ENERGIAA UUSIUTUVASTI

Transkriptio

1 ENERGIAA UUSIUTUVASTI

2 ENERGIANKÄYTTÖ SUOMESSA Meillä pohjoisessa energiaa tarvitaan moneen. Pimeinä, kylminä talvikuukausina energiaa kuluu valaistukseen ja lämmitykseen. Häiriötön sähkön- ja lämmöntuotanto on elämämme perusehto. Harvaan asuttu maa ja sen pitkät välimatkat lisäävät liikkumiseen kuluvaa energiaa. Suomalainen raskas teollisuus, etenkin puun- ja metallinjalostus ja kemianteollisuus, käyttää sekin paljon energiaa. Energiantuotanto on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Energian tuottaminen, kuluttaminen ja liikenne synnyttävät Suomessa valtaosan, noin 80 prosenttia, ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasuista. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi uusiutuvan energian osuutta tahdotaan lisätä entisestään Suomessakin, vaikka olemme EU-maiden Ruotsin, Latvian ja Itävallan kanssa johtavia uusiutuvan energian käyttäjiä. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta vuonna % 4 % Öljy Hiili Maakaasu Sähkön nettotuonti Ydinvoima 23 % 18 % 5 % 24 % 8 % 5 % Energian kokonaiskulutus petajoulea (PJ) vuonna 2012 Vesi- ja tuulivoima Muut uusiutuvat Puubiomassa Turve 10 % Uusiutuva energia vuonna % 15 % Musta lipeä ja muut teollisuuden jäteliemet Teollisuuden puupolttoaineet 8 % 29 % Muut jakautuu seuraavasti: 31 % Muut biopolttoaineet 20 % Kierrätyspolttoaineet 6 % Biokaasu 38 % Lämpöpumput 5 % Tuulivoima 33 % Polttopuu Vesivoima Muut Uusiutuvan energian osuus sähkön tuotannosta Uusiutuva energia Turve 17 % Ydinvoima 20 % 26 % 32 % 5 % Fossiiliset polttoaineet Sähkön tuonti Sähkön kokonaistuotanto 85,2 TWh

3 UUSIUTUVAA ENERGIAA ILMASTON EDUKSI Suomen tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Visiona on, että vuonna 2050 käyttämästämme energiasta 60 prosenttia on uusiutuvaa. Tavoitteena on myös pysäyttää energian kokonaiskäytön kasvu, ja kääntää se laskuun. Merkkejä energian kokonaiskäytön kasvun pysähtymisestä on jo. Suomen energiatalous perustuu poikkeuksellisen monipuolisiin energialähteisiin. Tällä hetkellä käytämme energiantuotantoon pääasiallisesti öljyä, puupolttoaineita, hiiltä, ydinenergiaa, maakaasua, turvetta ja vesivoimaa. Laajalti käytössä oleva sähkön ja lämmön yhteistuotanto parantaa energiantuotannon hyötysuhdetta. Keväällä 2013 päivittämässään energia- ja ilmastostrategiassa hallitus on määritellyt, miten päästään EU-tasolla asetettuun tavoitteeseen nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Keinoja tavoitteen saavuttamiseksi on monia. Suomessa uusiutuvaa energiaa on vesivoiman ohella saatavissa runsain mitoin metsistämme. Puuperäisen energian, kierrätettyjen jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulivoiman käyttöä voidaan lisätä, jolloin uusiutuvan energian tavoitteet on saavutettavissa. Uusiutuvan energian käyttöön siirtymistä on helpotettu lisäksi tehostamalla tuki- ja ohjausjärjestelmiä. Myös energiatehokkuuden parantamiseen kannustetaan, jotta energian kokonaiskulutus kääntyisi laskuun. Lisäksi perinteinen pienpuun käyttö kotitalouksien lämmitykseen on edelleen yleistä. Lämpöpumput ovat yleistyneet nopeasti ja aurinkolämpöjärjestelmät seuraavat perässä. Kotitalouksilla on käytössään myös aurinkopaneeleita ja pieniä tuulivoimaloita, joilla ne tuottavat osan tarvitsemastaan sähköstä. Ylijäävän sähkön voi syöttää sähköverkkoon ja myydä energiayhtiölle.

4 MIKSI UUSIUTUVAA ENERGIAA? Fossiilisia polttoaineita pyritään nykyään korvaamaan monesta syystä. Kansainvälinen yhteisö on sopinut, että maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajoittamaan kahteen asteeseen. Eniten ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy juuri fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Uusiutuva energia on kotimaista ja vähentää siten riippuvuuttamme ulkomailta tuodusta energiasta. Samalla se on tuonut lisää työpaikkoja Suomeen. Tulevaisuudessa uudet innovaatiot voivat piristää vientiämme ja tuoda vielä lisää työpaikkoja. Energian tuonnin väheneminen parantaa myös maamme vaihtotasetta. Fossiilisia polttoaineita on maapallolla vain rajallinen määrä. Niiden markkinahintojen nousu ja EU:n päästöoikeuden hinnan nousu parantavat uusiutuvan energian kilpailukykyä. UUSIUTUVA ENERGIA ON KANNATTAVAA JA KANNATETTAVAA Uusiutuvan energian käyttö vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Uusiutuvan energian käyttö on osa kestävää kehitystä. Energian kotimaisuus vähentää tuontiriippuvuutta ja lisää työpaikkoja ja huoltovarmuutta. Energian uusiutuvuudesta on hyötyä tuottajan ja käyttäjän imagolle. Uusiutuvan energian käyttö tukee suomalaista tutkimus- ja kehitystyötä. Oikein toteutettuna energiapuun korjuu lisää harvennettujen metsien kasvua ja helpottaa metsän uudistamista hakkuiden jälkeen. Uusiutuvalla energialla on useimmiten positiiviset alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset. ENTÄ HAITAT? Täysin haitatonta energiantuotantotapaa ei ole. Uusiutuvan energian käyttö asiantuntevasti toteutettuna aiheuttaa vähemmän haittoja kuin muut tunnetut energiamuodot. Puun korjuutähteiden liiallinen raivaus saattaa hidastaa nuoren metsän kasvua, mutta esimerkiksi turv la ravinteiden poistumista voidaan torjua tuhkalannoituksella. Huonot laitteet ja epätäydellinen palaminen voivat aiheuttaa puun poltossa haitallisia hiilivety-, häkä- ja hiukkaspäästöjä. Vesistöjen rakentaminen ja säännöstely energian tuottoa varten vaikuttavat vesiluontoon. Ilman huolellista suunnittelua tuulivoimalat voivat häiritä asutusta, maisemaa ja luontoa.

5 SUOMI EDISTÄÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA MONIN KEINOIN Suomi tukee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämistä monin eri ratkaisuin. Energiaverotusta ja -tukia on jo muokattu ympäristömyönteisemmiksi ja uusia teknologioita edistäviksi. Myös alan tutkimusta ja tuotekehittelyä tuetaan laaja-alaisesti. Uusiutuvaan energiaan perustuvaa sähköntuotantoa edistetään Suomessa muun muassa vuonna 2011 käyttöön otetulla syöttötariffilla, eli sähköntuotannon takuuhinnalla. Syöttötariffia voi saada tietyin ehdoin tuulivoimalla, puulla ja biokaasulla tuotetusta sähköstä. Uusiutuvaan energiaan siirtymistä kannustetaan myös energiatuella, jolla pyritään edistämään muun muassa uuden energiateknologian käyttöönottoa. Energiatukea myönnetään yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille investointi- ja selvityshankkeisiin, joilla edistetään uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, tehostetaan energiansäästöä tai vähennetään energian käytön ja tuotannon ympäristöhaittoja. Metsähakkeella, tuulivoimalla ja lämpöpumpulla tuotettu energia Suomessa vuodesta 2000 sekä lisäystavoitteet vuoteen 2020, terawattituntia TWh Lisäksi tavoitteena on nostaa sähkön tuotanto tuulivoimalla yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvaa energiaa on mahdollista lisätä kaikilla lämmönja sähköntuotannon osa-alueilla. Uudisrakentamisen energiatehokkuutta koskevia määräyksiä on tiukennettu vuonna 2012 ja niiden arvioidaan parantavan rakennusten energiatehokkuutta 20 prosentilla. Taloilta vaadituilla energiatodistuksilla vaikutetaan myös uusiutuvan energian käyttöön, joka voi parantaa kiinteistön energialuokitusta. Korjausrakentamisessa asuinrakennuksille, lähinnä kerros- ja rivitaloille, myönnetään energia-avustuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Pientalon energiasaneeraajat voivat saada energiaremontteihin myös kotitalousvähennystä. TWh Metsähake Tuulivoima Lämpöpumput tavoite

6

7 UUSIUTUVAT ENERGIAN- LÄHTEET SUOMESSA Metsistä moneen sopivaa bioenergiaa Suomessa metsäpohjaisen biomassan käytön lisääminen on kustannustehokas keino kasvattaa uusiutuvan energian osuutta energian tuotannossa. Metsien hoidossa ja puiden korjuussa syntyy runsaasti puuaineista, joka ei kelpaa puunjalostuksen raaka-aineeksi. Oksista, latvustoista, kannoista ja juurakoista koottua ja haketettua biomassaa kutsutaan metsähakkeeksi. Metsäteollisuudelta jää yli biomassaa, kuten puun kuorta, purua, muuta jämäpuuta sekä selluloosan tuotannossa syntyvää mustalipeää. Niitä hyödynnetään Suomessa joko teollisuuden omissa polttokattiloissa tai muissa voimalaitoksissa ja lämpökeskuksissa. Metsähaketta voidaan käyttää sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineena. Suomen tavoitteena on tuottaa vuoteen 2020 mennessä 25 terawattituntia sähköä ja lämpöä metsähakkeella. Hiilidioksidin päästöjä vähennetään tehokkaimmin korvaamalla kivihiiltä metsäpohjaisella biomassalla sähkön- ja lämmönyhteistuotannossa. Hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti on tarkoitus korvata kivihiili voimalaitoksissa kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Kivihiiltä voidaan korvata muun muassa suoraan kivihiilen polttokattiloihin sopivalla puupohjaisella biohiilellä tai investoimalla lisälaitteisiin, joilla voidaan polttaa tai kaasuttaa biopohjaisia polttoaineita. Bioenergiaa maatiloilta Maatilat tuottavat lukuisia uusiutuvan energian tuotantoon sopivia raaka-aineita. Kasvi- ja eläinperäisistä biomassoista, kuten peltobiomassoista, lannasta tai erilaisista jätteistä voidaan saada energiaa polttamalla, mädättämällä biokaasuksi tai jalostamalla niistä nestemäisiä polttoaineita. Maatilojen lisäksi biokaasua tuotetaan mädättämällä myös jätevedenpuhdistamoilla ja kaatopaikoilla. Lämmityksen biovaihtoehdot Kauko- ja aluelämpöä tuotetaan yhä useammin uusiutuvilla polttoaineilla, niiden osuus vuonna 2012 oli 23 prosenttia eli noin 87 terawattituntia, TWh. Pienemmän kokoluokan kiinteistöjen lämmityksessä fossiilisen kevyen tai raskaan polttoöljyn voi korvata biopohjaisilla polttoaineilla, joita tuotetaan muun muassa puusta ja jätteistä. Hallituksen tavoitteena on vähentää mineraaliöljyn käyttöä lämmityksessä. Kotitalouksissa perinteinen puulämmitys on edelleen suosittua sekä pää- että tukilämmityksenä, ja se säilyttää vankan asemansa jatkossakin. Puulämmitystä pidetään varmana ja taloudellisena keinona tuottaa lämpöä etenkin kylmien talvikuukausien aikana. Oikea polttotapa, puhdas ja kuiva puu sekä hyvät tulisijat ja kattilat ovat avainasemassa puun polton pienhiukkaspäästöjen vähentämisessä ja palamisen hyötysuhteen parantamisessa. Myös puupelleteillä lämmitetään yhä enemmän. Pelletit puristetaan lähinnä mekaanisen puunjalostuksen tähteistä ja niitä voidaan käyttää voimalaitoksissa, lämpökeskuksissa ja pientalojen lämmittämisessä. Pellettipohjainen lämmitystapa on nykyaikainen ja kohtalaisen vaivaton. Puulla tuotetaan lämpöä kotitalouksissa kaikkiaan noin 13 terawattituntia.

8 Liikennepolttoainetta puusta, jätteestä ja peltobiomassasta Suomi edistää niin kutsuttujen toisen sukupolven nestemäisten liikenteen biopolttoaineiden käyttöä. Tällaiset biopolttoaineet tehdään muusta kuin ravinnoksi kelpaavista tuotteista, kuten puu-, jäte- ja peltobiomassoista. Liikenteen biopolttoaineet voivat olla joko nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa. Käytännössä niiden lisääminen tapahtuu jakeluvelvoitteen avulla niin, että bensiiniin tai dieseliin sekoitetaan yhä enemmän biopohjaisia alkoholeja tai biodieseliä. Uusiutuvan osuus vuonna 2013 on kahdeksan prosenttia ja kasvaa vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttiin. Biopolttoaineita on kokeiltu myös lentoliikenteessä. Euroopan komission esityksen mukaisesti uusiutuvan energian osuus liikenteessä, uusiutuva sähkö mukaan lukien, on oltava vuoteen 2020 mennessä vähintään 10 prosenttia. Suomi on kaksinkertaistanut tämän tavoitteen. Jätteistä energiaa järkevästi Ympäristön kannalta kestävintä on pyrkiä ehkäisemään jätteen syntymistä. Energiantuotantoon kannattaa käyttää vain se osa jätteistä, jota ei pystytä kierrättämään tai käyttämään muuten järkevästi uudelleen. Noin puolet yhdyskuntajätteestä on biojätettä, josta voidaan mädättää biokaasua. Suomen tavoitteena on vähintään puolitoistakertaistaa kierrätyspolttoaineiden, eli esimerkiksi jätteistä valmistettujen polttoaineiden käyttö energialähteenä vuoteen 2020 mennessä. Mädättämällä saatavaa biokaasua on mahdollista käyttää sähkön ja lämmön tuotannossa ja puhdistettuna myös liikennepolttoaineena. Myös jätteiden polttaminen sähkön ja lämmön tuotannossa lisääntyy. Neste Oilin koelaitoksella valmistetaan mikrobien avulla öljyä muun muassa oljesta. Tavoitteena on laajentaa NExBTL-biodieselin raaka-ainepohjaa.

9 Sähköä tuulesta Olosuhteet energian tuotantoon tuulella Suomessa ovat hyvät. Eniten voimaloita on rakennettu rannikoille, mutta hyviä tuuliolosuhteita on myös sisämaassa, jonne on rakenteilla ja suunnitteilla tuulipuistoja. Tuulivoiman tuotanto on ollut Suomessa toistaiseksi vähäistä, joten kasvumahdollisuuksia on. Tuulivoimaa tuetaan muun muassa vuonna 2011 voimaan tulleella syöttötariffijärjestelmällä, johon hyväksytyt tuulivoimalaitosinvestoinnit saavat valtiolta sähkön markkinahintaan sidottua syöttötariffia 12 vuoden ajan. Valtio aikoo rahoittaa myös merituulivoiman demonstraatiohanketta 20 miljoonalla eurolla vuonna Internetistä löytyvästä Tuuliatlaksesta voi tarkastella eri alueiden tuulioloja ja tuulivoimaloiden tuotantoarvioita. Ilmatieteen laitoksen laatima atlas perustuu tietokonemallinnuksiin ja mahdollistaa tuuliolojen vertailun entistä luotettavammin. Tuuliatlasta on myöhemmin täydennetty jäätämisatlaksella. Suomi on toistaiseksi EU-maiden häntäpäässä tuulivoiman tuotannossa. Lokakuun 2013 lopussa Suomessa oli 192 tuulivoimalaa yhteisteholtaan 366 megawattia. Edellisen vuoden lopusta kapasiteetti kasvoi siihen mennessä 78 megawatilla. Tavoitteena on kasvattaa tuulivoimalla tuotettu sähkö noin 9 terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Tähän pääseminen vaatii lisää suuren kokoluokan investointeja, sillä vuoden 2013 vuosituotanto oli noin 0,5 terawattituntia. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin tuhatta kapasiteetiltaan vähintään kolmen megawatin voimalaa maahamme. Lisää vesivoimaa tehostamalla vanhoja voimaloita Vesivoimalla tuotetaan bioenergian jälkeen toiseksi eniten uusiutuvaa energiaa Suomessa. Vuonna 2012 Suomessa oli yli 220 vesivoimalaitosta jotka kattoivat noin lähes 20 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Suurimmat vesistöt on jo rakennettu, eikä kokonaan uuden vesivoiman rakentaminen ole ympäristönsuojelullisista syistä todennäköistä. Vesivoiman tuotantoa lisätään pääasiassa nostamalla nykyisten laitosten tehoja. Vesivoiman vuosituotannon arvioidaan voivan kasvaa yli 14 terawattituntiin.

10 Energiaa auringosta Aurinkoenergian hyödyntäminen on Suomessakin järkevää. Vain keskitalvella aurinko on meidän leveyksillämme niin matalalla, ettei siitä saa juurikaan voimaa lämmön tai sähkön tuotantoon. Aurinkojärjestelmien, kuten aurinkosähköpaneelien ja -lämpökeräimien ottaminen osaksi rakennustekniikkaa ja joidenkin pintamateriaalien korvaaminen niillä tekee aurinkoenergiasta kannattavampaa. Aurinkolämpöjärjestelmiä on asennettu etenkin öljylämmitteisten kiinteistöjen lisälämmön lähteeksi. Aurinkolämpöä kannattaa hyödyntää erityisesti lämpimän veden tuotannossa, koska sitä tarvitaan myös kesällä. Aurinkosähkön tuottaminen on nykyisellä teknologialla vielä suhteellisen kallista, mutta se ei ole estänyt kotitalouksia ja yrityksiä investoimasta siihen. Yritysten aurinkosähkö- ja aurinkolämpöhankkeille myönnetään myös energiatukea. Mikäli aurinkopaneelien valmistuskustannukset alenevat edelleen ja hyötysuhde paranee, aurinkosähköstä tulee entistä kannattavampaa ja suositumpaa. Sähkön varastointitekniikat tai ylimääräsähkön syöttäminen verkkoon edistävät nekin aurinkosähkön hyödyntämistä. Lämpöpumpuilla lämpöä ympäristöstä Lämpöpumput siirtävät auringosta maahan, kallioon, veteen tai ilmaan varastoinutta lämpöä ja käyttävät sitä rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Samalla ne vähentävät muun energian tarvetta. Lämpöpumppujen suosio on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Etenkin uusiin ja saneerattuihin pientaloihin on asennettu maa- ja ilmalämpöpumppuja. Teollisuudessa lämpöpumpuilla saadaan kerättyä talteen teollisuuden prosesseissa syntyvää hukkalämpöä, jota voidaan käyttää uudelleen kiinteistön lämmityksessä. Lämpöpumpuilla tuotetaan myös kaukolämpöä ja kaukokylmää esimerkiksi jätevedestä. Lämpöpumpuilla tuotettavaa, uusiutuvaa energiaa on tavoite tuottaa viisi terawattituntia vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian laiteasentajilla on mahdollisuus hankkia sertifioidun asentajan täydennyskoulutus.

11 MARKKINOINTIA JA MAHDOLLISUUKSIA Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii siirtymistä mahdollisimman vähäpäästöiseen energiatalouteen. Suomessa tehdään alan huippututkimusta useissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä VTT:ssä. Meillä on vahvaa osaamista bioenergian kustannustehokkaassa käytössä ja hyödyntämisestä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Uusia innovaatioita ja liiketoimintaa kehitetään Suomessa myös tuuli-, aurinkoenergia- ja polttokennomarkkinoille. Yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat muodostaneet tiiviin strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK). Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEEN Oy tuo yhteen tutkimusyksiköt ja tutkimustuloksia hyödyntävät yritykset. Tukea vientiponnisteluihin tarjoavat puhtaan teknologian Cleantech Finland -brändi ja Team Finland -verkosto. Cleantechin maailmanmarkkinoiden osuus on jo miljardia euroa, eli kuusi prosenttia maailman BKT:sta. Cleantechliiketoiminnan kasvu on maailmalla lähes 10 prosenttia vuodessa. Cleantech-liiketoiminta oli vuonna 2012 yksi Suomen voimakkaimmin kasvaneista aloista. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 24,6 miljardia euroa ja vuosikasvu 15 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön strategisen Puhtaan teknologian ohjelman tavoitteena on kasvattaa cleantech-alan liikevaihto 50 miljardiin euroon ja luoda alalle uutta työpaikkaa 2020 mennessä.

12 ESIMERKKEJÄ UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMISESTÄ Lämpöyritykseltä lämpöä rivitaloihin Monimuotoista uusiutuvaa koulun lämmitykseen Joensuun Kodit Oy:n Heinävaaran 77 rivitaloasunnon vanha öljylämmitysjärjestelmä oli tulossa tiensä päähän. Liki 30 vuotta vanhat öljykattilat olisi pitänyt uudistaa ja siinä samalla ryhdyttiin miettimään lämmitysjärjestelmän vaihtamista. Päätettiin ostaa lämpö Kiihtelysvaaran energiaosuuskunnalta, joka rakensi asuntoja varten hakelämpökeskuksen. Se korvaa öljylämmityksen täysin. Hakelämmön arvioidaan olevan noin kolmanneksen halvempaa kuin öljyllä tuotettu. Hakkeet tuodaan noin 20 kilometrin säteeltä, pääasiassa paikallisten maanomistajien metsistä. Helsingin Östersundomissa sijaitsevassa Sakarinmäen koulukeskuksessa on päätetty korvata vanha öljylämmitys yli 80 prosenttisesti uusiutuvalla energialla. Uudessa lämmitysjärjestelmässä hyödynnetään maalämpöä, aurinkolämpökeräimiä ja aurinkolämmön varastointia maaperään. Nämä kaikki on yhdistetty koulussa olevaan lämpökeskukseen, jossa voidaan tulevaisuudessa polttaa myös kestävästi tuotettua bioöljyä. Aurinkolämpökeräimillä on tarkoitus tuottaa noin viisi prosenttia koulun vuotuisesta lämmöntarpeesta. Koska koulu on kiinni kesällä, jolloin aurinkolämpöä syntyy eniten, varastoidaan ylijäävä lämpö maaperään. Touko-syyskuussa aurinkokeräimien lasketaan kattavan koulun lämpimän käyttöveden tarpeen.

13 Toimistotornit hyödyntävät aurinkosähköä Espoon Perkkaan neliön uudet toimistorakennukset lämpenevät maalämpöpumppujen avulla ja lisäksi sähköä tuotetaan aurinkovoimalla. SRV:n rakennuttaman Derby Business Parkin toimistorakennusten katoille on asennettu 157 aurinkopaneelia, joilla tuotetaan laskelmien mukaan vuosittain noin kilowattituntia sähköä. Määrä vastaa noin neljän kaukolämmitetyn omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Itse tuotetulla aurinkosähköllä tahdottiin suojautua energian hinnannousulta. Joensuussa tuotetaan bioöljyä Joensuussa tehdään bioöljyä puusta. Energiayhtiö Fortumin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen yhteyteen rakennettu bioöljylaitos tuottaa metsähakkeesta ja muusta puumassasta bioöljyä, jolla korvataan raskasta polttoöljyä Fortumin lämpölaitoksilla. Joensuun bioöljylaitos tuottaa vuosittain tonnia Fortum Otso-nimistä bioöljyä. Määrä vastaa yli pientalon vuotuista lämmitystarvetta. Fortumin arvioiden mukaan raskaan polttoöljyn korvaaminen bioöljyllä vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosenttia. Bioöljyn tuotantolaitoksen pyörittäminen, raaka-aineiden kerääminen ja kuljettaminen työllistävät Joensuun seudulla Fortumin mukaan noin henkilötyövuoden verran. Ensimmäisenä bioöljyn ottaa käyttöön Fortumin Vermon lämpölaitos Espoossa, jossa sillä korvataan raskasta polttoöljyä talven lämmönkulutushuippuina.

14 Mikkelissä testataan biohiilen paahtamista Suomen ensimmäinen biohiilen koetehdas valmistuu Mikkeliin vuoden 2014 aikana. Biohiiltä valmistetaan paahtamalla metsähakkeesta ja muusta puumassasta, ja sitä pystytään polttamaan sellaisenaan kivihiililaitoksissa. Biohiilen lämpöarvot ovat hyvin lähellä kivihiilen lämpöarvoja. Tehtaalla on tarkoitus testata biohiilen valmistamiseen tarvittavaa teknologiaa. Koetehdasta seuraa mahdollisesti myöhemmin Ristiinaan rakennettava kaupallinen biohiilitehdas. Muun muassa kivihiilestä eroon pyrkivä Helsingin Energia on ollut kiinnostunut biohiilestä. Mikkelin koetehdas pystyy tuottamaan tonnia biohiiltä vuodessa, mutta alkuvaiheessa tuotanto on pienempää. Hinnaltaan biohiili on ainakin aluksi kalliimpaa kuin kivihiili. Laadukkaita biokattiloita Pirkanmaalainen Laatukattila Oy aloitti lämmityskattiloiden valmistuksen jo 60 vuotta sitten Perheyhtiössä työtä jatkaa kolmas sukupolvi. Yhtiössä keskityttiin jo varhain 1960-luvulla kehittämään puhtaampaa ja tehokkaampaa polttotekniikkaa. Tuloksena on patentoitu biopolttoaineen vaiheistettuun kaasutuspolttoon perustuva tekniikka. Se varmistaa savukaasujen hyvin alhaiset hiukkaspäästöt. Kaasutustekniikan etuna on myös kattilan laaja säätöalue, jolloin kesäaikaan ei ole tarvetta esimerkiksi öljyn käyttöön Yhtiössä on kehitetty suuria polttoainevarastoja varten ohjelmoitu tutkalla varustettu polttoainekahmari. Tutka tunnistaa polttoaineen pinnan varastoalueella ja kahmari voi siirrellä polttoainetta suoraan syöttöön ja varaston sisällä. Laatukattila Oy valmistaa myös perinteisiä arinapolttokattiloita, mutta se on erikoistunut kotimaassa kokonaisten lämpölaitosten toimituksiin. Laatukattilan kattiloita on viety eri puolille maailmaa, ja yhtiön biolämpökeskuksia myös Ruotsiin ja Liettuaan. Vientiin on mennyt parhaimmillaan jopa puolet tuotannosta. Yhtiöllä on halua laajentua. Vienti erityisesti idän suuntaan kiinnostaa. Omaa patentoitua tekniikkaa ei haluta luovuttaa muille, mutta kumppaniksi sopisi hyvin sellainen yritys, joka hoitaisi projektin muuten, mutta Laatukattilat toimittaisi kattilan, automatiikan ja polttoaineen kuljetinjärjestelmät. Suomessa kehitetty biomassan kaasutustekniikka parantaa polttoaineen käytön energiatehokkuutta ja vähentää palamisen päästöjä.

15 Tietoa uusiutuvasta energiasta Työ- ja elinkeinoministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö ja ympäristökeskukset, Liikenne- ja viestintäministeriö, Motiva, Uusiutuvan energian yhdistyksiä Bioenergia ry, Suomen tuulivoimayhdistys ry, Vindkraftförening rf, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Aurinkoteknillinen yhdistys ry, Pienvesivoimayhdistys ry, Suomen Biokaasuyhdistys ry, Suomen Lähienergialiitto ry, lahienergia.org Lähteet: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia ja ilmasto 11/2013 Energiatilastot Tilastokeskus Metsätilastollinen vuosikirja 2012, Metsäntutkimuslaitos (Metla) Suomen tuulivoimatilastot, VTT

16 Motiva Oy Urho Kekkosen katu 4-6 A PL 489, Helsinki Puh Valokuvat: Kalervo Ojutkangas/Leuku, Rodeo, Juha Rautanen/Motiva, Neste Oil, istockphoto, Kimmo Haimi/Motiva, Johanna Kokkola/Motiva, Helsingin Energia, SRV Rakennus Oy, Ville Kokkola/Fortum Oyj, Laatukattilat Oy Tekstit: Noora Jussila ja Motiva Ulkoasu: Vanto Design Oy Paino: Erweko Oy Paperi: Edixion offset 250 g/m 2 ja 170 g/m 2 Painos: 3000 kpl. Esite on saatavilla myös ruotsin- ja englanninkielisenä. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Energiavirasto ovat tukeneet esitteen julkaisemista. 1/2014