-2, KV :00

Transkriptio

1 -2, KV :00 Kokoustiedot Aika Paikka klo HUOM! Raatihuone, kaupunginvaltuuston istuntosali Päättäjät Boström, Peter Lyyra, Anna-Maija Brännbacka-Brunell, Brita Mäenpää, Tua Englund, Conny Nyman, Kaj Forsman, Bo Piippolainen, Vuokko Granholm, Markus Pitkäjärvi, Eija Haldin, Annica Rantala, Mervi Heinonen, Ilmari Rönnback, Ulrika Hellén, Ulla Saari, Kristina Hellstrand, Kurt Salmu, Marita Helsing, Christina Silvennoinen, Pentti Henriksson, Anna-Maja Sipinen, Helinä Henriksson, Malin Sjölund, Owe Holmgård, Kenneth Sjölund, Richard Isokoski, Sauli Snellman, Mikael Ittonen, Jarmo Storbjörk, Jacob Karjaluoto, Johan Sundqvist, Carola Karlsson, Markus Suojoki, Marcus Koskela, Kari Suvanto, Vesa Kull, Bjarne Wester, Harald Lunabba, Maria Vikström, Mona Luomala, Eero Vähäsöyrinki, Eija Käsiteltävät asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen Kaupunginsihteeri Kokouksen aikana kahvia ja voileipä klo

2 73, KV :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 74, KV :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 21. joulukuuta 2015 klo Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 75, KV :00 CFV: 941/2011 VALTUUTETTU EERO LUOMALA YM.: ALOITE SOSIAALISEN KRITEERIN HUO- MIOIMISESTA TARJOUSPYYNNÖISSÄ Kv Aloite: Liite 74 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 438 Kaupunginsihteeri: Kyseinen aloite on luonteeltaan useaa toimialaa koskeva. Siksi on tarkoituksenmukaista pyytää lausuntoa kaupungin useammilta toimialoilta. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus lähettää asian kehittämisosastolle, henkilöstötoimistolle, sosiaali- ja terveysvirastolle ja tekniselle palvelukeskukselle lausuntoa varten. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. TL Liite A: Valtuustoaloite Valmistelu: Tekninen johtaja Heimo Toiviainen, puh Sosiaalisen kriteerin käyttäminen julkisten hankintojen kilpailutuksissa tarkoittaa yleensä tarjoavan yrityksen työllistämisvelvoitetta, joka kohdentuu esim. pitkäaikaistyöttömien, nuorten, osatyökykyisten tai vammaisten työllistämiseen. Asia on ainakin tekniselle toimialalle uusi ja vieras. Toimiala kokee julkisten hankintojen kilpailuttamisen lain muodollisten vaatimusten vuoksi edelleen erittäin haastavaksi tehtäväksi.

5 75, KV :00 CFV: 941/2011 Uusien kriteerien lisääminen entisestään monimuotoisiin kilpailutuksiin vaatii paljon tietoa, osaamista ja työaikaa. Pietarsaaren seutu ja ympäröivät maakunnat eivät tällä hetkellä tarjoa kunnille kovinkaan laajaa yrityspohjaa eri toimialoilta siten, että vilkas, aito ja terve kilpailutilanne auttaisi kuntia tekemään edullisia ja laadukkaita hankintoja. Pikemminkin seudulla on yleensä kysymys joidenkin yksittäisten toimijoiden kiinnostuksesta kuntien hankintoja kohtaan. Harvoin olemme saaneet aikaan todellisia tarjouskilpailutilanteita ja tarjouksia saisi ylipäätänsä tulla jokaisessa kilpailutuksessa nykyistä enemmän. Sosiaalisen kriteerin laajempi käyttöönotto todennäköisesti pienentäisi tarjousten määrää ja/tai nostaisi hintaa entisestään, kuten on usein käynyt suuremmissakin kaupungeissa Suomessa. Tämän vuoksi tulisi huolellisesti pohtia ja arvioida kriteerien kokonaistaloudellista vaikutusta, kun sosiaalinen kriteeri otetaan mukaan. Todennäköisesti se parhaiten soveltuu vain joidenkin yksittäisten hankintatapausten lisäkriteeriksi. Sosiaalisella kriteerillä voidaan parhaassa tapauksessa pienentää kunnan kokonaiskuluja pidemmällä aikavälillä ja aikaansaada yksilökohtaista hyvinvointia ja kotoutumista, jota on vaikea tai mahdotonta mitata rahassa. Teknisen toimialan mukaan sosiaalinen kriteeri julkisissa hankinnoissa koetaan merkitykseltään todennäköisesti vähäiseksi Pietarsaaren kokoluokan kunnalle, mutta onnistuessaan merkittäväksi yksilötasolla. Sosiaalinen kriteeri ei sovellu jatkuvaan normaaliin hankintakäytäntöön vaan pelkästään erityistapauksiin. Mikäli katsotaan viisaaksi ottaa sosiaalinen kriteeri käyttöön hankinnoissa, tulee asiasta järjestää koulutusta. Ehdotus Päätös Tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää lähettää yllä olevan valmistelutekstin kaupunginhallitukselle lausuntonaan aloitteeseen. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Aloite: Liite 402 Kaupunginsihteeri: Sosiaalisen kriteerin käyttäminen julkisten hankintojen kilpailutuksissa tarkoittaa yleensä tarjoavan yrityksen työllistämisvel-

6 75, KV :00 CFV: 941/2011 voitetta, joka kohdentuu esim. pitkäaikaistyöttömien, nuorten, osatyökykyisten tai vammaisten työllistämiseen. Asia on ainakin tekniselle toimialalle uusi ja vieras. Toimiala kokee julkisten hankintojen kilpailuttamisen lain muodollisten vaatimusten vuoksi edelleen erittäin haastavaksi tehtäväksi. Uusien kriteerien lisääminen entisestään monimuotoisiin kilpailutuksiin vaatii paljon tietoa, osaamista ja työaikaa. Sosiaalisella kriteerillä voidaan parhaassa tapauksessa pienentää kunnan kokonaiskuluja pidemmällä aikavälillä ja aikaansaada yksilökohtaista hyvinvointia ja kotoutumista, jota on vaikea tai mahdotonta mitata rahassa. Koko kaupungin puitteissa sosiaalinen kriteeri julkisissa hankinnoissa koetaan merkitykseltään todennäköisesti vähäiseksi Pietarsaaren kokoluokan kaupungille, mutta onnistuessaan merkittäväksi yksilötasolla. Sosiaalinen kriteeri ei sovellu jatkuvaan, normaaliin hankintakäytäntöön, vaan ainoastaan erityistapauksiin. Pietarsaaren kaupungin uusi hankintasääntö hyväksyttiin valtuustossa kesäkuussa 2015, ja uuteen hankintasääntöön otettiin mukaan pykälä sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Hankintasäännön 10 :n mukaan sosiaalisia näkökohtia ja erityisesti työllisyysvaikutuksia voidaan ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon hankinnan kohteen määrittelyssä, toimittajien soveltuvuuden arvioinnissa, vertailuperusteissa ja sopimusehdoissa. Hallintokunnille järjestetään asiasta koulutus ulkopuolisen hankinta-asiantuntijan toimesta helmikuussa Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy kaupunginsihteerin selvityksen vastauksena aloitteeseen, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Aloite: Liite 75 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa:

7 75, KV :00 CFV: 941/ että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginsihteerin selvityksen vastauksena aloitteeseen, ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

8 75, KV :00 / :s bilaga: Liite 75, kv

9 76, KV :00 CFV: 984/2015 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOPALVELUJEN TALOUSARVION 2015 OIKAI- SU (KAUPUNGIN OSUUS) Kh Valmistelu: kaupunginkamreeri Jonny Wallsten, puh Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio 2015 on korjattu kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen ( 65) mukaisesti. Pietarsaaren kaupungin osalta sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahat tulevat ennusteen mukaan ylittymään 6,0 miljoonalla eurolla vuonna Pietarsaaren kaupungin osuus oman Sosiaali- ja terveysviraston ylityksestä on 4,0 milj. euroa. Vaasan sairaanhoitopiirin osuus ylityksestä on 1,7 milj. euroa, josta suurin osuus tulee hoidosta muissa laitoksissa. Myös työmarkkinatukimääräraha ylittänee talousarvion 0,7 miljoonalla eurolla. Tulot pakolaistoiminnasta ylittävät talousarvion 0,4 miljoonalla eurolla. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Pietarsaaren sosiaali- ja terveyspalvelumäärärahoihin myönnetään 6,0 milj. euron ylitys vuoden 2015 talousarvioon. Ylitys rahoitetaan kassavaroilla. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto myöntää Pietarsaaren sosiaali- ja terveyspalvelumäärärahoihin 6,0 milj. euron ylitys vuoden 2015 talousarvioon. Ylitys rahoitetaan kassavaroilla.

10 77, KV :00 CFV: 966/2015 KUNNALLISEN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Yrl Liite A. Ehdotus ympäristönsuojelun taksaksi. Pietarsaaren kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen voimassa oleva taksa on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Koska ympäristölainsäädäntö uudistettiin vuonna 2014 ja 2015 ja jätelaki (646/2011) uudistettiin vuonna 2011, on tämän taksan tarkistaminen ajankohtainen niin, että se vastaa nykyistä lainsäädäntöä. Ehdotus taksan tarkistamiseksi on tehty yhteistyössä Pietarsaaren seudun kuntien kanssa, jolloin vältytään huomattavilta poikkeavuuksilta kuntien välillä. Ehdotus Päätös Ympäristönsuojelupäällikkö: Ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että ympäristönsuojeluviranomaisen tarkistettu taksa liitteessä A, esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Ehdotus hyväksyttiin. Kh Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa: Liite 410 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy ympäristönsuojeluviranomaisen tarkistetun taksan. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa: Liite 77 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa:

11 77, KV :00 CFV: 966/ että kaupunginvaltuusto hyväksyy ympäristönsuojeluviranomaisen tarkistetun taksan.

12 77, KV :00 / :s bilaga: Liite 77, kv Kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Muutettu kaupunginvaltuustossa Muutettu kaupunginvaltuustossa Muutos Soveltamisala 1.1. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen perii käsittelymaksua, ympäristönsuojelulain (527/2014) ja vesilain (587/2011), merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) jätelain (646/2011) mukaisesta luvasta, ilmoituksesta tai muun asian käsittelystä, tämän taksan mukaisesti. 2 Maksujen määräytymisperusteet 2.1 Ympäristönsuojeluviranomaisen maksut perustuvat luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelyn keskimääräiseen omakustannusarvoon, joka sisältää asian käsittelystä viranomaiselle aiheutuneet kokonaiskustannukset. 2.2 Kokonaiskustannuksiin kuuluvat asian käsittelystä aiheutuvien erilliskustannusten lisäksi, käsittelyn aiheuttama osuus hallinto-, toimitila- ja pääomakustannuksista sekä muista viranomaisen kokonaiskustannuksista. Kustannuksiin kuuluvat lisäksi asianosaisten kuulemisesta sekä hakemuksen ja päätöksen tiedottamisesta aiheutuvat kulut, ei kuitenkaan ilmoituskuluja. 2.3 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvo on 60 euroa tunnilta. 3 Lupien, ilmoitusten ja muiden asioiden käsittelymaksut 4 Lisämaksut Lupien, ilmoitusten ja muiden asioiden käsittelystä perittävät maksut on esitetty liitteenä olevassa maksutaulukossa. Mikäli asiasta ilmoitetaan lehdessä, lisätään maksuun todelliset ilmoituskustannukset. Edellä 3 :ssä mainitun maksun lisäksi peritään asian käsittelystä seuraavat lisämaksut: 1) asiantuntijaviranomaisen lausunto erillisen laskun mukaisesti. 2) konsultti- tai asiantuntijaselvitys erillisen laskun mukaisesti 3) ympäristönsuojeluasetuksen 13 :n 2 momentissa (713/2014) tarkoitetun kuulemistilaisuuden tai katselmuksen järjestämisestä aiheutunut kulut.

13 77, KV :00 / :s bilaga: Liite 77, kv Maksun alentaminen 5.1 Mikäli asian käsittelyn vaatima työmäärä on merkittävästi keskimääräistä vähäisempi, voidaan käsittelymaksu määrätä 30 prosenttia taksan mukaista maksua pienemmäksi. Mikäli työmäärä on suurempi, voidaan määrätä 30 prosenttia korkeampi maksu. 5.2 Toiminnan olennaista muutosta (ympäristönsuojelualain 29 ), lupaehtojen tarkistamista (ympäristönsuojelulain 71 ) tai luvan voimassaolon pidentämistä (ympäristönsuojelulain 91 ) koskevan hakemuksen käsittelystä voidaan periä 3 mukaista maksua 50 prosenttia pienempää maksua, jos asian käsittelyn työmäärä on olennaisesti pienempi kuin normaalisti. 5.3 Luvan muutosten vaatimasta käsittelystä (ympäristönsuojelulain 89 ) peritään maksu, joka on suuruudeltaan 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Mikäli asian käsittelyyn käytettävä työmäärä vastaa uuden luvanvaraisen toiminnan mukaista käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Mikäli kyseessä on tekniseltä luonteeltaan yksittäinen lupaehto, on maksun määrä 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. 5.4 Jos ympäristönsuojelulain 41 :n mukainen ympäristölupahakemus koskee useita toimintoja, jotka ratkaistaan yhdessä, sovelletaan yhdistelmämaksua siten, että toiminnoista suurempaan käsittelymaksuun lisätään maksu, joka vastaa 20 prosenttia muiden toimintojen maksuista. Mikäli asian käsittelyn työmäärä kuitenkin vastaa samanlaisista toiminnoista aiheutuvien lupien käsittelyä erikseen, määrätään siitä täysi maksu jokaiselle toiminnalle erikseen. 6 Hakemuksen, ilmoituksen tai muun asian peruuttaminen tai raukeaminen Mikäli hakija peruuttaa hakemuksensa, ilmoituksensa tai muun asian, taikka asian käsittely raukeaa muusta syystä ennen päätöksen antamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsittelyssä, viranomainen ryhdyttyä jo oleellisiin toimiin hakemuksen käsittelemiseksi, peritään 3 :n mukaisesta maksusta 50 prosenttia sekä muut hakemuksen käsittelystä aiheutuneet kustannukset 4 :n mukaisesti. 7 Hakemuksen tai ilmoituksen hylkääminen tai tutkimatta 7.1 Hakemuksesta tai ilmoituksesta, josta on tehty hylkäävä päätös, peritään tämän taksan mukainen maksu. Mikäli hylkäävän päätöksen perusteet ovat niin selkeät, että asian laajemmalle käsittelylle ei ole ollut perusteita, voidaan maksu määrätä 50 prosenttia 3 :n mukaista maksua pienemmäksi. 7.2 Jos hakemusta tai ilmoitusta ei ole otettu käsittelyyn, maksua ei peritä. 8 Palautetun hakemuksen käsittelymaksu

14 77, KV :00 / :s bilaga: Liite 77, kv Tuomioistuimen uudelleen käsiteltäväksi palauttama asia, joka on tehty muutoksenhaun perusteella, vähennetään tämän taksan mukainen käsittelymaksun summa, mitä samasta asiasta on aikaisemmin peritty ympäristönsuojeluviranomaisen tekemällä päätöksellä. 8.2 Jos tuomioistuin kumoaa päätöksen muutoksenhaun johdosta sen vuoksi, että hakija ei ole ollut hakemansa luvan tarpeessa, palautetaan mahdollisesti peritty maksu kokonaisuudessaan. 9 Vakuuspäätöksen maksu Ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisen vakuuden hyväksymistä koskevan asian käsittelystä (luvanvaraisen toiminnan aloittaminen valituksesta huolimatta) peritään maksu, joka on 10 prosenttia kyseisestä toimintaa koskevasta 3 :n mukaisesta maksusta. 10 Maksusta, maksun palauttamisesta ja poikkeuksesta päättäminen Maksusta, maksun palauttamisesta, maksun alentamisesta ja maksun lykkäämisestä määrää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen pääasiaa koskevassa päätöksessä. 11 Maksun suorittaminen ja periminen 11.1 Maksu laskutetaan asian antamispäivän jälkeen. Viivästyneestä maksusta peritään kulloinkin voimassa olevaa viivästyskorkoa korkolaissa (633/1982) säädetyn korkokannan mukaisesti Mikäli tämän taksan mukaista maksua ei muistutuksesta huolimatta ole maksettu, voidaan se periä ulosottotoimina ilman erillistä tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (706/2007) säädetään. 12 Taksan soveltaminen Maksu määräytyy tämän taksan mukaisesti asioissa, jotka ovat tulleet vireille sekä joista on kuulutettu tai muuten annettu tieto asianosaisille tämän taksan voimaantulopäivän jälkeen. 13 Maksujen tarkistaminen Ympäristö- ja rakennuslautakunta voi Pietarsaaren kaupungin hallintosäännön 5 :n nojalla tarvittaessa tarkastaa tämän taksan mukaiset maksujen määrät. 14 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

15 77, KV :00 / :s bilaga: Liite 77, kv Ympäristölupa-asioiden käsittelystä, jotka ovat tulleet vireille ja joista on kuulutettu tai asiasta on muutoin annettu tieto asianosaisille ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa, peritään käsittelymaksu aiemmin voimassa olleen ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti Tämä taksa tulee voimaan 2015.

16 77, KV :00 / :s bilaga: Liite 77, kv MAKSUTAULUKKO Kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen perimät maksut lupien käsittelystä, ilmoituksista ja muista ympäristönsuojelulain, vesilain, jätelain ja merenkulun ympäristönsuojelulain mukaisista maksuista. LAITOS TAI TOIMINTA Maksu euro Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (ympäristönsuojeluasetus 2 ) Metsäteollisuus (YsA 2, kohta 1) - puunsuojakemikaaleja käyttävä laitos Metalliteollisuus (YsA 2, kohta 2) - metallien tai muovien elektrolyyttistä tai kemiallista pintakäsittelyä suorittava laitos Energiatuotanto (YsA 2, kohta 3) - polttoaineiden polttaminen laitoksessa, jossa on yksi tai useampi polttoaineteholtaan vähintään 20 megawatin kiinteää polttoainetta polttava energiantuotantoyksikkö ja laitosalueen kaikkien energiantuotantoyksiköiden yhteenlaskettu polttoaineteho on alle 50 megawattia Polttoaineiden valmistus taikka kemikaalien tai polttoaineiden varastointi tai käsittely (YsA 2, kohta 4) - puuta raaka-aineena käyttävä grillihiilen valmistuslaitos, jossa valmistetaan hiiltä vähintään tonnia vuodessa (a) nestemäisten polttoaineiden jakeluasema, jonka polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on vähintään 10 m 3 (b) muu polttonesteiden tai terveydelle tai ympäristölle vaarallisen nestemäisen kemikaalin varasto (c) kivihiilivarasto (d) Orgaanisia liuottimia käyttävä toiminta (YsA 2, kohta 5) - laitokset, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 10 mutta alle 50 tonnia vuodessa (a) laitokset, joissa orgaanisten liuottimien kulutus on yli 20 mutta alle 100 kiloa tunnissa (b) Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto (YsA 2, kohta 6) - kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää (a) kiinteä tai tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, asfalttiasema tai kalkkikiven jauhatus, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää (b) 1 800

17 77, KV :00 / :s bilaga: Liite 77, kv Mineraalituotteiden valmistus (YsA 2, kohta 7) - keramiikka- tai posliinitehdas (tuotantokapasiteetti vähintään 200 tonnia/vuosi, enintään 75 tonnia vuorokaudessa ja/tai uunikapasiteetti on enintään 4 m 3 ja lastauskapasiteetti enintään 300 kg/m 3 /uuni)(a) kevytsoratehdas (tuotantokapasiteetti on vähintään 300 tonnia/vuosi)(a) kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas (b) kevytbetonitehdas(tuotantokapasiteetti on vähintään 300 tonnia/vuosi)(c) Nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely (YsA 2, kohta 8) - tekstiilien vesipesula, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa tai muu kuin rekisteröitävä kemiallinen pesula Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus (YsA 2, kohta 9) - teurastamo (tuotantokapasiteetti 5 50 tonnia/vuorokausi) (a) lihaa tai lihatuotteita käsittelevä tai jalostava laitos (joka käyttää raaka-aineita vähintään tonnia/vuosi tai tuotteita enintään 75 tonnia/vuorokausi) (b) kalaa tai kalastustuotteita käsittelevä tai jalostava laitos (joka käyttää raaka-aineita vähintään 100 tonnia/vuosi tai tuotteita enintään 75 tonnia/vuorokausi) (c) perunan tai juuresten käsittely- tai jalostuslaitos (joka käyttää raaka-aineita vähintään tonnia/vuosi tai tuotteita enintään 300 tonnia/vuorokausi) (d) vihanneksia, öljykasveja, melassia tai mallasohraa käsittelevä tai - niistä tuotteita jalostava laitos (joka käyttää raaka-aineita vähintään tonnia/vuosi tai tuotteita enintään 300 tonnia/vuorokausi) (e) muita kasviperäisiä raaka-aineita käsittelevä tai niistä tuotteita - jalostava laitos (joka käyttää raaka-aineita vähintään tonnia/vuosi tai tuotteita enintään 300 tonnia/vuorokausi) (f) panimo (vähintään litraa ja alle 5 milj. litraa/vuosi tai enintään litraa/vuorokausi) (g) siiderin ja viinin valmistus käymisteitse (vähintään litraa ja alle 10 milj. litraa/vuosi tai enintään litraa/vuorokausi) (h) muu virvoitus- tai alkoholijuomia valmistava laitos (yhteensä vähintään 50 miljoonaa litraa/vuosi ja enintään litraa/ vuorokausi) (i) rehua tai rehuvalkuaista valmistava tai sekoittava teollinen laitos (alle tonnia/vuosi ja vähintään 15, mutta enintään 75 tonnia/vuorokausi) (j) jäätelötehdas tai juustomeijeri (vähintään tonnia, mutta enintään 75 tonnia/vuorokausi) (k) eineksiä valmistava laitos (vähintään tonnia/vuosi ja alle tonnia/vuosi) (l) pelkän maidon keräily-, käsittely- tai jalostuslaitos (vähintään 100 tonnia, mutta enintään 200 tonnia/vuorokausi) (m) makeistehdas (vähintään 15 tonnia/vuorokausi) (n) mallas-, alkoholi- tai virvoitusjuomien pakkaamo (vähintään 50 milj. litraa/vuosi) (o) Eläinsuojat ja kalankasvatus (YsA 2, kohta 10)

18 77, KV :00 / :s bilaga: Liite 77, kv eläinsuoja (a) turkistarha (b) Liikenne (YsA 2, kohta11) - muu lentopaikka kuin lentoasema (a) yli 50 linja-auton tai kuorma-auton varikko tai vastaavan kokoinen työkonevarikko (b) ulkona sijaitseva moottoriurheilurata (c) Jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely (YsA 2, kohta 12) - maankaatopaikka (alle tonnia/vuosi) (a) pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely (alle tonnia/vuosi) (b) kotitaloudessa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa syntyneen vaarallisen jätteen varastointipaikka (alle 50 tonnia/vuosi) (c) autopurkamo (d) ruhojen tai eläinperäisen jätteen käsittelylaitos (e) muu jätteiden ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely (enintään tonnia/vuosi) (f) Muu toiminta (YsA 2, kohta 13) Muu toiminta - ulkona sijaitseva ampumarata (a) pysyvä, ulkona sijaitseva laitosmainen suihkupuhalluspaikka (b) kiinteä eläintarha tai huvipuisto (c) krematorio ja pieneläinten polttolaitos (d) Jätevesien johtaminen maahan, ojaan tai puroon (YsL 27, 2 mom, 2 kohta) - Jätevesien puhdistamon tai jätevesien johtaminen muualle kuin yleiseen viemäriin ympäristönsuojelulain 27 2 mom. mukaan, kun jätevesien määrä on: asukasvastaavuudeltaan 1 49 (a) 600 asukasvastaavuudeltaan (b) Toiminta joka aiheuttaa ympäristölle kohtuutonta rasitusta - Ympäristönsuojelulain 27 :n 2 momentin 3 kohdan mukainen toiminta, josta saattaa ympäristössä aiheuttaa eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta Maksu tuntivelotuksen mukaan kuitenkin enintään Ympäristönsuojelulain 12 luvun mukaisten ilmoitusten käsittely - tilapäistä melua tai tärinää aiheuttava toiminta (YsL 118) - koeluontoinen toiminta (YsL 119) - poikkeukselliset tilanteet (YsL 120) Maksu tuntivelotuksen mukaan kuitenkin enintään Ympäristönsuojelulain 116 pykälän mukainen toiminnan rekisteröinti - Sähköä tai lämpöä tuottava laitos tai kattila (VnA 759/2013) 800

19 77, KV :00 / :s bilaga: Liite 77, kv Asfalttiasema (VnA 846/2012) Kevyen polttoaineen jakeluasema (VnA 444/2010) Toiminta, jossa käytetään orgaanisia liuottimia (VnA 64/2015) Kemiallinen pesula 800 Jätelain 100 tarkoitettujen ilmoitusten käsittely - Jätteiden keräystoiminnan uusi ilmoitus ja rekisterin päivittäminen jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten 150 Vesilain mukaisten asioiden käsittely - talousveden ottamisen rajoittaminen (VL 4:2 ) 60 /h - ojitusasiat (VL 5:5 ) 60 /h Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaisen asian käsittely - pienvenesatamien jätehuoltosuunnitelman käsittely ja hyväksyminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (9. luku 4) 60 /h Muiden ympäristönsuojelulain mukaisten asioiden käsittely - YsL 175 ja 176 :n mukaisten määräysten valvonta sekä toiminnan lopettamisen valvonta YsL 181 :n mukaan 60 /h - tarkkailusuunnitelman käsittely ja hyväksyminen 60 /h - muun ympäristönsuojelulain mukaisen suunnitelman käsittely ja hyväksyminen 60 /h - muun kuin haittaa aiheuttaneen asianosaisen tekemä aiheeton ilmoitus (YsL mom.) 60 /h - muun ympäristönsuojelulain mukaisen asian käsittely 60 /h Valvontasuunnitelman mukaiset maksut (YsL:n mukaiset luvanvaraiset ja ilmoitusvelvolliset laitokset ja niiden toiminta) - valvontasuunnitelman mukaiset tarkastuskäynnit uudelleen tehtävä tarkastus mikäli tarve 75 - mikroyritysten valvonta (YsL mom) uudelleen tehtävä tarkastus mikäli tarve 50

20 78, KV :00 CFV: 352/2015 KUNTARAKENNESELVITYKSEN JATKONEUVOTTELUT: EVIJÄRVI JA PIETAR- SAARI Kh Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren seudun kuntien kuntarakenneselvitys alkoi alkuvuodesta Mukana selvityksessä olivat Evijärvi, Luoto, Kruunupyy, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Selvitystä varten perustettiin viisi työryhmää ja ohjausryhmänä toimi Pietarsaaren seudun yhteistyölautakunta. Virkamiestyötä koordinoi Pietarsaaren kaupunginsihteeri Milla Kallioinen. Työssä käytettiin myös ulkopuolista konsulttia, joka laati seudun kuntien osalta laajan talousselvityksen. Kaikki kunnat ovat käsitelleet työryhmien loppuraportit ja talousselvityksen valtuustoissaan. Kuntarakenneselvitys tässä muodossaan täyttää lain asettamat vaatimukset, koska lopputuloksena oli myös alustava liitossopimus, johon kuntien valtuustot ottivat kantaa. Selvityksessä mukana olleista kunnista Evijärven ja Pietarsaaren valtuustot hyväksyivät ehdotuksen, jonka mukaan valtuustot hyväksyivät esitetyn yhdistymissopimuksen siten, että se on pohjana jatkoneuvotteluille, joiden tavoitteena on kuntaliitos. Virkamiesten tapaamisessa sovittiin, että niistä osaalueista, jotka ovat tärkeimpiä molemmille tai toiselle osapuolelle perustetaan jatkoneuvotteluja varten työryhmät: 1. Maatalouspalvelut - lomitus, Evijärvi kokoonkutsujana 2. Koulut, Pietarsaari kokoonkutsujana 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut, Pietarsaari kokoonkutsujana Työryhmien kokoonpano: Jokaiseen työryhmään valitaan kaksi virkamiestä ja kaksi luottamushenkilöä. Yksi virkamiehistä toimii työryhmän kokoonkutsujana. Työryhmät kokoontuvat 1-2 kertaa huhti-toukokuun aikana ja tekevät tausta-aineiston loppuneuvotteluille. Kesäkuussa järjestetään yksi kokonainen päivä ennen juhannusta (alustavasti keskiviikko 17.6.), jossa käydään läpi neuvottelujen aiheet sekä avoinna olevat muut aiheet laajemmassa kokoonpanossa. Kokouspäivän osallistujat: työryhmien jäsenet sekä valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajisto. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää valita kaksi luottamushenkilöä ja kaksi virkamiestä jokaiseen työryhmään (maatalouspalvelut, koulut ja sosiaali- ja terveyspalvelut). Kaupunginhallitus:

21 78, KV :00 CFV: 352/2015 Kaupunginhallitus valitsi seuraavat jäsenet työryhmiin: Ryhmä 1: Harald Wester, Jarmo Ittonen, Milla Kallioinen Ryhmä 2: Markku Pukkinen, Kurt Hellstrand, Jan Levander, Juha Paasimäki Ryhmä 3: Vesa Suvanto, Carola Sundqvist, Pia Vähäkangas, Pirjo Knif. Kh Kaupunginsihteeri: Kuntarakenneselvitystä tehtiin aktiivisesti seudulla koko vuosi 2014, ja aluksi mukana oli kuusi kuntaa. Kuntarakennelaki myös velvoitti kunnat tekemään yhteisen selvityksen mahdollisuuksista kuntaliitoksiin seudulla. Kaupunginvaltuusto päätti , että se hyväksyy yhdistymissopimuksen siten, että se on pohjana jatkoneuvotteluille, joiden tavoitteena on kuntaliitos. Evijärven kunnan ja Pietarsaaren kaupungin edustajat kokoontuivat yhteiseen tilaisuuteen ennen kesälomia Kokouksessa käsiteltiin työryhmien laatimat yhteenvedot kolmesta osa-alueesta: maatalouspalvelut, kouluverkko ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Evijärven kunnan vaatimuksena mahdollisessa kuntaliitoksessa olisi, että heillä säilyisi oma lukio kunnan alueella. Vähimmäisvaatimus olisi se, että ainakin lukio-opetusta olisi kunnassa, mutta lukion varsinainen toimipaikka voisi olla Pietarsaaressa. Toisena vaatimuksena on se, että Evijärven kunnan alueella toimisi terveyskeskus, jossa on lääkärinvastaanotto. Maatalouspalvelujen osalta Evijärvi toivoo siirtymäaikaa ennen kuin palveluiden järjestäminen siirtyisi Kauhavan kaupungilta Pedersören kunnalle. Jatkoneuvottelut Evijärven kanssa eivät ole johtaneet sellaiseen tulokseen, että Pietarsaaren ja Evijärven yhdistyminen yhdeksi kunnaksi olisi ajankohtaista juuri tällä hetkellä. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto tässä vaiheessa päättäisi lopettaa kuntarakenneselvityksen kokonaisuudessaan, ja toivoo neuvottelujen aloittamista yhteistyön syventämisestä seudun kaikkien kuntien (Evijärvi, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy) kanssa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv

22 78, KV :00 CFV: 352/2015 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto tässä vaiheessa päättäisi lopettaa kuntarakenneselvityksen kokonaisuudessaan, ja toivoo neuvottelujen aloittamista yhteistyön syventämisestä seudun kaikkien kuntien (Evijärvi, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy) kanssa.

23 79, KV :00 SOCHV: 340/2013 IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMAN ARVIOINTI Sotel Valmistelu: vanhushuollon päällikkö Liite A: Arviointi Vanhuspalvelulain mukaisesti on sosiaali- ja terveysviraston kunnille laadittu yhteinen suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettu kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi suunnitelman Suunnitelman laatimisen lisäksi kunnan tulee vanhuspalvelulain ( 6) mukaan arvioida vuosittain iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua alueellaan. Lain mukaan kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa ja kuntalaissa (365/1995) 65 :ssä tarkoitettua talousarviota ja - suunnitelmaa. Vanhusneuvostojen arviot suunnitelman toteutumisesta tulee huomioida. Uudenkaarlepyyn vanhusneuvosto on antanut kirjallisen arvioinnin. Liitteessä A on esitetty väliarvio ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta. Arviointi on toteutettu vertailemalla syksyn 2014 tilannetta syksyn 2015 tilanteeseen. - Ostopalvelut ovat lisääntyneet suhteessa omaan toimintaan. - Painotus palvelujen kokonaisuudessa on kehittynyt oikeaan suuntaan. Muutos on suunniteltua hitaampi. - Kotihoidon asiakasmäärät ovat pysyneet ennallaan, mutta käyntimäärät ovat lisääntyneet. - Tavoitteena on, että asiakkaalle tarjotaan palveluntarpeeseen oikein kohdennettua palvelua, joka perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kaikilla kotihoidon asiakkailla ei ole hoitosuunnitelmaa tällä hetkellä. - Pitäytymällä suunnitelmassa B voidaan pitemmällä tähtäimellä saada kustannuksia alemmaksi palvelurakennetta edelleen muokkaamalla. Suunnitelmasta B ollaan vielä kaukana. Ympärivuorokautisia palveluja on liian paljon ja säännöllistä kotihoitoa liian vähän. - Kokonaispaikkamäärä on vähentynyt ja välillä 505:stä 502:een (-2 %). Kokonaiskustannukset ovat lisääntyneet euroa eli 1,5 %. Vanhushuollon päällikkö: Ehdottaa, että sosiaali- ja terveyslautakunta käy arvioivaa keskustelua ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman toteu-

24 79, KV :00 SOCHV: 340/2013 tumisesta, palvelujen riittävyydestä ja niihin osoitettavista resursseista sekä päättää merkitä ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman väliarvioinnin tiedoksi ja todeta vanhushuollon rakenteellisen muutoksen olleen suunniteltua hitaampi vuonna Ehdotus Päätös Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman väliarvioinnin tiedoksi ja todeta vanhushuollon rakenteellisen muutoksen olleen suunniteltua hitaampi vuonna Sosiaali- ja terveyslautakunta: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman väliarvioinnin tiedoksi ja toteaa vanhushuollon rakenteellisen muutoksen olleen suunniteltua hitaampi vuonna Kh Arviointi: Liite 423 A ja B Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman väliarvioinnin tiedoksi. Kv Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian kokouksessaan. Arviointi: Liite 79 A ja B Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto merkitsee ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman väliarvioinnin tiedoksi.

25 79, KV :00 / :s bilaga: Liite 79 A, kv

26 79, KV :00 / :s bilaga: Liite 79 A, kv

27 79, KV :00 / :s bilaga: Liite 79 A, kv

28 79, KV :00 / :s bilaga: Liite 79 A, kv

29 79, KV :00 / :s bilaga: Liite 79 A, kv

30 79, KV :00 / :s bilaga: Liite 79 A, kv

31 79, KV :00 / :s bilaga: Liite 79 A, kv

32 79, KV :00 / :s bilaga: Liite 79 B, kv

33 79, KV :00 / :s bilaga: Liite 79 B, kv

34 79, KV :00 / :s bilaga: Liite 79 B, kv

35 79, KV :00 / :s bilaga: Liite 79 B, kv

36 80, KV :00 CFV: 233/2015 PIETARSAAREN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAATIMINEN Kh Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntien valtuustoja käsittelemään kerran valtuustokaudessa laajaa hyvinvointikertomusta. Sen lisäksi valtuuston on käsiteltävä vuosittain hyvinvointikertomukseen liittyvä raportointi kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi toteutetuista toimenpiteistä. Kuntalakikin lähtee siitä, että kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kunnan tehtävä. Hyvinvointikertomus voidaan tehdä sähköisessä muodossa. Paras asiantuntemus kertomuksen laatimiseksi on sosiaali- ja terveysvirastossa. Kaupungin on nimettävä yhdyshenkilö. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää - tilata hyvinvointikertomuksen laatimisen sosiaali- ja terveysvirastosta - nimetä kaupunginsihteerin kaupungin yhdyshenkilöksi kertomuksen laatimisessa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Hyvinvointikertomus: Liite 424 Valmistelu: koordinoija Christina Lind-Kangas, puh Hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :ssä tarkoitettu laajempi hyvinvointikertomus. Pietarsaaren seudun kunnat ovat yhdessä laatineet hyvinvointikertomuksen maalis-lokakuussa 2015 ja sen on koonnut erityisasiantuntija Stefan Näse (Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto) yhteistyössä kuntien hyvinvointikertomuksesta vastaavien yhteyshenkilöiden sekä kuntien johtoryhmien kanssa. Pietarsaaren yhteyshenkilönä on toiminut koordinoija Christina Lind-Kangas. Hyvinvointikertomus perustuu ensimmäiseen luonnokseen, joka koski Pietarsaaren seutua kokonaisuutena. Luonnosta on tämän jälkeen työstetty ja täydennetty siten, että peruskunnan näkökulma on huomioitu. Kukin kunta on osaltaan kommentoinut valtuustokauden tuloksia ja kokemuksia ja muotoillut ajatuksia ja tavoitteita valtuustokaudeksi

37 80, KV :00 CFV: 233/2015 Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin vasta vuonna 2015, joten työn painopiste on asetettu vuosien hyvinvointisuunnitelmaan. Vuosien arviointi ilmenee tarkemmin kuntien kyseisten vuosien toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä. Kukin kunta käsittelee ja hyväksyy, mahdollisten muutosten jälkeen, oman osuutensa yhteisestä hyvinvointikertomuksesta. Kuntien hyväksyttyä hyvinvointikertomuksen se julkaistaan osoitteessa Hyvinvointikertomus.fi. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosien hyvinvointikertomuksen Pietarsaaren kaupungin osalta, osana kaupungin toiminnan suunnittelua ja taloudellista suunnittelua. Kv Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian kokouksessaan. Hyvinvointikertomus: Liite 80 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy vuosien hyvinvointikertomuksen Pietarsaaren kaupungin osalta, osana kaupungin toiminnan suunnittelua ja taloudellista suunnittelua.

38 80, KV :00 / :s bilaga: Liite 80, kv Pietarsaaren seutu: Laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle Keskeneräinen Vastuussa olevat tahot ja henkilöt, jotka ovat laatineet kertomuksen (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Käsillä oleva hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :ssä tarkoitettu laajempi hyvinvointikertomus. Pietarsaaren seudun kunnat ovat yhdessä laatineet hyvinvointikertomuksen maalis-lokakuussa 2015 ja sen on koonnut erityisasiantuntija Stefan Näse (Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto) yhteistyössä kuntien hyvinvointikertomuksesta vastaavien yhteyshenkilöiden sekä kuntien johtoryhmien kanssa. Kuntien yhteyshenkilöitä ovat olleet kehityskoordinoija Christina Lind-Kangas (Pietarsaari), hallintojohtaja Carola Löf (Luoto), kaupunginsihteeri Tomas Knuts (Uusikaarlepyy) ja kansliapäällikkö Gundel Löf (Pedersöre). Kuntien johtoryhmien kokoonpanot ovat kuntien nettisivuilla. Myös muut kuntien asiantuntijat ovat eri tavoin osallistuneet sisällön laatimiseen. Hyvinvointikertomus perustuu ensimmäiseen luonnokseen, joka koski Pietarsaaren seutua kokonaisuutena. Luonnosta on tämän jälkeen työstetty ja täydennetty siten, että peruskunnan näkökulma on huomioitu. Kukin kunta on osaltaan kommentoinut valtuustokauden tuloksia ja kokemuksia, ja muotoillut ajatuksia ja tavoitteita valtuustokaudeksi Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin vasta vuonna 2015, joten työn painopiste on asetettu vuosien hyvinvointisuunnitelmaan. Vuosien arviointi ilmenee tarkemmin kuntien kyseisten vuosien toimintakertomuksista ja tilinpäätöksistä. OSA I: PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja toteutettujen toimenpiteiden arviointi Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista KUNTIEN RAKENNE, TALOUS JA ELINVOIMAISUUS - Luodossa ja Pedersöressä väestömäärä kasvaa huomattavasta syntyvyyden enemmyydestä johtuen. Suuri lasten ja nuorten määrä johtaa kuitenkin siihen, että väestön ikärakenteessa seuraa lyhyemmällä tähtäimellä epäedullinen huoltosuhde. Syntyvyyden enemmyyden voidaan olettaa laskevan, jolloin väestönrakenne normalisoituu pitemmällä tähtäimellä. - Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä väestönkehitys on hyvin riippuvainen tulomuutosta, sillä syntyvyyden enemmyys on vaatimaton (Uusikaarlepyy) tai negatiivinen (Pietarsaari). Jos tulomuutto ei kompensoi riittävällä tavalla ikäihmisten osuuden kasvua väestöön nähden, ikärakenne tulee jatkossakin aiheuttamaan epäedullisen huoltosuhteen.

39 80, KV :00 / :s bilaga: Liite 80, kv Kaikissa neljässä kunnassa korkeakouluopiskelijoiden ja ansiotyössä olevien nuorten poismuutto aiheuttaa osaamisen, aloitteiden, työvoiman ja verotulojen poisjääntiä. - Ammatikoulutuksen tarjonta on monipuolinen ja ammattiin kouluttautunut työvoima on sijoittunut hyvin työmarkkinoilla. - Koulutustaso jää kaikissa neljässä kunnassa alueellisten ja valtakunnallisten keskiarvojen alapuolelle. Onko syy ainakin osittain väestön ikärakenteessa? KOMMENTTEJA KAIKKI IKÄRYHMÄT - Äänestysaktiivisuus on korkea Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä, mikä ainakin tietyiltä osin osoittaa väestön luottamusta kunnallispoliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin. - Alhaiset vertailuluvut sairastavuuden sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osalta antaa kuvan terveestä ja tyytyväisestä väestöstä Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä. (Huomioitava, että henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset rekisteröidään kunnissa, joissa niitä tehdään, ei tekijän kotikunnassa.) - Epätasainen tulonjako ja matalatuloisten kotitalouksien määrä tarkoittaa kotitalouksien epätasa-arvoista turvallisuudentunnetta ja yhteiskunnan kasvavia tulokuiluja. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - On huolestuttavaa, että 6 11 % vuosiluokkien 8 ja 9 oppilaista kokee, ettei heillä ole läheistä ystävää, ja että % on itse sitä mieltä, että oma terveys on keskitasoa tai huono. Nämä käsitykset ja olosuhteet, jotka ovat luoneet käsitykset, heikentävät lasten ja nuorten minäkuvaa. - Kaikissa neljässä kunnassa on niiden oppilaiden osuus, jotka kokevat vanhemmuudessa olevan puutteita, hieman suurempi kuin keskimäärin VSHP:n kunnissa ja koko maassa. Voidaan kuitenkin kyseenalaistaa, rakentuvatko tiedot tilastollisesti luotettaville perusteille. Samalla tosiasiana on, että lastensuojeluasioiden määrä on lisääntynyt tuntuvasti. - Ahtaasti asuttujen kotitalouksien määrä on todennäköisesti yhteydessä monilapsisten perheiden määrään. - Joka neljäs oppilas kokee, että vanhemmuudessa on puutteita; luku on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. NUORET JA NUORET AIKUISET - Nuorten ja nuorten aikuisten parissa on nähtävissä kaksi ongelmaa: läheisten ystävien puuttuminen ja oman terveyden huonoksi kokeminen. Kumpikin ongelma tulee selkeästi esiin myös lasten ja varhaisnuorten parissa, minkä vuoksi on erityisen tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, jotta mahdollisuuksien mukaan vältettäisiin ongelmat tulevaisuuden aikuisten parissa. - Näissä neljässä kunnassa vuotiaista runsaat 90 % on koulutusjärjestelmän piirissä. Kuitenkin lähes joka kymmenenneltä nuorelta aikuiselta tulee puuttumaan koulutus peruskoulun jälkeen. TYÖIKÄINEN VÄESTÖ - Työikäistä väestöä tarkastellessa mielenterveysongelman tai invalidieläkkeen vuoksi sairauspäivärahaa saavat ylittävät valtakunnalliset keskiarvot ainoastaan Pietarsaaressa. Kaikissa neljässä kunnassa työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden määrä kasvaa, vaikka he ovat työikäisiä, ja tämä vaatii aktiivisia toimenpiteitä. - Työelämän ulkopuolella olevien ihmisten aktivointi vaatii lisäpanostuksia. IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ - Dementiaindeksi sekä oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin ei heijasta ainoastaan ikääntyvien henkistä hyvinvointia ja kapasiteettia, vaan ehkä yhtä paljon sitä, miten laajalti heidän lääkityksen tarpeensa on huomioitu ja miten toimenpiteisiin on ryhdytty. - Ikääntyneiden terveyttä ja kapasiteettia mittaavan indeksin mukaan neljässä kunnassamme olevat ikääntyneet olisivat huonommassa kunnossa kuin samanikäinen keskivertoväestö. Muut tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä väitettä. - Vanhushuollon rakennetta on kevennettävä ja kotona asuvien ikääntyneiden auttamista on pidettävä ensisijaisena.

40 80, KV :00 / :s bilaga: Liite 80, kv Keskeiset opit päättyvältä valtuustokaudelta PIETARSAARI Pietarsaaren kaupungilla ja koko seudulla on kaikki edellytykset kukoistaa ja kehittyä myös tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa onnistumiseen vaaditaan selkeitä strategisia valintoja. Sosiaali- ja terveydenhuoltorakenteiden tarkistaminen muodostaa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan tehtävien panostusten on jatkuttava. Campus Allegro on tärkeä kulmakivi tietointensiiviseen toimialaan panostettaessa. Teollisuuden ja kaupan investointihankkeet ovat tärkeitä seudun tulevaisuudenuskon kannalta (mm. kauppakeskus torin luona ja toripysäköinti). Määrätietoisia tulevaisuudenpanostuksia ja peruspalveluita ei saa asettaa vastakkain. Tontti- ja elinkeinopolitiikkaan tehtävän aktiivisen panostuksen ansiosta on huomattavasti helpompi selvitä peruspalvelujen panostuksista pitemmän päälle. LUOTO Myönteisiä trendejä on, että väestö kasvaa ja on terve. Lapsiperheiden osuus on korkea ja perhe- ja asumisrakenne on myönteinen. Luodon sijainti ja saaristomiljöö ovat myönteisiä tekijöitä. Luoto valittiin eräässä tutkimuksessa onnellisimmaksi kunnaksi. Rikollisuus on alhaista ja asukkaiden äänestysprosentti ja erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin ja yhdistystoimintaan osallistuminen on korkea. Koulutustaso on noussut. Korkea työllisyys lisää hyvinvointia ja vähentää köyhyysriskiä. Vaikeasti työllistettävien osuus on Luodossa pieni. Kielteisiä trendejä ovat korkea huoltosuhde ja ahdas asuminen, mikä voidaan selittää lasten suurella lukumäärällä. Työpaikkojen määrä on omassa kunnassa alhainen, mutta Pietarsaaren ja Kokkolan kaupunkien läheisyyden ansiosta työmatkat eivät ole pitkiä. Hälyttävää on, että monet nuoret tuntevat itsensä yksinäisiksi eivätkä voi henkisesti hyvin. He kokevat myös puutteita vanhemmuudessa. Psykologien ja kuraattoreiden puute on ongelmallinen ja lastensuojelutapausten määrä on kasvanut. UUSIKAARLEPYY Väestönkehitys on ollut viime vuosina myönteinen ja tulevaisuuden ennusteet näyttävät myös myönteisiltä. Jakson aikana Uudessakaarlepyyssä on syntynyt keskimäärin 92 lasta/vuosi ja väestönmäärä on kasvanut. Uusikaarlepyy kansainvälistyy yhä enemmän ja valtaosan ulkomaisen taustan omaavista ryhmistä muodostavat virolaiset, ukrainalaiset ja vietnamilaiset. Uuudenkaarlepyyn kaupunki tekee jokaisella valtuustokaudella asukaskyselyn saadakseen suoraa palautetta kuntalaisiltaan kaupungin palveluiden toimimisesta. Vuonna 2012 suoritettu asukaskysely antoi suurimmilta osin myönteisemmän tuloksen kuin vuonna 2006 toteutettu kysely. Turvallisuuden tunteen ja asumisen indikaattorit osoittavat hyviä vertailulukuja. Uudenkaarlepyyn väestönkehitys on riippuvainen tulomuutosta, sillä syntyvyyden enemmyys on vaatimatonta. Uudessakaarlepyyssä on paljon työpaikkoja ja työllisyysasteen ollessa n. 97 % Uusikaarlepyy selviää erittäin hyvin verrattuna samankokoisiin kuntiin. Uudenkaarlepyyn työttömyys on alhaista. Kuntaan suuntautuva työssäkäynti on lähes yhtä suuri kuin kunnan ulkopuolelle suuntautuva työssäkäynti. Uudenkaarlepyyn maantieteellinen sijainti on hyvä. Luonnonkaunis ympäristö on resurssi, josta huolehditaan ja merenläheinen asuminen on voimavara koko Uudellekaarlepyylle. PEDERSÖRE Haasteena on väestön väheneminen lähes kaikissa kylissä. Rikollisuus on vähäistä ja vaalien äänestysprosentti pysyy korkeammalla tasolla maan keskiarvoon verrattuna. Kulttuuri-, urheilu- ja vapaa-ajantoimintojen tarjonta on hyvä ja yhdistystoiminta on hyvin aktiivista. Kansallisesta näkökulmasta katsottuna Pedersören kunnan voidaan todeta poikkeavan myönteisesti useilla osaalueilla. Pedersöre on kasvava kunta ja asukasmäärä on kasvanut tasaisesti menneellä kaudella. Kasvuvolyymi vaihtelee vuodesta toiseen, mutta ylipäänsä suuntaus on kasvava.

41 80, KV :00 / :s bilaga: Liite 80, kv Pedersöre on viime vuosien aikana sijoittunut maan ehdottomaan kärkitasoon työllisyyden osalta. Työttömyysprosentti on ollut maan alhaisimpia ja ajoittain Pedersörellä on ollut alhaisin työttömyys Manner-Suomen kunnista. Työpaikkojen omavaraisuusaste on ollut noin 80 prosenttia. Ikäpyramidi on edullinen Pedersörelle ja kunnan väestö on ollut suhteellisen nuorta ja lapsimäärä on suuri. Sairastavuus on vähäistä, vähäisempää kuin kansallinen keskiarvo, ja kunta ja yhteiskunta koetaan turvallisiksi. Kansallisten tilastojen mukaan valtaosa seudun asukkaista kokee hyvinvoinnin olevan korkea ja terveyden olevan hyvä. Korkea työllisyysaste lisää hyvinvointia ja vähentää köyhyyden riskiä. Asukkaiden osallisuus yhteiskuntaan mitataan mm. korkealla vaalien äänestysprosentilla, minkä voidaan suhteellisen pitkälle todeta heijastavan asukkaiden luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa ympäristöönsä ja arkeensa. Pedersören väestö kasvaa, ensisijaisesti huomattavan syntyvyyden enemmyyden ansiosta. Samalla väestön ikärakenne, eli lasten ja nuorten suuri määrä tarkoittaa, että huoltosuhde on epäedullinen lyhyemmällä tähtäimellä. Tämä on johtanut suureen investointipaineeseen päivähoidossa ja kouluissa. Samalla perhe- ja asumisrakenne ovat ylipäänsä myönteisiä. Huolestuttavaa on, että osa vuosiluokkien 8 ja 9 oppilaista kokee oman terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi, ja että vanhempien tiedossa ja huolenpidossa on havaittavissa puutteita. Myös lastensuojelutapausten määrä on kasvanut. Erityisesti on keskityttävä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden välttämiseksi tulevaisuuden aikuisten parissa. OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset PIETARSAARI Pietarsaaressa on maan paras palvelu asukkaille tarjotaan osallisuutta, turvallisuutta ja elämänlaatua Pietarsaari on hyvä kasvuympäristö lapsille ja nuorille hyvä palvelu ja viihtyisä asuminen virikkeellisessä kaupunkiympäristössä takaavat asukkaiden hyvinvoinnin keskitytään ydintoimintaan hyvä palvelutaso valitussa ydintoiminnassa korkea asukaskeskittyneisyys o hyvä elinympäristö o voimakas kansalaisvaikuttavuus erityyppisillä asiakasvalinnoilla o laaja mahdollisuus tehdä valintoja sen pohjalta, kuinka asukkaat itse arvostavat palveluita o laadukkaan lakisääteisen palvelun saatavuus tärkeämpää kuin se, kuka kyseisen palvelun tuottaa vahva ennakointi o tuotannollisesti itsenäistä toimintaa o yhteistyö seudulla o toiminnan monimutkaisuutta vähennetään (toiminnan laajuutta vähennetään silloin, kun se on mahdollista) LUOTO kaupungin talous tasapainoon o tehokas resurssien hyödyntäminen o investointien rahoittaminen omilla varoilla o tietty % (määritellään myöhemmin) kilpailutetaan (erillisen prosessin mukaisesti) o veroasteen laskeminen seudun keskitasolle ja/tai alimmalle mahdolliselle tasolle (taloussuunnitelmakauden lopussa) o yrityksillä on hyvä toimintaedellytykset Pietarsaaressa

42 80, KV :00 / :s bilaga: Liite 80, kv Uusien asuinalueiden kaavoittaminen, eri ikäryhmien tarpeet ja viihtyminen huomioiden Toiminnassa ja kaavoittamisessa huomioidaan ympäristönäkökulma Fokuksessa asuminen veden äärellä ja hyvät palvelut lähiympäristössä Panostusta elinkeinoelämään ja kehittymismahdollisuuksia uusille yrityksille Työllistämistä edistäviä toimenpiteitä pidetään ensisijaisina, ja niitä toteutetaan yhteistuumin naapurikuntien kanssa Panostusta ulkoiluun, yhdistystoimintaan ja saaristoon kuntalaisten viihtyisyyden lisäämiseksi Erityispanostusta ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten vapaa-ajantoimintoihin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin Tukea erityislapsille aikaisessa vaiheessa ja päivähoitopalvelujen monipuolinen tarjonta Myös muiden kulttuurien edustajat toivotetaan tervetulleiksi uusiksi kuntalaisiksi UUSIKAARLEPYY Uudenkaarlepyyn kaupungin visiona on Uusikaarlepyy on kaupunki, jossa yhdessä onnistumme ja voimme hyvin. Yhteistoiminnalla, osallistumisella ja muutoksella kehitymme. Strategiaosiossa seuraavat yleiset tavoitteet on asetettu vuodelle 2020: tehokas resurssien hyödyntäminen tyytyväiset asukkaat hyvät, tarpeisiin perustuvat palvelut terve ja kestävä talous myönteinen väestönkehitys täysi työllisyys houkutteleva asumisympäristö Kaupungin strategiassa nostetaan esiin me-henki, yhteistoiminta, tulevaisuuden usko ja mahdollisuudet kaupungin kehittymisen avaintekijöiksi. PEDERSÖRE Kasvava kunta, jossa elinvoimaiset kylät Kaavoitus, joka tukee elinkeinoelämää, palveluja ja asumista. Kunnassa on palvelualueita, joilla on hyvä palvelutaso ja hyvä palvelun laatu kohtuullisen välimatkan päässä valtaosalle asukkaista (esim. päivähoito, esikoulu, perusopetus, kirjasto ja sairaan- ja terveydenhoito). Kasvavalle ikääntyvälle väestölle sopiva hoiva ja huolenpito. Houkuttelevien asuinalueiden laajentaminen. Sellaisten asuinalueiden ja asumismuotojen saatavuus, jotka tuovat valinnanmahdollisuuksia (esim. elämäntapa-asuminen, ekokylät ja suuremmat ja pienemmät asuintontit). Kunnan työpaikkojen korkea omavaraisuusaste Hyvin toimiva infrastruktuuri Mahdollisuus kulttuurielämyksiin, virkistykseen ja urheiluun, sekä näiden saatavuus 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat PIETARSAARI Lapsi- ja nuorisopolitiikan selvitys ja toimenpideohjelma Meidän Pietarsaari. Palautettu uudelleen valmisteltavaksi kaupunginhallituksessa Vanhuspoliittinen ohjelma 2008 Peruspalveluohjelma Asuntopoliittinen ohjelma 2012

43 80, KV :00 / :s bilaga: Liite 80, kv Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren seudun yhteinen, päivitetään parhaillaan) Pietarsaaren liikenneturvallisuusohjelma 2014 Kotouttamista edistävä ohjelma Pietarsaaren seudun kansainvälistymisohjelma Kulttuuripoliittinen ohjelma työn alla kulttuurijaostossa 2015 LUOTO Strategiasuunnitelma Luoto 2017 Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren seudun yhteinen, on päivitettävä) Koulutuspoliittinen ohjelma sekä esikoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelma Luodon lastensuojeluohjelma Varhaiskasvatussuunnitelma Kotouttamista edistävä ohjelma (Pietarsaaren seudun yhteinen) Liikenneturvallisuussuunnitelma Urheilualueen kehittämissuunnitelma Alueellinen ilmastostrategiasuunnitelma UUSIKAARLEPYY Strategia Asuntopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren seudun yhteinen, on päivitettävä) Koulutuspoliittinen ohjelma sekä esikoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelma Kotouttamista edistävä ohjelma (Pietarsaaren seudun yhteinen) Liikenneturvallisuussuunnitelma Alueellinen ilmastostrategiasuunnitelma PEDERSÖRE Vammaispoliittinen ohjelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren seudun yhteinen, päivitetään parhaillaan) Pietarsaaren seudun kotouttamisohjelma Koulutuspoliittinen ohjelma Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma (Pietarsaaren kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto) Oppilasterveydenhuollon organisaation suunnitelma Energianäkemys Strateginen yleiskaava 2030 Liikenneturvallisuussuunnitelma Pietarsaaren seudun elinkeinopoliittinen ohjelma Alueellinen päihdesuunnitelma

44 80, KV :00 / :s bilaga: Liite 80, kv Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet PIETARSAARI Organisaation periaate Valinnanvapauden periaate Monimuotoisuusperiaate LUOTO Tavoitteena tehokas resurssien hyödyntäminen Asukkailla mahdollisuus valita palveluntuottaja kaupungin lakisääteisten palveluiden osalta palveluseteli valituilla palvelualueilla ja vahvistetun ajan puitteissa Ympäristönäkökulma huomioidaan toiminnassa mm. kunnallisen viemäriverkoston laajentamisessa Keskitytään rakentamaan keskusta, jossa on hyvin toimivat palvelut (kirjasto, terveysasema) Jatkopanostukset ennaltaehkäisevään työhön väestön parissa panostamalla ennen kaikkea Holmin urheilualueeseen ja erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin Liikenneturvallisuus, kiinteistöjen sisäilmasto ja teknisellä puolella fossiilisten polttoaineiden riippuvuuden vähentäminen. Keskittyminen perusopetuksen uuteen opetussuunnitelmaan, jossa nuorten tarpeet huomioidaan. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa päivitetään. Vanhemmuutta tuetaan ja psyykkiseen terveyteen panostetaan erityisesti nuoren väestön parissa. UUSIKAARLEPYY Uudenkaarlepyyn kaupunki on hyvinvoiva kaupunki, jota leimaa tulevaisuuden usko. Työttömyysaste on Pohjanmaan alhaisimpia Yksinkertaistettu hallinto Toimiva lähidemokratia Hyvä palvelu oikealla tavalla ja oikealla tasolla Sosiaali- ja terveydenhuolto hyvin toimiva ja hyvin hoidettu koko seudulla Tarjotaan elämänlaatua kohottavia kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintoja Aktiivinen tonttipolitiikka, jonka puitteissa tarjotaan asuintontteja ja yrittäjyyttä koko kunnassa Kadut ja tiet, rakennukset ja kiinteistöt ovat osa hyvin hoidettua infrastruktuuria PEDERSÖRE 1. Toimivat peruspalvelut Erityissairaanhoidon toimintojen sovittaminen tarpeeseen ja taloudellisiin resursseihin Toimivien lähipalvelujen varmistaminen kaikilla palvelualueilla 2. Väestönkasvu Houkuttelevien asuintonttien saatavuus turvataan aktiivisen ja ennakoivan kaavoittamisen kautta Vuokra-asuntojen saatavuus turvataan Pidämme yhteyttä opiskelevaan nuorisoomme maksamalla heille kotikunta-avustusta opiskeluajan Otamme vuosittain vastaan kiintiöpakolaisia

45 80, KV :00 / :s bilaga: Liite 80, kv Työpaikkojen saatavuus Aktiivinen maanhankinta- ja teollisuuspolitiikka Panostukset teollisuus- ja liiketiloihin Toimenpiteitä valtatien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi Pännäisten kunnan keskustan vahvistaminen Yksityisten palvelujen lisääminen uusilla palvelumuodoilla Panostaminen edelleen yrittäjäkasvatukseen perusopetuksessa Edunvalvonnan jatkuminen, jotta varmistetaan valtion infrastruktuuripanostukset seudulle Kunta työskentelee aktiivisesti kunnan juna- ja lentoyhteyksien kehittämisen puolesta 4. Elinvoimaiset kylät Strateginen yleiskaava osoittaa asutuksen ja rakentamisen laajenemissuunnat kaikissa kylissä Kunta työskentelee aktiivisesti sen edestä, että hankitaan valtion tukemia yksittäisten teiden kunnostuksia, sekä vastaa edelleen näiden huolehtimisesta Selvitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja haja-asutuksen viemäripalveluille Kunta hoitaa yksityisten sivuteiden auraamisen korvausta vastaan Koosteena esitämme panostuksia seuraavilla alueilla: Strategisen yleiskaavan seuranta ja päivitys Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuranta Päivähoito- ja koulutusosasto käyttää Opetushallituksen suosituksia kehittämissuunnitelman laatimisessa. Kehittämissuunnitelma sisältää seuraavat alueet: oppiminen, henkilöstön osaaminen, johtajuus ja kestävä hyvinvointi. Kehittämissuunnitelmat yhdistävät valtakunnalliset tavoitteet kunnan paikallisiin kehittämistarpeisiin. Työtä yhteisen sosiaali- ja terveysviraston toiminnan parantamiseksi. Tavoitteena asianmukainen hoito ja paremmat hoitoketjut, resurssien tehokkaampi käyttö. Liikenneturvallisuuteen panostaminen keskusta-alueilla ja liikenteessä kulkevien koululaisten parissa Kunnan kiinteistöjen sisäilman seuranta Panostuksia uudisrakentamiseen ja kiinteistöjen peruskorjaukseen, jotta tarpeeseen pystytään vastaamaan. Lähiurheilupaikkoihin ja vaellusreitteihin panostaminen. Laaditaan kulttuurisuunnitelma, joka kattaa koko kulttuuriosaston työn, sekä kolmannen sektorin osallistumisen. OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua pv.kk.vvvv.

46 81, KV :00 PB: 930/2015 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA, PUUSEPÄNVERS- TASHANKE Hj Tilastoa työmarkkinatuesta, jota Pietarsaari osarahoittaa Tilastoa pietarsaarelaisten sijoittumisesta kuntouttavaan työtoimintaan Hj liite A ja B Henkilöstöjohtaja: Pietarsaaren osarahoitus pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta on vuoden 2015 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana n /kk. Osarahoitusmaksu lasketaan n. 230 henkilöstä alkaen. Pitkäaikaistyöttömän osarahoitus on keskimäärin n /vuosi. Jotta kunta välttäisi maksun, se voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille. Pietarsaaressa tällä hetkellä palkattuna kolme ohjaajaa, joiden tehtävänä on löytää soveltuvia kuntouttamispaikkoja ja seurata ja tukea asiakkaita työtehtävissä ja työyhteisössä. Paikkoja, joihin pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita voidaan sijoittaa kuntouttavaan työtoimintaan, on lähinnä Retron puitteissa, eri yhdistyksissä sekä kunnassa. On ehdotettu, että kaupunki voisi hankkia laajennetut puusepänverstastilat, jolloin n. 15 pitkäaikaistyötöntä voisi osallistua toimintaan. Nykyisessä puusepänverstaassa on usean vuoden ajan työllistetty pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä suppeassa mittakaavassa. Kaupungin palveluksessa olevat ammattimiehet Mikael Kackur ja Tom Enlund ovat kiinnostuneita laajentamaan työtehtäviään siten, että niihin kuuluu myös pitkäaikaistyöttömien esimies-/ohjaajantehtäviä. Molemmat ammattimiehet korostavat, että puusepänverstaasta voidaan odottaa vähintään samaa tuotantoa kuin aikaisemminkin. Pohjanlahdentiellä sijaitsevalla Pietarsaaren Puutavara - yrityksellä on 600 m 2 :n suuruinen puusepänverstaskiinteistö, joka voidaan vuokrata mainittuun toimintaan. Mikäli kaupunki päättää siirtää puusepänverstastoiminnan, syntyy mahdollisuus vanhan (nykyisen) tontin myymiseen. Keskustelut on aloitettu vt. teknisen johtajan kanssa. Arvioitu talous vuosittain: Puusepänverstaan vuokrakulut Aineistokulut Alhaisempi KELA-lasku työmarkkinatuen osarahoituksesta (n. 15 x ) Ehdotus Henkilöstöjaosto päättää, että jatkokeskusteluja voidaan käydä asianosaisten osapuolten kanssa ehdotuksen toteuttamiseksi.

47 81, KV :00 PB: 930/2015 Ehdotetaan kaupunginhallitukselle, että vuoden 2016 talousarviossa olevaa työmarkkinatuen kunnallista osuutta koskevaa määrärahaa lasketaan ja henkilöstötoimiston työllisyysmäärärahaa (103438) lisätään :lla. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Kh Tilastoa työmarkkinatuesta, jota Pietarsaari osarahoittaa: Liite 433 A Tilastoa pietarsaarelaisten sijoittumisesta kuntouttavaan työtoimintaan: Liite 433 B Apulaiskaupunginsihteeri: Pietarsaaren kaupunki on maksanut pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta vuoden 2015 aikana n /kk. Osarahoitusmaksu lasketaan n. 230 henkilöstä. Henkilöstöjaosto on käsitellyt ja hyväksynyt kokouksessaan ehdotuksen tämän maksun pienentämiseksi. Kyseessä olisi laajennetun puusepänverstaan hankinta, jolloin n. 15 pitkäaikaistyöttömälle voitaisiin järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Verstaan hankinta rahoitettaisiin niin, että vuoden 2016 talousarviossa olevaa työmarkkinatuen kunnallista osuutta koskevaa määrärahaa pienennetään :lla ja henkilöstötoimiston työllisyysmäärärahaa (103438) lisätään :lla. Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että ehdotettu muutos hyväksytään vuoden 2016 talousarvioon. Kv Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian kokouksessaan. Tilastoa työmarkkinatuesta, jota Pietarsaari osarahoittaa: Liite 81 A Tilastoa pietarsaarelaisten sijoittumisesta kuntouttavaan työtoimintaan: Liite 81 B

48 81, KV :00 PB: 930/2015 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotetun muutoksen vuoden 2016 talousarvioon.

49 81, KV :00 / :s bilaga: Liite 81 A, kv

50 81, KV :00 / :s bilaga: Liite 81 B, kv

51 82, KV :00 MB: 999/2015 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA: ANOMUS LAUTAKUNNAN TALOUS- ARVION NETTOMENOJEN YLITYSOIKEUDESTA VUONNA 2015 Yrl Kaupungin korkeiden tulovaatimusten johdosta vaikuttaa siltä, etteivät ympäristötoimiston ja rakennusvalvontatoimiston tulot yllä budjetoidulle tasolle. Siitä huolimatta, että säästöjä menopuolella on tehty, koskien henkilöstökuluja, tulevat nettomenot tämänhetkisen tilanteen mukaan ylittymään :lla. Ehdotus Päätös Vt. johtava rakennustarkastaja: Ympäristö- ja rakennuslautakunta anoo, että valtuusto myöntää oikeuden ylittää vuoden 2015 talousarvion nettomenot :lla. Ehdotus hyväksyttiin. Pykälä tarkistettiin välittömästi. Kh Ehdotus Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää myöntää ympäristö- ja rakennuslautakunnalle euron ylitysoikeuden vuoden 2015 talousarviossa. Kv Kaupunginvaltuusto ottaa asian käsiteltäväksi edellyttäen, että kaupunginhallitus on hyväksynyt asian kokouksessaan. Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto päättää myöntää ympäristö- ja rakennuslautakunnalle euron ylitysoikeuden vuoden 2015 talousarviossa.

52 83, KV :00 UBV: 381/2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 2030 Sivl Sivistysjohtaja perusti lokakuussa 2014 työryhmän, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Annica Haldin, Brita Brännbacka-Brunell, Markku Pukkinen, Juha Paasimäki, Jan Levander, Keijo Paananen, Johan Nygård, Kristiina Hellstrand, Peter Lindqvist, Kim Pitkäkangas. Työryhmä on kokoontunut syksyllä ja kevättalvella. Työryhmän lisäksi on kokoontunut työryhmän alainen ryhmä, johon kuuluvat Juha Paasimäki, Tom Enbacka, Rune Hagström, Ben Griep ja Jan Levander. Lautakunnan jäsenille esitellään perusaineisto, johon on koottu talous- ja tilastotietoa. Liite 31 Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta keskustelee raportista ja päättää työn jatkon suuntaviivoista. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta keskusteli raportista ja lautakunta haluaa ehdotuksia käytännön toimenpiteiksi Koulut ja päiväkodit työryhmältä. Raportti lähetetään kaupunginhallitukselle tiedoksi. Sivl Koulut ja päiväkodit työryhmää on pyydetty tekemään käytännön ehdotuksia toiminnan mitoittamisesta tulevaisuudessa. Sillä välin on ilmennyt ongelmia Pursisalmen kiinteistön osalta ja lautakunta saa tutustua kiinteistön kuntoa käsittelevään raporttiin. Raportin on laatinut IdeaStructura OY:n Jukka Huttunen. Jukka Huttunen itse, Rune Hagström ja terveydenhuoltoviranomaisten edustaja kertovat näkemyksensä raportin sisällöstä. Sivistyslautakunta keskustelee Kielikylpykoulun vaihtoehtoisista ratkaisuista tulevaisuudessa. Lautakunnan seuraavassa kokouksessa syyskuussa Koulut ja päiväkodit työryhmä esittelee käytännön ehdotuksia, joihin voidaan ottaa kantaa. Ehdotukset menevät myös kullekin koulujaostolle lausuntoa varten.

53 83, KV :00 UBV: 381/2015 Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee raportin tiedoksi. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Sivl Koulut ja päiväkodit työryhmä on päässyt yksimielisyyteen ehdotuksesta Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkosta. Työryhmän lähtökohtana on, että molemmille kieliryhmille ylläpidetään samanlaista koulujärjestelmää. Ala-asteet kattavat vuosiluokat 0-5 (esikoulu vuosiluokka 5), yläasteiden kattaessa vuosiluokat 6-9. Meillä on Pietarsaaressa yli 10 vuoden ajalta kokemusta tästä mallista ruotsinkielisissä kouluissa. Kielikylpykoulun ehdotetaan jatkavan omassa yksikössään, omassa kiinteistössä ja noudattavan samaa jakoa. Lukioiden suunnitellaan jatkavan yhdessä samassa kiinteistössä toistaiseksi. Lukioiden sijoitus otetaan uudelleen käsittelyyn, mikäli valtiovalta asettaa uusia vaatimuksia ja toimintaohjeita toisen asteen koulutukselle. Ehdotus perustuu seuraaviin tekijöihin: nykyinen ja tulevaisuuden oppilasmäärä kiinteistöjen kunto ja korjaustarve koulutuksen taloudelliset voimavarat kasvatuksellinen kehitys ja opettajien saatavuus Päivitetty raportti + ehdotus, Koulut ja päiväkodit 2030 Liite 107 Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee raportin Koulut ja päiväkodit 2030 tiedoksi. Lautakunta lähettää tulevaisuuden kouluverkkomallin lausuntoa varten ruotsinkieliselle ja suomenkieliselle koulujaostolle. Jaostoja pyydetään ottamaan kantaa malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakouluissa ja vuosiluokat 6-9 sijoittuvat yläkouluun. Jaostoja pyydetään myös kumpaakin erikseen ottamaan kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu ruotsinkielisessä koulutoimessa ja yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Seuraavassa kokouksessa sivistyslautakunnalle esitellään erilaisia ehdotuksia kiinteistöjen käytöstä tulevaisuudessa. Koti- ja kouluyhdistykset kutsutaan syksyn aikana tiedotustilaisuuteen.

54 83, KV :00 UBV: 381/2015 Päätös Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Siv-su Päivitetty raportti + ehdotus, Koulut ja päiväkodit 2030 Liite 42 Ehdotus Päätös Koulutoimenjohtaja: Jaosto ottaa kantaa kouluverkkotyöryhmän esittämään malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 sijoittuvat yläkouluun. Lisäksi jaosto ottaa kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto: Jaosto otti kantaa asiaan seuraavasti: Tulevaisuuden kouluverkkoehdotuksen aikatauluun ei voida ottaa kantaa ennen kuin tiedetään toteutuuko kielikylpykoulun rakentaminen. Mallia, jossa vuosiluokat 6-9 sijoitetaan yläkouluun, ei kuitenkaan suljettu pois kouluverkon tiivistämiseksi. Bildn-sv Sivistyslautakunta pyytää jaostolta lausuntoa seuraavasti: Jaostoja pyydetään ottamaan kantaa malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 yläkoulussa. Jaostoja pyydetään myös kumpaakin erikseen ottamaan kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu ruotsinkielisessä koulutoimessa ja yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Ruotsinkielisessä koulutoimessa on noudatettu runsaan 10 vuoden ajan mallia, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 yläkoulussa. Kaiken kaikkiaan malli on toiminut hyvin ja koulut ovat olleet tyytyväisiä järjestelyihin. Yhden ruotsinkielisen koulun vähentämisen aikataulua koskevassa asiassa jaosto tutustuu vielä työryhmän laatimaan raporttiin Koulut ja päiväkodit Jaosto keskustelee oppilasmääristä, kiinteistöjen kunnosta ja kouluverkon taloudellisista edellytyksistä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Liite 59

55 83, KV :00 UBV: 381/2015 Ehdotus Päätös Koulutoimenjohtaja: Jaosto keskustelee asiasta ja laatii lautakunnan pyytämän lausunnon. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulujaosto: Jaosto katsoo, että Kielikylpykoulu voi jatkaa tulevaisuudessakin nykyisen mallin mukaisesti molempien kieliryhmien omana yksikkönä. Kielikylpykoulun sijoittamisen suunnittelua jatketaan. Kielikylpykoulun tulee noudattaa samaa järjestelmää kuin muun perusopetuksen, ts. vl 0-5 i ala-asteella ja vl 6-9 i yläasteella. Keskustelun aikana Minna Luomala ehdotti, että kielikylpy lakkautetaan, oppilaat siirretään takaisin lähikouluihin ja panostetaan hyviin olosuhteisiin kaikissa näissä kouluissa. Ehdotus ei saanut kannatusta. Luomala jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Jaosto ehdottaa, että Bonäs skola ja Vestersundsby skola yhdistetään hallinnollisesti viimeistään Yhteisen koulun suunnittelu tulee aloittaa vuonna Suunnittelun yhteydessä aloitetaan myös keskustelu siitä, kumpaa kiinteistöistä/tonteista vastaisuudessa käytetään. Lisäksi jaosto katsoo, että useat kaupungin kouluista ovat epätarkoituksenmukaisessa kunnossa. Jaosto katsoo olevansa velvollinen tarjoamaan tarkoituksenmukaiset tilat kaikille pietarsaarelaisille lapsille ja nuorille. Sivl Koulu ja koti yhdistykset kutsutaan aikaisemman päätöksen mukaisesti tiedotustilaisuuteen syksyn aikana. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta kutsuu kaikki perusopetuksen koulujen koti ja koulu -yhdistysten hallitukset tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Länsinummen koululle keskiviikkona klo 18. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Sivl

56 83, KV :00 UBV: 381/2015 Perusopetuksen koti ja koulu -yhdistykset kutsuttiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Länsinummen koululle tiistaina Rehtori Keijo Paananen kertoi tilaisuuden alkajaisiksi Länsinummen koulun peruskorjauksesta, minkä jälkeen koulussa tehtiin tutustumiskierros. Keskeisiä aiheita tiedotustilaisuudessa olivat mm. 1. Tämän päivän ja tulevaisuuden oppilasmäärä 2. Tuntiresurssi 3. Kiinteistöjen kunto 4. Vuosiluokat 6-9 yläkoulussa Koti ja koulu -yhdistykset olivat hyvin edustettuja ja jäsenillä oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Sivistysjohtaja tiedotti ja johti keskustelua, mutta myös suomenkielisellä koulutoimenjohtajalla ja yläkoulujen rehtoreilla oli puheenvuorot mm. vuosiluokkien 6-9 sijoittamisesta yläkouluun. Sivistyslautakunnan on nyt otettava kantaa tulevaisuuden kouluverkkoon. Sivistysjohtajan ehdotus perustuu raporttiin, jonka Koulut ja päiväkodit työryhmä on toimittanut. Keskeisenä asiana koko prosessissa on Kielikylpykoulun tulevaisuus. Esityksessä ehdotetaan, että Kielikylpykoulu saa uuden kiinteistön toimintansa jatkamiseen nykyisessä muodossaan, eli molemmat kieliryhmät on sijoitettu rinnakkain samaan kiinteistöön. Tämä tarkoittaa, että joko rakennetaan täysin uusi kiinteistö, tai Ristikarin kiinteistö kunnostetaan ja siihen rakennetaan lisätilaa komisarjaisen koulun tarpeisiin. Liite 123 Toukokuussa 2013 sivistyslautakunta päätti seuraavalla tavalla: Sivistyslautakunta päättää sijoittaa Kielikylpykoulun Pursisalmen kiinteistöön syyslukukaudesta 2013 alkaen. Ristikarin kiinteistön suunnittelua kiirehditään, mutta realistinen arvio lienee se, että kiinteistön suunnitteluun ja kunnostamiseen menee noin kolme vuotta. Päivähoitoryhmät voivat jäädä kiinteistöön. Pietarsaaren lukio muuttaa yhteen Jakobstads Gymnasiumin kanssa. Elleivät tilat riitä, vuokrataan lisätiloja Strengbergin kiinteistöstä. Sivistyslautakunta valtuuttaa sivistysjohtajan vuokraamaan tilat. Toimintaa arvioidaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Lopullinen päätös lukion sijoituksesta tehdään ennen Kielikylpykoulun peruskorjauksen valmistumista. Ristikarin kiinteistön peruskorjaukseen ei ole myönnetty tänä aikana suunnittelurahaa, joten olemme edelleen samassa tilanteessa kiinteistön suunnittelun osalta. Tekninen lautakunta on varannut vuodeksi 2016 yhteensä Kielikylpykoulun suunnitteluun. Sivistyslautakunnan tulisi ottaa kantaa siihen,

57 83, KV :00 UBV: 381/2015 mihin vaihtoehtoon päädytään Kielikylpykoulun tulevaisuutta ajatellen siten, että suunnittelu voi käynnistyä tammikuussa. Kielikylpykoulun tilantarve on n m 2. Tähän sisältyy 400 m 2 :n voimistelusali. Nykyinen Ristikarin kiinteistö on n m 2. Peruskorjaus/lisärakentamisvaihtoehdossa tarvitaan siis vähintään 600 m 2 :n lisärakennus, todennäköisesti n. 800 m 2. Jos vaihtoehtona on uudisrakennus, jonka suuruus on n m 2, hankkeen kustannukset ovat noin Peruskorjaus ja lisärakennus ovat samaa suuruusluokkaa. Jos myös kielikylvyn 5-vuotiaat otetaan mukaan hankkeeseen, voimme laskea lisäksi vielä n. 500 m 2 tilaa. Liikuntajaosto on lisäksi esittänyt suuremman urheilusalin tarvetta koulunrakentamisen yhteydessä. Urheilusalin on oltava vähintään 800 m 2, ja lisäksi lisätilat mm. salibandyn tarpeisiin. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää, että Pietarsaaren kouluverkko muotoillaan Koulut ja päiväkodit työryhmän ehdotuksen mukaan (liite). Kielikylpykoulun suunnittelu aloitetaan tammikuussa ja Ristikarin kiinteistö peruskorjataan/lisärakennetaan mahdollisimman nopeasti Kielikylpykoulun tarpeiden mukaan. Sivistyslautakunta: Keskustelun aikana Anita Petterson ehdotti, että uusi Kielikylpykoulu rakennetaan. Ehdotus ei saanut kannatusta ja se raukesi. Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti valmistelun mukaisesti. Sivistyslautakunta lähettää asian eteenpäin kaupunginhallitukseen huomioitavaksi vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Kh Raportti: Liite 415 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat Ristikarin koulun kunnostamiseen/laajentamiseen vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu kustannus on Kaupunginhallitus:

58 83, KV :00 UBV: 381/2015 Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan seuraavasti: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu määräraha saa enintään olla 5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Tua Mäenpää jätti eriävän mielipiteen asiassa merkittäväksi pöytäkirjaan. Mäenpää ehdotti, että kielikylpyä varten rakennetaan uusi koulu. Ehdotus ei saanut kannatusta. Kv Raportti: Liite 83 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat Ristikarin koulun kunnostamiseen/laajentamiseen vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu määräraha saa enintään olla 5 miljoonaa euroa.

59 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Koulut ja päiväkodit

60 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Sisältö Tehtävä... 3 Talous... 4 Väestönkehitys...5 Kiinteistöt... 6 Rakentaminen, tonttisuunnittelu Ehdotuksia toimenpiteiksi Koulukiinteistöt Sisäiset vuokrat Taloudelliset edellytykset Pedagogiset perustelut Kouluverkko Ehdotus Aikataulu

61 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv TEHTÄVÄ Selvityksen kohteena on kouluverkko ja suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus Pietarsaaressa. Päivähoito lisätään myöhemmin. Lähtökohtana ja reunaehtona ovat olleet pedagogiset tavoitteet, nykyiset opetustilat, kaavoituksen näkökohdat, oppilasmäärän kehittyminen ja taloudelliset mahdollisuudet. Tarkastus koskee aikajaksoa vuoteen 2030 asti. Selvityksen tuloksena esitellään kouluverkon kehittämisehdotus, jota on tarkasteltu mm. taloudellisesta ja henkilöstöpoliittisesta näkökulmasta: Riittävän suuret opettajakollegiot, jotta voidaan tarjota houkutteleva oppimisympäristö ja vähentää henkilöriskejä, Riittävän suuret koulut henkilöstövoimavarojen hyödyntämiseksi tehokkaasti Parannettu tilatehokkuus, Alhaisemmat kustannukset oppilasta kohden, Vanhojen rakennusten korjausvelan vähentäminen, sekä Kalliita ja usein akuutteja toimenpiteitä vaativien sisäilman laadun ongelmien pienempi riski. TYÖRYHMÄ Jan Levander, sivistysjohtaja, puheenjohtaja Juha Paasimäki, suomenkielinen koulutoimi, koulutoimenjohtaja, sihteeri Annica Haldin, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Brita Brännbacka-Brunell, ruotsinkielisen koulujaoston puheenjohtaja Markku Pukkinen, suomenkielisen koulujaoston puheenjohtaja Johan Nygård, rehtori, Vestersundinkylän koulu Kristiina Hellstrand, rehtori, Kielikylpykoulu Keijo Paananen, rehtori, Länsinummen koulu Peter Lindqvist, rehtori, Oxhamnin koulu Kim Pitkäkangas, rehtori, Etelänummen koulu Lisäksi seuraava työryhmä on tehnyt valmistelevaa työtä: Jan Levander, sivistysjohtaja Juha Paasimäki, koulutoimenjohtaja Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Rune Hagström, vs. tekninen johtaja Ben Griep, toimistoarkkitehti 3

62 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Talous Muiden Suomen kuntien tapaan myös Pietarsaaren kaupungin talous on tiukoilla. Vuoden 2008 rahoituskriisin jälkeen kuntien taloudellinen todellisuus on muuttunut perustuksiltaan. Rahoitus verojen ja valtionosuuksien muodossa on kasvanut hitaammin kuin toiminnan kustannukset. On olemassa osoituksia siitä, että kaupungin rahoitus tulee edelleen heikkenemään tulevina vuosina. Syitä tähän ovat pääasiassa Koko veropohjan heikkeneminen, Muutokset valtionosuusjärjestelmässä ja Kuntien osuuden väheneminen yhteisöverossa. Verotulojen odotetaan kasvavan hyvin heikosti tulevina vuosina. Ikääntyvän väestön ja heikentyneen huoltosuhteen vuoksi vaarana on, että suuntaus jää pysyväksi. Tuloveropohjan väheneminen on myös realistinen näkymä. Käyttökustannusten saamiseksi kohtuulliselle tasolle pitkällä tähtäimellä, on Pietarsaaren kaupunginvaltuusto vahvistanut seuraavat tavoitteet talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudelle Tavoitteet Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden Strategista alijäämää, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 3,0 milj. euron kustannusten vähennys vuodeksi 2016 ja 5,0 milj. euron vähennys vuodeksi Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. 4

63 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli henkilöä vuodenvaihteessa 2013/2014, eli se oli lisääntynyt vuoden 2013 aikana +85 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa negatiivinen, ja asukasmäärä laski 51 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli henkilöä Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2014 mennessä Pietarsaaressa on henkilöä. Syntyneiden määrä väheni vuoden 2013 aikana Pietarsaaren kaupungissa, ja oli -33 henkilöä; myös maan sisäinen muuttoliike väheni -177 henkilöä. Kansainvälinen muuttonetto oli sen sijaan positiivinen vuonna 2013, henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pietarsaaren väestöennusteen kehittyminen vaikuttaa vuoteen 2040 melko vakaalta. Ennuste osoittaa pientä väestönkasvua noin asukkaasta vuonna asukkaaseen vuonna Sen sijaan kouluikäisten lasten määrä eli vuotiaiden määrä näyttää vähenevän 1733:stä vuonna 2011 noin 1643:een vuonna Toisella asteella opiskelevien nuorten määrä vaikuttaa myös laskevan noin 1128:sta vuonna 2011 noin 907:een vuonna Väestöennuste 2012 iän mukaan Pietarsaari - Jakobstad Ikäluokkia yht

64 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Vuosi 2011 Virallinen väestömäärä Vuosi 2012 ennuste. Tilastokeskus. Syntyneiden määrä Pietarsaaressa vuosina esitellään liitteessä! Kiinteistöjen kasvava korjausvelka Merkittävä tulevaisuuden kustannus, joka ei suoraan ilmene taseesta, on kaupungin kiinteistöjä kuormittava korjausvelka. Laaja kiinteistömassa ja riittämättömät korjaukset ovat johtaneet siihen, että huomattava korjausvelka on kasaantunut useiden vuosikymmenien aikana. Ongelma rakennusmassan suuressa korjausvelassa on erityisen selkeä joissakin koulukiinteistöissä. Huomattava osa koulurakennuksista on vanhoja, eikä niitä ole koskaan peruskorjattu. Jäljempänä esiteltävät seikat saattavat joissakin tapauksissa johtaa siihen, että neliömetrikohtaiset kustannukset, jotka syntyvät korjauksesta ja/tai olemassa olevien rakennusten lisärakentamisesta, voivat vastata uuden rakennuksen kustannuksia tai jopa ylittää ne. Vanhalla perusrakenteella voi olla vaikeaa laskea kiinteistön kokonaiskäyttökustannuksia ja ympäristökuormitusta hyväksyttävälle tasolle. Nykyaikaista oppimisympäristöä ei myöskään voida saavuttaa. Mahdollisuudet vanhojen rakennusten puutteiden korjaamiseen ja tämän mukanaan tuomat kustannukset vaihtelevat rakennuskohtaisesti. Pääasiassa kyseessä on kuitenkin vanha rakennus, ja mitä kauemmin sen peruskorjauksesta on kulunut aikaa, sitä korkeampi kustannus on (neliömetriä kohden), jotta rakennus täyttää tänä päivänä opetustiloille asetetut vaatimukset. 6

65 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Nykyiset koulukiinteistöt: Trellum Consulting Oy on määritellyt Pietarsaaren kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten arvot vuonna Yritys on päivittänyt lukuja vuonna Kiinteistön teknisen arvon laskenta on suoritettu jälleenhankinta-arvojen ja kerättyjen investointitietojen ja rakennusten katselmointien pohjalta arvioiden rakennusten nykykuntoa. Trellum käyttää raportissaan käsitteitä korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve. Jokaisen kiinteistön osalta on laskettu rakennuskohtaisesti määriteltyjen/päivitettyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun kiinteistön kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta kuntoluokan määritelty 75 %:n tavoitetaso saavutetaan. Peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Laskentaperustana on paljonko rahaa tarvittaisiin, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen kuntoon (peruskorjaustarve) tai paljonko tulisi investoida, jotta rakennusten taso nostetaan tämän päivän uuden vastaavan rakennuksen mukaiseen tasoon (perusparannustarve). Seuraavassa esitellään kiinteistöt Trellumin laskelmien mukaan: 7

66 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Koulut Bonäsin koulu Pietarsaaren kaupunki Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Bonäsintie 10, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 1696 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 6120 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1973 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 56 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120 %

67 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Vestersundinkylän koulu A Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 458 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 9840 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi <1920 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet konesaumattu pelti Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 66 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 9

68 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Vestersundinkylän koulu B Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 551 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 9840 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi <1920 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 56 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120%

69 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Vestersundinkylän koulu C Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 32, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 761 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus - m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1983 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 70 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 11

70 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Lagmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Laamanninkatu, PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Lämmitystapa - Huoneistoala 2397 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1910 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 77 % % Korjausvelka 75% - Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 12

71 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Jungmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pakarintie 2, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 1668 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 7670 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1990 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 73 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 13

72 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Oxhamnin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Paul Hallvarinkatu 3, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 3331 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1980 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali kivi Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA 64 % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 14

73 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Rådmanin koulu + Båtsmanin koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Parentesen 4, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 4973 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1963 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali kivi Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 15

74 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Ruusulehdon koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pirilöntie 48, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 1673 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 8040 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1925 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 16

75 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Itälän koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Teollisuustie 13, PIETARSAARI Rakennuksen kunto Tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 1696 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 6120 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1973 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 17

76 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Etelänummen koulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Runeberginkatu 2, PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Lämmitystapa - Huoneistoala 4915 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1956 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali - Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo /m2 Tekninen arvo /m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% - Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 18

77 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Pursisalmen kiinteistö, Kielikylpykoulu Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Rantatie 2, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 4032 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1968 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali kivi Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120%

78 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Päiväkodit Tomtebon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Choraeuksenkatu 14, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 192 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 850 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi <1881 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 56 % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120%

79 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Barnabon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Jaakonkatu 21, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 558 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 2830 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1909 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 63 % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 21

80 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Vestersundinkylän päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Koulutie 34, PIETARSAARI Rakennuksen kunto erinomainen Lämmitystapa - Huoneistoala 472 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 1940 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 2009 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 100 % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% 22

81 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Maria-Marjalan päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Alholminkatu 30, PIETARSAARI Rakennuksen kunto hyvä Lämmitystapa - Huoneistoala 989 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 4960 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1875 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 79 % Korjausvelka 75% - Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 23

82 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Permon päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Permontie 26, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 679 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 2540 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1989 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 74 % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 24

83 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Länsinummen päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Pörkenäsinkatu 5, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 488 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 2100 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1974 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali profiilipelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 63 % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 25

84 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Viktorian päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Isokatu 1, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 354 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 1550 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1838 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 71 % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 26

85 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Kirkkorannan päiväkoti Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Isopellontie 2, PIETARSAARI Rakennuksen kunto tyydyttävä Lämmitystapa - Huoneistoala 952 m2 Ilmanvaihto - Tilavuus 4180 m3 Vesijohdot ja viemärit - Rakennusvuosi 1979 Sähköjärjestelmät - Runkomateriaali puu Katemateriaali konesaumattu pelti Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA 65 % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 27

86 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Choraeus skola/gruppfamiljedaghem Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Choraeusgatan 14, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Huoneistoala Tilavuus Rakennusvuosi Runkomateriaali puu Katemateriaali - Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet 243 m m luvun alku Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% - Perusparannustarve 120% - 28

87 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Nordmans skola Perustiedot: Rakennuksen kunto ja talotekniikka: Osoite Trädgårdsgatan 27, PIETARSAARI Rakennuksen kunto välttävä Huoneistoala 714 m2 Tilavuus 2130 m3 Rakennusvuosi 1953 Runkomateriaali puu Katemateriaali tiili Peruskorjaustoimenpiteet Muut toimenpiteet Arvotiedot: (Trellum Consulting Oy) Jälleenhankinta-arvo _/m2 Tekninen arvo _/m2 Tekn/JHA % % Korjausvelka 75% Peruskorjaustarve 90% Perusparannustarve 120%

88 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Investointikustannukset Huolestuttavaa on, että monet kiinteistöt luokitellaan siten, että tekninen jälleenhankinta-arvo alittaa 60 %. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöt tulisi peruskorjata. Kyseiset kiinteistöt ovat Bonäsin koulu, Vestersundinkylän B-osa ja Pursisalmen kiinteistö (Kielikylpykoulu). Myös Itälän koulu ja Vestersundinkylän A-osa ovat lähellä 60 %:n rajaa. Edellä esitetyt taulukot osoittavat, että meillä on paljon korjausvelkaa. Korjausvelan kooste 75 %:iin tai 90 %:iin ilmenee seuraavasta taulukosta: rak.vuosi kiinteistön kunto kuntoluokka (2014) Korjausvelka Bonäs 1972 välttävä 51 % V-by A <1920 tyydyttävä 60 % V-by B <1920 välttävä 52 % V-by C 1983 tyydyttävä 62 % Lagmans 1910 tyydyttävä 72 % Kyrkostrand 2012 erinomainen Jungmans 1990 erinomainen 91 % Oxhamns 1980 tyydyttävä 62 % Rådmans 1963 tyydyttävä 62 % Ruusulehto 1925 tyydyttävä 72 % Itälä 1973 tyydyttävä 67 % Länsinummi erinomainen Etelänummi 1956 tyydyttävä 74 % Språkbad/ Kielikylpy 1968 välttävä 57 % Daghemsfastigheter totalt byggår fastighetens skick konditionsklass (2014) Reparationsskuld Tomtebo 1881 tyydyttävä 61 % Barnabo 1909 tyydyttävä 60 % Vestersundsby 2009 hyvä 91 % 0 Maria-Marjala tyydyttävä 71 % Permo 1989 välttävä 65 % Västermalm 1974 hyvä 79 % Viktoria 1838 tyydyttävä 67 % Kyrkostrand 1979 hyvä 80 % Choraeus 1800? välttävä 59 % Nordmans 1953 välttävä 50 % totalt totalt

89 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Sisäilmasta johtuvat ongelmat tarkoittavat välittömien toimenpiteiden riskiä Monet kunnat ovat joutuneet tyhjentämään opetustiloja välittömästi, jos sisäilma ei täytä vaatimuksia. Usein tämä tapahtuu siten, että opetus siirretään parakkeihin tai muihin vuokrattuihin tiloihin pysyvien tilaratkaisujen suunnittelun ja toteutuksen ajaksi. Tämä tarkoittaa toisaalta budjetoimatonta lisäkustannusta tilapäisistä tiloista, toisaalta on lyhyellä varoitusajalla löydettävä rahoitusta odottamattomalle hankkeelle, jonka puitteissa korjataan jo olemassa olevia tiloja tai rakennetaan toiminnalle uudet tilat. Kunnan kaltaisessa organisaatiossa, jota talousarvio ohjaa, uusi, ennakoimaton kustannuserä on usein vaikeasti käsiteltävissä. Sisäilmaongelmia yritetään usein korjata tehokkaalla koneellisella ilmastoinnilla, joka sisältää sekä puhalluksen että imun. Se saattaa auttaa akuuttiin ongelmaan, mutta ei ole taloudellisesti tai ekologisesti tarkasteltuna pitkän tähtäimen ratkaisu. Kooste kiinteistöjen edellytyksistä Kaupungin käyttötalous on vaikeassa tilanteessa. Taloudellinen liikkumavara tulee todennäköisesti vähentymään lähivuosina. Toisaalta tämä tarkoittaa, että investointeja voidaan tehdä hyvin rajoitetusti. Toisaalta taas on nostettava etusijalle ratkaisut, jotka pitkällä tähtäimellä mahdollistavat se, että kaupungin toimintakustannusten kasvaminen pysäytetään. Siitä syystä on tärkeää pyrkiä parempaan tilatehokkuuteen. Kaupungin kiinteistömassa sisältää huomattavasti korjausvelkaa. Joissakin kiinteistöissä on hyvin haastavaa päästä pysyvästi sisäilman laatuun, joka täyttää opetustiloille asetetut vaatimukset. Parempaa tehokkuutta toimintaan tuovat ratkaisut saavat usein myös myönteisiä henkilöstöpoliittisia seurauksia. Työympäristö, joka antaa opettajille ja muille työntekijöille mahdollisuuden tehokkaaseen työskentelyyn, on myös houkutteleva. Luomalla toimivia, tehokkaita rakenteita kaupungin perusopetus voi samalla laskea oppilaskohtaisia käyttökustannuksia ja tulla vieläkin houkuttelevammaksi työnantajaksi. Koulujen toimintakustannukset Jotta yksittäisten koulujen toimintakustannuksista saataisiin kuva, on talouspäällikkö laatinut vertailun, joka koskee itse koulutuskustannuksia ja kokonaiskustannuksia, joihin lasketaan kuuluviksi myös siivous, ruoka, sisäiset vuokrat ym. Tuntiresurssikerroin on sama kaikille vuosiluokkien1-6 oppilaille, eli 1,50 h/viikko. Opetuskustannuksissa kouluja erottava tekijä on oppilaat, joilla on erityistuen tarpeita, resurssiopettajien tarve ja koulunkäyntiavustajien tarve. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus näkyy myös korkeampina kustannuksina. Tuntiresurssikerroin vuosiluokkien 7-9 oppilaille on 1,87 h/v. Samat syyt erottavat kouluja myös näiden osalta toimintakustannuksissa, eli eritystukea tarvitsevat oppilaat, 31

90 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv resurssiopettajien määrä ja koulunkäyntiavustajien määrä. Maahanmuuttajaoppilaiden osuus näkyy myös korkeampina kustannuksina. Jos kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat, on myös tarkasteltava lukuja, jotka ilmaisevat m 2 / oppilas. Korkea luku tarkoittaa, että kiinteistöä voisi käyttää tehokkaammin. Vertailuaineistoon sisältyvien kuntien teknisen toimialan tilatehokkuuden keskiarvon tavallisimmin käytettävä viite (Tekpa Vertti) on n. 12 m 2 oppilasta kohden. Liite Toiminnan kustannukset 2014 Rakentaminen, tonttisuunnittelu Tulevaisuuden kouluverkon suunnittelussa on myös syytä huomioida kaupungin uusien tonttien ja asuinalueiden suunnittelu. Tällä hetkellä suunnittelun alla olevat alueet ovat Uusipelto n. 50 asuntoa, Kisor n. 20 asuntoa, Vestersundinkylä n. 30 asuntoa, Otsolahti 120 asuntoa, Oinaansaari n. 80 asuntoa, Kilisaari n. 45 asuntoa ja Lammassaari n. 130 asuntoa. Liite: Asemakaavoitetut rakentamattomat tontit Suunnitelluilla alueilla on kouluja sopivan välimatkan päässä. Suurin tonttimäärä sijaitsee Otsolahden ja Oinaansaaren alueella. Länsinummen koulu, Bonäsin koulu ja Kirkkorannan- Jungmanin koulu voivat koota näiltä alueilta tulevat oppilaat. Lammassaari, jossa on n. 130 asuntoa, on toiseksi suurin uusi alue. Lagmanin ja Itälän koulut tarjoavat koulupaikan näiden alueiden lapsille. Vestersundinkylän ja Bonäsin koulut tarjoavat koulupaikan läntisten kaupunginosien lapsille. Suomenkielisille lapsille lähimpänä on Länsinummen koulu. Kilisaaressa, n. 45 uutta asuntoa, ruotsinkielisille lapsille tarjotaan paikka Lagmanin koulussa, suomenkielisille Itälän ja Ruusulehdon kouluissa. 32

91 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv EHDOTUKSIA TOIMENPITEIKSI Oppilasmäärien tarkistaminen Tarkastellessa Pietarsaaressa syntyneiden määrää viimeisten 20 vuoden ajan, voidaan todeta, että oppilasmäärä on vaihdellut melko voimakkaasti ruotsinkielisissä kouluissa. Synt Syntyneet, ruots Vuosina 1995 ja 2006 syntyneet muodostavat suuret vuosiluokat, jotka ovat nostaneet koulujen oppilasmäärää, kun taas esimerkiksi vuonna 2000 syntyneet ovat muodostaneet pienen vuosiluokan. Vuonna 2010 ja myöhemmin syntyneet osoittavat hälyttävän laskevaa suuntausta. Tämän päivän kouluverkkomme, johon kuuluu 5 alakoulua, voi periaatteessa ottaa vastaan 175 lasta, kun taas vuosina syntyneiden määrä vaihtelee välillä 135 ja 111 oppilasta. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että meillä on ainakin yksi koulu liikaa. Myös Pietarsaaressa syntyvien määrän ennuste vuoteen 2040 mennessä osoittaa laskevaa suuntausta. 33

92 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Suomenkielisessä koulutoimessa suuntaus on hieman erilainen. Vuosiluokkien pieneneminen on melko tasaista, poikkeuksena on kaksi huippuvuotta, 2005 ja 2007 syntyneet. Voidaan myös todeta, että maahanmuuttajien määrä nostaa suomenkielisten lukumäärää. Kun ajassa mennään kauemmaksi taaksepäin, saattoi suomenkielisten vuosiluokkien määrä olla jopa 140 oppilasta. Tarkastellessa vuosia voimme todeta lukujen olevan suhteellisen vakaat, oppilasta. Suomenkielisessä kouluverkossamme on tänä päivänä 4 alakoulua. Nämä koulut voivat ottaa vastaan vähintään 125 oppilasta. Johtopäätöksenä on, että meillä myös tämän osalta on vähintään yksi koulu liikaa. Synt.vuosi Syntyneet, suomenk

93 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Alla olevassa taulukossa ensimmäinen luku on vuosiluku, toinen rivi edustaa kaupungin kokonaisväkilukua, kolmas rivi 0 6 -vuotiaita ja neljäs rivi vuotiaita Pietarsaaren 0-6 -vuotiaat vuosina

94 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Koulukiinteistöt Koulukiinteistöjen kunto ilmenee raportista. Kiinteistöt ovat ylipäänsä vanhoja ja monet niistä elämänkaarensa loppuvaiheessa. Alle 60 %:n kuntoluokassa kiinteistö on peruskorjauksen tarpeessa. Lagmanin koulu on peruskorjattu 1996, Rådmans 2003, Länsinummi 2014 ja Etelänummi vuonna Kiinteistöt palvelivat aikoinaan paljon suurempaa oppilasmäärää, eivätkä sen vuoksi vastaa suoraan tämän päivän tarpeita. Kiinteistöjen sijainti heijastaa myös luvulla tehtyä suunnittelua. Ristikarin ja Nordmanin koulujen toiminta päättyi 2000-luvulla. Taulukko osoittaa selkeästi, että Bonäs, Vestersundsby ja Kielikylpykoulu tulisi peruskorjata piakkoin. Myös Itälän ja Oxhamnin koulut lähestyvät kriittistä pistettä, erityisesti teknisen opetuksen rakennuksen osalta. Myös tämän vuoksi on syytä vähentää koulukiinteistöjen määrää. Meidän tulisi löytää ratkaisu, joka sisältäisi mahdollisimman vähän suuria panostuksia, ja meidän tulisi käyttää jo olemassa olevia kiinteistöjä tehokkaasti. Samalla kiinteistöjen huoltoa varten tulisi varata riittävästi määrärahaa. Kiinteistöt, joita ei enää tarvita kouluina, on otettava uudelleen käyttöön muiden toimintojen tarpeisiin tai myytävä. Sisäiset vuokrat joissakin kiinteistöissä Sisäinen vuokra (yht.) Vaihtuva osavuokra Ylläpitoosavuokra Bonäsin koulu Vestersundinkylän koulu Itälän koulu Ruusulehdon koulu Kielikylpykoulu TALOUDELLISET EDELLYTYKSET Pietarsaaressa koulujen resurssit arvioidaan kertomalla koulun oppilaiden määrä tuntiresurssikertoimella. Vuosiluokkien 1-6 oppilaille käytetään kerrointa 1,50h/v/oppilas ja vuosiluokkien 7-9 oppilaille 1,87 h/v/oppilas. Voidaankin todeta, että mitä suurempi kouluyksikkö on, sitä enemmän on resursseja. Pieni kouluyksikkö tarvitsee vähän ylimääräisiä tunteja tukea voidakseen harjoittaa hyvää toimintaa. Näitä ylimääräisiä tunteja ei ole, vaan muiden koulujen on tällöin osallistuttava pienempien yksiköiden rahoittamiseen. Sekä taloudellisesta että pedagogisesta näkökulmasta pidetään parempana n. 20 lapsen ryhmäkokoja. Tämä tarkoittaa, että meillä tulisi olla vähintään 100 oppilasta kouluissa vuosiluokilla 1-5 ja vähintään 120 oppilasta kouluissa, joissa on vuosiluokat 1-6. Oppilasmäärän pienentyessä alle 20 lapseen opetusryhmää kohden, opetusryhmien yhdistäminen tulee ajankohtaiseksi. Myös valtion talousarvioehdotus on huolestuttava; sen 36

95 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv mukaan ryhmäkokojen pienentämiseen kohdistetut ylimääräiset tunnit häviävät. Vuosina 2013 ja 2014 Pietarsaaren kaupunki sai runsaat tukea ja vuonna 2015 summa puolittui runsaaseen :oon. Opetustuntien määrässä tämä tarkoittaa n. 120 opetustunnin vähentymistä viikossa. Pietarsaaren kaupunki on myös antanut sivistystoimialalle tehtäväksi tehostaa toimintaa lähes joka vuosi viimeisten 15 vuoden ajan. Suuria summia on säästetty ja suurin osa säästöistä on kohdistunut perusopetukseen. Pedagogiset perustelut Jokaisella oppilaalla on oikeus monipuoliseen oppimisympäristöön, jossa oppilaat voivat käyttää vaihtelevia opiskelumenetelmiä, oppimateriaalia ja tietotekniikkaa, opiskella erityisvarustetuissa luokissa sekä urheilla erityisissä saleissa. Oppilailla on myös oikeus aikaiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen, jota kouluympäristössä antaa opetus- ja oppilashuoltohenkilöstö. Sopivan kokoisissa kouluissa, joissa on riittävä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstö, voidaan toteuttaa sopivia järjestelyjä, jotka tukevat useamman, tuen tarpeessa olevan oppilaan oppimista. Oppilas, jolla on erityistarpeita, tarvitsee riittävästi kaveritukea ympärilleen. Sosiaalisella oppimisympäristöllä on suuri merkitys samanikäisten luokkatovereiden vuorovaikutuksen mahdollistamiseen välitunneilla ja esim. ryhmätyössä. Jos koulun koko ja oppilasmäärä edellyttävät, että useampi opettaja työskentelee opettajakunnassa, tämä mahdollistaa paremman työnjaon, suuremman vaihtelevuuden työssä ja osallistumisen esim. hankkeisiin tai täydennyskoulutukseen. Oppilasryhmäkoko on määriteltävä joustavasti siten, että tavoitteena on vähintään 20 oppilaan ryhmä. Opettajien työnkuvat ja työolosuhteet ovat muutoksessa. Työnkuvaan kuuluu paljon kehittämistyötä ja opettajan rooli muistuttaa yhä enemmän ohjaajan työnkuvaa. Esimiesten ja johtajuuden merkitys kasvaa mm. opettajien viihtyvyyden kannalta ja vaikuttaa uusien opettajien kiinnostukseen hakeutua kouluun. Opettajan työn kannalta on tärkeää, että kollegoilta saadaan tukea ja että omassa työssä on mahdollisuus kehittyä. Koulun tukipalvelut (vahtimestari, talonmies, ruokapalvelu, terveydenhuolto, oppilashuolto) voidaan suuremmassa kouluyksikössä järjestää tarkoituksenmukaisemmalla tavalla oppilaiden ja koulun toimintaa silmällä pitäen. Kaupungin kouluverkon suhteen on pyrittävä ratkaisuun, jossa koulu, esikouluopetus ja päivähoito järjestetään yhteistyössä keskenään. Tätä menettelytapaa voidaan perustella sekä kasvatuksellisesti että toiminnallisesti. Päivähoito, esikouluopetus ja koulu muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, eli tiivis yhteistyö on tarpeellista. Kooste: Koulurakenne vaikuttaa suoraan mahdollisuuksiin johtaa, organisoida ja kehittää toimintaa menestyksekkäällä tavalla hyödyntää henkilöstöresursseja ja muita resursseja tehokkaasti tarjota houkutteleva työympäristö. 37

96 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Kaikki nämä tekijät kulkevat käsi kädessä. Suuremmissa yksiköissä voidaan hyödyntää henkilöstöresursseja tehokkaammin kuin rikkonaisemmassa rakenteessa. Samalla suurempi työympäristö tarjoaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet ammattimaiseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen ja työn vaihtelevuuteen. Kouluverkko Mikäli kouluverkkoa päätetään muuttaa ja luodaan suurempia yksiköitä, on myös muistettava, että näin muutetaan myös lähikoulujen saatavuutta. Yhteistyössä teknisen viraston kanssa on kehitettävä kaupungin kevyitä liikenneväyliä niin, että kaikki lapset voivat kulkea turvallisesti kouluun ja koulusta kotiin. Meillä ei ole Pietarsaaressa pitkiä välimatkoja, vaan kaupunki on hyvin tiiviisti rakennettu. Tämä on sekä vahvuus että heikkous. Vahvuutena voidaan pitää, että meillä on hyvin vähän koulukuljetuksia ja noudatamme perusopetuslakia ja myönnämme koulukyydin kaikille, joilla on vähintään 5 km matka lähikouluun. Koulukuljetusta käyttävät oppilaat asuvat tavallisesti Fäbodan alueella tai Pirilössä. Heikkoutena on, että kaupunkilaiset ovat tottuneet erittäin lyhyisiin välimatkoihin eri palvelumuotoihin ja näitä muutettaessa syntyy usein keskustelua. Tulevaisuuden kouluverkon on oltava toiminnallinen vähintään 30 vuotta ajassa eteenpäin. Lyhyen tähtäimen ratkaisut ovat usein kalliimpia ja vähemmän tarkoituksenmukaisia. Tämän selvityksen yhtenä lähtökohtana on, että Pietarsaaren kaupunki ylläpitää erillisiä koulurakenteita suomeksi ja ruotsiksi. Lähtökohta perustuu lainsäädäntöön, eikä tätä ole tällä hetkellä syytä harkita uudelleen. Alueen lainsäädännön kehittymisestä riippuen saattaa tulevaisuudessa olla syytä miettiä mallia kaksikielisille kouluille jossakin koulurakenteen osassa. Toisena lähtökohtana on ollut, että Kielikylpykoulu saa jatkaa kehittymistään omassa kouluympäristössään. Kolmantena näkökulmana on ollut samanlaisen koulurakenteen luominen molemmille kieliryhmille, eli vuosiluokat 0-5 alakouluissa, vuosiluokat 6-9 yläkouluihin ja lukiot yhdessä samassa kiinteistössä Alla ehdotus, josta työryhmä on päässyt yksimielisyyteen: Ehdotetun mallin mukaan vuosiluokat 0-5 sijoitetaan alakouluihin ja vuosiluokat 6-9 yläkouluun. Lukiot sijaitsevat samassa rakennuksessa. Ruotsinkieliset koulut läntisissä kaupunginosissa, Bonäs ja Vestersundsby, yhdistetään yhdeksi kouluksi. Itälä, Ruusulehto ja Länsinummi organisoidaan uudelleen kahdeksi kouluksi. Kouluinvestointien yhteydessä tulisi samalla sijoittaa päivähoidon tiloihin samalla koulualueella. 38

97 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Ehdotus tulevaisuuden kouluverkoksi Pietarsaaressa Ruotsinkieliset koulut Kyrkostrands- Jungmans skola 219 oppilasta vl 0-5 Lagmans skola 187 oppilasta vl 0-5 Vl 6-9 Oxhamns 520 oppilasta Länsinummi 153 oppilasta Suomenkieliset koulut Länsinummi 250 oppilasta vl 0-5 vl 0-6 Vestersundsby 132 oppilasta vl 0-5 Bonäs 146 oppilasta vl 0-5 Läntiset kaupunginosat, n. 270 oppilasta vl 0-5 Investointi 5-10 vuoden kuluessa, päivähoidon tulisi sisältyä, aloitettava mahd.pian VL 6-9 Etelänummi 330 oppilasta Kielikylpykoulu n. 350 oppilasta vl 0-5 Investointi välittömästi, päivähoidon tulisi sisältyä Itälä 119 vl 0-6 Ruusulehto 102 vl 0-6 Itäkaupungin alakoulut 100 op vl 0-5 Pitkän tähtäimen investointi, päivähoidon tulisi sisältyä 100 oppilasta vl

98 83, KV :00 / :s bilaga: Liite 83, kv Ehdotus aikatauluksi: 1. Kielikylpykoulu suunnitellaan ja rakennetaan Koulun yhteyteen rakennetaan päiväkoti. 2. Suomenkielisten koulujen vuosiluokkien 6 oppilaat siirretään Etelänummelle syyslukukaudelta 2017 lukien. 3. Suomenkieliset koulut siirtyvät kahteen alakouluun + kielikylpykouluun syyslukukaudelta 2018 lukien. 4. Bonäsin koulun ja Vestersundinkylän koulujen yhteisen koulun suunnittelu aloitetaan vuonna Koulut yhdistetään hallinnollisesti lukien. 40

99 84, KV :00 CFV: 156/2015 VUODEN 2016 TALOUSARVIOKEHYKSET JA VUOSIEN TALOUSSUUN- NITELMA Tkk TaloussuunniteImaan sisältyy 3,0 milj. euron säästötavoite vuodeksi 2016 ja 5,0 milj. euron säästötavoite vuodeksi Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskustelee asiasta ja vahvistaa tulevien kokousten aikataulun. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaoston seuraava kokous pidetään klo Tkk Valmistelua täydennetään kokouksessa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskustelee vuoden 2016 tehostamisvaatimuksen jakoperiaatteista. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Rune Wiik ja Pia Vähäkangas kutsutaan talous-, kehittämis- ja konsernijaoston seuraavaan kokoukseen klo 14:00. TKK Sivistysjohtaja Jan Levander tiedotti. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto merkitsee asian tiedoksi ja päättää uudesta kokousajankohdasta. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen. Seuraava kokous on klo

100 84, KV :00 CFV: 156/2015 TKK Henkilöstöjohtaja Rune Wiik ja sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Vähäkangas tiedottivat. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto merkitsee asian tiedoksi ja päättää uudesta kokousajankohdasta. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen. Seuraava kokousajankohta on klo 14:00. TKK Talousarvion ja taloussuunnitelman kehysehdotus: Liite 22 Valmistelu: kaupunginkamreeri Jonny Wallsten, puh Vuoden 2016 talousarviokehykset perustuvat seuraaviin olettamuksiin: Lisäykset verrattuna talousarvioon 2015: Henkilöstökustannukset 0,4 % Palvelujen ostot 0,4 % Tarvikkeet 0,4 % Sisäiset vuokrat 0,4 % Myyntituotot 0,4 % Sosiaali- ja terveydenhuollon talousarviokehys on kuitenkin sama kuin korjattu talousarvio Sosiaali- ja terveyspalvelut :

101 84, KV :00 CFV: 156/2015 Edellisen mukaan tehdyn kustannusten tarkistamisen jälkeen vahvistetaan tehostamisvaatimus, joka on yhteensä 3,0 milj. euroa (taloussuunnitelman mukaan). Tehostamisvaatimus jaetaan lautakuntatasolle. Valtionosuudet kehysehdotuksessa 2016 perustuvat Kuntaliiton arvioon. Kunnallisverokanta on korkeintaan 21,25 % vuosina Kiinteistöveroprosentti ei muutu. Verotuotot perustuvat Kuntaliiton ennusteeseen. Korkokustannukset lasketaan 2,0 %:n keskikoron mukaan vuosina Poistot lasketaan voimassa olevan poistosuunnitelman mukaisesti. Investoinnit Nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelman mukaan 8,5 milj. euroa 2016 ja 8,0 milj. euroa Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto esittää kaupunginhallitukselle että kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy oheisen talousarvion ja taloussuunnitelman kehysehdotuksen: - lautakunnittain nettotasolla tuloslaskelma 2016 sekä, että - nettoinvestointien summa tulee olemaan korkeintaan 8,5 milj. euroa 2016 ja 8,0 milj. euroa Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto:

102 84, KV :00 CFV: 156/2015 :n 22 liitettä päivitettiin kokouksessa. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto hyväksyi ehdotuksen. TKK Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskustelee asiasta ja päättää seuraavan kokouksen päivämäärän. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto päätti uuden kokouksen ajankohdasta: klo 14:00. TKK Valmistelua täydennetään kokouksessa. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto keskustelee asiasta ja lähettää asian kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto lähettää asian kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Kh Vuoden 2016 talousarvioehdotus ja ehdotus taloussuunnitelmaksi vuosiksi : Liite 378 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus keskustelee vuoden 2016 talousarvioehdotuksesta ja ehdotuksesta taloussuunnitelmaksi vuosiksi Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus päätti käsitellä ympäristö- ja rakennuslautakunnan, teknisen lautakunnan, jätelautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä Pietarsaaren Vesi-liikelaitoksen talousarvioehdotukset.

103 84, KV :00 CFV: 156/2015 Talousarviotekstien osalta kaupunginhallitus päätti, - että Tavoitetaso-sarakkeeseen kirjataan kaikkien tavoitteiden osalta vain yksi tavoite, ei min-real-max. Tämän osalta kaikkia hallintokuntia pyydetään korjaamaan tavoitetasonsa ennen valtuuston talousarviokäsittelyä. Kaupunginhallitus päätti samalla tavalla vuosi sitten talousarvioneuvotteluissa, mutta osa hallintokunnista ei ole edelleenkään noudattanut kaupunginhallituksen päätöstä. Lisäksi kaupunginhallitus päätti seuraavista muutoksista, jotka on mainittu alla. - että ympäristönsuojelun 1. tavoitetaso on 100 % - että rakennusvalvontatoimiston 1. tavoitetaso on 100 % - että ympäristönsuojelutoimiston henkilötyövuodet ovat vuonna 2016 ja eteenpäin 2,5 htv ja rakennusvalvontatoimiston 4,5 htv. - että kaupunkisuunnittelun henkilötyövuodet vuonna 2016 ja eteenpäin ovat 3,5 htv. - että mittausosaston suoritteissa/tunnusluvuissa täytyy näkyä kaikki tulot. Näiden muutosten lisäksi kaupunginhallitus päätti antaa viranhaltijoille tehtäväksi joidenkin kieliteknisten muutosten tekemisen tekstiin. Kaupunginhallitus päätti jatkaa talousarviokäsittelyä Kh Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunginjohtajan sijaisen ehdotuksen vuoden 2016 talousarvioksi ja ehdotuksen taloussuunnitelmaksi vuosiksi sekä ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää: - hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen vuoden 2016 talousarvioksi ja ehdotuksen taloussuunnitelmaksi vuosiksi sekä - että talousarvio on sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi teknisen lautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnan, sivistyslautakunnan, jätelautakunnan, keskusvaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kaupunginhallituksen talousarvioesitykset. Kaupunginhallitus päätti lisätä investointeihin Raatihuoneen uutta hissiä varten. Varat otetaan kunnossapitoinvestoinneille varatusta määrärahasta. Kaupunginhallitus päätti koskien Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen investointeja selvittää inves-

104 84, KV :00 CFV: 156/2015 toinnit tarkemmin ja palata asiaan seuraavassa kokouksessa Kaupunginhallitus päätti käsitellä kaupunginhallitukselle jätetyt avustushakemukset seuraavassa kokouksessa Kh Vuoden 2016 talousarvioehdotus ja ehdotus taloussuunnitelmaksi vuosiksi : Liite 416 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunginjohtajan sijaisen ehdotuksen vuoden 2016 talousarvioksi ja ehdotuksen taloussuunnitelmaksi vuosiksi sekä ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää: - hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen vuoden 2016 talousarvioksi ja ehdotuksen taloussuunnitelmaksi vuosiksi sekä - että talousarvio on sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan. Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen teki uuden ehdotuksen, jonka mukaan Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen investointi uudesta sammutusautosta ( ) vuodelle 2016 hylätään ja Tellus-hallin uusi matto ( ) otetaan mukaan taloussuunnitelmaan vuodelle Kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan sijaisen ehdotuksen mukaisesti. Merkittiin, että seuraavat henkilöt poistuivat esteellisyyden vuoksi käsiteltäessä 416 :n asiaa siltä osin kuin asia koski kaupunginhallituksen käyttömäärärahoja ja niihin liittyviä hakemuksia ja määrärahoja: - Oy Concordia: Peter Boström ja Milla Kallioinen; syy: yhtiön hallituksen jäseniä. Ulla Hellén toimi puheenjohtajana ja Jonny Wallsten sihteerinä. - Urheiluhallit ja infrastruktuuri: Anne Ekstrand; syy: Pietarsaaren Jäähalli Oy:n hallituksen jäsen - Pietarsaaren Vanha Satama Oy: Peter Boström ja Anne Ekstrand; syy: yhtiön hallituksen jäseniä. Ulla Hellén toimi puheenjohtajana. - Pietarsaaren Jäähalli Oy: Anne Ekstrand; syy: Pietarsaaren Jäähalli Oy:n hallituksen jäsen - Ketek Oy: Owe Sjölund; syy: yhtiön hallituksen jäsen - After Eight: Owe Sjölund; syy: lähisukulaisuussuhde.

105 84, KV :00 CFV: 156/2015 Kv Vuoden 2016 talousarvioehdotus ja ehdotus taloussuunnitelmaksi vuosiksi : Liite 84 Ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää: - hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen vuoden 2016 talousarvioksi ja ehdotuksen taloussuunnitelmaksi vuosiksi sekä - että talousarvio on sitova lautakuntatasolla ja nettomäärärahaltaan.

106 PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen ehdotus 0

107 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 9 TULOSLASKELMA...10 RAHOITUSLASKELMA...12 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO...13 KAUPUNGINHALLITUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (KAUPUNGIN OSUUS) KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS SIVISTYSPALVELUT...34 SIVISTYSLAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT...70 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT...98 JÄTELAUTAKUNTA LIIKELAITOKSET PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA KONSERNIYHTIÖT INVESTOINNIT

108 JOHDANTO Uusi kuntalaki Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja muut siihen liittyvät lait ja tasavallan presidentti vahvisti lait Kuntalaki (410/2015) tuli voimaan kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät pitkälti kuntien toiminnassa vasta seuraavan vaalikauden alusta. Uuden kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriö arvioi syyskuussa 2015, että kokonaistuotannon määrän keskimääräinen vuotuinen kasvu vuonna 2015 on +0,2 % ja vuonna ,3 %. Kysymyksessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Valtiovarainministeriön syyskuussa 2015 tekemän arvion mukaan kuluttajahintaindeksin arvioidaan vuonna 2015 olevan vuositasolla -0,1 prosenttia. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan olevan +1,1 prosenttia vuonna Keskimääräinen työttömyysaste nousi vuonna 2013 edellisen vuoden tasosta puoli prosenttiyksikköä. Vuonna 2014 työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 8,7 % ja vuonna 2015 työttömyysasteen arvioidaan nousevan 9,0 %:iin. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun 2015 lopussa yhteensä työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2016 valtiovarainministeriö arvioi 9,4 %. 2

109 Kuntien taloustilanne Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan 1,2 %:iin Syksyllä 2013 kunta-ala pääsi neuvottelutulokseen vuosien työehtosopimuksista. Nk. raamisopimus tuli voimaan maaliskuun 2014 alussa. Sopimus on voimassa 33 kuukautta, ja sopimuskausi päättyy Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotettiin sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,8 %. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutettiin kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta lukien. Kunta-alan kustannustaso nousi 0,5 prosenttia v mitattuna peruspalvelujen hintaindeksillä. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason ennustetaan nousevan 0,6 prosenttia. Vuonna 2016 kustannustason nousun arvioidaan olevan 1,4 prosenttia. Pietarsaaren taloustilanne Pietarsaaren kaupungin käyttötalous on edelleen haasteellinen. Jotta käyttökustannukset saataisiin kohtuullisiksi ajan mittaan, on seuraavat tavoitteet lyöty lukkoon talousarvio- ja -suunnitelmakaudeksi : Tavoitteet o o o Strategista alijäämää, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti Talousarvioon ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 2,0 milj. euron kustannusten vähennys vuodeksi 2017 ja myös 2,0 milj. euron vähennys vuodeksi Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. Kaupungin talouden strategiseksi sopeuttamiseksi tähtäävän strategian toteuttaminen jatkuu, ja siihen sisältyy mm. seuraavat toimenpiteet: o o o o sisäisiä tukipalveluja tehostetaan tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. kunnallisteknisen osaston työprosesseja tehostetaan. kaikkien palvelutuotantomuotojen kustannustehokkuudesta tehdään järjestelmällinen ja puolueeton analyysi, minkä jälkeen valitaan palvelun kokonaistaloudellisesti tehokkain tuotantomuoto. luodaan sisäiset työmarkkinat, ja työnantaja kannustaa työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. 3

110 o o o luonnollisen poistuman hyödyntämistä tehostetaan siten, että ainakin 30 työvuotta vähennetään vuosittain luonnollisen poistuman kautta. järjestelmällinen laatutyö jatkuu 2015 kaikissa hallinnonhaaroissa. päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta pidetään edelleen voimassa ja sen toteutumista seurataan järjestelmällisesti. Työllisyys (lähde: Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus) Työttömyys oli Pietarsaaressa vuoden 2014 lopussa 11,4 %. Vuoden 2015 aikana työttömyys on ollut vähän korkeampi kuin 2014, mutta työttömyysprosentti oli Pietarsaaressa syyskuussa ,7 %, eli samalla tasolla kuin syyskuussa Seudun työttömyys oli syyskuussa 6,3 % ja koko maassa 12,8 %. Kaikkiaan Pietarsaaressa oli 867 työtöntä syyskuussa 2015, ja heistä 134 oli alle 25-vuotiaita ja 280 pitkäaikaistyöttömiä. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 1,0 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2016 aikana, jos siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi. Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli henkilöä vuodenvaihteessa 2014/2015, eli se oli lisääntynyt vuoden 2014 aikana +75 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa negatiivinen, ja asukasmäärä laski -47 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli henkilöä Alustavien tietojen mukaan heinäkuuhun 2015 mennessä Pietarsaaressa on asukasta. Syntyneiden määrä väheni vuoden 2014 aikana Pietarsaaren kaupungissa, ja oli -16 henkilöä; myös maan sisäinen muuttoliike väheni -182 henkilöä. Kansainvälinen muuttonetto oli sen sijaan positiivinen vuonna 2014, +151 henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto johtuu puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA

111 Verotuotot Kaupungin verotuotot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotuotto-osuudesta ja kiinteistöverosta. Valtionvarainministeriön budjettiesityksen, hallitusohjelman ja lainvalmisteluaineiston perusteella vuodelle 2016 esitetyt veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja. Tulovero: Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja yli 200 miljoonalla eurolla. Muita esitettyjä muutoksia, jotka vähentävät kuntien verotuloja vuonna 2016, ovat budjettiesityksen perusteella muun muassa ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus. Kuntien verotuloja taas lisää asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen. Yhteisövero: Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 260 miljoonaa alhaisemmaksi. Kiinteistövero: Kiinteistöveron osalta on maan hallituksen esityksen luonnoksessa vuodelle 2016 esitetty kolmea muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta: Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin. Vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin vaihteluvälin ala- ja ylärajoja esitetään korotettavaksi. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Talousarvio- ja -suunnitelmaehdotus rakentuu kunnallisveron prosenttimäärän pitämiseen 21,25 %:ssa vuosina

112 Valtionosuudet Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulivat voimaan Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien määrärahaleikkausten lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Vuoden 2016 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan liittyvät olettamukset Vuoden 2016 talousarvio rakentuu seuraaville olettamuksille: Lisäys Henkilöstökustannukset 0,4 % Ostopalvelut 0,4 % Tarvikkeet 0,4 % Sisäinen vuokra 0,4 % Myyntituotot 0,4 % Sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokehys on kuitenkin samalla tasolla kuin korjattu talousarvio Tuottojen ja kustannusten on taloussuunnitelmassa arvioitu nousevan 1 % per vuosi 2017 ja Edellä esitettyjen kustannustarkistusten jälkeen vahvistetaan tehostamisvaatimus, joka jaetaan lautakuntatasolla. o Verotuotot on arvioitu Kuntaliiton ennusteiden mukaan o Valtionosuus 2016 perustuu Kuntaliiton ennusteeseen o Korkokustannukset on arvioitu 2,0 %:n keskikoron mukaan

113 Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset on merkitty Sosiaali- ja terveydenhuolto -kohtaan (kaupungin osuus). Siihen sisältyy kaupungin sisäisesti sosiaalija terveyslautakunnalta ostama sosiaali- ja terveydenhuolto ja Vaasan sairaanhoitopiiriltä ostettu palvelu. Sosiaali- ja terveysvirastolta ostettujen palvelujen kustannukset vähenevät 0,7 milj. euroa vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksen mukaan, mutta on huomioitava, että kotouttamisyksikön kustannukset (0,7 milj. euroa) ovat vuodesta 2016 lähtien kaupunginkanslian alla. Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ostetut palvelut lisääntyvät 0,5 milj. euroa (3,3 %) vuoden 2015 talousarvioon nähden. Vaasan sairaanhoitopiiri hallinnoi ensihoitoa lukien ja ostaa palvelut Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta. Sivistyslautakunnan nettokustannukset vähenevät n. 0,2 milj. euroa vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Teknisen lautakunnan talousarviota tasataan 0,3 milj. euron erällä, joka eritellään budjettivuoden aikana. IT-osasto siirtyy budjettiteknisesti kaupunginkanslian alaisuuteen alkaen. Käynnissä oleva strategiatyö, joka sisältää tuotantotapojen ja mitoitusten läpikäynnin, tulee vaikuttamaan sekä teknisen palvelukeskuksen että sisäisen tukipalvelukeskuksen toimintaan. Kaupunginhallitus lautakuntana: talousarviota tasataan 0,4 milj. euron erällä, joka eritellään budjettivuoden aikana. Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnanvaltuustot hyväksyivät 18. toukokuuta 2009 yhteistoimintasopimuksen, jolla kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi 1. tammikuuta 2010 lukien. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio sisältyy kaupungin talousarvioon erillisenä osana, jonka nettotulos on nolla, sillä kaikki kustannukset jaetaan eri yhteistyökuntien kesken. Liikelaitokset Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan talousarvion erillinen osa. Johtokunta valmistelee talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset. Valmistelun lähtökohtana ovat valtuuston tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden on yleensä sisällyttävä voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Valtuuston tavoiteasettelu voi koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investointeja) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimusta. 7

114 Liikelaitoksen talousarvion erillisyys tarkoittaa sitä, ettei kunnan talousarvioon varata määrärahoja ja arvioida liikelaitoksen käyttötalouden tuloja eikä ilmoiteta investointeja. Kunnan talousarvion liikelaitoksia sitovat erät ovat niitä, jotka määritellään laissa erikseen (87 e 3 mom.). Noita eriä ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toimintaavustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Noiden erien lisäksi valtuusto voi päättää, että muutkin erät ovat sitovia. Kunnanhallituksen talousarviovalmistelua ohjaava kehyspäätös voi koskea vain edellä mainittuja eriä. Pietarsaaren veden tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta. Liikelaitoksen tavoitteet ilmenevät niiden talousarvioehdotuksesta. Tuloslaskelma osoittaa ilman liikelaitoksia 2,9 milj. euron alijäämää ja liikelaitokset mukaan luettuina 2,0 milj. euron alijäämää vuonna Investoinnit Talousarviotyön tavoitteena oli strategisen alijäämän vähentäminen, ts. lainoilla rahoitettavan osan investoinneista. Talousarvioehdotuksessa nettoinvestointien määrä on 8,3 milj. euroa vuonna 2016, kun poistot ovat 7,5 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 6,2 milj. euroa (poistot 6,3 milj. euroa). Liikelaitos Pietarsaaren Veden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 1,8 milj. euroa vuonna Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on varattu 0,5 milj. euron investointimääräraha. Vuoden 2017 aikana ovat kaupungin kokonaisnettoinvestoinnit 13,3 milj. euroa ja vuonna 2018 ne ovat 8,5 milj. euroa. Velkakanta oli 82,1 milj. euroa vuoden 2014 tilinpäätöksessä, eli euroa/asukas. Velkakanta tulee vuoden 2015 tilinpäätöksessä vähenemään 42,5 milj. euroon ja tulee talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan olemaan 47,7 milj. euroa, eli euroa/asukas vuonna

115 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 84, KV :00 / :s bilaga: Liite 84, kv

116 TULOSLASKELMA 10

117 11

118 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma 1000 euro (sivu XX) TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate Satunnaiset erät Korjauserät VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos * Antolainasaamisten vähennys * Antolainasaamisten lisäys -60 Lainakannan muutokset * Pitkäaikaisten lainojen lisäys * Pitkäaikaisten lainojen vähennys * Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA Oman pääoman muutokset -330 KASSAVAROJEN MUUTOS Lainakanta Lainakanta/asukas

119 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO Vt. kaupunginjohtaja Anne Ekstrand Konsernihallinto - talous - henkilöstö - hallinto - lakiasiat 13

120 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginsihteeri: TOIMINTA-ALUE: Milla Kallioinen Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslian toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille, ts. kaupungin hallintokunnille, poliittisille toimielimille, asukkaille, viestimille ja yrityksille laadukasta palvelua. Laadukkaalla palvelulla tarkoitetaan luotettavaa, nopeaa, kustannustehokasta, kaksikielistä ja asiakasystävällistä palvelua. Kaupunginkanslian ydintoimintoihin kuuluvat kansliatoiminnot, ts. asianhallinta, ja kaupunginvaltuustoa ja kaupunginhallitusta sekä eräiltä osin myös päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen palvelukeskuksen poliittisia toimielimiä koskevat valmistelu-, sihteeri- ja toimeenpanotehtävät. Yleisten kansliatoimintojen lisäksi kaupunginkanslia tarjoaa kaupungin muille hallinnonhaaroille laki-, hankinta-, tietosuoja-, käännös- ja tulkki-, puhelunvälitys- ja painopalveluja. Kaupunginkanslia vastaa myös kaupungin joukkoliikenteestä (Vippari). Kansliatoimintojen ja edellä mainittujen erikoisasiantuntijapalvelujen lisäksi kaupunginkanslia avustaa kaupunginjohtajaa kaupungin johdon ja hallinnon koordinoinnissa ja johtaa hallinnon kehittämistä, ulkoista viestintää ja tarpeen mukaan osallistuu muihin sisäisiin ja ulkoisiin hankkeisiin. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös erillisinä yksikköinä matkailutoimisto, IT-yksikkö sekä talous- ja velkaneuvonta, sosiaaliasiamies. Näistä yksiköistä laaditaan erillinen talousarvio. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupungin taloudellisen tilanteen johdosta kaikilla toimialoilla, mukaan lukien kaupunginkansliassa, on tarkistettu palvelutarjontaa ja palveluntuottamista kustannusten vähentämiseksi. Tätä tehostamistyötä jatketaan edelleen vuonna

121 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (tilinpäätös) 1. Luotettava ja nopea asiainhallinta Realistisen tavoitetason mukaan saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumispäivänä, valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) tai kaupunginvaltuustolle kolmen kuukauden kuluessa. Kirjaamo toimii joka päivä. Asioihin ja/tai valmisteluihin liittyvät epäselvyydet selvitetään säännöllisissä kanslisti-, esimiestai johtoryhmäkokouksissa. Kaupunginsihteerillä on päävastuu, ja kanslisteilla/kirjaajalla on osavastuu. 2. Kaupunki noudattaa palveluissaan, julkisissa hankinnoissaan ja tietosuojatoiminnassa lain määräyksiä. Päätöksissä ei oikaisuvaatimuksiin tai valituksiin johtavia virheellisyyksiä. Asioiden juridinen tarkastus tehdään valmisteluvaiheessa. Kaupunginsihteeri on päävastuussa. 3. Kaupunki pitää yhteyttä asiakkaisiinsa ja hoitaa tiedotustoimintaa asiakasystävällisesti ja selkeästi käyttämällä tiedotusvälineitä, puhelupalveluita ja Internetiä. Kaupunki laatii tiedottamis- ja viestintäsuunnitelman Kaupunginsihteerillä on päävastuu. 15

122 AVAINLUVUT Suoritukset Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 TS -17 Työvuodet 19,5 19,0 19,0 18,0 17,0 16,0 16,0 TS-18 IT-päällikkö: TOIMIALA: Jaakko Kaivosoja IT-palvelut TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset palvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuonna 2015 päättyi Windows Server käyttöjärjestelmän ylläpito, minkä vuoksi tietokoneissa on siirrytty uudempien Windows Server -tuotteiden käyttöjärjestelmän käyttämiseen. Palvelimien päivittäminen saadaan päätökseen vuoden 2016 aikana. Valtakunnallisen sote-uudistuksen aikataulun toteutuminen on aiheuttanut epävarmuutta tietojärjestelmien käyttäjähallinnan yhtenäistämisen toteuttamiseen. Tämän hetkisen tiedon mukaan Pietarsaaren kaupungin hallinnoimaa yhtenevää käyttäjähallintaa tarvitaan vähintään seuraavan viiden vuoden ajan. Tämä tieto antaa pohjan jatkaa koko kaupungin yhtenäisen käyttäjähallinnan kehittämistä. Aiempien vuosien tapaan IT-yksikkö tulee aktiivisesti osallistumaan eri hallintokunnissa meneillään oleviin kehityshankkeisiin. 16

123 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Tavoitteena on toimintavarmat Ei katkoksia Toteutetaan kriittiset ja käytettävyydeltään hyvät järjestelmät kahdennettuina ja tietojärjestelmät vikasietoisina. Tietotekniikkapäällikkö vastaa. Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Yhteistyökumppanit ovat Yhteistyökumppaneita Ylläpidetään hyvää käytettävissä silloin kun oman käytetään täydentävänä yhteistyökumppaneiden henkilöstön resurssit eivät ole resurssina. verkostoa. riittävät. Tietotekniikkapäällikkö vastaa. Arviointi (Tilinpäätös) 17

124 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Työvuodet 5,95 7,27 10, TS -17 TS -18 Perustelut Tietotekniikkayksikön henkilöstö koostuu nykyisellään IT-päälliköstä, ICT-koordinaattorista, kolmesta IT-suunnittelijasta, kehitysassistentista ja neljästä mikrotukihenkilöstä. Nimi Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies Aila Kronqvist TOIMIALA: Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jonka yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pietarsaaren kaupunki huolehtii tämän palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on antaa yksityishenkilöille tietoa ja neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta. Neuvoja auttaa asiakasta kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa. Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten maksuohjelmien ja sovintoehdotusten laatimisessa velkojille, sekä velkojen järjestelylainalle Takuu-Säätiöstä haettavan takauksen hakemisessa. Mittavin osa työstä on avustaa asiakasta käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn hakuprosessissa sisältäen velkojen kartoittamisen sekä velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen laatimisen. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo asiakasta asiakaslain soveltamisessa. Pietarsaaren kaupunki huolehtii sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn ja Luodon. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa avustaa asiakasta muistutuksen laatimisessa ja muutoksenhaussa. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti kaupunginhallitukselle. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Tehtävä on luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. 18

125 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Velkaneuvonnan asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2014 huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna, vuoden 2015 asiakasmäärä jäänee hieman edellisvuotta pienemmäksi. Vuoden 2015 alusta lähtien myös pienyrittäjät/yksinyrittäjät ovat voineet hakeutua velkaneuvonnan piiriin. Tämä muutos ei kuitenkaan ole aikaansaanut ennakoitua voimakasta kasvua asiakasmääriin. Sosiaaliasiamiespalvelujen käyttö on vakiintunut melko alhaiselle tasolle. Uudistettu velkajärjestelylaki tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Uudistuksen tavoitteena oli saattaa velkajärjestelylaki vastaamaan luotonannossa tapahtunutta muutosta. Ylivelkaantuminen, joka aiemmin johtui pääasiassa yritys-, takaus- tai asuntovelasta, on nykyisin pääosin seurausta kulutusluotoista, pikalainoista ja maksamattomista laskuista. Yksityisten elinkeinon- ja ammatinharjoittajien pääsyä velkajärjestelyyn parannettiin ja mahdollistettiin yksityistalouden velkojen lisäksi elinkeinotoiminnan velkojen järjestely velkajärjestelyssä. Edellytyksenä on, että yritystoiminta on melko pienimuotoista ja perustuu pääasiassa yrittäjän omaan työpanokseen. Aikaisemmin elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja ei voitu järjestellä lainkaan, vaan yrittäjän oli joko lopetettava elinkeinotoiminta velkajärjestelyyn pääsemiseksi tai hakeuduttava yrityssaneeraukseen. Uudistuksen myötä yrittäjän omistusasunnon suoja parani. Velkajärjestelyssä omistusasunto on mahdollista tietyin edellytyksin säilyttää toisin kuin yrityssaneerauksessa. Työttömien pääsy velkajärjestelyyn nopeutui kun lain mukaan velkajärjestely voidaan myöntää 1,5 vuotta kestäneen työttömyyden jälkeen. Aikaisemmin käytäntönä oli, että velkajärjestelyyn voi päästä vasta sen jälkeen kun työttömyys oli jatkunut 2 vuotta. Menettelyä tuomioistuimessa yksinkertaistettiin ja siirryttiin pääsääntöisesti sähköpostitse tapahtuviin tiedoksiantoihin. Velkaantumisen moitittavuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös velallisen ikä sekä luotonantajan toiminta. Luotonantajan edellytetään toimivan vastuullisesti ja arvioivan kuluttajan maksukykyä ennen luoton myöntämistä. Säännöksiä velan lopullisesta vanhentumisesta täydennettiin vuoden 2015 alusta voimaan tulleilla säännöksillä velan erääntymisestä laskettavalla vanhentumisella. Vanhentumisaika on 20 vuotta. Ulosottovelat vanhentuvat lopullisesti 15 vuodessa laskettuna lopullisesta tuomiosta. Aikaisemmin sellaiset velat, joista ei ollut hankittu tuomiota ja joiden vanhentuminen oli määräajoin katkaistu, eivät vanhentuneet lainkaan. Uudistus vaatii velkaneuvonnan prosessin suunnittelua ja Talousapu-palvelun puolella tapahtuvan prosessin (yritystoiminnan kannattavuuden arviointi) yhteensovittamista, neuvonnan toimintatapojen ja työvälineiden kehittämistä molemmissa organisaatioissa sekä talous- ja velkaneuvojille järjestettyä mahdollisuutta verkostoitua alueellisten yritysneuvontaorganisaatioiden kanssa. 19

126 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Talous- ja velkaneuvontapalvelu Ammattitaidolla, huolellisesti Kokopäivätoiminen talous- ja on velkaantuneiden, ja asiakaslähtöisesti hoidettu velkaneuvojan virka velkaantumisuhan alla olevien tai talous- ja taloutensa hallintaan neuvontaa velkaneuvontapalvelu Kaupunginhallitus haluavien yksityishenkilöiden saatavilla Pietarsaaressa Arviointi (Tilinpäätös) Palvelun hyvä saatavuus/saavutettavuus - puhelinneuvonta ja ajanvaraus - sähköposti - asiakaskäynnit - Internet-sivut Palvelun hyvä laatu. -puhelinneuvonta ja ajanvaraus päivittäin - sähköposteihin vastataan - min viikon sisällä - max samana päivänä - jonotusaika asiakastapaamiseen min-60 vrk, real - 14 vrk - max 7 vrk Asiakkaan talouden saattaminen tasapainoon velkojen järjestelyn ja talousneuvonnan keinoin. Talous- ja velkaneuvoja Asiakkaan neuvominen, tukeminen, avustaminen ja vastuuttaminen hoitamaan asioitaan itsenäisesti. 20

127 Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Talous- ja velkaneuvontapalvelu Ammattitaidolla, huolellisesti tuotetaan Pietarsaaren kaupungin ja asiakaslähtöisesti hoidettu toimesta vaikka Länsi- ja Sisä- talous- ja Suomen aluehallintoviraston velkaneuvontapalvelu tavoitteena onkin ollut, että Vaasa saatavilla Pietarsaaren vastaisi koko Pohjanmaan talous- kaupungintalossa. ja velkaneuvonnan organisoinnista. Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Valtion kaupungille palvelun järjestämisestä maksaman korvauksen ylittävä budjettierä katetaan kuntarahoituksella Kaupunginhallitus. Arviointi (Tilinpäätös) 21

128 Suoritteet/ Tunnusluvut Uusia asiakkaita Asiakastapaamisia VJ-hakemuksia KäO Maksuohjelmaehdot Kirjallisia lausumia Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Sosiaaliasiamieskontakteja Työvuodet TS -17 TS -18 Henkilöstöjohtaja : Rune Wiik TOIMIALA: Henkilöstöasiat TOIMINTA-AJATUS Kaupungin henkilöstötoimisto haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään, ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. Työ suoritetaan turvallisesti ja ergonomisesti oikealla tavalla terveessä työympäristössä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Nykyinen palkkaohjelma korvataan uudella. Keskustelua jatketaan uuden ohjelman ja palkanlaskennan organisaation osalta. Tavoitteena on, että palkanlaskenta on mahdollisimman tehokasta ja järkeistettyä. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto ja henkilöstöjohtaja toimivat hyvässä yhteistyössä sosiaali- ja terveyslautakunnan henkilöstöjaoston ja henkilöstöpäällikön kanssa. Työllistämistoiminnassa kiinnitetään erityishuomiota nuorisotyöttömiin ja pitkäaikaistyöttömiin. Uusi lainsäädäntö 2015 aiheuttaa korkeampia kunnallisia kustannuksia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Erillinen työllisyysosasto tullaan perustamaan henkilöstöosastoon. 22

129 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Esimieskoulutusta kaikille Johtajuustaitojen Henkilöstötoimisto esimiehille. järjestelmällinen päivittäminen Arviointi (Tilinpäätös) Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Vähentää sairauspoissaoloa Sairauspoissaoloa vuonna -57 syntyneiden vähennetään %, työntekijöiden vaikka työntekijät vanhenevat sairauspoissaoloa. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Toteutustapa Vastuussa oleva TYHY-hanke Arviointi (Tilinpäätös) Sairauspoissaolotilasto Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Työpaikkakokoukset ja Työpaikkakokouksia pidetään Henkilöstötoimisto kehityskeskustelut. vähintään 8 kertaa vuodessa. Henkilöstötoimisto tilastoi ja Kehityskeskusteluja yhteistoimintasopimuksen raportoi henkilöstöraportissa. mukaan. Arviointi (Tilinpäätös) henkilöstöraportti. 23

130 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Aktivoidut vaikeasti työllistettävät Sairauspoissaolot 16,1 15,1 15,7 15,7 15,5 15,0 14,5 kalenteripäiviä/työntekijä. Työvuodet 25,6 25,4 25, ,5 24,5 TS -17 TS -18 Kaupunginkamreeri : Jonny Wallsten TOIMIALA: Rahatoimisto TOIMINTA-AJATUS Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kuntayhtymä Malmin kiinteistöt selvittää syksyn 2015 aikana vaihtoehtoisia ratkaisuja taloushallintoonsa liittyen. Rahatoimisto on tähän asti vastannut kuntayhtymän taloushallinnosta. 24

131 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Tavoitteiden raportointi ja Tavoitteet, mittarit ja Kaupunginkamreeri seuranta kehitetään raportointi määritelty. käyttäjäystävällisemmiksi Arviointi (Tilinpäätös) 25

132 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Työvuodet 21,05 20,36 19, TS -17 TS -18 Matkailupäällikkö: Tiina Pelkonen TOIMIALA: Matkailutoimisto ja infopiste TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslian alaisuuteen kuuluva Matkailutoimisto: -toimii matkailuneuvontapisteenä sekä hoitaa yleistä ja Pietarsaaren kaupungin palveluihin liittyvää neuvontaa. -vastaa kaupungin matkailuviestinnästä ja -markkinoinnista. -harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa. -edistää markkinointia, verkottumista ja tuotekehitystä yhdessä kaupungin matkailuyritysten kanssa. -toimii yhteistyössä 7 Sillan Saaristo ry:n muiden jäsenkuntien ja matkailuyritysten kanssa alueellisen matkailun edistämiseksi. -vastaa yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten matkailuorganisaatioiden kanssa. -edustaa kaupunkia matkailuhankkeissa ja niiden hallinnossa. -osallistuu kaupungin edustajana myynti-, markkinointi- ja tiedotustilaisuuksiin, messuille jne. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Syksyllä 2015 valmistuva, yhteistyössä Pietarsaaren Seudun Kehitysyhtiö Concordian ja 7 Sillan Saaristo ry:n kanssa tehty alueellisen matkailun kehittämisen ja edistämisen suunnitelma tuonee mukanaan toiminnallisia ja organisatorisia muutoksia koko Pietarsaaren seudun matkailuun. 26

133 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Alueellisen matkailun kehittämisen toimintasuunnitelma ja uudelleen organisointi Nykyinen toimintamalli - Alueellisen matkailun kehittämisen toimintasuunnitelma valmiiksi v aikana - Alueellisen matkailun kehittämisen toimintasuunnitelman toteutus on käynnistynyt v Toimintasuunnitelma yhteistyössä Concordian, 7 Sillan Saaristo ry:n, alueen kuntien ja muiden matkailutoimijoiden kanssa Matkailupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) 27

134 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Asiakaskäynnit Välitetyt opastetut kiertoajelut Osallistumiset myyntija markkinointitilaisuuksiin Yöpymiset majoitusliikkeissä Pietarsaaren seudulla TS -17 TS Työvuodet 3,9 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kaupunginlakimies: Anne Ekstrand TOIMIALA: Valtiolliset ja kunnalliset vaalit TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2016 ei järjestetä vaaleja. 28

135 TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja: TOIMIALA: Kaj Nyman Tilintarkastus TOIMINTA-AJATUS Tarkastuslautakunta järjestää kaupungin hallinnon ja tilien tarkastuksen. Lautakunta arvioi vuosittain arviointikertomuksessa, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Jos kunnan taselaskelma osoittaa alijäämää, jolla ei ole katetta, on tarkastuslautakunnan arvioitava, miten talouden tasapainottaminen on onnistunut tilikaudella, sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpide-ohjelman riittävyys. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Uusi kuntalaki on astunut voimaan Samanaikaisesti uuden kuntalain kanssa on meneillään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka koskee koko maata. 29

136 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (Kaupungin osuus) Sosiaali- ja terveysvirasto (sisäiset ostopalvelut) 2016 Kohtaan sisältyy määräraha sitä palvelua varten, jota kaupungin sosiaalilautakunta aikaisemmin ylläpiti, sekä MTHA:lta ostettu palvelu. Lisäksi kohtaan sisältyvät eläkemenoperusteiset eläkemaksut, jotka kaupunki maksaa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kustannusvertailu osoittaa yhteensä 2,7 milj. euron nettolisäystä vuoden 2015 talousarvion määrärahoihin nähden. Sosiaali- ja terveysvirasto osuus lisäyksestä on 2,0 milj. euroa, ja Vaasan sairaanhoitopiirin osuus kasvaa 0,5 milj. euroa. 30

137 31

138 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS PERUSTELUT / TULOSALUE ALUEELLINEN PELASTUSTOIMI / PIETARSAARI 2016 ( ) Toiminnan lainsäädännöllinen perusta on pelastuslaki ( ) ja muu perusta on uusittu palvelutasopäätös alkaen sekä kansalaisten onnettomuuden aikaisiin tarpeisiin liittyvä perusta: Vaihtoehtoista palvelua ei ole saatavissa. Lisäksi pelastuslaitos huolehtii Pietarsaaren paloasemalta Vaasan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle kuuluvasta lakisääteisestä ensihoitotoiminnasta alueella sekä potilaskuljetuksista ja ensivastetoiminnasta yhteistoimintasopimusten edellyttämässä laajuudessa. Tavoitteet Tavoitteena on Valvonnan ja turvavallisuusviestinnän avulla ehkäistä onnettomuuksia ennakolta, parantaa kuntalaisten riskitietoutta ja luoda ihmisille omatoimisia valmiuksia onnettomuuksien varalle. Asiantuntijalausuntojen avulla ja valvonnan keinoin vaikuttaa henkilö- ja paloturvallisuuteen. Pelastustoiminnan keinoin minimoida henkilövahingot ja omaisuusvahingot pelastustoimia edellyttävissä onnettomuuksissa. Varautua turvaamaan ihmishenkiä ja omaisuutta yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Täyttää ensihoidon yhteistoimintasopimusten (ensihoitotoiminta ja ensivastetoiminta) velvoitteet. Toiminnan keskeisimpiä tuloksia ovat ehkäistyt onnettomuudet, pelastetut ihmiset ja pelastettu omaisuus sekä alueen asukkaille luodut valmiudet omatoimisuuteen onnettomuustilanteissa. TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous 2016: Pietarsaaren kustannusvastuulle kuuluva pelastustoiminnan valmius turvataan osittain päätoimisella ja osittain sivutoimisella henkilöstöllä. Viranomaistoiminnan ja hallinnon kulut ovat asukaslukuperusteisia, joihin Pietarsaaren maksuosuus mukaan lukien Luoto on noin 24,62 %. Ensihoitopalvelut tuotetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirille netto nolla periaatteella. Pietarsaaren kaupunki vastaa suoraan omistamiensa paloasemien sekä sammutusvesihuollon kuluista. 32

139 Investointiosa 2016: Investointiosa sisältää pelastuslautakunnan esityksen mukaisesti Pietarsaaren kaupungin alueella olevien paloasemien sekä Luodon kunnan alueella olevien paloasemien kalustohankinnat. Suunnitelma Pietarsaaren kustannusvastuulla olevien paloasemien palvelut tuotetaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Investointiosaan sisällytetään pelastuslautakunnan esittämät kalustohankinnat. Tunnuslukuja Annetaan tarvittaessa asiantuntijalausunto kaikista rakennuslupahakemuksista. Valvontaa kohdennetaan 100 % erikoiskohteista ja tarkastetaan valvontasuunnitelman mukainen määrä asuinrakennuksista vuosittain pääosin omavalvonnan keinoin. Räjähde-, kemikaali- ja käyttöönotto- sekä lopputarkastukset suoritetaan viikon kuluessa pyynnöstä. Annetaan turvallisuusneuvontaa vähintään 9 %:lle Pietarsaaren ja Luodon väestöstä. Ylläpidetään välittömässä valmiudessa vähintään yksikkölähdön suuruista sammutus- ja pelastusmuodostelmaa ja muilta osin valmius tuotetaan sivutoimisuuteen perustuen: Riskialueen I kohteet pyritään saavuttamaan keskimäärin alle 6 minuutissa, riskialueen II kohteet keskimäärin alle 10 minuutissa ja riskialueiden III ja IV kohteet keskimäärin alle 15 minuutissa. Toimintavalmiusaikojen ylityksien tulee jäädä alle valtakunnallisen toimintavalmiusaikamäärityksen. Ylläpidetään ensihoitovalmiutta yhteistoimintasopimuksen edellyttämässä laajuudessa. Kustannusten kohdentamisessa noudatetaan kuntien yhteisesti hyväksymää alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimusta. 33

140 SIVISTYSPALVELUT Sivistysjohtaja Jan Levander o o o o o o o o o o o Hallinto Esikouluopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, lukio-opetus Päivähoito Pietarsaaren seudun musiikkiopisto Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto Nuorisotyö Kirjastotoiminta Museotoiminta Yleinen kulttuuritoiminta Liikunta ja urheilutoiminta 34

141 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja: TOIMIALA: Jan Levander Hallinto TOIMINTA-AJATUS Päivähoito- ja koulutusvirasto palvelee asiakkaitaan päivähoitoon ja opetukseen liittyvissä asioissa. Toiminta on asiakaslähtöistä, laadukasta ja kaksikielistä. Se haluaa edistää lapsiperheiden viihtymistä, ja tavoitteena on tukea perheiden ja kaupungin välistä kasvatuskumppanuutta. Sivistyslautakunnan muut hallinnonhaarat on mainittu omina hallinnonaloinaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Henkilöstövahvuus on sama kuin aikaisemmin. Kanslistien toimet on muutettu sihteerin toimiksi koko sivistyksen toimialalla. Ole Röyks on siirtynyt eläkkeelle ja sivistystoimialan uusi talouspäällikkö on Anette Granberg. 35

142 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Eläkkeelle jäämisten Henkilöstölle sopiva Arviointi keskustelun kautta yhteydessä työtehtävät työmäärä. Sivistysjohtaja/päivähoidon johtaja arvioidaan ja järjestellään uudelleen. Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Tehokas hallinto sivistyksen Hyvä asiakaspalvelu koko Päätösten etenemisen ja toimialalla toimialalla viranhaltijoiden toimivallan läpikäynti Sivistysjohtaja Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Organisaation hallinnon Min: tuottaa vähintään yhtä Tilastot vertailu naapurikuntien ja hyvää palvelua kuin Sivistysjohtaja vastaavien kuntien kanssa vertailukunnissa, Suomessa käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla Arviointi (Tilinpäätös) 36

143 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Työvuodet 9,5 9,0 8,0 7,3 7,3 7,3 7,3 TS -17 TS -18 Sivistysjohtaja: TOIMIALA: Jan Levander Esiopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus ja lukiokoulutus TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren päivähoito- ja koulutustoimi on kaksikielinen elinikäisen oppimisen periaatteita edistävä organisaatio, joka antaa kasvatuksen ja koulutuksen avulla kaikille oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, työelämässä, jatko-opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Toiminnassa korostuvien yhdessä vaikuttamisen, kaksikielisyyden, kansainvälistymisen ja yhteistyön avulla taataan laadukkaat palvelut ja edistetään hyvää elämänlaatua sekä tuetaan yksilön mahdollisuuksia kasvaa turvalliseksi yhteiskunnan jäseneksi. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukioiden uuden opetussuunnitelman laatimistyö on käynnissä. Opetussuunnitelmia uudistetaan yhteistyössä alueen naapurikuntien kanssa. Opetussuunnitelmat otetaan osittain käyttöön syyslukukaudella Opetussuunnitelmasta tulee kokonaisuudessaan sähköinen ja henkilöstön tämän vuoden täydennyskoulutuspäivät koskevat pääasiassa opetussuunnitelmaa. Koko esiopetus järjestetään kouluissa. Kaikissa kouluissa järjestetään aamutoimintaa ja iltapäivätoimintaa ennen esikoulutoimintaa ja sen jälkeen. Lastentarhanopettajat johtavat esikoulutoimintaa. Tänä vuonna esikouluopetukseen käytetään 19 viikkotuntia. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Toiminta koskee 1 2 vuosiluokkien oppilaita ja kaikkia erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita. Opetustoimi järjestää aamutoiminnan kouluissa. Iltapäivätoimintaa järjestävät pääasiassa seurakunta, 11 ryhmää, ja Folkhälsan, 2 ryhmää. Vestersundinkylän koulu, Bonäsin koulu ja Ruusulehdon koulu järjestävät omaa toimintaa. Iltapäivätoiminta on suosittua ja tällä hetkellä toimintaan osallistuvia lapsia on n Perusopetus: Maahanmuuttajien valmistava opetus jatkuu. Turvapaikkaa hakevat lapset saavat opetuksensa suomeksi ja kiintiöpakolaisia opetetaan ruotsiksi. Tällä hetkellä Itälän koulussa on kolme ryhmää, Etelänummen koululla yksi ryhmä ja Kirkkorannan-Jungmanin koulussa yksi ryhmä ja Oxhamnin koulussa yksi ryhmä valmistavassa opetuksessa. Ehdotus tulevaisuuden kouluverkoksi esitellään syksyn aikana. 37

144 Lukiokoulutus: Pietarsaaren lukio toimii edelleen Jakobstads gymnasiumin tiloissa, sivistyslautakunnan päätöksen mukaan. Lukiokiinteistössä toimii näin ollen myös lukukaudella kaksi erillistä koulua saman katon alla. Sivistystoimen puitteissa toimiva kuntarakenneryhmä selvittää toisen asteen koulutuksen järjestämistapaa tulevaisuudessa. Ryhmän kokoonpanossa on sekä viranhaltijoita että poliitikkoja. Suunnitelmissa on yhteinen lukiolautakunta. Suunnittelutyöhön on saatu avustusta Kulturfondenilta. Ylioppilaskirjoitukset suunnitellaan Suomessa suoritettavaksi sähköisesti keväästä 2016 alkaen. Tämän haasteen valmistelut ja suunnittelu ovat käynnissä ja jatkuvat edelleen. Lukuvuoden aikana pidetään sähköiset testikokeet. 38

145 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Perusopetuksen laatukriteerit: Arviointi (Tilinpäätös) 1. Taloudelliset voimavarat, kustannus oppilasta kohden perusopetuksessa 2. Opetusryhmien koko 3. Kustannus opiskelijaa kohden lukiossa Suomen keskitasoa Ryhmäkoot oppilasta ryhmää kohden Suomen keskitasoa Suomen viralliset tilastot (OPH) Alueellinen vertailu Sivistysjohtaja Suomen viralliset tilastot (OPH) 39

146 Suoritteet/ Tunnusluvut Oppilaita esiopetuksessa - ruotsinkielisiä - suomenkielisiä Oppilaita perusopetuksessa - ruotsinkielisiä - suomenkielisiä Aamu- ja iltapäivätoiminta - ruotsinkielisiä - suomenkielisiä Lukiokoulutus - Jakobstads gymnasium - Pietarsaaren lukio Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS Työvuodet TS Perustelut Esikouluopetuksen, peruskoulutuksen ja lukiokoulutuksen valtionosuus on 100 %. Valtionosuus perustuu oppilasmäärään Sivistyslautakunnan edun mukaista on luonnollisesti, että kunnan hyväksi tuleva valtionosuus käytetään opetukseen. 40

147 Päivähoidon johtaja: Tom Enbacka TOIMIALA: Päivähoito TOIMINTA-AJATUS Päivähoidon tavoitteena on toimia tärkeänä osana kehitettäessä Pietarsaaren kaupunkia. Tätä toteutetaan tarjoamalla lapsiperheille monipuolisia ja korkealaatuisia päivähoitopalveluja: Tämä saavutetaan siten, että päivähoito; - tarjoaa jokaiselle pietarsaarelaiselle lapselle mahdollisuuden merkitykselliseen lapsuuteen ja hyvään elämän alkuun, punomalla yhteen leikin, opetuksen ja hoidon toimivaksi kokonaisuudeksi - että päivähoito mahdollisuuksien mukaan pystyy täyttämään vanhempien toiveet - tarjoaa henkilökunnalle hyvät työolosuhteet ja mahdollisuuden täydennyskoulutukseen. Työskentelemme moniammatillisesti yhdessä lasten ja perheiden kanssa saavuttaaksemme hyvinvointia TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Päivähoitoon kohdistuva paine on edelleen suuri. Asianmukaisten tilojen puute johtaa siihen, että toimintaa on harjoitettava tarkoitusta vastaamattomissa tiloissa, mikä puolestaan tarkoittaa sekä suoria että epäsuoria lisäkustannuksia. Sen vuoksi on elintärkeää, että uutta päiväkotia aletaan suunnitella mahdollisimman pian. Pursisalmen päiväkodin sisäilmaongelmien vuoksi yksi 5-vuotiaiden päiväkotiryhmä joutui siirtymään tilapäisesti Länsinummen koululle. Tilat ovat ensiluokkaiset, mutta siitä huolimatta ympäristö ja rakennus eivät kuitenkaan ole soveltuvia päiväkotitoiminnalle. Valtiovallan ilmoittamat subjektiivisen päivähoito-oikeuden muutokset ovat sen suuntaisia, että seuraamuksia on vaikea arvioida. Voidaan kuitenkin todeta, että tämä tuskin vähentää päivähoidossa olevien lasten määrää, mutta päivittäiset hoitoajat lyhenevät. Valtiovallan ilmoittamat suuremmat ryhmäkoot eivät ole toteutettavissa meillä aivan liian pienten tilojen vuoksi. Perhepäivähoidon notkahdus jatkuu. Vuonna 2015 yhteensä 9 perhepäivähoitajaa jää eläkkeelle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osa perhepäivähoidossa menettämistämme paikoista on korvattava päivähoidon puitteissa. Tiukempi lainsäädäntö johtaa myös siihen, että ryhmäperhepäiväkodin kustannustaso ylittää vähitellen päiväkodin. Yli 30 % päivähoidon lapsista joutuu tänä päivänä olemaan epätarkoituksenmukaisissa ja kuluneissa tiloissa, mikä tarkoittaa, että päivähoidolla on akuutti tarve uusista tiloista toiminnalleen. Syksyllä 2015 aloitetaan lisäksi kahdessa päiväkodissa kokeilu, jossa läsnäolo rekisteröidään sähköisesti. Mikäli kokeilu onnistuu hyvin, järjestelmä voidaan myös ottaa käyttöön muissa päivähoitopaikoissa vuonna

148 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Päivähoidon laatukriteerit työryhmät laaditaan yhteistyössä päivähoidon johtaja naapurikuntien kanssa. Päivähoidon arviointia kehitetään uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti. Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Päivähoidon organisaatio päivähoidon johtaja käydään läpi ja sitä muutetaan sivistysjohtaja tarvittaessa eläkkeelle päivähoidon esimiehet jäämisten vuoksi Arviointi (Tilinpäätös) 42

149 Suoritteet/ Tunnusluvut hoitopäivät, päiväkoti/ostetut palvelut hoitopäivät, perhepäivähoito / 6100 Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 TS -17 TS vuotiaat vuotiaat 54 58,3 59, päivähoidossa, % lapset/kokop päiväkoti lapset/kokop ryhmäperhepäiväkoti lapset/kokop ryhmäperhepäiväkoti Työvuodet Perustelut Ryhmäperhepäiväkotien toiminta lakkaa päivähoidon saadessa uudet tilat, sillä toiminta on pitkällä tähtäimellä kallista ja uusi päivähoitolaki korostaa yhä enemmän kasvatuksellista näkökulmaa. 43

150 Rehtori: TOIMIALA: Bo-Anders Sandström Pietarsaaren musiikkiopisto TOIMINTA-AJATUS Musiikkiopiston peruskoulutus: - antaa seudun lapsille ja nuorille musiikin peruskoulutusta yhtäläisin perustein - antaa valmiudet ammattiin tähtääviin musiikkiopintoihin, mutta pyrkii myös kasvattamaan tiedostavia musiikinkuluttajia ja harrastelijamuusikoita - toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin ja jäsenkuntien muiden kulttuurilaitosten ja yhdistysten kanssa - ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin musiikki- ja kulttuurijärjestöihin. Kuvataidekoulu Balatako: - antaa Pietarsaaren lapsille ja nuorille kuvataiteen perusopetusta - antaa valmiudet ammattiin tähtääviin kuvataideopintoihin sekä kasvattaa tiedostavia kulttuurinkuluttajia ja harrastajia - toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin muiden kulttuurijärjestöjen ja yhdistysten kanssa - ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin kulttuurijärjestöihin Pietarsaaren Sinfonietta: - ylläpitää Pietarsaaren Konserttisarjaa omien konserttien ja tuotettavien konserttien muodossa - toimii koulutusorkesterina Pietarsaaren Musiikkitalon ammattiopiskelijoille. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Balatako kasvaa vielä syksyllä -16. Opetuksen uudet tilat ovat Galleria GRO:n toisessa kerroksessa. Tilat ovat sekä suuremmat että tarkoituksenmukaisemmat kuin aikaisemmat ensimmäisen kerroksen galleriatilat. Balatakon toiminnasta pitäisi tulla alueellisesti jakautunutta, samoin kuin musiikkiopiston toiminta on Pietarsaaren, Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn kanssa. Alueen kouluna mahdollisuudet valtiontukeen ovat suuremmat. 44

151 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva MI:n kokonaistuntimäärä Talousarviossa pysyminen. Rehtori suunnittelee ja pidetään 377 h:ssa/viikko. vastaa talousarviossa Balatakon oppilasmäärä pysymisestä yhdessä opiston kasvaa, mutta kustannukset johtokunnan kanssa. pidetään vuoden 2015 tasolla. Arviointi (Tilinpäätös) Omistajaohjaus Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Tavoite olisi kehittää Kutsua seudun sivistysjohtajat Rehtori kutsuu Balatako seudun kokoukseen, jossa tiedotetaan sivistysjohtajat kokoukseen. taidekouluksi. mahdollisuudesta saada valtiontukea. Rehtori vie asian Musiikkiopisto mallina. Viedä asian yhteistyölautakuntaan. yhteistyölautakuntaan Arviointi (Tilinpäätös) 45

152 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Työvuodet 22,32 21,14 21,74 20,26 20,3 20,3 20,3 TS -17 TS -18 Rehtori: TOIMIALA: Marie-Louise Björndahl Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto TOIMINTA-AJATUS Työväenopisto luo oppimisympäristöjä, ja on siten kehittämässä kurssilaisten yleissivistystä, kulttuuritietoutta, yksilöllistä vastuuta ja hyvinvointia. Opisto tarjoaa mielekästä ja vireää vapaa-ajantoimintaa eri kohderyhmille. Opiston toiminnan taiteellinen osa (kuvataide, musiikki, tanssi) pyrkii herättämään osallistujien harrastuneisuutta ja kehittämään arvostelukykyä sekä antamaan elämyksiä. Eri tietopohjaisissa aineissa (kielet, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet) opisto pyrkii lisäämään osallistujien tietoja. Kuntoliikunnassa painotetaan osallistujien terveyden ja kunnon ylläpitämistä ja parantamista. Opistolla on toimintaa myös Luodossa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vapaan sivistyksen rahoitukseen tehtävistä muutoksista keskustellaan edelleen valtion taholla. Tällä hetkellä valtionosuutta saadaan toteutuneiden oppituntien määrän mukaan. Asukastiheyteen perustuva järjestelmä (joka on ollut hyvin suosiollinen Pietarsaarelle) on lakkautettu, mutta korkeimman yksikköhinnan ryhmään kuuluneet opistot (mm. Pietarsaari) saavat vielä jonkin aikaa korvausta. Kun se jää hiljalleen pois, vähenee valtionosuus tuntuvasti. Eräänä vaihtoehtona on keskusteltu vapaan sivistyksen rahoittamista suureen kunnalliseen erään sisältyvänä osana ilman valtion ohjausta. Kentän oman kannan mukaan nykyinen oppituntimäärään perustuva malli on säilytettävä. Opiston henkilöstötilanne on edelleen äärimmäisen hankala. Sekä tekstiilityönopettajan että kieltenopettajan virat pidetään toistaiseksi täyttämättä. Tekstiiliaineiden ja kielten opetus hoidetaan tuntiopettajavoimin, mutta heillä ei ole kokonaisvastuuta aineistaan. Kanslian työmäärä on usein myös ylivoimainen ainoastaan kahden henkilön (rehtorin, kanslistin) hoidettavaksi ilman kokoaikatoimisen opettajan työpanosta. 46

153 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Pystyä palvelemaan kurssilaista Toteutustapa Vastuussa oleva tilastot rehtori, kurssisihteeri Arviointi (Tilinpäätös) Tyytyväiset kurssilaiset melko hyvä - erittäin hyvä - erinomainen kurssiarviointi rehtori Myönteinen ulkoinen kuva Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Medianäkyvyys kertaa Toteutustapa Vastuussa oleva tilastot rehtori Arviointi (Tilinpäätös) Julkiset tapahtumat RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous kertaa tilastot rehtori Tavoite Tavoitetaso 2016 min - real - max Pystyä toteuttamaan talousarvion rajoissa oppituntia tilastot rehtori Toteutustapa Vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) 47

154 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös - 14 Talousarvio -15 Talousarvio - 16 Oppitunteja Kurssilaisia, brutto Kurssilaisia, netto Kurssilaisia/asukk 35,4 38,5 37, aita, % (ml. Luoto) Kurssilaisia/ 51,37 56,2 54, asukkaita, % (ainoastaan Pietarsaaren ruotsinkieliset) Menot yhteensä, , , Tulot yhteensä, , Netto , , Valtionosuudet Työvuodet 10,62 11,42 12, TS -17 TS -18 Rehtori: TOIMIALA: Päivi Rosnell Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto TOIMINTA-AJATUS Työväenopisto on ensisijaisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta antava oppilaitos, jonka tehtävänä on vahvistaa yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta ja elinikäisen oppimisen edellytyksiä. Tämän toteuttamiseksi opisto pyrkii vastaamaan koulutustarpeisiin järjestämällä kurssitoimintaa mm. seuraavilla osa-alueilla: taito- ja taideaineet, kielet, tietotekniikka, musiikki, tanssi ja liikunta. Tämän lisäksi vastataan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin tarjoamalla eri aihepiirien lyhyempiä opintokokonaisuuksia ja luentotilaisuuksia. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Lukuvuonna opiston iltavalvojana toimii kahden työntekijän sijaan yksi henkilö, joka hoitaa sekä opistotalon että Etelänummen koulun iltavalvonnan ja siistimisen. 48

155 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Kurssitoiminnan 30 %/33 %/37 % tilastot saavutettavuus. Pystyä rehtori, kanslisti palvelemaan n. 35 % suomenkielisestä väestöstä. Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Kurssitarjonta ja opetustunnit asiakastarpeet kohtaavat Toteutustapa Vastuussa oleva arvioinnit ja tilastot/rehtori Arviointi (Tilinpäätös) HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Henkilöstön osaaminen erinomainen/hyvä/tyydyttävä vastaa toiminnan tarkoitusta Toteutustapa Vastuussa oleva tuloksellisuuden arviointi ja asiakaskysely/rehtori Arviointi (Tilinpäätös) 49

156 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Toiminnan kehittäminen minimi toteutuminen/kehittämisen aloittaminen/kehittäminen toteutunut Toteutustapa Vastuussa oleva OPH:n rahoitus/rehtori Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 min - real - max Vapaan sivistystyön rakenne- ennakointi alkaa/ennakointi ja rahoitusuudistuksen huomioidaan/toteutunut ennakointi Toteutustapa Vastuussa oleva kartoitus ja arviointi tilanteesta/oph:n rahoitus rehtori Arviointi (Tilinpäätös) 50

157 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Opetustunnit Brutto-opiskelijat Netto-opiskelijat Toimintamenot Tulot Valtionosuus Työvuodet 10 10,43 11,24 8,63 8,63 8,63 8,63 TS -17 TS -18 Perustelut Opetustuntien määrän kasvu on linjassa opiskelijamäärän kasvun kanssa. Valtionosuutta maksetaan pidettyjen tuntien perusteella. Maahanmuuttajille tarkoitettuja kielikursseja (kaksi kurssia) on järjestetty päiväkoulutuksena. Taloussuunnittelussa voidaan huomioida, että maahanmuuttajahakijoiden määrä kasvaa vuosittain. 51

158 Nuorisosihteeri: TOIMIALA: Tiina Höylä-Männistö Nuorisotyö TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren nuorisotoimi on kaksikielinen kaupungin organisaatio, joka ylläpitää toimivaa nuorisotilaa ja luo edellytyksiä nuorisotoiminnan järjestämiseen. Nuorisotoimi järjestää toimintaa nuorisotilan lisäksi myös kouluilla. Kaikessa toiminnassa korostuvat yhteistyö, tasavertaisuus, turvallisuus, kasvatuksellisuus, kansainvälisyys ja päihteettömyys. Toiminnalla on tarkoitus tukea nuorten sosiaalisten valmiuksien kehitystä sekä heidän itsenäistä kasvua. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Nuorisotoimi toimii sivistystoimen alaisuudessa tehden yhteistyötä muiden sivistystoimen hallintokuntien kanssa. Nuorisotoimen toimipaikkoina ovat nuorisotalo Tupakkamakasiinin lisäksi Etelänummen ja Oxhamnin yläkoulut sekä Resurssikoulu. Yläasteilla toimiessaan nuoriso-ohjaajat organisoivat välituntitoimintaa ja osallistuvat tarvittaessa koulun omaan toimintaan. Fix-luokalla Oxhamnilla työskentelee yksi erityisnuorisoohjaaja. Toisen erityisnuoriso-ohjaajan työpanos on sidottu Resurssikoulun toimintaan. Kesätoimintaan kuuluu alakoulujen oppilaille suunnattu teemaleiritoiminta. Nuorten oma vaikutuskanava, nuorisovaltuusto, aloittaa vuonna 2016 kuudennen kautensa. "ABC kohtaa nuoria" -yhteistyö jatkuu vuonna Pietarsaaren nuorisotoimi toimii aktiivisesti myös nuorten tietopalvelujen parissa. Jäsenyys nuorisoportaali Decibel.fi:ssa antaa pietarsaarelaisille nuorille mahdollisuuden käyttää nuorisotiedotuspisteen tarjoamia kanavia nuorisolain edellyttämällä tavalla. Kansainvälisyys huomioidaan siten, että nuorille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua nuorisovaihtoihin eri puolille Eurooppaa. Kesällä 2016 Pietarsaari järjestää ystävyyskuntatapahtuman, johon myös ystävyyskaupunkien nuoret osallistuvat. Syksyllä 2016 haetaan uutta evs-harjoittelijaa nuorisotoimistoon. Syntymäpäivän juhlapaketti alakoulujen oppilaille on mahdollista myös vuonna Kaupungin nuorisovaltuustolla on tärkeä tehtävä toimielimenä, joka tuo Pietarsaaren nuorten äänen kuuluviin. Haluamme työskennellä sen eteen, että nuorisovaltuuston jäsenet entiseen tapaan voivat osallistua lautakuntien kokouksiin, sekä että nuorisovaltuuston roolia vahvistetaan siten, että sekä lautakuntien että kaupunginhallituksen asiat voidaan tarvittaessa lähettää nuorisovaltuustoon lausuntoa varten. Tavoitteena on vahvistaa nuorten ääntä asioiden valmistelun yhteydessä. 52

159 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Nuorten osallisuutta lisäämällä Vuoden aikana nuorille parannetaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia annetaan 1/2/4 eri tilaisuutta osallistua nuoria koskevien päätösten valmisteluihin Toteutustapa Vastuussa oleva Keskustelutilaisuus Nuorten osallisuushankkeet Nuorisovaltuusto Nuorisosihteeri Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 min - real - max Nuorisotoimen taloutta Tavoitteena hakea rahoitusta tasapainotetaan hankkimalla 2 / 3 / 4 hankkeelle vuoden lisäresursseja erilaisten aikana hankkeiden/ projektirahoitusten kautta Toteutustapa Vastuussa oleva Nuorisosihteeri ja nuorisoohjaajat Arviointi (Tilinpäätös) 53

160 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Ryhmäkoko/ohjattu kerho/ Tupis Kävijämäärä/ mittausviikko/ Tupis Työvuodet 9 8,9 9 9,5 9,5 9 9 TS -17 TS -18 Kirjastotoimenjohtaja: Leif Storbjörk TOIMIALA: Kirjastotoiminta (Kirjasto- ja tietopalvelut) TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkirjaston on toimittava ajanmukaisena tietoyhteiskunnan yleisenä kirjastona siten, että fyysiset ja virtuaaliset palvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Perinteinen kulttuuri- ja sivistystehtävä yhdistyy monipuoliseen tiedonvälitys- ja neuvontatehtävään. Toiminta perustuu voimassa olevaan kirjastolakiin ja kirjastoasetukseen. Visio on seuraava: kirjasto keskipisteessä. Kaupungin paras tietokanava, missä asiakas on kuningas, tieto demokraattista ja lukemisen vapaus taattu. Kaupunginkirjastomme on kuuluttava Suomen yleisten kirjastojen parempiin ja kaksikielisten kirjastojen parhaisiin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Lähimmät yhteistyökumppanimme kaupungin ulkopuolella ovat naapurikuntien kirjastot, jotka kaikki kuuluvat Fredrika-verkostoon ( Sähköisen aineiston osuus sisällöstä kasvaa tasaisesti Fredrika-kirjastojen uudistetussa verkkoportaalissa. Fredrika-kirjastojen ja Vaasan kaupunginkirjaston/maakuntakirjaston välillä äskettäin aloitetun yhteistyöhankkeen tavoitteena on avata fyysiset kokoelmat kokonaistaloudellisesti edulliseen yhteiseen käyttöön koko Pohjanmaan alueella. Tarkoituksena on rakentaa yksinkertaiset tilaajatoiminnot ja toimiva kuljetuslogistiikka. Koulun ja kirjaston väliseen yhteistyöhön haetaan uusia toimintamuotoja. Kaupunginkirjaston esille tuomaa tarvetta resurssien vahvistuksesta, pedagogista informaatikkoa tai vastaavaa, kaivataan edelleen. Lasten ja nuorten lukutottumukset muuttuvat. Kaupunginkirjasto vastaa näihin innovatiivisilla, lukemista edistävillä hankkeilla. Useat kaupungin eri yksiköt käyttävät kaupunginkirjaston palveluja suoraan tai epäsuoraan. Suuri haaste lähivuosina Pietarsaaren kaupunginkirjastolle, ja yleensäkin Suomen yleisille kunnallisille kirjastoille, on pystyä tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuus käyttää e- aineistoina julkaistavia sisältöjä. 54

161 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Kirjaston tilojen saavutettavuus ja kirjaston kokoelmien, sekä fyysisen että sähköisen aineiston, käyttömahdollisuus. Hakuvälineiden ja tietokantojen käyttömahdollisuus. Paljon kirjastokäyntejä, sekä fyysisiä että verkon kautta. Hyvä lainaus. Riittävä hankinta. min: laatusuositusten mukaisesti real: selvitä vertailusta Pohjanmaan maakunta max: yksi maan parhaista Asiakasystävälliset, säännölliset ja kiinteät aukioloajat. Jatkuva hankinta. Tarpeeksi henkilöstöä, joka antaa hyvää palvelua. Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Toimiva kirjastotalo, kaikkien yhteiskuntaryhmien kokoontumispaikka. Tietoa yhteiskunnasta ja demokratiasta. Osallisuus yhteisöön. Kirjastotalon pitäminen hyvässä kunnossa yhteistyössä kiinteistövastaavien kanssa. Jo vakiintuneiden toimintamuotojen jatkaminen ja uusia panostuksia ulospäinsuuntautuvaan toimintaan. Kirjailijavierailut, teemapäivät, tapahtumat, näyttelyt. Ajankohtaisista yhteiskunnallisista asioista tiedottaminen. Kirjasto saa myönteistä palautetta uutisoinnissa, myös valtakunnallisesti. Arviointi (Tilinpäätös) 55

162 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Kirjasto- ja tietopalvelujen Vakaat volyymiluvut Kirjastolle annetaan resurssit ja puitteissa tuotetaan volyymipalveluja henkilöstölle annetaan kuten lainausta Kirjastopalveluja suomeksi ja tarvittavat työkalut tavoitteiden suuruusluokassa ruotsiksi toteutetaan toteuttamiseen. lainausta vuodessa ja samanlaisin perustein. kirjastokäyntejä (fyysisiä + Jossain määrin itsepalvelua verkossa) suuruusluokassa Monikielinen ja käyntiä vuodessa. monikulttuurinen Vastuu: Lisäksi tiedotustyö, neuvonta kirjastoympäristö. Kulttuurijaosto ja opastaminen tiedonhaun Kirjastotoimenjohtaja prosesseissa lukemista Jos palveluista tehdään edistävän toiminnan ohella. vastaava kysely pietarsaarelaisten parissa kuin vuonna 2014: kirjasto saa korkeimmat pisteet Arviointi (Tilinpäätös) 56

163 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Lainaus Lainaajia vuoden aikana (käytössä olevia lainauskortteja) Fyysisiä käyntejä Verkkokäyntejä Osallistujia järjestetyissä tapahtumissa ja käyttäjäkoulutuksissa Työvuodet 18,2 17, TS -17 TS -18 Perustelut Kirjastotoiminta on kunnallista peruspalvelua ja se saa valtionavustusta. Valtionosuusrahoitus on kirjastojen osalta osa kunnallista peruspalvelua, johon kuuluu kirjastotoiminnan lisäksi sosiaali- ja terveydenhuolto, esikouluopetus ja perusopetus, yleinen kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus asukasta kohden. Palvelutuotannon yleisen tason määrittämisperusteet ovat Yleisten kirjastojen laatusuosituksen mukaiset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:7 ISBN Yleisten kirjastojen neuvoston hyväksymä yleisten kirjastojen strategia on myös huomioitu. ( Muutoin on käytetty tilastovertailuja valtakunnallisesta tilastotietokannasta ( Tämän päivän kirjasto toimii globalisoidussa, hyperyksilöllisessä maailmassa, jossa on monia rinnakkaisia mediakanavia. Kirjastolainsäädäntöä tullaan näillä näkymin uudistamaan lähivuosina. Kirjastolain uudistamisen valmistelua varten on asetettu työryhmä. Tarkoituksena on, että uusi kirjastolaki tulee voimaan

164 Museonjohtaja: TOIMIALA: Guy Björklund Museotoiminta TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren kaupunginmuseon on voitava kertoa monipuolisesti kaupungin ja seudun historian pienistä ja suurista tapahtumista omille asukkaille ja vierailijoille näyttelyin, esitelmin ja julkaisuin. Museon pääasiallisin tehtävä on kerätä, säilyttää ja tutkia kaupungin henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä ja tiedottaa siitä sekä kartuttaa ja kehittää olemassa olevia esinekokoelmia, arkistoja ja taidetta. Museo on antikvaaristen asioiden asiantuntija museon toimialalla ja se avustaa kunnan ja valtion viranomaisia antamalla tietoa ja lausuntoja. Museotoiminnan on oltava elävä lenkki seudun historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä. Kaikkien kaupungin asukkaiden on voitava kokea Pietarsaaren kaupunginmuseo omaksi museokseen kielestä ja poliittisesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Museo pyrkii olemaan alueen paras kulttuurihistoriallinen museo ja kuulumaan eturiviin Pohjanmaan laivanrakennuksen ja merenkulun alalla. Tupakkamuseota kehitetään koko maan erikoismuseoksi omalla alallaan ja Euroopan tärkeimpiin kuuluvaksi. Pietarsaaren kaupunginmuseo on itsestään selvä toimija kaupungin kulttuurielämässä, kaupunkirakentamisessa, opetuksessa ja historian tutkimuksessa. Yhteistyö museotoiminnan valtionosuuksien puitteissa jatkuu kuten ennenkin Uudenkaarlepyyn museotoiminnan kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Ei suunniteltu suurempia muutoksia. Osa henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän lähivuosina, joten henkilöstömuutokset tulevat ajankohtaisiksi. 58

165 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Museon esine-, taide-, Kävijämäärä: valokuva- ja kirjakokoelmien min sekä arkistojen real saavutettavuus toimivissa ja max tarkoitukseen soveltuvissa tiloissa. Toteutustapa Vastuussa oleva Säännölliset ja kiinteät aukioloajat. Hyvä tiedottaminen joukkotiedotusvälineiden, kotisivujen ja muiden nettipalvelujen kautta. Arviointi (Tilinpäätös) Myönteinen ulkoinen kuva Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Toiminta museon min 25 ulkopuolella: luentoja ja real 30 näyttelyjä kouluissa ja max 35 laitoksissa. Toteutustapa Vastuussa oleva henkilöstö Arviointi (Tilinpäätös) 59

166 Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Erilaisiin kaupungin ja alueen min 2 asukkaille suunnattuihin real 4 tapahtumiin osallistuminen max 6 tapahtumaa yhteistyössä seudun muiden kulttuurintuottajien kanssa. Pedagoginen toiminta sekä lapsille että aikuisille: luentoja näyttelyiden ja tapahtumien yhteydessä. Niitä ovat esim. Jaakon päivät, Spotlight ja Etelänummen joulu. Vuotuisia lastentapahtumia päiväkodeille ja kouluille. Real: yhteensä 3000 kävijää min 1000 real 1500 max 2000 kävijää Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilöstö; mukana järjestämässä ja osavastuullisia Yhteistyössä muiden järjestöjen ja oman henkilöstön kanssa Näyttelyjä työpajoineen, aikamatkoja. Henkilöstö. Arviointi (Tilinpäätös) 60

167 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Henkilökohtaisten yhteyksien Näyttelyt yhteistuotantona: pitäminen kaupungin ja real 12 seudun asukkaisiin; tiedottavat, laadukkaat, opettavaiset ja kiinnostavat Itse tuotetut näyttelyt: näyttelyt, erityisopastukset, max 4 luennot, tapahtumat ja julkaisut. Tiedon tarjoaminen yksityishenkilöille, tiedotusvälineille, kunnan ja valtion toimielimille. Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Toteutustapa Vastuussa oleva Osaava ja asiaan paneutuva henkilöstö Arviointi (Tilinpäätös) Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Toiminnan keskittämisen Nygårdin verstaan sisätilojen Tilapäisen näyttelytoiminnan jatkaminen Isokatu 2:n ja 4:n kunnostaminen. siirtäminen Nygårdin verstaaseen museoalueelle ja alueen kehittäminen Arviointi (Tilinpäätös) 61

168 RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 min - real - max Säilyttää museon status valtion real 10 tukemana säilyttämällä henkilötyövuosimäärä. Toteutustapa Vastuussa oleva Henkilöstömäärän säilyttäminen samana Arviointi (Tilinpäätös) 62

169 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Kävijät, yksityiset tapahtumissa kävijät Kävijät, ryhmät Näyttelyt, mukana järjestämässä Näyttelyt, omat Valtionosuudet, Työvuodet 8,8 9,6 10,5 10,15 10,15 10,15 10,15 Perustelut Museon toiminnan keskittäminen Malmin talon museoalueelle ja Isokatu 4:ään on edelleen ajankohtaista. Nygårdin verstas pitäisi kunnostaa tilapäisen näyttelytoiminnan käyttöön. Kunnostus myös lisäisi alueen houkuttavuutta ja tukisi siellä jo olevia toimintoja sekä tekisi Etelänummen kaupunginosasta todellisen kulttuurikeskuksen. TS -17 TS -18 Kulttuurisihteeri: Marja-Leena Pitkäaho TOIMIALA: Yleinen kulttuuritoiminta TOIMINTA-AJATUS Pietarsaari muodostuu monipuoliseksi kulttuurikaupungiksi, jolla on oma kulttuuriperintö sekä kaksikielisyys. Yleinen kulttuuritoiminta antaa asukkaille mahdollisuuden monipuoliseen kulttuuripalveluun sekä tukee paikallisia hankkeita, jotka koskettavat asukkaitaan. Kaikilla on sama oikeus taiteen luomiseen sekä kulttuuritoimintaan osallistumiseen. Yleinen kulttuuritoimi edistää, tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa Pietarsaaressa kuntien kulttuuritoiminnan lain puitteissa. Kulttuuritoiminta järjestää asukkaille mahdollisuuksia saada taiteen perusopetusta sekä muuta harrastajia tukevaa opetusta. Kulttuuritoimisto palvelee sekä tiedottaa asukkaita kulttuurin alan kysymyksissä sekä vaalii ja edistää yhdistysja kulttuurielämän runsautta kaupungissa. Yleinen kulttuuritoiminta Pietarsaaressa pyrkii olemaan monipuolinen ja ulospäinsuuntautunut toiminta- ja palvelumuoto. Runsas ja monipuolinen kulttuuritarjonta edesauttaa kunnan asukkaiden hyvinvointia sekä tekee kaupungista vetovoimaisen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kulttuuritoimisto panostaa edelleen määrätietoisesti ohjelmaan lapsille ja nuorille sekä vanhuksille. Runeberginviikko, kaupungin kulttuuriviikko, tekee edelleen aktiivisesti yhteistyötä kaupungin muiden kulttuurinjärjestäjien kanssa pitäen määrätietoisesti yllä kulttuuriviikon korkeaa tasoa. Runeberginviikko 2015 Kaupunki on vielä nuori, teki kaikkien aikojen yleisöennätyksensä n kävijällä. Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään Kulttuuritoimisto on aloittanut tiedottamisen asiasta, sekä suunnittelun kulttuuritoimiston omaa toimintaa varten juhlavuotena. Kulttuuritoimiston suunnittelu uutta Leader-projektia, Kulttuurinen moninaisuus Pietarsaaressa, jatkuu aikataulun mukaisesti. 63

170 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Kaksikielinen, monipuolinen ja min: kävijää/vuosi ulospäinsuuntautunut real: kävijää/vuosi toiminta. Monikulttuurinen max: kävijää/vuosi toiminta. Toteutustapa Vastuussa oleva Toiminnan määrätietoinen suunnittelu sekä tehokas tiedottaminen toiminnasta. Kulttuurisihteeri. Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Verkostoituminen ja yhteistyö. Nykyisen yhteistyön Säännölliset kokoukset ja Seudullinen yhteistyö. ylläpitäminen. yhteistyö tapahtumien osalta. Kulttuurisihteeri. Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Tasapainoinen talous Uuden Leader-rahoitetun Ulkoinen rahoitus. yhteistyön sekä lisärahoitusten kulttuuriprojektin Kulttuurisihteeri. kautta. käynnistäminen. Arviointi (Tilinpäätös) 64

171 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Kävijämäärä, koko toimintavuosi Runeberginviikko, kävijämäärä Taidetoiminta, kurssien määrä Koulupuiston ulkonäyttämön, VPKalueen ja Viktor Sundin tuvan vuokraus, kerta Tapahtumakalenteri, käyttäjämäärä/tapaht uma Työvuodet 2,5 2,16 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 TS -17 TS -18 Perustelut Kunnille myönnetään valtionosuutta yleistä kulttuuritoimintaa varten. Yleisen kulttuuritoiminnan valtionosuusrahoitus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon, esiopetuksen, perusopetuksen, kirjastot, yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen. 65

172 Liikuntatoimenjohtaja: Tove Jansson TOIMIALA: Liikunta- ja urheilutoiminta TOIMINTA-AJATUS Tavoitteena on taata kuntalaisten mahdollisuudet päivittäiseen liikuntaan ja kuntoiluun turvallisessa, kaksikielisessä ympäristössä, johon pääsee helposti. 1. KUNTOLIIKUNTA Liikuntalaitosten ja ulkoilualueiden ylläpitäminen ja kehittäminen siten, että ne vastaavat tarkoituksenmukaisesti seurojen ja kuntalaisten tarpeita. Voimavaroja jaettaessa avustuksina ja tukina kiinnitetään huomiota toiminnan laajuuteen, nuorisotoimintaan ja liikuntamuodon yhteiskunnalliseen merkitykseen. 2.TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Yhteistyötä muiden liikunnanjärjestäjien kanssa kehitetään monipuolisen terveysliikunnan aikaansaamiseksi. Terveyttä edistävästä liikunnasta tiedotetaan. 3. ERITYISRYHMIEN LIIKUNTA Kunnan tulisi taata kaikille ikääntyneille ja eri erityisryhmille mahdollisuus käyttää päivittäin ympäri vuoden liikenneväyliä ja liikuntapaikkoja, jotka ovat helposti saavutettavia ja turvallisia ja jotka houkuttelevat liikkumiseen. Varsinkin ikääntyneiden ja erityisryhmien, kuten liikuntarajoitteisten tai kuulo- ja näkövammaisten, päivittäinen liikunta riippuu ratkaisevasti siitä, että lähiympäristössä on kevytliikenneväyliä ja rakennuksia, joissa he voivat liikkua turvallisesti ja esteettömästi. 4. KOULULIIKUNTA Koululiikunnan tarpeet on huomioitava siten, että koululaisilla on mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan, harjoitteluun ja ulkoilun harrastamiseen. 5. KILPA- JA HUIPPU-URHEILU Liikuntalaitoksia ylläpidetään tavalla, joka mahdollistaa kilpa- ja huippu-urheilun. Erityistä huomiota kiinnitetään seuroihin, jotka saavuttavat ansiokkaasti huipputuloksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Muutoksia kaupungin strategiaan liittyen. 66

173 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Kaupungin nykyiset Riittävä määrä Tekninen palvelukeskus liikuntapaikat pidetään huoltohenkilökuntaa kunnossa jatkuvalla työllä ja Urheilutalossa ja ulkoliikuntapaikoilla. riittävällä huoltohenkilökunnan määrällä. Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Kaupunki vastaa käyttäjien real: nykyiset liikuntapaikat Nykyisen palvelutason tarpeisiin ja huolehtii siitä, että pidetään kunnossa ylläpitäminen. kuntalaisten käytössä on max: uusien liikuntapaikkojen Tekninen palvelukeskus riittävä määrä liikuntapaikkoja. rakentaminen Arviointi (Tilinpäätös) Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Ammattitaitoinen henkilökunta. Vakinaista ja tilapäistä henkilökuntaa valittaessa asetetaan ammattitaito etusijalle. Liikuntatoimenjohtaja ja liikuntajaosto. Arviointi (Tilinpäätös) 67

174 Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Hyvät liikuntapalvelut. Yhteistyön kehittäminen Liikuntajaosto lähikuntien kanssa. Sivistyslautakunta Liikuntajaosto ja lähikunnat. Arviointi (Tilinpäätös) 68

175 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Uimahallin asiakkaat Salibandysalin asiakkaat Tanssi- ja yläsalien asiakkaat. Tellus, asiakkaat aktiiviset urheilijat Jalkapallotunnit kentillä Yleisurheilutunnit Työvuodet 11,29 10,74 10,55 10,55 10,55 10,55 10,55 TS -17 TS -18 Perustelut Palvelutaso toiminta-ajatuksen mukaisesti. Valtionosuus Pietarsaaren kaupungin liikuntatoiminnalle maksetaan seuraavin perustein: asukasmäärä x 12 euroa, josta 30 % opetus- ja kulttuuritoiminnan tukemisesta säädetyn lain (1705/2009) :n 21 ja :ien mukaisesti. 69

176 TEKNISET PALVELUT o o o o Ympäristönsuojelu Rakennusvalvontatoimisto Tekninen palvelukeskus Sisäinen tukipalvelukeskus 70

177 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA o o Ympäristönsuojelu Rakennusvalvontatoimisto Ympäristönsuojelupäällikkö: Elinor Slotte TOIMIALA: Ympäristönsuojelu TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksena on turvata terveellinen, viihtyisä ja virkistävä sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö kaupungin asukkaille, kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle määrätyillä lakisääteisillä tehtävillä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Ympäristölainsäädäntö kehittyy edelleen nopeassa tahdissa. Vuonna 2014 astuivat uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja ympäristönsuojeluasetus (713/2014) voimaan. Ympäristönsuojelulain toinen tarkistusvaihe käsiteltiin eduskunnassa vuoden 2015 aikana, jonka päämääränä oli arvioida ympäristönsuojelulain ja muun ympäristölainsäädännön muutos, kun niitä sovelletaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuihin toimintoihin. Uudistuksen 3. vaihe on vielä työn alla. Lakimuutokset merkitsevät mm. sitä, että ympäristöluvanvaraisen toiminnan valvontaan tullaan kohdistamaan suurempaa painoarvoa, mutta samalla tästä valvonnasta voidaan periä maksua. Lakimuutokset ja uudet sovellutukset vaativat huomattavaa työmäärää jo pelkästään riittävän tietotason ylläpitämiseksi sekä valmiutta asioiden käsittelemiseen ja tarpeellisten aloitteiden tekemiseen. Työmäärä tulee myös jossain määrin lisääntymään mutta ainakin tässä vaiheessa tuntuu realistiselta, että tämä lisäys voidaan olettaa hoidettavan nykyisellä henkilöstömäärällä ja työtehtävien uudelleen priorisoinnilla. Valtion ilmasto- ja energiapolitiikalla sekä kestävän kehityksen tavoitteilla ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisella on niin ikään vaikutuksensa kunnan ympäristöhallintoon. 71

178 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Sujuva ja oikeanlainen lupa- Mielipide asianmukaisesta Ajanmukaisen asiantuntemuksen ja muiden päätösten käsittelystä: 100 % ylläpitäminen ja kyky antaa käsittely / Kyselyt hakijoille asianmukaista tietoa ja palvelua ja yhteistyötahoille Vastaava: ympäristönsuojelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Luotettavaa tietoa Ympäristönsuojelutoimiston kaupungin ympäristöstä on kotisivuja kehitetään ja saatavilla ja tietoa infotilaisuuksia järjestetään levitetään aktiivisesti tarvittaessa. Ympäristötietoa kerätään ja tallennetaan järjestelmällisesti Vastuuhenkilö: ympäristönsuojelupäällikkö, ympäristötarkastaja, ympäristösuunnittelija Arviointi (Tilinpäätös) 72

179 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Lupa-asioiden 3 kuukautta Ympäristönsuojelupäällikkö keskimääräinen käsittelyaika / Aika hakemuksen sisäänjätöstä päätöksen antamiseen. Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Toiminta rahoitetaan yhä 25 %. Valvontasuunnitelman Tiukka talousarviokuri ja aktiivinen enentyvässä määrin valmistuttua voidaan ulkoisen rahoituksen ja yhteistyön lisätuloilla / Tulojen osuus tavoitetasoa nostaa. etsiminen kustannuksista Ympäristönsuojelupäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) 73

180 Suoritteet/ Tunnusluvut Käsiteltyjen lupahakemusten ja ilmoitusten määrä Tarkastus ja valvontaasiat Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 TS Lausunnot Ympäristölupien 3 5,6 5, käsittelyaika, kk Työvuodet 3 2, ,5 2,5 2,5 TS -18 Perustelut Suurin osa ympäristönsuojelutoimiston työpanoksesta vuonna 2016 koostuu yhä lakisääteisten lupa-asioiden käsittelystä, tarkastustehtävistä ja ympäristön tilan seurannasta. Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisesti tulee kunnallisen ympäristönsuojeluviranomaisen laatia säännöllisesti tehtäville tarkastuksille oman alueensa tarkkailusuunnitelma sekä -ohjelma. Tarkkailusuunnitelma ja -ohjelma on laadittava kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Työtehtävissä tullaan keskittymään tarkkailusuunnitelman ja -ohjelman laatimiseen uuden ympäristönsuojelulain mukaisesti. Tarkkailusuunnitelman ja -ohjelman laatiminen mahdollistaa siinä mainittujen tarkkailujen ja tarkastusten tekemisen maksullisena. Painopiste tullaan asettamaan muiden hallintokuntien, naapurikuntien ja muiden toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Säästötoimenpiteiden vuoksi ei uusia merkittäviä kehitystyöprojekteja tulla aloittamaan, mutta ilmanlaadun mittaus yhteistyössä teollisuuden ja naapurikuntien kanssa tulee jatkumaan. 74

181 Rakennustarkastaja: Rolf Nilsson TOIMIALA: Rakennusvalvontatoimisto TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatus on palvella ja ohjata rakentajia sekä suunnittelussa että rakentamisessa lupakäsittelyn ja valvonnan avulla sekä siten varmistaa, että kaupunkiympäristö on asukkaille ja työntekijöille turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Suorittaa ne tehtävät, jotka asuntotuotantolaki on asettanut kunnalle: Vuokra-asuntojen välittäminen sosiaalisin perustein, hyväksyä korkotukia rakentamiseen ja peruskorjaukseen, myöntää korjaus- ja energia-avustuksia, myöntää maksuhelpotuksia valtionlainoihin, valvoa valtion lainojen ja tukien käyttöä. Yleinen neuvonta asuntoasioissa. Seurata asunto-olojen kehitystä kaupungissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kuluvan vuoden aikana on kaksi tarkastajaa lähtenyt eläkkeelle. Poisjäämisten korvaamiseksi on osastolle palkattava uusia henkilöitä. Torin ja keskustan rakentaminen jatkuu. Uudet määräykset suunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan pätevyydestä ovat astuneet voimaan kuluvan vuoden aikana. Uusi asuinalue pientaloille on otettu käyttöön Vestersundinkylässä. 75

182 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Tyytyväisten asiakkaiden 100 % Hyvä asiakaspalvelu osuus / Asiakaskysely joka Johtava rakennustarkastaja kymmenennelle valmistuneelle tai käyttöönotetulle projektille Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Sujuva päätöksentekoprosessi Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2016 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Lupien käsittelyajat 3 kk / 2 kk / 1,5 kk Nopea käsittely keskimäärin Johtava rakennustarkastaja Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Asiakkaiden osuus 45 % Maksujen tarkistukset kustannusten katta- Johtava rakennustarkastaja miseen viiden vuoden aikajaksolla Arviointi (Tilinpäätös) 76

183 Suoritteet/ Tunnusluvut Myönnetyt rakennusluvat (lautakunta + rak.tarkastaja) Rakennustarkastajan luvat + muut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 TS -17 TS päätökset Ilmoitusasiat Valmistuneet asunnot Tarkastukset Työvuodet 7 6, ,5 4,5 4,5 77

184 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen palvelukeskus Sisäinen tukipalvelukeskus Vt. tekninen johtaja: TOIMIALA: Rune Hagström Tekninen palvelukeskus TOIMINTA-AJATUS Tekninen palvelukeskus - valmistelee kaupungin maa- ja kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen edellytysten turvaamiseksi, - hallinnoi, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta kuten katuja, kevyen liikenteen väyliä, puistoja, venesatamia ja ulkoliikuntapaikkoja sekä hoitaa metsäomaisuutta, - hoitaa kaupunkiympäristöä herkkätuntoisesti siten, että se kehittyy tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, - kehittää kaupungin yhdyskuntatekniikkaa ja julkisia ulkotiloja siten, että ne edistävät elinvoimaista kaupunkielämää. Tämä tehdään yhteistyössä kaikkien kaupungin hallinnossa toimivien kanssa, yksityisten kansalaisten kanssa sekä erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja taloudellisten yhteisöjen kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuoden 2015 aikana keskitytään edelleen Teknisen palvelukeskuksen palvelualueiden - kaavoituksen, mittaustoiminnan ja kunnallistekniikan - tuottavuuden tehostamiseen ja toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Teknisen palvelukeskuksen tavoitteet ja mittarit ovat yhtä kuin keskuksen kolmen palvelualueen tavoitteet ja mittarit yhteensä. Tekninen palvelukeskus osallistuu aktiivisesti kaupungin organisaation ajankohtaiseen strategiatyöhön. Teknisen johtajan virkaa hoidetaan sijaisella kunnes uuden johtajan rekrytointi on tapahtunut. Suoritteet/ Tunnusluvut 78 Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Työvuodet 99,13 94,85 88,75 97, TS -17 TS -18

185 Asemakaavaarkkitehti: TOIMIALA: Pekka Elomaa Kaupunkisuunnittelu TOIMINTA-AJATUS Kaavoitusosasto valmistelee kaupungin kaavoituspoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisedellytysten turvaamiseksi siten, että kaupunkirakenne pysyy kiinteänä, sekä huolehtii kaavoituksen, neuvonnan, koulutuksen, valvonnan ja viranomaislausuntojen avulla kaupunkirakentamisen ja kaupunkikuvan laadusta siten, että rakentaminen edistää yksilön hyvinvointia ja johtaa kanssakäymistä edistävään ja esteettisesti korkeatasoiseen yhdyskuntaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Väestön ikärakenteen muutos edellyttää, että suunnittelussa kasvavassa määrin otetaan huomioon ympäristön laatu "seniorinäkökulmasta", esimerkiksi kaupungin keskeisten osien suunnittelussa. Samalla on kaavoituksella valmisteltava tilaa mahdollisille muuttajille, jotka työelämässä tulevat korvaamaan ns. suuret ikäluokat. Raskaan teollisuuden poistuessa kaupungin keskeiseltä alueelta kaavoituksella, mahdollistetaan elinvoimaisen uuden kaupunginosan syntyminen Siikaluodon alueelle hyvin onnistuneen arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta. Kaupungin luoteisosissa käynnistetään osayleiskaavatyö, sillä alueeseen on jo pitkään kohdistunut asuntorakentamisen painetta, ja taajama-asutuksen luominen nykyisessä kaavatilanteessa on ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan kanssa. Kaupunkiseudulla kasvaa koordinoidun, seudullisen maankäyttöpolitiikan tarve, mikä asettaa lisävaatimuksia kunnanrajat ylittävälle suunnitteluyhteistyölle - erityisesti naapurikuntien Luodon ja Pedersören kanssa. 79

186 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Kaavoituksellinen valmius Kaavoitustoiminta kattaa Asemakaava-arkkitehti vastaa yhdyskunnan myös kaupunkiympäristön rakentamistarvetta, reservien olennaista laadullista riittäessä sekä parantamista palvelevia asuntorakentamisen, että suunnitelmia. elinkeinoelämän tarpeisiin. Arviointi (Tilinpäätös) Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Asukkaiden tietoisuutta Tiedotustoimintaa Asemakaava-arkkitehti kaavoituksen merkityksestä parannetaan. yhdyskunnan kehityksessä sekä yksittäisen kansalaisen roolista ja oikeuksista prosesseissa kehitetään. Arviointi (Tilinpäätös) Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Yhteinen näkemys Yhteistyö seudun Asemakaava-arkkitehti seudullisista maankäytön maankäyttöryhmässä (MALtyön tavoitteista. ja JASU:n jatko) Arviointi (Tilinpäätös) 80

187 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Työvuodet 3,89 4, ,5 3,5 3,5 TS -17 TS -18 Vt.kaupungingeodeetti: Christer Tonberg TOIMIALA: Mittaus ja maankäyttö TOIMINTA-AJATUS Mittausosasto: - valmistelee kaupungin maapoliittiset toimenpiteet yhteiskunnan eri toimintojen kehittymisen edellytysten turvaamiseksi - kehittää ja ylläpitää kaupungin ja isäntäkunnan paikkatietojärjestelmää - pitää kaupungin kiinteistörekisteriä - hoitaa ja kehittää asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostusta - vastaa kiinteistöjen osoitejärjestelmästä - hallinnoi kaupungin maaomaisuutta, hoitaa maanhankintaa ja maanluovutusta sekä kaupungin omistamia talousmetsiä monikäyttösuunnitelman mukaisesti - vastaa kaupungin karttatuotteista ja mittaustoiminnasta TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Paikkatietojärjestelmän kehitys ja ylläpito jatkuvat. Kaupungingeodeetti on virkavapaalla saakka. Osaston toimet hoidetaan tilapäisesti jakamalla työtehtäviä, sijoittamalla henkilöitä uusiin tehtäviin ja kouluttamalla henkilökuntaa. Vuoden 2015 aikana toimeenpantiin kaupungin metsäalueiden uudelleenorganisointi. Monikäyttösuunnitelman päivitys ja metsäalueiden hoitovastuun uudelleenjakaminen saatetaan loppuun vuoden 2016 aikana. 81

188 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Asumiselle ja Raakamaata hankitaan yritystoiminnalle tarjolla ha viiden vuoden tarvittava määrä tontteja. sisällä. min: 2 ha vuodessa real: 5 ha vuodessa max: 15 ha vuodessa Toteutustapa Vastuussa oleva Neuvotteluja maanomistajien kanssa ajankohtaisilla alueilla. Arviointi (Tilinpäätös) Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota jatkuvaan aktiiviseen tonttipolitiikkaan asuntojen rakentamista ja elinkeinotoimintaa varten sekä turvata myös vanhojen toimivien yritysten mahdollisuudet kehittyä. Uusia pientalotontteja tarjotaan: min: 25 kpl. real: 40 kpl. max: 60 kpl. Oikeiden kadunrakentamishankkeiden priorisointi. Kunnallistekniset sopimukset yksityisten tontinomistajien kanssa. 82

189 RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 min - real - max Maapolitiikan tase positiivinen Maanmyyntitulot ja pitkällä aikavälillä tarkasteluvuoden uusien vuokrasopimusten pääomitetut (5 %) tulot ylittävät yhteensä maanostomenot ja muut maa-alueita koskevat investoinnit. min: 5-10 vuoden tarkastelujaksolla real: 2-3 vuoden tarkastelujaksolla max: vuosittain Toteutustapa Vastuussa oleva Vakaan maanhinnan tason säilyttäminen. Arvokkaiden kohteiden myynti tarjousten perusteella. Arviointi (Tilinpäätös) 83

190 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Myyty maata Ostettu maata Puunmyyntitulot Rekisteröity tontteja kpl Rekisteröity yleisiä alueita kpl Työvuodet 17,67 16,37 14, , TS -17 TS -18 Perustelut Tarkoituksena on, että kaupungin tonttitarjontaa lisätään lähivuosina, mikä edellyttää suuria työpanoksia koskien maakauppoja ja kiinteistönmuodostamista. Maakaupat riippuvat lyhyellä tähtäimellä suoraan siitä, mitkä kohteet tarjotaan kaupungille ostettaviksi tai mitkä voidaan kauden aikana myydä. Tavoitetasoja on sen vuoksi hankala määritellä tarkasti vuositasolla. Suuri osa kaupungin metsäomaisuudesta on nyt saavuttanut sellaisen kasvuvaiheen, jossa tarvitaan puustonhoitoharvennuksia. Tämä parantaa taloudellista tulosta lähivuosina. Työtehtävien määrä ja laatu merkitsevät sitä, että henkilöstömäärä on lähitulevaisuudessa pidettävä vakaana. Tulojen osuus (pois lukien vuokrat) osaston kustannuksista on ollut noin 25 %. 84

191 Kaupungininsinööri: Harri Kotimäki TOIMIALA: Kunnallistekniikka TOIMINTA-AJATUS Kunnallistekninen osasto - hallitsee, rakennuttaa, suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa kaupungin kadut, kevyen liikenteen väylät, torit ja muut yleiset alueet, puistot ja viheralueet, venesatamat sekä urheilu- ja virkistyslaitokset - tuottaa ja kehittää myös teknisen viraston muun palveluntuotannon tarpeisiin tukipalveluja kuten materiaali-, korjaamo, kone- ja kuljetuspalveluja - tuottaa kaupungille tilaustöinä kunnallistekniikan suunnittelua ja rakentamista - hallinnoi pysäköinninvalvontaa TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Varastotoimintojen siirto Pietarsaaren Vedelle tehdään vuoden vaihteessa. Muu strategiatyöhön liittyvä organisaation säätäminen riippuu vielä käynnissä olevien selvitystöiden tuloksista. Esimerkiksi jo edelliselle vuodelle suunniteltu varikko-, rakentamisja kunnossapitotoimintojen yhdistäminen lykkääntyi yhtiöittämissuunnitelmien takia ja tähän henkilöstöresurssien käyttöön tullaan palaamaan uudestaan. Kaatopaikan osalta töiden aloittamista ei voida tätä enempää siirtää. Vuosille on varattava yhteensä noin miljoona euroa lisää käyttömenoihin. Pysäköinnin maksullisuus tullaan ottamaan käyttöön siten, että saaduilla tuloilla katetaan pysäköintialueiden vuokramenot sekä valvontakustannukset (vuokra Maria Malmin tontista sekä lippuautomaatti). 85

192 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Asiankäsittelyä tehostetaan edelleen Käsittelyä odottava asiamäärä pienenee. Kaikki asiat otetaan käsittelyyn saapumisjärjestyksessä. Läpimenoaikaa lyhennetään lean-periaatteen mukaisesti. Kaikki KommunOfficen käyttäjät osallistuvat. Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2016 min - real - max Hyödynnetään ajoneuvojen ja Seuraavista toteutuu 1,2 tai työkoneiden teknistä 3: seurantaa aluksi yhden vuoden - Ajoaikojen dokumentointi aikana, jonka jälkeen tehdään (koneiden käyttötapa päätös pysyvästä ja laajasta työvuorojen aikana) järjestelmän käyttöönotosta. - Työsuorituksen seuranta ja Oletus on, että ohjaus (reaaliaikaisen kustannussäästöjä saavutetaan sijainnin perusteella) ja tuottavuus lisääntyy. - Tiedon keruu laskutusta ja kirjanpitoa varten (sähköisesti) Toteutustapa Vastuussa oleva Varikon päällikkö ja tiemestari selvittävät mahdollisuudet, joita GPS-seuranta tarjoaa ja soveltavat niitä käytännön työnjohdossa. Arviointi (Tilinpäätös) 86

193 Suoritteet/ Tunnusluvut Pysäköinninvalvonta: - maksukehotuksia - vastalauseita - saadut maksut Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös -14 Talous -arvio -15 Talousarvio -16 TS -17 TS Katujen kunnossapito: Liikennealueiden ylläpito /asukas (19627as) - katujen kesähoito (241 km) - katujen talvihoito (252 km) - aurauskertoja ,36 /m ,66 /m * ,55 /m ,18 /m ,55 /m ,47 /m Venepaikkoja - käyttömenot - käyttömenot/paikka - kok.kustannus/paikka , , , Urheilu ja liikuntaalueiden kunnossapito: - ylläpito /asukas (19627as) - Keskusurheilukenttä /kenttä 8250m² - Länsikenttä /koko alue m² /kenttä 6732 m² - otteluruohokentät (3) /koko alue m² /kenttä m² - harj.ruohokentät (2) /alue m² (koulul.) - sorakentät (2) (+luistelu) /alue m² - Tellus /kenttä 6320 m² - valaistut ladut /13 km - vaellusreitit /25 km - jääkiekkokaukalot (3) /kaukalo - uimarannat (5) /ranta 35, /m² ,47 /m² 3,94 /m² ,88 /m² 1,46 /m² 447 0,03 /m² ,26 /m² ,33 /m² ,81 /m ,52 /m , ,5 /m² ,24 /m² 3,33 /m² ,63 /m² 1,04 /m² 620 0,04 /m² ,20 /m² ,38 /m² ,59 /m ,36 /m , ,21 /m² ,59 /m² 1,57 /m² ,37 /m² 0,61 /m² 876 0,06 /m² ,10 /m² ,36 /m² ,56 /m ,65 /m

194 Puistojen ja viheralueiden kunnossapito: - ylläpito /asukas (19627as) Rakennettuja puistoja ja viheralueita ha - m²/asukas - kunnossapito /m² - kunnossapito /asukas Leikkipuistoja - asukasta/puisto - kunnossapito /puisto - kunnossapito /asukas 46, ,69 13, ,71 48, ,57 7, ,75 48, ,21 6, , Suoritteet/ Tunnusluvut Konevarikko: Kaluston keski-ikä vuotta Keskimääräinen työaika - kuorma-autot (3) /1650h - tiehöylät (2) /1650h - traktorit (4) /1650h - pyöräkuormaajat (2) /1650h Tilin päätös -12 6, h 83 % 1053 h 64 % 955 h 58 % 1303 h 79 % Tilinpäätös -13 6, h 82 % 844 h 51 % 996 h 60 % 1455 h 88 % Tilinpäätös -14 7, h 87 % 757 h 35 % 775 h 47 % 1210 h 73 % Talous -arvio -15 Talousarvio -16 TS -17 TS -18 8,67 10,29 8,50 8,57 Korjaamo: Laskutus /työntekijä Varasto: Laskutus /työntekijä Rakentaminen ja rakennuttaminen: Saneerattuja katuja - omajohtoisena - urakoitsijan rakentamaa Uusia katuja - rakennettu yht - omajohtoisena - urakoitsijan rakentamaa 960 m 960 m m 1212 m 550 m 910 m 910 m m 305 m 820 m 1270 m 780 m 490 m 500 m 120 m 380 m 724 m 434 m 290 m 554 m 490 m 64 m 800 m 500 m 800 m 500 m 800 m 500 m Suunnittelu: Katusuunnitelmia -muistutuksia Kaivulupia Työvuodet 74,57 74,54 67,36 65,36 65,36 65,36 65,36 Perustelut Varasto siirtyy Pietarsaaren Vedelle ja sen mukana kaksi työntekijää. 88

195 Vt. tekninen johtaja: TOIMIALA: Rune Hagström Sisäinen tukipalvelukeskus TOIMINTA-AJATUS Sisäinen tukipalvelukeskus - toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa rakennuksissa tai vuokratiloissa - rakennuttaa, suunnittelee, isännöi ja pitää kunnossa kaupungin toimitilat ja rakennukset. - siivoaa kaupungin toimitilat ja rakennukset. - valmistaa ja tarjoaa päivähoitolapsille, koululaisille, vanhustenhuollon ja terveydenhuollon asiakkaille sekä kaikkien näiden laitosten henkilöstölle maukkaita ja ravitsemuksellisesti täyspainoisia aterioita. - tuottaa kaupungin omaa toimintaa varten tarkoituksenmukaiset tietotekniset palvelut. Tämä tehdään kustannustehokkaaseen hintaan siten, että pidämme ensisijalla asiakastyytyväisyyttä, osaamista ja kokonaistaloudellisuutta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaikkien kolmen palvelualueen - tilahallinto, ruokapalvelut ja siivouspalvelut - osalta kehitetään edelleen sisäistä laskutusta sekä tuottavuutta ja tehokkuutta. Strategiatyön tuomien mahdollisten muutoksien suunnittelu ja toteutus It-palvelut on hallintosääntömuutoksella siirretty keskushallintoon ja toteutetaan budjettiteknisesti alkaen. Sisäisen tukipalvelukeskuksen tavoitteet ja mittarit ovat yhtä kuin keskuksen kolmen palvelualueen tavoitteet ja mittarit yhteensä. Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Työvuodet 222,19 258,36 244, TS -17 TS

196 Talonrakennuspäällikkö: Rune Hagström TOIMIALA: Tilahallinto TOIMINTA-AJATUS Tilahallinto - toimii vuokranantajana ja huolehtii siitä, että kaupungin eri hallintokunnilla on mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja taloudelliset toimitilat joko kaupungin omissa rakennuksissa tai vuokratiloissa - rakennuttaa, suunnittelee, isännöi ja pitää kunnossa kaupungin toimitilat ja rakennukset TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Strategiatyön tuomien mahdollisten muutoksien suunnittelu ja toteutus. Prosessinohjausjärjestelmä otetaan käyttöön kiinteistönhoitotoiminnassa. 90

197 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Aikatauluseuranta: 90% sisällöstä toteutunut Hyväksytyn aikataulun vertailu Hyväksytty/Toteutunut. toteutuneeseen. Kunnossapitoinvestoinnit projekti-insinööri, suuret investoinnit rakennuttajainsinööri Arviointi (Tilinpäätös) PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Ennakoiva pitkäntähtäimen Mitoitus toteutuu 100 % Henkilökunnan ohjeistus. kiinteistönhoito-ohjelma Isännöitsijä Arviointi (Tilinpäätös) Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Käyttöasteen seuranta. 90 % vuokrattu Toteutuneen käyttöasteen seuranta. Isännöitsijä Arviointi (Tilinpäätös) 91

198 RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Hyväksytyt tavoitehinta-arviot Tavoitearviot pitävät 100 % Jatkuva kustannusseuranta eivät ylity Talonrakennuspäällikkö. Arviointi (Tilinpäätös) 92

199 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Asuinrakennukset Hoitorakennukset Konttorirakennukset Museo ja yleiset rakennukset Opetusrakennukset Maatalousrakennukset Muut rakennukset Yhteensä Työvuodet 57,73 59, TS -17 TS -18 Ruokapalvelupäällikkö: Lisa Kentala TOIMIALA: Ruokapalvelu TOIMINTA-AJATUS Ruokapalvelu tarjoaa asiakkailleen maukkaita aterioita, joilla on riittävän hyvä laatu ja ravintosisältö, ja samanaikaisesti pyritään saavuttamaan optimaalinen kustannustehokkuus. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Ruokapalvelu etsii toimintamuotoihin erilaisia vaihtoehtoja, jotka tehostavat tuotantoprosesseja ja sitä kautta pienentävät kokonaiskustannuksia. Ruokapalvelu siirtyy kilotilauksiin, jolloin voidaan minimoida hävikkiä. Aivo-tilausjärjestelmän käyttöönotto takaa tarkemman tilausmäärän. Aivo-reseptiikka käytössä ja kaikki valmistuskeittiöt noudattavat samoja ohjeita. Näin takaamme tasaisemman ruuan laadun. 93

200 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Neljässä tuotantokeittiössä on Minimi on 250 ja max 300 Keittiöhenkilökunta ja suoritemäärä noin suoritetta /työntekijä/päivä. ruokapalvelu /työntekijä/päivä. Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Aivo-tilausjärjestelmä käytössä 100 % kaikissa keittiöissä Ruokapalvelu ja ATK-osasto kaikissa keittiöissä Arviointi (Tilinpäätös) Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2016 Toteutustapa Vastuussa oleva Biojäte punnitaan ja kirjataan Jatkuva seuranta ja hävikin Keittiöhenkilökunta ja kuukausittain. minimoiminen 100 kg/ päivä ruokapalvelu /kg päivä (koko ruokapalvelussa yhteensä) Arviointi (Tilinpäätös) 94

201 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Päiväkotiateriat/päivä Päiväkotiateriat/vuosi Koululounas /päivä Koululounas / vuosi Malmin ateriamäärä/päivä. Koululounas hinta Päiväkotiateriahinta/ päivä Lounashinta Malmi 9,75 8, ,08 9,00 8,00 Työvuodet 67,56 63,55 59,56 57,00 52,50 52,50 52,50 2,40 4,20 2,40 4,20 2,45 4,25 TS -17 TS -18 Perustelut Henkilöstövähennys luonnollisen poistuman kautta on noin 3-4 henkilöstövuotta /vuosi, ja vaikka toimintaan on palkattu uutta henkilökuntaa, on työvuosissa silti tapahtunut vähennystä. Nuorentumista tapahtuu henkilöstössä. Malmin keittiö on ylimitoitettu ja siellä pystytään vielä henkilöstövähennyksiin henkilökunnan siirtyessä eläkkeelle. Suunnitteilla on keittiön laitekapasiteetin uudistaminen ja saneeraus. Siivouspäällikkö: Annika Stenvik TOIMIALA: Siivouspalvelut TOIMINTA-AJATUS Palvelemme Pietarsaaren kaupungin työntekijöitä ja asukkaita kokonaisvaltaisesti. Pidämme huolta siitä, että asiakkaamme saavat puhtaat ja viihtyisät tilat, ruokaa sekä puhtaan sängyn tiloissamme. Kaiken tämän teemme kustannustehokkaasti ja tunnollisesti. Työntekijämme ovat ammattitaitoisia ja kokeneita alan ammattilaisia, ja asiakastyytyväisyys on meille tärkeää. 95

202 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Toteutustapa Vastuussa oleva Tavoitetun työtehon Henkilöstösiirto pitäminen Esimiehet Arviointi (Tilinpäätös) 96

203 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 m2/h kaupunki m2/h sos. terv.virasto m2 yhteensä , /m2/kk kaupunki 2,39 2,57 2,41 2,54 2,46 /m2/kk sairaala 5,55 9,67 9,28 9,94 9,12 Työvuodet 88,95 129,26 123, TS -17 TS Perustelut Mahdolliset koulusulkemiset vaikuttavat tulevaan henkilöstötarpeeseen. 97

204 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Vähäkangas Hallinto Terveydenhuolto Vanhushuolto Sosiaalihuolto Ympäristöterveydenhuolto 98

205 Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Vähäkangas TOIMINTASUUNNITELMA 2016 SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO TOIMINTA-AJATUS Sosiaali- ja terveysvirasto tuottaa perusterveydenhuollon, peruserikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, vanhushuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluja, joiden tarkoituksena on edistää yhteistoiminta-alueen väestön hyvinvointia ja hyvää terveyttä sekä ehkäistä sosiaalista turvattomuutta ja sairauksien ja epäterveellisen ympäristön haitallisia vaikutuksia. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS VUOSINA Kansallinen sote-uudistus on tätä kirjoitettaessa edelleen työn alla, joten sote-alueiden määrästä ei ole päätöstä. Suunnitelmakauden haasteena on sosiaali- ja terveysviraston nykyisen organisaatiorakenteen hiominen asiakaslähtöiseksi ja kustannusvaikuttavaksi. Tulevaisuuden haasteita ovat myös toiminnallinen integraatio, kuntoutumista edistävä toiminta ja asiakkaiden/potilaiden osallisuus. Johtamiseen liittyviä kehittämisalueita ovat lähijohtamisen vahvistaminen sekä johtamisjärjestelmien ja vastuualueiden selkeyttäminen. Johtamisessa korostuvat moniammatillisen osaamisen, muutosjohtamisen ja tietojohtamisen menetelmät. Benchmarking, hyvistä käytännöistä oppiminen ja oman toiminnan kriittinen arviointi ovat kustannusvaikuttavuuden kehittämisen työvälineitä. Sosiaali- ja terveysviraston rakenteelliset ja sisällölliset päätavoitteet vuodelle 2016 Perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja vanhushuollon sekä peruserikoissairaanhoidon toiminta on integroitunutta perustuen moniammatilliseen palveluohjaukseen ja ehkäisevään toimintaan. Pietarsaaressa sijaitsee yhteistoiminta-alueen terveyskeskus/sairaala, Uudessakaarlepyyssä terveyskeskus, johon kuuluu osasto. Muissa yhteistoimintakunnissa on riittävä määrä vastaanottoja, joihin moniammatillinen osaaminen on koottu. Alueelle on luotu osaamiskeskus, johon on koottu sosiaali- ja terveysviraston nykyinen erityisosaaminen (esim. kivunhoito, vaativa kuntoutus, syömishäiriöhoito, geriatrinen ja gerontologinen kuntoutus ). Se tuottaa palveluja myös yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysviraston kaikki palvelut tuotteistetaan ja laatu auditoidaan ulkoisesti (SHQS) keväällä Lean-työskentelyä hyödynnetään toimintaprosessien kehittämistyössä. 99

206 Sosiaali- ja terveysviraston valtuustoon nähden sitovat tavoitteet vuodelle Terveydenhuollon hoitotakuumääräykset ja sosiaalihuollon toimintaa koskevat määräajat toteutuvat 100-prosenttisesti o Tunnusluvut: palvelujen saatavuuteen liittyvät seurannat 2. Vähintään 80 % potilaista/asiakkaista kokee olleensa osallisena hoitonsa/palvelujensa suunnittelussa, tulleensa kuulluksi ja ystävällisesti kohdelluksi o Tunnusluvut: potilas-/asiakaskyselyt ja tyytymättömyyden ilmaisut 3. Kehitetään toimialarajat ylittävä palveluohjausmalli, jotta asiakkaiden/potilaiden palvelutarpeeseen vastaaminen on tarkoituksenmukaista ja toiminta ennaltaehkäisevää o Tunnusluvut: malli käytössä syksyllä Organisaatiorakennetta uudistettaessa myös johtamisjärjestelmä tehostuu asiakaslähtöiseksi ja kuntoutumista edistäväksi. o Tunnusluvut: asiakaslähtöinen organisaatiomalli käytössä vuoden 2016 lopussa o Kehityskeskustelut: pidetään, tavoite 80 % 5. Henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät vuoteen 2015 verrattuna o Tunnusluvut: poissaolot Terveydenhuollon päätavoitteena on toteuttaa hallittu rakennemuutos, joka koskee seuraavia osa-alueita: - kotihoitopainotteisen toimintamallin käyttöönotto tehokkaampi analyysi potilaiden palveluntarpeesta sairaalan osastoilta kotiutettaessa ja potilaiden päivystys- ja avohoitokäyntien yhteydessä, erityisenä kohderyhmänä ovat palvelujen suurkuluttajat - lasten ja nuorten moniammatillisen toimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto - perusterveydenhuollon hyvinvointikeskus-toimintamallin suunnittelu - mielenterveyspalveluiden toimintamallin käyttöönotto Vanhushuollon päätavoitteena on siirtyä laitospainotteisesta hoidosta kuntoutumista ja kotona asumista edistävään toimintaan. - kotikuntoutusmallien käyttöönotto Sosiaalihuollossa tavoitteena on panostaa moniammatilliseen yhteistyöhön lasten ja nuorten palveluissa sekä vähentää huostaanottoja ja laitoshoitoa. Ympäristöterveydenhuollon päätavoitteena on suunnitelmallisen (ehkäisevän) valvonnan toteuttaminen vuosittaisten riskiperusteisten valvontasuunnitelmien mukaisesti. Mobiiliratkaisuja pilotoidaan ja lisäksi panostetaan sosiaali- ja terveysviraston toimitilojen optimaaliseen käyttöön. TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 TS -16 TS - 17 Milj. 128,3 134,8 134,6 135,5 135,7 135,6 136,0 Työvuodet 1365, , Virat ja toimet talousarviossa 1170, , , , ,71 TS

207 Tulosalueen päällikkö: TULOSALUE: Peter Granholm Hallinto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2016 Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on poliittinen vastuu yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollosta. Hallinto sovittaa yhteen ja tukee toimintaa siten, että tarvittavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa voidaan ylläpitää ja kehittää. Terveydenhuoltolaki tuli voimaan Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten ja alueellisten rakenteiden uudistamisen suunnittelu jatkuu. Meneillään on siis toimintapohjan perusteellinen uudistaminen. Kuntatalouden kiristyminen vaatii toimenpiteitä. Johdon ja hallinnon on sovitettava toiminta ikääntyvän väestön lisääntyviin palvelujen ja huolenpidon tarpeisiin kestävän talouden rajoissa. Sosiaali- ja terveydenhuoltotoiminnan menettelytavat varmistetaan SHQS-ohjelman mukaisen laadunarvioinnin ja laaduntunnustuksen avulla vuonna 2016 sen jälkeen, kun kaikissa yksiköissä on toteutettu itsearvioinnit ja sisäinen auditointi vuonna 2015 ja ulkoinen auditointi vuonna Laatuohjelman johdosta hallinto voi noudattaa strategiaa, jonka tavoiteena on antaa hyvää hoitoa. 101

208 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 ASIAKAS JA KUNTALAINEN Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Oikea ja nopea asioiden käsittely. Laadukkaampi hoito. SHQS-laadunarviointi. Ei huomautuksia eikä muistutuksia viiveistä hallintoasioissa. Vähemmän oikaisuvaatimuksia, valituksia ja potilasvahinkoilmoituksia koko sosiaali- ja terveysvirastossa. Tarve ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen vähenee. SHQS käytössä kaikissa toimintayksiköissä. Kaikilla asianosaisilla hyvä ammattitaito ja toimintavalmius. Kaikilla asianosaisilla hyvä ammattitaito ja toimintavalmius. Ulkoinen auditointi SHQS:n mukainen laaduntunnustus. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen hoidossa hankkeiden sekä menettelytapojen parantamisen kautta. Koulutetaan kokemusasiantuntijoita, joiden resursseja käytetään hoidossa talousarvion puitteissa. Asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa hoitoonsa. Kokemusasiantuntijoita käytetään toiminnan tukena. Asiakkaiden mielipiteet otetaan huomioon hoitosuunnittelussa, hoidon toteuttamisessa ja jatkohoidossa. Kokemusasiantuntijoita käytetään toiminnan tukena hoidossa, koulutuksessa ja tiedotuksessa. 102

209 Tulosalueen päällikkö: Päivi Stenman TULOSALUE: Henkilöstöhallinto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2016 Henkilöstöhallinto tulee päivittämään henkilöstöstrategian ja asettamaan samalla uudet tavoitteet tuleville vuosille. Pietarsaaren kaupungin tavoitteena on olla houkutteleva uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Työntekijöiden rekrytoimiseen sosiaali- ja terveysvirasto tulee kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon alue on jatkuvien muutosten edessä, joten erityisesti muutosjohtajuutta ja henkilöstön osallisuutta tulee kehittää. Sosiaali- ja terevysviraston on uudistuttava organisaationa siten, että se on entistä valmiimpi sote-uudistuksen tuomiin haasteisiin. Yhtenä haasteena on toimialarajat ylittävän johtamisen kehittäminen. Toinen suuri haaste on henkilöstön uudelleen sijoittaminen tulevien rakenteellisten muutosten yhteydessä. Tulevina vuosina jatketaan sisäistä esimieskoulutusta, jonka tarkoituksena on varsinkin lähiesimiesten johtamisen vahvistaminen. Muun henkilöstökoulutuksen tavoitteena on oman alan osaamisen kehittäminen ja työntekijöiden uralla kehittyminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon alueen jatkuvien muutosten vuoksi on paikallaan myös arvioida ja edelleen kehittää johtajuutta, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen toimivuutta erityisenä painopistealueena henkilöstön innovaatio- ja kehittämismyönteisyys. Työnantajan näkökulmasta on tärkeää, että työpaikoilla on hyvä yhteistyö ja että henkilöstö on motivoitunutta, hallitsee työnsä ja kehittää uusia innovatiivisia työtapoja yli toimialarajojen. Henkilöstön työaikojen kehittämiseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Erilaisten kansallisten hankkeiden kautta kehitetään uusia toimintamalleja, joilla on myönteistä vaikutusta sekä asiakkaisiin että työntekijöiden hyvinvointiin. Koko henkilöstöllä tulee myös olla mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluihin. Sairauspoissaolojen hallinta ja seuranta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa on tärkeä osa henkilöstöjohtamista. Henkilöstöhallinnon tulevan vuoden haasteena on myös toiminnan kehittäminen siten, että sosiaali- ja terveysviraston laadunhallinnan asettamat arviointikriteerit toteutuvat. 103

210 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 ASIAKAS JA KUNTALAINEN Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) 1. Henkilöstöresursointi ja talousarvioon varatut henkilöstökulut tasapainossa. Talousarvioseuranta. Henkilöstökulujen on pysyttävä talousarviossa 100-prosenttisesti. Talousarvioseuranta johdon raportoinnin kautta. Uudelleensijoittaminen, työn kierto, urakehitys. Henkilöstöresursointi / seuranta. 2. Sairauspoissaolot vähenevät 1-2 päivää työntekijää kohden. 3. Onnistunut muutosjohtajuus. Organisaatiota kehitetään. Sairauspoissaolot koko organisaatiossa keskimäärin 14,5 15,0 päivää/työntekijä. Hyvinvointitutkimus. Henkilöstö osallisena % henkilöstöstä vastaa, että vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät. 104 Kiinnitetään erityistä huomiota työhyvinvointiin, esimiestyöhön, varhaiseen tukeen ja henkilöstön jaksamiseen, tyhy-toimintaan, työnkiertoon, uudelleensijoittamiseen. Nykyisten työtehtävien arviointi (kolmikantakeskustelut). Kehitetään innovatiivisia työmenetelmiä, kuten kinestetiikka ja Lean. Pitkäaikaisten sairauslomien selvittäminen ja toimenpiteet. Organisaatiomalli uudistetaan (toimialarajat ylittävä organisaatiomalli). Lähijohtajuutta vahvistetaan. Saumaton päätöksenteko/johtajuus. Järjestetään muutosjohtamiseen liittyvää täydennyskoulutusta. Säännöllisiä kokouksia siten, että henkilöstö tuntee itsensä osalliseksi.

211 4. Toimintaa vastaavat työajat. Työajat lisäävät työhyvinvointia. 5. Innovatiivinen ja toimiva työyhteisö. 6. Kiinnostava ja nykyaikainen työnantaja. 7. Osaamisen kehittäminen. Suunnitelman mukainen koulutus. Hyvinvointitutkimus. Sairauspäivät. Titania-hanke. Hyvinvointitutkimus. Innovatiivisuus 3,3 3,5. Työyhteisön kehittäminen 3,0 3,8. Hakijoiden määrä. Keikkatyöläisten määrä vähenee vuodesta Täydennyskoulutuspäivät työntekijää kohden samalla tasolla kuin vuonna Titania-hanke/työaikojen kehittäminen. Sähköinen työaikaseuranta. Käyttöön otetaan uusia kuntouttavia työmenetelmiä (kinestetiikka), saumattomat työprosessit (Lean, laadun kehittäminen). Moniammatillinen tiimityö. Lähiesimies myönteisen kehityksen tukena. Palkitsemisjärjestelmän laatiminen. Rekrytointia tehostetaan ja siitä tehdään näkyvämpää. Mahdollisuus työnkiertoon ja urakehitykseen. Lyhyisiin sijaisuuksiin suunnitellaan muita ratkaisuja poolijärjestelyjen kautta (huom. vaikeaa löytää keikkatyöläisiä sijaispankin kautta). Resurssipankin kehittäminen. Osaamistaso vastaa tulevia osaamistarpeita. 105

212 Tulosalueen päälliköt: Pia-Maria Sjöström Lis-Marie Vikman TULOSALUE: Terveydenhuolto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2016 Suunnitteilla oleva asiakaskeskeinen organisaatiomalli toteutetaan vuonna Vuoden aikana keskipisteessä ovat sosiaali- ja terveysviraston toimijat, jotka työskentelevät lasten, nuorten ja perheiden parissa sekä mielenterveys- ja päihdehuollossa. Yhteiskunnan psyykkinen pahoinvointi ja kasvava huumeongelma asettavat yhä suurempia vaatimuksia viraston yksikköjen väliselle tiiviille yhteistyölle, mutta myös ulkoisten toimijoiden, kuten sivistystoimen, poliisin ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Muiden toimialojen kanssa yhteistyössä annettava palveluohjaus yhdennetään ja sähköisen viestinnän ja asiakaspalvelun mahdollisuuksia lisätään. Vastaanotolla kokeillaan aukioloa klo 18 saakka tiettyinä viikonpäivinä ja kokeilu arvioidaan. Terveyden edistämisellä, ehkäisevällä työllä ja toimintakykyä ylläpitävällä työotteella on merkittävä rooli kaikessa toiminnassa. Potilaiden valinnanvapautta ja osallisuutta painotetaan. Kipupotilaille suunnattu EU-hanke VAKY (asiakaslähtöinen varhainen arviointi ja kuntoutus) ja KASTE-hanke Parempi arki, joka on tarkoitettu paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien pitkäaikaistyöttömien palveluohjausta varten, kehittävät moniammatillista toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelujen koordinointia kehitetään pienemmän hankkeen kautta. Suuntausta kohti avoimia ja puoliavoimia hoitomuotoja jatketaan. Kotisairaala muodostaa yhdessä toimenpideyksikön kanssa täydentävän ja joustavan toimintamuodon, joka tukee kotona asumista ja vähentää vuodepaikkojen tarvetta ja käytössä olevien paikkojen päällekkäistä käyttöä. Kotisairaalatoiminta käsittää myös lapset ja nuoret, joiden osalta toiminnasta vastaa lastentautien yksikkö. Uudenkaarlepyyn osasto 9:n peruskorjauksen jälkeen osasto 6:n paikkamäärää vähennetään 30 paikkaan perusmiehityksen säilyessä ennallaan. Potilasvaihtuvuus on lisääntynyt, ja palliatiivisen hoidon potilasryhmä omaisineen tulee asettaa etusijalle. Akuutin neurologian vuodeosastopaikat (6) lopetetaan ja korvataan akuutin geriatrisen kuntoutuksen paikoilla. Neurologian poliklinikkatoiminta jatkuu. Neuvolatoiminta saa lisätukea perheterapeutilta ja perhekätilöltä erityistarpeisten perheiden parissa tehtävään työhön. Yhteistyötä sosiaalihuollon perhetyön kanssa vahvistetaan. Uusi isyyslaki tulee voimaan vuonna 2016 ja isyyden tunnustaminen siirtyy sosiaalihuollosta äitiysneuvolaan. Fredrika-klinikan päiväosasto ottaa käyttöön uuden hoitomallin toiminnan tehostamiseksi ja hoitojaksojen lyhentämiseksi. Vuoden aikana jatketaan hanketta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin moniammatillisen tukemisen mallien löytämiseksi. Sosiaali- ja terveysviraston mielenterveyshuolto (aikuispsykiatria, mielenterveyskeskuksen päiväosasto, vammaishuollon psykiatrinen toiminta avohuollossa ja asumisyksiköissä sekä riippuvuushoito) muodostavat yhteisen hallinnollisen yksikön toiminnallista, asiakaskes-keistä yhteistyötä varten. Perusterveydenhuollon astmahoito ja erikoissairaanhoidon keuhkopoliklinikkatoiminta lisäävät yhteistyötään, jonka tavoitteena on muodostaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen yksikkö diabetes- ja reumahoidon mallin mukaisesti. Lääkärien/hammaslääkärien ja hoitohenkilöstön välistä työnjakoa kehitetään edelleen ja hoitajien ja terapeuttien vastaanottoja laajennetaan siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. 106

213 Päivystystä hoitavat lukien sosiaali- ja terveysviraston omat lääkärit, joten lääkärien ostopalvelut vähenevät. Uudenkaarlepyyn päivystys lopetetaan maanantaita lukuun ottamatta. Virka-aikana on edelleen akuuttivastaanottoaikoja. MRI-toiminta aloitetaan syksyllä Malmin kiinteistöt ky. järjestää tilat, ja henkilöstö suunnittelee uutta toimintaa ja hankkii täydennyskoulutusta sitä varten. Siirtymäkauden aikana tarvitaan lisää koulutusmäärärahaa ja henkilöstöresursseja (0,5 röntgenhoitajaa), mutta ajan mittaan toiminnan rahoitus saadaan siten, että nykyiset röntgenpalvelujen ostokustannukset vähenevät. Uudenkaarlepyyn röntgentoiminta lopetetaan. Tutkimukset voidaan tehdä Malmin röntgenosastolla, mutta lakkautus vaikuttaa Uudenkaarlepyyn palvelutasoon. EKG-ohjelmisto laitteineen uusitaan vuoden aikana ja samassa yhteydessä Malmin tk-vastaanoton EKG-toiminta siirretään laboratorioon. Laboratorionäytteiden ottoon liittyviä ohjeita yksinkertaistetaan ja kotinäytteenottoa kehitetään yhteistyössä kotihoidon kanssa. Sairaalakemistin sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi vuonna Kiinteistöt luovat edellytykset avohoitosuuntauksen lisäämiselle ja toimintojen yhdentämiselle. Luodon vastaanoton arvioidaan olevan muuttovalmis vuoden 2016 lopussa. Vastaanotosta tulee terveydenhuollon, suun terveydenhuollon, kotihoidon ja perhetyön yhteinen. Ähtävän vastaanottoa ja kotihoitoa varten kunnostettavien tilojen arvioidaan olevan muuttovalmiit joulukuussa Samalla Kolpin vastaanotto suljetaan ja asiakkaat ohjataan Pännäisten ja Ähtävän vastaanotoille. Pännäisten vastaanoton tilat suunnitellaan kotihoidon ja terveydenhuollon tulevia tarpeita varten. Malmin tk-vastaanotolla on pulaa vastaanottotiloista. Uudenkaarlepyyn tk-vastaanotto kaipaa kipeästi peruskorjausta. Erikoisalojen poliklinikkojen vastaanottotilat sairaalan ensimmäisessä kerroksessa peruskorjataan ja ovat valmiit käyttöön otettaviksi vuoden lopussa. Dialyysin, tähystysten ja EKG:n peruskorjatut tilat otetaan käyttöön tammikuussa Vuoden 2016 aikana suunnitellaan myös kipeästi peruskorjausta tarvitsevan osasto 1:n siirtoa. Lastenkuntoutus tarvitsee vierekkäiset tilat, jotta yhteistyö toimisi. Vuoden aikana aloitetaan suunnittelu yhteisten tilojen saamiseksi suurimmalle osalle lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevistä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä. Osa Pietarsaaren keskustavastaanoton neuvolatoiminnasta siirtyy Malmin alueelle jo vuoden 2016 lopussa. Yksiköt valmistautuvat keväällä 2016 järjestettävään ulkoiseen auditointiin. Tavoitteena on saada SHQS:n (Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma, Social and Health Quality Service) mukainen laaduntunnustus. Ennen auditointia jokainen yksikkö suorittaa itsearvioinnin. Vuonna 2016 luodaan uusi rakenne ja käytännön malli sähköisille laatukäsikirjoille. Useimmat yksiköt soveltavat Lean-menetelmiä työprosessien analysoinnissa ja parantamisessa. Henkilöstösuunnittelun saumattomuutta parannetaan yhdistämällä osa kustannuspaikoista: Osasto 1:stä (sisätaudit ja keuhkosairaudet) tulee yksi kustannuspaikka, jolla on 22 potilaspaikkaa. Osasto 2:sta (vaativa kuntoutus ja akuutti geriatrinen kuntoutus) tulee yksi kustannuspaikka, jolla on 17 potilaspaikkaa. Kotisairaalasta ja toimenpideyksiköstä (jotka on kirjattu eri erikoisalojen poliklinikoille) tulee yksi kustannuspaikka, jolla on yhteinen henkilöstö. Pietarsaaren, Luodon ja Pedersören kunnan koulu- ja opiskeluterveydenhuolto muodostavat yhden kustannuspaikan. Pännäisten-Purmon ja Ähtävän-Kolpin vastaanotot muodostavat kaksi kustannuspaikkaa, joilla on yhteinen henkilöstö. TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 TS -16 TS - 17 Työvuodet Virat ja toimet 595,17 568,05 578,56 559,67 559,18 talousarviossa TS

214 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 ASIAKAS JA KUNTALAINEN Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Toimiva palveluohjaus, joka perustuu asiakkaan hoidontarpeeseen. Oikea-aikainen hoito oikeassa hoitoportaassa. Vuonna 2016 tavoitteena, että runsaasti palveluja käyttävillä avainasiakkailla on hoitosuunnitelma, yhteyshenkilö, hoitokontaktien tarve vähenee. Jonotilanteen seuranta, tavoitettavuus, suunnittelemattomien käyntien määrä. Hoitosuunnitelmien määrä. Huolellinen triage tk:ssa ja päivystyksessä. Tiimityön kehittäminen, työnjako. Hankkeet: VAKY/TBRS, Parempi arki, maahanmuuttajahanke. Ryhmätoiminta siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Tk:ssa koordinoiva sairaanhoitaja avainpotilaita varten. Tasa-arvoinen, tarveharkintainen hoidon saatavuus. Potilas osallisena hoitosuunnittelussa. Käyttöön otetaan uusia asiakasystävällisiä välineitä, kuten sähköinen ajanvaraus ja ajanvarauksen peruminen, tekstiviestimuistutus, sähköinen ilmoittautuminen, asiakasystävälliset verkkosivut, palvelusetelit. Turvallinen ja varma potilashoito. Potilaspalaute. Määrä ja käyttö. Perumattomat ajat. Kokemusasiantuntijat antavat palautetta soten kotisivuista. Käytettyjen palvelusetelien määrä. Käytössä olevien tarkistuslistojen määrä. Infektiotilasto. Haipro-tilasto. Laiterekisteri, rekisteröityjen laitteiden määrä. Suunnitellaan siirtymistä toimialojen väliseen palveluohjaukseen. Tk-psykologeilla ja mielenterveyshuollon aikuisvastaanotolla on yhteinen hoitosuunnittelu ja jono. Ohjelman hankinta ja pilotointi (suun terveydenhuolto). Itseilmoittautuminen pilotoidaan suun terveydenhuollossa, otetaan myöhemmin käyttöön vastaanotoilla ja poliklinikoilla. Tekstiviestimuistutus mielenterveystoimiston ja psykologiyksikön käyttöön. Suun terveydenhuollossa pilotoidaan palvelusetelit. Sähköinen lähetteiden käsittely erikoisalojen poliklinikoilla. Kattava rekisteri sosiaali- ja terveysviraston laitteistosta. 108

215 HENKILÖSTÖ Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Kaikilla esimiehillä on voimavaroja ja valmiuksia muutosten toteuttamiseen ja henkilöstönsä johtamiseen muutosprosessin läpi. Henkilöstövastuullisten esimiesten määrä vähenee, suurempia/useampia yksikköjä esimiestä kohden. Pätevän henkilöstön riittävä saatavuus kaikkiin toimintayksiköihin. Sijaisten varma saatavuus vuodeosastoille. Työviihtyvyys ja toimiva yhteistyö. Hyvinvointitutkimus. Sairauspoissaolotilasto. Toimintasuunnitelman noudattaminen. Kehityskeskustelujen määrä. Uusilta työntekijöiltä ja opiskelijoilta saatu palaute. Henkilöstövastuullisten esimiesten määrä. Rafaela-hoitoisuusmittari. Henkilöstön vaihtuvuus. Toimia ja sijaisuuksia hakevien määrä. Miehittämättömät työvuorot. Hyvinvointitutkimuksen ja palautteiden tulokset, ks. edellä. Tutkimusten ja tilastojen analysointi. Monipuolinen täydennyskoulutus. Johdon tuki, mentorointi, valmennus, ohjaus. Uusien esimiesten perehdytys. Kehityskeskustelujen kehittäminen. Päällikköjen antama ohjaus ja tuki. Aluksi yhteinen esimies seuraavalle hoitohenkilöstölle: -Uudenkaarlepyyn-Pedersören terveysasemat, -Pietarsaaren keskustavastaanotto, Luodon vastaanotot, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto -lasten yksikkö, Fredrika-klinikka ja lasten ja nuorten vastaanotto -osasto 3 ja operatiiviset poliklinikat -mielenterveyshuollon aikuisten yksiköt -leikkausosasto, kipupoliklinikka, tähystys ja dialyysi. Erityinen panostus sairaanhoitajien, psykiatristen sairaanhoitajien, hammaslääkärien, suuhygienistien ja psykiatrin rekrytointiin. Pidempiä työsuhteita määräaikaisille työntekijöille. Riittävä sijaisbudjetointi, sijaisten yhteiskäyttö. Osastonlääkärien työkäytäntöjen kehittäminen osana tiimityötä. Lucian päivän kahvit ja kesäjuhla. 109

216 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Kotihoito- ja avohoitosuuntauksen lisääminen, tavoitteena että mahdollisimman moni voi asua omassa kodissa sairaudesta huolimatta. Kuntouttava työote. Terveyden edistämistoiminnan vahvistaminen siten, että se vastaa uusia tarpeita. Lisätukea tarvitsevat asiakasryhmät etusijalle. Käyntien ja hoitopäivien määrä. Toistuvat osastohoitojaksot. Kotisairaalan kautta hoidettavien potilaiden määrä. Päivystyksen tarkkailupaikkojen kautta kotiutettujen määrä. Hoitosuunnitelmien määrä. Klinikkavalmiiden seuranta. Kello-malli; päivittäisten toimintatuntien seuranta. Hoitojaksojen pituus. Niiden potilaiden määrä, jotka uloskirjataan muun kuin sen osaston kautta, jolla hoito aloitettiin. Laajojen terveystarkastusten seulontatulosten seuranta. Kouluterveyskysely. Ryhmävastaanotoista saatu palaute. Sotkanet, Tea-viisari, Palveluvaaka ym. Hoitaja- ja terapeuttiresurssien asteittainen ohjaus avohoidon tarpeisiin. Lasten ja aikuisten kotisairaalatoimintaa kehitetään. Päivystykseen tarkkailupaikkoja turhien osastohoitoon ottojen välttämiseksi. Uloskirjauksen ja hoidon suunnittelu aloitetaan hoidon alkaessa. Fredrikan päiväosastolla otetaan käyttöön uusi toimintamalli hoitojaksojen lyhentämiseksi. Psykiatrian päiväosaston ja yöpymismoduulin uusi toimintamalli. Osastolla ja avohoidossa annettavaa palliatiivista hoitoa kehitetään. Toiminnan mahdollistavat tilat. Kinestetiikkakoulutus sairaalaosastojen henkilöstölle. Kello-mallin implementointi ja levittäminen. Huumevalistus yhteistyössä muiden toimialojen kanssa. Perhekätilö erityistä tukea tarvitsevia perheitä varten. Tehostettu tupakkavalistus ja tehokas vieroittautumisen tukeminen. Vahvuutta vanhemmuuteen mallin implementointi ensisijaisesti ensimmäisen lapsensa saaville perheille. Perheitä ja yksilöitä tuetaan ottamaan itse vastuuta suun terveydestä. 110

217 RESURSSIT JA TALOUS Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Työmäärä ja resurssit tasapainossa, fyysisen työympäristön parannukset. Siellä missä Rafaela-mittarit käytössä: hoitoisuus optimialueella vähintään 70 %:ssa päivistä. Ei sairauspoissaolopäivien lisääntymistä. Rafaela-hoitoisuusmittari. Hyvinvointitutkimukset. Sairauspoissaolot. Talousarvio- ja kirjanpitoraportit. Tutkimusten ja tilastojen analysointi. Yhteistyö kiinteistönomistajien kanssa. Kehityskeskustelut. Henkilöstöbudjetointi tasapainossa tarpeiden ja toiminnan vaatimusten kanssa. Parannustyö; työmenetelmien jatkuva kehittäminen. Kustannuspaikkojen väheneminen helpottaa talousarvioseurantaa. Henkilöstön ajan tarkoituksenmukainen käyttö. Kustannuspaikkojen määrä esimiestä ja päällikköä kohden. Työaikaseuranta. Sähköisten kokousten määrä. Yhteinen kustannuspaikka osastojen 1 ja 2 vuodepaikoille, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle ja Pedersören kunnan vastaanotoille (Ähtävä+Kolppi, Pännäinen+Purmo). Toimenpideyksikkö ja kotisairaala muodostavat yhteisen kustannuspaikan. Työaikaseuranta otetaan käyttöön vuonna 2016 Malmin alueen yksiköissä. Tehokkaat ja hyvin valmistellut kokoukset. Sähköisten kokousten, kuten Skypen käytön lisääminen matkustusajan vähentämiseksi. Jatkuva parannustyö Lean-menetelmän avulla. 111

218 Tulosalueen päällikkö: TULOSALUE: Vanhushuollon päällikkö Pirjo Knif Vanhushuolto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA 2016 Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuoden alussa ( 16 / ). Suunnitelmaan on linjattu vanhushuollon kehitystä rakenteellisesti ja sisällöllisesti. Suunnitelma perustuu vanhuspalvelulakiin (980/2012) ja ikääntyneen väestön palvelujen laatusuositukseen (STM 2013:11). Suunnitelman toteuttamista arvioidaan vuosittain. Arvioinnissa on keskeistä riittävien ja laadukkaiden palvelujen toteutuminen sekä riittävien resurssien osoittaminen niiden järjestämiseen. Palvelujen jonotusaikoja seurataan ja ne ilmoitetaan julkisesti. Palvelujen arvioinnin apuna käytetään vanhuspalvelujen tunnuslukuja, jotka mahdollistavat kansallisen vertailun. Vanhushuollon toiminnassa painopiste on siirretty kotihoitoon. Kotihoidossa palvelujen kehittäminen pohjautuu kaikille asiakkaille tehtävään hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kotihoitopalvelujen kehittämisessä keskitytään sisällölliseen kehittämiseen erityisesti kuntouttavassa ja moniammatillisessa toiminnassa. Gerontologisen sosiaalityön osuutta vahvistetaan vuoden 2016 aikana. Kuntouttavan hoitotyön osuus kotihoidossa korostuu: osaava henkilökunta kykenee tukemaan ikääntyvien toimintakykyä ja kuntoutumista kotona. Kotihoidon palveluja kohdennetaan siten, että resurssit tulevat mahdollisimman tehokkaaseen ja vaikuttavaan käyttöön. Mobiilijärjestelmä ja optimointi otetaan käyttöön syksyllä 2016, jolloin Effica-järjestelmä on laajennettu kotihoitoon kaikissa viraston kunnissa. Kotihoidon yhteistyötä terveydenhuollon, kotisairaalan ja vammaishuollon kanssa tiivistetään. Samoin yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa lisääntyy niiden toiminnan muuttuessa kevyemmäksi ja asiakkaiden hoitovastuun siirtyessä kotihoidolle. Päiväkeskustoiminta kilpailutetaan vuoden 2016 aikana sopimuksen päättyessä. Muistineuvolan siirtymistä sairaalaan/perusterveydenhuollon yhteyteen selvitetään. Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa toteutetaan vapaaehtoistyön hankkeen kautta. Asumispalveluissa kehitetään palvelujen sisältöä vastaamaan ikääntyvien tarpeita. Tehostetun palveluasumisen tarvetta arvioidaan jatkuvasti, koska siihen vaikuttavat monet tekijät. Ympärivuorokautisia hoitopaikkoja suunnitellaan vähennettävän ikääntyvien hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Huomioon on otettava myös muut muuttujat, kuten yksityisen palveluasumisen ja senioriasumisen tarjonta. Asumispalvelujen kilpailutus, jossa kilpailutetaan muistisairaiden tehostettua palveluasumista, valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Koivurinteen sosiaaliset tilat peruskorjataan. Peruskorjauksen ajan osasto 4:n tiloja käytetään tilapäisesti sosiaalisina tiloina. Tänä aikana osaston viisi paikkaa ovat pois käytöstä. Purmohemmetin vanhainkotitoiminta muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi. Kunnallisten asumispalvelujen osalta arvioidaan erityisesti muistisairaiden ja psykogeriatristen ikääntyvien tarpeita sekä vuorohoitotarvetta. Näiden asiakasryhmien hoito on tarkoituksenmukaista järjestää omissa erillisissä yksiköissä ja ratkaisujen löytämiseksi jatketaan toiminnan profiloimista eri yksiköissä. Geriatrian osasto 8 toimii kuntoutusosastona. Osaston paikat on tarpeellista saada siihen käyttöön, johon ne on varattu, siis vuorohoitoon ja kuntoutukseen. 112

219 Osasto 9 muuttaa syyskuussa 2016 uusiin tiloihin, jolloin väliaikaisen toiminnan järjestelyt päättyvät (os. 9 toiminta Hakalehdon ensimmäisessä kerroksessa ja Uudenkaarlepyyn ostopalvelut Folkhälsanilta). Osasto 7 suljetaan. Osastolla olevien pitkäaikaispotilaiden muita sijoituspaikkoja tehostettuun palveluasumiseen (yksityiseen tai omiin yksiköihin) tai pitkäaikaishoidon ostopalveluihin selvitetään. Os. 7:n lakkauttaminen vaikuttaa myös tehostetun palveluasumisen paikkojen käyttöön siten, että näitä paikkoja tarvitaan vastaavasti enemmän. Effica-järjestelmän saaminen kaikkiin vanhushuollon yksiköihin on merkittävä parannus, joka mahdollistaa sähköisten potilastietojen saannin kaikissa vanhushuollon yksiköissä. Tämä lisää potilasturvallisuutta sekä mahdollistaa ajantasaisen tilastotiedon saannin. Lisäksi asiakaslaskutus helpottuu. Rai-tietojen avulla seurataan hoidon laadun toteutumista. Toimintaan liittyvän tilastotiedon saaminen nykyistä kattavammin ja sujuvammin on apuna johtamisessa ja toiminnan suunnittelussa. Motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö sekä innostavat ja osaavat esimiehet mahdollistavat laadukkaat vanhushuollon palvelut. Toiminnassa kehitetään lisää asiakkaiden osallisuutta mahdollistavia työtapoja. Asiakkaille, omaisille ja henkilöstölle suunnattujen laatukyselyjen tulosten pohjalta kehitetään toimintaa asumispalveluissa, kotihoidossa ja geriatrian osastoilla. 113

220 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 ASIAKAS JA KUNTALAINEN Tavoite 2016 Mittari Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Vastaavat Arviointi (Tilinpäätös) Laadukkaat palvelut ikääntyneille Ikääntyneet asiakkaat osallisia heitä koskevissa palveluissa Asumispalvelujen Rai-laatuindikaattorit; tavoitetaso = kansallista tasoa vastaava 1. muutokset adl-toiminnoissa 2. vuoteessa 22t/vr 3. liikkumisen rajoittaminen 4. lääkkeiden käyttö 5. unilääkkeiden käyttö 6. sosiaalinen eristäytyminen Kotihoidon Rai-laatuindikaattorit; absoluuttiset: 1. painonlasku 2. lääkäri ei ole tarkastanut lääkitystä 3. tarpeelliset apuvälineet puuttuvat 4. ei kuntoutusta, vaikka kuntoutumisen edellytykset ovat olemassa 5. kaatuminen 6. sosiaalinen eristäytyminen 7. riittämätön kivunlievitys 8. sairaalahoito Laatukyselyt/ asiakkaille ja omaisille suunnattu - Rai-arvioinnit tehdään vähintään 2x/vuosi - Seurataan ja vertaillaan tuloksia suhteessa kansalliseen tasoon ja muihin kuntiin - Tulosten perusteella harkitaan toimenpiteet yksilöiden ja yksikkökohtaisesti - Palautetieto työntekijöille ja yksiköille tehdyistä mittauksista ja arvioinneista. Parannustoimenpiteet suunnitellaan yksiköissä yhdessä työntekijöiden kanssa; esimiehen rooli tärkeä. - Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma pohjautuu Rai-mittauksiin ja kokonaisarvioon. Hoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta tehdään niiden pohjalta. - Laatukysely kotihoidossa keväällä Säännöllinen yhteistyö vanhusneuvostojen kanssa 114

221 HENKILÖSTÖ Tavoite 2016 Mittari Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Vastaavat Arviointi (Tilinpäätös) Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö - Sairauspoissaolot/ sairauspoissaolopäivien määrä laskee keskimäärin 2 pv/työntekijä - Täydennyskoulutus/ vähintään 3 koulutuspv/työntekijä - Laatukyselyt/ henkilöstölle suunnattu - Henkilöstön hyvinvointikysely - Sijaisille suunnattu kysely - Kehittämiskeskusteluissa otetaan esiin työhyvinvointi ja motivaatiotekijät - Sairauspoissaolojen syitä selvitetään ja tehdään työoloihin parannuksia tarpeen mukaan, esim. oikeudenmukaisuus, työntekijöiden mahdollisuudet voida vaikuttaa työyhteisön asioihin - Esimiestyöskentelyn avulla kannustetaan työntekijöitä ammatilliseen kehittymiseen mm. täydennyskoulutuksen avulla. Täydennyskoulutus kirjataan järjestelmällisesti. - Kyselyjen analyysin pohjalta toteutetaan toimenpiteet henkilöstön hyvinvoinnin ja motivaation sekä vanhushuollon työpaikkojen kiinnostavuuden lisäämiseksi. 115

222 PROSESSIT JA PALVELUTUOTANTO Tavoite 2016 Mittari Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Vastaavat Arviointi (Tilinpäätös) Ikääntyvien hyvin toimiva palveluketju Riittävät palvelut ikääntyville - Kansalliset tunnusluvut, koskevat 75 vuotta täyttäneitä: 1. säännöllinen kotihoito % 2. tehostettu palvelu-asuminen 6-7 % 3. pitkäaikaishoito 2-3 % 4. omaishoito 6-7 % 5. kotona asuvat % - Hoitovuorokaudet sairaalan osastoilla kotiutusta odotellessa - HaiPro, osoittaa palveluprosessin kriittiset kohdat - Palvelujen saatavuus - Jonotusajat eivät ylitä suosituksia ja laissa esitettyjä rajoja - Ikääntyvän väestön hyvinvointi-suunnitelma ; seurataan ja arvioidaan suunnitelman toteutumista. Suunnitelmassa esitetty, missä aika-taulussa kansalliset avainluvut/laatusuositukset saavutetaan. Jos ilmenee perusteita, tehdään tarvittavia muutoksia ikääntyvien hyvinvointi-suunnitelman toteutuksessa. - Järjestetään tehokas ja osaava asiakasohjaus ja neuvonta sekä seurataan sen toteutumista. - Tehdään tarpeelliset toimenpiteet palveluprosessin parantamiseksi ja laajennetaan kuntouttavaa kotihoitoa. - Kotiuttamisen apuna palvelusetelit. - Toimialojen välisiä raja-aitoja madalletaan ja yhteistyötä tiivistetään. Toiminnan suunnittelu ja toteutus perustuu asiakkaan tarpeisiin. - Jonotusaikoja seurataan säännöllisesti vähintään 2x/ vuosi - Arvioidaan palvelujen kriteerejä - Muun palautteen seuranta 116

223 RESURSSIT JA TALOUS Tavoite 2016 Mittari Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Vastaavat Arviointi (Tilinpäätös) Resurssit ja palveluntuotanto tasapainossa - Talousarvion toteutuksen seuranta - Kiinteistöjen kunnon seuranta - Palveluntuotanto perustuu ikääntyneen väestön määrään; kansalliset tunnusluvut ohjaavat palveluntuotantoa. Ne perustuvat 1. ikääntyneen väestön tarpeiden huomioimiseen 2. kokonaistaloudellisten ehtojen huomioimiseen kunnan kannalta - Henkilöstöresurssien tehokas käyttö muutostilanteissa - Realistinen talousarvio, jatkuva talousarvion toteuman seuranta yksiköissä. - Lisätään omaisten ja vapaaehtoistoimijoiden sekä yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä ja tuetaan sitä eri tavoin. - Arvioidaan oman toiminnan ja ostopalvelujen välistä työnjakoa tehokkuuden, tuotantokustannusten sekä hoidon ja hoivan laatutekijöiden perusteella. Tarpeen mukaan tehdään muutoksia työnjaossa. - Toimintaan käytettävien kiinteistöjen hyvän kuntotason edellytykset täyttyvät, esim. asianmukaiset laajakaistayhteydet ja hälytysjärjestelmät on järjestetty. - Henkilöstömitoitus perustuu hoidon vaativuuteen. Tehdään tarpeelliset henkilöstöresurssien muutokset esim. paikkatilanteen muuttuessa. Jatkuva arviointi. - Sijaisjärjestelyjä kehitetään, jotta voidaan vähentää sijaisten hankintaan käytettävää resurssia. 117

224 TUNNUSLUVUT Suoritteet Kotona asuvat yli 75- vuotiaat, % väestöstä Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto SOTE Koko maa Tavoite Omashoidon tuki yli 75-vuotiaat % väestöstä Kotona asuvat yli 75- vuotiaat % väestöstä Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto SOTE Koko maa Tavoite Säännöllinen kotihoito yli 75-vuotiaat % väestöstä Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto SOTE Koko maa Tavoite 75 vuotta täyttäneiden tehostettu palveluasuminen % väestöstä Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto SOTE Koko maa Tavoite 75 vuotta täyttäneiden pitkäaikaishoito (vanhainkoti tai tk) % väestöstä Pietarsaari Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto SOTE Koko maa Tavoite Tilinpäätös ,6 86,5 85,6 86,1 86,1 90,0 2,9 2,9 2,4 2,9 2,8 4,5 8,8 10,6 10,5 7,7 9,4 11,9 7,7 7,7 4,9 8,8 7,3 6,1 1,4 5,1 9,5 3,6 4,9 3,8 Tilinpäätös ,0 87,4 84,8 87,4 86,9 90,3 3,8 3,7 2,9 3,7 3,5 4,6 8,8 9,9 10,6 7,2 9,1 11,9 8,5 7,2 5,2 11,4 8,0 6,5 2,2 4,9 10,0 0,0 4,3 3,1 118 Tilinpäätös -14 tilasto 88,0 87,4 84,8 86,9 86,8 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Suunnit. -17 Suunnit ,0 88,5 90,0 91,0 92,0 Sotkanet ,6 3,1 3,3 3,1 3,3 4,5 Sotkanet ,7 10,2 11,4 8,5 10,0 11,8 tilasto 8,5 7,2 5,2 11,4 8,0 6,0 tilasto 2,2 5,0 10,0 3,6 5,2 5,0 7,0 7,0 7,0 12,0 13,0 14,0 14,0 6,0 6,0 6,0 6,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Henkilötyövuodet 566,5 550,36 561,6 561,6 559,5 Virat ja toimet talousarviossa 463,05 460,71 457,33 466,66 459,6

225 Sosiaalihuollon päällikkö: TOIMIALA: Carola Lindén Sosiaalihuolto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2016 Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan Sosiaalihuoltolain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta ja edistää varhaista tukea sekä vahvistaa asiakaslähtöistä ja kokonaisvaltaista näkemystä asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi. Palvelujen painopisteenä on kuntalaisille suunnattu selkeä tiedotus siitä, mistä palveluja ja apua voi hakea, sekä asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun parantaminen. Asiakkailla on oikeus palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Sosiaalihuoltolailla autetaan etenkin erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Kaikilla asiakkailla on oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä. Muut viranomaiset ovat velvoitettuja ohjaamaan sosiaalihuoltoa tarvitseva henkilö oikean viranomaisen puoleen. Laki edistää sosiaalihuollon ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä asiakkaiden hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Tavoitteena on, että palveluja järjestetään elämänkaarimallin mukaisesti muiden peruspalvelujen yhteydessä. Perheille tarjottavat ehkäisevät palvelut, esim. kotipalvelu tai tukiperhe, vähentävät raskaiden korjaavien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos lastensuojelun tarve todetaan tai perheelle annetaan lastensuojelun tukitoimia, joita ovat esim. tehostettu perhetyö, perhekuntoutus sekä lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Lapsen terveyden kannalta välttämättömät terveydenhuollon palvelut on järjestettävä viipymättä. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lapsi on välittömässä vaarassa. Päihdehuolto A-klinikan uusi nimi riippuvuushoitoklinikka kuvaa paremmin klinikalla harjoitettavaa toimintaa. Päihdehuolto ei keskity pelkästään päihdeongelmiin, vaan palvelu käsittää myös muuntyyppiset riippuvuusongelmat. Riippuvuushoidossa keskitytään avohoitoon ja erityyppisiin riippuvuuksiin erikoistumiseen. Laitoskuntoutuksen ostopalvelut rajataan lyhyisiin hoitojaksoihin. Kaksi vuotta sitten riippuvuushoitoklinikka joutui muuttamaan Isokatu 10:een homeongelman vuoksi ja nyt sillä on uusia sisäilmaongelmia. Skatassa sijaitseva päiväkeskus tarjoaa matalan kynnyksen palveluja, joihin kuuluvat lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto sekä ryhmätoiminta. Yhdistyspohjainen päiväkeskus Hyddan Uudessakaarlepyyssä ja Pietarsaaren ruotsinkielinen helluntaiseurakunta tarjoavat matalan kynnyksen palveluja kunnallisten palvelujen täydennykseksi. Permontie 32:n uusi päihdeasumisyksikkö, jossa on 17 palveluasumispaikkaa ja 7 tukiasuntoa, täyttää kansalliset laatuvaatimukset ja vastaa pitkäaikaisista päihdeongelmista kärsivien henkilöiden asunnontarpeisiin. Yksikkö otetaan käyttöön syyskuussa Toiminnasta tehdään hankinta. Pelastusarmeija jatkaa toiminnan harjoittamista saakka. Vuokrakustannusten suuri lisäys aiheuttaa kustannuslisäyksen vuoden 2016 talousarvioon. 119

226 Vammaishuolto Tähän saakka osana vammaishuollon palveluihin kuulunut psykiatrinen avohoito järjestellään uudelleen siten, että se muodostaa oman yksikkönsä yhdessä terveydenhuollon psykiatrisen päiväosaston ja yöpymismoduulin kanssa. Uuteen yksikköön siirretään tukiasumisyksiköt Maya ja Harmony Pietarsaaressa ja Ankaret Luodossa, kuntien päiväkeskustoiminta (Sympatia, Träffen, Lillhaga) sekä työtoiminta ja palveluasumisen ostopalvelut. Psykiatrinen avohoito muodostaa tarpeita paremmin vastaavan kokonaisuuden. Asumista jossa on henkilöstöä yöaikana, on vain ostopalveluna, mikä lisää ostopalvelujen tarvetta ympärivuorokautista turvaa tarvitsevia henkilöitä varten. Psykiatriset hoitolaitokset vähentävät paikkamääriään, mikä lisää asumispalvelujen painetta. Radiotie 15:n neuropsykiatrisen asumisyksikön kehittäminen jatkuu, mutta siltä puuttuu lähijohtaja. Tilapäiset johtamisratkaisut täytyy korvata esim. tiimijohtajalla. Asumisyksikössä on nyt neljä asuntoa asiakkaille ja yksi henkilöstöasunto. Yöaikainen miehitys päättyy syyskuussa 2015, mikä vapauttaa resursseja tehostettuun ohjaukseen myös asumisyksikön ulkopuolella. Omana toimintana järjestettävä itsenäinen asuminen henkilöstön ohjauksessa on ostopalveluja edullisempi ratkaisu. Kevakoti toimii edelleenkin tilapäisissä tiloissa Folkhälsan Östanlidissa. Kaupunki ei ole päättänyt aikeistaan Radiotien kiinteistön suhteen. Palveluohjausta ja toimialojen välistä yhteistyötä kehitetään yhdessä vanhushuollon kanssa. Vammaishuollolla, vanhushuollolla ja psykiatrialla on useita yhteisiä kosketuspintoja, joita voidaan tehostaa. Suomenkielisille kehitysvammaisille ja vajaakuntoisille henkilöille tarkoitettu uusi asumisyksikkö ja työkeskus Kivilösissä on otettu käyttöön syyskuussa Toimintakeskuksen toiminta ja henkilöstö on siirretty Eskoon alaisuuteen. Toiminta hankitaan ostopalveluna. Myös Eskoon ylläpitämä autismin kirjon henkilöille tarkoitettu asuminen on muuttanut uuteen asumisyksikköön, jossa on yhteensä 14 paikkaa sekä yksi intervallipaikka. Yhdeksän uuden asumispaikan lisäys näkyy kustannuslisäyksenä vuoden 2016 talousarviossa. Intervallihoitopalvelujen ostaminen Kokkolasta on lopetettu. Kuljetuspalvelussa otetaan käyttöön GPS-koordinaattijärjestelmä, joka mahdollistaa yksittäisten kuljetuspalvelumatkojen määränpään tarkistamisen. Vammaispalvelujen kehittäminen ja työtehtävien jako vaatii sitä, että sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat hallinnollisesti yhdessä paikassa, mikä vahvistaa henkilöstön tukemista. Käytännön kenttätyö tehdään kunnissa. Perhepalvelukeskus Lastensuojelun kehittämistä jatketaan. Työn hallittavuuden parantamiseksi lastensuojelu jaetaan 1) selvitystiimiin 2) avohuoltoon 3) sijoituksiin/jälkihuoltoon. Jaon toimeenpano vaatii, että yhteistoiminta-alueen lastensuojeluhenkilöstöllä (yksikönpäällikkö, sosiaalityöntekijät, perheohjaajat ja johtava perheohjaaja) on fyysisesti yhteiset työtilat. Se mahdollistaa henkilöstön erikoistumisen ja perehtymisen kapeampaan alaan sekä keskinäisen yhteydenpidon. Asiakastyö tehdään kentällä asiakkaiden kodeissa sekä kussakin kunnassa järjestettävissä kokouksissa. Ehkäisevää lastensuojelutyötä kehitetään palvelutarpeen arvioinnilla sekä perhetyön tiimillä ja ehkäisevällä tukiperhetoiminnalla yhteistyössä kuntien muun henkilöstön eli terveydenhoitajien, koulukuraattorien, päivähoitohenkilöstön, nuorisotyöntekijöiden ym. kanssa. Lastenvalvonnan toiminta muuttuu , jolloin terveydenhoitajat alkavat hoitaa selviä isyyden tunnistamistapauksia suoraan neuvoloissa. Tämä edellyttää uusia menettelytapoja ja yhteistyön lisäämistä terveydenhoitajien kanssa. 120

227 Aikuissosiaalityö Perustoimeentulotuki siirtyy Kansaneläkelaitokselle. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät aikuissosiaalityöhön, mutta muodostavat vain murto-osan nykyisestä työstä. Muutoksen johdosta jää tilaa sosiaalityön ja uusien työtapojen kehittämiselle. Sekä henkilöstöresursseja että työtehtäviä varten laaditaan uusi työskentelymalli. Vielä vuonna 2016 aikuissosiaalityön resurssit ovat pääasiassa toimeentulotuessa. Yhteistyötä tehdään työ- ja elinkeinotoimiston, Intron, kuntouttavan työtoiminnan, terveydenhuollon ja päihdehuollon kanssa. Kansanterveyslaitoksen kanssa laaditaan yhteistyömalli kansallisella tasolla. Kotouttamisyksikkö toteutuvat suunnitelmat siitä, että kotouttamisyksikkö (Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Pedersören kunta, Luoto, Kruunupyy) siirtyy Pietarsaaren kaupunginhallituksen ja keskushallinnon alaisuuteen. Kunnat päättävät syksyllä 2015 siirron hyväksymisestä. Fyysisesti toiminta siirretään kaupungintalosta tarkoituksenmukaisempiin tiloihin, jotta siitä saadaan näkyvämpää. Henkilöstöresurssit siirretään sopimuksen mukaan. Kotouttamispalveluja parannetaan ja ne käsittävät kaikki maahanmuuttajat. Kotouttamistyön tavoitteena on alkuvaiheen palvelujen kehittäminen, helposti saatava tiedotus, kotoutumissuunnitelmien laatiminen, tarpeiden tunnistaminen, henkilökohtaisen ohjauksen tarjoaminen ja kotoutumisprosessin seuranta. Toimintavuoden aikana jatketaan toimialarajat ylittävän yhteistyön kehittämistä muiden viranomaisten, yhdistysten ja seurakuntien kanssa. TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 TS -15 TS -16 TS - 17 Työvuodet ,2 110 Virat ja toimet 90 93,56 102,13 105,3 97,28 talousarviossa TS

228 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 ASIAKAS JA KUNTALAINEN Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) SHQS-laatujärjestelmän laaduntunnustus. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen. Lakisääteisten käsittelyaikojen saavuttaminen lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja vammaispalvelussa. Ulkoinen auditointi Kyselyt. Tilasto käsittelyajoista. Asiakasmäärä sosiaalityöntekijää kohden. Syksyn 2015 sisäisissä auditoinneissa ilmenevien kehittämistarpeiden johdosta toteutettavat toimenpiteet. Kyselyjen laatiminen ja toteuttaminen vuoden 2016 aikana. Hallittavissa oleva työmäärä. Työtapojen muuttaminen. Asiakasasioiden oikeanlainen kirjaaminen. HENKILÖSTÖ Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Työssään viihtyvä ammattitaitoinen, hyvinvoiva henkilöstö, jolla hallittavissa oleva työmäärä. Sairauspäivien määrä. Hyvinvointitutkimus. Henkilöstön vähäinen vaihtuvuus. Pätevän henkilöstön rekrytointi. Asiakasmäärä sosiaalityöntekijää kohden. Selkeät työtehtävät ja työprosessit. Vuoropuhelu, tuki esimies henkilöstö ja tulosalueen päällikkö yksikön vastaava. Kehityskeskustelut. 122

229 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Tarkoituksenmukainen ja selkeä dokumentointi. Laaditut, päivitetyt asiakassuunnitelmat. Toimivat sosiaalihuollon prosessit. Asiakkaiden palvelutarpeen toimiva arviointi sosiaalihuoltolain mukaisesti. Aikuissosiaalityön sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen työskentelymalli lukien. Päihdeasumisen palveluntuottajan valinta. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto vammaispalvelussa. Pistokokeet dokumentoinnista ja asiakassuunnitelmista. Prosessikuvaukset laadittu eri osa-alueille. Asiakkaiden palvelutarve arvioidaan. Työmenetelmät/yhteistyö. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käsittely. Tarjoukset. Henkilökohtaiset budjetoinnit toteutettu. Dokumentointikoulutus. Dokumentointiohjeet. Hallittavissa oleva työtilanne, joka mahdollistaa dokumentoinnin. Prosessikuvaustyötä jatketaan kussakin yksikössä. Laaditaan palvelutarpeen arviointimalli/toimialarajat ylittävän yhteistyön malli. Resurssit? Laaditaan malli sosiaalityöntekijöiden/sosiaaliohjaajien/etuuskäsittelijöiden välistä työnjakoa varten. Hankinta valmistellaan syksyllä Määräraha palvelutuotannon ostoa varten. Hankeyhteistyö Eskoon kanssa. Henkilöstökoulutus hankkeen puitteissa. 123

230 RESURSSIT JA TALOUS Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Lastensuojelun resurssien uudelleenjärjestely ja tehostaminen. Uusi psykiatrisen avohoidon yksikkö. Psykiatrian asiakkaiden palvelukokonaisuuden parantaminen. Psykiatrisen Maya-tukiasumisen paikkamäärän lisääntymisestä (8 ->15) johtuvan työtaakan mahdollistaminen henkilöstölle sekä asiakkaiden ruokailutottumusten parantaminen. Vammaispalvelun sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja kanslistit hallinnollisesti samassa paikassa. Radiotie 15:n tukiasumistoiminnan kehittäminen ja johtaminen. Permontie 32:n päihdeasumisen laskutus, palvelumaksujen ja vuokrien seuranta. Tyytyväisemmät asiakkaat ja työntekijät. Psyk. RAI-mittarin tehostettu käyttö ja seuranta koko avohoidossa. Henkilöstöllä enemmän aikaa asiakkaille. Asiakkaiden ruokailutottumukset paranevat. Työtehtävien uudelleenjako tarkoituksenmukaisella tavalla. Henkilöstön tukemisen vahvistaminen. Tehostettu kenttätoiminta; tukiasumispalvelujen ohella lisätään kenttäpalveluja asiakkaiden omissa kodeissa. Laskutetut maksut. Tuottojen seuranta. -Päättäjien antama tuki -Yhteinen talousarvio -Henkilöstö työskentelee yli kuntarajojen. -Toimialarajat ylittävän yhteistyön lisääminen -Yhden sosiaaliohjaajan viran tarve -Lastensuojelun ostopalvelujen hankinta Vammaishuollon psykiatrinen avohoito (koordinointi, päiväkeskukset, tukiasuminen, työtoiminta, ostopalvelut) siirretään uuteen yksikköön viimeistään Toimeenpanopäätös. Lisätyöntekijä 60 %:n työajalla. Lounas valmistetaan itse, ostopalvelu lopetetaan. Pedersören kunnan sosiaalityöntekijällä sekä Uudenkaarlepyyn sosiaalityöntekijällä ja kanslistilla fyysisesti sama työpiste kuin muilla. Kenttätyö tehdään kunnissa. Oma tiimijohtaja: avoimen 75 %:n lähihoitajan toimen muuttaminen sosiaaliohjaajaksi. Yövalvonta päättyy lokakuussa Riippuvuushoitoklinikan lähihoitajan työajan lisääminen 70 % -> 100 %. 124

231 SUORITTEET/TUNNUSLUVUT Toteutunut Toteutunut Tilinp. Tal.arvio Suunnit. VAMMAISHUOLTO Psykiatrian päiväkeskus -käynnit kotikäynnit konsultointipuhelut Henkilökohtaista apua saavat vammaiset -henkilömäärä tuntimäärä Omaishoidon tuki, vuotiaiden määrä Oma palveluasuminen, hoitopäivät Palveluasumisen ostopalvelut, paikat/hoitovuorokaudet /45625 Laitoshoidon ostopalvelut, paikat/hoitovuorokaudet /1825 Työtoiminnan ostopalvelut, päivät Kårkulla (+Eskoo) Toimintakeskus, oma toiminta, päivät Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjät Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun käyttäjät 75 PERHEPALVELUKESKUS Lastensuojeluilmoitusten määrä Laitoshoidossa/ammattimaisissa perhekodeissa olevien lastenmäärä Perhehoidossa (sijaiskodissa) olevat lapset Avohuollon lastensuojelu Ehkäisevän tukiperhetoiminnan piirissä olevien lasten määrä, ei lastensuojelu Perhetyötä saaneet perheet Vahvistettujen huoltosopimusten määrä Huoltajuuskiistojen johdosta oikeudelle annettujen lausuntojen määrä AIKUISSOSIAALITYÖ Perustoimeentulotukea nostaneet taloudet Täydentävää toimeentulotukea nostaneet taloudet Ehkäisevää toimeentulotukea nostaneet taloudet PÄIHDEHUOLTO Riippuvuushoitoklinikka asiakasmäärä käyntimäärä Kuntoutushoidon ostopalvelut, hoitovuorokaudet

232 Ympäristöterveydenhuollon päällikkö: Marit Björkstrand TULOSALUE: Ympäristöterveydenhuolto TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS 2016 Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon tulosyksiköt. Työtehtävät ovat suurelta osin viranomaisvalvontaa, jota ohjaavat keskusviranomaiset, kuten Evira, Valvira, Tukes ja aluehallintovirasto. Terveysvalvonta: Terveysvalvonnassa on meneillään useita suuria kansallisia muutoksia. Maamme elintarvikehuoneistojen valvonnan yhtenäistämiseksi on vuoden 2013 alusta alkaen otettu asteittain käyttöön OIVA-järjestelmä. Vuodesta 2016 alkaen kaikki elintarvikehuoneistot kuuluvat OIVAjärjestelmän piiriin. Ympäristöterveydenhuollon vuosien valtakunnallinen valvontasuunnitelma sisältää seuraavat muutosalueet: - Kaiken valvonnan tulee olla riskiperusteista ja tehokkaasti kohdennettua ja valvonnan näkyvyyttä tulee lisätä. - Valvonnan kustannukset peritään vuosimaksuina. Elintarvikevalvonnan osalta käytäntö on tarkoitus aloittaa vuonna Osaa kohteista valvotaan vain toiminnan alkaessa ja valitusten johdosta. - Byrokratiaa vähennetään siten, että osa hyväksymismenettelyistä muutetaan pelkiksi ilmoitusmenettelyiksi. - Toiminnan rekisteröintiä ja seurantaa varten käytetään keskitettyjä tietojärjestelmiä (KUTI, YHTI ja VYHA). Ne eivät toimi vielä optimaalisesti ja vaativat merkittäviä työpanoksia myös vuonna Laatutyötä jatketaan, ja Lean-periaatteiden avulla terveysvalvonta pyrkii parantamaan suunnitelmallisen valvonnan toteutumisastetta. Eläinlääkintähuolto: Vuodesta 2016 alkaen eläinlääkintähuolto muodostaa yhden kustannuspaikan ja kuntien väliset menot jakautuvat 50-prosenttisesti kunnan asukasluvun perusteella ja 50-prosenttisesti eläinlääkäripalvelujen käytön perusteella. Praktikkoeläinlääkärien vastaanotot sijaitsevat Pietarsaaressa, Pännäisissä ja Uudessakaarlepyyssä. Pieneläinten hoito ohjataan varsin pitkälti Pietarsaaren vastaanotolle, ja Pännäisten ja Uudenkaarlepyyn eläinlääkärit hoitavat lähinnä alueen hyötyeläimiä. 126

233 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2016 ASIAKAS JA KUNTALAINEN Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto: Turvallinen ja terveellinen elinympäristö yhteistoiminta-alueen kaikille asukkaille ja eläimille. SHQS:n mukainen laaduntunnustus. Valvontasuunnitelmat toteutuvat 70-prosenttisesti. Sisäisessä auditoinnissa ja itsearvioinnissa ehdotetut toimenpiteet suoritetaan. Valvontasuunnitelmat ovat riskiperusteisia keskusviranomaisten suositusten mukaisesti / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö, terveystarkastajat, eläinlääkärit. Kehittämisehdotuksia seurataan järjestelmällisesti omissa laatukokouksissa / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Asiakkaita koskevat päätökset ja käsittelyt tehdään kohtuullisessa ajassa. Päätökset tulee tehdä 60 päivässä. Käsittelyt tulee tehdä 14 päivässä. Päätökset ja käsittelyt etusijalla/ Terveystarkastajat, eläinlääkärit. HENKILÖSTÖ Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Ks. henkilöstöhallinto. 127

234 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Terveysvalvonta: Työskennellään vuotuisen valvontasuunnitelman mukaisesti (suunnitelmallinen toiminta) ja resursseja varataan myös suunnittelematonta toimintaa varten. Käytettävissä olevat resurssit huomioidaan työsuunnitelmissa. Eläinlääkintähuolto: Ympärivuorokautinen päivystys sekä kiireettömät tapaukset viikon kuluessa. Suoritteiden kokonaismäärä ja käytetyt henkilötyöpäivät ovat samalla tasolla kuin aikaisemmin % henkilötyöpäivistä on kirjattu tietokoneohjelmaan. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus puhelinkontaktiin vuorokauden ympäri. Ajanvarausten seuranta. Henkilökohtaiset valvontasuunnitelmat laaditaan realistisesti, seuranta kolmen kuukauden välein ja osavuosiraporttien yhteydessä / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö, terveystarkastajat. Päivystyslistat laaditaan hyvissä ajoin päivystyksen toimivuuden varmistamiseksi / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö, kanslisti, eläinlääkärit. Työ suunnitellaan siten, että joku alueen kolmesta eläinlääkäristä voi ottaa potilaat vastaan määräajassa / Eläinlääkärit. 128

235 RESURSSIT JA TALOUS Tavoite 2016 Mittari Toteutustapa, vastuussa oleva Arviointi (Tilinpäätös) Terveysvalvonta: työtehtävien erikoistuminen dokumentoidaan. Työsuoritteita vastaavat asiakasmaksut. Terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto: ei talousarvioylityksiä. Jokaisen terveystarkastajan työtehtävien kirjalliset kuvaukset saatavilla. Suoritteista saatavat tulot kattavat vähintään 12 % menoista. Käytettävät talousarviovarat pysyvät hyväksytyn talousarvion puitteissa. Kehittämiskeskusteluissa ja palavereissa keskustellaan tarkoituksenmukaisesta työnjaosta / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö, terveystarkastajat. Suoritteista saatujen tulojen seuranta ja vuotuinen taksan tarkistus / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö. Talousarvion toteuman kuukausittainen seuranta / Ympäristöterveydenhuollon päällikkö. 129

236 TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinp. -12 Tilinp. -13 Tilinp. -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 TS -17 Terveysvalvonta: Tarkastukset Näytteenotot Lausunnot Päätökset/käsittelyt Muut Suoritteet yhteensä Valvontasuunnitelman 47 % 48 % 48 % 60 % 70 % 70 % 70 % toteutumisaste Henkilötyövuodet 7,3 6,8 6,9 7,7 8,2 8,2 8,2 Virat ja toimet talousarviossa 7,7 7,7 7,7 7,7 8,2 TS -18 Suoritteet Eläinlääkintähuolto: Sairauskäynnit, virkaaika Pieneläinkäynnit, virka-aika Tilinp. -12 Tilinp. -13 Tilinp. -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 TS -17 TS Terveydenhoitokäynnit Sairauskäynnit, päivystysaika Pieneläinkäynnit, päivystysaika Eläinsuojelukäynnit Suoritteet yhteensä Henkilötyövuodet 2,6 4,2 4,5 5,0 5,3 5,3 5,3 Virat ja toimet talousarviossa 4 3, ,3 130

237 JÄTELAUTAKUNTA Jätehuoltopäällikkö: Johan Hassel TOIMIALA: Pohjanmaan jätelautakunta TOIMINTA-AJATUS Pohjanmaan jätelautakunta toimii sopijakuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena siten kuin jätelain 23 :ssä säädetään. Pohjanmaan jätelautakunnan jäsenkunnat ovat seuraavat: Kaupungit Kauhava, Kokkola, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy sekä kunnat Evijärvi, Kaustinen, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Veteli ja Vöyri (Oravainen). Pietarsaaren kaupunki toimii ylikunnallisen jätehuoltoviranomaisen isäntäkuntana. Pohjanmaan jätelautakunta huolehtii sopijakunnille kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä jätelain (646/2011) 23 :n mukaisesti. Näitä tehtäviä ovat mm: 1. yleisten jätehuoltomääräysten hyväksyminen ja kunnan keräys- ja käsittelypaikoista päättäminen tässä yhteydessä (91, ) 2. jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen yksittäisissä tapauksissa (91.3 ) 3. jätteenkuljetukseen liittyvistä asioista päättäminen (35 38 ) 4. jätteenkuljetusrekisterin pitäminen (142 ) 5. kunnallisten jätehuoltoon kuulumisesta poikkeaminen yksittäisissä tapauksissa palvelujen ja hallinnon jätteen osalta (42 ) 6. jätetaksan hyväksyminen (79.3 ) 7. jätemaksujen määrääminen, kohtuullistamisesta päättäminen ja muistutusten käsittely (81 ) 8. jätemaksujen ulosottoon laittaminen (145 ) 9. muut kunnalliseen jätehuoltoon liittyvät viranomaispäätökset TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuonna 2016 ei ole odotettavissa suurempia muutoksia toimintaympäristöön. Vuonna 2016 toteutuvat lakimuutokset eivät vaikuta jätelautakunnan toimintaympäristöön. 131

238 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Jätelautakunta pyrkii Minimitasona on täyttää tarjoamaan kuntalaisille lakisääteiset vaatimukset. laadukasta kunnallista Realistinen taso on jätehuoltoa kohtuullisin kuntalaisten nykyisen kustannuksin. jätepalvelun jatkuva Mitataan palveluasteen kehittäminen. Saatavuuden ja mukaan suhteessa kunnallisiin laadun maksimitasoa ei voi jätemaksuihin. saavuttaa korottamatta huomattavasti kunnallisia jätemaksuja HENKILÖSTÖ Toteutustapa Vastuussa oleva Toiminnan harjoittaminen lainsäätäjän ja paikallisten jätepoliittisen linjausten mukaan. Vastuu: Pohjanmaan jätelautakunta Arviointi (Tilinpäätös) Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real max Henkilöstö hoitaa lautakunnan Minimitaso on nykyisen tason johtosäännössä sille määrätyt säilyttäminen. velvollisuudet motivaation ja Realistinen taso on nykyisten viihtyvyyden vaarantumatta. työtapojen ja fyysisen Henkilöstön on pidettävä työympäristön parantaminen. työtehtäviä mielekkäinä ja Hyvän ja tavoitteellisen tärkeinä, ja sitä on johtamisen maksimitasoa ei kannustettava kehittämään voi määritellä, sillä sen on itseään annettujen oltava aina optimaalinen. työtehtävien rajoissa. Mittari: Yleinen työviihtyvyys heijastuu sairauspoissaoloihin. Toteutustapa Vastuussa oleva Vastuu: jätehuoltopäällikkö Arviointi (Tilinpäätös) 132

239 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Palvelustrategian toteuttaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Kehittää edellytykset Minimitaso on toteuttaa parempiin kunnallistan jätehuoltopalveluille jätehuoltopalveluiden toimialueella. Mittari: lakisääteiset vaatimukset. Kuntalaisten sekä muiden Realistinen taso on kehittää kohderyhmien tulevaisuus. palvelut yhteistyökumppaneiden kanssa. Maksimitaso on oman korkealla tavoitetasolla oleva palvelustrategia. Toteutustapa Vastuussa oleva Päätöksenteko joka on strategisten tavoitteiden mukainen. Vastuu: Jäsenkunnat Arviointi (Tilinpäätös) 133

240 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös - 12 Tilinpäätös -13 Tilinpäätös -14 Talousarvio -15 Talousarvio -16 Työvuodet TS -17 TS

241 LIIKELAITOKSET Pietarsaaren Vesi 135

242 PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA LIIKELAITOS PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA Toimitusjohtaja: Markku Kaksonen TOIMIALA: Vesihuolto TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren Veden tehtävänä on tuottaa yhdyskunnan vedenhankintaan ja viemäröintiin liittyviä palveluja liiketaloudellisia periaatteita noudattaen ja kehittäen toimintaansa yhdyskunnan kehityksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Omalla toiminta-alueella laitos pyrkii huolehtimaan vesihuollosta kaikissa olosuhteissa. Mahdollisuuksien mukaan laitos palvelee myös toiminta-alueen ulkopuolella olevia asiakkaita ja muita vesihuoltolaitoksia. Pietarsaaren Vesi toimii kunnallisena liikelaitoksena, jolle laitoksen johtokunta ja kaupunginvaltuusto asettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Talouden näkymät ovat edelleenkin varsin epävarmat. Uusien tonttien kysyntä on vähentynyt. Tarvetta johtoverkkojen laajentamiseen on aiempia vuosia vähemmän. Johtoverkkojen saneerauksen tarve ei ole vähentynyt. Tarvetta on myös laitoksen muiden rakenteiden ja laitteiden saneeraukseen ja uusimiseen. Ylikunnallinen yhdys- ja siirtojohtojärjestelmä edellyttää myös panostusta. Tämän osalta olemme jo kaksi vuotta myöhässä Åminnen vesilaitoksen ympäristöluvan tahdittamasta aikataulusta, vieläpä sen jatkoajasta. Åminnen vesilaitoksen ympäristölupa edellytti toimenpiteitä laitoksen flotaatioyksiköiden huuhteluvesien käsittelyn osalta vuoden 2012 loppuun mennessä. Saimme toimenpiteille jatkoaikaa 3 vuotta eli vuoden 2015 loppuun. Tarkoitus oli johtaa huuhteluvedet käsiteltäväksi Alhedan puhdistamolle ylikunnallisena hankkeena rakennettavassa siirtoviemärissä. Hanke on viivästynyt valtionrahoitusta odoteltaessa. Nyt se on kuitenkin käynnissä ja tulee saattaa päätökseen vuoden 2016 aikana siirtoviemärin osalta. Vuoden 2013 lopulla saimme aluehallintoviraston päätöksen Alhedan puhdistamon ympäristöluvasta. Valituksen johdosta päätös sai lainvoiman vasta heinäkuussa 2015 käytyään sekä Vaasan hallinto-oikeuden että Korkeimman hallinto-oikeuden kautta. Kumpikaan oikeusaste ei tuonut muutosta aluehallintoviraston alkuperäiseen päätökseen. EU- ja valtionrahoituksen turvin on laadittu suunnitelma Pietarsaaren ja Pedersören alueen hyödyntämättömien pohjavesialueiden käyttöön ottamiseksi. Lupahakemus on vieläkin työn alla. Hanke on tärkeä kaupungin vedenhankinnan turvaamisen kannalta. Pitkään vireillä olleet vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset astuivat voimaan Vesihuoltolain muutos sisältää koko joukon vesihuoltotoimintaa koskevia täsmennyksiä, tiukennuksia ja myös joitakin helpotuksia. Ehkä merkittävin muutos on, että huleveden viemäröinti ei ole enää vesihuoltoa eikä siis välttämättä vesihuoltolaitoksen toimintaa. Vesihuoltolaki koskee kyllä huleveden viemäröintiä siltä osin kuin vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Vesihuolto ja hulevesien viemäröinti on vesihuoltolaissa määritelty erikseen, ja koska kaikissa yhdyskunnissa vesihuoltolaitos ei huolehdi hulevesien viemäröinnistä, on maankäyttö- ja rakennuslakiin otettu omat tarpeelliset säädöksensä hulevesien hallinnasta. Laskutettavissa vesi- ja jätevesimäärissä ei ole odotettavissa merkittävää kasvua suunnitelmakaudella. Tulorahoitus on joka tapauksessa turvattava maksuja tarpeen mukaan tarkistaen. 136

243 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Veden laatu Laatuvaatimukset ja - suositukset (stm 461/2000 ja 442/2014) Toteutustapa Vastuussa oleva Viranomais- ja omavalvonta, käyttöinsinööri Arviointi (Tilinpäätös) Veden toimituskatkot Viemärin toimintahäiriöt Myönteinen kehitys Myönteinen kehitys Asiakaspalautteen rekisteröinti, suunnitteluyksikkö HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 Toteutustapa min - real - max Vastuussa oleva Työpaikkakokoukset 8 kertaa/vuosi toim.joht., esimies Arviointi (Tilinpäätös) Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2016 min - real - max Henkilökoulutuksen Ammatill. suunt. 1-2 määrä ja kohdentum. päivää/vuosi Toteutustapa Vastuussa oleva toim.joht., esimies Arviointi (Tilinpäätös) 137

244 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Asiakasmaksut Tavoitetaso 2016 min - real - max Maan keskitaso +/- 15 % Toteutustapa Vastuussa oleva Vesihuoltolaitosten maksut, vvy:n raportit, toim.joht. Arviointi (Tilinpäätös) RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite/Mittarit Tavoitetaso 2016 min - real - max Investointien Suurempi kuin 100 tulorahoitus % 10 vuoden tarkastelujaksolla Toteutustapa Vastuussa oleva Tilinpäätös, toim.joht. Arviointi (Tilinpäätös) 138

245 TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut TP -13 TP -14 TA -15 TA -16 TS -17 TS -18 Pumpattu vesi, m3 Laskutettu vesi, 1000 m3 - oma alue - muut laitokset Puhdistettu jätev., m3 Laskutettu jätevesi, m3 - oma alue - muut laitokset Vesijohtoverkon pituus, m Viemäriverkon pituus, m Vesimaksu, /m3 - käyttömaksu/vertailumaksu - käyttömaksun/vertailumaksun keskiarvo maassa vvy:n kyselyn muk. Jätevesimaksu, /m3 - käyttömaksu/vertailumaksu - käyttömaksun/vertailumaksun keskiarvo maassa vvy:n kyselyn muk. Vesi- ja jätevesimaksu yht. /m3 - käyttömaksu/vertailumaksu - käyttömaksun/vertailumaksun keskiarvo vvy:n kyselyn muk. 1,85/2,38 1,46/2,04 2,01/2,66 2,35/2,96 3,86/5,04 3,81/5, ,92/2,45 1,51/2,13 2,10/2,75 2,51/3,21 4,02/5,20 4,03/5, ,92/2,45 1,58/1,76 2,10/2,75 2,59/3,36 4,02/5,20 4,18/4,56 Työvuodet, kpl 27,8 28, Arvonlisävero sisältyy maksuihin, maksuvertailu vesilaitosyhdistyksen kyselyistä 1. helmikuuta vuosina KÄYTTÖTALOUS (1 000 euro) TP -13 TP -14 TA -15 TA -16 TS -17 TS -18 liikevaihto tuotot yhteensä materiaalit ja palvelut henkilöstökulut poistot ja arvonalentumiset liiketoiminnan muut kulut vyörytyserät hall. kulut liikeylijäämä/-alijäämä rahoitustuotot/-kulut yli-/alijäämä Käyttötalouden osalta ehdotus talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on niin maltillinen kuin on mahdollista. Henkilöstömenot kasvavat kuitenkin kolmen henkilön verran, kun varastonhoitaja ja varastotyöntekijä siirtyvät työntekijöiksemme putkivaraston siirron myötä ja Åminnen vesilaitokselle palkataan huoltomies. Työntekijöiden määrä on tällöin 31, joista kaksi työskentelee osa-aikaisina. Myös toimitilojen vuokrat kasvavat käyttöömme tulevien varastotilojen valmistuttua kaikilta osin. Åminnen vesilaitoksen käyttökustannukset kasvavat suunnitelmakaudella, kun siirtoviemäri pumppaamoineen vesilaitokselta jätevedenpuhdistamolle valmistu ja tällä hetkellä jokeen johdettavat huuhteluvedet flotaatioyksiköistä voidaan johtaa puhdistamolle. Muilta osin arvioidaan toimintakustannusten kasvun ainakin alkuun olevan vähäistä. 139

246 Vuodelle 2015 maksujen korotuksia ei esitetty. Vuodelle 2016 korotuksia on tulossa ainakin perus- ja käyttömaksuihin, todennäköisesti myös muihin maksuihin viimeistään suunnitelmakauden vuosille 2017 ja Tuottovaatimus on sama kuin aiempina vuosina, 5 % peruspääomasta eli euroa. INVESTOINNIT (1 000 euroa) TP -13 TP -14 *TA -15 TA -16 TS -17 TS- 18 juoksevat saneeraus uudisrakentaminen muut juoksevat erilliset vedenhankinta 300..vesitornin saneeraus uusi alavesisäiliö flotaatiolietteenkäsittely 100 syöttöjohto Åminne-Peders yhteishanke/ oma hanke viemäri Åminne-Alheda yhteishanke/ oma hanke jätevedenpuhdistus inv. yhteensä rahoitusosuudet netto * TA -15 käyttösuunnitelman PVJ mukaan Selitykset: juoksevat investoinnit Saneeraus = johtoverkkojen toiminnan varmistaminen tulevaisuuteen; kiireisimmät kohteet Itänummi, Lontoo, Pohjoisnummi, Skutnäs, Västanpå, Kirkkoranta, Kivilös. Uudisrakentaminen = uusia tontteja asumista ja toimintoja varten; suunnitelmakaudella kyseeseen tulevia alueita Lapinneva, Pohjoispelto, Otsolahti, Lammassaari jne. Muut juoksevat investoinnit = mm. puhdistamoiden, pumppaamoiden kunnossapitävät investoinnit sekä ajoneuvot ja koneet. erillisinvestoinnit Vedenhankinta = toimintavarmuus = omien pohjavesivarojen käyttöönotto, lupaprosessi alulle Uuden alavesisäiliön rakentaminen on tarpeen kaupungin vesihuollon varmistamiseksi vakavissa häiriötilanteissa. Nykyisen alavesisäiliön kapasiteetti riittää kaupungin tarpeisiin enintään 2-3 tunniksi. Åminne-Peders syöttövesijohto ja Åminne-Alheda siirtoviemäri ovat osa seudullista yhteishanketta, jota varten on haettu ja saatu valtionrahoitusta. Hanketta kiirehtävät Åminnen vesilaitoksen ympäristöluvan huuhteluvesien käsittelyä koskevat määräykset sekä Kuusisaaren ja Pirilön teollisuusalueiden kehittäminen. Jätevedenpuhdistus = Alhedan puhdistamon ympäristöluvan määräykset edellyttävät laitoksen kunnostusta ja käsittelyn tehostamista, vaikka varsinaista typenpoistovaatimusta laitokselle ei tullut. 140

247 KONSERNIYHTIÖT Yhtiö: Pietarsaaren Satama Oy Toiminta-ajatus: Yhdessä sataman muiden palvelutuottajien kanssa tuottaa, kehittää ja myydä satamapalveluja elinkeinoelämälle sekä alueellisella että kansallisella tasolla. Sataman kilpailukyky luodaan panostamalla elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavalla infrastruktuurilla ja palveluilla. Strategiset tavoitteet: -Toiminnan lähtökohtana on asiakkaiden kuljetustarpeet. -Satamalla on tärkeä elinkeinopoliittinen tehtävä liittyen uusiin yrityksiin, jotka tarvitsevat satamaa ja siihen liittyviä perusrakenteita. - Toiminta perustuu kannattavuuteen. -Toiminta kehitetään yhteistyönä sataman, asiakkaiden ja sataman palvelutuottajien kanssa. -Satama toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toimintaympäristön muutos: Maailmantalous on jo usean vuoden ajan kehittynyt heikosti, jos ollenkaan. Tämä on johtanut siihen, että satamien kautta kulkevat tavaramäärät ovat pienentyneet. Satamat eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä. Se, miten paljon eri satamat ovat menettäneet tavaravirtoja, riippuu siitä mihin tavaralajiin satama on erikoistunut. Pietarsaaren sataman osalta raakapuun ja biopolttoaineen tuontimäärät ovat vähentyneet. Kaukoviisaasti Pietarsaaren Satama on investoinut syvälaituriin, uusin varastokenttiin ja satamaan johtavaan 11 metrin väylään ja on kilpailukykyisempi kuin koskaan. Pietarsaaren Satama Oy:lle on uudistuneen sataman markkinointi etusijalla. Tavoitteet : -Saada Pietarsaaren Sataman olemassa olevat asiakkaat käyttämään satamaa enemmän. -Saada asiakkaita eri tavarasegmenteistä, jotka voivat hyödyntää uutta väyläämme. -Myydä Pietarsaaren Satamaa logistisena solmukohtana, jolla on mainiot yhteydet maanteitse (uusi satamatie valmistuu 2016), rautateitse (radan sähköistäminen 2016), ja ilmateitse. Kasvattaa liikevaihtoa 15 % 2015 vuoteen verrattuna. Oleelliset investoinnit ja niiden rahoitus -Sementtilaiturin saneeraus Ylläpitoinvestoinnit Radan sähköistäminen

248 Yhtiö: Pietarsaaren Yrityskiinteistöt Oy Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on ostaa, myydä, omistaa ja hallinnoida kiinteistöjä, jotka koostuvat liike-, toimisto- ja teollisuustiloista, sekä kiinteistöyhtiöiden osakkeita, jotka oikeuttavat kyseisten tilojen hallussapitoon sekä edellä mainittujen kiinteistöjen vuokralle antamiseen, rakentamiseen, rakennuttamiseen ja kehittämiseen. Yhtiö omistaa Fastighets Ab Strengberg Kiinteistö Oy:n, Kiinteistö Oy Choraeuksenkatu 11:n ja Kiinteistö Oy Kaarilahden hallin kaikki osakkeet. Toimintaedellytysten muutos: Suurin osa Strengbergin kiinteistön tiloista on annettu vuokralle. Maria Malmin tontin omistaa Kiinteistö Oy Choraeuksenkatu 11 ja tontti on annettu kaupungille vuokralle pysäköintipaikkana käytettäväksi. Tontti aiotaan tulevaisuudessa myydä ja sille on tarkoitus rakentaa. Tavoitteet : Pysäköinnin arvioidaan jatkuvan tontilla vuonna Tämän jälkeen tontti voitaneen myydä. Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen : Ei olennaisia investointeja. 142

249 Yhtiö: Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy Toiminta-ajatus: Kiinteistöjen, asuntojen, rakennusten ja osakkeiden omistaminen ja hallinta. Toimintaedellytysten muutos: Vuoden 2015 aikana mm. päihdeasuminen Permontie 32:ssa ja Keva-Paja ovat valmistuneet. Lisäksi kaikkien kohteiden kiinteistöhuolto on kilpailutettu. Tavoitteet : Kiinteistöjen kehittäminen ja sitä mukaa peruskorjausalijäämän vähentäminen. Organisaation kehittäminen ja optimointi, mm. pitkän aikavälin yhteistyökumppaneiden ja toimittajien kautta. Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen : Kaikki investoinnit toteutetaan omin varoin. Jakolosan C-talon purkaminen, Jakobs källa -talon julkisivun kunnostaminen, sekä Andanten mahdollinen kehittäminen. 143

250 Yhtiö: Fastighets Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy Toiminta-ajatus: Opiskelija-asuntojen omistaminen ja hallinta, Pitäjäntie 3-5. Toimintaedellytysten muutos: Yrityssaneeraus on päättynyt vuoden 2015 aikana. Tavoitteet : Päätös yhtiön jatkotoimintaedellytyksistä on tehtävä pian. Tämä tehdään yhteistyössä Valtion Asuntorahaston (ARA) ja valtiokonttorin kanssa. Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen : Jaksolle ei ole suunniteltu investointeja. 144

251 Yhtiö: Pietarsaaren Energia Oy Toiminta-ajatus: Yhtiön toimialana on hankkia, tuottaa ja myydä energiaa. Yhtiö voi omistaa, hallinnoida ja myydä osakkeita toimintaansa varten. Toimintaedellytysten muutos: Toimintaedellytysten ei odoteta muuttuvan mainittavasti. Energianhinnan kehitys on hyvin ratkaiseva yhtiön taloudelle. Tavoitteet : Toiminta-ajatuksen mukaisesti. Olennaiset investoinnit ja niiden rahoittaminen : Investoinnit Perhonjokeen ja Katternö Kraftiin: 2016: euroa 2017: euroa 2018: euroa Rahoitus osinko- ja muilla tuloilla, tarvittaessa myönnetty pankin shekkiluotto. 145

252 INVESTOINNIT 146

253 147

254 148

255 149