-2, KH :00

Transkriptio

1 -2, KH :00 Kokouskutsu Maanantaina 7. maaliskuuta 2016 klo 16.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Markus Granholm Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Christina Helsing Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Anne Ekstrand, kaupunginjohtajan sijainen Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Carola Sundqvist, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 53, KH :00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 54, KH :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 14. maaliskuuta Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus valitsee Tua Mäenpään ja Eero Luomalan pöytäkirjantarkastajiksi.

4 55, KH :00 ILMOITUSASIAT Dnro 88/2016 KEHA-keskus: päätös pakolaisten vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnalle - Miranda (2.875 ) - Miranda (1.872 ) - turvapaikanhakijat ( ,12 ) - Lumina (47.609,59 ). Dnro 391/2015 Vaasan hallinto-oikeus pyytää Pietarsaaren kaupungin lausuntoa kunnallisvalitukseen, joka on tehty kaupunginvaltuuston tehdystä päätöksestä, joka koskee Koulut ja päiväkodit asiaa. Asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

5 56, KH :00 CFV: 49/2016 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginjohtajan sijaisen päätökset: Liite 56 A Kaupunginsihteerin päätökset: Liite 56 B Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan kokouksien pöytäkirjat ovat nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan mihinkään edellä mainituissa liitteissä oleviin virkamiespäätöksiin eikä myöskään ota päätettäväkseen yhtään asiaa, joista sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta ovat tehneet päätökset.

6 57, KH :00 CFV: 279/2015 VALTUUTETTU ILMARI HEINONEN YM.: ALOITE TOIMINTAOHJEEN LAATIMI- SESTA ERILAISIIN SELVITYKSIIN REAGOIMISTA VARTEN Kv Aloite: Liite 21 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 131 Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää antaa kaupunginkanslialle tehtäväksi laatia toimintaohjeet siitä kuka vastaa ja millä aikataululla selvityksistä aiheutuvista toimenpiteistä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Aloite: Liite 57 A Toimintaohje hallintokunnille selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten: Liite 57 B Koordinaattori Christina Lind-Kangas: Kaupunginkanslia on laatinut ehdotuksen toimintaohjeeksi erilaisista selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginkanslian ehdotuksen toimintaohjeeksi erilaisista selvityksistä aiheutuvia toimenpiteitä varten ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

7 57, KH :00 / :s bilaga: Liite 57 A, kh

8 57, KH :00 / :s bilaga: Liite 57 B, kh

9 58, KH :00 CFV: 695/2014 VALTUUTETTU EIJA YLI-SAARI-SALMINEN Y.M.: ALOITE KAKSIKIELISISTÄ PE- RUSKOULUISTA PIETARSAARESSA Kv Aloite: Liite 60 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus lähettää aloitteen päivähoito- ja koulutusvirastoon lausuntoa varten. Lausunto on annettava kaupunginhallitukselle viimeistään Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl Aloite: Liite 9 Sivistysjohtaja on asettanut työryhmän selvittämään Pietarsaaren suomen- ja ruotsinkielistä perusopetusta. Lähtökohtana ja reunaehtona ovat olleet kasvatukselliset tavoitteet, nykyiset opetustilat, suunnittelunäkökohdat, oppilasmäärien kehitys ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastelu koskee vuoteen 2030 ulottuvaa ajanjaksoa. Selvityksen tuloksena esitetään kouluverkon kehitysehdotus, jota on tarkasteltu mm. talouden ja henkilöstöhallinnon näkökulmasta: Tarpeeksi suuret opettajakunnat, jotta voisimme tarjota mieluisen oppimisympäristön ja vähentää henkilöriskejä, Tarpeeksi suuria kouluja, jotta henkilöstöresursseja voitaisiin hyödyntää tehokkaasti, Parempi tilatehokkuus, Alhaisemmat kustannukset oppilasta kohden, Vanhojen rakennusten korjausvelan vähentäminen, sekä

10 58, KH :00 CFV: 695/2014 Sisäilman laatuongelmien uhan pieneneminen siihen liittyvine kalliine ja usein akuutteine toimenpiteineen. Työryhmään ovat kuuluneet: Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen opetustoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Annica Haldin, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Brita Brännbacka-Brunell, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Markku Pukkinen, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, Vestersundinkylän koulun rehtori Kristiina Hellstrand, Kielikylpykoulun rehtori Keijo Paananen, Länsinummen koulun rehtori Peter Lindqvist, Oxhamnin koulun rehtori Kim Pitkäkangas, Etelänummen koulun rehtori Seuraava työryhmä on lisäksi tehnyt valmistelutyötä: Jan Levander, sivistysjohtaja Juha Paasimäki, koulutoimenjohtaja Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Rune Hagström, vt. tekninen johtaja Ben Griep, toimistoarkkitehti Pietarsaarelaisten lasten määrän tarkastelu osoittaa, että tavallinen suomenkielinen ikäryhmä on viime vuosina koostunut n. 70 lapsesta. Vuosina syntyneiden lasten määrä vaihtelee 72 ja 75 välillä. Ruotsinkieliset ikäluokat ovat vaihdelleet melko voimakkaasti vastaavana ajanjaksona. Syntyneiden määrä liikkuu vuositasolla 105 ja 150 lapsen välillä. Lukuvuotena oppilasmäärä esikoulusta 9. luokkaan on suomenkielisessä koulutoimessa 801 lasta ja ruotsinkielisessä koulutoimessa 1459 lasta. Prosentuaalinen jakauma on siis 35 % suomenkielisiä ja 65 % ruotsinkielisiä oppilaita. Työryhmä päätyi ehdottamaan, että kieliryhmät pidetään erillään, jotta voitaisiin säilyttää tarpeeksi suuret ja vahvat yksiköt. Lainsäädännössä todetaan, että kunta, jossa on sekä suomenettä ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esikouluopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten ( /1288). Olemme Pietarsaaressa päättäneet tarjota niille perheille, joiden kotikieli on pelkästään ruotsi tai suomi, mahdollisuuden kielikylvyn valitsemiseen. Kielikylvyssä oppilas opiskelee pitkälti kielikylpykielellä, joka ei ole oppilaan äidinkieli. Toinen peruste kieliryhmien erilleenpitämiselle oli mahdollisuus tarjota riittävän suuret opettajakunnat molemmille kieliryhmille ja sitä kautta mieluinen oppimisympäristö sekä opettajille että oppilaille.

11 58, KH :00 CFV: 695/2014 Suuret yksiköt tarkoittavat myös vähemmän kiinteistöjä ja siten parempaa tilatehokkuutta ja pienempää korjausvelkaa, joka tätä nykyä on muuten suuri päiväkodeissamme ja kouluissamme. Suuret yksiköt ovat myös kustannustehokkaita, mikä näkyy mm. siinä, että Kielikylpykoululla (joka on suurin alaasteemme ) on alhaisimmat kustannukset oppilasta kohden. Aloitteen olettamus, jonka mukaan kaksikieliset koulut toisivat lähikoulun lähemmäksi oppilasta, ei pidä paikkansa. Kartalta selviää, millä alueilla ruotsin- ja suomenkieliset lapset asuvat. Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna Pietarsaaressa on yksi alue, jonne voitaisi perustaa kaksikielinen yksikkö, joka olisi molemmille kieliryhmille yhtä suuri. Kyseessä on Länsinummen koulua ympäröivä alue. Toinen kielellisesti suhteellisen tasainen alue on Kilisaari. Muilla alueilla kyseessä olisi pienet yksiköt, joissa olisi erilliset opetusryhmät toisesta kieliryhmästä. Tarkastellessa esim. Vestersundinkylän koulua ympäröivää aluetta, puuttuu suomenkielinen väestö lähes kokonaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomenkielisessä koulussa voisi olla yksittäisiä luokkia, joissa olisi ruotsinkielisiä oppilaita, ja vastaavasti ruotsinkielisessä koulussa olisi suomenkielinen luokka. Riittävän oppilasmäärän saavuttamiseksi myös näiden yksittäisten luokkien tulisi koostua eri-ikäisistä oppilaista. Työryhmän mielestä tämä ei olisi kasvatuksellisesti tai toiminnallisesti tavoiteltavissa oleva vaihtoehto. Koosteena voidaan todeta, että työryhmä on esitellyt ehdotuksen Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi. sisältää koulujen määrän keskittämisen kahteen suomenkieliseen ala-asteeseen ja kolmeen ruotsinkieliseen ala-asteeseen. Yläasteet pidetään kummassakin kieliryhmässä erikseen, ja näissä on vuosikurssien 6-9 oppilaita. Kielikylpykoulua tarjotaan kiinnostuneille. Kielikylpykoulun oppilaat käyvät vuosikursseja 1-5. Pietarsaaren lukiot jakavat kiinteistön myös jatkossa. Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta antaa yllä olevan vastauksen Eija Yli-Saari- Salmisen ym. aloitteeseen. Sivistyslautakunta: hyväksyttiin. Kh Aloite: Liite 58

12 58, KH :00 CFV: 695/2014 Kaupunginsihteeri: Sivistyslautakunta on käsitellyt aloitteen kokouksessaan Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sivistyslautakunnan lausunnon vastaukseksi aloitteeseen, ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

13 58, KH :00 / :s bilaga: Liite 58, kh

14 59, KH :00 SOCHV: 951/2015 ALOITE MONIALAISEN YHTEISPALVELUN SIIRTÄMISESTÄ TOIMINTAMÄÄRÄ- RAHOINEEN HENKILÖSTÖTOIMELTA SOSIAALI- JA TERVEYSTOI- MEEN SOTEL Valmistelu: sosiaalihuollon päällikkö Liite A: Aloite Eija Pitkäjärvi/ Pro-Jakobstad on tehnyt aloitteen, jossa hän vaatii, että hallinnollinen vastuu pitkäaikaistyöttömien kuntalaisten työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (INTRO) siirretään Pietarsaaren kaupungin henkilöstötoimelta ja Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Luodon ja Kruunupyyn yhteistoimintakunnilta Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston aikuissosiaalityöhön. Pitkäjärvi perustelee vaatimustaan mm. työn tehostumisella, päällekkäisen työn poistumisella, yhteistyön paranemisella ja työmarkkinatukikustannusten vähenemisellä sekä asiakkaille tarjottavien palvelujen laadun paranemisella. Monialainen yhteispalvelu (INTRO) on työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja kuntien kuntouttavan työtoiminnan välistä yhteistyötä. INTRO:n tehtävänä on tarjota tukea elämänhallinnassa ja työnhaussa sekä tarjota kuntouttavia ja aktivoivia toimenpiteitä työttömille henkilöille. Asiakkaina on lähinnä pitkäaikaistyöttömiä sekä vaikeasti työllistyviä nuoria. Kuntien rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisessä on kasvanut vuoden 2015 alussa voimaan tulleen, työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain myötä. Kunnan tehtävänä on työllistää vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneet pitkäaikaistyöttömät. Lisäksi kunnalla on velvollisuus työllistää 25 vuotta täyttäneet henkilöt, joiden työttömyys on kestänyt 12 kuukautta, sekä alle 25-vuotiaat henkilöt, joiden työttömyys on kestänyt 6 kuukautta. Ellei kunta työllistä yli 300 päivää työttömänä ollutta henkilöä, se osallistuu kyseisen henkilön työmarkkinatuen rahoittamiseen. Kunnilla on tärkeä, paikallista ja alueellista elinvoimaa vahvistava rooli työtilaisuuksien luojana kunnan omassa toiminnassa ja yhteistyössä yritys- ja elinkeinopalvelujen kanssa sekä työpajaja valmennuspalvelujen tuottajana. Työllisyydenhoidon kokonaisvastuuta ei tulisi siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle, sillä työllisyys linkittyy voimakkaasti elinkeino-, koulutus- ja talouspolitiikkaan. Tärkeää on yhteistyö ja yhteinen päämäärä työllisyyden edistämisessä.

15 59, KH :00 SOCHV: 951/2015 Työttömälle on tärkeää saada henkilökohtaista tukea ja ohjausta. INTRO ja aikuissosiaalityö tekevät jo nyt yhteistyötä aktivointisuunnitelmien laatimisessa. Yhteistyötä terveydenhuollon kanssa (työttömien terveystarkastukset) kehitetään. Monialaisen yhteispalvelun hallinnon siirto kunnilta sosiaali- ja terveysvirastolle ei ole puollettavaa. Kruunupyy on osallisena INTRO:ssa, mutta ei lukeudu sosiaali- ja terveysviraston yhteistoimintakuntiin. Sosiaalihuollon päällikkö: Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta tutustuu aloitteeseen ja että monialaisen yhteispalvelun hallinnointia jatketaan nykyisellään. Sosiaali- ja terveyslautakuntaa muistutetaan yhteistyön lisäämistarpeesta ja lautakunnan tietoisuuteen saatetaan, että aikuissosiaalityölle tulee myöntää resursseja tätä tarkoitusta varten perustoimeentulotuen siirtyessä KELA:n hoidettavaksi. Päätös Sosiaali- ja terveysjohtaja: Ehdotetaan, että sosiaali- ja terveyslautakunta tutustuu aloitteeseen ja että monialaisen yhteispalvelun hallinnointia jatketaan nykyisellään. Sosiaali- ja terveyslautakuntaa muistutetaan yhteistyön lisäämistarpeesta ja lautakunnan tietoisuuteen saatetaan, että aikuissosiaalityön resurssien jako tulee arvioida ennen kuin perustoimeentulotuki siirtyy KELA:n hoidettavaksi. Toimijoiden välistä moniammatillista yhteistyötä tehostetaan. Aloite siirretään kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotuksen. Kh Aloite: Liite 59 Kaupunginsihteeri: Liitteenä oleva aloite ei ole valtuustoaloite, vaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle osoitettu ja suoraan toimitettu aloite. Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt sosiaalihuollon päällikön vastauksen aloitteeseen kokouksessaan Aloitteessa vaaditaan, että hallinnollinen vastuu pitkäaikaistyöttömien kuntalaisten työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (INTRO) siirretään Pietarsaaren kaupungin henkilöstötoimelta ja Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Luodon ja Kruunupyyn

16 59, KH :00 SOCHV: 951/2015 yhteistoimintakunnilta Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston aikuissosiaalityöhön. Päätösvalta tällaisessa asiassa kuuluu kuntalain 23 :n mukaan kaupunginvaltuustolle, joten kaupunginvaltuuston on hyväksyttävä vastaus aloitteeseen. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy sosiaalihuollon päällikön vastauksen aloitteeseen ja toteaa, että monialaisen yhteispalvelun hallinnointia jatketaan nykyisellään.

17 59, KH :00 / :s bilaga: Liite 59, kh

18 60, KH :00 CFV: 896/2015 HENKILÖSTÖJOHTAJAN VIRKA Hj Henkilöstöjohtaja: Rune Wiik anoo oikeutta vähentää työaikaansa 50 %:iin alkaen tarkoituksenaan hakea osa-aikaeläkettä. Työaikaa ehdotetaan vähennettävän puoleen työpäivistä viikkorytmin mukaan. Lähemmät yksityiskohdat työtehtävien muutoksesta ja vastuusta vahvistetaan keskustelujen jälkeen. Päätös Henkilöstöjaosto päättää asiasta. Henkilöstöjaosto päätti hyväksyä Rune Wiikin työajan muuttamisen 50-prosenttiseksi. Lähemmät yksityiskohdat työtehtävien muutoksesta ja vastuusta vahvistetaan keskustelujen jälkeen. Hj Siirtyminen osa-aikatyöhön tapahtuu alkaen. Puheenjohtaja tekee ehdotuksen, jonka mukaan työtehtävät jaetaan osittain. Rune Wiik jatkaa osa-aikaisena henkilöstöjohtajana ja henkilöstötoimiston esimiehenä. Henkilöstöpäällikkö Päivi Stenman toimii sijaisena Wiikin poissaolon aikana. Vähentyneen resurssin kattamiseksi palkataan Terttu Vallittu osaaikaisesti (50 %) henkilöstötoimistoon erityisasiantuntijana. Vallitulla on monivuotinen kokemus henkilöstöhallinnosta ja hänelle jaetaan tiettyjä osa-alueita ja hän avustaa henkilöstöjohtajaa ja henkilöstöpäällikköä. Hj liite A Päätös Henkilöstöjaosto päättää ehdottaa, että kaupunginhallitus hyväksyy työtehtävien jakamisen henkilöstöjohtajan, henkilöstöpäällikön ja erityisasiantuntijan välillä liitteen mukaisesti. Terttu Vallittu palkataan osa-aikaiseksi (50 %) erityisasiantuntijaksi ajalle hyväksyttiin. Tätä pykälää käsiteltäessä Rune Wiik ja Päivi Stenman poistuivat kokoushuoneesta esteellisyyden vuoksi.

19 60, KH :00 CFV: 896/2015 Kh Työtehtävien jakaminen: Liite 192 Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä työtehtävien jakamisen henkilöstöjohtajan, henkilöstöpäällikön ja erityisasiantuntijan välillä liitteen mukaisesti. Terttu Vallittu palkataan osaaikaiseksi (50 %) erityisasiantuntijaksi ajalle Kaupunginhallitus: Kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan keskustelun aikana siten, että kaupunginhallitus päättää myöntää Rune Wiikille oikeuden osa-aikatyöhön ajalle ja kaupunginhallitus päättää hyväksyä työtehtävien jakamisen henkilöstöjohtajan, henkilöstöpäällikön ja erityisasiantuntijan välillä liitteen mukaisesti ajalla Terttu Vallittu palkataan osa-aikaiseksi (50 %) erityisasiantuntijaksi ajalle Terttu Vallittu kuuluu hallinnollisesti kaupunginkansliaan. Lisäksi kaupunginhallitus päättää laittaa henkilöstöjohtajan viran ulkoiseen hakuun elokuussa Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan myöntää henkilöstöjohtaja Rune Wiikille oikeuden osa-aikatyöhön Kaupunginhallitus on myös päättänyt jakaa työtehtävät henkilöstöjohtaja Wiikin, henkilöstöpäällikkö Päivi Stenmanin ja erityisasiantuntija Terttu Vallitun välillä siten, että Wiik toimii henkilöstötoimiston johtajana, hoitaa yhteyden kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon, kaupungin johtoryhmään ja pääluottamusmiehiin sekä toimii neuvottelujen johtajana. Kaupunginhallitus päätti lopulta julistaa henkilöstöjohtajan viran haettavaksi elokuussa Rune Wiikin kanssa käydyissä keskusteluissa on ilmennyt, että hän aikoo jättää henkilöstöjohtajan viran vuodenvaihteessa tai viimeistään uuden henkilöstöjohtajan aloitettua virassaan, ja että henkilöstöjohtajan virka voidaan julistaa välittömästi haettavaksi. Rune Wiik toivoo, että hänet siirretään määräaikaiseen puolipäiväiseen toimeen elokuuhun 2016 asti, minkä jälkeen hän jäisi eläkkeelle. Elokuuhun asti Wiik työskentelisi ensisijai-

20 60, KH :00 CFV: 896/2015 sesti pitkäaikaistyöttömien työllistämisen parissa, minkä lisäksi hän perehdyttäisi uutta henkilöstöjohtajaa tämän virkatehtävissä. Päätöksen määräaikaisesta työsopimuksesta voi tässä tapauksessa tehdä kaupunginjohtaja, eikä asiaa tarvitse käsitellä kaupunginhallituksessa. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää julistaa henkilöstöjohtajan viran välittömästi ulkoisesti haettavaksi, sekä ilmoittaa virasta kolmen viikon hakuajalla. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Täydelliset asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa ja saatavilla kokouksessa. Kooste hakijoista: Liite 407 (ei julkinen) Kaupunginsihteeri: Haettavaksi julistettua virkaa ovat määräajan puitteissa hakeneet seuraavat henkilöt: Fredrik Backlund, Hanna Myllymäki, Päivi Stenman, Anita Trenn ja Leena Vilkuna. Viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Lisäksi edellytetään hyvää suullista ja kirjallista taitoa siinä kielessä, ruotsissa tai suomessa, joka ei ole hakijan äidinkieli. Hakijoista neljä on pätevää, kuitenkin niin, että ne jotka eivät ole jättäneet kielitodistusta, täydentävät tältä osin hakemustaan ennen valinnan tekemistä. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus tutustuu hakemuksiin ja päättää jatkotoimenpiteistä. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen antoi seuraavan ehdotuksen: kaupunginhallitus päättää haastatella kahta hakijaa tiistaina Haastateltavat ovat Leena Vilkuna ja Päivi Stenman. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

21 60, KH :00 CFV: 896/2015 Kh Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus haastatteli Päivi Stenmania ja Leena Vilkunaa. Haastattelijoina toimivat ne kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston jäsenet, joilla oli mahdollisuus osallistua tilaisuuteen. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää lähettää molemmat haastatellut soveltuvuusarviointiin. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan lähettää kaksi haastattelussa ollutta hakijaa soveltuvuusarviointiin. Toinen hakijoista, Leena Vilkuna on ilmoittanut kaupunginkanslian kirjaamoon osoitetulla kirjeellä, että hän peruuttaa hakemuksensa henkilöstöjohtajan virkaan. Päivi Stenman on käynyt soveltuvuusarvioinnissa. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää pidentää henkilöstöjohtajan hakuaikaa saakka. Jo saapuneet hakemukset otetaan huomioon. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana Mona Vikström ehdotti, että Päivi Stenman valitaan henkilöstöjohtajaksi. ei saanut kannatusta. Mona Vikström halusi kirjata eriävän mielipiteen asiassa pöytäkirjaan. Kaupunginhallitus päätti siten jatkaa henkilöstöjohtajan viran hakuaikaa saakka. Jo saapuneet hakemukset otetaan huomioon. Kh Yhteenveto hakijoista (ei-julkinen): Liite 46

22 60, KH :00 CFV: 896/2015 Kaupunginsihteeri: Pidennetyn hakuajan puitteissa virkaan tuli kuusi uutta hakemusta: Erkki Hirsimäki, Maria Kapténs, Mikael Lepistö, Marjut Mattila, Jyrki Mikkonen ja Nina Wikström. Aiemmin virkaa olivat hakeneet Fredrik Backlund, Hanna Myllymäki, Päivi Stenman, Anita Trenn ja Leena Vilkuna. Fredrik Backlund, Päivi Stenman ja Leena Vilkuna ovat ilmoittaneet kirjallisesti kansliaan myöhemmin, että vetävät hakemuksensa pois. Viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito. Lisäksi edellytetään hyvää suullista ja kirjallista taitoa siinä kielessä, ruotsissa tai suomessa, joka ei ole hakijan äidinkieli. Hakijoista seitsemän on pätevää ylemmän korkeakoulututkinnon osalta. Lisäksi ne, jotka eivät ole jättäneet kielitodistusta, täydentävät tältä osin hakemustaan ennen valinnan tekemistä. Riittävän johtamistaidon arviointi tapahtuu haastattelussa ja mahdollisessa soveltuvuusarvioinnissa. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää kutsua haastatteluun Erkki Hirsimäen, Maria Kapténsin, Jyrki Mikkosen ja Nina Wikströmin. Alustava haastattelupäivä on torstai Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Yhteenveto hakijoista (ei-julkinen): Liite 60 Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus on haastatellut kolmea hakijaa (Jyrki Mikkonen, Nina Wikström ja Maria Kapténs) Paikalla ovat olleet ne kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston jäsenet, jotka ovat päässeet paikalle. Virkamiehistä läsnä ovat olleet kaupunginjohtajan sijainen ja kaupunginsihteeri. Erkki Hirsimäki on perunut hakemuksensa kaupunginkansliaan saapuneella kirjeellä. Nina Wikström on perunut hakemuksensa kaupunginkansliaan saapuneella kirjeellä. Kaupunginjohtajan sijainen:

23 60, KH :00 CFV: 896/2015 Kaupunginhallitus päättää lähettää kaksi haastatteluissa olleista hakijoista henkilöarviointiin. Nämä henkilöt ovat Maria Kapténs ja Jyrki Mikkonen.

24 61, KH :00 CFV: 209/2016 MAANVUOKRAUS UUSIA MUUNTOASEMIA VARTEN Kaupunginsihteeri: Kaupungingeodeetti toivoo, että kaupunginhallitus delegoisi päätösvaltaansa tietyissä maanvuokra-asioissa kaupungingeodeetille. Kyseessä olisivat maanvuokrasopimukset, jotka koskevat muuntoasemien vuokrausta kaavoittamattomilla alueilla. Delegoinnin tarkoituksena on nopeuttaa muuntoasemien vuokrausprosessia. Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 2 :n mukaan toimielin voi toimivaltansa rajoissa siirtää käsiteltäväkseen säädetyt tai johtosäännöllä määrätyt, päätöksessään mainitut asiat alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Hallintosäännön ja teknisen palvelukeskuksen toimintasäännön mukaan kaupungingeodeetilla on oikeus tehdä vuokrasopimus viideksi vuodeksi, teknisellä lautakunnalla kymmeneksi vuodeksi ja kaupunginhallituksella pidemmäksi ajaksi. Ehdotuksena on, että kaupungingeodeetilla olisi oikeus tehdä maanvuokrasopimus 25 vuodeksi, ja lisäksi vuokrasopimusta olisi mahdollista pidentää kaupungingeodeetin päätöksellä. Vuokrahintana olisivat vahvistetut listahinnat. Kaupunginjohtajan sijaisen ehdotus: Kaupunginhallitus päättää delegoida päätösvaltaansa kaupungingeodeetille siltä osin kuin kysymys on maanvuokrasopimuksesta, joka koskee muuntoasemaa kaavoittamattomalla alueella. Vuokrasopimuksen kesto voi olla enintään 25 vuotta sisältäen mahdollisuuden vuokra-ajan pidentämiseen virkamiespäätöksellä.

25 62, KH :00 CFV: 94/2016 ASPEGRENIN PUUTARHASÄÄTIÖN LAINA PIETARSAAREN KAUPUNGILTA Hakemus: Liite 62 Kaupunginjohtajan sijainen: Aspegrenin puutarhasäätiö anoo kaupungilta vuodeksi euron rahoitusta, joka käytettäisiin kaupungilta saadun lainan lyhentämiseen, ja euron toiminta-avustusta vuodeksi Vuoden 2016 avustus tarvitaan ensisijaisesti puutarhaa varten, joka maksaa euroa vuodessa. Puutarhalla on kokoaikatoiminen puutarhuri ja kausityöntekijöitä. Toiminta on kaupungin ja muiden ulkopuolisten avustuksista riippuvaista. Hakijan tavoitteena on, että kahvila- ja ravintolatoiminnan tuotot lisääntyisivät vuosittain ja että ravintolatoiminnasta tulisi ensin kannattavaa ja pitkällä aikavälillä se tuottaisi jonkin verran voittoa. Siihen saakka tappiot katetaan sponsoroinnin ja avustusten turvin. Säätiön suunnitelmassa on laskettu, että kaupunki tukee säätiötä eurolla vuodessa ja että kaupunki hyväksyy pitkän aikavälin lyhennyssuunnitelman kaupungilta saadun lainan takaisin maksamiseen. Sen lisäksi säätiö hakee vuosittain sponsorointia, lahjoituksia ja toiminta-avustuksia ja työskentelee aktiivisesti tuottojen lisäämiseksi. Säätiö harjoittaa toimintaansa erittäin niukalla henkilöstöllä. Puutarhaa ei voida hoitaa ilman avustuksia, koska se ei tuota tuloja. Saadun tiedon mukaan puutarhalla on paljon kävijöitä, ja se kuuluu Pietarsaaren nähtävyyksiin. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää myöntää säätiölle euroa kaupungilta saadun lainan lyhentämiseen ja euron toiminta-avustuksen vuodeksi 2016.

26 62, KH :00 / :s bilaga: Liite 62, kh

27 62, KH :00 / :s bilaga: Liite 62, kh

28 63, KH :00 CFV: 44/2016 MARCUS LILLKVIST: ASIAKIRJAPYYNTÖ Marcus Lillkvistin oikaisuvaatimus: Liite 63 A Kaupunginjohtajan sijaisen virkamiespäätös: Liite 63 B Kaupunginsihteeri: Marcus Lillkvist on tehnyt kaupunginjohtajan sijaisen virkamiespäätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen. Lillkvist vaatii oikaisupyynnössään, että hänelle annetaan tilaisuus tutustua kaikkeen kirjalliseen materiaaliin, jota prosessin aikana on syntynyt, ja että hänelle ilmoitetaan niiden henkilöiden nimet, joihin rekrytointikonsultti on ollut yhteydessä. Tapauksessa kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan käyttää apunaan rekrytointikonsulttia. Asiassa on konsultin kanssa käyty keskusteluja koko prosessin ajan, mutta mitään kirjallista materiaalia ei ole asiassa kaupungille toimitettu kuin vasta loppuvaiheessa. Lillkvist vaatii saada tietää, keneen rekrytointikonsultti on ollut yhteydessä. Tällaiset keskustelut eivät ole asiakirjoja eikä niitä sääntele laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Asiassa on seuraavat asiakirjat: lehti-ilmoitus, Kim Holmin hakemus sekä suostumukset ja ansioluettelot Kristina Stenmanilta, Mats Brandtilta ja Fredrik Lindströmiltä. Nämä ovat julkisia asiakirjoja. Lisäksi rekrytointikonsultti on kaupungin toimeksiannosta toimittanut kaupungille yhteenvedon suosittelijoiden kanssa käymistään keskusteluista Kristina Stenmanin, Mats Brandtin ja Fredrik Lindströmin osalta, jotka sisältävät henkilöarviointeja, ja ovat siitä syystä luottamuksellisia (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 kohta 29). Myös eräitä henkilöarviointiin liittyviä asiakirjoja on tehty muutamasta henkilöstä, ja ne ovat myös luottamuksellisia asiakirjoja asiakirjajulkisuuslain 24 :n 29. kohdan perusteella. Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus päättää hylätä Marcus Lillkvistin oikaisuvaatimuksen perusteettomana vedoten yllä mainittuihin perusteluihin.

29 63, KH :00 / :s bilaga: Liite 63 A, kh

30 63, KH :00 / :s bilaga: Liite 63 A, kh

31 63, KH :00 / :s bilaga: Liite 63 B, kh

32 64, KH :00 CFV: 219/2016 PIETARSAAREN TENNISHALLI OY: AVUSTUSANOMUS VUODEKSI 2017 Pietarsaaren Tennishalli Oy:n anomus: Liite 64 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren Tennishalli Oy on lähettänyt vuosittaisen tukianomuksensa. Haettavan avustuksen määrä on euroa. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää lähettää asian talousarviovalmisteluun 2017.

33 64, KH :00 / :s bilaga: Liite 64, kh

34 65, KH :00 CFV: 220/2016 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN OPPILASTERVEYDENHUOLTO Yhteistyölautakunta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa /1287 säädetään perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetussa opetuksessa olevan oppilaan sekä lukiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetussa koulutuksessa olevan opiskelijan oikeudesta opiskeluhuoltoon. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma toteutuu. Koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskeluhuolto yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esija perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä omille opiskelijoilleen ( /1409). Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen tai koulutukseen osallistuminen edellyttää. Opiskeluterveydenhuolto on opiskelijalle maksutonta lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. Oppilaitoksen sijaintikunnalla on lain mukaan oikeus laskuttaa opiskelijoiden kotikuntia opiskeluterveydenhuollon palveluista. Kuluvana vuonna alueemme kunnat vastaavat alueen kuraattoripalveluista. Pietarsaari, Pedersöre ja Uusikaarlepyy ovat järjestäneet palveluja sopimuksella Optiman kanssa. Järjestely on toteutettu siten, että opetuksen järjestäjä (Optima) on laskuttanut kuntia palvelujen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista, siis palkkaus-, koulutus- (vastaavien kuraattorien laatiman koulutussuunnitelman mukaan) ja matkakustannuksista. Kunnat ovat vuorostaan laskuttaneet opiskelijoiden kotikuntia palvelujen järjestämisestä. Laskutusmenettely on vaatinut paljon ylimääräistä työtä. Seudun kunnat ovat myös hoitaneet YA:n opiskelijahuoltopalvelut erillisten sopimusten pohjalla. : Yhteistyölautakunta ehdottaa, että omistajakunnat tekevät aloitteen Optima-kuntayhtymän ja Söfuk-kuntayhtymän perussopi-

35 65, KH :00 CFV: 220/2016 musten täydentämiseen/muutokseen, joka koskee opiskelijahuoltopalvelujen järjestämistä tulevaisuudessa. Täydennys/muutos tulisi voimaan ja merkitsisi sitä, että opetuksen järjestäjä järjestäisi jatkossa opiskelijahuoltopalvelut täysin itse ja omalla kustannuksellaan. Yhteistyölautakunnan päätös: Yhteistyölautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kunnan- ja kaupunginjohtajat sekä opetusjohtajat hoitavat jatkoneuvottelut asiasta. Kh Kaupunginsihteeri: Asiaa on käsitelty aiemmin Pietarsaaren seudun yhteistyölautakunnassa, mutta asia ei ole edennyt sen jälkeen. Pietarsaaren kaupunki ja koulutusvirasto on todennut nykyisen menettelyn raskaaksi. Optima ei ole pitänyt vaadittavaa tilastointia oppilaista, jotka ovat käyttäneet palveluita. Tämä on johtanut siihen, että osa oppilaiden kotikunnista, joille Pietarsaaren kaupunki on lähettänyt laskun, eivät ole maksaneet laskuja vedoten siihen, että heille ei ole esitetty tilastointia siitä, että kuinka paljon palveluita kukakin oppilas on käyttänyt. Kaupunginjohtajan sijainen: Pietarsaaren kaupunki päättää ehdottaa, että Optimakuntayhtymän ja Söfuk-kuntayhtymän perussopimusta täydennetään/muutetaan siltä osin kun sopimus koskee opiskelijahuoltopalvelujen järjestämistä tulevaisuudessa. Täydennys/muutos tulisi voimaan ja merkitsisi sitä, että opetuksen järjestäjä järjestäisi jatkossa opiskelijahuoltopalvelut täysin itse ja omalla kustannuksellaan.

36 66, KH :00 CFV: 233/2015 PIETARSAAREN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAATIMINEN Kh Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntien valtuustoja käsittelemään kerran valtuustokaudessa laajaa hyvinvointikertomusta. Sen lisäksi valtuuston on käsiteltävä vuosittain hyvinvointikertomukseen liittyvä raportointi kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi toteutetuista toimenpiteistä. Kuntalakikin lähtee siitä, että kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kunnan tehtävä. Hyvinvointikertomus voidaan tehdä sähköisessä muodossa. Paras asiantuntemus kertomuksen laatimiseksi on sosiaali- ja terveysvirastossa. Kaupungin on nimettävä yhdyshenkilö. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - tilata hyvinvointikertomuksen laatimisen sosiaali- ja terveysvirastosta - nimetä kaupunginsihteerin kaupungin yhdyshenkilöksi kertomuksen laatimisessa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Hyvinvointikertomus: Liite 424 Valmistelu: koordinoija Christina Lind-Kangas, puh Hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :ssä tarkoitettu laajempi hyvinvointikertomus. Pietarsaaren seudun kunnat ovat yhdessä laatineet hyvinvointikertomuksen maalis lokakuussa 2015 ja sen on koonnut erityisasiantuntija Stefan Näse (Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto) yhteistyössä kuntien hyvinvointikertomuksesta vastaavien yhteyshenkilöiden sekä kuntien johtoryhmien kanssa. Pietarsaaren yhteyshenkilönä on toiminut koordinoija Christina Lind-Kangas. Hyvinvointikertomus perustuu ensimmäiseen luonnokseen, joka koski Pietarsaaren seutua kokonaisuutena. Luonnosta on tämän jälkeen työstetty ja täydennetty siten, että peruskunnan näkökulma on huomioitu. Kukin kunta on osaltaan kommentoinut valtuustokauden tuloksia ja kokemuksia ja muotoillut ajatuksia ja tavoitteita valtuustokaudeksi

37 66, KH :00 CFV: 233/2015 Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin vasta vuonna 2015, joten työn painopiste on asetettu vuosien hyvinvointisuunnitelmaan. Vuosien arviointi ilmenee tarkemmin kuntien kyseisten vuosien toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä. Kukin kunta käsittelee ja hyväksyy, mahdollisten muutosten jälkeen, oman osuutensa yhteisestä hyvinvointikertomuksesta. Kuntien hyväksyttyä hyvinvointikertomuksen se julkaistaan osoitteessa Hyvinvointikertomus.fi. Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosien hyvinvointikertomuksen Pietarsaaren kaupungin osalta, osana kaupungin toiminnan suunnittelua ja taloudellista suunnittelua. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan seuraavasti: kaupunginhallitus päättää pyytää asiasta vanhusneuvostolta ja sivistyslautakunnalta lausuntoa ennen asian viemistä kaupunginvaltuustoon. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl Hyvinvointikertomus on tarkoitettu välineeksi kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä koskevien tietojen keräämiseen, ja tulosten pohjalta linjataan keskeisiä toimenpiteitä. Muutama kommentti Pietarsaaren seudun hyvinvointikertomuksesta : 1. Hyvinvointitiedon ja toteutettujen toimenpiteiden arviointi Ensimmäisessä luvussa esitetään eri ikäluokkia koskevia kommentteja. Lasten ja nuorten kohdalla tuodaan esille merkittäviä puutteita: ystävien puute, heikko terveys, vanhemmuuden puutteet. Kertomuksesta puuttuu kuitenkin tieto siitä, mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä tai on ryhdytty ongelmien korjaamiseksi. 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat Pietarsaari: kertomuksesta puuttuvat seuraavat suunnitelmat: - Liikuntapoliittinen ohjelma Varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) - Pietarsaaren oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma

38 66, KH :00 CFV: 233/ Opiskeluhuollon järjestämissuunnitelma 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella Pietarsaaren osalta puuttuvat konkreettiset kehityskohteet. Koulutoimessa opetussuunnitelman uudistaminen, LP2016, on iso kehittämishanke, joka koskee esikoulua, perusopetusta ja lukioita. Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta ehdottaa, että hyvinvointikertomusta täydennetään edellä mainituilla suunnitelmilla ja hankkeilla. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta hyväksyi hyvinvointikertomukseen ehdotetut täydennykset. Sivistyslautakunta katsoo, että raportti on muilta osin heikkolaatuinen ja sitä on täydennettävä. Pietarsaaren seudun elinkeinoelämä kuuluu maan vientivetoisimpiin, muita samankaltaisia myönteisiä asioita on tuotava esille, koska ne vaikuttavat työllisyyteen ja siten seudun hyvinvointiin. Kh Hyvinvointikertomus: Liite 66 A Vanhusneuvoston lausunto: Liite 66 B Kaupunginsihteeri: Asiassa on nyt saatu vanhusneuvoston ja sivistyslautakunnan lausunnot. Vanhusneuvoston lausunnossa ei esitetä muutoksia hyvinvointikertomukseen. Sivistyslautakunta on käsitellyt kertomusta kokouksessaan Sivistyslautakunta toivoo, että hyvinvointikertomusta täydennetään eräiltä osin kuten yllä olevasta tekstistä käy ilmi. Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosien hyvinvointikertomuksen Pietarsaaren kaupungin osalta, osana kaupungin toiminnan suunnittelua ja taloudellista suunnittelua täydennettynä sivistyslautakunnan esittämillä muutoksilla.

39 66, KH :00 / :s bilaga: Liite 66 A, kh Pietarsaaren seutu: Laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle Keskeneräinen Vastuussa olevat tahot ja henkilöt, jotka ovat laatineet kertomuksen (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Käsillä oleva hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :ssä tarkoitettu laajempi hyvinvointikertomus. Pietarsaaren seudun kunnat ovat yhdessä laatineet hyvinvointikertomuksen maalis-lokakuussa 2015 ja sen on koonnut erityisasiantuntija Stefan Näse (Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto) yhteistyössä kuntien hyvinvointikertomuksesta vastaavien yhteyshenkilöiden sekä kuntien johtoryhmien kanssa. Kuntien yhteyshenkilöitä ovat olleet kehityskoordinoija Christina Lind-Kangas (Pietarsaari), hallintojohtaja Carola Löf (Luoto), kaupunginsihteeri Tomas Knuts (Uusikaarlepyy) ja kansliapäällikkö Gundel Löf (Pedersöre). Kuntien johtoryhmien kokoonpanot ovat kuntien nettisivuilla. Myös muut kuntien asiantuntijat ovat eri tavoin osallistuneet sisällön laatimiseen. Hyvinvointikertomus perustuu ensimmäiseen luonnokseen, joka koski Pietarsaaren seutua kokonaisuutena. Luonnosta on tämän jälkeen työstetty ja täydennetty siten, että peruskunnan näkökulma on huomioitu. Kukin kunta on osaltaan kommentoinut valtuustokauden tuloksia ja kokemuksia, ja muotoillut ajatuksia ja tavoitteita valtuustokaudeksi Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin vasta vuonna 2015, joten työn painopiste on asetettu vuosien hyvinvointisuunnitelmaan. Vuosien arviointi ilmenee tarkemmin kuntien kyseisten vuosien toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä. OSA I: PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja toteutettujen toimenpiteiden arviointi Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista KUNTIEN RAKENNE, TALOUS JA ELINVOIMAISUUS - Luodossa ja Pedersöressä väestömäärä kasvaa huomattavasta syntyvyyden enemmyydestä johtuen. Suuri lasten ja nuorten määrä johtaa kuitenkin siihen, että väestön ikärakenteessa seuraa lyhyemmällä tähtäimellä epäedullinen huoltosuhde. Syntyvyyden enemmyyden voidaan olettaa laskevan, jolloin väestönrakenne normalisoituu pitemmällä tähtäimellä. - Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä väestönkehitys on hyvin riippuvainen tulomuutosta, sillä syntyvyyden enemmyys on vaatimaton (Uusikaarlepyy) tai negatiivinen (Pietarsaari). Jos tulomuutto ei kompensoi riittävällä tavalla ikäihmisten osuuden kasvua väestöön nähden, ikärakenne tulee jatkossakin aiheuttamaan epäedullisen huoltosuhteen.

40 66, KH :00 / :s bilaga: Liite 66 A, kh Kaikissa neljässä kunnassa korkeakouluopiskelijoiden ja ansiotyössä olevien nuorten poismuutto aiheuttaa osaamisen, aloitteiden, työvoiman ja verotulojen poisjääntiä. - Ammatikoulutuksen tarjonta on monipuolinen ja ammattiin kouluttautunut työvoima on sijoittunut hyvin työmarkkinoilla. - Koulutustaso jää kaikissa neljässä kunnassa alueellisten ja valtakunnallisten keskiarvojen alapuolelle. Onko syy ainakin osittain väestön ikärakenteessa? KOMMENTTEJA KAIKKI IKÄRYHMÄT - Äänestysaktiivisuus on korkea Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä, mikä ainakin tietyiltä osin osoittaa väestön luottamusta kunnallispoliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin. - Alhaiset vertailuluvut sairastavuuden sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osalta antaa kuvan terveestä ja tyytyväisestä väestöstä Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä. (Huomioitava, että henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset rekisteröidään kunnissa, joissa niitä tehdään, ei tekijän kotikunnassa.) - Epätasainen tulonjako ja matalatuloisten kotitalouksien määrä tarkoittaa kotitalouksien epätasa-arvoista turvallisuudentunnetta ja yhteiskunnan kasvavia tulokuiluja. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - On huolestuttavaa, että 6 11 % vuosiluokkien 8 ja 9 oppilaista kokee, ettei heillä ole läheistä ystävää, ja että % on itse sitä mieltä, että oma terveys on keskitasoa tai huono. Nämä käsitykset ja olosuhteet, jotka ovat luoneet käsitykset, heikentävät lasten ja nuorten minäkuvaa. - Kaikissa neljässä kunnassa on niiden oppilaiden osuus, jotka kokevat vanhemmuudessa olevan puutteita, hieman suurempi kuin keskimäärin VSHP:n kunnissa ja koko maassa. Voidaan kuitenkin kyseenalaistaa, rakentuvatko tiedot tilastollisesti luotettaville perusteille. Samalla tosiasiana on, että lastensuojeluasioiden määrä on lisääntynyt tuntuvasti. - Ahtaasti asuttujen kotitalouksien määrä on todennäköisesti yhteydessä monilapsisten perheiden määrään. - Joka neljäs oppilas kokee, että vanhemmuudessa on puutteita; luku on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. NUORET JA NUORET AIKUISET - Nuorten ja nuorten aikuisten parissa on nähtävissä kaksi ongelmaa: läheisten ystävien puuttuminen ja oman terveyden huonoksi kokeminen. Kumpikin ongelma tulee selkeästi esiin myös lasten ja varhaisnuorten parissa, minkä vuoksi on erityisen tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, jotta mahdollisuuksien mukaan vältettäisiin ongelmat tulevaisuuden aikuisten parissa. - Näissä neljässä kunnassa vuotiaista runsaat 90 % on koulutusjärjestelmän piirissä. Kuitenkin lähes joka kymmenenneltä nuorelta aikuiselta tulee puuttumaan koulutus peruskoulun jälkeen. TYÖIKÄINEN VÄESTÖ - Työikäistä väestöä tarkastellessa mielenterveysongelman tai invalidieläkkeen vuoksi sairauspäivärahaa saavat ylittävät valtakunnalliset keskiarvot ainoastaan Pietarsaaressa. Kaikissa neljässä kunnassa työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden määrä kasvaa, vaikka he ovat työikäisiä, ja tämä vaatii aktiivisia toimenpiteitä. - Työelämän ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi vaatii lisäpanostuksia. IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ - Dementiaindeksi sekä oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin ei heijasta ainoastaan ikääntyvien henkistä hyvinvointia ja kapasiteettia, vaan ehkä yhtä paljon sitä, miten laajalti heidän lääkityksen tarpeensa on huomioitu ja miten toimenpiteisiin on ryhdytty. - Ikääntyneiden terveyttä ja kapasiteettia mittaavan indeksin mukaan neljässä kunnassamme olevat ikääntyneet olisivat huonommassa kunnossa kuin samanikäinen keskivertoväestö. Muut tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä väitettä. - Vanhushuollon rakennetta on kevennettävä ja kotona asuvien ikääntyneiden auttamista on pidettävä ensisijaisena.

41 66, KH :00 / :s bilaga: Liite 66 A, kh Keskeiset opit päättyvältä valtuustokaudelta PIETARSAARI Pietarsaaren kaupungilla ja koko seudulla on kaikki edellytykset kukoistaa ja kehittyä myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa onnistumiseen vaaditaan selkeitä strategisia valintoja. Sosiaali- ja terveydenhuoltorakenteiden tarkistaminen muodostaa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan tehtävien panostusten on jatkuttava. Campus Allegro on tärkeä kulmakivi tietointensiiviseen toimialaan panostettaessa. Teollisuuden ja kaupan investointihankkeet ovat tärkeitä seudun tulevaisuudenuskon kannalta (mm. kauppakeskus torin luona ja toripysäköinti). Määrätietoisia tulevaisuudenpanostuksia ja peruspalveluita ei saa asettaa vastakkain. Tontti- ja elinkeinopolitiikkaan tehtävän aktiivisen panostuksen ansiosta on huomattavasti helpompi selvitä peruspalvelujen panostuksista pitemmän päälle. LUOTO Myönteisiä trendejä on, että väestö kasvaa ja on terve. Lapsiperheiden osuus on korkea ja perhe- ja asumisrakenne on myönteinen. Luodon sijainti ja saaristomiljöö ovat myönteisiä tekijöitä. Luoto valittiin eräässä tutkimuksessa onnellisimmaksi kunnaksi. Rikollisuus on alhaista ja asukkaiden äänestysprosentti ja erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin ja yhdistystoimintaan osallistuminen on korkea. Koulutustaso on noussut. Korkea työllisyys lisää hyvinvointia ja vähentää köyhyysriskiä. Vaikeasti työllistettävien osuus on Luodossa pieni. Kielteisiä trendejä ovat korkea huoltosuhde ja ahdas asuminen, mikä voidaan selittää lasten suurella lukumäärällä. Työpaikkojen määrä on omassa kunnassa alhainen, mutta Pietarsaaren ja Kokkolan kaupunkien läheisyyden ansiosta työmatkat eivät ole pitkiä. Hälyttävää on, että monet nuoret tuntevat itsensä yksinäisiksi eivätkä voi henkisesti hyvin. He kokevat myös puutteita vanhemmuudessa. Psykologien ja kuraattoreiden puute on ongelmallinen ja lastensuojelutapausten määrä on kasvanut. UUSIKAARLEPYY Väestönkehitys on ollut viime vuosina myönteinen ja tulevaisuuden ennusteet näyttävät myös myönteisiltä. Jakson aikana Uudessakaarlepyyssä on syntynyt keskimäärin 92 lasta/vuosi ja väestönmäärä on kasvanut. Uusikaarlepyy kansainvälistyy yhä enemmän ja valtaosan ulkomaisen taustan omaavista ryhmistä muodostavat virolaiset, ukrainalaiset ja vietnamilaiset. Uuudenkaarlepyyn kaupunki tekee jokaisella valtuustokaudella asukaskyselyn saadakseen suoraa palautetta kuntalaisiltaan kaupungin palveluiden toimimisesta. Vuonna 2012 suoritettu asukaskysely antoi suurimmilta osin myönteisemmän tuloksen kuin vuonna 2006 toteutettu kysely. Turvallisuuden tunteen ja asumisen indikaattorit osoittavat hyviä vertailulukuja. Uudenkaarlepyyn väestönkehitys on riippuvainen tulomuutosta, sillä syntyvyyden enemmyys on vaatimatonta. Uudessakaarlepyyssä on paljon työpaikkoja ja työllisyysasteen ollessa n. 97 % Uusikaarlepyy selviää erittäin hyvin verrattuna samankokoisiin kuntiin. Uudenkaarlepyyn työttömyys on alhaista. Kuntaan suuntautuva työssäkäynti on lähes yhtä suuri kuin kunnan ulkopuolelle suuntautuva työssäkäynti. Uudenkaarlepyyn maantieteellinen sijainti on hyvä. Luonnonkaunis ympäristö on resurssi, josta huolehditaan ja merenläheinen asuminen on voimavara koko Uudellekaarlepyylle. PEDERSÖRE Haasteena on väestön väheneminen lähes kaikissa kylissä. Rikollisuus on vähäistä ja vaalien äänestysprosentti pysyy korkeammalla tasolla maan keskiarvoon verrattuna. Kulttuuri-, urheilu- ja vapaa-ajantoimintojen tarjonta on hyvä ja yhdistystoiminta on hyvin aktiivista. Kansallisesta näkökulmasta katsottuna Pedersören kunnan voidaan todeta poikkeavan myönteisesti useilla osaalueilla. Pedersöre on kasvava kunta ja asukasmäärä on kasvanut tasaisesti menneellä kaudella. Kasvuvolyymi vaihtelee vuodesta toiseen, mutta ylipäänsä suuntaus on kasvava.