-2, KV :00

Transkriptio

1 -2, KV :00 Kokoustiedot Aika klo Paikka Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Boström, Peter Lyyra, Anna-Maija Brännbacka-Brunell, Brita Mäenpää, Tua Englund, Conny Nyman, Kaj Forsman, Bo Piippolainen, Vuokko Haldin, Annica Pitkäjärvi, Eija Heinonen, Ilmari Rantala, Mervi Hellén, Ulla Rönnback, Ulrika Hellstrand, Kurt Saari, Kristina Helsing, Christina Salmu, Marita Henriksson, Anna-Maja Silvennoinen, Pentti Henriksson, Malin Sipinen, Helinä Holmgård, Kenneth Sjölund, Owe Isokoski, Sauli Sjölund, Richard Ittonen, Jarmo Snellman, Mikael Karjaluoto, Johan Storbjörk, Jacob Karlsson, Markus Suojoki, Marcus Koskela, Kari Suvanto, Vesa Kull, Bjarne Wester, Harald Lunabba, Maria Vikström, Mona Lundström-Björk, Kristina Vähäsöyrinki, Eija Luomala, Eero Östman, Michael Käsiteltävät asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 20, KV :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 21, KV :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa tiistaina 3. toukokuuta 2016 klo Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 22, KV :00 CFV: 279/2015 VALTUUTETTU ILMARI HEINONEN YM.: ALOITE TOIMINTAOHJEEN LAATIMI- SESTA ERILAISIIN SELVITYKSIIN REAGOIMISTA VARTEN Kv Aloite: Liite 21 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 131 Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää antaa kaupunginkanslialle tehtäväksi laatia toimintaohjeet siitä kuka vastaa ja millä aikataululla selvityksistä aiheutuvista toimenpiteistä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Aloite: Liite 57 A Toimintaohje hallintokunnille selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten: Liite 57 B Koordinaattori Christina Lind-Kangas: Kaupunginkanslia on laatinut ehdotuksen toimintaohjeeksi erilaisista selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginkanslian ehdotuksen toimintaohjeeksi erilaisista selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös

5 22, KV :00 CFV: 279/2015 Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Aloite: Liite 22 A Toimintaohje hallintokunnille selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten: Liite 22 B Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginkanslian ehdotuksen toimintaohjeeksi erilaisista selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

6 22, KV :00 / :s bilaga: Liite 22 A/kv

7 22, KV :00 / :s bilaga: Liite 22 B/kv Toimintaohje hallintokunnille selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten Kaupunki osallistuu vuosittain laajaan selvitystyöhön. Selvityksiä tekevät eri viranomaiset valtion- ja kuntatasolla, joko omana työnään tai tilaustyönä. Selvitysten sisällön konkretisoimiseksi on hallintokunnan, jota selvitys koskee, jatkossa hyvissä ajoin esitettävä ehdotus seuraavista asioista talousarviovalmistelua varten: mihin toimenpiteisiin ko. selvityksen johdosta tulisi ryhtyä milloin ja missä aikataulussa toimenpiteet tulisi saada tehdyiksi mitä toimenpiteet tarkoittavat käytännössä ja mitä voimavaroja ne vaativat kuka vastaa selvityksestä johtuvien asioiden jatkovalmistelusta Hallintokunnan on myös niiden tapausten osalta, joissa selvitys ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin, ilmoitettava asiasta lautakunnalle tai kaupunginhallitukselle viimeistään puolen vuoden kuluessa selvityksen valmistumisesta ja kaupungille tiedoksi antamisesta.

8 23, KV :00 CFV: 695/2014 VALTUUTETTU EIJA YLI-SAARI-SALMINEN Y.M.: ALOITE KAKSIKIELISISTÄ PE- RUSKOULUISTA PIETARSAARESSA Kv Aloite: Liite 60 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus lähettää aloitteen päivähoito- ja koulutusvirastoon lausuntoa varten. Lausunto on annettava kaupunginhallitukselle viimeistään Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl Aloite: Liite 9 Sivistysjohtaja on asettanut työryhmän selvittämään Pietarsaaren suomen- ja ruotsinkielistä perusopetusta. Lähtökohtana ja reunaehtona ovat olleet kasvatukselliset tavoitteet, nykyiset opetustilat, suunnittelunäkökohdat, oppilasmäärien kehitys ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastelu koskee vuoteen 2030 ulottuvaa ajanjaksoa. Selvityksen tuloksena esitetään kouluverkon kehitysehdotus, jota on tarkasteltu mm. talouden ja henkilöstöhallinnon näkökulmasta: Tarpeeksi suuret opettajakunnat, jotta voisimme tarjota mieluisen oppimisympäristön ja vähentää henkilöriskejä, Tarpeeksi suuria kouluja, jotta henkilöstöresursseja voitaisiin hyödyntää tehokkaasti, Parempi tilatehokkuus, Alhaisemmat kustannukset oppilasta kohden, Vanhojen rakennusten korjausvelan vähentäminen, sekä

9 23, KV :00 CFV: 695/2014 Sisäilman laatuongelmien uhan pieneneminen siihen liittyvine kalliine ja usein akuutteine toimenpiteineen. Työryhmään ovat kuuluneet: Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen opetustoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Annica Haldin, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Brita Brännbacka-Brunell, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Markku Pukkinen, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, Vestersundinkylän koulun rehtori Kristiina Hellstrand, Kielikylpykoulun rehtori Keijo Paananen, Länsinummen koulun rehtori Peter Lindqvist, Oxhamnin koulun rehtori Kim Pitkäkangas, Etelänummen koulun rehtori Seuraava työryhmä on lisäksi tehnyt valmistelutyötä: Jan Levander, sivistysjohtaja Juha Paasimäki, koulutoimenjohtaja Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Rune Hagström, vt. tekninen johtaja Ben Griep, toimistoarkkitehti Pietarsaarelaisten lasten määrän tarkastelu osoittaa, että tavallinen suomenkielinen ikäryhmä on viime vuosina koostunut n. 70 lapsesta. Vuosina syntyneiden lasten määrä vaihtelee 72 ja 75 välillä. Ruotsinkieliset ikäluokat ovat vaihdelleet melko voimakkaasti vastaavana ajanjaksona. Syntyneiden määrä liikkuu vuositasolla 105 ja 150 lapsen välillä. Lukuvuotena oppilasmäärä esikoulusta 9. luokkaan on suomenkielisessä koulutoimessa 801 lasta ja ruotsinkielisessä koulutoimessa 1459 lasta. Prosentuaalinen jakauma on siis 35 % suomenkielisiä ja 65 % ruotsinkielisiä oppilaita. Työryhmä päätyi ehdottamaan, että kieliryhmät pidetään erillään, jotta voitaisiin säilyttää tarpeeksi suuret ja vahvat yksiköt. Lainsäädännössä todetaan, että kunta, jossa on sekä suomenettä ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esikouluopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten ( /1288). Olemme Pietarsaaressa päättäneet tarjota niille perheille, joiden kotikieli on pelkästään ruotsi tai suomi, mahdollisuuden kielikylvyn valitsemiseen. Kielikylvyssä oppilas opiskelee pitkälti kielikylpykielellä, joka ei ole oppilaan äidinkieli. Toinen peruste kieliryhmien erilleenpitämiselle oli mahdollisuus tarjota riittävän suuret opettajakunnat molemmille kieliryhmille ja sitä kautta mieluinen oppimisympäristö sekä opettajille että oppilaille.

10 23, KV :00 CFV: 695/2014 Suuret yksiköt tarkoittavat myös vähemmän kiinteistöjä ja siten parempaa tilatehokkuutta ja pienempää korjausvelkaa, joka tätä nykyä on muuten suuri päiväkodeissamme ja kouluissamme. Suuret yksiköt ovat myös kustannustehokkaita, mikä näkyy mm. siinä, että Kielikylpykoululla (joka on suurin alaasteemme ) on alhaisimmat kustannukset oppilasta kohden. Aloitteen olettamus, jonka mukaan kaksikieliset koulut toisivat lähikoulun lähemmäksi oppilasta, ei pidä paikkansa. Kartalta selviää, millä alueilla ruotsin- ja suomenkieliset lapset asuvat. Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna Pietarsaaressa on yksi alue, jonne voitaisi perustaa kaksikielinen yksikkö, joka olisi molemmille kieliryhmille yhtä suuri. Kyseessä on Länsinummen koulua ympäröivä alue. Toinen kielellisesti suhteellisen tasainen alue on Kilisaari. Muilla alueilla kyseessä olisi pienet yksiköt, joissa olisi erilliset opetusryhmät toisesta kieliryhmästä. Tarkastellessa esim. Vestersundinkylän koulua ympäröivää aluetta, puuttuu suomenkielinen väestö lähes kokonaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomenkielisessä koulussa voisi olla yksittäisiä luokkia, joissa olisi ruotsinkielisiä oppilaita, ja vastaavasti ruotsinkielisessä koulussa olisi suomenkielinen luokka. Riittävän oppilasmäärän saavuttamiseksi myös näiden yksittäisten luokkien tulisi koostua eri-ikäisistä oppilaista. Työryhmän mielestä tämä ei olisi kasvatuksellisesti tai toiminnallisesti tavoiteltavissa oleva vaihtoehto. Koosteena voidaan todeta, että työryhmä on esitellyt ehdotuksen Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi. sisältää koulujen määrän keskittämisen kahteen suomenkieliseen ala-asteeseen ja kolmeen ruotsinkieliseen ala-asteeseen. Yläasteet pidetään kummassakin kieliryhmässä erikseen, ja näissä on vuosikurssien 6-9 oppilaita. Kielikylpykoulua tarjotaan kiinnostuneille. Kielikylpykoulun oppilaat käyvät vuosikursseja 1-5. Pietarsaaren lukiot jakavat kiinteistön myös jatkossa. Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta antaa yllä olevan vastauksen Eija Yli-Saari- Salmisen ym. aloitteeseen. Sivistyslautakunta: hyväksyttiin. Kh Aloite: Liite 58

11 23, KV :00 CFV: 695/2014 Kaupunginsihteeri: Sivistyslautakunta on käsitellyt aloitteen kokouksessaan Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sivistyslautakunnan lausunnon vastaukseksi aloitteeseen, ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Aloite: Liite 23 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy sivistyslautakunnan lausunnon vastaukseksi aloitteeseen, ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

12 23, KV :00 / :s bilaga: Liite 23/kv

13 24, KV :00 SOCHV: 951/2015 ALOITE MONIALAISEN YHTEISPALVELUN SIIRTÄMISESTÄ TOIMINTAMÄÄRÄ- RAHOINEEN HENKILÖSTÖTOIMELTA SOSIAALI- JA TERVEYSTOI- MEEN SOTEL Valmistelu: sosiaalihuollon päällikkö Liite A: Aloite Eija Pitkäjärvi/ Pro-Jakobstad on tehnyt aloitteen, jossa hän vaatii, että hallinnollinen vastuu pitkäaikaistyöttömien kuntalaisten työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (INTRO) siirretään Pietarsaaren kaupungin henkilöstötoimelta ja Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Luodon ja Kruunupyyn yhteistoimintakunnilta Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston aikuissosiaalityöhön. Pitkäjärvi perustelee vaatimustaan mm. työn tehostumisella, päällekkäisen työn poistumisella, yhteistyön paranemisella ja työmarkkinatukikustannusten vähenemisellä sekä asiakkaille tarjottavien palvelujen laadun paranemisella. Monialainen yhteispalvelu (INTRO) on työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja kuntien kuntouttavan työtoiminnan välistä yhteistyötä. INTRO:n tehtävänä on tarjota tukea elämänhallinnassa ja työnhaussa sekä tarjota kuntouttavia ja aktivoivia toimenpiteitä työttömille henkilöille. Asiakkaina on lähinnä pitkäaikaistyöttömiä sekä vaikeasti työllistyviä nuoria. Kuntien rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisessä on kasvanut vuoden 2015 alussa voimaan tulleen, työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain myötä. Kunnan tehtävänä on työllistää vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneet pitkäaikaistyöttömät. Lisäksi kunnalla on velvollisuus työllistää 25 vuotta täyttäneet henkilöt, joiden työttömyys on kestänyt 12 kuukautta, sekä alle 25-vuotiaat henkilöt, joiden työttömyys on kestänyt 6 kuukautta. Ellei kunta työllistä yli 300 päivää työttömänä ollutta henkilöä, se osallistuu kyseisen henkilön työmarkkinatuen rahoittamiseen. Kunnilla on tärkeä, paikallista ja alueellista elinvoimaa vahvistava rooli työtilaisuuksien luojana kunnan omassa toiminnassa ja yhteistyössä yritys- ja elinkeinopalvelujen kanssa sekä työpajaja valmennuspalvelujen tuottajana. Työllisyydenhoidon kokonaisvastuuta ei tulisi siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle, sillä työllisyys linkittyy voimakkaasti elinkeino-, koulutus- ja talouspolitiikkaan. Tärkeää on yhteistyö ja yhteinen päämäärä työllisyyden edistämisessä.

14 24, KV :00 SOCHV: 951/2015 Työttömälle on tärkeää saada henkilökohtaista tukea ja ohjausta. INTRO ja aikuissosiaalityö tekevät jo nyt yhteistyötä aktivointisuunnitelmien laatimisessa. Yhteistyötä terveydenhuollon kanssa (työttömien terveystarkastukset) kehitetään. Monialaisen yhteispalvelun hallinnon siirto kunnilta sosiaali- ja terveysvirastolle ei ole puollettavaa. Kruunupyy on osallisena INTRO:ssa, mutta ei lukeudu sosiaali- ja terveysviraston yhteistoimintakuntiin. Sosiaalihuollon päällikkö: Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta tutustuu aloitteeseen ja että monialaisen yhteispalvelun hallinnointia jatketaan nykyisellään. Sosiaali- ja terveyslautakuntaa muistutetaan yhteistyön lisäämistarpeesta ja lautakunnan tietoisuuteen saatetaan, että aikuissosiaalityölle tulee myöntää resursseja tätä tarkoitusta varten perustoimeentulotuen siirtyessä KELA:n hoidettavaksi. Päätös Sosiaali- ja terveysjohtaja: Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta tutustuu aloitteeseen ja että monialaisen yhteispalvelun hallinnointia jatketaan nykyisellään. Sosiaali- ja terveyslautakuntaa muistutetaan yhteistyön lisäämistarpeesta ja lautakunnan tietoisuuteen saatetaan, että aikuissosiaalityön resurssien jako tulee arvioida ennen kuin perustoimeentulotuki siirtyy KELA:n hoidettavaksi. Toimijoiden välistä moniammatillista yhteistyötä tehostetaan. Aloite siirretään kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotuksen. Kh Aloite: Liite 59 Kaupunginsihteeri: Liitteenä oleva aloite ei ole valtuustoaloite, vaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle osoitettu ja suoraan toimitettu aloite. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt sosiaalihuollon päällikön vastauksen aloitteeseen kokouksessaan Aloitteessa vaaditaan, että hallinnollinen vastuu pitkäaikaistyöttömien kuntalaisten työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (INTRO) siirretään Pietarsaaren kaupungin henkilöstötoimelta ja Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Luodon ja Kruunupyyn

15 24, KV :00 SOCHV: 951/2015 yhteistoimintakunnilta Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston aikuissosiaalityöhön. Päätösvalta tällaisessa asiassa kuuluu kuntalain 23 :n mukaan kaupunginvaltuustolle, joten kaupunginvaltuuston on hyväksyttävä vastaus aloitteeseen. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sosiaalihuollon päällikön vastauksen aloitteeseen ja toteaa, että monialaisen yhteispalvelun hallinnointia jatketaan nykyisellään. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Aloite: Liite 24 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy sosiaalihuollon päällikön vastauksen aloitteeseen ja toteaa, että monialaisen yhteispalvelun hallinnointia jatketaan nykyisellään.

16 24, KV :00 / :s bilaga: Liite 24/kv

17 25, KV :00 CFV: 233/2015 PIETARSAAREN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAATIMINEN Kh Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntien valtuustoja käsittelemään kerran valtuustokaudessa laajaa hyvinvointikertomusta. Sen lisäksi valtuuston on käsiteltävä vuosittain hyvinvointikertomukseen liittyvä raportointi kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi toteutetuista toimenpiteistä. Kuntalakikin lähtee siitä, että kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kunnan tehtävä. Hyvinvointikertomus voidaan tehdä sähköisessä muodossa. Paras asiantuntemus kertomuksen laatimiseksi on sosiaali- ja terveysvirastossa. Kaupungin on nimettävä yhdyshenkilö. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - tilata hyvinvointikertomuksen laatimisen sosiaali- ja terveysvirastosta - nimetä kaupunginsihteerin kaupungin yhdyshenkilöksi kertomuksen laatimisessa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Hyvinvointikertomus: Liite 424 Valmistelu: koordinoija Christina Lind-Kangas, puh Hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :ssä tarkoitettu laajempi hyvinvointikertomus. Pietarsaaren seudun kunnat ovat yhdessä laatineet hyvinvointikertomuksen maalis lokakuussa 2015 ja sen on koonnut erityisasiantuntija Stefan Näse (Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto) yhteistyössä kuntien hyvinvointikertomuksesta vastaavien yhteyshenkilöiden sekä kuntien johtoryhmien kanssa. Pietarsaaren yhteyshenkilönä on toiminut koordinoija Christina Lind-Kangas. Hyvinvointikertomus perustuu ensimmäiseen luonnokseen, joka koski Pietarsaaren seutua kokonaisuutena. Luonnosta on tämän jälkeen työstetty ja täydennetty siten, että peruskunnan näkökulma on huomioitu. Kukin kunta on osaltaan kommentoinut valtuustokauden tuloksia ja kokemuksia ja muotoillut ajatuksia ja tavoitteita valtuustokaudeksi

18 25, KV :00 CFV: 233/2015 Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin vasta vuonna 2015, joten työn painopiste on asetettu vuosien hyvinvointisuunnitelmaan. Vuosien arviointi ilmenee tarkemmin kuntien kyseisten vuosien toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä. Kukin kunta käsittelee ja hyväksyy, mahdollisten muutosten jälkeen, oman osuutensa yhteisestä hyvinvointikertomuksesta. Kuntien hyväksyttyä hyvinvointikertomuksen se julkaistaan osoitteessa Hyvinvointikertomus.fi. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosien hyvinvointikertomuksen Pietarsaaren kaupungin osalta, osana kaupungin toiminnan suunnittelua ja taloudellista suunnittelua. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan seuraavasti: kaupunginhallitus päättää pyytää asiasta vanhusneuvostolta ja sivistyslautakunnalta lausuntoa ennen asian viemistä kaupunginvaltuustoon. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl Hyvinvointikertomus: Liite 29 Hyvinvointikertomus on tarkoitettu välineeksi kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä koskevien tietojen keräämiseen, ja tulosten pohjalta linjataan keskeisiä toimenpiteitä. Muutama kommentti Pietarsaaren seudun hyvinvointikertomuksesta : 1. Hyvinvointitiedon ja toteutettujen toimenpiteiden arviointi Ensimmäisessä luvussa esitetään eri ikäluokkia koskevia kommentteja. Lasten ja nuorten kohdalla tuodaan esille merkittäviä puutteita: ystävien puute, heikko terveys, vanhemmuuden puutteet. Kertomuksesta puuttuu kuitenkin tieto siitä, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä tai on ryhdytty ongelmien korjaamiseksi. 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat

19 25, KV :00 CFV: 233/2015 Pietarsaari: kertomuksesta puuttuvat seuraavat suunnitelmat: - Liikuntapoliittinen ohjelma Varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) - Pietarsaaren oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma - Opiskeluhuollon järjestämissuunnitelma 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella Pietarsaaren osalta puuttuvat konkreettiset kehityskohteet. Koulutoimessa opetussuunnitelman uudistaminen, LP2016, on iso kehittämishanke, joka koskee esikoulua, perusopetusta ja lukioita. Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta ehdottaa, että hyvinvointikertomusta täydennetään edellä mainituilla suunnitelmilla ja hankkeilla. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta hyväksyi hyvinvointikertomukseen ehdotetut täydennykset. Sivistyslautakunta katsoo, että raportti on muilta osin heikkolaatuinen ja sitä on täydennettävä. Pietarsaaren seudun elinkeinoelämä kuuluu maan vientivetoisimpiin, muita samankaltaisia myönteisiä asioita on tuotava esille, koska ne vaikuttavat työllisyyteen ja siten seudun hyvinvointiin. Kh Hyvinvointikertomus: Liite 87 A Vanhusneuvoston lausunto: Liite 87 B Kaupunginsihteeri: Pyydetyt tahot eli vanhusneuvosto ja sivistyslautakunta ovat antaneet lausuntonsa hyvinvointikertomuksesta. Nämä lausunnot on otettu kertomuksessa huomioon, ja kertomusta on täydennetty. Hyvinvointikertomusta on Pietarsaaren osalta muutenkin korjattu ja paranneltu. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosien hyvinvointikertomuksen Pietarsaaren kaupungin osalta, osana kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua.

20 25, KV :00 CFV: 233/2015 Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Hyvinvointikertomus: Liite 25 A Vanhusneuvoston lausunto: Liite 25 B Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosien hyvinvointikertomuksen Pietarsaaren kaupungin osalta, osana kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua.

21 25, KV :00 / :s bilaga: Liite 25 A/kv Pietarsaaren seutu: Laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle Keskeneräinen Vastuussa olevat tahot ja henkilöt, jotka ovat laatineet kertomuksen (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Käsillä oleva hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :ssä tarkoitettu laajempi hyvinvointikertomus. Pietarsaaren seudun kunnat ovat yhdessä laatineet hyvinvointikertomuksen maalis-lokakuussa 2015 ja sen on koonnut erityisasiantuntija Stefan Näse (Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto) yhteistyössä kuntien hyvinvointikertomuksesta vastaavien yhteyshenkilöiden sekä kuntien johtoryhmien kanssa. Kuntien yhteyshenkilöitä ovat olleet kehityskoordinoija Christina Lind-Kangas (Pietarsaari), hallintojohtaja Carola Löf (Luoto), kaupunginsihteeri Tomas Knuts (Uusikaarlepyy) ja kansliapäällikkö Gundel Löf (Pedersöre). Kuntien johtoryhmien kokoonpanot ovat kuntien nettisivuilla. Myös muut kuntien asiantuntijat ovat eri tavoin osallistuneet sisällön laatimiseen. Hyvinvointikertomus perustuu ensimmäiseen luonnokseen, joka koski Pietarsaaren seutua kokonaisuutena. Luonnosta on tämän jälkeen työstetty ja täydennetty siten, että peruskunnan näkökulma on huomioitu. Kukin kunta on osaltaan kommentoinut valtuustokauden tuloksia ja kokemuksia, ja muotoillut ajatuksia ja tavoitteita valtuustokaudeksi Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin vasta vuonna 2015, joten työn painopiste on asetettu vuosien hyvinvointisuunnitelmaan. Vuosien arviointi ilmenee tarkemmin kuntien kyseisten vuosien toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä. OSA I: PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja toteutettujen toimenpiteiden arviointi Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista KUNTIEN RAKENNE, TALOUS JA ELINVOIMAISUUS - Luodossa ja Pedersöressä väestömäärä kasvaa huomattavasta syntyvyyden enemmyydestä johtuen. Suuri lasten ja nuorten määrä johtaa kuitenkin siihen, että väestön ikärakenteessa seuraa lyhyemmällä tähtäimellä epäedullinen huoltosuhde. Syntyvyyden enemmyyden voidaan olettaa laskevan, jolloin väestönrakenne normalisoituu pitemmällä tähtäimellä. - Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä väestönkehitys on hyvin riippuvainen tulomuutosta, sillä syntyvyyden enemmyys on vaatimaton (Uusikaarlepyy) tai negatiivinen (Pietarsaari). Jos tulomuutto ei kompensoi riittävällä tavalla ikäihmisten osuuden kasvua väestöön nähden, ikärakenne tulee jatkossakin aiheuttamaan epäedullisen huoltosuhteen. - Kaikissa neljässä kunnassa korkeakouluopiskelijoiden ja ansiotyössä olevien nuorten poismuutto aiheuttaa osaamisen, aloitteiden, työvoiman ja verotulojen poisjääntiä. - Ammatikoulutuksen tarjonta on monipuolinen ja ammattiin kouluttautunut työvoima on sijoittunut hyvin työmarkkinoilla. - Koulutustaso jää kaikissa neljässä kunnassa alueellisten ja valtakunnallisten keskiarvojen alapuolelle. Onko syy ainakin osittain väestön ikärakenteessa?

22 25, KV :00 / :s bilaga: Liite 25 A/kv KOMMENTTEJA KAIKKI IKÄRYHMÄT - Äänestysaktiivisuus on korkea Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä, mikä ainakin tietyiltä osin osoittaa väestön luottamusta kunnallispoliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin. - Alhaiset vertailuluvut sairastavuuden sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osalta antaa kuvan terveestä ja tyytyväisestä väestöstä Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä. (Huomioitava, että henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset rekisteröidään kunnissa, joissa niitä tehdään, ei tekijän kotikunnassa.) - Epätasainen tulonjako ja matalatuloisten kotitalouksien määrä tarkoittaa kotitalouksien epätasa-arvoista turvallisuudentunnetta ja yhteiskunnan kasvavia tulokuiluja. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - On huolestuttavaa, että 6 11 % vuosiluokkien 8 ja 9 oppilaista kokee, ettei heillä ole läheistä ystävää, ja että % on itse sitä mieltä, että oma terveys on keskitasoa tai huono. Nämä käsitykset ja olosuhteet, jotka ovat luoneet käsitykset, heikentävät lasten ja nuorten minäkuvaa. - Kaikissa neljässä kunnassa on niiden oppilaiden osuus, jotka kokevat vanhemmuudessa olevan puutteita, hieman suurempi kuin keskimäärin VSHP:n kunnissa ja koko maassa. Voidaan kuitenkin kyseenalaistaa, rakentuvatko tiedot tilastollisesti luotettaville perusteille. Samalla tosiasiana on, että lastensuojeluasioiden määrä on lisääntynyt tuntuvasti. - Ahtaasti asuttujen kotitalouksien määrä on todennäköisesti yhteydessä monilapsisten perheiden määrään. - Joka neljäs oppilas kokee, että vanhemmuudessa on puutteita; luku on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. NUORET JA NUORET AIKUISET - Nuorten ja nuorten aikuisten parissa on nähtävissä kaksi ongelmaa: läheisten ystävien puuttuminen ja oman terveyden huonoksi kokeminen. Kumpikin ongelma tulee selkeästi esiin myös lasten ja varhaisnuorten parissa, minkä vuoksi on erityisen tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, jotta mahdollisuuksien mukaan vältettäisiin ongelmat tulevaisuuden aikuisten parissa. - Näissä neljässä kunnassa vuotiaista runsaat 90 % on koulutusjärjestelmän piirissä. Kuitenkin lähes joka kymmenenneltä nuorelta aikuiselta tulee puuttumaan koulutus peruskoulun jälkeen. TYÖIKÄINEN VÄESTÖ - Työikäistä väestöä tarkastellessa mielenterveysongelman tai invalidieläkkeen vuoksi sairauspäivärahaa saavat ylittävät valtakunnalliset keskiarvot ainoastaan Pietarsaaressa. Kaikissa neljässä kunnassa työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden määrä kasvaa, vaikka he ovat työikäisiä, ja tämä vaatii aktiivisia toimenpiteitä. - Työelämän ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi vaatii lisäpanostuksia. IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ - Dementiaindeksi sekä oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin ei heijasta ainoastaan ikääntyvien henkistä hyvinvointia ja kapasiteettia, vaan ehkä yhtä paljon sitä, miten laajalti heidän lääkityksen tarpeensa on huomioitu ja miten toimenpiteisiin on ryhdytty. - Ikääntyneiden terveyttä ja kapasiteettia mittaavan indeksin mukaan neljässä kunnassamme olevat ikääntyneet olisivat huonommassa kunnossa kuin samanikäinen keskivertoväestö. Muut tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä väitettä. - Vanhushuollon rakennetta on kevennettävä ja kotona asuvien ikääntyneiden auttamista on pidettävä ensisijaisena. 2. Keskeiset opit päättyvältä valtuustokaudelta PIETARSAARI Pietarsaaren kaupungilla ja koko seudulla on kaikki edellytykset kukoistaa ja kehittyä myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa onnistumiseen vaaditaan selkeitä strategisia valintoja.

23 25, KV :00 / :s bilaga: Liite 25 A/kv Sosiaali- ja terveydenhuoltorakenteiden tarkistaminen muodostaa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan tehtävien panostusten on jatkuttava. Campus Allegro on tärkeä kulmakivi tietointensiiviseen toimialaan panostettaessa. Teollisuuden ja kaupan investointihankkeet ovat tärkeitä seudun tulevaisuudenuskon kannalta (mm. kauppakeskus torin luona ja toripysäköinti). Määrätietoisia tulevaisuudenpanostuksia ja peruspalveluita ei saa asettaa vastakkain. Tontti- ja elinkeinopolitiikkaan tehtävän aktiivisen panostuksen ansiosta on huomattavasti helpompi selvitä peruspalvelujen panostuksista pitemmän päälle. LUOTO Myönteisiä trendejä on, että väestö kasvaa ja on terve. Lapsiperheiden osuus on korkea ja perhe- ja asumisrakenne on myönteinen. Luodon sijainti ja saaristomiljöö ovat myönteisiä tekijöitä. Luoto valittiin eräässä tutkimuksessa onnellisimmaksi kunnaksi. Rikollisuus on alhaista ja asukkaiden äänestysprosentti ja erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin ja yhdistystoimintaan osallistuminen on korkea. Koulutustaso on noussut. Korkea työllisyys lisää hyvinvointia ja vähentää köyhyysriskiä. Vaikeasti työllistettävien osuus on Luodossa pieni. Kielteisiä trendejä ovat korkea huoltosuhde ja ahdas asuminen, mikä voidaan selittää lasten suurella lukumäärällä. Työpaikkojen määrä on omassa kunnassa alhainen, mutta Pietarsaaren ja Kokkolan kaupunkien läheisyyden ansiosta työmatkat eivät ole pitkiä. Hälyttävää on, että monet nuoret tuntevat itsensä yksinäisiksi eivätkä voi henkisesti hyvin. He kokevat myös puutteita vanhemmuudessa. Psykologien ja kuraattoreiden puute on ongelmallinen ja lastensuojelutapausten määrä on kasvanut. UUSIKAARLEPYY Väestönkehitys on ollut viime vuosina myönteinen ja tulevaisuuden ennusteet näyttävät myös myönteisiltä. Jakson aikana Uudessakaarlepyyssä on syntynyt keskimäärin 92 lasta/vuosi ja väestönmäärä on kasvanut. Uusikaarlepyy kansainvälistyy yhä enemmän ja valtaosan ulkomaisen taustan omaavista ryhmistä muodostavat virolaiset, ukrainalaiset ja vietnamilaiset. Uuudenkaarlepyyn kaupunki tekee jokaisella valtuustokaudella asukaskyselyn saadakseen suoraa palautetta kuntalaisiltaan kaupungin palveluiden toimimisesta. Vuonna 2012 suoritettu asukaskysely antoi suurimmilta osin myönteisemmän tuloksen kuin vuonna 2006 toteutettu kysely. Turvallisuuden tunteen ja asumisen indikaattorit osoittavat hyviä vertailulukuja. Uudenkaarlepyyn väestönkehitys on riippuvainen tulomuutosta, sillä syntyvyyden enemmyys on vaatimatonta. Uudessakaarlepyyssä on paljon työpaikkoja ja työllisyysasteen ollessa n. 97 % Uusikaarlepyy selviää erittäin hyvin verrattuna samankokoisiin kuntiin. Uudenkaarlepyyn työttömyys on alhaista. Kuntaan suuntautuva työssäkäynti on lähes yhtä suuri kuin kunnan ulkopuolelle suuntautuva työssäkäynti. Uudenkaarlepyyn maantieteellinen sijainti on hyvä. Luonnonkaunis ympäristö on resurssi, josta huolehditaan ja merenläheinen asuminen on voimavara koko Uudellekaarlepyylle. PEDERSÖRE Haasteena on väestön väheneminen lähes kaikissa kylissä. Rikollisuus on vähäistä ja vaalien äänestysprosentti pysyy korkeammalla tasolla maan keskiarvoon verrattuna. Kulttuuri-, urheilu- ja vapaa-ajantoimintojen tarjonta on hyvä ja yhdistystoiminta on hyvin aktiivista. Kansallisesta näkökulmasta katsottuna Pedersören kunnan voidaan todeta poikkeavan myönteisesti useilla osaalueilla. Pedersöre on kasvava kunta ja asukasmäärä on kasvanut tasaisesti menneellä kaudella. Kasvuvolyymi vaihtelee vuodesta toiseen, mutta ylipäänsä suuntaus on kasvava. Pedersöre on viime vuosien aikana sijoittunut maan ehdottomaan kärkitasoon työllisyyden osalta. Työttömyysprosentti on ollut maan alhaisimpia ja ajoittain Pedersörellä on ollut alhaisin työttömyys Manner-Suomen kunnista. Työpaikkojen omavaraisuusaste on ollut noin 80 prosenttia. Ikäpyramidi on edullinen Pedersörelle ja kunnan väestö on ollut suhteellisen nuorta ja lapsimäärä on suuri. Sairastavuus on vähäistä, vähäisempää kuin kansallinen keskiarvo, ja kunta ja yhteiskunta koetaan turvallisiksi. Kansallisten

24 25, KV :00 / :s bilaga: Liite 25 A/kv tilastojen mukaan valtaosa seudun asukkaista kokee hyvinvoinnin olevan korkea ja terveyden olevan hyvä. Korkea työllisyysaste lisää hyvinvointia ja vähentää köyhyyden riskiä. Asukkaiden osallisuus yhteiskuntaan mitataan mm. korkealla vaalien äänestysprosentilla, minkä voidaan suhteellisen pitkälle todeta heijastavan asukkaiden luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa ympäristöönsä ja arkeensa. Pedersören väestö kasvaa, ensisijaisesti huomattavan syntyvyyden enemmyyden ansiosta. Samalla väestön ikärakenne, eli lasten ja nuorten suuri määrä tarkoittaa, että huoltosuhde on epäedullinen lyhyemmällä tähtäimellä. Tämä on johtanut suureen investointipaineeseen päivähoidossa ja kouluissa. Samalla perhe- ja asumisrakenne ovat ylipäänsä myönteisiä. Huolestuttavaa on, että osa vuosiluokkien 8 ja 9 oppilaista kokee oman terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi, ja että vanhempien tiedossa ja huolenpidossa on havaittavissa puutteita. Myös lastensuojelutapausten määrä on kasvanut. Erityisesti on keskityttävä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden välttämiseksi tulevaisuuden aikuisten parissa. OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset PIETARSAARI Pietarsaaressa on maan paras palvelu asukkaille tarjotaan osallisuutta, turvallisuutta ja elämänlaatua Pietarsaari on hyvä kasvuympäristö lapsille ja nuorille hyvä palvelu ja viihtyisä asuminen virikkeellisessä kaupunkiympäristössä takaavat asukkaiden hyvinvoinnin keskitytään ydintoimintaan hyvä palvelutaso valitussa ydintoiminnassa korkea asukaskeskittyneisyys o hyvä elinympäristö o voimakas kansalaisvaikuttavuus erityyppisillä asiakasvalinnoilla o laaja mahdollisuus tehdä valintoja sen pohjalta, kuinka asukkaat itse arvostavat palveluita o laadukkaan lakisääteisen palvelun saatavuus tärkeämpää kuin se, kuka kyseisen palvelun tuottaa vahva ennakointi o tuotannollisesti itsenäistä toimintaa o yhteistyö seudulla o toiminnan monimutkaisuutta vähennetään (toiminnan laajuutta vähennetään silloin, kun se on mahdollista) LUOTO kaupungin talous tasapainoon o tehokas resurssien hyödyntäminen o investointien rahoittaminen omilla varoilla o tietty % (määritellään myöhemmin) kilpailutetaan (erillisen prosessin mukaisesti) o veroasteen laskeminen seudun keskitasolle ja/tai alimmalle mahdolliselle tasolle (taloussuunnitelmakauden lopussa) o yrityksillä on hyvä toimintaedellytykset Pietarsaaressa Uusien asuinalueiden kaavoittaminen, eri ikäryhmien tarpeet ja viihtyminen huomioiden Toiminnassa ja kaavoittamisessa huomioidaan ympäristönäkökulma Fokuksessa asuminen veden äärellä ja hyvät palvelut lähiympäristössä Panostusta elinkeinoelämään ja kehittymismahdollisuuksia uusille yrityksille

25 25, KV :00 / :s bilaga: Liite 25 A/kv Työllistämistä edistäviä toimenpiteitä pidetään ensisijaisina, ja niitä toteutetaan yhteistuumin naapurikuntien kanssa Panostusta ulkoiluun, yhdistystoimintaan ja saaristoon kuntalaisten viihtyisyyden lisäämiseksi Erityispanostusta ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten vapaa-ajantoimintoihin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin Tukea erityislapsille aikaisessa vaiheessa ja päivähoitopalvelujen monipuolinen tarjonta Myös muiden kulttuurien edustajat toivotetaan tervetulleiksi uusiksi kuntalaisiksi UUSIKAARLEPYY Uudenkaarlepyyn kaupungin visiona on Uusikaarlepyy on kaupunki, jossa yhdessä onnistumme ja voimme hyvin. Yhteistoiminnalla, osallistumisella ja muutoksella kehitymme. Strategiaosiossa seuraavat yleiset tavoitteet on asetettu vuodelle 2020: tehokas resurssien hyödyntäminen tyytyväiset asukkaat hyvät, tarpeisiin perustuvat palvelut terve ja kestävä talous myönteinen väestönkehitys täysi työllisyys houkutteleva asumisympäristö Kaupungin strategiassa nostetaan esiin me-henki, yhteistoiminta, tulevaisuuden usko ja mahdollisuudet kaupungin kehittymisen avaintekijöiksi. PEDERSÖRE Kasvava kunta, jossa elinvoimaiset kylät Kaavoitus, joka tukee elinkeinoelämää, palveluja ja asumista. Kunnassa on palvelualueita, joilla on hyvä palvelutaso ja hyvä palvelun laatu kohtuullisen välimatkan päässä valtaosalle asukkaista (esim. päivähoito, esikoulu, perusopetus, kirjasto ja sairaan- ja terveydenhoito). Kasvavalle ikääntyvälle väestölle sopiva hoiva ja huolenpito. Houkuttelevien asuinalueiden laajentaminen. Sellaisten asuinalueiden ja asumismuotojen saatavuus, jotka tuovat valinnanmahdollisuuksia (esim. elämäntapa-asuminen, ekokylät ja suuremmat ja pienemmät asuintontit). Kunnan työpaikkojen korkea omavaraisuusaste Hyvin toimiva infrastruktuuri Mahdollisuus kulttuurielämyksiin, virkistykseen ja urheiluun, sekä näiden saatavuus 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat PIETARSAARI Lapsi- ja nuorisopolitiikan selvitys ja toimenpideohjelma Meidän Pietarsaari Vanhuspoliittinen ohjelma 2008 Peruspalveluohjelma Asuntopoliittinen ohjelma 2012 Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren seudun yhteinen, päivitetään parhaillaan) Pietarsaaren liikenneturvallisuusohjelma 2014 Kotouttamista edistävä ohjelma Pietarsaaren seudun kansainvälistymisohjelma

26 25, KV :00 / :s bilaga: Liite 25 A/kv Liikuntapoliittinen ohjelma Varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) Oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma Pietarsaaressa Oppilasterveydenhuollon organisaation suunnitelma Kulttuuripoliittinen ohjelma, työn alla kulttuurijaostossa LUOTO Strategiasuunnitelma Luoto 2017 Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren seudun yhteinen, on päivitettävä) Koulutuspoliittinen ohjelma sekä esikoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelma Luodon lastensuojeluohjelma Varhaiskasvatussuunnitelma Kotouttamista edistävä ohjelma (Pietarsaaren seudun yhteinen) Liikenneturvallisuussuunnitelma Urheilualueen kehittämissuunnitelma Alueellinen ilmastostrategiasuunnitelma UUSIKAARLEPYY Strategia Asuntopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren seudun yhteinen, on päivitettävä) Koulutuspoliittinen ohjelma sekä esikoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelma Kotouttamista edistävä ohjelma (Pietarsaaren seudun yhteinen) Liikenneturvallisuussuunnitelma Alueellinen ilmastostrategiasuunnitelma PEDERSÖRE Vammaispoliittinen ohjelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren seudun yhteinen, päivitetään parhaillaan) Pietarsaaren seudun kotouttamisohjelma Koulutuspoliittinen ohjelma Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto) Oppilasterveydenhuollon organisaation suunnitelma Energianäkemys Strateginen yleiskaava 2030 Liikenneturvallisuussuunnitelma Pietarsaaren seudun elinkeinopoliittinen ohjelma Alueellinen päihdesuunnitelma Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Alla mainitut periaatteet ovat ote kaupunginvaltuuston :ssä 26 hyväksytyistä kaupungin strategisista tavoitteista ja suuntaa antavista periaatteista.

27 25, KV :00 / :s bilaga: Liite 25 A/kv PIETARSAARI Organisaation periaate Tavoitteena tehokas resurssien hyödyntäminen Valinnanvapauden periaate Asukkailla mahdollisuus valita palveluntuottaja kaupungin lakisääteisten palveluiden osalta Monimuotoisuusperiaate palveluseteli valituilla palvelualueilla ja vahvistetun ajan puitteissa Koulusektorin suurena kehittämishankkeena on opetussuunnitelman uudistus (OPS2016), joka koskee esiopetusta, perusopetusta ja lukioita. Uusi, kattava hyvinvointikertomus laaditaan uuden valtuustokauden alussa. LUOTO Ympäristönäkökulma huomioidaan toiminnassa mm. kunnallisen viemäriverkoston laajentamisessa Keskitytään rakentamaan keskusta, jossa on hyvin toimivat palvelut (kirjasto, terveysasema) Jatkopanostukset ennaltaehkäisevään työhön väestön parissa panostamalla ennen kaikkea Holmin urheilualueeseen ja erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin Liikenneturvallisuus, kiinteistöjen sisäilmasto ja teknisellä puolella fossiilisten polttoaineiden riippuvuuden vähentäminen. Keskittyminen perusopetuksen uuteen opetussuunnitelmaan, jossa nuorten tarpeet huomioidaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa päivitetään. Vanhemmuutta tuetaan ja psyykkiseen terveyteen panostetaan erityisesti nuoren väestön parissa. UUSIKAARLEPYY Uudenkaarlepyyn kaupunki on hyvinvoiva kaupunki, jota leimaa tulevaisuuden usko. Työttömyysaste on Pohjanmaan alhaisimpia Yksinkertaistettu hallinto Toimiva lähidemokratia Hyvä palvelu oikealla tavalla ja oikealla tasolla Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvin toimiva ja hyvin hoidettu koko seudulla Tarjotaan elämänlaatua kohottavia kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintoja Aktiivinen tonttipolitiikka, jonka puitteissa tarjotaan asuintontteja ja yrittäjyyttä koko kunnassa Kadut ja tiet, rakennukset ja kiinteistöt ovat osa hyvin hoidettua infrastruktuuria PEDERSÖRE 1. Toimivat peruspalvelut Erityissairaanhoidon toimintojen sovittaminen tarpeeseen ja taloudellisiin resursseihin Toimivien lähipalvelujen varmistaminen kaikilla palvelualueilla 2. Väestönkasvu Houkuttelevien asuintonttien saatavuus turvataan aktiivisen ja ennakoivan kaavoittamisen kautta Vuokra-asuntojen saatavuus turvataan Pidämme yhteyttä opiskelevaan nuorisoomme maksamalla heille kotikunta-avustusta opiskeluajan Otamme vuosittain vastaan kiintiöpakolaisia

28 25, KV :00 / :s bilaga: Liite 25 A/kv Työpaikkojen saatavuus Aktiivinen maanhankinta- ja teollisuuspolitiikka Panostukset teollisuus- ja liiketiloihin Toimenpiteitä valtatien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi Pännäisten kunnan keskustan vahvistaminen Yksityisten palvelujen lisääminen uusilla palvelumuodoilla Panostaminen edelleen yrittäjäkasvatukseen perusopetuksessa Edunvalvonnan jatkuminen, jotta varmistetaan valtion infrastruktuuripanostukset seudulle Kunta työskentelee aktiivisesti kunnan juna- ja lentoyhteyksien kehittämisen puolesta 4. Elinvoimaiset kylät Strateginen yleiskaava osoittaa asutuksen ja rakentamisen laajenemissuunnat kaikissa kylissä Kunta työskentelee aktiivisesti sen edestä, että hankitaan valtion tukemia yksittäisten teiden kunnostuksia, sekä vastaa edelleen näiden huolehtimisesta Selvitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja haja-asutuksen viemäripalveluille Kunta hoitaa yksityisten sivuteiden auraamisen korvausta vastaan Koosteena esitämme panostuksia seuraavilla alueilla: Strategisen yleiskaavan seuranta ja päivitys Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuranta Päivähoito- ja koulutusosasto käyttää Opetushallituksen suosituksia kehittämissuunnitelman laatimisessa. Kehittämissuunnitelma sisältää seuraavat alueet: oppiminen, henkilöstön osaaminen, johtajuus ja kestävä hyvinvointi. Kehittämissuunnitelmat yhdistävät valtakunnalliset tavoitteet kunnan paikallisiin kehittämistarpeisiin. Työtä yhteisen sosiaali- ja terveysviraston toiminnan parantamiseksi. Tavoitteena asianmukainen hoito ja paremmat hoitoketjut, resurssien tehokkaampi käyttö. Liikenneturvallisuuteen panostaminen keskusta-alueilla ja liikenteessä kulkevien koululaisten parissa Kunnan kiinteistöjen sisäilman seuranta Panostuksia uudisrakentamiseen ja kiinteistöjen peruskorjaukseen, jotta tarpeeseen pystytään vastaamaan. Lähiurheilupaikkoihin ja vaellusreitteihin panostaminen. Laaditaan kulttuurisuunnitelma, joka kattaa koko kulttuuriosaston työn, sekä kolmannen sektorin osallistumisen. OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua pv.kk.vvvv. Pietarsaari , Luoto , Uusikaarlepyy , Pedersöre

29 25, KV :00 / :s bilaga: Liite 25 B/kv Pietarsaaren Vanhusneuvosto LAUSUNTO joka koskee Pietarsaaren kaupungin hyvinvointikertomusta Vanhusneuvosto on pyynnöstä käsitellyt kertomusta kokouksessaan ja toteaa seuraavaa: - Kertomus on laadittu voimassa olevan lain ja esityksen mukaisesti. Se tuo arvokasta tietoa asumisolosuhteista sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminta-alueella. - Pietarsaaren väestönkehitys on ollut negatiivinen. Vanhusneuvosto toteaa, että jatkuvaa muuttoa kuitenkin tapahtuu ikääntyneen väestön muuttaessa ympäröivältä maaseudulta kaupunkiin. Tämä muuttoliike vaikuttaa luonnollisesti Pietarsaaren ikärakenteeseen. - Ikääntyneet muuttavat kaupunkiin päästäkseen lähemmäksi palveluja ja hoivaa. Muuttoliike johtuu ainakin osittain puutteellisesta joukkoliikenteestä. Tämä asettaa myös erityisiä vaatimuksia hoidolle, hoivalle, palveluille ja asumiselle Pietarsaaressa. Ikääntyneille muuttajille soveltuvien asuntojen saatavuus keskustassa on taattava. Hissitaloissa tulisi olla saatavilla vuokra- ja omistusasuntoja. Liikennesuunnittelun on huomioitava vammaisten ja liikuntaesteisten esteetön liikkuminen. On myös tärkeää, että VIP-liikenne taataan. - Vanhusneuvosto on lisäksi huolissaan tehdyistä säästöpäätöksistä, joiden perusteella hoitopaikkoja lakkautetaan, mikä vaikuttaa perusturvallisuuteen. Erilaisten palveluasumispaikkojen ja hoitomuotojen saatavuus on taattava. - Palvelun saatavuus kaupungin keskustassa on turvattava ikääntyneille ja liikuntaesteisille. Pietarsaaressa _ Bertel Widjeskog, puheenjohtaja _ Pia-Maria Nygård, sihteeri

30 26, KV :00 CFV: 147/2016 PERUSSOPIMUS: KUNTAYHTYMÄ KVARNEN Kh Kutsu kuntayhtymäkokoukseen ja esityslista: Liite 370 A Perussopimus: Liite 370 B Kaupunginsihteeri: Kuntayhtymän kokous pidetään Tarkoituksena on tuolloin päättää lisärakennuksen investoinnista ja lainanotosta. Kaupunginhallitus keskusteli Kvarnenista edellisessä kokouksessaan , ja tämän jälkeen on pidetty yhteinen kokous Kvarnenin edustajien kanssa. Suurimmat maksuosuudet Pietarsaaren kaupungille aiheutuvat maahanmuuttajien kieliopetuksesta. Kieliopetus olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää maahanmuuttajien kotikunnassa. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää irtisanoa perussopimuksen, ja ilmoittaa, että Pietarsaaren kaupunki ei aio osallistua lisärakennusinvestoinnista aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että maahanmuuttajien kielikoulutus pyritään järjestämään vuoden 2016 alusta alkaen Pietarsaaressa, ja sivistysvirastolle annetaan tehtäväksi aloittaa valmistelut kielikoulutuksen järjestämiseksi Pietarsaaressa. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Perussopimus: Liite 393 Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää irtisanoa liitteenä olevan perussopimuksen koskien Kronoby folkhögskola-kuntayhtymää. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

31 26, KV :00 CFV: 147/2016 Kv Perussopimus: Liite 72 Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto päättää irtisanoa liitteenä olevan perussopimuksen koskien Kronoby folkhögskola-kuntayhtymää. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti irtisanoa liitteenä olevan perussopimuksen koskien Kronoby folkhögskola-kuntayhtymää. Owe Sjölund ehdotti, että seuraava ponsi hyväksytään päätöksen yhteyteen: Valtuusto kehottaa asianomaisia osapuolia laatimaan nopeasti uuden sopimuksen, joka selvittää yksiselitteisesti kustannusten jaon ja yhteistyömuodot Kronoby Folkhögskola -kuntayhtymän puitteissa. Richard Sjölund ja Brita Brännbacka-Brunell kannattivat Owe Sjölundin ponsiehdotusta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ponnen. Kh Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa Kronoby folkhögskola - kuntayhtymälle, sivistyslautakunnalle ja rahatoimistolle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh perussopimukseksi: Liite 82 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginvaltuusto päätti irtisanoa voimassa olevan perussopimuksen Kronoby folkhögskola-kuntayhtymän kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti päätökseen liitettävän ponsiehdotuksen, jonka mukaan uusi sopimus

32 26, KV :00 CFV: 147/2016 laadittaisiin. Kronoby folkhögskola-kuntayhtymän omistajakuntien kunnan- ja kaupunginjohtajat sekä koulun rehtori ovat laatineet ehdotuksen uudeksi perussopimukseksi Kronoby folkhögskola-kuntayhtymän kanssa. Muutokset näkyvät liitteenä olevassa tekstissä punaisella. Pykälät 14 (peruspääoma) ja 18 (investointien pääomarahoitus) ovat kokonaisuudessaan uudet, ja muilta osin sopimusta on tarkistettu. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että perussopimuksen irtisanominen perutaan ja uusi ehdotus perussopimukseksi hyväksytään. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv perussopimukseksi: Liite 26 Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle: - että perussopimuksen irtisanominen perutaan ja uusi ehdotus perussopimukseksi hyväksytään.

33 26, KV :00 / :s bilaga: Liite 26/kv Kvarnen-kuntayhtymä PERUSSOPIMUS

34 26, KV :00 / :s bilaga: Liite 26/kv Kvarnen-kuntayhtymä PERUSSOPIMUS 1.luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Kuntayhtymä Kuntayhtymän nimi: Kvarnen-kuntayhtymä. Kotipaikka: Kruunupyy. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Pietarsaari, Kokkola, Kruunupyy, Luoto ja Pedersöre. 3 Kuntayhtymän tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on ylläpitää Kronoby Folkhögskola -kansanopistoa, jonka tehtävänä on harjoittaa toimintaa, josta jäsenkunnat sopivat, sekä voimassa olevan koululainsäädännön rajoissa. 2. luku KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET 4 Kuntayhtymän toimielimet Kuntayhtymän toimielimet ovat: Kuntayhtymäkokous Tarkastuslautakunta Kuntayhtymähallitus 5 Kuntahtymäkokous Kuntayhtymän päätäntävaltaa käyttää kuntayhtymäkokous kuntalaissa ja tässä sopimuksessa säädetyllä tavalla. Jokainen jäsenkunta valitsee kuntayhtymäkokoukseen enintään kolme (3) edustajaa.

35 26, KV :00 / :s bilaga: Liite 26/kv Jokaisella jäsenkunnalla on kuntayhtymäkokouksen kokouksessa äänimäärä, joka jakautuu peruspääomaosuuksien mukaan. Jäsenkunnan äänimäärä ei voi kuitenkaan ylittää 30 % kokonaisäänimäärästä. Kunnan äänimäärä jakautuu tasan kunnan kuntayhtymäkokouksessa läsnä olevien edustajien kesken. 6 Kuntayhtymäkokouksen tehtävät Kuntayhtymäkokous 1. hyväksyy hallintosäännön 2. vahvistaa strategiasuunnitelman, hyväksyy taloussuunnitelman, talousarvion ja tilinpäätöksen sekä suunnitelmapoistojen laskentaperusteet ja vahvistaa peruspääoman koron 3. päättää kuntayhtymästä eroamisesta 25 :n mukaisesti 4. päättää rahastojen perustamisesta 5. päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille ja tilintarkastuskertomuksesta aiheutuvista toimenpiteistä 6. valitsee hallituksen ja puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 7. valitsee tarkastuslautakunnan ja tilintarkastusyhteisön tai tilintarkastajan ja tämän sijaisen, sekä 8. vahvistaa hallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot. 7 Kokouskutsu Kutsu kuntayhtymäkokouksen kokouksiin on lähetettävä jäsenkuntiin ja kuntayhtymähallituksen jäsenille vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. 8 Kokoukset ja työjärjestys Kuntayhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kevätkokous pidetään viimeistään 15. kesäkuuta ja syyskokous viimeistään 15. joulukuuta. Kuntayhtymäkokouksen toimintamuodoista säädetään työjärjestyksessä. 9 Kuntayhtymähallitus Kuntayhtymähallitukseen kuuluu seitsemän (7) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Kullakin omistajakunnalla on vähintään yksi edustaja hallituksessa. 10 Kuntayhtymähallituksen tehtävä

36 26, KV :00 / :s bilaga: Liite 26/kv Kuntayhtymän hallinnosta ja kansanopiston johdosta huolehtii kuntayhtymähallitus, joka muodostaa samalla kansanopiston johtokunnan. Kuntayhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etuja, edustaa kuntayhtymää ja tekee sopimuksia kuntayhtymän nimissä. Kuntayhtymähallituksen päätäntäoikeudesta säädetään hallintosäännössä. 11 Esittely Hallitus ratkaisee asiat esittelystä. Esittelystä säädetään hallintosäännössä. 12 Kokouskutsu ja päätösvaltaisuus Kutsu kuntayhtymähallituksen kokouksiin lähetetään vähintään viisi (5) päivää ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä. 13 Kuntayhtymän nimen kirjoittamisoikeus Kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään kenellä on oikeus kirjoittaa kuntayhtymän nimi. 3.luku KUNTAYHTYMÄN TALOUS 14 Peruspääoma Peruspääoma muodostetaan vuoden 1996 tilinpäätöksen käyttöpääomasta, mikä merkitään vuoden 1997 avaavaan taseeseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaan. Kuntayhtymäkokous vahvistaa peruspääoman määrän. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntaosuuksiksi vuoden 1996 tilinpäätöksen omistusosuussuhteessa. Taseen liitteessä ilmoitetaan jäsenkuntien osuudet peruspääomasta. Kuntayhtymäkokous päättää peruspääomainvestointien markkamäärästä ja uusien jäsenkuntien maksuajankohdasta kuten myös peruspääoman korotuksesta muusta omasta pääomasta tapahtuvilla siirroilla. Pääoma koostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Sitä voidaan myös korottaa siirtämällä oman pääoman muista eristä. Peruspääoma jaetaan jäsenkuntien osuuksiin.

37 26, KV :00 / :s bilaga: Liite 26/kv Kuntayhtymäkokous päättää peruspääoman korotuksesta ja laskemisesta. Kuntayhtymäkokous päättää tarpeellisesta pääomasijoitussummasta ja maksuajankohdasta peruspääoman uusien tai korotettujen osuuksien yhteydessä. 15 Jäsenkuntien osuudet ja vastuu Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoista ja vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät suhteessa sen peruspääomaosuuteen. Kuntayhtymän on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääoman osuuksista. 16 Talousarvio ja -suunnitelma Talousarvio ja -suunnitelma valmistellaan yhteistyössä jäsenkuntien kesken. Kuntayhtymä kutsuu vuosittain jäsenkuntien edustajat tiedotustilaisuuteen, joka koskee talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Talousarvio ja -suunnitelma on eriteltävä käyttötalouden osalta tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 15. lokakuuta mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma viimeistään 20. joulukuuta. 17 Jäsenkuntien maksuosuudet Laskennallisten perusteiden lakisääteisten rahoitusosuuksien, erityisten valtionosuuksien ja muiden tulojen lisäksi talousarvion mukaan menojen kattamiseen tarvittava summa peritään varainhoitovuoden aikana maksuosuuksina. Kuntayhtymän koulutusmenojen vapaan sivistyksen maksuosuudet peritään suhteessa kunkin jäsenkunnan opintoviikkojen määrään. Perusopetusta ja ammattikoulutusta annetaan yksikköhinnan mukaan. Maksuosuudet suoritetaan tilivuoden aikana kuntayhtymäkokouksen määräämissä erissä ja sen päättäminä ajankohtina. 18 Investointien pääomarahoitus Kuntayhtymä järjestää pääomasijoitusta valtionosuuden muodossa oleville investoinneille, jäsenkuntien oman pääoman sijoittamisen kautta, tai jäsenkuntien tai rahoituslaitosten lainojen kautta.

38 26, KV :00 / :s bilaga: Liite 26/kv Jäsenkunnat vastaavat varojen siirtämisestä kuntayhtymän tulevaisuuden investointeja varten. Kuntayhtymä voi järjestää pääomarahoitusta investoinneille, joita ovat esimerkiksi valtionosuus, jäsenkuntien rahoitusosuus, peruspääoman korottaminen jäsenkuntien suostumuksella, rahoituslaitosten lainat tai käyttää muita rahoitusinstrumentteja yhtymäkokouksen hyväksymän rahoitus- ja korkopolitiikan mukaisesti. Yhtymäkokous tekee päätöksen jäsenkuntien rahoitusosuudesta tai peruspääoman korottamisesta kunkin hankkeen osalta erikseen. Jäsenkunnan rahoitusosuus investointikustannuksista määräytyy peruspääoman osuuden mukaisesti. 19 Maksuosuuksien ennakko Kuntayhtymä voi periä jäsenkunnilta maksuosuuksien ennakkoa varainhoitovuoden aikana syntyvien menoerien maksamiseen. Ennakkojen perustana ovat tilivuodelle hyväksytyn talousarvion menot ja tulot. Maksuennakkojen erääntymispäivät ovat kaikkien kuntien osalta samat. Erääntymispäivä määräytyy perinnän yhteydessä siten, että kunnat saavat vähintään neljätoista (14) päivää aikaa ennakon maksamiseen. Erääntymispäivää ei kuitenkaan saa määrätä siten, että se on aikaisemmin kuin kuukausi, jolta ennakko peritään. Kuntayhtymäkokous vahvistaa jäsenkuntien maksuosuudet tilinpäätöksen yhteydessä. Niistä on vähennettävä kunnalta tilivuotta varten perityt ennakot. Kunnan on maksettava ennakon lisäksi tarvittava summa seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Kuntayhtymän on maksettava samana ajankohtana takaisin kunnalle mahdollisesti käyttämättä jäänyt ennakko ja maksuosuuksien palautus. Kuntayhtymä voi kuitenkin kuitata kunnalle maksettavan summan asianomaisen jäsenkunnan maksuajankohtana erääntyvistä saatavista. 20 Viivästyskorko Maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 :n 3. mom. mukaisen viivästyskoron. 21 Tilivuoden tappio Jos kuntayhtymän tappio ylittää taseen oman pääoman määrän, ovat jäsenkunnat velvolliset maksamaan tappiota vastaavan maksuosuuden. Maksuosuus jaetaan kuntien kesken suhteessa niiden peruspääomaosuuteen.

39 26, KV :00 / :s bilaga: Liite 26/kv Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen Kuntayhtymähallitusksen jäsenet ja esittelijä allekirjoittavat tilinpäätöksen. Hyväksyessään tilinpäätöksen kuntayhtymävaltuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamiseen tarvittavista toimenpiteistä. 4.luku MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 23 Tilintarkastajat ja tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastamisen osalta noudatetaan kuntalain 410/2015 säädöksiä ja kuntayhtymän hallintosäännön määräyksiä. 24 Uuden jäsenen ottaminen Kuntayhtymän jäseneksi pyrkivän kunnan on ilmoitettava asiasta kuntayhtymälle. Kunta voidaan hyväksyä kuntayhtymän jäsenkunnaksi nykyisten jäsenkuntien yksimielisellä päätöksellä. Uusi jäsenkunta voidaan ottaa mukaan muuttamalla perussopimusta kuntalain mukaisesti. Uusi jäsenkunta voi lunastaa kuntien peruspääomaosuuksia tai tehdä kuntayhtymään sovitun peruspääomasijoituksen. Uuden jäsenkunnan oikeudet ja velvollisuudet alkavat sen kalenterivuoden alusta, joka seuraa ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua jäsenkuntien päätöstä perussopimuksen hyväksymistä kussakin kunnassa. 25 Kuntayhtymästä eroavien ja toimintaa jatkavien kuntien asema Jos jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille maksetaan kuntayhtymävaltuuston päätöksen mukaan kunnan osuus peruspääomasta tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan pääomaosuutta, peruspääomaa alennetaan. Peruspääomaosuuden korvaus maksetaan tasaerinä seitsemän vuoden aikana eroamisen voimaantulopäivästä lukien. Perussopimus lakkaa olemasta voimassa sopimuksen irtisanomisvuotta seuraavan kalenterivuoden päättyessä.

40 26, KV :00 / :s bilaga: Liite 26/kv Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisesta. Kuntayhtymän purkautuessa on kuntayhtymähallituksen vastattava loppuselvityksestä elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityskustannusten korvaamiseen ja velkojen maksuun eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kulujen ja velkojen maksamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava summa on varoja suurempi, on jäsenkuntien velvollisuus maksaa erotus edellä mainittujen osuuksien suhteessa. 27 Voimaantulo ja soveltaminen Tämä perussopimus on hyväksytty jäsenkuntien valtuustoissa seuraavasti: Pietarsaaren kaupunginvaltuusto Kokkolan kaupunginvaltuusto Kruunupyyn kunnanvaltuusto Luodon kunnanvaltuusto Pedersören kunnanvaltuusto xx.xx.2016 xx.xx.2016 xx.xx.2016 xx.xx.2016 xx.xx.2016 Tämä perussopimus tulee voimaan xx.xx (Kaikki sopimuskunnat allekirjoittavat sopimuksen!)

41 27, KV :00 CFV: 848/2015 VESA BERG: ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMISESTA Kh Eroanomus: Liite 367 Kaupunginsihteeri: Vesa Berg anoo vapautusta kaikista kunnallisista luottamustehtävistä henkilökohtaisten syiden takia. Berg on kaupunginvaltuuston varsinainen jäsen, jäsen sisäisten tukipalvelujen jaostossa ja varajäsen suhteellisten vaalien lautakunnassa, sivistyslautakunnassa sekä sivistyslautakunnan suomenkielisessä jaostossa. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Vesa Bergille eron kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä sekä eron suhteellisten vaalien vaalilautakunnan varajäsenyydestä, sivistyslautakunnan varajäsenyydestä, sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäsenyydestä ja sisäisten tukipalvelujen jaoston jäsenyydestä. Kaupunginhallitus ehdottaa lisäksi kaupunginvaltuustolle, että se toteaa ensimmäisen varavaltuutetun Ulrika Rönnbackin tulevan valtuuston varsinaiseksi jäseneksi Vesa Bergin tilalle jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Kaupunginhallitus ehdottaa lisäksi kaupunginvaltuustolle, että se valitsee varajäsenen suhteellisten vaalien vaalilautakuntaan, varajäsenen sivistyslautakuntaan, varajäsenen sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon sekä jäsenen sisäisten tukipalvelujen jaostoon jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Eroanomus: Liite 69 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntää Vesa Bergille eron kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä sekä eron suhteellisten vaalien vaalilautakunnan varajäsenyydestä, sivistyslautakunnan varajäsenyydestä, sivistyslau-

42 27, KV :00 CFV: 848/2015 takunnan suomenkielisen jaoston varajäsenyydestä ja sisäisten tukipalvelujen jaoston jäsenyydestä, - että kaupunginvaltuusto toteaa ensimmäisen varavaltuutetun Ulrika Rönnbackin tulevan valtuuston varsinaiseksi jäseneksi Vesa Bergin tilalle jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi , - että kaupunginvaltuusto valitsee varajäsenen suhteellisten vaalien vaalilautakuntaan, varajäsenen sivistyslautakuntaan, varajäsenen sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon sekä jäsenen sisäisten tukipalvelujen jaostoon jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Päätös Kaupunginvaltuusto: - kaupunginvaltuusto myönsi Vesa Bergille eron kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä sekä eron suhteellisten vaalien vaalilautakunnan varajäsenyydestä, sivistyslautakunnan varajäsenyydestä, sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston varajäsenyydestä ja sisäisten tukipalvelujen jaoston jäsenyydestä, - kaupunginvaltuusto totesi ensimmäisen varavaltuutetun Ulrika Rönnbackin tulevan valtuuston varsinaiseksi jäseneksi Vesa Bergin tilalle jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi , - kaupunginvaltuusto valitsi Kari Koskelan varajäseneksi suhteellisten vaalien vaalilautakuntaan, Jaakko Koskelan varajäseneksi sivistyslautakuntaan ja varajäseneksi sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon sekä Ahti Lehtosen jäseneksi sisäisten tukipalvelujen jaostoon jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi Merkittiin, että Vesa Berg oli poistuneena käsiteltäessä asiaa 69. Syy: oma anomus. Kh Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa Vesa Bergille, Ulrika Rönnbackille, Kari Koskelalle, Jaakko Koskelalle, Ahti Lehtoselle, sivistyslautakunnalle ja sisäiselle tukipalvelukeskukselle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Kaupunginsihteeri:

43 27, KV :00 CFV: 848/2015 Vesa Berg on myös Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen sekä Pohjanmaan liiton tarkastuslautakunnan varajäsen. Pietarsaaren kaupunginvaltuusto ei ole valinnut Bergiä kyseisiin luottamustoimiin, vaan valinnat on tehnyt Pohjanmaan liiton edustajainkokous. Pohjanmaan liiton Perussopimuksen 9 :ssä todetaan seuraavasti: Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muusta syystä eroaa maakuntavaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden päättää jäsenen edustama kunta uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta maakuntavaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi". Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Vesa Bergille vapautuksen myös Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä sekä valitsee uuden jäsenen maakuntavaltuustoon ja ehdottaa uutta varajäsentä tarkastuslautakuntaan. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntää Vesa Bergille vapautuksen myös Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä sekä valitsee uuden jäsenen maakuntavaltuustoon ja ehdottaa uutta varajäsentä tarkastuslautakuntaan.

44 28, KV :00 CFV: 1036/2015 KIELIKYLPYKOULUN JA KIELIKYLVYN PÄIVÄKODIN TILAOHJELMA Kh Huoneohjelma: Liite 443 Valmistelu: v.t. tekninen johtaja Rune Hagström, puh Sivistyslautakunta on kokouksissaan ottanut kantaa siihen, miltä Pietarsaaren kouluverkko näyttää tulevaisuudessa. Myös kielikylpykoulu on ollut osana kouluverkkosuunnittelua. Kielikylpykoulu on sivistyslautakunnan päätöksen mukaan kolmisarjainen koulu, jossa on kaksi ruotsinkielistä ryhmää ja yksi suomenkielinen ryhmä. Kielikylpykoulu sijaitsee tällä hetkellä Pursisalmen kiinteistössä, jossa on myös kielikylvyn päiväkoti. Kielikylpykoulun muuttaessa pois Pursisalmen kiinteistöstä ja kiinteistön mahdollisessa myynnissä tai purkamisessa, jää päiväkoti ilman tiloja. Kielikylvyn päiväkoti voidaan toteuttaa samassa kiinteistössä kielikylpykoulun kanssa. Sivistysjohtaja, päivähoidon johtaja sekä vt. tekninen johtaja ovat laatineet hankkeelle huonetilaohjelman kolmisarjaiseksi alakouluksi, joka sisältää opetushallituksen ohjeiden mukaisesti kolmiryhmäisen päiväkodin. Huonetilaohjelman koko on m 2, josta päiväkodin osuus on 539 m 2 ja keittiö on huomioitu jakelukeittiönä, sekä liikunta/juhlasali normaalikokoisena 400 m 2 :n koulusalina. Mikäli tässä hankkeessa halutaan toteuttaa myös esim. salibandyn mitat täyttävä liikuntasali, on huonetilaohjelmaan lisättävä vielä noin m 2. Ristikarin kiinteistön kokonaispinta-ala on m 2 ja siihen voi hyvällä suunnittelulla sijoittaa noin m 2 tilaohjelmasta, mikä tarkoittaa, että rakennusta on laajennettava, jos esitetty tilaohjelma toteutetaan. Kustannusennuste hankkeelle (3.780 m 2 ) on 7,5-8,5 milj. riippuen siitä, miten suunnittelussa onnistutaan käyttämään vanhaa rakennusta. Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Kielikylpykoulun ja Kielikylvyn päiväkodin huonetilaohjelman, joka käsittää m 2. Kaupunginhallitus päättää myös asettaa hankkeelle suunnittelutoimikunnan. Kaupunginhallitus valitsee seuraavat jäsenet toimikuntaan: sivistysjohtajan, päivähoidon johtajan, Kielikylpykoulun rehtorin, vt. teknisen johtajan sekä 2 4 luottamushenkilöä. Päätös Kaupunginhallitus:

45 28, KV :00 CFV: 1036/2015 Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uuteen valmisteluun. Uudessa valmistelussa pitää selvittää mm voidaanko Ristikarin tilaohjelma toteuttaa elinkaarimallin mukaisesti ja tilaohjelma mietittävä uudestaan. Kh Huoneohjelma: Liite 37 Valmistelu: vt. tekninen johtaja Rune Hagström, puh Kaupunginhallituksen palautettua asian on opetusvirasto, koulutoimenjohtaja ja sisäinen tukipalvelukeskus, vt. tekninen johtaja käyneet läpi tilaohjelman ja selvittäneet mahdollisuutta toteuttaa hanke elinkaarihankkeena. Sivistyslautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ovat hyväksyneet ehdotuksen tulevaisuuden kouluverkosta Pietarsaaressa. Ehdotuksessa Kielikylpykoulu on kolmisarjainen koulu. Huoneohjelmaehdotus perustuu tähän. Huoneohjelma perustuu myös määräyksiin, joita aikaisemmin käytettiin pohjana valtion rahoitusta anottaessa. Määräysten mukaan kokonaismäärän HYM 2/oppilas tulee olla m 2. Ylimenevät neliömetrit ehdotuksessamme johtuvat 400 m 2 :n voimistelusalista ( m 2 määräyksissä). Vt. tekninen johtaja on tiedustellut Suomen suurilta, tämäntyyppisiä hankkeita toteuttavilta rakennusliikkeiltä mahdollisuutta toteuttaa Kielikylpykoulu elinkaarihankkeena. Saatujen vastausten mukaan Kielikylpykoulun toteuttaminen Ristikarin kiinteistöön on liian pieni hanke, hankkeessa on liian monta riskitekijää kuten että rakennus on suojeltu, kyseessä on peruskorjaushanke ja että rakennuksessa on sisäilmaongelma jotta se olisi heille kiinnostava. Vastanneet yritykset eivät olleet kiinnostuneita elinkaarimallista. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Kielikylpykoulun ja Kielikylvyn päiväkodin huonetilaohjelman, joka käsittää m 2. Kaupunginhallitus päättää myös asettaa hankkeelle suunnittelutoimikunnan. Kaupunginhallitus valitsee seuraavat jäsenet toimikuntaan: sivistysjohtajan, päivähoidon johtajan, koulun rehtorin, vt. teknisen johtajan sekä 2 4 luottamushenkilöä.

46 28, KV :00 CFV: 1036/2015 Päätös Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää tässä vaiheessa asettaa virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostuvan työryhmän, jotta Ristikarin koulun tilaohjelmasta ja saneerauksen toteuttamisesta saadaan kaikkia osapuolia tyydyttävä ehdotus, joka voidaan hyväksyä kaupunginvaltuustossa. Kaupunginhallitus päätti nimetä seuraavat henkilöt jo ehdotettujen virkamiesten lisäksi työryhmään: Owe Sjölund (puheenjohtaja), Kari Koskela, Jarmo Ittonen ja Eero Luomala. Kh Tilaohjelma: Liite 94 Valmistelu: vt. tekninen johtaja Rune Hagström, puh Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti asettaa työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia Ristikarin koulun tilaohjelmasta ja saneerauksen toteuttamisesta kaikkia osapuolia tyydyttävä ehdotus, joka voidaan hyväksyä kaupunginvaltuustossa. Työryhmällä on ollut kolme kokousta, joissa aikaisemmin ehdotettua tilaohjelmaa on kehitetty edelleen. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan uuden tilaohjelman ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden tilaohjelman. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Tilaohjelma: Liite 28 Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden tilaohjelman.

47 28, KV :00 / :s bilaga: Liite 28/kv Tilaohjelma, Kielikylpykoulu ja Kielikylvyn päiväkoti Mitoitetaan 3-sarjakoulun mukaisesti Tila, toiminto Pinta-ala / m 2 Opetustilat, 6 vuosikurssia, 3-sarja 1675 Kirjasto Luokkahuone 1, 1 kpl Luokkahuone 2, 1 kpl Luokkahuone 3, 18 kpl Tekstiilityö Musiikki Kuvataide Puu- ja metallityö Päiväkotiosastot, 3 ryhmää 376 Kuraeteinen, 2 kpl Eteinen, 3 kpl Pesuhuone Ryhmähuone, 6 kpl Välinevarasto, 3 kpl Pienryhmähuone, 2 kpl WC Tilat tukitoimintoja varten 111 Sali Salin varasto Inva-WC Toimistotila Perhe- ja konsultaatiohuone Työhuone Hallinto 204 Rehtorin huone Kanslisti Vahtimestari Opettajien työtila TV / keskusradio Terveydenhoitaja ja lepohuone Kokoontumistilat 650 Voimistelusali, juhlasali Ruokasali Kokoontumistilat, tukitoiminnot 347 Näyttämö Näyttämön varasto Tuolivarasto Urheiluvälinevarasto Ulkoliikuntavälineiden varasto Oppilaiden pukuhuoneet ja pesutilat Liikunnanopettajan pukuhuone ja pesutilat Jakelukeittiö Henkilöstön sosiaalitilat 151 Keittiö- ja siivoushenkilöstön pukuhuone ja pesutila Pukuhuone, pesu- ja wc-tilat Vaatehuoltohuone Oppilas-WC Varastotilat, siivous 146 Arkisto, varasto Aineistohuone, kopiointi Tila kiinteistönhoitovälineitä varten Varastotila opetusaineistolle ja -välineille Siivouskeskus Yhteensä 3660

48 29, KV :00 UBV: 284/2016 KIELIKYLPYKOULUN SIJOITUSPAIKKA SYYSLUKUKAUDELTA 2016 LUKIEN Sivl Kaupunginhallitus on tutustunut ympäristönterveydenhuollon päällikön ja terveystarkastajan raporttiin, jossa todetaan, että Pursisalmen kiinteistöä voidaan käyttää kevätlukukauden 2016 loppuun saakka. Kaupunginhallitus on myös kuullut ympäristöterveydenhuollon päällikkö Marit Björkstrandia asiassa Kaupunginhallitus on päättänyt merkitä raportin tiedoksi ja on samalla todennut, että opetusta ei enää järjestetä Pursisalmen kiinteistössä syyslukukauden 2016 alusta lukien. Tämä tarkoittaa, että Kielikylpykoulun on toimittava syyslukukauden alusta alkaen väistötiloissa. Alustavan aikataulun mukaan kyseessä on kolmen lukuvuoden jakso. Erilaisia vaihtoehtoja on tutkittu ja periaatteessa päävaihtoehtoja on kolme: Vaihtoehto 1 Kaupunki vuokraa vanhan kauppaoppilaitoksen ja sijoittaa Kielikylpykoulun näihin tiloihin. Luokkahuonetilaa on riittävästi. Pihaympäristön suunnittelun yksinkertaistamiseksi voisi kuitenkin olla sopivaa sijoittaa nuorimmat lapset (5-6-vuotiaat) muihin tiloihin. Perusedellytyksenä tälle vaihtoehdolle on, että tilat asetetaan sellaiseen kuntoon, että niiden voidaan katsoa olevan tarkoituksenmukaiset. Kuntotarkastuksia on tehty ja on varmistettava, että tutkimuksissa ilmenneet toimenpide-ehdotukset on tehty ja saatettu päätökseen ennen tilojen käyttöönottoa. Vaihtoehto 2 Tämä vaihtoehto voi oikeastaan koostua useista eri muunnoksista. Ero edellä mainittuun vaihtoehtoon on, että kaupunki vuokraa tarpeellisen määrän tilaelementtejä. Elementtien määrän tarve riippuu suurilta osin niiden sijoituspaikasta. Jos tilaelementit sijoitetaan koulun yhteyteen, voidaan hyödyntää synergiavaikutuksia jo olemassa olevien tilojen kanssa. Esimerkiksi Länsinummen koululla on joitakin vapaita luokkahuoneita, joita voitaisi käyttää ja tilaelementit sijoitettaisiin tällöin koulun yhteyteen. Haittana tilaelementtien sijoittamisessa toisen koulun yhteyteen on oppilasmäärän huomattava kasvu jo olemassa olevien tilojen mitoitukseen nähden. Oppilasmäärää voidaan tässä tapauksessa vähentää jonkin verran sijoittamalla kielikylpyoppiaita myös muihin kouluihin. Vaihtoehto 3 Jos päätetään sijoittaa koko Kielikylpykoulu tilaelementteihin ilman suoraa yhteyttä olemassa oleviin koulutiloihin, tarvitaan luonnollisesti useampia elementtejä, jolloin toiminta tulee kalliimmaksi. Ulkoympäristö, ruokailutilanne ja erityistilojen käyttäminen on tällöin ratkaistava.

49 29, KV :00 UBV: 284/2016 Kokouksessa esitellään konkreettisia vaihtoehtoja, joihin lautakunta saa ottaa kantaa. Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää, mihin Kielikylpykoulu sijoitetaan syyslukukaudelta 2016 lukien. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta päättää omalta osaltaan, että vanha kauppaoppilaitos vuokrataan Kielikylpykoulun tarpeisiin Ristikarin kiinteistön peruskorjauksen ja laajentamisen ajaksi. Sivistyslautakunnan mielestä vanha kauppaoppilaitos täyttää parhaiten sekä kasvatukselliset että taloudelliset edellytykset Kielikylpykoulun toimimiseksi yhtenäisenä kouluna. Sivistyslautakunta korostaa, että on varmistettava, että kaikki kuntotarkastuksissa ilmenneet toimenpiteet on tehty ja saatettu päätökseen ennen tilojen käyttöönottoa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota riittävään ilmastointiin ja siihen, että mitattavat tavoitteet ilmavirran osalta täyttyvät. Sivistyslautakunta lähettää asian eteenpäin sisäiseen tukipalvelujaostoon vuokrasopimuksen täytäntöönpanoa varten. Merkittiin, että Kurt Hellstrand poistui pykälän käsittelyn ajaksi. Syy: naimisissa Kielikylpykoulun rehtorin kanssa. Stpj Sivistyslautakunta on kokouksessaan käsitellyt kielikylpykoulun sijoituspaikkaa syyslukukaudelta 2016 lukien ja mm. päättänyt omalta osaltaan hyväksyä, että vanha kauppaoppilaitos vuokrataan Kielikylpykoulun tarpeisiin Ristikarin kiinteistön peruskorjauksen ja laajentamisen ajaksi. Koska tilojen vuokraaminen on sisäisten tukipalveluiden jaoksen vastuualuetta, on jaoksen myös päätettävä tästä. Talousarvioteknisesti saa tilahallinto uuden ulkoisen kustannuksen, jonka johdosta on myös tämän vuoden käyttötalousarviota korjattava uudella :n vuokramenolla. Teknisen lautakunnan nettoa on korjattava :lla. Vt. tekninen johtaja: Sisäisten tukipalveluiden jaos päättää, että vanha kauppaoppilaitos vuokrataan Kielikylpykoulun tarpeisiin Ristikarin kiinteistön peruskorjauksen ja laajentamisen ajaksi, sekä delegoi vt. tekniselle johtajalle oikeuden sopia vuokrasopimuksen yksityiskohdista. Vuokrasopimus allekirjoitetaan vasta sen jälkeen kun

50 29, KV :00 UBV: 284/2016 ne toimenpiteet, jotka Ideastructura Oy ehdottanut ja sivistyslautakunta peräänkuuluttanut, ovat tulleet tehdyksi. Sisäisten tukipalveluiden jaos hyväksyy omalta osaltaan ja ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy, että tilahallinnon käyttötalousarvio korjataan uudella ulkoisella vuokrakustannuksella, ja että teknisen lautakunnan talousarvionetto korjataan :lla. Päätös Sisäisten tukipalvelujen jaosto: Jaosto hyväksyi ehdotuksen. Kh Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että teknisen lautakunnan alaisen tilahallinnon käyttötalousarviota korjataan uudella ulkoisella vuokrakustannuksella, ja että teknisen lautakunnan talousarvionettoa korjataan Lisämääräraha rahoitetaan luotolla. Kv Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian kokouksessaan. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle: - että teknisen lautakunnan alaisen tilahallinnon käyttötalousarviota korjataan uudella ulkoisella vuokrakustannuksella, ja että teknisen lautakunnan talousarvionettoa korjataan Lisämääräraha rahoitetaan luotolla.

51 30, KV :00 CFV: 358/2016 LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Kh Kaupunginsihteeri: Liikelaitos Pietarsaaren Veden johtosäännön 6 :n mukaan liikelaitoksen toimitusjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto liikelaitoksen johtokuntaa kuultuaan. Johtosääntö on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2008 eikä sitä ole sen jälkeen muutettu. Nyt olisi perusteltua muuttaa johtosääntöä koskien toimitusjohtajan valinnan menettelytapaa. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää muuttaa liikelaitos Pietarsaaren veden johtosäännön 6 :n mom 1. siten, että se kuuluu seuraavasti: Liikelaitoksen toimitusjohtajan valitsee liikelaitoksen johtokunta. Kv Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian kokouksessaan. Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto päättää muuttaa liikelaitos Pietarsaaren veden johtosäännön 6 :n mom 1. siten, että se kuuluu seuraavasti: Liikelaitoksen toimitusjohtajan valitsee liikelaitoksen johtokunta.

52 31, KV :00 CFV: 462/2009 KEITTIÖSTRATEGIAN MUUTTAMINEN Kh Keittiöstrategiaehdotus: Liite 367 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupunginvaltuusto on varannut vuoden 2008 talousarviopäätöksessä euroa Koivurinteen keittiön peruskorjaukseen. Valtuusto on kuitenkin kirjannut reunaehdon investoinnin toteuttamiseen: Koivurinteen keittiön peruskorjausta ei saa aloittaa, ennen kuin esitetään selkeä keittiöstrategia, jossa on huomioitu myös MTHA:n keittiökapasiteetti. Määräraha sisältyy myös tämän vuoden talousarvioon. Keittiöstrategiaehdotuksen on valmistellut työryhmä, joka koostuu eri hallintokuntien sekä henkilöstön edustajista. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee keittiöstrategiaehdotuksen tässä vaiheessa tiedoksi ja keskustelee työryhmälle annettavista jatko-ohjeista. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus pani asian pöydälle. Kh Keittiöstrategiaehdotus: Liite 395 Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee keittiöstrategiaehdotuksen tässä vaiheessa tiedoksi ja keskustelee työryhmälle annettavista jatko-ohjeista. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. TKK Tekninen johtaja Heimo Toiviainen ja ruokapalvelupäällikkö Lisa Kniivilä tiedottavat keittiöstrategiasta.

53 31, KV :00 CFV: 462/2009 Kaupunginjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Talous-, kehitys- ja konsernijaosto: hyväksyttiin. Kh Pietarsaaren kaupungin ruokapalvelun uudelleen järjestämisen strategiaksi: Liite 141 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupunginvaltuusto on varannut vuoden 2008 talousarviopäätöksessä euroa Koivurinteen keittiön peruskorjaukseen. Valtuusto on kuitenkin kirjannut reunaehdon investoinnin toteuttamiseen: Koivurinteen keittiön peruskorjausta ei saa aloittaa, ennen kuin esitetään selkeä keittiöstrategia, jossa on huomioitu myös MTHA:n keittiökapasiteetti. Keittiöstrategiaehdotuksen on valmistellut työryhmä, joka koostuu eri hallintokuntien sekä henkilöstön edustajista. Vuosien taloussuunnitelmaan on varattu euroa vuodeksi 2012 Koivurinteen keittiön peruskorjaukseen. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin ruokapalvelun uudelleen järjestämisen strategiaksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksesta panna asian pöydälle. Kh Pietarsaaren kaupungin ruokapalvelun uudelleen järjestämisen strategiaksi: Liite 164 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin ruokapalvelun uudelleen järjestämisen strategiaksi. Päätös

54 31, KV :00 CFV: 462/2009 Kaupunginhallitus: Kerstin Ström ehdotti keskustelun aikana Michael Östmanin kannattamana, että viiden valmistuskeittiön käsittävää ehdotus B:tä täydennetään Vestersundinkylän koulun valmistuskeittiöllä. Asiasta äänestettäessä kaupunginjohtajan ehdotus sai 7 jaaääntä (Helinä Sipinen, Jarmo Ittonen, Maarit Wik, Marianne Surma-aho, Alf Stenvik, Kurt Hellstrand ja Peter Boström) ja Kerstin Strömin ehdotus 3 ei-ääntä (Kerstin Ström, Bo Forsman ja Michael Östman), joten kaupunginhallitus teki kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisen päätöksen. Kv Pietarsaaren kaupungin ruokapalvelun uudelleen järjestämisen strategiaksi: Liite 29 Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen ehdotuksen Pietarsaaren kaupungin ruokapalvelun uudelleen järjestämisen strategiaksi. Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana Richard Sjölund/sos.dem. ryhmä ehdotti Christina Helsingin, Pia Rosengård-Anderssonin/rkp-ryhmän ja Jarmo Ittosen/vl-ryhmän kannattamana seuraavaa lisäystä tekstiin: - Mitoitus- ja strategiatyö jatkuu ja keskittyy Malmin ravintokeskukseen siten, että kaupunginvaltuusto voi talousarviokokouksessaan joulukuussa 2011 ottaa kantaa raporttiin ja niihin investointikustannuksiin, jotka johtuvat Malmin ruokapalvelujen uudelleenjärjestelyistä ja tehostamisesta. - Kaupungin ruokapalvelujen tavoitteena tulee olla ruoan laadun parantaminen. Ruoka-aineiden hintaa ei tämän vuoksi voida alentaa ja mitoituksessa ja henkilöstön käytön tehostamisessa täytyy laatunäkökulma ottaa huomioon kauttaaltaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen sekä puheenjohtajan ehdotuksesta myös edellä esitetyt lisäykset tekstiin. Kh Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus lähettää asian sisäiselle tukipalvelukeskukselle toimeenpantavaksi. Kaupunginhallitus:

55 31, KV :00 CFV: 462/2009 Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Valmistelu: talonrakennuspäällikkö Rune Hagström, puh Pietarsaaren kaupunginvaltuusto on varannut vuoden 2008 talousarviosta tekemässään päätöksessä varoja Koivurinteen keittiön peruskorjaustöihin. Valtuusto asetti investoinnille kuitenkin yhden reunaehdon: on esitettävä selkeä keittiöstrategia, jossa MTHA:n keittiökapasiteetti otetaan huomioon ennen vihreän valon näyttämistä keittiön korjaustöille. Eri hallintokuntien edustajista ja henkilöstöstä koostuva työryhmä on laatinut Pietarsaaren kaupungin keittiöstrategian ja kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sen Strategian hyväksymisen lisäksi valtuusto päätti myös näin: Mitoitus- ja strategiatyö jatkuu ja keskittyy Malmin ravitsemuskeskukseen siten, että kaupunginvaltuusto voi talousarviokokouksessaan joulukuussa 2011 ottaa kantaa raporttiin ja niihin investointikustannuksiin, jotka johtuvat Malmin ruokapalvelujen uudelleenjärjestelyistä ja tehostamisesta. Talonrakennuspäällikön päätösehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee sisäisen tukipalvelukeskuksen raportin tiedoksi ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto pidentää raportin ja toimenpideohjelman määräaikaa asti. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee sisäisen tukipalvelukeskuksen raportin tiedoksi ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se pidentää raportin ja toimenpideohjelman määräaikaa asti. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus teki yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisen päätöksen kuitenkin lisäten, että kaupunginhallitukselle annetaan väliraportti helmikuussa Kv Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle: - että se pidentää raportin ja toimenpideohjelman määräaikaa asti.

56 31, KV :00 CFV: 462/2009 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä tekniselle palvelukeskukselle. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Vanhusneuvoston lausunto: Liite 71 Kaupunginsihteeri: Vanhusneuvosto on lähettänyt kaupunginhallitukselle lausunnon suunnitellusta keittiöstrategiasta. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus lähettää lausunnon tekniselle palvelukeskukselle. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Malmin ja Koivurinteen keittiöiden mitoitus, väliraportti: Liite 108 Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

57 31, KV :00 CFV: 462/2009 Kh Piirustus: Liite 535 Valmistelu: talonrakennuspäällikkö Rune Hagström, puh Sisäinen tukipalvelukeskus on jatkanut Malmin ja Koivurinteen keittiöiden toimintojen ja tilojen suunnittelua Malmin ja Koivurinteen keittiöiden mitoituksesta laaditun väliraportin mukaan. Syynä loppuraportin viivästymiseen on riittävien taustatietojen hankkiminen lopullisen arvioinnin tekemiseksi toiminnan parhaasta mallista; mm. erilaisia tuotantotapoja on pitänyt testata, ts. keskitettyä ja hajautettua jakelua, saada keittiökonetoimittajien (Metos) ehdotus prosessikaavioksi ja tuotantotavaksi sekä konsultin (Damico) mitoitusehdotus. Tuotteiden toimittajien aikataulujen vuoksi on testaukset saatu valmiiksi 6. ja 7. kesäkuuta. Niiden jälkeen ovat sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö ja keittiöiden henkilöstö saaneet antaa palautetta erilaisista jakelujärjestelmistä. Prosessikaaviota ja tuotantotapoja kehitettäessä ovat Metoksen asiantuntijat olleet apuna tuotantomääriin (litroihin, kiloihin) ja -aikoihin perustuvan tuotantosuunnitelman laatimisessa. Sen pohjalta voidaan mitoittaa keittiö, tilat ja keittiökoneet sekä henkilöstö. Kyseinen mitoitus on nyt saatu, ja se on seuraavassa valitun strategiaehdotuksen perusta. 1. Malmin keittiöstä tulee keskuskeittiö Malmin keittiön uudet tilat rakennetaan nykyisten tilojen yhteyteen oheisen piirustuksen mukaisesti. Siitä saadaan se etu, että keittiö voi toimia nykyisissä tiloissa uusien tilojen valmistumiseen asti. Vanhat tilat saneerataan apuvälineiden käsittelytiloiksi. Kyseinen investointi on Malmin kiinteistöjen kuntayhtymän vastuulla ja se tekee investointipäätökset. Koivurinteen ja kotipalvelun ruoka-annosten valmistus siirretään Malmin keittiöön. Malmin keittiöön keskitetty tuotanto tehostaa tuotantoresurssien käyttöä ja alentaa samalla annoshintaa. Tuotantotapaa muutetaan keittiössä siten, että ruoka jaetaan pääasiassa keskistetysti, Koivurinne ja jotkin sairaalan osastot jakelevat hajautetusti. Tuotantotapojen muutos tarkoittaa mm. sitä, että valmistuksessa tullaan käyttämään valmiita salaattituotteita ja esikypsennettyjä lihatuotteita. 2. Koivurinteen keittiöstä tulee palvelupiste Koivurinteen ruoka valmistetaan Malmin keittiössä ja kuljetetaan Koivurinteeseen jakeluvaunuilla, nk. Burlodge-vaunuilla ja jaetaan osastoille. Välitystuotteiden (maitotuotteiden, leikkelei-

58 31, KV :00 CFV: 462/2009 den ja tuoreen leivän) käsittely ja astioiden pesu hoidetaan palvelupisteessä, kaikki muu tapahtuu Malmin keittiössä. Palvelupiste-malli vaatii vähiten henkilöstöä ja investointeja. Kustannusvaikutus lähtötilanteen perusteella laskettuna: Henkilöstökustannukset vähenevät luonnollisen poistuman kautta n Tuotantokustannukset vähenevät vuodessa. Raaka-ainekustannukset vähenevät vuodessa. Kuljetuskustannukset lisääntyvät vuodessa. Kokonaissäästöksi muodostuu vuoden 2011 lähtötilanteeseen verrattuna vuodessa, kun kaikki toimenpiteet on tehty. Säästöjen toteutumiseksi kokonaisuudessaan on Malmin keittiössä tehtävä muutostöitä oheisen piirustuksen mukaisesti ja Koivurinteen keittiö on saneerattava palvelupisteeksi. Terveydenhuoltoviranomaiset ovat huomauttaneet tarkastuksissaan Koivurinteen keittiön vioista ja puutteista ja vaativat keittiön saneeraamista. Malmin keittiö on kulunut sekä tiloiltaan että koneistukseltaan. Toimintamallin muuttuessa on saneeraus ja laajennus tehtävä nyt. Keittiöön tehtävät investoinnit ovat Malmin kiinteistöjen kuntayhtymän vastuulla ja niiden tekemistä on ehdotettava sille. Talonrakennuspäällikön päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että Koivurinteen ja kotipalvelun ruuanvalmistus siirretään Malmin keittiölle ja että Koivurinteen keittiö saneerataan palvelupisteeksi. Kaupunginhallitus ehdottaa Malmin kiinteistöjen kuntayhtymälle, että tämä toimeenpanee Malmin keittiön uusien tilojen rakentamisen. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle :n määrärahan myöntämistä vuodeksi 2013 Koivurinteen keittiön saneerausta varten. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää - että Koivurinteen ja kotipalvelun ruuanvalmistus siirretään Malmin keittiölle ja että Koivurinteen keittiö saneerataan palvelupisteeksi. - ehdottaa Malmin kiinteistöjen kuntayhtymälle, että kuntayhtymä toimeenpanee Malmin keittiön uusien tilojen rakentamisen. - ehdottaa kaupunginvaltuustolle :n määrärahan myöntämistä vuodeksi 2013 Koivurinteen keittiön saneerausta varten. Kaupunginhallitus: Asia poistettiin listalta. Kh

59 31, KV :00 CFV: 462/2009 Kaupunginsihteeri: Valtuuston hyväksymän keittiöstrategian mukaan valmistuskeittiöiden määrää oli tarkoitus vähentää 12:sta 5:een ja jakelukeittiöiden määrää oli tarkoitus nostaa 8:sta 15:een, mikä vastaisi :n vuosittaista säästöä. Valmistuskeittiöiden oli määrä olla Länsinummi, Etelänummi, Rådmanin koulu, Kielikylpykoulu/Ristikari ja Kirkkorannan-Jungmanin koulu. Strategian saavuttamiseksi vaadittiin yhteensä :n investointeja Kielikylpykoulun/Ristikarin koulun, Länsinummen koulun, Etelänummen koulun ja Rådmanin koulun keittiöissä. Investoinnit on toteutettu, lukuun ottamatta Rådmanin koulun osuutta (sisäiset muutokset ja lisärakennus tavaran vastaanottoa varten). Länsinummen koulun keittiön tilanne korjautuu homesaneerauksen johdosta ja sen valmistuessa keittiössä on suurempi kapasiteetti kuin alun perin keittiöstrategiassa ajateltiin. Keittiöstrategian tavoitellut vaikutukset, kustannussäästöt ja tehokkaampi toiminta, ovat toteutuneet niin, että vuoden 2014 talousarvio on samalla tasolla kuin vuoden 2010 tilinpäätös, vaikka henkilöstökustannukset ovat kasvaneet työsopimusten ja materiaalin hintojen nousun johdosta. Tavoiteltua henkilötyövuosien vähentämistä kouluissa ja päiväkodeissa ei kuitenkaan ole vielä saavutettu. Keittiöstrategian päätökseen sisältyy myös Malmin keittiön muuntaminen keskuskeittiöksi ja Koivurinteen keittiön muuttaminen palvelupisteeksi. Malmin kiinteistöjä koskevan investointipäätöksen tekee Malmin kiinteistöjen kuntayhtymä. Koivurinteen saneeraukseen tarvittava investointi on euroa. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää toteuttaa keittiöstrategian kokonaan ja huomioi asian vuoden 2014 talousarviovalmistelussa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Valmistelu: v.t. tekninen johtaja Rune Hagström, puh Kaupunginvaltuusto on aikaisemmin päättänyt keittiöstrategian osalta, että Rådmanin, Etelänummen, Ristikarin ja Kyrkostrandin-Jungmanin koulujen keittiöt ovat keittiöitä, jotka valmistavat ruokaa kaupungin kouluille ja päiväkodeille, ja että Malmin sairaalan keittiö valmistaa sairaalan ja Koivurinteen vanhainkodin

60 31, KV :00 CFV: 462/2009 ruoan. Nykyisen keittiöstrategian uudelleenarviointi on tarpeellinen, sillä suuri osa ruokapalvelujen henkilöstöstä (n. 10 kpl) saavuttaa eläkeiän ja jää eläkkeelle seuraavien kahden vuoden aikana. Lisäksi kaikissa valmistuskeittiöissä, Länsinummen koulun keittiötä lukuun ottamatta, on vikoja ja puutteita, joista viranomaiset ovat huomauttaneet. Nämä voidaan korjata kustannustehokkaammin, jos keittiöstrategiaa muutetaan. Rådmanin koulun valmistuskeittiö valmistaa tällä hetkellä n annosta päivittäin. Edellä kuvatun toiminnan laajuisena Rådmanin koulun keittiön tilat ovat liian pienet, sisään tulevan ja lähtevän aineiston käsittely tapahtuu sääntöjen vastaisesti, ja osittain keittiötoimintoja käsitellään ruokasalissa. Sisäinen tukipalvelukeskus on suunnitellut keittiötilojen peruskorjausta puutteiden korjaamiseksi. Terveysviranomaisten ja Aluehallintoviraston esille ottamien Rådmanin koulun vikojen ja puutteiden lisäksi Etelänummen ja Kirkkorannan-Jungmanin koulujen keittiötiloissa on puutteita. Eniten puutteita on havaittu tilojen koossa: ne ovat liian pienet ja havaittujen puutteiden korjaaminen on kallista. Siirtämällä valmistus Etelänummen ja Kirkkorannan-Jungmanin kouluista Rådmanille, investointi on edullisempi, ja lisäksi valmistuksen siirtäminen tuo huomattavia säästöjä henkilötyövuosissa. Rådmanin koulun lisärakentamisen myötä terveysviranomaisten ja Aluehallintoviraston vaatimia muutoksia ja lisärakentamista ei tarvitse toteuttaa muissa mainituissa keittiöissä. Malmin kiinteistöt ky:n keittiötilat Malmin sairaalassa ovat myös kuluneet ja on olemassa ilmeinen riski siitä, että terveysviranomaiset tai Aluehallintovirasto jopa kieltävät tilojen käytön. Malmin sairaalan tilojen ongelmien korjaamiseksi Malmin kiinteistöt ky on laadituttanut piirustukset keittiön peruskorjausta ja muutosta varten. Urakoiden kilpailuttaminen on tehty ja urakoitsijoiden valinta odottaa kaupungin päätöstä keittiöstrategiasta. Kyseisen keittiön peruskorjaus on hyvin kallis ja tulee nostamaan huomattavasti kaupungin ruokapalveluiden maksamaa tilavuokraa. Vuokrankorotus tulee vaikuttamaan suoraan annoshintoihin. Rådmanin koulun keittiön laajentamisen yhteydessä voidaan myös huomioida Malmin sairaalan ja Koivurinteen ruokapalvelun tarve, ja siirtää näiden yksikköjen valmistus Rådmanin koulun keittiöön. Rådmanin koulun keittiön laajentamiseen käytettävällä investointisummalla saadaan myös Malmin ja Koivurinteen valmistus Rådmanin koulun keittiöön. Siirtämällä valmistus Rådmanin koulun keittiöön saavutetaan myös huomattavia säästöjä henkilötyövuosien määrässä. Keittiöstrategiaa muutettaessa muutetaan myös valmistusprosessi ns. Cook and Hold -menetelmästä Cook and Chill - menetelmään: sen sijaan, että ruoka kuljetetaan lämpimänä jakelukeittiöihin, se jäähdytetään ennen kuljetusta ja kuljetetaan kylmänä ja lämmitetään juuri ennen käyttöä. Prosessin muuttaminen mahdollistaa tuotantolaitoksen tehokkaamman hyö-

61 31, KV :00 CFV: 462/2009 dyntämisen ja henkilöstön alhaisemman kuormituksen, ja samalla henkilöstön tarve vähenee. Alhaisempi fyysinen ja psyykkinen kuormitus edistää myös henkilöstön terveyttä ja vähentää sairauspoissaoloa. Ruokapalvelu on henkilöstön osalta nyt tilanteessa, jossa huomattava määrä työntekijöitä saavuttaa eläkeiän ja jää eläkkeelle. Ennusteen mukaan seuraavien 2-3 vuoden aikana n. 10 henkilöä jää eläkkeelle. Jos ehdotettu keittiöstrategian muutos ja investointi Rådmanin koulun keittiöön toimeenpannaan, eläkkeelle jäävää henkilöstöä ei tarvitse korvata. Rådmanin koulun keittiösaneerauksen oli tarkoitus alkaa jo vuonna Sisäinen tukipalvelujaosto oli varannut kunnossapitävästä investointimäärärahasta tähän hankkeeseen. Hankkeistaminen venyi kuitenkin niin myöhään vuoden aikana, että urakoitsijoita ei valittu vuonna Sisäinen tukipalvelujaosto on päättänyt vuoden 2016 kunnossapitoinvestointien määrärahan käytöstä, ja varannut keittiön peruskorjausta varten. Tarjousten loppusumma, joka sisältää varaukset, on ja jakelukeittiöiden lisävarusteiden summa on Sisäinen tukipalvelukeskus toimeenpani vuonna 2015 kunnossapitoinvestointeja, joiden loppusumma oli , kun käytettävissä oleva määräraha oli Rahoituksen käyttämättä jäänyt summa, , oli osa Rådmanin keittiön laajentamisen rahoitusta. Jotta hanke voidaan toteuttaa, tulee sisäisen tukipalvelujaoston hankkeelle tänä vuonna varatun kunnossapitomäärärahan lisäksi myöntää :n määräraha. Hankkeen rahoitus koostuisi tuolloin viime vuoden käyttämättä jääneestä osasta + tämän vuoden kunnossapitoosuudesta + lisästä = = Viranomaisten huomauttamien vikojen ja puutteiden korjaamisen investointikustannukset ovat ilman keittiöstrategian muuttamista n , ja tässä tapauksessa henkilötyövuosissa tehtävät säästöt jäävät toteutumatta. Jos keittiöstrategian muutos toteutetaan siten, että Rådmanin koulun keittiöstä tulee keskuskeittiö ja Etelänummen ja Kirkkorannan-Jungmanin koulujen keittiöistä sekä Malmin keittiöstä tulee jakelukeittiöt, henkilöstön tarve vähenee jopa 16 henkilötyövuodella. Tämä tarkoittaa n vuositasolla ja tarkoittaa että ruokaannoksen hinta Malmilla laskee noin 3,8 /annos. Ehdotetun keittiöstrategian investointikustannukset Rådmanin koulussa ovat Aikaisemmin tässä kappaleessa mainittua :n investointia ei tuolloin tarvitse toteuttaa. Lisäksi Malmin kiinteistöt ky:n ei tarvitse peruskorjata ja laajentaa Malmin sairaalan keittiötä nyt suunnitellun laajuisena, vaan investointitarve laskee huomattavasti. Jos Malmin keittiö toteutetaan valmistuskeittiönä, ruokapalvelun uusi vuokra tulee olemaan n /vuosi. Nykytilanne on /vuosi, eli

62 31, KV :00 CFV: 462/2009 vuokra nousee :lla/vuosi. Jos keittiö toteutetaan jakelukeittiönä, vuokraksi tulee n /vuosi, eli säästö on /vuosi. Ehdotetun investoinnin takaisinmaksuaika on 2,3 vuotta. Kaupunginjohtajan sijaisen ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että keittiöstrategiaa muutetaan siten, että valmistuskeittiöiden määräksi tulee kaksi, eli Länsinummen koulun ja Rådmanin koulun keittiöt, ja että valmistus tapahtuu Cook and Chill -menetelmällä. Kaupunginhallitus päättää lisäksi ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Malmin sairaalan keittiön toimintamuoto muutetaan valmistuskeittiöstä jakelukeittiöksi, ja että Malmin ja Koivurinteen valmistus tapahtuu joko Länsinummen koulun tai Rådmanin koulun keskuskeittiössä. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitellun investoinnin Rådmanin koulun keittiöön ja myöntää lisämäärärahan kunnossapitäviin investointeihin hankkeen toteuttamista varten. Lisämäärärahan tarve rahoitetaan lainalla. Päätös Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan seuraavanlaisesti: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että keittiöstrategiaa muutetaan siten, että valmistuskeittiöiden määräksi tulee koulujen osalta kaksi, eli Länsinummen koulun ja Rådmanin koulun keittiöt, ja että valmistus tapahtuu Cook and Chill -menetelmällä. Malmin kiinteistöt kuntayhtymä on aikeissa peruskorjata Malmin keittiön, joten kaupunginhallitus pyytää, että kuntayhtymä ja omistajakunnat ottavat kantaa siihen, jatkaako Malmin keittiö valmistuskeittiönä vai muutetaanko se jakelukeittiöksi. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitellun investoinnin Rådmanin koulun keittiöön ja myöntää lisämäärärahan kunnossapitäviin investointeihin hankkeen toteuttamista varten. Lisämäärärahan tarve rahoitetaan lainalla. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv

63 31, KV :00 CFV: 462/2009 Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle: - että keittiöstrategiaa muutetaan siten, että valmistuskeittiöiden määräksi tulee koulujen osalta kaksi, eli Länsinummen koulun ja Rådmanin koulun keittiöt, ja että valmistus tapahtuu Cook and Chill -menetelmällä - että kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitellun investoinnin Rådmanin koulun keittiöön ja myöntää lisämäärärahan kunnossapitäviin investointeihin hankkeen toteuttamista varten. Lisämäärärahan tarve rahoitetaan lainalla.

64 32, KV :00 TV: 301/2016 TORIN PINNAT JA KATUSUUNNITELMAT SEKÄ KUSTANNUKSET 2016 TL Katusuunnitelmat: Kartta: Liite 59 A Poikkileikkauksia: Liite 59 B Yksityiskohtia: Liite 59 C Asemakaavoja: 376 Tori ja Isokatu: Liite 59 D 144 Runeberginkatu pohjoinen: Liite 59 E 39 Keskusta, vanhemmat osat: Liite 59 F Hakemistokartta ajantasaisista asemakaavoista: Liite 59 G Muistutus; Tero Loppi: Liite 59 H Muistutus; Maj Boström: Liite 59 I Muistutus; Jakobstads Citygrupp r.f.: Liite 59 J Valmistelu: Vastaava suunnittelija Johan Enlund, puh , kaupungininsinööri Harri Kotimäki, Katusuunnitelmaehdotukset: Isokatu välillä Kauppiaankatu ja Perämiehenkatu Raatihuoneenkatu välillä Otto Malminkatu ja Runeberginkatu Kauppiaankatu välillä Otto Malminkatu ja Runeberginkatu Alholminkatu välillä Kanavapuistikko ja Perämiehenkatu Tori Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 mukaisesti yleisesti nähtävillä säädetyn 14 päivän ajan alkaen.

65 32, KV :00 TV: 301/2016 Ehdotuksista on tehty kolme muistutusta ja www-sivujen kautta on jätetty paljon palautetta. Torin kustannusten vuodelle 2016 on arvioitu olevan Tämä on se osa, jonka kaupunki tulisi maksamaan katusuunnitelmissa esitetyistä pinnoista. Mikäli pintojen laatutasoa ei nosteta, palautetaan pinnat alkuperäiseen tasoon (asfaltti). Taustatietoa Asemakaavan muutos hyväksyttiin Siinä tuli Osuuspankin edessä olevasta tontista torialuetta. Asemakaavassa sanotaan torista Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun välissä, että Torialueen tulee luonteeltaan säilyä yhtenäisenä avoimena, ympäröivien korttelien julkisivujen rajaamana tilana. Torin poikki saa järjestää ajoväyliä. Se ja erityisen topografian säilyttäminen oli myös Museoviraston kokonaisvaltainen tavoite: Avoin julkinen paikka vaihteleville toiminnoille ja tapahtumille, jotta RKY-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävä omaleimaisuus ja erityispiirre säilytetään. Pietarsaaren keskustalle on tunnusomaista leveät kadut, kaupunginosia erottavat esplanadit ja kaupungin eteläosan vauraimpien tonttien eduspuutarhat. Kaupungin porvaristo on rakentanut talonsa Puutarhakadun sekä pääkadun, Isokadun, varteen. Nämä kadut ovat säilyttäneet pääosin vanhan rakennuskantansa. [Isokadun] puolivälissä on raatihuoneen tori, jonka itälaidalla on luvun lopulla rakennettu kaupungintalo puistoineen. Isokadun päätteen muodostaa poikittainen toriaukea, jonka koilliskulmassa on Strengbergin eli Labbartin talo. Kaupungin puinen, kaksikerroksinen raatihuone on rakennettu 1878 (G. Wilenius). Uuteen asemakaavaan tuli tavaraliikennettä koskevia rajoituksia: Tavaran sisäänotot, lastausportit, huoltopihat, sisäänajoportit yms. on sijoitettava ja muotoiltava niin, että häiritsevät katukuvaa ja liikennettä mahdollisimman vähän. Näitä toimintoja ei saa suunnata Kanavapuistikon tai Isokadun suuntaan. Maanpäällisiä rakenteita koskee: Laitoksen uloskäynnit on sen länsiosassa integroitava torin paviljonkirakennukseen ja Isokadun alaisen paikoituksen osalta korttelin 4 uudisrakennukseen. Torin itäpuolelle voidaan sijoittaa kaksi (1) uloskäyntiä, joiden kunkin kerrosala saa olla korkeintaan 20 neliömetriä, ja jotka on muotoiltava pääasiassa metallista ja lasista. Näkyvät rakenteet ja maanpinnan käsittely on tehtävä alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen.

66 32, KV :00 TV: 301/2016 RKY-alueeseen kohdistuvista rakentamistoimenpiteistä tulee varata Museoviranomaiselle mahdollisuus lausunnon antamiseen. (teksti on poikkeava eri kielillä) Tilaus ideasuunnittelusta Suunnittelun kohde on Pietarsaaren kaupungin tori ja kävelypainotteinen keskusta. Suunnittelutyö on kaksiosainen: kaupungin nykyisen ja tulevan kävelypainotteisen keskusta-alueen periaatteellinen yleissuunnitelma, jonka ytimen muodostaa yksityiskohtainen torialueen suunnittelu sekä torin arkkitehtonisten periaatteiden suunnittelu tarkempaa katusuunnittelua varten. LÄHTÖKOHDAT Yleissuunnitelma laaditaan kävelypainotteisen keskustan alueelle. Torialueelle suunnitellut kiveysratkaisut jatkuvat luonnollisesti myös muille yleissuunnitelman alueille, kun niistä alueista aikanaan laaditaan yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Suunnitelmassa esitetään periaatteet alueen läpäiseville reiteille, kuten pohjois - eteläsuuntainen historiallinen akseli (Isokatu päästä päähän), Kanavapuistikon kevytliikenne ja itä - länsisuuntaiset raatihuoneen molemmin puolin olevat kadut kaupungin liikenneverkossa. Katutilan käyttöä jaetaan eri tarkoituksiin koko kävelykeskustan alueella, (käyttö voi vaihtua vuodenajan mukaan). Katu- ja toripinnat suunnitellaan esteettömiksi ja aina mahdollisuuksien mukaan esim. näkövammaisia opastaviksi. Liikenteen sijoittelusta tehdään luonnokset tyyppiratkaisuista, joissa otetaan huomioon viimeisin alan tietämys (kehitys ja säädösmuutokset). Yleissuunnitelma on luonnosmainen, mutta perustelee yksityiskohtaisen suunnitelman väliaikaisen liittymisen nykyiseen katupintaan. Yleissuunnitelmalla luodaan keskustaa yhdistävä looginen katupintojen hierarkia, joka ohjaa ja opastaa kadun ja torin käyttäjää ja luo viihtyisän ympäristön. Katupinta kertoo nimenomaisen alueen käyttötarkoituksesta ja säätelee esimerkiksi ajonopeutta. Materiaalivalinnolla, ladontatavoilla ja limityksellä voidaan hienovaraisesti kertoa kaupungin historiasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Materiaalivalinnoissa käytetään ohjeena Pietarsaaren keskustaympäristön laatukäsikirjaa (Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy, Sito-Yhtiöt Oy ja Tuomas Santasalo Ky). Yksityiskohtainen suunnitelma laaditaan torialueelle ja siihen liittyville katujen osille. Toripinnoite suunnitellaan juhla- ja tapahtumatorille, Isokadulle ja kaupalliselle torille. Kaupallisen torin puolella varataan asemakaavassa osoitettu alue paviljonkirakennukselle. Paviljongin toteuttamisesta ei ole

67 32, KV :00 TV: 301/2016 tehty toistaiseksi päätöksiä. Porrashuoneiden väliin ja niiden tuntumaan sijoittuu erilaiset ruokakojut ja -kärryt sekä jäätelökioski. Muu torimyynti sijoittuu yleensä Isokadun länsipuolelle. Juhla- ja tapahtumatori levittäytyy Isokadun itäpuolelle raatihuoneen eteen. Torin pintaan ja sen alle asennetaan tarkoituksenmukaiset varaukset tapahtumien valaistuksia ja äänentoistoja varten. Pintavesien ohjaus on hallittu osa toripinnan ilmettä. Yksityiskohtainen suunnitelma toimii luonnoksena virallisille katupiirustuksille. Suunnitelmassa esitetään materiaalit ja värit, limitykset ja ladontamallit, ja eri yksityiskohtien periaateratkaisut. Suunnitelma on havainnollinen päätöksenteon helpottamiseksi. Suunnitelma sisältää joukon teknisten ratkaisujen periaatteita toteutettavaksi nyt ja varauksina tulevaisuuteen. Suunnitelman kuvaus YLEISSUUNNITELMA Koko suunnittelualue on käsitelty kävelypainotteisena alueena. Isokatu Kauppiaankadun ja Perämiehenkadun välillä sekä Raatihuoneenkatu Runeberginkadun ja Otto Malminkadun välillä ovat muutettu yksisuuntaisiksi. Näillä kaduilla kävelijän asema korostuu aivan erityisesti. Suunnittelualueen kadut ovat hidaskatuja. Ajoradan ja jalkakäytävän välinen korkoero on 4 cm. Tämä on toimiva ratkaisu näkövammaisten liikkumista ajatellen. Pysäköinti on tuotu jalankulun kanssa samaan tasoon, jolloin jalkakäytävät näyttävät visuaalisesti leveämmiltä. Samalla muutamiin paikkoihin saadaan nykyistä enemmän tilaa terasseille. Koko suunnittelualueella käytetään luonnonkivipinnoitteita. Ajoradoilla pinnoitteena on lohkopintainen nupukivi ja jalankulun ja pyöräilyn alueilla sileäpintainen nupukivi. Työssä esitettävissä suunnitteluratkaisuissa on pyritty ottamaan huomioon historiallisesti arvokas keskustamiljöö. TORIN ARKKITEHTISUUNNITELMA Toripinta uusitaan toriparkin rakentamisen myötä. Torin vanha kupera topografia säilytetään ennallaan. Torialueella pinnoitteena käytetään lohkopintaista noppakiveä kaariladottuna. Torimyyntipaikat osoitetaan nupukivirivein. Arkeologisten kaivausten perusteella paikannetun historiallisen torin sijainti vuodelta 1783 tuodaan hienovaraisesti esiin toripintaan vaaleammalla punaisella kiveyksellä ja teräsreunuksella.

68 32, KV :00 TV: 301/2016 Torin laidoilla ja Isokadun varrella jalankulun alueet pinnoitetaan sileäpintaisella nupukivellä. Valaisinpylväsrivit sijoitetaan Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun varsille. Historiallisia rakennuksia korostetaan torin reunoilla seinävalaisimin ja torin kohokohta, raatihuone, erikoisvalaistaan. Isokadulla valaistuksen pylväsvalaisinten vaihtoehtona on kadun valaisu vaijerivalaisimin. Toriympäristön valaistusta käsitellään tarkemmin erillisessä valaistusraportissa. TORIMYYNTIPAIKAT Torialue palvelee pietarsaarelaisia ympäri vuoden ja mahdollistaa erilaiset tapahtumat, konsertit sekä torimyynnin. Torimyyntipaikat merkitään kahden nupukiven raidoin. Keskiakseli raatihuoneelle jätetään vapaaksi myyntikojuista. Torialueelle on mahdollista sijoittaa 115 torimyyntikojua. TEKNIIKKAKAIVOT Toripinnan alle asennetaan kuusi tekniikkakaivoa, joiden kautta hoidetaan sähkönjakelu torialueella. Lähtökohtaisesti torimyynti ohjataan torin länsilaidalle ja vedenjakelu järjestetään länsilaidalle suunnitellun toripaviljongin kautta. Tekniikkakaivoihin on mahdollista yhdistää myös vedenjakelu. Tällöin sähkökeskus vaatii leveämmän kannen. AJONEUVOLIIKENNE Ajoradan leveys keskustan kaksisuuntaisilla kaduilla on yleisesti 6,5 metriä. Isokatu Kauppiaankadun ja Perämiehenkadun välillä sekä Raatihuoneenkatu Runeberginkadun ja Otto Malminkadun välillä kuten myös osa Kauppiaankadusta on muutettu yksisuuntaisiksi. Yksisuuntaisten katujen leveydet ovat 3,25 3,75 m. Kauppiaankadulla, joka on linja-auton reitti, ajoradan leveys on poikkeuksellisesti 7 metriä. Kauppiaankadun länsipäässä, Otto Malminkadun risteyksessä, on liikennöinti parkkihalliin huomioitu erillisellä ajokaistalla. Ajoneuvojen pysäköintipaikat ovat tuotu jalankulun kanssa samaan tasoon. Ajoradan ja jalankulkuväyliä erottaa 4 cm yliajettava reunatuki. Runeberginkadun pohjoispää on ajateltu toimivan pääosin jalankulun ja pyöräilyn reittinä, jolla sallitaan huoltoajo kiinteistöille. Tällä osuudella ei ole tasoeroa jalankulun ja ajoradan välillä - jalankulun ja huoltoliikenteen väylä osoitetaan 0-tasoon upotetulla reunakivellä ja eri pintamateriaalein. JOUKKOLIIKENNE Kauppiaankadun ja Isokadun linja-autopysäkit ovat yhden linjaauton ajoratapysäkkejä, ilman pysäkkilevennystä. Tämä tarkoit-

69 32, KV :00 TV: 301/2016 taa sitä, että linja-auto hetkellisesi pysähtyessään ajoradalle muodostaa esteen sen takaa tulevalle ajoliikenteelle. Pysähdys kestää tosin ajallisesti niin pienen hetken ja tapahtuu sen verran harvoin, ettei sen ole arvioitu aiheuttavan ongelmia liikenteen sujuvuuteen. PYÖRÄILY JA JALANKULKULIIKENNE Polkupyöräliikenne on huomioitu erillisellä polkupyöräkaistalla Runeberginkadulla. Runeberginkadun pohjoispäähän on suunniteltu erillinen polkupyöräpaikoitus. Muilla hidaskatuosuuksilla polkupyöräilijät ajavat yhdistetyllä jalankulun ja pyöräilyn väylällä. Kävelykadulla pyöräilijät sallitaan kuten aikaisemminkin liikkuvan jalankulkuliikenteen seassa. Kävelijän asema korostuu yksisuuntaisiksi suunnitelluilla kadunosuuksilla. KUNNALLISTEKNIIKKA Torin alle rakennettava pysäköintilaitos aiheuttaa luonnollisesti muutostarpeita alueen rakennettuun kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniikan muutossuunnitelmat on laadittu jätevesiviemäröinnin, vedenjakelun, hulevesiviemäröinnin ja kaukolämmön osalta insinööritoimisto Ylitalo Oy:n laatiman suunnitelman mukaan (piir. LVI ). KUIVATUS Torilla ei ole nykyisellään rakennettua kuivatusjärjestelmää ja torin uuden pinnoitteen suunnittelun yhteydessä on pyritty parantamaan pintavesien hallittavuutta uudella sadevesien keräysjärjestelmällä. Suunnitelman piirustuksessa 201 esitetään, että torin kumpaankin laitaan sekä torin rakennettavan paviljonkirakennuksen eteen rakennettaisiin linjakuivatusjärjestelmä, joka pystyy keräämään laajalta alueelta virtaavat pintavedet. Järjestelmä parantaisi pintavesien hallittua johtamista ja kulkeutumista sadevesienviemäreihin. Linjakuivatusjärjestelmä voidaan hieman ylimitoittaa siten, että se jossain määrin toimisi sadevesiä viivyttävänä järjestelmänä. Järjestelmän yhteyteen voitaisiin tarvittaessa myös harkita rakennettavaksi maanalainen sadevesien viivytysjärjestelmä (säiliö sadevesien hetkellistä varastoimista varten), jos käytettävissä oleva tila sen sallii. Viivytyssäiliöt tasaavat sadevesien virtausta rankkasateiden huippuvirtaamien aikana, jolloin olevien sadevesiviemäreiden välityskyky useimmiten ylittyy. Linjakuivatusjärjestelmä liitetään olemassa oleviin tai rakennettaviin sadevesikaivoihin ja toimii täten osana sadevesiviemäriverkostoa. Suunnitelman detaljipiirustuksessa 202 esitetään sadevesikourun pari asennus-/perustamisvaihtoehtoa. KAUPUNKIKUVA

70 32, KV :00 TV: 301/2016 I Pietarsaaren keskustaympäristön laatukäsikirjassa (Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy, Sito-Yhtiöt Oy ja Tuomas Santasalo Ky) keskustan ydin on määritelty laatuvyöhykkeeksi 1. Koko suunnittelualue kuuluu tähän alueeseen. Keskustan ytimessä pyritään luomaan viihtyisiä jalankulkuympäristöjä ja kävelypainotteisia liikenneympäristöjä. Suunnittelualueella käytetään luonnonkivipintoja ja pyritään esteettömään ympäristöön. PINNOITTEET Ajoradat päällystetään nupukivin, joiden pinta on lohkottu. Jalankulun ja pyöräilyn alueet toteutetaan pinnaltaan poltetusta luonnonkivestä. Torialue päällystetään kaariladotulla lohkopintaisella noppakivellä. Torialuetta kehystävät jalankulun väylät päällystetään poltettupintaisin nupukivin. NOPPAKIVET Kivenä käytetään lohkottua, väriltään punaista (Mäntsälän punainen) noppakiveä (kivikoko 90x90x90 mm). Noppakivet asennetaan 50 mm maakosteaan betoniin, saumaus tehdään sementtihiekalla. Saumojen leveys on 10 mm. Vanhan torin alueella käytetään vaaleampaa punaista noppakiveä (Viitasaaren pink). Kaikille noppakivettäville alueille tehdään yksi kivirivi ehjistä noppakivistä kivettävien alueiden ympärille. Samoin kaivojen ja valaisimien ympärille tehdään yksi kivirivi ehjistä kivistä. NUPUKIVET Ajoradoilla kivenä käytetään 140x140x220 mm kokoisia kiviä, joiden pinta on lohkottu. Kivet ladotaan tiililadontana kadun poikkisuuntaan. Jalankulun ja pyöräilyn alueilla käytetään pinnaltaan poltettuja ja sivuiltaan lohkottuja kiviä. Pysäköintipaikat toteutetaan pinnaltaan lohkotusta kivestä. Nupukiveykset ovat väriltään punaista kiveä (Mäntsälän punainen). Poikkeuksena vanhan torin alueella käytetään vaaleampaa punaista kiveä (Viitasaaren pink) ja torilla myyntipaikkoja osoittavassa ruudutuksessa väriltään harmaata (Kurun harmaa) kiveä. Pysäköintipaikat reunustetaan harmaalla nupukivirivillä (Kurun harmaa). TERÄSREUNUS Vanhan torin alue rajataan maahan upotetulla RSTteräsreunuksella. OPASLAATAT Isokatu Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun välisellä osuudella on samassa tasossa muun toripinnan kanssa. Tällä osuudella Isokatu erotetaan jalkakäytävästä kahden nupukiviraidan ja graniittisen opaslaatan avulla. Opaslaattaa käytetään näkövammaisten liikkumisen ohjauksessa varoittamassa ajoradasta. Suojateiden kohdilla voidaan käyttää varoittavia laattoja, joissa on metallinastat, varoittamassa ylityspaikoista.

71 32, KV :00 TV: 301/2016 KASVILLISUUS KATUPUUT JA KESÄKUKA-ASTIAT Raatihuoneenkadun varrelle istutetaan yksittäispuita lajina lehmus. Puiden suojauksessa käytettäviä varusteita ovat: rungonsuoja, maaritilä (1500x1500), tukikehikko, perustus, asennushelat ja kiinnikkeet. Kaikille katupuille asennetaan lisäksi ilmastusritilät. Torilla ja muulla kävelypainotteisen keskustan alueella käytetään sopivin paikoin siirrettäviä kesäkukka-astioita. Astioihin istutetaan kevätkaudella erilaisia sipulikukkia sekä kesä- ja syyskaudella kesäkukkia tai perennoita. PENKIT JA ROSKA-ASTIAT Torin ympäristöön asennetaan kiinteitä penkkejä, jotka ovat kestäviä ja helposti huollettavia. Penkit on sijoiteltu torialueen reunoille eri ilmansuuntiin. Selkänojattomat penkit mahdollistuvat istumisen eri ilmansuuntiin. Selkänojattomien penkkien lisäksi suunnittelualueelle on suositeltavaa sijoittaa myös selkäja käsinojallisia penkkejä erilaisia käyttäjäryhmiä palvelemaan. Penkkimalliksi soveltuu esimerkiksi Metalcon Libre, joka on hyvin muunneltavissa oleva malli. Torin kiinteisiin rakenteisiin, esimerkiksi penkkeihin, voidaan integroida valaisimia. Roska-astioina käytetään klassista astiamallia, esimerkiksi Lappsetin, CT30, 60, 100 litraisia roska-astioita. PYÖRÄTELINEET Laaja pyöräpaikoitusalue järjestetään Runeberginkadulle, kirjaston kulmalle. Pyörätelineeksi valitaan pyörän runkolukituksen mahdollistava telinemalli, esimerkiksi Elpacin kaariteline, Benkertbänken C500 pyöräteline tai Cykloksen Delta teline. INFORMAATIOTAULUT Torin laidalle asennetaan yksi informaatiotaulu, jonka tulee olla säätä ja vuodenaikoja kestävä. KESÄTERASSIEN RAJAAMINEN KATUTILASSA Liikkeidenharjoittajat voivat rajata kesäterassejaan suurin ruukuin tai siirrettävin köysiaidoin. MUUT VARUSTEET Talvisin torialuetta voidaan elävöittää elävällä tulella soihduin erikoistapahtumien yhteydessä. MUISTUTUKSET: Loppi

72 32, KV :00 TV: 301/2016 Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun yksisuuntaistaminen? Perusteluna on yksinkertaisesti toripaikoitukselle suunnitellut ajorampit. Liikennesimulointeja on tehty asemakaavan yhteydessä (WSP). Miksei Isokatu kokonaan kävelykaduksi? Huoltoliikenne Perämiehenkadun kautta on vaihtoehto, mutta saavutettavuus vaatii ajettavan kadun pohjoisen suuntaan. Alholminkatu saa olla ennallaan? Suuria muutoksia ei suunniteltukaan, mutta samaa tyyliä ja logiikkaa pitää soveltaa kaikilla kaduilla. Tilapäinen ramppi vai pysyvä? Viimeisin tieto rakentajalta on, että rampista Kauppiaankadulla tulee pysyvä, vaikka uusi ramppi rakennetaan Raatihuoneen viereen. Kanavan ylittävä silta on ajateltu ottaa käyttöön. Uusi rumpu pitää asentaa. Torin tekniikkakaivot? Määrästä on keskusteltu niin, että rakennettaisiin enemmän. Länsipuolelle tulisi ehkä 8, riippuen mahdollisen toripaviljongin rakentamisesta. Vesijohto olisi mahdollista rakentaa, mutta kaivosta täällä tulisi matalampi kuin vakiokaivo niin, että molempien yhdistäminen voi olla hankalaa. Kytkemistä jätevesiviemäriin ei voida ajatella kaikissa paikoissa. Paikoitellen on hyvä varata enemmän sähkötehoa. Kasvillisuus? Museoviraston ja myös meidän mielestä ei keskelle toria. Syvyys, joka meillä on pysäköinnin yläpuolella ei riitä juurille. Istutettava puu tulisi istutuslaatikkoon n. 3m x 3m suunnilleen puoli metriä pinnan yläpuolelle. Pysäköintipaikkoja Raatihuoneenkadulle? Lyhytaikaiseen pysäköintiin, invapaikoiksi tai taksille pitää jäädä muutamia paikkoja. Katu ilman korkeuseroja viestittää liikenneympäristöstä, että se on tilaa, joka pitää jakaa kevyen liikenteen kanssa. Boström Pysäköinti ja tavaraliikenne? Shared space tilassa on tilaa kaikille, myös tavaraliikenteelle, mutta pysäköintipaikat tulee merkitä. Liikennemerkeillä voidaan sallia tai kieltää pysäköintiä. Eri vuodenaikoina sitä voidaan yksinkertaisesti muuttaa tarpeen mukaan. Pysäköintipaikkojen poistuminen? Paikkojen määrä ei vähene, mutta tarve rakentaa lisää torin alle on edelleen olemassa. Maria Malmihan on tilapäinen ratkaisu. Suurin muutos, joka tarvitaan ajattelussa, on se, että jätetään lähimmät pysäköintipaikat juuri keskustan asiakaspysäköinnille. Tyhjä tori? Liikenne kulkee ja tori voidaan sisustaa huonekaluilla ja kasveilla, joulutoriksi tai siellä ovat nuoret ajoneuvoineen.

73 32, KV :00 TV: 301/2016 Siellä voi olla elämää ja siellä voidaan kokoontua. Silloin kun torikauppaa ei ole, niin mikään ei estä muuta käyttöä. Kioski takaisin? Siitä voidaan keskustella, sama tai uusi ja kummalla puolella. Joka tapauksessa pitäisi rakentaa uudet sähkö-, vesi-, ja jätevesiliittymät. Kun itätoria kaivetaan, niin vanha tekniikka häviää. Citygruppen Lisää lyhytaikaista pysäköintiä? Se riitelee kävelykeskustan ajatuksen kanssa, mutta pitää paikkansa, että lyhyillä asioilla ei haluta kulkea pitkiä matkoja. On myös ihmisiä, jotka missään tapauksessa eivät halua ajaa pysäköintilaitokseen. Ne pysäköintipaikat, joita voidaan suunnitella, voisivat olla puolen tunnin paikkoja tai maksullisia niin, että ne sopivat hieman pitempään pysäköintiin. Pinnalla pitää olla myös riittävästi invapaikkoja. Pysäköinti Isokadun länsipuolella? Yhdellä katuosalla on vähän tai ei lainkaan ovia kadulle. Siellä ei siis myöskään tarvita tilaa myyntipaikoille tai terasseille, joten pysäköintiruutuja voitaisiin järjestää. Pysäköinti Isokadun itäpuolella? Siellä voidaan ajatella leveämpi jalkakäytävä tarpeelliseksi ja siten jää vähemmän parkkipaikkoja. Vinopaikoitus Forumin ja K-marketin kohdalla? Tämä oli suunnittelualueen ulkopuolella eikä pysäköintipaikkojen vähentämiseen ole tarvetta. Piirustukseen oli luonnosteltu vain muutama paikka. Liikenne torin poikki tulee sallia! Kyllä, se on edelleen sisäänajona ja ajomahdollisuus säilytetään. Vain korkeat reunakivet poistuvat. Saavutettavuus ja huoltoliikenne? Huoltoliikenne sallitaan myös. Siitä voidaan huolehtia niin, että koko matkaa ei täytetä terasseilla. Voimassa olevassa asemakaavassa on joitakin rajoituksia koskien Isonkadun huoltoliikennettä. Polkupyörien pysäköinti Runeberginkadulla? Runeberginkatu on myös polkupyöräreitti. Torin kunnallistekniikka? Ruokamyynti eli tori ja kävelykatu elintarvikehuoneistona aiheutti tori WC:n rakentamisen. Ajatus oli, että se on tilapäinen ratkaisu. Jos sähkö ja vesi halutaan samaan kaivoon, niin kesävesijohto voidaan rakentaa, mutta viemärin kanssa voi tulla ongelmia. Sen takia WC, pesutila ja pukeutumistila tulee olla erillisessä rakennuksessa kuten Raatihuone tai toripaviljonki.

74 32, KV :00 TV: 301/2016 Tapahtumat? Sähkö ja äänitekniikka on suunniteltu tulevaksi ainakin torin itäpuolelle. Se vaatii ylimääräistä sähkötehoa niin kuin tietyt katukeittiötkin (tyliin Ranskalainen ruokatori) ovat jo osoittaneet. Näitä pisteitä tarvitaan myös Isollekadulle. Ulkonäyttämön paikka voidaan hyvinkin suunnitella ja se voi olla kivetyllä pinnalla pitempiä tai lyhyitä aikoja. Eri kysymys on se, kuka näyttämön omistaa. Koko suunnittelun tarkoituksena on ollut mahdollistaa kaiken tyylisten tapahtumien järjestäminen. Tori voidaan sisustaa tarpeen mukaan sellaisella, mitä kulloinkin tarvitaan. Ainut rajoitus on, että sen käy nosturilla nostaa. Jäätelökioski torille? Siitä voidaan keskustella, ja myös, kummalle puolelle. Kioski tarvitsee uudet sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät. Raatihuoneen puoleisella torilla kioski on ollut tilapäisenä rakennuksena. YLEISÖLTÄ TULLUT PALAUTE WWW-lomakkeen kautta olemme saaneet runsaasti palautetta. Yleinen vaikutelma on, että asukkaat haluavat muutosta keskustaan. Osa palautteesta oli sitä mieltä, että esitelty suunnitelma oli hyvä ja että valaistussuunnitelma oli hyvin tehty. Muut olivat eri mieltä, mutta tyytyväisiä siitä, että jotakin tapahtuu. Muutamia usein esiintyviä aiheita: - suurimmassa osassa palautteita haluttiin enemmän vihreyttä esiteltyyn suunnitelmaan, erityisesti torin reunoilla ja Isonkadun varrelle - lyhytaikaisia p-paikkoja Isollekadulle (15-30 min), näistä hyötyä liikeelämälle - yrittäjät huolissaan, että autoliikennettä liikkeisiin ei edistetä - esteettömyys keskustassa tärkeä kaikille, myös näkövammaisille, vanhemmalle väestölle - lisää puistomaista suunnittelua - ei pysäköintiä torille - Isokatu kaksisuuntainen, mutta kapeampi ajorata (4,5-5,0 m) - vihersuunnitelma koko alueelle - kävelykadun itäinen pää pitää antaa autoliikenteelle ja pysäköinnille - peräänkuulutetaan vihreää, viihtyisää toria oikeassa suhteessa pieneen kaupunkiin - korotettu kiinteä esiintymislava, jäätelökioski, taideteos ja paviljonki, suihkukaivo - ei rumia myyntivaunuja torille - sekä kiinteitä että siirrettäviä penkkejä sekä selkänojilla että ilman, valaistuja (LED) - lisää pysäköintitaskuja maantasossa - kaikki liikenne pois keskustasta, sallittava ainoastaan huoltoliikenne - istutuksia astioihin, pensaita ja perennoita - älkää unohtako lapsia ja nuorisoa, paikka, jossa voi seurustella muiden perheiden ja kulttuurien kanssa, leikkivälineitä, leikkipaikka - tulee olla hyvä meidän torimyyjillemme - suurenmoinen ehdotus, joka esiteltiin campus Allegrossa - roska-astiat pitää olla siististi suunniteltuja

75 32, KV :00 TV: 301/ tehkää tori kokoontumispaikaksi, ei jäykkää ja autiota toria - torin laidoilla ja torin läpi ei autoliikennettä - torin uusi ulkonäkö hyvä - rajoittakaa yöaikaista liikennettä - missä meidän hienot lipputankomme - ottakaa huomioon nuorison ja vanhempien tarve kokoontua - tehkää kävelykaduksi väli Raatihuoneenkadusta Perämiehenkadulle - valmistelkaa sähköliittymät ja vesiliittymät suunnittelussa - hyödyntäkää kaukolämpöä se helpottaa ja säästää kunnossapitoa Tärkeä palaute on tullut näkövammaisilta (Norra Österbottens svenska synskadade). On syytä katsoa suunnitelmat myös heidän silmillään. On yksityiskohtia, jotka pitää tarkistaa. Nyt esitellyt suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia ainoastaan torin alueella. Tärkeintä nyt on ajatus, periaatteet ja jotkin mitat. Sitä, mikä liittyy sisustamiseen ei ole sidottu. Riippuen siitä, kuinka laajoja muutoksia tekninen lautakunta haluaa tehdä, voidaan yksityiskohtia ja pienehköjä muutoksia tehdä vasta rakennuspiirustuksiin, piirustukset voidaan nyt korjata katusuunnitelmaksi (uusi liite) tai muutokset asetetaan nähtäville. Kustannuksista on saatu uusi arvio. Aikataulun mukaan rakentaja haluaa saada kaikki pinnat valmiiksi jo syksyllä Jotta voidaan välttää tarpeettomat kustannukset ja työn niin se tarkoittaa, että me tarvitsisimme vielä tänä vuonna sille alueelle, joka nyt on kaivettu. Torin toinen puoli ja se, mikä koskee toripysäköinnin vaihetta 2 tulee maksamaan suunnilleen saman verran. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta päättää hyväksyä katusuunnitelmat muutoksin uusien liitteiden mukaisesti. Vähäisiä yksityiskohtia voidaan tarkistaa rakennuspiirustuksiin. Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se ehdottaisi kaupunginvaltuustolle lisämäärärahaa vuodelle 2016 ja myöhemmin torin vaiheeseen 2. Määräraha käytettäisiin torin laadun kohottamiseen ja niille katuosille, jotka tulevat kaivetuksi, niin, että tekniikka ja kivipäällysteet uusitaan uuden suunnitelman mukaisesti. Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta ehdottaa laadun parantamista torin pinnoille. Kunnallisteknisen osaston tulee toimittaa yksityiskohtaisempi kustannuslaskelma kaupunginhallituksen kokoukseen. Katusuunnitelma käsitellään teknisessä lautakunnassa kahden viikon kuluttua. Päätös

76 32, KV :00 TV: 301/2016 Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta päätti vt teknisen johtajan esityksen mukaisesti. Pykälä tarkistettiin välittömästi. Kh Katusuunnitelmat: Kartta: Liite 116 A Poikkileikkauksia: Liite 116 B Yksityiskohtia: Liite 116 C Asemakaavoja: 376 Tori ja Isokatu: Liite 116 D 144 Runeberginkatu pohjoinen: Liite 116 E 39 Keskusta, vanhemmat osat: Liite 116 F Hakemistokartta ajantasaisista asemakaavoista: Liite 116 G Muistutus; Tero Loppi: Liite 116 H Muistutus; Maj Boström: Liite 116 I Muistutus; Pietarsaaren Cityryhmä r.y.: Liite 116 J Kustannusarvio: Liite 116 K Kaupunginsihteeri: Tekninen lautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja palaa asiaan katusuunnitelman osalta myöhemmin uudestaan. Toriparkkiyhtiö haluaa saada kaikki pinnat valmiiksi jo syksyllä Tästä syystä on päätettävä jo nyt torin

77 32, KV :00 TV: 301/2016 osalta siitä, että parannetaanko torin pinnan laatua tässä vaiheessa. Kunnallistekninen osasto on laatinut kustannusarvion torin pinnan töistä. Rakentajan vastuulla on saattaa tori siihen tilaan kuin se oli ennen rakennustöiden aloittamista. Kunnallistekninen osasto on laskenut, että tämä maksaisi noin Tästä kustannuksesta vastaa siis rakentaja. Torin pinnan muutostyöt ja laadun parantaminen maksaisi yhteensä noin (vaihe 1 eli torin länsipuoli). Tämä vaihe 1 tulisi kustantaa vuonna Vaiheen 2 (torin itäpuoli) arvioidut kustannukset ovat Vaihe 2 toteutetaan myöhemmin. Lisämäärärahan tarve olisi siten vuonna 2016 noin , ja kun vaihe 2 toteutetaan on lisämäärärahan tarve noin Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää, että torin pinnan laatua parannetaan. Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto myöntäisi vuodelle 2016 lisämäärärahan Määräraha käytetään torin laadun kohottamiseen ja niille katuosille, jotka tulevat kaivetuksi niin, että tekniikka ja kivipäällysteet uusitaan uuden suunnitelman mukaisesti. Lisämääräraha rahoitetaan lainalla. Kv Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian kokouksessaan. Katusuunnitelmat: Kartta: Liite 32 A Poikkileikkauksia: Liite 32 B Yksityiskohtia: Liite 32 C Asemakaavoja: 376 Tori ja Isokatu: Liite 32 D 144 Runeberginkatu pohjoinen: Liite 32 E

78 32, KV :00 TV: 301/ Keskusta, vanhemmat osat: Liite 326 F Hakemistokartta ajantasaisista asemakaavoista: Liite 32 G Kustannusarvio: Liite 32 H Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntäisi vuodelle 2016 lisämäärärahan Määräraha käytetään torin laadun kohottamiseen ja niille katuosille, jotka tulevat kaivetuksi niin, että tekniikka ja kivipäällysteet uusitaan uuden suunnitelman mukaisesti. Lisämääräraha rahoitetaan lainalla.

79 32, KV :00 / :s bilaga: Liite 32 A/kv STFM KV STST KH TN TL A 116 A 59 A

80 32, KV :00 / :s bilaga: Liite 32 B/kv CITROEN.. CITROEN.. CITROEN TYYPPIPOIKKILEIKKAUS KAUPPIAANKATU Katualueen raja Katualueen raja Puisto Jalankulku 3,50 Ajokaista Ajokaista Jalankulku 3,50 3,50 3,80 TYYPPIPOIKKILEIKKAUS RAATIHUONEENKATU Katualueen raja Katualueen raja Puisto Jalankulku 3,50 Ajokaista Pysäköinti 3,50 2,50 Jalankulku 6,40 Rakennuskohde PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN TORI JA KÄVELYKESKUSTA Piirustuksen sisältö Mittakaavat DETALJIPIIRUSTUS 1:100 SADEVESIKOURUN PERUSTAMINEN PIETARSAARI FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 12 13, PL 186, Vaasa Puh Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero TKA P Tiedosto P28537_Keskustan_kuivatus.dwg Muutos Päiväys Pääsuunn. Hyv C. Lundqvist, ins. Suunn./Piirt. C. Lundqvist, ins. Tarkastaja Yhteyshenkilö A S

81 reunatuki, tasoero 4cm V220, väri: punainen lohkopintainen nupukivi väri: punainen 220x140x140 nupukivi poltettu pinta väri: punainen 220x140x140 pysäköintiruudut: nupukivi, lohkottu, väri: punainen/ reunassa 1 harmaa kivirivi 220x140x140 nupukivi poltettu pinta väri: punainen 220x140x140 puun ilmastusputki ja -ritilä nupukivi, poltettu pinta tiililadonta, väri: punainen 220x140x140 vanhan torin rajaus: maahan upotettu rst-teräsreunus DETALJI 1: Isokadun ajorata nupukivi lohkottu pinta väri: punainen 220x140x140 DETALJI 2: Raatihuoneenkatu lohkopintainen noppakivi kaariladonta, väri: punainen 90x90x90 puun runkosuoja, kannatinkehikko ja maaritilä DETALJI 3: Raatihuoneen edusta reunatuki, upotettu väri: punainen kenttäkiveys lohkopintainen nupukivi 2 kiviriviä, väri: harmaa 220x140x140 vanhan torin alue: lohkopintainen noppakivi, kaariladonta väri: vaalea punainen 90x90x90 lohkopintainen noppakivi kaariladonta, väri: punainen 90x90x90 vanhan torin alue: nupukivi, poltettu pinta, tiililadonta, väri: vaalea punainen 220x140x140 nupukivi, poltettu pinta tiililadonta, väri: punainen 220x140x140 DETALJI 4: Vanhan torin rajaaminen lohkopintainen nupukivi 2 kiviriviä väri: harmaa 220x140x140 nupukivi poltettu pinta tiililadonta väri: punainen 220x140x140 lohkopintainen noppakivi kaariladonta väri: punainen 90x90x90 ohjaava laatta 285x595x80 väri: valkoinen (harmaaseen taittuva) DETALJI 5: Isokadun ajoradan ja jalkakäytävien erottelu toriosuudella Isokatu lohkopintainen nupukivi väri: punainen 220x140x140 lohkopintainen nupukivi 2 kiviriviä väri: harmaa 220x140x140 Pietarsaaren kaupunki PIETARSAAREN KESKUSTAN ARKKITEHTISUUNNITTELU FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy DETALJIT 1:50 Suunnittelija Hyväksyjä M. Antere A. Sippola

82 32, KV :00 / :s bilaga: Liite 32 D/kv JAKOBSTAD GATA Katu. 7, 12, 15 PIETARSAARI pp/h C-1 sr-1 Yleisten rakennusten korttelialue. Korttelialueelle saa sijoittaa tiloja julkisia palveluja ja niitä täydentäviä toimintoja varten. Rakennukseen tai tontille suunnitelluista rakennustoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. 2, 4, STADSDELSGRÄNS. Kaupunginosan raja. KVARTERS- KVARTERSDELS- OCH OMRÅDESGRÄNS. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. Osa-alueen raja. sr-2 5 KRYSS PÅ BETECKNING ANGER ATT BETECKNINGEN SLOPAS. Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista. 6 STADSDELS NAMN. Kaupunginosan nimi. 4 7 ISOKATU +6.9 UNGEFÄRLIGT HÖJDLÄGE FÖR TORGET I ANGIVEN PUNKT Toripinnan likimääräinen korkeus merkinnän kohdalla 6800 BYGGNADSRÄTT I KVADRATMETER VÅNINGSYTA. I BYGGNADSRÄTTEN ÄR DEN SKYDDADE BYGGNADENS VÅNINGSYTA INKLUDERAD. sm 8 DEL AV OMRÅDE, DÄR DET MÖJLIGEN ÅTERFINNS FORNLÄMNINGAR SOM SKYDDAS AV FORNMINNESLAGEN. PÅ OMRÅDET ÄR DET ENLIGT FORNMINNESLAGEN FÖRBJUDET ATT GRÄVA, TÄCKA ÄNDRA, SKADLIGGÖRA, BORTFÖRA ELLER UTFÖRA MOTSVARANDE INGREPP. PLANERING SOM BERÖR OMRÅDET KRÄVER MUSEIMYNDIGHETENS UTLÅTANDE. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Rakennusoikeuteen sisältyy suojellun rakennuksen kerrosala HÖGSTA HÖJDLÄGE FÖR BYGGNADS VATTENTAK. Rakennuksen vesikaton ylin korkeusasema HÖGSTA HÖJDLÄGE FÖR SKÄRNINGSPUNKTEN MELLAN FASAD OCH VATTENTAK. OVANFÖR TAKLISTEN FÅR VATTENTAKET MOT GATA STIGA I HÖGST 34 VINKEL, MOT GÅRD I HÖGST 45 VINKEL. UTANFÖR DENNA LINJE FÅR INGA BYGGNADSDELAR ELLER KONSTRUKTIONER FINNAS. UNDANTAGET ÄR TERASSGÅRDARNA I TREDJE VÅNINGEN MOT KANALESPLANADEN SOM OCKSÅ I GATULIVET FÅR FÖRSES MED TRANSPARENTA RÄCKEN OCH PERGOLOR ÖVER NÄMNDA HÖJD. PÅ TOMT 13 SKALL BYGGNADSYTAN NÄRMAST TORGET FÖRSES MED SLUTTADE TAK SOM TAR UPP DE SKYDDADE BYGGNADERNAS TAKLANDSKAP. Alueen osa, jolla mahdollisesti sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää Museoviranomaisen lausunto. 12 TRÄD SOM SKALL SKYDDAS ELLER ERSÄTTAS MED EN GENETISKT LIKVÄRDIG INDIVID. Puu joka on suojeltava tai korvattava geneettisesti samanarvoisella yksilöllä. ip Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema. Räystään yläpuolella vesikatto saa nousta enintään 34 kulmassa katua vastaan ja enintään 45 kulmassa pihaa vastaan. Tämän linjan ulkopuolella ei saa olla mitään rakennusosaa tai rakennetta. Poikkeuksena ovat Kanavapuistikon puoleiset kolmannen kerroksen terassipihat, joille myös julkisivun pintaan mainitun koron yläpuolellekin saa rakentaa pergoloita ja läpinäkyviä kaiteita. Tontin 13 torin puoleisen rakennusalan katon tulee olla lapekatto myötäillen torin suojeltujen rakennusten kattomaisemaa. DEL AV KVARTERSOMRÅDE SOM BÖR PLANTERAS. OMRÅDET BÖR HÅLLAS I PARKARTAT SKICK MED BEAKTANDE AV RÅDHUSETS HISTORISKA OCH ARKITEKTONISKA KARAKTÄR. PÅ OMRÅDET FÅR ANLÄGGAS FÖR FASTIGHETENS ANVÄNDNING NÖDVÄNDIGA KÖRFÖRBINDELSER OCH LÄTTA KONSTRUKTIONER. Istutettava korttelialueen osa. Alue on pidettävä puistomaisessa, Raatihuoneen historialliseen ja arkkitehtoniseen luonteeseen sopeutuvassa tilassa. Alueelle saa rakentaa kiinteistön käytön edellyttämiä kulkureittejä ja kevyitä rakennelmia. le DEL AV BYGGNADS TAK SOM BÖR PLANTERAS OCH IORDNINGSTÄLLAS FÖR LEK OCH UTEVISTELSE FÖR FASTIGHETENS BOSTÄDER, MINST 1 M2 PER 10 M2 BOSTADSVÅNINGSYTA. DEL AV TORGOMRÅDE DÄR PAVILJONGER OCH KIOSKER FÅR UPPFÖRAS. PÅ BYGGNADSYTAN FÅR PLACERAS AFFÄRS- OCH BETJÄNINGSUTRYMMEN SAMT DEN UNDERJORDISKA PARKERINGSANLÄGGNINGENS IN- OCH UTGÅNGAR OCH TEKNISKA ANLÄGGNINGAR. BYGGNADENS ELLER BYGGNADERNAS SAMMANLAGDA STÖRSTA BYGGNADSAREA ÄR 400 M2 OCH STÖRSTA SAMMANLAGDA VÅNINGSYTA 600 M2. Rakennuksen katon osa joka on istutettava ja osoitettava leikki- ja oleskelualueeksi kiinteistön asuntojen käyttöön vähintään 1m2 10 m2 asuinkerrosalaa kohti. Torialueen osa, jolle saa sijoittaa paviljonkeja ja kioskeja. Rakennusalalle saa sijoittaa liike- ja palvelutiloja sekä maanalaisen pysäköintilaitoksen sisään- ja uloskäyntejä ja teknisiä laitteita. Rakennuksen tai rakennusten yhteenlaskettu pohja-ala saa olla enintään 400 m2 ja yhteenlaskettu kerrosala enintään 600 m2. 12, 14 ma-lpy II js-1 DEL AV FASAD SOM BÖR UTFORMAS SÅ, ATT DEN SKYDDADE BYGGNADEN FRAMFÖR GES EN VÄRDIG INRAMNING K1 11 VÅNINGSANTAL I kvarter 1:4 får utrymmen som inräknas i våningsytan placeras i tre våningar räknat från torgets höjdläge (ca + 7 m), i en till Kanalesplanaden/Otto Malmsgatan anslutande våning därunder (ca + 3 m), i en vindsvåning (ca + 18 m) samt i källarvåningar. Mot Otto Malmsgatan får man dock bygga en våning mera, varvid vindsvåningens höjdläge är ca + 21 m. Vindsvåningarna får byggas i full höjd mot gården. Som källarvåning räknas våningar under Kanalesplanadens nivå. I sr-märkt byggnad får befintliga utrymmen i källare inredas och utnyttjas i enlighet med tomtens användningsändamål utöver tomtens fastställda byggrätt. ÖPPEN PLATS/TORG TORGOMRÅDET SKA FÖRBLI ETT TILL SIN KARAKTÄR ENHETLIGT, ÖPPET RUM, AVGRÄNSAT AV DE OMGIVANDE KVARTERENS FASADER. ÖVER TORGET FÅR KÖRLEDER ORDNAS. PARKERINGSANLÄGGNINGEN UNDER TORGET FÅR INTE PÅTVINGA FÖRÄNDRINGAR I TORGETS TOPOGRAFI VILKEN SKALL ÅTERSTÄLLAS EFTER BYGGANDET AV PARKERINGSANLÄGGNINGEN. TORGET UTGÖR RKY-OMRÅDE OCH ÅTGÄRDER PÅ OMRÅDET FÖRUTSÄTTER ATT MUSEIMYNDIGHETEN HÖRS K III 15 IV 3K 1 II 4 86 IV IV CENTRUM 3 KESKUSTA 10 4 V K12 V K PUISTIKKO LESPLANADEN KANAVA KANA 3K9 rp3 2K sr-1 LPY I I ma G1 PATORI SALUTORGET KAUP G1 1K8 Y -LP ma Y-1/s 6 38 ip II sm VII II III III 1 CENTRUM 1 KESKUSTA PYSÄKÖINTILAITOKSEN MAANPÄÄLLISET RAKENTEET TORI- JA KATUALUEELLA Laitoksen uloskäynnit on sen länsiosassa integroitava torin paviljonkirakennukseen ja Isokadun alaisen paikoituksen osalta korttelin 4 uudisrakennukseen. Torin itäpuolelle voidaan sijoittaa kaksi uloskäyntiä, joiden kunkin kerrosala saa olla korkeintaan 20 neliömetriä, ja jotka on muotoiltava pääasiassa metallista ja lasista.näkyvät rakenteet ja maanpinnan käsittely on tehtävä alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen. RKY-alueeseen kohdistuvista rakentamistoimenpiteistä tulee varata Museoviranomaiselle mahdollisuus lausunnon antamiseen K UNDERJORDISKA ANSLUTNINGAR TILL FASTIGHETER Under all gatumark på planområdet får anläggas anslutningar till parkeringsanläggningen under torget. MAANALAISET LIITTYMÄT KIINTEISTÖIHIN Katualueen alapuolelle saa koko kaava-alueella rakentaa liittymiä torin alle rakennettavaan pysäköintilaitokseen. JAKOBSTAD PIETARSAARI MILLA KALLIOINEN t.f. stadssekreterare / vt. kaupunginsihteeri MIKAEL JAKOBSSON stadsdirektör / kaupunginjohtaja GODKÄND AV STADSFULLMÄKTIGE I JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ JAKOBSTAD PIETARSAARI NIKLAS TALLING stadssekreterare / kaupunginsihteeri BASKARTAN UPPFYLLER BESTÄMMELSERNA I FÖRORDNINGEN NR 1284/99 POHJAKARTTA TÄYTTÄÄ ASETUKSEN N:O 1284/99 VAATIMUKSET ANDERS BLOMQVIST stadsgeodet / kaupungingeodeetti JAKOBSTAD PIETARSAARI JAKOBSTAD DETALJPLANEÄNDRINGEN BERÖR: STADSDEL 1 CENTRUM KVARTERER 3(DEL) OCH 4 SAMT TORG- OCH GATUOMRÅDEN, STADSDEL 2 CENTRUM KVARTER 3 SAMT TORG- OCH GATUOMRÅDEN OCH STADSDEL 3 CENTRUM GATUOMRÅDEN. GENOM DETALJPLANEÄNDRINGEN BILDAS: STADSDEL 1 CENTRUM KVARTER 4 SAMT TORG- OCH GATUOMRÅDEN, STADSDEL 2 CENTRUM KVARTER 3 SAMT TORG- OCH GATUOMRÅDEN OCH STADSDEL 3 CENTRUM GATUOMRÅDEN. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: KAUP.OSAN 1 KESKUSTAN KORTTELEITA 3(OSA) JA 4 SEKÄ TORI- JA KATUALUEITA, KAUP.OSAN 2 KESKUSTAN KORTTELIA 3 SEKÄ TORI- JA KATUALUETTA JA KAUP.OSAN 3 KESKUSTAN KATUALUETTA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: KAUP.OSAN 1 KESKUSTAN KORTTELI 4 SEKÄ TORI- JA KATUALUEITA, KAUP.OSAN 2 KESKUSTAN KORTTELIA 3 SEKÄ TORI- JA KATUALUETTA JA KAUP.OSAN 3 KESKUSTAN KATUALUETTA. SKALA / MITTAKAAVA RITARE / PIIRTÄJÄ 1:1000 J.KARJALAINEN PLANARKITEKT / KAAVAN LAATIJA PLANERARE / SUUNNITTELIJA STAFFAN LODENIUS JOHANNES V MARTENS och/ja JUSTERAD / TARKISTETTU JAKOBSTAD PIETARSAARI K 6 2 PIETARSAARI 4 2K CENTRUM 2 KESKUSTA PARKERINGSANLÄGGNINGENS KONSTRUKTIONER OVAN MARK PÅ TORG- OCH GATUOMRÅDE 2P VIII sm +5.5 sm 6 87 PIAANKATU II KÖPMANSGATAN KAUP ma-lpy K5 sm 1 sr-2 3 NKATU RUNEBERGSGATAN RUNEBERGI C-1 11 BYGGLOV Största delen av planområdet ligger på RKY-område. Museiverkets utlåtande om bygglov och eventuellt undantagstillstånd ska inbegäras gällande torget, rådhuskvarteret samt tomt 13 i kvarter 4. Gällande tomt 12 inbegärs utlåtande av landskapsmuseet eller dess företrädare. På torgets c-1 område får inom ramen för områdets byggrätt anläggas utrymingsvägar från parkeringsanlägggningen, trapp- och hissförbindelser till densamma, rökevakuerings-, ventilationsschakt och dylikt, vilka samtliga skall integreras i de torgpaviljonger/-kiosker som där får byggas. På torgets östra halva kan man placera en utgång, som får ha en våningsyta på högst 20 kvadratmeter, och som skall utformas huvudsakligen i glas och metall.de synliga konstruktionerna samt behandlingen av markytan bör göras med beaktande av områdets kulturhistoriska värden. Beträffande planer och åtgärder inom RKY-område bör museimyndigheten beredas möjlighet att ge utlåtande. 10 may 2K sm sm IHUONEENKATU RÅDHUSGATAN RAAT II +4,0 ma-lpy III sm 2K BESTÄMMELSER ANGÅENDE DEN UNDERJORDISKA PARKERINGSANLÄGGNINGEN OCH DÄRTILL ANGRÄNSANDE GATUOMRÅDEN: MAANALAISTA PYSÄKÖINTILAITOSTA JA SIIHEN RAJOITTUVIA KATUALUEITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: GODKÄND AV STADSSTYRELSEN I JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNGINHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ III sm sm sm sm 547 1K6 19 VANHAT POISTUVAT KAAVAMERKINNÄT 1:2000 GAMLA PLANBETECKNINGAR SOM AVLÄGSNAS 548 1: A js sm Sp PEKKA ELOMAA stadsplanearkitekt/asemakaava-arkkitehti BESTÄMMELSE ANGÅENDE HANTERING AV DAGVATTEN På kvartersområdet bör byggas en anordning som fördröjer regn- och smältvattnen, innan dessa leds till det kommunala dagvattenavloppet. Anordningens kapacitet bör vara minst 1,5 kubikmeter per 100 kvadratmeter lodrät projicerad vattentät tak- eller gårdsyta. I denna yta räknas inte planterade områden eller planterade terrasser, vilkas jordlager är minst 20 cm tjock. Anordningen kan placeras utanför kvartersområdet om staden ger sitt samtycke. RAKENNUSLUPA Kaava-alue sijaitsee pääosin RKY-alueella. Rakennusluvasta ja mahdollisesta poikkeamisluvasta on pyydettävä Museoviraston lausunto torin, raatihuoneen korttelin sekä korttelin 4 tontin 13 osalta. Korttelin 4 tontin 12 osalta lausunto pyydetään maakuntamuseolta taikka tämän edustajalta. js-1 sm III K K sm 1K C-1 le-1 js sm K b sm sm le-1 sm III O MALMINKATU OTTO MALMSGATAN OTT 2 VII sm sr/ur 1 8 sm 1K FORNLÄMNINGAR / ARKEOLOGISKA UTGRÄVNINGAR Innan man börjar bygga på kvartersområde eller del av gatu- eller torgområden, där underjordiskt byggande är tillåtet, bör man i god tid meddela Museiverket om byggnadsplanerna samt genomföra de arkeologiska utgrävningar som Museiverket anser nödvändiga. Om det därtill under arbetets gång anträffas fasta fornlämningar, skall man omedelbart avbryta arbetet till den del det rör fornlämningen och ofördröjligen bringa saken till museiverkets kännedom för nödiga åtgärder TILLHANDAHÅLLANDE AV KÖR- OCH GÅNGFÖRBINDELSE FRÅN DEN UNDERJORDISKA PARKERINGEN UNDER TORGET GENOM TOMT 13 TILL TOMT 12 Tomt 13 bör vid nybygge av källare anlägga en kör- och gångförbindelse från tomtens anslutning till parkeringsanläggningen under torget fram till tomtens gräns mot tomt 12 i den ungefärliga nivån +0. Tomt 12 bör beredas fritt tillträde att nyttja körförbindelsen. Förbindelsen bör anordnas i enlighet med gällande rekommendationer för offentliga parkeringsanläggningar. Förbindelsen skall därtill ha en fri körhöjd om 2,2 meter pp/h PASSAGER GENOM KVARTERET 1:4: På tomt 13 i kvarter 4 bör genom kvarteret och dess butiker anläggas en under butikstider för allmänheten öppen passage som leder från Kanalesplanaden till Rådhusgatan. Vid Kanalesplanaden skall passagen mynna ut i trakten av kvarterets mitt. Affärsutrymmen på tomt 12 bör beredas möjlighet att ansluta till passagen. Passagens fria bredd skall vara minst 3,6 meter. rp1 3K TRAFIKANSLUTNINGAR Varuintag, lastningsportar, servicegårdar, inkörsportar m.m. bör placeras och utformas så, att de stör gatubilden och trafiken så lite som möjligt. Dessa funktioner får inte riktas mot Kanalesplanaden eller mot Storgatan. HULEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVA MÄÄRÄYS Korttelialueelle tulee rakentaa laitos joka viivyttää sade- ja sulamisvesiä ennen niiden johtamista kunnalliseen sadevesiviemäriin. Laitoksen kapasiteetin tulee olla vähintään 1,5 kuutiometriä vesitiiviin katto- tai piha-alan pystysuoraan projisoitua 100 neliömetriä kohti. Tähän alaan ei lasketa istutettuja alueita eikä istutettuja terasseja, joiden maakerros on vähintään 20 cm paksu. Laitos voidaan kaupungin suostuessa sijoittaa korttelialueen ulkopuolelle V ANPASSNING TILL STADSBILDEN OCH FASADUTFORMNING I KVARTER 4: Nybyggnaderna bör anpassas till den kringliggande värdefulla stadsbilden beträffande placering och höjd samt fasadernas artikulering, material och färg. Frånsett affärsvåningarna bör byggnadernas gatufasader i huvudsak utgöras av rappade ytor. Affärsvåningarnas fasader utformas huvudsakligen som skyltfönsterfasader. Utformningen av skyltfönsterfasader och dessas proportioner bör vara välavvägda mot fasader i samma gaturum. Slutna ytor görs i durabla material som åldras med värdighet. Balkonger i fasaderna mot Storgatan och Rådhusgatan bör integreras i en fasadhelhet som ger intryck av en enhetligt komponerad fasadyta med lugn fönsterrytm och i balans med torgmiljöns historiska byggnader. Balkonger får inte sträcka sig utöver tomtgräns mot gatan och inte heller över byggrutan inne på tomten. Den ursprungliga tomtindelningen bör beaktas så, att fasaderna på vardera sidan av tomtgräns uppfattas som skilda enheter. Trappor och ramper till byggnadernas entréer får inte förläggas på trottoar- eller gatuområde. Vid entréerna görs behövliga indragningar av fasaderna så att behövliga nivåarrangemang anordnas på tomten. Konstruktioner ovanför högsta tillåtna fasadhöjd utformas till ett fasaden underordnat enhetligt taklandskap i mörkgrå färg. Takvåningen kan innehålla bostäder och takterrasser inom ramen för givna höjdbegränsningar. Över högsta tillåtna takhöjd får inte anläggas maskinrum eller placeras kylanläggningar eller maskinerier. Förbudet gäller inte behövliga från- och tilluftspipor K7 25 RÖKLUCKOR PÅ GATUOMRÅDE Rökluckor för rökavlägsning vid brand får förläggas i trottoarytan till en sträckning av max. 1,0 meter över tomtgränsen. Luckorna får inte utgöra rörelsehinder III 2 3K IV 3K4 3K STORGATAN ISOKATU VII 32 D BRANDMURAR Angränsande utrymmen vid tomtgräns behöver inte åtskiljas av vägg eller brandmur. MUINAISMUISTOT / ARKEOLOGISET KAIVAUKSET Ennen rakentamista korttelialueelle tai katu- ja torialueiden osalle, jolla maanalainen rakentaminen on sallittua, tulee hyvissä ajoin tiedottaa Museovirastolle suunnitelmista, ja suorittaa ne arkeologiset tutkimukset, joita Museovirasto katsoo välttämättömiksi. Jos sen lisäksi työtä suoritettaessa tavataan kiinteä muinaisjäännös, on työ muinaisjäännöksen kohdalta heti keskeytettävä ja viipymättä saatettava asia Museoviraston tietoon tarpeellisia toimenpiteitä varten. 3K21 II ÖVRIGA SPECIALBESTÄMMELSER: MUUT ERITYISMÄÄRÄYKSET: STFM KV AJO- JA KULKUYHTEYDEN TARJOAMINEN TORINALAISESTA PYSÄKÖINTILAITOKSESTA TONTILLE 12 TONTIN 13 KAUTTA Kellarin uudisrakentamisen yhteydessä tontin 13 velvollisuutena on rakentaa ajo- ja kulkuyhteys liittymästään torinalaiseen pysäköintilaitokseen tontin 12 rajalle saakka likimääräisessä korkeusasemassa + 0. Tontille 12 on varattava vapaa käyttöoikeus yhteyteen. Yhteys rakennetaan noudattaen voimassa olevia yleisten pysäköintilaitosten suosituksia. Vapaan ajokorkeuden tulee olla 2,2 metriä. KERROSLUKU Korttelissa 1:4 saa kerrosalaan laskettavia tiloja sijoittaa kolmeen kerrokseen laskettuna torin korkeusaseman (n. +7 m), edellisten alapuolelle yhteen Kanavapuistikkoon/Otto Malminkadulle liittyvään kerrokseen (n. +3 m), yhteen ullakkokerrokseen (n. +18 m) sekä kellarikerroksiin. Otto Malminkadun varrella saa kuitenkin rakentaa kerroksen enemmän, jolloin ullakkokerroksen korkeusasema on n m. Ullakkokerroksen saa rakentaa täysikorkuisina pihan puolelle. Kellareiksi lasketaan Kanavapuistikon tason alle rakennetut kerrokset. Tontin rakennusoikeuden sitä rajoittamatta, sr-merkinnällä varustetun rakennuksen kellarissa olevia tiloja saa sisustaa ja käyttää tontin käyttötarkoituksen mukaisesti D KULKUYHTEYDET KORTTELISSA 1:4: Korttelin 4 tontilla 13 on järjestettävä korttelin ja sen liiketilojen läpi myymälöiden aukioloaikoina yleisölle avoin kulkuväylä Kanavapuistikolta Raatihuoneenkadulle. Kanavapuistikon puolella kulkuväylän tulee sijaita korttelin keskivaiheilla. Tontin 12 liiketiloille tulee järjestää mahdollisuus liittyä ko. kulkuväylään. Kulkuväylän vapaan leveyden tulee olla vähintään 3,6 m. RAKENNUSOIKEUDEN JAKAUTUMINEN, C-KORTTELIALUEET Yhteenlasketusta rakennusoikeudesta saa C-korttelissa käyttää tonttikohtaisesti: - myymälätiloja varten korkeintaan 60% kerrosalaneliömetriä, - asuntoja varten enintään 60% ja - toimisto- ja palvelutiloja varten enintään 20%. Asuntoja ei saa sijoittaa kahteen alimpaan kerrokseen (n. + 3 m ja + 7 m). Korttelin osa, jolle saa rakentaa ajoluiskan viereiseen maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Näkyvät rakenteet ja maanpinnan käsittely on tehtävä alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen. Katuaukio/tori. Torialueen tulee luonteeltaan säilyä yhtenäisenä avoimena, ympäröivien korttelien julkisivujen rajaamana tilana. Torin poikki saa järjestää ajoväyliä. Torin alle rakennettava paikoituslaitos tulee rakentaa siten, ettei se pakota muuttamaan torin olevaa topografiaa, joka kuuluu palauttaa entiselleen laitoksen rakentamisen jälkeen. Tori on rky-aluetta ja sitä koskevat toimenpiteet edellyttävät museoviranomaisen kuulemista. 12, 14, FÖRDELNING AV BYGGRÄTTEN, C-KVARTERSOMRÅDEN Av den sammanlagda byggrätten får i C-kvarteret användas per tomt: - för affärsutrymmen högst 60 %, - för bostäder högst 60 % och - för kontor och betjäningar högst 20 %. Bostäder får inte placeras i de två lägsta våningarna (ca + 3 m och + 7 m). DEL AV KVARTER DÄR MAN FÅR BYGGA KÖRRAMP TILL DEN ANGRÄNSANDE UNDERJORDISKA PARKERINGSANLÄGGNINGEN. DE SYNLIGA KONSTRUKTIONERNA SAMT BEHANDLINGEN AV MARKYTAN BÖR GÖRAS MED BEAKTANDE AV OMRÅDETS KULTURHISTORISKA VÄRDEN. LIIKENNELIITTYMÄT Tavaran sisäänotot, lastausportit, huoltopihat, sisäänajoportit yms. on sijoitettava ja muotoiltava niin, että häiritsevät katukuvaa ja liikennettä mahdollisimman vähän. Näitä toimintoja ei saa suunnata Kanavapuistikon tai Isokadun suuntaan. SÄRSKILDA BESTÄMMELSER: ERITYISMÄÄRÄYKSET: Maanalainen yleiselle pysäköintilaitokselle varattu tila. Enintään 50 % pysäköintilaitoksen autopaikoista saadaan käyttää lähikortteleiden yksityisiä autopaikkoja varten. Roomalainen luku osoittaa maanalaisten kerrosten lukumäärän. Alueelle saa rakentaa pysäköintilaitoksen sisäänajoramppeja may 9 Julkisivun osa, joka on suunniteltava siten, että suojeltu rakennus saa arvoisensa kehyksen. UNDERJORDISKT UTRYMME FÖR ALLMÄN BILPARKERINGSANLÄGGNING. AV UTRYMMETS BILPLATSER FÅR HÖGST 50 % ANVISAS FÖR NÄRKVARTERENS PRIVATA BILPLATSER. ROMERSK SIFFRA ANGER ANTAL VÅNINGAR UNDER MARKPLANET. PÅ OMRÅDET FÅR ANLÄGGAS INKÖRSRAMPER TILL PARKERINGSANLÄGGNINGEN JULKISIVUJEN JÄSENTELY JA SOPEUTUMINEN KAUPUNKIKUVAAN KORTTELISSA 4: Uudisrakennusten on sopeuduttava ympäröiviin arvokkaisiin rakennuksiin sijoituksen ja korkeuden sekä julkisivujen jäsentelyn, materiaalien ja värin osalta. Liikekerroksia lukuun ottamatta rakennusten katujulkisivujen tulee olla rapattuja pintoja. Liikekerrosten julkisivut tehdään pääosin näyteikkunajulkisivuina. Näyteikkunajulkisivujen ja niiden suhteiden tulee olla suhteutettuja oman katutilansa oleviin julkisivuihin. Umpinaiset pinnat tehdään kestävistä, kauniisti vanhenevista materiaaleista. Isonkadun ja Raatihuoneenkadun puoleisissa julkisivuissa olevat parvekkeet on integroitava julkisivukokonaisuuteen, jota antaa vaikutelman yhtenäisesti sommitellusta julkisivupinnasta jossa on rauhallinen ikkunarytmi ja on tasapainoisessa suhteessa toriympäristön historiallisten rakennusten kanssa. Parvekkeita ei saa ulottaa katualueelle eikä myöskään tontinpuoleisen rakennusalan yli. Alkuperäinen tonttijako on otettava huomioon siten, että tonttirajan eri puolella olevat julkisivut koetaan erillisinä yksikköinä. Rakennusten sisäänkäynteihin johtavia portaita tai ramppeja ei saa sijoittaa jalkakäytävälle tai katualueelle. Sisäänkäyntien kohdalla vedetään tarvittaessa julkisivut sisään siten, että mahdolliset tasojärjestelyt ratkaistaan tontin puolella. Korkeimman sallitun julkisivun yläpuolella olevat rakenteita muotoillaan julkisivulle alistettuna yhtenäisenä, tummanharmaana kattomaisemana. Ylimmän sallitun vesikaton korkeusaseman yläpuolelle ei saa rakentaa konehuoneita tai sijoittaa jäähdytyslaitteita tai -koneita. Kielto ei koske tarvittavia tulo- tai poistoilman hormeja. BYGGNADSYTA. Rakennusala. C-1 BYGGANDE UTANFÖR BYGGNADSYTAN Byggnadsytans gräns kan överskridas med utsprång, burspråk eller andra delar av byggnaden. Överskridningen får vara högst 1,5 meter i djupled. Den sammanlagda längden av överskridningar får vara högst 1/3 av fasadens totala längd. STST KH BESTÄMMELSER OCH ANVISNINGAR ANGÅENDE BYGGNADSSÄTT OCH ANPASSNING TILL STADSBILDEN: RAKENNUSTAPAA JA KAUPUNKIKUVAAN SOPEUTTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET: Rakennus joka on säilytettävä tai korvattava vanhan rakennuksen kaupunkikuvallista merkitystä huomioon ottavalla uudisrakennuksella. Kaupunkikuvan kannalta tärkeää rakennusta ei saa purkaa, ennen kuin tilalle tulevalle uudisrakennukselle on myönnetty rakennuslupa. Uudisrakennuksen tulee ottaa huomioon olemassa olevan rakennuksen rooli kaupunkikuvassa. NAMN PÅ GATA ELLER TORG. Kadun tai tien nimi. BILPLATSER För tomterna bör anläggas: - minst 1 bilplats per 70 kvadratmeter affärs- och kontorsvåningsyta, - minst 1 bilplats per 85 kvadratmeter bostadsvåningsyta, - minst 1 bilplats per 150 kvadratmeter våningsyta för offentlig service. Bilplatserna kan helt eller delvis placeras i den parkeringsanläggning under gator och torg som detaljplanen ger möjlighet att bygga. För dessa bilplatser beaktas bestämmelserna i 17. KATUALUEELLE SIJOITETTAVAT SAVUNPOISTOLUUKUT Jalkakäytävän pintaan mahdollisesti sijoitettavat savunpoistoluukut saavat ulottua enintään 1,0 metrin etäisyydelle tontinrajasta. Luukut eivät saa estää liikkumista jalkakäytävällä. BYGGNAD SOM BÖR BEVARAS ELLER ERSÄTTAS MED NYBYGGNAD SOM BEAKTAR DEN GAMLA BYGGNADENS ROLL I STADSBILDEN. DEN FÖR STADSBILDEN VÄRDEFULLA BYGGNADEN FÅR INTE RIVAS FÖRRÄN BYGGLOV BEVILJATS FÖR ERSÄTTANDE NYBYGGNAD. NYBYGGNADEN BÖR BEAKTA DEN NUVARANDE BYGGNADENS ROLL I STADSBILDEN. KVARTERSNUMMER. Korttelin numero. PYSÄKÖINTILAITOKSEN AUTOPAIKKOJEN KÄYTTÖ JA JAKO Autopaikkojen kokonaismäärästä tulee vähintään puolet varata yleiseen käyttöön. Loput voidaan jakaa tontin velvoitepaikkoja kompensoivina paikkoina sellaisille tonteille, jotka sijaitsevat korkeintaan 300 metrin päässä laitoksesta. Tontin pysäköintivelvoitetta kompensoiviksi paikoiksi luovutettuja pysäköintilaitoksen paikkoja ei saa osoittaa yksinoikeuskäyttöpaikoiksi vaan laitoksen kaikkien paikkojen tulee olla yhteiskäyttöisiä. Pysäköintilaitokseen yhteiskäyttöön osoitettu tontin velvoitepaikka lasketaan vastaavan 1,5 pysäköintipaikkaa niillä tonteilla, joiden velvoitepaikkoja laitoksesta osoitetaan. PALOMUURIT Eri tonteilla sijaitsevia vierekkäisiä tiloja ei tarvitse erottaa toisistaan väliseinällä tai palomuurilla. STADSDELSNUMMER. Kaupunginosan numero. sr/ur ANVÄNDNING OCH FÖRDELNING AV BILPLATSER I PARKERINGSANLÄGGNINGEN Av det totala antalet bilplatser ska minst hälften vara avsedda för allmänt bruk. Resten kan fördelas som kompenserande pliktparkeringsplatser för tomter som ligger på högst 300 meters avstånd från anläggningen. Platser som överlåts som kompenserande platser för parkeringsplatsplikt på tomter kan likväl inte reserveras som privata platser i parkeringsanläggningen, utan alla parkeringsplatser i anläggningen skall vara i samfällt bruk. Pliktplatser som tomten anvisar i den samfällda parkeringsanläggningen tillgodogörs så att de räknas motsvara 1,5 parkeringsplatser på tomten. RAKENTAMINEN RAKENNUSALAN ULKOPUOLELLE Rakennusalan rajan saa ylittää ulokkeilla, erkkereillä tai muilla rakennuksen osilla. Ylitys saa syvyyssuunnassa olla korkeintaan 1,5 metriä. Ylitysten yhteenlaskettu pituus saa olla korkeintaan 1/3 julkisivun kokonaispituudesta. Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä suojeltava rakennus. Suojelu koskee rakennuksen ulkoasua ja sisätiloja. Rakennusta ei saa purkaa. Entisöivät muutokset ovat sallittuja. Entisöinti- ja korjaustoimenpiteet on toteutettava käyttäen alkuperäisiä vastaavia rakennusmateriaaleja ja menetelmiä. Muutostöiden tulee tähdätä pilattujen tilojen palauttamiseen. Toimintojen edellyttämät uudelleen järjestelyt tulee suorittaa rakennuksen arkkitehtuuria kunnioittaen. RIKTGIVANDE TOMTGRÄNS. Ohjeellinen tontin raja. 17 AUTOPAIKAT Tonteille on rakennettava: - vähintään 1 autopaikka 70 liike- ja toimitilakerrosalaneliömetriä kohti, - vähintään 1 autopaikka 85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, - vähintään 1 autopaikka 150 kerrosalaneliömetriä kohti. Autopaikat voidaan osittain tai kokonaan sijoittaa asemakaavan sallimaan tori- ja katualueen alle rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Näihin paikoituslaitokseen sijoitettaviin autopaikkoihin sovelletaan mitä 17 :ssä säädetään. BYGGNAD SOM BÖR SKYDDAS. Kulturhistoriskt och för stadsbilden betydande byggnad som bör skyddas. Skyddet gäller byggnadens exteriör och interiör. Byggnaden får inte rivas. Återställande ändringar är tillåtna. Återställande åtgärder och reparationer bör utföras med material och metoder som motsvarar de ursprungliga. Ändringsarbetena bör sikta på att återställa förvanskade utrymmen. För verksamheten nödvändiga nyordningar bör göras med respekt för byggnadens arkitektur. INSTRUKTIV GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. Osa-alueen ohjeellinen raja. I KESK 4 Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä suojeltava rakennus. Suojelu koskee rakennuksen ulkoasua, jonka ominaispiirteet on säilytettävä. Rakennusta ei saa purkaa. Entisöivät muutokset ovat sallittuja. Entisöinti- ja korjaustoimenpiteet on toteutettava käyttäen alkuperäisiä vastaavia rakennus-materiaaleja ja menetelmiä. Katemateriaali voi olla sileä konepelti tai tiili. Suojelu ei koske pihanpuoleista laajennusta, jonka voi korjata uudella järjestelyllä, joka liittää suojellun rakennuksen tämän takana olevaan uudisrakennukseen. Suojeltu rakennus saadaan tontin uudelleen rakentamisen yhteydessä tilapäisesti siirtää maanalaisten tilojen järjestämiseksi pysäköintiä ja/tai väestönsuojaa tms. varten. Tätä tarkoitusta varten Ympäristö- ja rakennuslautakunta voi myöntää siirtoluvan. Ennen siirtoa tulee tehdä asianmukainen inventointi ja dokumentointi museoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Rakennus on säilytettävä huolellisesti poissiirtämisen ajaksi. Välttämättömien maanalaisten rakennustoimenpiteiden jälkeen rakennus on pystytettävä uudelleen samalle paikalle. LINJE 3 M UTANFÖR PLANOMRÅDETS GRÄNS. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 59 D Kellarikerroksissa huomioidaan kerrosalana vain varsinaiset myymälätilat. Sen estämättä, mitä on määrätty tontin enimmäiskerrosalasta, kellarikerroksiin saa sijoittaa pysäköintitiloja, talotekniikan tiloja, väestönsuojatiloja, varastotiloja sekä sosiaalitiloja. BYGGNAD SOM BÖR SKYDDAS. Kulturhistoriskt och för stadsbilden betydande byggnad som bör skyddas. Skyddet gäller byggnadens exteriör vars särdrag bör bevaras. Byggnaden får inte rivas. Återställande ändringar är tillåtna. Återställande åtgärder och reparationer bör utföras med material och metoder som motsvarar de ursprungliga. Takmaterialet kan vara slät maskinvalsad plåt eller tegel. Skyddet rör inte den tillbyggda delen mot gården som kan ersättas med ett nytt arrangemang som kopplar den skyddade byggnade till nybyggnaden bakom den förstnämnda. Den skyddade byggnaden får i samband med nybyggnation på tomten temporärt flyttas för att möjliggöra iordningsställande av underjordiska utrymmen under byggnaden såsom parkeringsutrymme och/eller skyddsrum eller motsvarande. För detta ändamål kan Miljö- och byggnadsnämnden utfärda flyttningstillstånd. Före flyttning bör tillbörlig inventering och dokumentering uppgöras enligt museimyndighetens anvisningar. Byggnaden bör uppbevaras omsorgsfullt under tiden den är bortflyttad. Då de nödvändiga underjordiska byggnadsarbetena är slutförda bör byggnaden återuppföras på samma plats. KVARTERSOMRÅDE FÖR ALLMÄNNA BYGGNADER. PÅ KVARTERSOMRÅDET FÅR PLACERAS UTRYMMEN FÖR OFFENTLIG SERVICE OCH KOMPLETTERANDE VERKSAMHETER. MUSEIMYNDIGHETENS UTLÅTANDE SKA INBEGÄRAS OM PLANERADE BYGGNADSÅTGÄRDER I BYGGNADEN ELLER PÅ TOMTEN. UTRYMMEN SOM I C-1 KVARTER FÅR BYGGAS FÖRUTOM DEN I PLANEN ANGIVNA TOTALA BYGGRÄTTEN KAAVAN MUKAISEN KOKONAISKERROSALAN LISÄKSI SALLITUT TILAT C-1 -KORTTELIALUEELLA. Jalankululle, polkupyöräilylle sekä huoltoajolle varattu katu. Kanavapuistikon kävelykatua tulee vaalia kaupungin arvokkaana julkisena katutilana. Keskustatoimintojen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa liike-, asuin- ja toimistorakennuksia I källarvåningar beaktas som våningsyta endast egentliga butiksutrymmen. Utan förhinder av vad som bestäms om den totala byggrätten i kvadratmeter våningsyta, får man i källarna anlägga utrymmen för parkering, husteknik, skyddsrum, socialrum och förråd. GATA RESERVERAD FÖR GÅNG-, CYKEL- OCH SERVICETRAFIK. KANALESPLANADENS GÅGATA SKALL FÖRVALTAS SOM ETT AV STADENS VÄRDEFULLA OFFENTLIGA GATURUM. KVARTERSOMRÅDE FÖR CENTRUMFUNKTIONER. PÅ KVARTERSOMRÅDET FÅR BYGGAS AFFÄRS-, BOSTADS- OCH KONTORSBYGGNADER. Y-1/s 3 TN TL STADEN JAKOBSTAD PLANLÄGGNINGSAVDELNINGEN PIETARSAAREN KAUPUNKI KAAVOITUSOSASTO

83 32, KV :00 / :s bilaga: Liite 32 E/kv

84 32, KV :00 / :s bilaga: Liite 32 F/kv

85 32, KV :00 / :s bilaga: Liite 32 G/kv Staden Jakobstad, Pietarsaaren kaupunki 100 m

86 32, KV :00 / :s bilaga: Liite 32 H/kv STFM KV H STST KH K

87 32, KV :00 / :s bilaga: Liite 32 H/kv Torin viimeistely - versio 1 Kunnallistekninen osasto YLEISET TEHTÄVÄT Selite Määrä Yksikkö Yksikköhinta Summa Hallinto, valvonta 129 pv 80, ,00 Yleiset tehtävät ,00 LIIKENNEVÄYLILLÄ TEHTÄVÄT TYÖT Selite Määrä Yksikkö Yksikköhinta Summa Tasauskerros 4795 m 3 rtr 3, ,00 Kulutuskerros asfalttia 4795 m 2 tr 9, ,00 Betonikiveykset ja betonilaatoitukset 250 m 2 tr 80, ,00 Vanhojen reunakivien uudelleen asennus 475 mtr 131, ,25 Istutuslaatikot 5 kpl 1 855, ,00 Liikennemerkit/ perustukset 15 kpl 190, ,00 Katunimikyltit 4 kpl 113,72 454,88 Ajoradan valaistus 12 kpl 1 765, ,64 Lipputankojen asennus 10 kpl 500, ,00 Infotaulun asennus 1 kpl 500,00 500,00 Liikenneväylillä tehtävät työt ,77 PUUTARHATYÖT Selite Määrä Yksikkö Yksikköhinta Summa Puut (Lehmuksia) 6 kpl 550, ,00 Puutarhatyöt 3 300,00 EURO ,77

88 32, KV :00 / :s bilaga: Liite 32 H/kv Torin viimeistely uuden suunnitelman mukaisesti - Vaihe 1 Kunnallistekninen os FCG ehdotuksen mukaisesti YLEISET TEHTÄVÄT Selite Määrä Yksikkö Yksikköhinta Summa Liikennejärjestelyt, liikennemerkit ym. 129 dgr 100, ,00 Hallinto, valvonta 30 dgr 80, ,00 Johtokarttaryhmän mittaukset mätningar 10 dgr 65,00 650,00 Yleiset tehtävät ,00 LIIKENNEVÄYLILLÄ TEHTÄVÄT TYÖT Selite Määrä Yksikkö Yksikköhinta Summa Salaojaputket 110/ mtr 8, ,00 Salaojasora 168 m 3 rtr 13, ,00 Tasoituskerros 4795 m 3 rtr 3, ,00 Graniittikiveykset, pinnat 6600 m 2 tr 160, ,00 Istutuslaatikot 5 st 1 100, ,00 Liikennemerkit/ perustukset 15 st 190, ,00 Katunimikyltit 4 st 113,72 454,88 Ajoradan valaistus 12 st 2 100, ,00 Muoviputket, pintavesi 200 mm 100 mtr 34, ,00 Muoviputket, pintavesi 315 mm 118 mtr 40, ,62 Viivytyssäiliö,pintavesi 12 mtr 890, ,00 Pintavesikaivotr, muovi 12 st 744, ,36 Sähkökaivot 8 st 5 500, ,00 Sähköliittymät, kaapelit ym 9 200,00 Julkisivuvalaistukset??? Pintavesikourut kuivatusta varten 84 mtr 240, ,00 Penkit 8 st 1 500, ,00 Uusi infotaulu sis. kohokuva näkövammaisille 1 st 1 200, ,00 Liikenneväylillä tehtävät työt ,11 PUUTARHATYÖT Selite Määrä Yksikkö Yksikköhinta Summa Istutuslaatikot runkosuojilla 12 st 1 100, ,00 Puut (Lehmuksia) 12 st 550, ,00 Puutarhatyöt ,00 Arvioitu kokonaiskustannus: EURO ,11

89 32, KV :00 / :s bilaga: Liite 32 H/kv Kostnadskalkyl för torgets ytor ny version/ torinpinnan kustannusarvio uusi versio Skede 1/ vaihe 1 Uppskattade byggkostnader/ Arvioutu rakennuskustannukset Byggstart/ rakentamisen käynnistäminen 2016 Skede 2/ vaihe 2 Uppskattade byggkostnader/ Arvioutu rakennuskustannukset Byggstart/ rakentamisen käynnistäminen 2017, 2018? Totalkostnader/ kokonaiskustannukset Kommunaltekniska avdelningen/ Kunnallistekninen osasto

90 33, KV :00 CFV: 449/2013 PIETARSAAREN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖ Kh Teknisen sektorin strategiatyö, ydintoiminnan ja tukitoiminnan jaottelu: Liite 82 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupungin strategiatyö on siinä vaiheessa, että teknisen sektorin toiminta-alueet on kaupunginhallituksessa hyväksytty kuuluviksi joko ydintoimintoihin tai tukitoimintoihin. Samassa yhteydessä hyväksyttiin, että IT-palvelut siirretään pois teknisen palvelukeskuksen alaisuudesta konsernihallintoon eivätkä siten kuulu tähän teknisen sektorin strategiatyön alaisuuteen. Tukitoimintojen osalta on syytä alkaa tehdä laajaalaista selvitystä siitä miten tukitoiminnot olisi mahdollista yhtiöittää. Tehtävää varten nimetään viranhaltijoista kuuluva työryhmä, joka raportoi kaupunginhallitukselle säännöllisin väliajoin. Työryhmän tulisi saada selvitys valmiiksi mennessä. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää nimetä työryhmän tekemään selvitystä. Työryhmään kuuluvat kaupunginkamreeri, kaupunginlakimies ja vt. tekninen johtaja. Työryhmän kokouksiin on osallistumisoikeus myös teknisen lautakunnan puheenjohtajalla. Työryhmä voi lisäksi nimetä itselleen sihteerin sekä kutsua kokouksiin asiantuntijoita. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ehdotuksen mukaan. Lisäksi kaupunginhallitus päätti Kari Koskelan ehdotuksesta, jota kannatti Peter Boström, että teknisen lautakunnan varapuheenjohtajalla on myös osallistumisoikeus työryhmän kokouksiin. Lisäksi kaupunginhallitus päätti Jarmo Ittosen ehdotuksesta, jota kannatti Peter Boström, että työryhmän työssä tulee selvittää yhtiön toiminta-alueen laajuus. Kh Kaupunginsihteeri: Kaupungin yhteistyöryhmässä on keskusteltu kaupungin strategiatyöstä ja teknistä sektoria koskevan yhtiöittämisryhmän kokoonpanosta. Yhteistyöryhmä ehdottaa kaupunginhallitukselle, että työryhmään nimitettäisiin yksi pääluottamusmiehistä.

91 33, KV :00 CFV: 449/2013 Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää nimetä yhden pääluottamusmiehen työryhmään. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. TKK Kaupunginhallitus nimesi työryhmän tekemään selvitystä siitä miten tukitoiminnot olisi mahdollista yhtiöittää. Työryhmän raportti: Liite 29 Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto merkitsee työryhmän raportin tiedoksi ja lähettää asian kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen. Kh Teknisen sektorin strategiatyö, ydintoiminnan ja tukitoiminnan jaottelu: Liite 337 A Työryhmän raportti: Liite 337 B Kaupunginsihteeri: Työryhmä on työskennellyt alkuvuoden ja on nyt saanut valmiiksi raportin teknisten palvelujen yhtiöittämisestä. Työntekijäpuolen pääluottamusmiehiä on tiedotettu työn etenemisestä, ja selvitystyön etenemistä on esitelty myös kaupungin yhteistoimintaryhmässä. Työryhmä ehdottaa selvityksessään, että seuraavat toiminnot yhtiöitetään yhdeksi palveluyhtiöksi: - ruokapalvelut - siivouspalvelut - kiinteistönhoito - puistojen ja viheralueiden kunnossapito - ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito

92 33, KV :00 CFV: 449/ teiden kunnossapito ja varikkotoiminta Yhtiöittämistä valmisteltaessa tulee valmistelusta antaa henkilöstölle riittävät tiedot yhteistoimintamenettelyä koskevien säännösten mukaisesti. Tarkoituksena on aikataulun osalta tässä vaiheessa, että kaupunginvaltuusto tekisi lokakuussa periaatepäätöksen yhtiöittämisestä siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Myöhemmässä vaiheessa tulee päätettäväksi yhtiöittämiseen liittyvät toimintojen ja henkilöstön siirrot. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto tekisi tässä vaiheessa periaatepäätöksen, jonka mukaan raportissa mainitut toiminnot yhtiöitetään palveluyhtiöksi siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen antoi uuden ehdotuksen: Kaupunginhallitus merkitsee raportin tässä vaiheessa tiedoksi. Henkilöstön kanssa käydään keskusteluja, ennen kuin kaupunginhallitus tekee päätöksen asian viemisestä valtuustoon. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kh Kaupunginsihteeri: Teknisten tukipalvelujen yhtiöittämisen alustava aikataulu on seuraava: Yhteistyöryhmä käsitteli työryhmän raporttia keskustelut työpaikoilla, joita mahdollinen yhtiöittäminen koskee sekä asian käsittely teknisen sektorin kehitysryhmässä Kaupunginhallitus päättää siitä, esittääkö se valtuustolle tukipalvelujen yhtiöittämistä vai ei Yhteistoimintamenettely työpaikoilla Toukokuu 2016, lopullinen päätös yhtiöittämisestä kaupunginvaltuustossa Elokuu-marraskuu 2016, lopulliset yhteistoimintaneuvottelut, sopimukset ja muuta tarpeelliset toimet.

93 33, KV :00 CFV: 449/ Uusi yhtiö aloittaa toimintansa. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus merkitsee aikataulun tiedoksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Teknisen sektorin strategiatyö: jako ydintoimintaan ja tukitoimintoihin: Liite 20 A Työryhmän raportti: Liite 20 B Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti työntekijöiden kanssa on nyt käyty keskustelut yhtiöittämisestä, ja työntekijät saivat esittää kirjallisia ehdotuksiaan asiassa mennessä. Asiassa on toimitettu kaupunginkansliaan noin 20 kirjelmää. Pääsisältönä kirjeissä on se, että niissä vastustetaan yhtiöittämistä, koska sen koetaan heikentävän henkilöstön työehtoja. Vastaanotetuissa kirjelmissä ei kuitenkaan ehdoteta konkreettisia, säästöjä tuovia kehitysideoita. Joitain pieniä parannusehdotuksia kirjeissä toki esitetään, mutta pääsääntöisesti jätettyjen kannanottojen sisältö on se, että kaupungin ei tulisi yhtiöittää tukitoimintojaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategiset tavoitteet ja suuntaa-antavat päämäärät, joiden mukaan kaupunki voi yhtiöittää toimintoja ja niihin kuuluvaa omaisuutta, joiden ei katsota kuuluvan kaupungin ydintoimintaan tai joita kaupungin mielestä voidaan ohjata/kehittää tehokkaammin erillisenä yksikkönä ja/tai jotka kilpailevat yksityisten yritysten kanssa. Liitteenä oleva työryhmän raportti on päivitettävä mahdollisimman pian, koska raportti on tehty sen mukaan, että yhtiöittäminen olisi tapahtunut jo alkaen. Lisäksi raportissa mainitut Malmin teknisten palvelujen ja kiinteistönhoidon henkilöstö on jo siirretty Malmin kiinteistöt kuntayhtymälle alkaen. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto tekee periaatepäätöksen, jonka mukaan raportissa

94 33, KV :00 CFV: 449/2013 mainitut toiminnot yhtiöitetään palveluyhtiöksi siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa Päätös Kaupunginhallitus: Christina Helsing ehdotti, että kaupunginjohtajan sijaisen ehdotus hylätään. Helsingin ehdotusta kannattivat Eero Luomala ja Jarmo Ittonen. Asiassa äänestettiin. Kaupunginjohtajan sijaisen ehdotuksen puolesta äänestävät JAA ja Helsingin ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos 5 JAA-ääntä (Sjölund, Lunabba, Holmgård, Mäenpää ja Boström) ja 5 EI-ääntä (Luomala, Ittonen, Rantala, Helsing ja Ulla Hellén). Mona Vikström äänesti tyhjää. Äänestyksen tulos oli tasan 5-5, jolloin puheenjohtajan ääni ratkaisee. Kaupunginhallitus päätti siten kaupunginjohtajan sijaisen ehdotuksen mukaan. Kv Teknisen sektorin strategiatyö: jako ydintoimintaan ja tukitoimintoihin: Liite 33 A Työryhmän raportti: Liite 33 B Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto tekee periaatepäätöksen, jonka mukaan raportissa mainitut toiminnot yhtiöitetään palveluyhtiöksi siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa

95 33, KV :00 / :s bilaga: Liite 33 A/kv

96 33, KV :00 / :s bilaga: Liite 33 B/kv

97 33, KV :00 / :s bilaga: Liite 33 B/kv

98 33, KV :00 / :s bilaga: Liite 33 B/kv

99 33, KV :00 / :s bilaga: Liite 33 B/kv

100 33, KV :00 / :s bilaga: Liite 33 B/kv

101 33, KV :00 / :s bilaga: Liite 33 B/kv

102 33, KV :00 / :s bilaga: Liite 33 B/kv

103 33, KV :00 / :s bilaga: Liite 33 B/kv