Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä Pirjo Somerkivi. Järjestöjohtamisen erityispiirteet

Transkriptio

1 Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä Pirjo Somerkivi Järjestöjohtamisen erityispiirteet

2 Järjestöjohtajan työstä Järjestöjohtajan työ on kapellimestarin työtä: saatava erilaiset instrumentit soimaan yhdessä Järjestökenttä on monimuotoinen, ei ole myöskään yhtä oikeaa johtamisen mallia Tässä esityksessä rajaudutaan valtakunnallisiin sosiaali- ja terveysalan järjestöihin, haastatteluaineistona 22 järjestöjohtajan kokemukset

3 Järjestöjohtajan työstä Järjestöjohtajan työ on monipuolista, myös johtaja tekee paljon asiantuntijatyötä. Osa henkilöstöstä ehkä haluaisi, että johtaja vain johtaisi. Järjestöjohdon tehtävät on aika hienoja. Arvostan sitä, sopii minulle. Tässä ei ole liikaa bisnestä. Järjestöjohtajan on uskallettava ja osattava johtaa, olla tietoinen omasta johtamisesta ja tehtävistä. Hän ei pyydä anteeksi johtajuuttaan. Johtaminen on kapellimestarin tai joukon vetäjän tehtävä. Joukkoon kuuluu työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Työelämä on tie, jota kuljetaan eteenpäin - siinä on mutkia, ylämäkiä, alamäkiä, kelirikkoja, mutaa ja vettä ja kaikenlaisia esteitä. Molemmin puolin tietä on ojat, niihin ei saa mennä. Johtajan tehtävänä on viedä joukkoa asetettua tavoitetta kohti yhdessä puheenjohtajan kanssa. Työ on hyvin moninainen.

4 Missä sote-järjestöt eroavat toisistaan? Toiminnan painopiste: vaikuttamistoiminta / palvelutoiminta/ aatteellinen kansalaistoiminta Toimiala: kansanterveys, lastensuojelu, nuorisokasvatus, vanhus-, vammais-, päihde-, pelastus- ja lomajärjestöt Koko: henkilöstön määrä, jäsenten määrä, talous Jäsenistön ja luottamushenkilöiden koostumus: - liittoja, paikallis- tai muita yhdistyksiä, henkilöjäseniä / ei jäsen(yhdistyks)iä - ammattiasiantuntijoita, asianosaisia tai heidän omaisiaan ( kokemusasiantuntijoita ), muita kriteerejä / ei kriteerejä Rahoituspohja: avustukset, asiakas- ja palvelumaksut, varainhankinta, sijoitustoiminta Maantieteellinen laajuus: lokaali globaali Ikä Juridinen muoto: yhdistys, konserni, säätiö Organisaatiorakenne Johtaminen

5 Mitä erityistä järjestöissä on verrattuna julkiseen ja yksityiseen sektoriin? Vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta, vastavuoroisuus, yhteisöllisyys, luottamus, sosiaalinen pääoma Edunvalvonta- ja vaikuttamistehtävä, verkostoituminen Aatteellisuus, arvot, merkitykset, identiteetti, moraali painottuvat enemmän Kokemusasiantuntijuus Järjestö voi itse rajata tehtäviään toisin kuin julkinen sektori

6 Mitä erityistä järjestöissä on? (jatkoa) Ristiriitaiset odotukset: kilpailukykyiset palvelut / liiketoiminta vs. perinteinen kansalaisjärjestörooli Meidän järjestömme toiminta on skitsofreenista, toisaalta lähellä yritystoimintaa ja toisaalta sosiaalista pääomaa. Talouden lait on otettava huomioon. Meidän on yhdistettävä nämä molemmat. Lähtökohtamme on eri kuin yritysten, se ei ole omistajille voiton tuottaminen. Pääomamme sijoitetaan toimintaan. Asemamme on huomattavasti vaikeampi: me tuotamme erityisryhmille palveluita, joista aina syntyy kova vastustus. Taloudellisen tuloksellisuuden lisäksi toiminnalliset ja henkiset tulokset tärkeitä Tunnevaltaisuus

7 Järjestöjohtamisen erityispiirteet (em. lisäksi:) Johtamisen moniulotteisuus: - sisäpolitiikka : jäsenistö, vapaaehtoistyöntekijät, luottamusjohto ja palkattu henkilöstö - ulkopolitiikka : johtajan on hallittava myös julkisen ja yksityisen sektorin toimintatavat sekä vaikuttamistyö eri tasoilla ja tahoilla - organisaation, talouden, ihmisten, strategian ja kulttuurin johtamista Johtamisjärjestelmät ja rakenteet: rajattomuutta, epämääräisyyttä, joustavuutta, nopeaa reagointivalmiutta, vapautta, vähän hierarkiaa, byrokratiaa ja valvontaa Johtamisessa painottuu erityisesti: - ulkosuhteiden johtaminen ja verkostoituminen - aatteellinen tarkoitus ja jäsenistön tahto - luottamusjohdon asema ja toiminta

8 Järjestöjohtamisen erityispiirteet Järjestökenttä on hyvin kirjavaa on asiantuntijaorganisaatioita, joilla ei ole perinteistä järjestöpohjaa. Sitten on potilas- ja palvelujärjestöjä. Niillä on erilainen toimintaympäristö. Järjestöjohtaja putoaa erilaisiin toimintaympäristöihin, esimerkiksi palvelujärjestöissä bisnesmaailmaan. Säätiöt eroavat vielä siinä, ettei niillä ole jäsenistöä. Lisäksi on konserneja, joissa toiminnanjohtajuuden, toimitusjohtajuuden ja kumppanuuden yhdistäminen on vaikeampaa kuin pelkkä liikkeen johtaminen. On oltava samalla piinkova liikemies ja diakoni. Oman minän säilyttäminen tekee tiukkaa. Ns. asiantuntija- ja kansalaisjärjestöjen välillä on eroa. Puhtaan kansalaisjärjestön johtaminen on kaikkein vaativinta. Niissä on paljon tunteita. Se on vaikeata, mutta myös hyvä asia: ihmiset ovat valtavan sitoutuneita, palavat asialle. Kääntöpuoli on se, että intohimo ja analyysi eivät yhdisty. Itse olen taipuvainen analyyttisyyteen. Työn suola on kuitenkin se, ettei järjestö ole pelkästään asiantuntijaorganisaatio: on innostusta. Meillä on paljon vapaaehtoistyöntekijöitä. Järjestöissä eettisen johtamisen suhteen johtaja joutuu suurennuslasin alle. On puntaroitava, miten soveltaa eettisyys toimintaan. Esimerkiksi meillä nyt ajankohtainen asia on irtisanomiset: miten tehdä ne eettisesti hyvin?

9 Järjestöjohtamisen erityispiirteet Työtä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin, se on pitkää ja leveää, joustavaa. Järjestöissä yhdistyy omintakeisella tavalla se johtajuus, mitä muilla sektoreilla on. Ensinnäkin järjestöissä on hektistä, ei ole rajoja, saa tehdä niin paljon kuin pystyy ja joutuukin usein, kuten bisneksessä. Järjestöä on johdettava taloudellisesti. Julkiseen sektoriin verrattuna ei ole aikaa lorvia, ei ole sinisiä hetkiä näin pienessä järjestössä, jossa kaikki tekee kaikkea. Mutta jähmeys ei ole aina vain julkisella puolella. Asioilla on aina kauhean monta puolta; johtajan on kuultava eri osapuolia, esimerkiksi paikallisyhdistysten sotkuja. Järjestöjohtajan tehtävä ei ole mennä kenenkään puolelle. Usein nämä ovat myös tunnetila-asioita, ei pidä mennä siihen mukaan. Meistä odotetaan messiaita.

10 Järjestöjohtamisen erityispiirteet Henkinen kuormittavuus on siinä mielessä erilaista kuin julkisella tai yrityksissä että se voi olla poukkoilevaa. Organisaation yläpäät ovat aika ohuita. Työn määrä on kova, kun joku sairastuu. Yrityksissä ei vaikuteta yhteiskuntaan. Tässä voi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnan rakenteisiin paljon laajemmalla tasolla kuin tavaratuotannolla. Yrityksen toimitusjohtajalla on helpompaa, vapaampaa. Järjestöjohtamisessa luottamusjohto haluaa pitää tiukemmassa, puuttua pienempiin asioihin, tulosorientoivuus ei ole niin vahvaa. Järjestöissä on silti parempi olla; tulos ei ole niin tärkeä. Työtä tehdään aatteellisesta näkökulmasta, voi allekirjoittaa mitä tekee, ei tarvitse repiä kaikkea ihmisten selkänahasta. Järjestö on pehmeämpi työpaikka myös johtajalle. Kaiken lähtökohtana on ihmisyyden arvostus, hyvin pehmeät arvot. Yritysten hallitus on erityyppistä, järjestöissä omaa päätösvaltaa on vähemmän. On ensin lobattava luottamusmieshallinto samalle ajatukselle. Tämä on keskeinen järjestöjohtajan tehtävä: luottamushenkilöt eivät saa kokea, että hoitavat eri asiaa kuin työntekijät, erityisesti tämä koskee puheenjohtajaa.

11 Järjestöjohtamisen erityispiirteet Järjestön toimintaympäristö ei ole yritys, mutta johtajalta saatetaan odottaa samanlaisia kovia tuloksia, jotka on saatava lempeällä tavalla. Järjestö on perustettu aatteen pohjalta, sinne hakeutuu intohimoisia ihmisiä. Tämä asettaa johtamiselle haasteita, eikä johtajan ole mahdollista houkutella rahalla, antaa bonuksia ja toisekseen ne ei ole täällä rahan takia, vaan on löydettävä jokaiselle mahdollisuus loistaa. Kuntamaailmassa johtaminen oli helpompaa. Rakenteet, säädökset jne. ovat selkeämpiä se luo henkilöstöjohtamiseen vakautta. Asioista ei tarvitse neuvotella. Järjestömaailmassa ei saa otetta, johtaminen on epämääräisempää. Järjestössä saa tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu toisin kuin kuntatasolla ja voi vaikuttaa omalla työllä. Valtiolla työskennellessäni olin pieni kala suuressa lammikossa ja täällä suuri kala pienessä lammikossa. Voin itse valita mitä teen. Voimme valita, mitä emme tee. Valtiolla ei voi valita, sanoa ettei tämä kuulu meille. Saamme tehdä hyvää.

12 Järjestöjohtamisen erityispiirteet Järjestöerityisyyttä on kansalaisläheisyys, asiakaskunnan läheisyys, löysä tai vähäinen byrokratia. Kunnassa mukaan tulee politiikka, kolminkertainen byrokratia järjestöön verrattuna, ketjut ovat pitkiä. Järjestöissä voi enemmän ajatella itse ja toimia vapaammin. Henkilöstön johtaminen ei juuri eroa. Täällä voin sanoa, voiko työntekijä saada lisää palkkaa. Kunnissa joudutaan katsomaan monelta kantilta. Järjestössä on enemmän pelivaraa, voidaan katsoa ihmistä enemmän ihmisenä, esimerkiksi etätyösopimukset jne. Kunnissa on massamittakaava. Järjestöissä johtajalta odotetaan karismaattisuutta ja valovoimaisuutta, toisin kuin julkisella sektorilla. Persoona on pantava enemmän likoon, on oltava näkyvämpi. Julkisessa ajatellaan enemmän järjestelmän kautta, täällä on oltava silmät auki kaikkiin suuntiin, oltava herkkänä myös kenttäorganisaation kanssa. Järjestöissä arvot ovat paljon tärkeämpiä. Julkisella sektorilla nykyään arvona on raha.

13 Järjestöjohtajan tärkeimmät tehtävät Luottamushenkilöiden työn tukeminen Ulkosuhteiden johtaminen, verkottaminen Strateginen pätevyys Henkilöstöjohtaminen Taloushallinto Oman johtajuuden haltuunotto ja kehittäminen

14 Luottamushenkilöiden työn tukeminen Juha Heikkala asettaa luottamusjohdolle kolme päätehtävää: Ensinnäkin luottamusjohto edustaa useimmille järjestöille elintärkeätä yhteyttä jäsenkuntaan ja paikalliseen tasoon. Toiseksi luottamusjohdolta odotetaan kykyä yhteiskuntasuhteiden hoitoon ja hyödyntämiseen järjestön eduksi esimerkiksi tapahtumien toteuttamisen tai varainhankinnan yhteydessä. Kolmanneksi, luottamusjohto toteuttaa toiminnan strategista, pitkän aikavälin ja suurten linjojen ohjausta ja päätöksentekoa. (Heikkala. Järjestön strategia )

15 Luottamushenkilöjohtamisen peruspilarit Motiivit ja sitoutuneisuus Roolit ja rajapinnat: ei toimivan johdon yli tai ohi kävelemistä eikä sekaantumista operatiiviseen toimintaan Järjestö- ja johtamisosaaminen: järjestön toiminnan, järjestöjohtamisen ja omien tehtävien tunteminen, johtamisen kehittäminen Luottamus ja lojaliteetti: lojaalius päätöksille, salassapito Hyvän hallinnon periaatteet ja toimintatavat Puheenjohtaja- toiminnanjohtaja akselin merkitys ensiarvoinen

16 Kiitos! Pirjo Somerkivi YTT, FM työnohjaaja, coach (STOry, CBC, CSLE ) kouluttaja, tietokirjailija psomerkivi@hotmail.com