ASIA: FINNET-LIITTO RY:N LAUSUNTO KOSKIEN TEKIJÄNOIKEUSPOLITIIKKA 2012 NIMISTÄ KESKUSTELUMUISTIOTA

Transkriptio

1 ASIA: FINNET-LIITTO RY:N LAUSUNTO KOSKIEN TEKIJÄNOIKEUSPOLITIIKKA 2012 NIMISTÄ KESKUSTELUMUISTIOTA Finnet-liitto ry (jäljempänä Finnet ) kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausunnon antamiseen koskien päivättyä Tekijänoikeuspolitiikka nimistä keskustelumuistiota. Selvyyden vuoksi Finnet korostaa sitä, että tämä lausunto annetaan sekä Finnetin että sen seuraavien jäsenyritysten puolesta: Anvia Oyj, Blue Lake Communications Oy, Dicame Oy, Eurajoen Puhelin Osuuskunta, FNE Finland Oy, Härkätien Puhelin Oy, Ikaalisten-Parkanon Puhelin Osakeyhtiö, JAPO, Kaisanet Oy, Karjaan Puhelin Oy, Keikyän Puhelin Osuuskunta, Kemiön Puhelin Oy, Kymen Puhelin Oy, Laitilan Puhelin Osuuskunta, LPOnet Oy Ab, Länsilinkki Oy, Mariehamns Telefon Ab, Mikkelin Puhelin Oyj, Paraisten Puhelin Oy, Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy, Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, PPO-Yhtiöt Oy, SSP Yhtiöt Oy, Tampereen Puhelin Oy, Telekarelia Oy, Vakka-Suomen Puhelin Oy ja Ålands Telefonandelslag Finnet jakaa lausuntonsa siten, että sen alussa on yhteenveto, jonka jälkeen seuraa Finnetin yksityiskohtainen lausunto. 1. FINNETIN LAUSUNNON YHTEENVETO Finnetin mielestä seuraaviin asiakohtiin on syytä panostaa ja tehdä niitä koskevia konkreettisia lainsäädäntötoimia: 1. Hyvitysmaksuvelvollisuuden uudistaminen 2. Verkkotallennuspalvelut yksityisenä käyttönä 3. Kuluttajan oikeudet 4. Sopimuslisenssimenettelyjen nopeuttaminen ja ehtojen kohtuullisuus Yleisesti ottaen Finnetin mielestä tekijänoikeuspolitiikan keskeinen tehtävä jatkossa on 1) tehokkaiden ja digitaaliseen maailmaan soveltuvien jakelumenetelmien käyttöönottamisen edistäminen, 2) jo hankittujen oikeuksien monipuolisemman hyväksikäytön mahdollistaminen siten, että niiden käyttämisen soveltamisalaa voitaisiin tulkita laajentavasti aikaisemman supistavan tulkinnan sijasta tilanteessa, jossa teknologisten ratkaisujen myötä niitä voitaisiin soveltaa uudella tavalla sekä 3) sen varmistaminen, että oikeudenhaltijoiden pyytämät lisenssikorvaukset teostensa saattamisesta yleisön saataville säilyisivät kohtuullisella tasolla. Tehokkaan sisällönjakelun kehittämisessä ja toteuttamisessa on teleoperaattorilla keskeinen rooli ja tekijänoikeuspolitiikan avulla operaattorille tulisi turvata mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset ko. toiminnan toteuttamiseen. Finnetin mielestä seuraavia asiakokonaisuuksia koskevaa työtä ei sen sijaan ole syytä jatkaa tai aloittaa: 1. Tekijänoikeustoimikunnassa pohdittu ISP:n suodattamisvelvollisuus 2. Siirtovelvoitetta koskeva tekijänoikeuskorvausvelvollisuus Finnet huomauttaa lisäksi, että tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan enemmistö koostuu tekijänoikeuksien oikeudenhaltijoiden edustajista eikä neuvottelukunnassa ole tänä päivänä riittävää operaattoriedustusta, FINNET-LIITTO RY, Sinebrychoffinkatu 11, PL 949, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) , Y-tunnus , kotipaikka Helsinki,

2 2 (6) vaikka yhä useampi tämän päivän tekijänoikeuden kiistakysymyksistä liittyy nimenomaan operaattoreiden toimintaan. Esimerkiksi Finnet ei ole tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan jäsen. Finnet ilmoittaa halukkuutensa osallistua neuvottelukunnan ja/tai vastaavan ryhmän (kuten tekijänoikeustoimikunnan) työhön heti, kun se on mahdollista. 2. FINNETIN YKSITYISKOHTAINEN LAUSUNTO Finnet haluaa lausua otsikkoasiaa koskien alla olevat yksityiskohtaiset kommenttinsa. 2.1 Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan kokoonpano Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnassa, joka Finnetin käsityksen mukaan on vuotta 2012 koskien korvannut tekijänoikeustoimikunnan, eri intressitahojen edustajat pyrkivät kehittämään lainsäädäntöä omien intressiryhmiensä näköpiiristä lähtien. Tämän vuoksi on keskeistä, että ko. instanssissa olisi yhtä monta niin tekijänoikeuksien oikeudenhaltijoiden edustajaa kuin myös tekijänoikeuksien käyttäjien edustajaa. Finnetin käsityksen mukaan tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan enemmistö koostuu tänä päivänä tekijänoikeuksien oikeudenhaltijoiden edustajista. Keskeistä on myös se, että neuvottelukunnassa on riittävä operaattoriedustus, koska yhä useampi tämän päivän tekijänoikeuden keskeisistä kysymyksistä liittyy nimenomaan operaattoreiden toimintaan. Finnet-liitto ry, joka on alueellisten ICT-yhtiöiden keskusjärjestö ja yhteistyöelin ja johon kuuluu 28 jäsenyhtiötä tytär- ja osakkuusyhtiöineen, jotka työllistävät kaikkiaan yli henkilöä, ei ole jäsenenä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnassa, mutta ilmoittaa halukkuutensa osallistua ko. ryhmän tai vastaavan ryhmän (kuten tekijänoikeustoimikunnan) työhön heti, kun se on mahdollista. 2.2 Hyvitysmaksuvelvollisuuden uudistaminen Finnetin mielestä voimassaoleva hyvitysmaksuvelvollisuus on tullut tiensä päähän raskaana ja kohtuuttomana menettelynä ja ko. velvollisuus pitäisi poistaa kokonaisuudessaan. Kohtuuttomuus johtuu ennen kaikkea siitä, että hyvitysmaksua peritään tänä päivänä erittäin laajasta kirjosta erilaisia ääni- ja kuvanauhoja sekä laitteita siten, että sitä kerätään järjestelmällisesti lähes kaikista nauhoista ja tallenteista, joille vain voidaan tallentaa toisin sanoen täysin riippumatta siitä, vaikka teoskappaleen valmistaminen tapahtuisi Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:11 Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän kehittämistarpeet nimisen selvityksen mukaisen yksityisen käytön ulkopuolella jäävän kappaleenvalmistustoimen perusteella. Markus Leikolan ehdottama hyvitysmaksun ratkaisumalli ei tuonut asiaan helpotusta, vaan olisi omiaan tekemästä menettelystä vielä raskassoutuisemman ja kohtuuttoman, kuin mitä tämänhetkinen menetelmä on. Mikäli hyvitysmaksuvelvollisuudesta luopumista ei nähtäisi mahdolliseksi, Finnet viittaa antamaansa lausuntoon koskien Markus Leikolan ehdotusta yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun ratkaisumalliksi (Dnro 28/040/2012) ja siinä esittämiinsä hyvitysmaksun uudistamista koskeviin kommentteihin. Ko. lausunnon mukaan Finnet: katsoo, että hyvitysmaksun soveltamisalan laajentaminen voitaisiin toteuttaa maksamalla ko. maksu esimerkiksi valtion budjetista tai osana jo määriteltyä ns. Yle-veroa, ehdottaa, että lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että yksityistä käyttöä koskeva laintila palautettaisiin vuoden 2005 mukaiseksi, jolloin kuluttajalla olisi jälleen oikeus teoskappaleen

3 3 (6) valmistamiseen teoksen lähteestä riippumatta, edellyttäen, että hän maksaa ko. teoskappaleen tekemisestä hyvitysmaksukorvauksen, pitää tärkeänä sitä, että hyvitysmaksuasioita pohdittaessa nimenomaisesti vahvistettaisiin lainsäädännössä, että hyvitysmaksu koskee tilannetta, jossa kuluttaja verkkotallenninta käyttäen tekee itselleen kopion televisiolähetyksestä ja pitää keskeisenä sitä, että hyvitysmaksujen hallinnointi uudistetaan siten, että asiasta kiinnostuneet tahot, ennen kaikkea kuluttajat, saavat itselleen tarkan tiedon siitä, miten, keille oikeudenhaltijoille ja minkä suuruisissa erissä kuluttajien maksamat hyvitysmaksut on tilitetty. 2.3 Verkkotallennuspalvelut yksityisenä käyttönä Finnetin mielestä on selvää, että verkko-pvr:ssä on kysymys nimenomaan yksityisestä käytöstä, jossa asiakas itse valmistaa palveluntarjoajan tämän käyttöön antamalla laitteella televisiolähetyksestä kopion ja tämä periaate on syytä vahvistaa lain tasolla. Tänä päivänä oikeudenhaltijatahot pyrkivät tekemään tilanteesta epäselvän ja on syytä mainita, että Tekijänoikeuksien tiedotus- ja valvontakeskus (jäljempänä TTVK ) lähestyi lukuisia Finnetin jäsenyhtiöitä päivätyllä kirjeellään, jossa se usean televisio- ja tekijänoikeusjärjestön edustajana vaati Finnetin jäsenyhtiöitä lopettamaan väitteensä mukaisen laittoman verkkotallennuspalvelun tarjoamisen siitä huolimatta, että 1) verkkotallentimen käytössä on kyse vastaavasta tilanteesta, kuin missä käyttäjä kopioi itselleen sivun kirjastossa sijaitsevalla kopiokoneella ja 2) verkkotallentimen tarjoaminen asiakkaalle siten, että asiakas voi tehdä itselleen kopioita, on vahvistettu ulkomaisessa oikeudenkäytössä, kuten esimerkiksi ns. Cablevision- ja Shift TV -jutuissa. Finnet viittaa tätä asiaa koskien muilta osin antamansa lausuntoon koskien tekijänoikeustoimikunnan mietintöä OKM 2012:2 (Dnro OKM/50/040/2011) ja sen kohtaan Kuluttajan oikeudet Finnetin mielestä on tärkeätä, että piratismia vastustetaan oikealla tavalla ja siihen ei kuulu millään tavalla tekijänoikeuden haltijan ja/tai tämän edustajan toimesta tapahtuva yksittäisten loppukäyttäjien ei-kaupallisen toimintaan keskittyvä vakoilu ja ko. käyttäjien jahtaaminen TTVK:n toimesta, vaan huomio pitää kiinnittää yksinomaan lainvastaista kaupallista toimintaa harjoittavien yksilöiden toiminnan saamiseen loppumaan. Loppukäyttäjien jahtaamisessa erilaisten pelottein ei ole nykyaikaisen yhteiskunnan mukaista toimintaa, vaan pikemminkin osoitus vanhoihin toimintamalleihin takertuvasta, epätoivoisesta ja vanhoillisesta asenteesta. Finnetin mielestä paras keino kaupallista piratismia vastaan on helpottaa kaupallisten, kohtuullisesti hinnoiteltujen vaihtoehtojen aikaisempaa tehokkaampi saaminen loppukäyttäjien ulottuville. Finnetin mielestä tekijänoikeuspolitiikan keskeisenä tehtävänä jatkossa on 1) tehokkaiden ja digitaaliseen maailmaan soveltuvien jakelumenetelmien käyttöönottamisen edistäminen, 2) jo hankittujen oikeuksien monipuolisemman hyväksikäytön mahdollistaminen siten, että niiden käyttämisen soveltamisalaa voitaisiin tulkita laajentavasti aikaisemman supistavan tulkinnan sijasta tilanteessa, jossa teknologisten ratkaisujen myötä niitä voitaisiin soveltaa uudella tavalla sekä 3) sen varmistaminen, että oikeudenhaltijoiden pyytämät lisenssikorvaukset teostensa saattamisesta yleisön saataville säilyisivät kohtuullisella tasolla. Tehokkaan sisällönjakelun kehittämisessä ja toteuttamisessa on teleoperaattorilla keskeinen rooli ja tekijänoikeuspolitiikan avulla operaattorille tulisi turvata mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset ko. toiminnan toteuttamiseen. Vastaavasti tekijänoikeuden haltijan ja tämän edustajan tulee pohtia uudenlaisten toimintamallien käyttöönottoa siten, että ne saisivat hyödyn siitä, millä tavalla loppukäyttäjät käyttävät teoksia hyväkseen yksityisessä käytössään. Hyvä esimerkki tästä voisi olla se, että tekijänoikeusjärjestöt käyttäisivät niillä jo

4 4 (6) olevia oikeuksia ja pyrkisivät saamaan itselleen sopimuslisenssin myöntämisoikeuden siten, että ne voisivat lisensoida suoraan loppukäyttäjille oikeuden toteuttaa audiovisuaalisten teosten P2P-lataamista. Edellä tässä lausunnossa lausuttuun viitaten, piratismikeskustelusta on Finnetin mielestä syytä siirtyä keskustelemaan kuluttajan oikeuksista suhteessa kuluttajan velvollisuuteen maksaa hyvitysmaksua. Lisäksi lainsäädäntötyön tavoitteena pitäisi Finnetin mielestä pikemminkin olla tekijänoikeuslain 60 a 60 d :ien poistaminen sen sijaan, että ko. säännöksiä vastaavia ja niitä vielä pidemmälle menevien säädösten kehittämistä pohditaan. Finnet näkee em. työssä Kuluttajaviraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön työn ensiarvoisen tärkeäksi. 2.5 Sopimuslisenssimenettelyjen nopeuttaminen ja ehtojen kohtuullisuus Sopimuslisenssi on hyvä työkalu, jonka käyttöalan laajentamista ja uusien sopimuslisenssien myöntämisoikeuksien voidaan pohtia suhteessa sellaisiin tilanteisiin, joihin ei muuten löydy kattavaa lisensointimenettelyä. Ennen sopimuslisenssimenettelyn käyttöalan laajentamista on välttämätöntä, että sopimuslisenssimenettelyjen nopeus ja lisenssin myöntämisessä sovellettavien ehtojen kohtuullisuus varmistetaan vähintään vastaavalla tavalla kuin direktiiviehdotuksessa tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien kollektiivista hallinnoinnista ja musiikkiteosten rajat ylittävän verkkokäytön lisensioinnista yhteismarkkinoilla ehdotetaan vapaaehtoisuuden pohjalta tehtäviä lisensointimenettelyjä kehitettäväksi. Finnet toistaa seuraavissa kahdessa kappaleessa, mitä Finnet lausui koskien asiaa OKM : Finnetin kokemus sopimuslisenssineuvotteluista on, että sopimuslisenssin myöntäjänä toimivalla tekijänoikeusjärjestöllä ei ole sellaista kannustetta sopimusten tekemiseen, mikä vastaisi yrityksellä olevaa tarvetta lisenssin saamiseen, jolloin sopimusneuvottelut voivat pahimmillaan venyä kohtuuttoman pitkäksi, mikäli yritys ei halua kiiretilanteestaan huolimatta hyväksyä sille saneltua sopimusehdotusta. Tänä päivänä on myös kestämätöntä, että sopimuslisenssejä myöntävän tahon käyttämien ehtojen kohtuullisuudesta pitää käydä oikeutta yleensä kilpailuoikeudellisin perustein, joka tarkoittaa asian ratkaisun saamisen kestävän useamman vuoden. On myös huomattava, että nykyisessä muodossaan edelleenlähettämistä koskeva sopimuslisenssimenettely antaa signaalin haltijalle oikeuden kieltää signaalinsa käyttämisen, mikä käytännössä voi vesittää sopimuslisenssimenettelyn onnistumisen. On keskeistä, että sopimuslisenssimenettelyjen toimivuuden varmistamiseksi signaalinhaltijan oikeutta ei sovelleta, kun kysymys on sopimuslisenssin kautta luovutettavasta oikeudesta ja signaalinhaltijaan suhtaudutaan samalla tavalla kuin tekijään, jota tekijänoikeusjärjestö ei edusta. Sopimuslisenssimenettelyjen onnistuminen vaatisi aktiivista sopimusmenettelyjen sujuvuuden ja ehtojen kohtuullisuuden valvontaa sekä nopeaa ristiriitatilanteiden ratkaisemisen mahdollisuutta. Finnetin mielestä näitä asioita koskien opetus- ja kulttuuriministeriö voisi aloittaa kansallisen lainsäädäntötyön. 2.6 Tekijänoikeustoimikunnassa pohdittu ISP:n suodattamisvelvollisuus Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain 13 :n mukaan: Kun tietoyhteiskunnan palvelu muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa tai verkkoyhteyden tarjoamisesta, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa siirrettyjen tietojen sisällöstä tai välittämisestä, jos hän:

5 5 (6) 1) ei ole siirron alkuunpanija; 2) ei valitse siirron vastaanottajaa; eikä 3) valitse eikä muuta siirrettäviä tietoja. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun siirtoon tai yhteyden tarjoamiseen liittyvät toiminnot käsittävät siirrettyjen tietojen automaattisen, tilapäisen ja lyhytaikaisen tallentamisen siltä osin kuin tallentamisessa on kysymys yksinomaan siirron suorittamisesta eikä tallentamisen kesto ylitä siirtoon tarvittavaa kohtuullista aikaa. Ko. sääntely perustuu sähkökauppadirektiiviin ja 2000/31/EY ja tämän ns. mere conduit periaatteen soveltuvuus ja pakottavuus on vahvistettu Euroopan Unionin Tuomioistuimen tuomiossa koskien asiaa C-70/10 (Sabam vs. Scarlet Extended SA). Tämän päätöksen mukaan internetyhteyden tarjoajaa ei myöskään voida määrätä ottamaan käyttöön päätöksessä kuvattua suodatusjärjestelmää. Finnet katsoo, että suodattamisasiaa koskien tekijänoikeustoimikunnassa aloitettua työtä tekijänoikeuslain 56 g :n muuttamiseksi ei tule jatkaa. Finnet viittaa tätä asiaa koskien muilta osin antamansa lausuntoon koskien tekijänoikeustoimikunnan mietintöä OKM 2012:2 (Dnro OKM/50/040/2011) ja sen kohtaan Siirtovelvoitetta koskeva tekijänoikeuskorvausvelvollisuus HE 112/2002:ssä todetaan viestintämarkkinalain 134 :n mukaista siirtovelvollisuutta koskien muun muassa, että sillä toteutetaan yleisen edun mukaisia tavoitteita, joilla saatetaan laajasti yleisön saataville mahdollisimman monipuolinen televisio- ja radio-ohjelmisto, jossa julkisen palvelun ohjelmistot ja kaupallinen tarjonta täydentävät toisiaan. Em. hallituksen esityksen mukaan siirtovelvoite liittyy kiinteästi perustuslain 12 :ssä säädetyn sananvapauden turvaamiseen, koska sananvapauteen kuuluu myös oikeus viestien vastaanottamiseen. Siirtovelvoitteella turvataan em. hallituksen esityksen mukaan lisäksi se, että ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut ovat katsojan saatavilla koko maassa silloinkin, kun tämä vastaanottaa televisioohjelmansa kaapelitelevisioverkon välityksellä - etenkin suurimmissa taajamissa on sellaisia alueita, joilla televisio-ohjelmistot voidaan käytännössä vastaanottaa vain kaapeliteitse, minkä vuoksi huomattava osa väestöstä kuuluu vastaanoton piiriin. Em. hallituksen esityksen mukaan kaikkiaan noin 40 prosentilla kotitalouksista on kaapelitelevisioliittymä: käytännössä kaapelitelevisioverkko on näissä talouksissa televisiosignaalin jakelun välttämätön osa. Viestintämarkkinalain 134 :n mukaan ohjelmistot niihin liittyvine palveluineen on tarjottava käyttäjälle maksutta. HE 28/2004:ttä käsiteltäessä ja lopulta eduskunnassa siihen päädyttäessä, että siirtovelvollisuuden täyttämisestä ei tule maksaa tekijänoikeuskorvauksia, perustusvaliokunta totesi lausunnossaan PeVL 7/2005 vp seuraavasti: Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on viestintämarkkinalain 134 :n 1 momentin perusteella velvollinen 3 momentissa tarkoitettuja tilanteita lukuun ottamatta siirtämään verkossa korvauksetta Yleisradio Oy:n vapaasti vastaanotettavissa olevat julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistot sekä niihin liittyvät vapaasti vastaanotettavissa olevat oheis- ja lisäpalvelut. Sama koskee valtakunnallisen ohjelmistoluvan nojalla verkon sijaintikunnassa tarjottuja televisio- ja radio-ohjelmistoja sekä niihin sisältyviä ohjelmaa varten toimitettuja aineistoja, ohjelmistoihin liittyviä mainoksia ja muita vastaavia palveluja. Ohjelmistot ja palvelut on tarjottava käyttäjälle muuttamattomina ja samanaikaisina alkuperäisen lähetyksen kanssa. Vapaasti vastaanotettavissa olevat ohjelmistot ja palvelut on tarjottava käyttäjille maksutta. Viestintämarkkinalakiehdotuksen arvioinnin yhteydessä perustuslakivaliokunta katsoi siirtovelvollisuudesta säätämiselle olevan valtiosääntöoikeudelliselta kannalta hyväksyttävät, sananvapauteen liittyvät perusteet. Valiokunta piti ohjelmistojen jakamista kaapeliverkkojen välityksellä televisiotoiminnan valtakunnallisen toteutumisen edellytyksenä tilanteessa, jossa

6 6 (6) televisiolähetykset voitiin noin 40 prosentissa kotitalouksista ottaa käytännössä vastaan vain kaapeliteitse (PeVL 61/2002 vp, s. 4/II). Tällaisessa kokonaisasetelmassa säännös teleyrityksen velvollisuudesta maksaa tekijälle korvausta lailla säädetyn velvoitteen täyttämisestä ei valiokunnan mielestä ole perustuslain 15 :n 1 momentissa turvatun omaisuudensuojan näkökulmasta oikeasuhtaista. Tekijän oikeus saada korvaus alkuperäisen ohjelman lähettäjäyrityksen lisäksi myös ohjelmaa jakavalta teleyritykseltä ylittää valiokunnan mielestä sen, mihin tekijällä tulee kohtuudella olla tällaisessa tilanteessa oikeus. Vaikka siirtovelvollisuutta koskeva viestintämarkkinalain säännös on vuosien saatossa hieman muuttunut, eivät edellä mainitut perustavaa laatua olevat periaatteet ole muuttuneet mihinkään: siirtovelvollisuudella turvataan edelleen mahdollisimman monipuolisen ohjelmiston saattaminen maksutta niille loppukäyttäjille, jotka vastaanottavat ohjelmistot verkko-operaattorin verkon kautta. Tämän siirtovelvollisuuden ja ohjelmistojen maksuttoman tarjonnan vastapainona ei edelleenkään voi olla se, että siirtovelvollisuuden täyttämisen lisäksi verkko-operaattorin tulisi maksaa velvoitteen täyttämisestä tekijänoikeuskorvauksia oikeudenhaltijoille. Finnetin mielestä on keskeistä, että sellaista lainsäädäntöhanketta ei aloiteta, jossa pohditaan siirtovelvoitteen täyttäjälle ylimääräistä rasitusta pakottamalla tämä maksamaan velvoitteen täyttämisestä oikeudenhaltijoille tekijänoikeuskorvauksia. Helsingissä, FINNET-LIITTO RY Jarmo Matilainen Toimitusjohtaja