TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä Muistio 3/

Transkriptio

1 LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄN KOKOUS Aika: torstai klo 9:15-11:30 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Roine Kelloportinkatu 1B, 3.krs, Tampere Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Vandell Ari suunnittelupäällikkö Tampere, pj Helin Erika liikennejärjestelmäasiant. Liikennevirasto Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Korhonen Ismo kehitysjohtaja Vesilahti Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala, vpj. Lahtinen Ville pääluottamusmies henkilöstön edustaja Nevala Timo suunnittelupäällikkö Lempäälä Periviita Mika joukkoliikennejohtaja Tampere Rissanen Ruut-Maaria liikennesuunnittelija Pirkanmaan liitto Saranpää Jouni yhdyskuntatekniikan pääll. Nokia Sirkjärvi Leena neuvotteleva virkamies LVM Vainio Suvi liikennejärjestelmäasiant. Pirkanmaan ELY-keskus Virtaniemi Pekka suunnitteluinsinööri Ylöjärvi Muut osallistujat: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Seimelä Katja liikennejärjestelmäinsinööri TKS, sihteeri Kosonen Kati-Jasmin erikoissuunnittelija MAL-verkosto Lindberg Janne tietohallintokoordinaat. Tampere Tiedoksi: Laakkonen-Pöntys Karoliina maakuntakaavoitusjohtaja Pirkanmaan liitto Joutsensaari Jarmo ELY-johtaja Liikennevirasto Aalto Arja ylitarkastaja Liikennevirasto Vitikka Harri yksikön päällikkö Pirkanmaan ELY-keskus 1/11

2 Käsiteltävät asiat: 97 KOKOUKSEN AVAUS 3 98 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 99 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA MUUT AJANKOHTAISET ASIAT RAITIOTIEN TULEVAISUUDEN SUUNNAT, TARJOUSPYYNTÖAINEISTON HYVÄKSYMINEN SÄHKÖLATAUSPISTEVERKOSTON SEUDULLINEN SUUNNITTELU JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU MAAKUNTAUUDISTUKSESSA SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 Liitteet: 98 Edellisen kokouksen muistio 100 Raitiotien tulevaisuuden suunnat, tarjouspyyntöaineisto Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko Suomen kansallinen ohjelma 101 Tarjoutuminen Tampereen kaupunkiseudun sähkölatausverkoston suunnittelusta 103 Uusinta tietoa maakuntalaista, esitysmateriaali Ruut Rissanen 2/11

3 97 KOKOUKSEN AVAUS (9:15) Puheenjohtaja Vandell avasi kokouksen. 98 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Kokouksen muistio on asialistan liitteenä. Keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia TALLI malli MAL3-sopimus Raitiotie Lähijunaliikenteen edistäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Toimenpiteiden eteneminen TALLI2015-mallin käyttöliittymä on valmistumassa. Vuonna 2017 toteutettavien MAL-hankkeiden toteutus on käynnistymässä. MAL3-seurannan raportti on viimeistelyvaiheessa. Raitiotien seudullisen suunnittelun hankinta on valmisteltavana, tarjouspyyntöaineisto käsiteltävänä tässä kokouksessa. Riihimäki-Tampere tarveselvitys on käynnissä. Tesoman asemanympäristön asemakaava hyväksyttävänä YLAssa Valmistaudutaan 6.5. alkavaan pyöräilyviikkoon: valmisteltavana seudullinen käpy-katsaus, seudun pyöräilykartta ja tapahtumia kunnissa sekä käynnissä seudun pyöräilymyönteisimmän työpaikan kilpailu. Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 3/11

4 99 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA MUUT AJANKOHTAISET ASIAT (9:25) Tiedoksi annettavat asiat merkittävistä maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeista. Osapuolilta toivotaan lyhyttä valmisteltua puheenvuoroa käynnissä olevista hankkeista ja muista ajankohtaisista asioista. Lempäälä: MAL-hankkeiden tiesuunnitelmat ovat lausunnoilla. Toiveena että Hakkarin hanke toteutettaisiin kesällä koulujen loma-aikaan. Runkoreittien 50 ja 55 muutosten suunnittelu aktiivisessa vaiheessa. Pysäkkien toteuttaminen menee syksyyn. Sääksjärven meluvallit olivat kunnallisvaaleissa hyvin esillä eli voi tulla agendalle. Nokia: Rakentamisasioita viedään eteenpäin. Viholan alikulun yleisötilaisuus on pidetty. Emäkosken sillan suunnittelu käynnistymässä. Tarjouskilpailu juuri päättynyt. Keskustan ja asemanseudun alueella liikenneasioita. Tavoitellaan sopimusta aluevarauksista yksityisen mailta. Linja-autoreitit ja pysäkkijärjestelyt puhuttavat. Keskusteluja myös Prisman liikenteestä. Orivesi: Kiertoliittymien suunnittelu on käynnissä Pirkkala: Kesän hankkeita valmistellaan. Henkilökuljetusten kehittämishanke on käynnissä. Siinä kilpailutetaan palvelubussi, joka toimii kutsusta yhdistäen muiden liikkujien matkat SHL- ja VPL-kuljetuksiin. Tampere: Raitiotien häiriönhallinta työllistää. Tiedottamisessa on onnistuttava. Vältettäviä kohteita löytyy ajantasaista tietoa häiriöistä esittelevältä sivustolta tampereenliikenne.fi. Reitittäviin sovelluksiin tulisi saada ajantasaiset tiedot työmaista, mutta ongelmana etteivät työmaat ilmoita häiriöistään. Raitiotien suunnittelu jatkuu. Yleissuunnitelman tarkistusta tehdään välillä Pyynikintori-Santalahti. Hatanpään valtatiellä käynnissä yleissuunnitelma, jossa mietitään myös ratikan pysäkkejä. Hiedanrannan yleissuunnittelu käynnistymässä. Liikenteellisinä tavoitteina mainittu älyliikenne ja kestävä liikkuminen, mutta pitäisi täsmentyä käytännöksi työn aikana. Talousarvion laatiminen käynnissä. Rahaa on vähemmän kuin hankkeita. Tekijöitäkin on vähemmän kuin tehtävää, joten haetaan kahta liikenneinsinööriä, rakennuttajainsinöörejä ja vihersuunnitteluinsinööriä. 4/11

5 Ylöjärvi: Kolmenkulman kevyen liikenteen väylän rakentamisen valmistelu käynnissä. Tampereen seudun joukkoliikenne Isojen muutosten jälkeen tehdään vielä hienosäätöjä, mutta muuten arki sujuu varsin hyvin. Raitiotien työmaa työllistää. Suunnitelmat elävät ja joudutaan varautumaan useampiin vaihtoehtoihin bussilinjojen ja aikataulujen suunnittelussa. Lippu- ja maksujärjestelmän uusiminen on alkuvaiheessa. Seututoimisto työryhmien ja kuntajohtajien palautekeskustelu työryhmärakenteesta keskustelu KJK:ssa ja rakenteen hyväksyminen seutusuunnittelupäällikkönä aloittaa Kaisu Kuusela Pirkanmaan liitto Maakuntakaava hyväksyttiin valtuustossa Valitusaika on käynnissä. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys työryhmissä teemakohtaisesti käynnissä kevään ja kesän aikana. ELY-keskus: Vuoden 2017 hankkeiden suunnitelmien hiominen käynnissä ja ensi kauden hankkeita etsitään. Liikennevirasto Riihimäki-Tampere -tarveselvitys etenee. 1. tapaaminen on pidetty ja toinen on kesäkuussa. Kesäkuussa on jo alustavia tuloksia käytettävissä. Keskeisen liikenneverkon ja maantieverkko kaupungeissa -selvitykset valmistumassa. Citylogistiikasta on valmistunut selvitys Liikenne- ja viestintäministeriö (Seimelä kertoi Sirkjärven sähköpostin perusteella) Liikenne- ja viestintävaliokunta antoi mietintönsä hallituksen esityksestä liikennekaareksi (LiVM 3/2017 vp). Liikennekaari II:n valmistelu jatkuu kovaa vauhtia. Liikenne- ja viestintäjärjestelmän visio vuosille 2030 ja 2050 julkistetaan ja tilaisuutta voi seurata myös verkon kautta. Hallituksen puolivälitarkastelu ja budjettiriihi huhtikuun lopussa sisältävät myös liikenne- ja viestintäsektorin asioita. MAL-verkosto 5/11

6 100 RAITIOTIEN TULEVAISUUDEN SUUNNAT, TARJOUSPYYNTÖAINEISTON HYVÄKSYMINEN (9:50) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Raitiotien tulevavaisuuden suunnat -suunnitelman sisältöluonnosta on käsitelty liikennejärjestelmätyöryhmässä 26.1., MASTO-työryhmässä 2.2. ja kuntajohtajakokouksessa sekä seutuhallituksessa Seutuhallitus linjasi, että raitiotien jatkolinjoista kunnissa käytävän poliittisen keskustelun tueksi tarvitaan lisätietoa, joten selvitys on tarpeellinen. Työ hankitaan ns. ranskalaisena urakkana, jossa työn kokonaiskustannus maksetaan seutuyksikön hankerahasta. Tarjouspyyntöaineisto on asialistan liitteenä. Seutuhallitus päättää kilpailun käynnistämisestä Aikaisemmissa keskusteluissa on ollut esillä joidenkin osuuksien tarkemman suunnittelun kilpailuttaminen optiona perustyön rinnalla. Aluevaraussuunnitelmien liittäminen optiona tähän hankintaan on kuitenkin koettu ongelmallisena mm. lisätyön päätyötä suuremman kustannuksen sekä tarjousten vertailun vuoksi. Kunnilla on voimassaolevia puitesopimuksia, joiden kautta tarkemman suunnittelun hankinta onnistuu nopeasti työn aikana. Katja Seimelä selostaa asiaa kokouksessa. Kokousseloste. Todettiin, että työn tarkkuustasoa on vielä tarve korostaa. Työtä tehdään alustavalla tasolla ja tarkempaa suunnittelua jatketaan erikseen tilattavissa aluevaraussuunnitelmissa. Maastokäytävän valintaa tärkeämpää on maankäytön kehittäminen raitiotiereitin varrella. Vaikka työssä ei ole mahdollista tehdä lisäselvityksiä luontoarvoista tms. tulee kuitenkin hyödyntää olevia tietoja mahdollisista rakentamisen rajoitteista. Tarjouskilpailun alkaessa päätettiin järjestää infotilaisuus tarjoajille, jotta työn luonne ja tarkkuustaso voidaan kuvailla tarjouspyyntötekstiä täydentäväksi. Liite. Tarjouspyyntöaineisto, luonnos Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää omalta osaltaan hyväksyä tarjouspyyntöaineiston. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 6/11

7 101 SÄHKÖLATAUSPISTEVERKOSTON SEUDULLINEN SUUNNITTELU (10:10) Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Liikennejärjestelmäyhteistyön toiminnallisiin tavoitteisiin vuodelle 2017 sisältyy sähkölatauspisteverkoston seudullisen suunnittelun edistäminen. MAL3-sopimuksessa asiaan on sitouduttu seuraavasti: 23. Sopijaosapuolet edistävät uusien käyttövoimien käyttöönottoa liikenteessä. LVM julkaisi helmikuussa Suomen kansallisen ohjelman liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkoksi. Suomen kansallisena tavoitteena on, että tieliikenne vuonna 2050 olisi lähes nollapäästöistä. Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien autojen osalta Suomen tavoitteena on, että kaikki Suomessa myytävät uudet autot olisivat vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöön soveltuvia jo vuonna Suomen kansallisena tavoitteena on, että Suomeen rakennettaisiin vuosiin 2020/2030 mennessä jakeluinfradirektiivin suosituksia vastaava jakeluverkko sekä liikennesähkölle, -kaasulle että -vedylle. Myös erillistä jakelua vaativien biopolttoaineiden jakeluinfra laajenisi. Jakeluinfradirektiivin suosituksena on, että sähköautojen julkisia latauspisteitä tulisi olla 1 kappale kymmentä sähköautoa kohti. Suomessa latauspisteverkoston mitoituksen pohjaksi asetetaan noin sähköauton määrä vuonna 2020 ja vähintään sähköauton määrä vuonna Julkisia latauspisteitä tulisi näin ollen olla vähintään 2000 kappaletta vuonna 2020 ja kappaletta vuonna Latauspisteitä on Suomessa tällä hetkellä yli 600 kappaletta ja näistä julkisia latausasemia on noin 215. Latauspisteverkoston tavoitteena on kattaa kaikki kunnat ja kaupungit, liikenteen solmukohdat, TEN-T -ydin- ja kattavan verkon satamat, rautatieasemat ja lentokentät sekä tieverkko aina kantateihin saakka. Tampereen kaupunkiseudulla tulisi vuonna 2020 olla 131 latauspistettä, joista 88 Tampereella ja muissa kunnissa väkiluvun perusteella Vesilahden yhden ja Kangasalan ja Nokian 10 latauspisteen välillä. Eri polttoaineiden jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatimat julkiset latauspisteet Suomessa rakennetaan markkinaehtoisesti. Rakentamisessa voidaan hyödyntää erilaisia, olemassa olevia EU- ja/tai kansallisia tukia. Rakentajina toimivat pääosin erilaiset energiayhtiöt ja muut kaupalliset toimijat (esim. kauppakeskukset, pysäköintioperaattorit jne.). Ensimmäisenä rakennetaan kannattavimmat alueet eli suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut. Vaikka rakentamisen lähtökohtana on markkinaehtoisuus, tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin runsaasti uusia toimia. Kuntien ei odoteta itse rakentavan tai rahoittavan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran rakentamista, vaan niiden tehtävänä on osallistua tarpeellisilta osin tämän infran suunnitteluun sekä huolehtia infran linkittymisestä muuhun liikenneverkkoon paikallistasolla. Kuntien tulee huolehtia myös siitä, 7/11

8 että alueiden käytön suunnittelussa ja kaavoituksessa varataan jakeluinfralle tarvittavat alueet. Työ- ja elinkeinoministeriö on päätöksellään myöntänyt tukea sähköautojen julkisen latausinfrastruktuurin kehittämiseen osana hallituksen biotalous ja puhtaat ratkaisut kärkihanketta. Ministeriö tukee investointeja sähköautojen julkisiin latauspisteisiin vuosina yhteensä 4,8 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on sysätä liikkeelle noin 15 M investoinnit julkiseen lataukseen ja kolminkertaistaa nykyinen julkinen latausverkosto kahden vuoden kuluessa. Hanketuki myönnetään investointien toteuttamisjärjestyksessä yrityksille. Tampereelle on laadittu vuonna 2015 suunnitelma latauspisteverkostosta. Kehyskuntien on mahdollista laajentaa suunnitelmaa koko Tampereen kaupunkiseudun kattavaksi seutuyhteistyönä. Ramboll Finland Oy on jättänyt tarjoutumisen seudullisen suunnitelman toteuttamisesta (liite). Työn kustannusarvio on Työtä ei ole mahdollista tilata kuntayhtymän hankerahoituksella, joten kunnat voivat rahoittaa selvityksen asukasluvun suhteessa. Seudullinen suunnittelu olisi ajankohtaista juuri nyt, jotta suunnitelman mukaisesti toteutettavien latauspisteiden toteutukseen ehdittäisiin hakea TEM:n hanketukea. Liitteet. Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko Suomen kansallinen ohjelma Tarjoutuminen Tampereen kaupunkiseudun sähkölatausverkoston suunnittelusta Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää käynnistää Tampereen kaupunkiseudun jakeluverkoston suunnittelun ja että kehyskunnat maksavat suunnittelukustannukset asukasluvun suhteessa seuraavasti Kangasala 1 471, Lempäälä 1 083, Nokia 1 594, Orivesi 452, Pirkkala 909, Vesilahti 216 ja Ylöjärvi Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/11

9 102 JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITTELY (10:30) Joukkoliikennepäällikkö Periviita Joukkoliikennelaki velvoittaa tällä hetkellä toimivaltaiset viranomaiset määrittelemään toimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely kuvaa alueen viranomaisen tahtotilaa siitä, millainen joukkoliikennepalvelun taso kullekin alueelle on perusteltua ja millaiseksi toimivaltainen viranomainen pyrkii kehittämään alueen joukkoliikennepalvelua. Tampereen seudun joukkoliikenteen voimassaoleva palvelutasomäärittely on laadittu vuonna 2011 ja sen voimassaolo määriteltiin tuolloin vuoden 2016 loppuun ulottuvaksi. Jolila jatkoi voimassaolon vuoden 2017 loppuun asti. Uuden palvelutasomäärittelyn laatiminen on käynnistynyt Työ on jakaantunut neljään vaiheeseen, josta ensimmäinen oli palvelutasoluokkien ja kriteerien päivittäminen. Jolila hyväksyi kokouksessaan palvelutasoluokat ja -kriteerit jatkosuunnittelun pohjaksi ja asiaa esiteltiin liikennejärjestelmätyöryhmälle Toisena vaiheena loppuvuonna 2016 toteutettiin nykytilan tilastolliset paikkatietoanalyysit. Työvaiheessa käytiin läpi alueen asukas- ja työpaikkamäärät sekä matkustajamäärät pysäkeittäin sekä joukkoliikenteen taloudellisen tuen tarve alueittain. Määrittelytyön kolmannessa vaiheessa on laadittu luonnos palvelutasoksi vuosille Luonnos käsitellään jolilassa ja tavoitteena on hyväksyä luonnos lähetettäväksi kuntiin ja sidosryhmille lausuttavaksi. Kunnissa järjestetään myös kuntalaiskuuleminen touko-kesäkuussa Lausuntojen ja kuntalaisten palautteen pohjalta luonnos viimeistellään valmiiksi uuden lautakunnan päätettäväksi syksyllä Periviita selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä palvelutasomäärittelyn tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/11

10 103 LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU MAAKUNTAUUDISTUKSESSA (11:00) Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä Hallitus esittää eduskunnalle uusien maakuntien perustamista alkaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille alkaen. Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle 2. maaliskuuta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki. Lisäksi esityksessä on maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen edellyttämät muutokset muuhun lainsäädäntöön. Maakuntalakiesityksen mukaan maakunnassa hoidettavia tehtäväaloja ovat liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö ja toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun sekä yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevia valtionavustustehtävät. Lisäksi maakunta voi hoitaa liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä. Ruut Rissanen kertoo kokouksessa liikennejärjestelmäsuunnitteluun vaikuttavasta maakuntalakiehdotuksen sisällöstä. Rissanen ja Mika Periviita kertovat myös maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmien työskentelystä mm. henkilökuljetusten järjestämistapavaihtoehdoista. Liite. Uusinta tietoa maakuntalaista, esitysmateriaali Ruut Rissanen Päätösehdotus. Liikennejärjestelmätyöryhmä Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä: Liikennejärjestelmätyöryhmä päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/11

11 104 SEURAAVAT KOKOUKSET Liikennejärjestelmätyöryhmän kokoukset ovat vuonna 2017 seuraavasti: ti klo 13:15 (KJK 22.6., SH 28.6.) to klo 9:15 (KJK 8.9., SH 27.9.) to koko päivä (KJK 6.10., SH ) to klo 9:15 (KJK , SH 29.11) to klo 9:15 Raitiotien seudullisen laajenemisen suunnittelun konsultin valinta Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, edistymisen tilannekatsaus Seudullinen tietohallinto Liikenteen digitalisaatio, liikkumispalvelut Tampereella Tavoitteet 2018, lähetekeskustelu MAL3-hankkeiden tilannekatsaus ja talousarviovaraukset 2018 Asemakeskuksen suunnittelu Livin innovaatioseisake? Riihimäki-Tampere -kapasiteettitarkastelu, tilannekatsaus Riihimäki-Tampere-Nokia pääradan operointiselvitys? kehittämispäivä tavoitteet 2018, hyväksyminen Raitiotien seudullisen laajenemisen suunnittelun tilannekatsaus Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet suunnittelussa (UZ3) Seudun ilmastotavoitteiden määrittely TALLI-mallin käyttöönotto MAL-hankkeiden tilannekatsaus Citylogistiikkaselvityksen esittely 105 MUUT ASIAT Kati-Jasmin Kosonen esitteli MAL-verkoston perustamaa asemanseutujen kehittymistä tukevaa nettisivua asemanseutu.fi. Sivustolle on tarkoitus lisätä kehittyvien asemien peruskuvaukset kuten kaavatilanne ja kehittämistavoitteita sekä linkkejä keskustan kehittämissivuille jne. Näiden sivujen kautta myös mahdolliset palvelutarjoajat voivat hakea lisätietoja palveluiden käynnistämisen taustaksi. Sivusto julkaistaan 7.6. asemanseutuseminaarissa. 106 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN (11:30) Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:30. 11/11