 rcl r- ttl Cil = -P1 rt:3 4-) 57 kylmiö-kylrum : Cs : ( ) 5- : ON LI- CO - Cti.C1 rc3 _C _C c.) Cl Cl W -1C LC1 (1.1 CO L "C3 Ui 4-3 X :rt:$ > rc1 S- : 4- = C W _Y 4-3 et, 4-.) 4-) Ui CC.1 rci 4-3 Cl ro r- C 1- > UI C) 5._ C3 r 1 r- Bekämpning av lökbladmögel u lin naa ttihomeen torjunta :ns:ro >' "1 " 5- - :rcl :Ml 1.., :1 E r-- E ::1 :r.5 c.:: :o :cø E >'D: :3 5-4.) >N Li_, >, Y ro W r :3. Ln o L. 5- ris cs..1 :o 4-, C\ CU :o ci- c,> s_ > ars o r :rt5 V) 5- _ 5-.. U Y>.' uri o :ccs Nl 4-3 1,-.1 ' :E 1:-2 CC CY -P 4-3 c1- :11: >l - -C :c oro o cc CL) 5 - Lri C) cu Lr).- _. _. cn.)- cl:s , = 1 r1:3,- rt:1 rck _J.- r > -Ia1 ro :rcs o > rcr ra I.- r '3 rcs CC7 I -C i.1: ' LO r - r = = Nl E,-) ( \-1 )..-- C) S.- M" 4-, (.1 I-- C - o cv o (1) 4-3 E :ml co v) E = 1- :r6 Ci".1- (1) :Cti Ui 5.- C') 1/1 tts U-1 : 5. E - ;; n5 5- CU r 5.1) 5-.. Cl rcs 1. cu CO : o 14-',--. r S- >, r.- - UI 4-' CU CC1 W -P _ 4-3 rcs E ( + ' r- 4.> -Y I- -) -..Y tri VI.1- :rcs -.. C rc3 _NC :,-. C11 U). et" aio 5-E >..- : :ro ms M L.1... x cu 4-) a> 7-4 F..4 Nzs E.2 -. _ Cr) CO c") _ W 1 CD csi Cl Cl r 6: c1 Cl "C5 :3 4-) Ui c.) cu E nc 4-' Cl UI ul e- _C rcl 5-- cu r 4-3 CU > (1:5 5- >. _ Lo 3 1 Ln Käsittelemätön Le) 1") C.1 ci CO

34 31 Kasvitautien tutkimuslaitos 198 Ej för imblicering 4 Sipulin pahkamädän torjunta - Bekämpning av lökvitröta Tutkija - Forskare: Kirsti Osara Koepaikka: Erkki Hiidenkari, Iso-Hiisi, 142 Turenki. Katso Kasvinsuojelulaitoksen tiedote n:o 21 taulukko 48 sivu 36. Sipulit kuivattu listittyinä viljelijän varastossa C lämpötilassa ja varastoitu C sekä KTL:n kylmähuoneessa +5C lämpötilassa Sipuleita 4 x 8 kpl/koejäsen. Analysointi Försöksplats: Erkki Hiidenkari, Iso-Hiisi, 142 Turenki. Se Växtskyddsanstaltens meddelande nr 21 tabell 48 sidan 36. Lökarna torkades utan blast i odlarens lager i C temperatur och lagrades vid C samt i KTL:s kylrum vid +5C temperatur Lökar 4 x 8 st/försöksled. Analys Varastoidun sipulin tautisuus Sjukdomsfrekvens hos lagrad lök Koejäsen Torjunta-aine- Terveet - Friska Botrytis a/lii Fusarium 41. Försöksled liuoksen lämpötila Preparatlösningens temperatur kpl-% p-% kpl-% p-% kpl-% p-% C st-% v-% st-% v-% st-% v-% Käsittelemätön Merkurokloridi Ronilan n Rovral Sipulin pahkamädän torjunta - Bekämpning av lökvitröta Tutkija - Forskare: Kirsti Osara Koepaikka: Tapio Niiranen, 8558 Karvoskylä, Nivala. Katso Kasvinsuojelulaitoksen tiedote n:o 21 taulukko 49 Sivu 37. Sipulit kuivattu listittynä ja varastoitu viljelijän varastossa + C lämpötilassa saakka ja KTL:n perunakellarissa +7 C lämpötilassa Sipuleita 1 kpl/koejäsen. Analysointi Försöksplats: Tapio Niiranen, 8558 Karvoskylä, Nivala. Se Växtskyddsanstaltens meddelande nr 21 tabell 49 sidan 37. Lökarna torkades utan blast och lagrades i odlarens lager i + C till och i KTL:s potatiskällare vid +7 C temperatur Lökar 1 st/försöksled. Analys Varastoidun sipulin tautisuus Sjukdomsfrekvens hos lagrad lök Koejäsen Terveet - Friska Botrytis a//ii FUsarium sp. Försöksled kpl-% p-% kpl-% p-% kpl-% p-% st-% v-% st-% v-% st-% v-% Käsittelemätön Merkurokloridi Ronilan Rovral

35

KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEET KOETULOKSET 1981 BEKÄMPNINGSMEDEL MOT VÄXTSJUKDOMAR FÖRSÖKSRESULTAT 1981

KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEET KOETULOKSET 1981 BEKÄMPNINGSMEDEL MOT VÄXTSJUKDOMAR FÖRSÖKSRESULTAT 1981 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 30 VÄXTSKYDDSANSTALTENS MEDDELANDE Nr 30 KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEET KOETULOKSET 1981 BEKÄMPNINGSMEDEL MOT VÄXTSJUKDOMAR

Lisätiedot

KASVITAUTIEN TUTKIMUSLAITOS

KASVITAUTIEN TUTKIMUSLAITOS MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVITAUTIEN TUTKIMUSLAITOS Tiedote No 39 KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEET KOETULOKSET BEKÄMPNINGSMEDEL MOT VÄXTSJUKDOMAR FÖRSÖKSRESULTAT ISSN-358--8858 Tiedote No 39 KASVITAUTIEN

Lisätiedot

KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o i 8 VÄXTSKYDDSANSTALTENS MEDDELANDE N:r I KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEIDEN KOETULOKSET

KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o i 8 VÄXTSKYDDSANSTALTENS MEDDELANDE N:r I KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEIDEN KOETULOKSET MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LANTBRUKETS FORSKNINGSCENTRAL KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N: i 8 VÄXTSKYDDSANSTALTENS MEDDELANDE N:r I KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEIDEN KOETULOKSET PROVNING AV BEKÄMPNINGSMEDEL

Lisätiedot

KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 9

KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 9 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 9 Katri Bremer, Jorma Kurtto, Kaiho Mäkelä, Kirsti Osara, Esko Seppänen, Reijo Vanhanen: Kasvitautien torjunta-aineiden koetulokset 1976 VANTAA

Lisätiedot

KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 14

KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 14 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINSUOJELULAITOKSEN TIEDOTE N:o 14 KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEIDEN KOETULOKSET 1977 VANTAA 1978 Kasvitautien tutkimuslaitos 1977 - Sis'ällysluettelo Paul. n:o B. VILJARYHMÅ

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt Den bästa starten för en god tillväxt viljojen peittaukseen Siemenlevintäisten ja maasta oraaseen leviävien tautien torjumiseen Nestemäinen helppo käyttää Kolme tehoainetta: fludioksoniili 25 g/l difenokonatsoli

Lisätiedot

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006 15.1.2007 Sivu 1 Työvoima- ja Syysvehnä Kevätvehnä Vehnä yhteensä Ruis elinkeinokeskus Höstvete Vårvete Vete totalt Råg Arbetskrafts- och Winter wheat Spring wheat Wheat total Rye näringscentral Ala Sato

Lisätiedot

540 ml ROUNDUP GARDEN. Lisäsivuja tämän sivun alla. Tillägssidor under denna sida.

540 ml ROUNDUP GARDEN. Lisäsivuja tämän sivun alla. Tillägssidor under denna sida. Roundup Desher Ra Lisäsivuja tämän sivun alla. Tillägssidor under denna sida. ROUNDUP GARDEN Rikkakasvien torjunta-aine Tehoaine: glyosaatti 120 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana) Valmistetyyppi:

Lisätiedot

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Celest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS!

Celest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS! Celest Formula M ja Zardex G Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS 2 x UUTUUS! Peittaus on vakuutus hyvälle sadolle Peittaus on hyvän sadon vakuutus. Taudinaiheuttajat haittaavat siemenen itämistä ja kasvin

Lisätiedot

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

SERTIFIOITU SIEMEN JA PEITTAUS LUOMUVILJELYSSÄ

SERTIFIOITU SIEMEN JA PEITTAUS LUOMUVILJELYSSÄ SERTIFIOITU SIEMEN JA PEITTAUS LUOMUVILJELYSSÄ Jukka Hollo SIEMENTILANNE Viljakasvien siementen itävyyspoikkeus voimaan 25.1.2013 Euroopan komissio on myöntänyt Suomelle itävyyspoikkeuksen. Asetuksessa

Lisätiedot

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka Nurmikasvituottajapäivä 12.3.215 Nurmikasvien viljelytekniikka Tutkija Markku Niskanen, Seinäjoki Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja Biotalous/Tuotantojärjestelmät Nurmikasvien siementuotantokokeet Erikoiskasvihanke

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 Rikkakasvien torjunta syysrukiista keväällä Kasvinviljelylaitoksella

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa

Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa Luomuinstituutin tutkijaseminaari 18. 19.5.2015 Luonnonvarat ja Biotalous/ Tuotantojärjestelmät Tutkija Markku Niskanen 1987-1998 Koepaikat - Mietoinen,Kokemäki,

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä 25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Versolaikku % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Seittikoe 7400 Versolaikku K-koetila 2000 9.6. 3.7. 31.7. 30.8. 18.9. Nostokerta Uusi

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.y-k@netti.fi puh. 0400-121539 Louhi BOR Kontu BOR Parikkalalaisesta Tyrjän kylän maatiaiskannasta valittu Hankkijan Mikko laskettiin kauppaan

Lisätiedot

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011. Arto Markkula p. 0500 281717 Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Kasvinsuojelun haasteita lähitulevaisuudessa Kasvinsuojelun tarve ei pienene - Laatuvaatimukset, määrä Resistenssi: rikkakasvit,

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268 Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo

Lisätiedot

Vilja & öljykasvit 2014

Vilja & öljykasvit 2014 Vilja & öljykasvit 2014 Arto Markkula Antti Jaakkola Tilan Oman Siemenen käyttö VYR:n mukaan viljoissa, etenkin kauroissa, on Fusarium-homeita Mikäli huonon itävyyden syynä on homeet, pitää siemen peitata

Lisätiedot

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kylvö suoraan vai suojaan? Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus 2011 Arto Markkula p. 0500 281717 Suuri jyvä = paljon tärkkelystä = paljon: - energiaa rehuviljassa - jauhoa leipäviljassa - saantoa mallasohrassa kuori valkuainen

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kasvitautien torjunta viljoilla

Kasvitautien torjunta viljoilla Kasvitautien torjunta viljoilla Ulla Heinonen, Marja Jalli, Peppi Laine PesticideLife 19.2.21 LIFE8 ENV/FIN/64 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea. Kasvitaudin esiintymisen

Lisätiedot

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717

Viljan kasvinsuojelu 2012. Arto Markkula p. 0500 281717 Viljan kasvinsuojelu 2012 Arto Markkula p. 0500 281717 Heikot tehot MCPA:sta Ariane S:ään ja LogranPlusOxitril:sta Ally Class:iin Henkiin jääneitä lajeja: - jauhosavikka, matara, vesiheinä, emäkki, pillike

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Viljan kasvinsuojelu 2013

Viljan kasvinsuojelu 2013 Viljan kasvinsuojelu 2013 Arto Markkula Antti Jaakkola p. 0500 281717 p. 040 7033558 www.syngenta.fi 2 More from Syngenta Consumer innovation portfolio Celest on nyt hyväksytty kaikille viljoille Celest

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:

Lisätiedot

K-maatalous kevät Joensuu

K-maatalous kevät Joensuu K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Ruis ja vehnä luomussa

Ruis ja vehnä luomussa Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Maatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE NO11. Rolf l`bnner. Jo 3077-SYYSVEHNÄ JOKIOINEN 1979. ISSN 03,5-8 - Hoi

Maatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE NO11. Rolf l`bnner. Jo 3077-SYYSVEHNÄ JOKIOINEN 1979. ISSN 03,5-8 - Hoi Maatalouden tutkimuskeskus KASVINJALOSTUSLAITOS TIEDOTE NO11 Rolf l`bnner Jo 3077-SYYSVEHNÄ JOKIOINEN 1979 ISSN 03,5-8 - Hoi jo_3077-syysvehnä Alkuperä Jo 3077-syysvehnä polveutuu Maatalouden tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Käyttötarkoitus Perunaruton torjunta. Noudata käyttöohjeita ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen välttämiseksi.

Käyttötarkoitus Perunaruton torjunta. Noudata käyttöohjeita ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen välttämiseksi. L125884_145x170_R.qxd 31/10/06 9:01 Side 1 L125884 FINL/10J Käyttötarkoitus Perunaruton torjunta. Noudata käyttöohjeita ihmisille ja ympäristölle aiheutuvien vaarojen välttämiseksi. Användningsändamål

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia 2014 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran, kauran ja vehnän lajikekokeet Syysviljat Greening Effect -tautiainekoe Boorilannoituskoe Kevätrypsi- ja syysrapsikokeet

Lisätiedot

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla

Lisätiedot

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly

Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna

Lisätiedot

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015 Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin

Lisätiedot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET Minni Tapola 040 568 11 65 Minni.tapola@bayer.com CONTENT CHAPTER I Kuulumisia Bayerilta Organisaatio kasvanut Minni Tapola erikoiskasvien ks, viljan tautiaineet

Lisätiedot

Luomuvakka-hankkeen loppuseminaari 10.12.2014 Fazer Myllyn luomuviljojen osto Tero Hirvi, Fazer Mylly

Luomuvakka-hankkeen loppuseminaari 10.12.2014 Fazer Myllyn luomuviljojen osto Tero Hirvi, Fazer Mylly Luomuvakka-hankkeen loppuseminaari 10.12.2014 n luomuviljojen osto Tero Hirvi, 1 10.12.2014 Fazer lyhyesti Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli n. 1,7 miljardia euroa Tänään konserniin

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ

PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ 7.4.2015 Reseptit rukiin kasvinsuojeluun Lasse Matikainen Berner Oy BERNERIN MYYNTIIN TULLEET UUDET KASVINSUOJELUAINEET Bernerin tuotevalikoima kasvaa noin 40 uudella valmisteella

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG 12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista

Lisätiedot

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä 15.11.2012 Sanni Junnila ja Aino-Maija Alanko MTT, PesticideLife-hanke LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot