Tämä materiaali on laadittu OPH:n rahoittaman RaksaMoodle projektin oppilaitosyhteistyönä ja on käytettävissä opetustarkoituksiin.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämä materiaali on laadittu OPH:n rahoittaman RaksaMoodle projektin oppilaitosyhteistyönä ja on käytettävissä opetustarkoituksiin."

Transkriptio

1 Korjausrakentaminen Tämä materiaali on laadittu OPH:n rahoittaman RaksaMoodle projektin oppilaitosyhteistyönä ja on käytettävissä opetustarkoituksiin. Mikäli huomaat materiaalissa jotakin korjattavaa tai täydennettävää tai sinulla on asiaan liittyviä oppimistehtäviä, ota yhteyttä materiaalin tekijöihin: Amiedu, Helsinki, Pasi Ollikainen, p, Faktia, Forssa, Keijo Hukkanen, p Luksia, aikuisopisto, Nummela, Eila Shemeikka, p Sataedu, Kankaanpää, Keijo Kerola, p

2 Korjausrakentaminen

3 Korjausrakentaminen KUNTOARVIO KORJAUSRAKENTAMISEN LUVANVARAISUUS RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNIIKKA PURKUTYÖ ASBESTI PERUSTUKSET SEINÄRAKENTEET KATTO JA YLÄPOHJA MÄRKÄTILAT 3

4 KUNTOARVIO Paluu etusivulle 4

5 Kuntoarvio Kiinteistön tilojen, rakennusosien, taloteknisten järjestelmien ja ulkoalueiden kunnon aistinvarainen selvittäminen ja korjaustarpeiden yleispiirteinen arviointi sekä niiden määrämuotoinen raportointi. Kuntoarviossa tarkastellaan myös sisäolosuhteita ja energiataloutta ja tehdään niihin liittyviä korjausehdotuksia. Kuntoarviolla saadaan kuva kiinteistöstä ja tuodaan esiin asioiden tärkeysjärjestys. Ensisijaisia ovat turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat seikat. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat korjauskustannuksiltaan merkittävimpien rakennusosien vauriot sekä pahentuessaan merkittäviä vahinko- ja turvallisuusriskejä aiheuttavat vauriot. 5

6 Kuntoarvio Kuntoarvioinnin ja muiden kiinteistönpitoa tukevien menettelyjen tavoitteena on edistää kiinteistöjen kunnossapitoa ja niiden oikein ajoitettuja ja toteutettuja korjaustoimenpiteitä. Jos kiinteistöllä on hyväksytty kunnossapitosuunnitelma tai korjausohjelma, liitetään se isännöitsijäntodistukseen. Myös kuntoarvioraportin yhteenveto-osan kohta 1.1 Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireelliset toimenpiteet soveltuu isännöitsijäntodistuksen liitteeksi. Kuntoarvioraporttia kokonaisuudessaan ei liitetä isännöitsijäntodistukseen. 6

7 Kuntoarvio Kuntoarviolla saadaan kokonaiskuva kiinteistöstä tai kiinteistökannasta ja selvitys merkittävimmistä korjaustarpeista ja tarvittavista lisätutkimuksista. Kuntoarvio on syytä tehdä jo alle kymmenen vuotta vanhoille kiinteistöille. Asunto-osakeyhtiöille on myönnetty yleisiä korjausavustuksia sekä kuntoarvioihin että kuntotutkimuksiin. Voimassa olevat avustusehdot kannattaa selvittää kuntien viranomaisilta. 7

8 Kuntoarvion sisältö ja laajuus Kuntoarviossa arvioidaan aluerakenteet, rakennustekniikka ja kiinteistön tilat LVI-järjestelmät sähkö- ja tietojärjestelmät hissit, tilaajan määrittelemällä tavalla energiatalous sisäolot, turvallisuus, terveys- ja ympäristövaikutukset kiinteistönhoidon kehitystarpeet. Kuntoarviossa voidaan arvioida myös kiinteistön toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja muunneltavuutta. Tällaisista arvioista ja niiden raportoinnista sovitaan erikseen. 8

9 Kuntoarviossa esitetään Kiireellistä korjausta vaativat viat Rakenteiden, rakennusosien, järjestelmien ja laitteiden korjaustarpeet Laajat uusimis- ja parannustarpeet Kiinteistön rakenteiden, rakennusosien, laitteiden ja järjestelmien merkittävimmät vahinkoriskit Kiinteistön turvallisuus ja terveellisyys Kiinteistön energian ja veden kulutustasot tilaajan luovuttamien asiakirjojen perusteella Kiinteistön energiatalouteen liittyvät parannusehdotukset ja niiden kannattavuusarviot 9

10 Kuntoarviossa esitetään Kiinteistönhoidon kehitystarpeet Kiinteistön korjaushistoria ja esiintyvät ongelmat Kiinteistönomistajan edustajia, kiinteistönhoitohenkilökuntaa ja asukkaita haastattelemalla Kiinteistön yleinen tila muihin kiinteistöihin verrattuna Viranomaismääräyksiin perustuvien määräaikaistarkastusten ja niissä ilmenneiden korjaustarpeiden tilanne. Lähtötietoina ovat tilaajan luovuttamat asiakirjat (palotarkastuspöytäkirjat, öljysäiliötarkastuspöytäkirjat jne.) 10

11 Kuntoarvion vaiheet Ennakkosuunnittelu sekä tarvittavien lähtötietojen keräys ja läpikäynti Tilaaja (isännöitsijä) toimittaa kuntoarvioijien käyttöön tarjouspyynnössä mainitut tiedot ja asiakirjat ennen kiinteistötarkastusta. Asukaskysely (tilaajan toteuttamana tai kuntoarviossa erillisenä toimeksiantona) Asukaskyselyllä selvitetään asukkaiden mielipiteet asuntojen, pihaalueiden ja yleistilojen kunnosta ja toimivuudesta. Kiinteistötarkastus Kiinteistötarkastuksessa tarkastetaan ennalta laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti kuntoarvioon kuuluvat aluerakenteet ja rakennustekniikka, LVI-järjestelmät ja sähkö- ja tietojärjestelmät sekä energiatalouteen, sisäoloihin, turvallisuuteen, terveellisyyteen ja ympäristövaikutuksiin liittyvät asiat. Raportointi Kuntoarvion tilaaja sopii raportoinnin muodosta kuntoarvioijan kanssa ennen tehtävän käynnistämistä. 11

12 Kuntoarvion raportointi Kuntoarvioraportissa esitetään kuntoarvioijien ehdotus kiinteistön kunnossapidon pitkän aikavälin suunnitelmaksi eli PTS-ehdotus. Jokaisesta toimenpiteestä esitetään sisältö, kustannusarvio laadintahetken kustannustasossa ja ajoitus sekä tarvittaessa vaihtoehtoiset korjaustavat. Kustannusarviot ovat ennusteita kunnossapitosuunnittelun ja budjetoinnin lähtötiedoiksi. Lopulliset kustannukset määräytyvät päätetyn korjaustoimenpiteen sisällön ja laajuuden (esimerkiksi lisätöiden) perusteella. Myös tarvittavat lisätutkimukset esitetään kustannusarvioineen. 12

13 Kuntoarvio Rakennusteknisessä tarkastuksessa käydään läpi mm. perustukset, alapohja, runko, yläpohja ja vesikatto, julkisivut, parvekkeet, ikkunat, ulko-ovet, ulkopuoliset rakenteet, pihaalueet, sadevesi- ja kuivatusjärjestelmät sekä märkätilojen rakenteet tarkastettavissa huoneistoissa. Kiinteistön LVIS-tekniikka tarkastetaan järjestelmittäin. Tarkastusten kohteina ovat mm. vesijohdot, viemärit, lämmitysputket, lämmityslaitteet, ilmastointi, sähkölaitteet, sähköjärjestelmät ja tele- ym. järjestelmät. 13

14 Kuntoarvioon kuulumattomia lisäselvityksiä Kuntoarvion perusteella tai sen yhteydessä voidaan kuntotutkimuksen lisäksi teettää myös muita selvityksiä. Kuntoarvioon kuulumattomia rakennusteknisiä lisäselvityksiä ovat mm. kuntoarvion lähtötietojen yksityiskohtainen täydentäminen, esim. piirustusten ja työselostusten kokoaminen ja päivittäminen julkisivujen tarkastus nostolaitetta käyttäen rakenteiden sisäpuolisen kunnon selvittäminen vanhojen maalityyppien tunnistaminen laboratoriotutkimuksin lämpövuotojen etsintä infrapunamittauksella tai lämpökameralla. 14

15 Kuntoarvioija Kuntoarvion tekijä suoriutuu melko kevyellä mittauslaitteistolla. Mittarit ovat apuvälineitä; ratkaisevaa on kuntoarvioijan kokemus ja tietous. Rakenne-, sähkö- ja LVI-arvioija harkitsevat työkalujen ja mittauskaluston tarpeen kohteittain. Kuntoarvion suorittajan on tunnettava käyttämiensä mittauslaitteiden toiminta, mittausmenetelmät, mittauksen virhemarginaalit sekä mitattavan rakenteen toiminta ja mitattavan materiaalin tai rakenteen sallitut raja-arvot. Samoin mittaajan tulee tietää, minkä asian selvittämiseksi kulloinkin suoritettava mittaus tehdään. 15

16 Työvälineet Kevyet käsityökalut (jakoavain, piikki, pihdit, ruuvitaltat, taltta, vasara) Mitta (rullamitta ja työntötulkki) Vesivaaka Ilmastointiteippi Kamera, kello, kiikari, taskulamppu ja paristoja Ikkuna-avaimia, jotka sopivat kohteen lukkoihin Turvavyö ja -köysi sekä kohteen turvakiskoille sopivat yhteet Nostokoukku tarkastuskaivojen kansien avaamista varten Tarvittavat avaimet (ovet voi avata myös kiinteistönhoitaja) Hengityssuojain, suoja-asu ja -käsineet Näytteenottopusseja yms. näytteenottovälineitä Tarkastuslistat, muistiinpanovälineet, sanelukone ja taskulaskin. 16

17 Välttämättömät mittauslaitteet Elektroninen lämpömittari huoneilman lämpötilan nopeaan mittaukseen Pintalämpömittari rakenteiden ja putkistojen pintalämpötilojen mittaukseen Pintakosteudenosoitin pintarakenteiden kosteuden havainnointiin Suhteellisen kosteuden mittari huoneilman kosteuden mittaamiseen Sekoitinkalusteiden vesivirtaamien mittauslaite Savuampulleja ilman liikkeen havainnointiin Puun kosteuden mittari (piikkimittari). 17

18 Suositeltavat mittausvälineet Ilmavirtamittari poisto- ja tuloilmaventtiilien ilmavirtojen mittaukseen Painemittari kalvopaisunta-astian esipaineen, käyttöveden paineen yms. mittaamiseen Yleismittari (sähkötekniikassa käytetty mittalaite, jolla voidaan mitata ainakin virtaa, jännitettä sekä resistanssia. Luksimittari (mitata polttimon tuottama valoteho) Sukotesterin (nopeaan pistorasian kytkennän oikeellisuuden tarkistamiseen) Mittalaitteet kattilalaitoksen palamisarvojen (hyötysuhteen) mittaamiseen CO2-mittari sisäilman laadun mittaamiseen. 18

19 Kuntoarvion suhde kuntotutkimukseen Kiinteistön piileviä vaurioita ei aina löydetä kuntoarvion avulla, vaan niiden selvittämiseen vaaditaan tarkempia tutkimuksia. Normaalina käytäntönä pidetään etenemistä kuntoarvion, täydentävien lisäselvitysten ja kuntotutkimusten kautta kunnossapitosuunnitelmaan ja korjausohjelmaan. Kuntoarviollakaan ei kuitenkaan aina pystytä luotettavasti selvittämään kuntotutkimuksen tarvetta. Tilaaja voi teettää kuntotutkimuksia ja muita selvityksiä myös ennen kuntoarviota tai sen yhteydessä. Liittämällä jonkin rakennusosan kuntotutkimus kiinteistön kuntoarvioon parannetaan kuntoarvion luotettavuutta. 19

20 Kuntotutkimus Kuntotutkimuksella tarkoitetaan kuntotutkimusohjeen mukaista tutkimusta yksittäisestä rakennusosasta tai järjestelmästä. Rakennuksen jonkin osa-alueen (julkisivut jne.) tai kiinteistöön kuuluvien laitejärjestelmien yksityiskohtainen tutkiminen korjaustoimenpiteiden täsmentämiseksi, käyttäen apuna tarvittavassa laajuudessa rakenteiden koestusta, näytteiden ottoa ja mittauksia. Tehdään yleensä kyseisen asian kuntotutkimusohjeita noudattaen. 20

21 Kuntotutkimusohjeita mm. Sisäilmaston kuntotutkimusohje Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimusohje Ulkobetonirakenteiden (ulkobetonijulkisivun) kuntotutkimusohje Rapattujen julkisivujen kuntotutkimusohje Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen kuntotutkimusohje Sähköjärjestelmien kuntotutkimusohje. 21

22 Kuntotutkimuksiin verrattavia Asbestikartoitus lisäselvityksiä PCB-yhdisteiden ja lyijyn tutkiminen rakennuksesta ja maaperästä Asuinkiinteistöjen energiatalouden selvitys Hissin kuntoarvio Öljysäiliön kuntotutkimus. 22

23 Kuntotutkimuksessa käytettyjä menetelmiä Suunnitteluasiakirjojen läpikäynti Kohteen aistinvarainen tarkastelu Kenttätutkimukset Mittaukset Erilaiset kuvaukset ja tähystykset Näytteiden otto Laboratoriotutkimukset. 23

24 Kuntotutkimus Kuntotutkimuksessa selvitetään tutkimushetkellä todettavat vauriot ja vaurioriskit, niiden syyt, laajuudet, vaikutukset ja arviot vaurioiden etenemisestä tulevaisuudessa. Kuntotutkimusraportissa esitetään myös vaihtoehtoisia korjaustapoja. 24

25 PTS Kunnossapitosuunnitelma (PTS = pitkän tähtäimen suunnitelma) Suunnitelma kiinteistön alkuperäisen kunnon säilyttämiseksi, kiinteistön edustajien tarkistama ja hyväksymä kuntoarvion perusteella laadittu kunnossapitosuunnitelma täydennettynä kuntotutkimusten tuloksilla. Sisältää suositeltavien kunnossapito- ja Korjaustoimenpiteiden määrittelyn, ajoituksen ja kustannusennusteen. Tilaaja teettää: Kuntoarvioraportissa ehdotetut tarvittavat lisätutkimukset ja laatii tai laadituttaa PTS-ehdotuksen pohjalta kiinteistölle kunnossapitosuunnitelman, jonka perusteella kiinteistölle laaditaan laajempi korjausohjelma. PTS-ehdotus 25

26 PTS-ehdotus PTS-ehdotuksen toimenpide-ehdotuksiin ei sisällytetä Vuosittain toistuvia huoltotyyppisiä toimenpiteitä, esimerkiksi öljypolttimien vuosihuoltoa Ilkivallasta yms. aiheutuvia pieniä vikakorjauksia, sillä niihin on kiinteistönomistajan varauduttava muutenkin. Kiireellisiä, heti korjausta vaativia kohteita ja lisätutkimustarpeita. Ne esitetään raportin yhteenvedon alkuosassa. 26

27 PTS kuntoluokat Kuntoluokka ilmaisee korjaustarpeen kiireellisyyden. Luokituksen avulla rakennusosia ja rakennuksia voidaan verrata toisiinsa. Kuntoluokkina käytetään numeroita 1 4, joiden merkitys on seuraava: 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve lähivuosina 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut tai uusittava. 27

28 Korjausrakentamisen luvanvaraisuus Paluu etusivulle 28

29 Korjausrakentamisen luvanvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista poikkeamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Suunnittelutarveratkaisut ja/tai poikkeamispäätökset haetaan kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Katualueilla tehtävät työt tarvitsevat aina luvan. Kaupungin myöntämä lupa tarvitaan mm. kaivutöihin, nostotöihin, siirtolavoille, kattolumien pudottamiseen kadulle, elokuva- ja mainoskuvauksiin ja julkisivuremontteihin. Lupa tarvitaan myös ulkoilmatilaisuuden järjestämiseen katu- tai torialueilla. 29

30 Kuka rakennusluvan myöntää? Rakennusluvan, toimenpideluvan, purkamisluvan ja maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Maisematyölupa voidaan siirtää myös kunnan määräämän muun viranomaisen ratkaistavaksi. Lisätietoja Rakennuskohteen sijaintipaikkakunnan rakennusvalvonta (esim. neuvontapalvelupuhelimet). Paikkakuntakohtaisesti yhteydenotot rakennusvalvontaan vain suunnittelijat ja vastaavat työnjohtajat. Museovirasto on rakennusperinnön ja historiallisten muinaisjäännösten vaalimisen sekä restauroinnin asiantuntijaviranomainen. Museovirasto jakaa vuosittain entistämisavustuksia valtakunnallisesti merkittävien, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten restaurointiin ja konservointiin. 30

31 Erilaisia lupia Espoossa Rakennuslupa Aitalupa Julkisivun muuttaminen Jätevesilupa Kunnallistekniikkalupa Linjasaneerauslupa Maisematyölupa Myynti-, tiedotus- ja mainoslause Märkätilalupa Parvekkeiden ja terassien lasittaminen Pienet vajat, rakennelmat ja laitteet Puiden kaataminen Purkulupa- tai ilmoitus Rakennelupa Ravintolan tupakkatila Takkalupa Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen 31

32 Rakennuslupa Rakennuslupaa tarvitaan korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen. Rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Rakennuslupa tarvitaan myös, jos korjaus- ja muutostyöllä voi olla vaikutusta käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. 32

33 Toimenpidelupa Toimenpidelupaa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyjen muuttamiseen. Lupaa vaativia julkisivutoimenpiteitä ovat rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen, taikka ikkunajaon muuttaminen. 33

34 Poikkeamispäätös Kaavasta poikkeaminen vaatii poikkeamispäätöksen Mikäli rakentamisessa halutaan poiketa kaavasta tai muista maankäyttö- ja rakentamislain mukaisista tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista, kuten rakennusjärjestyksestä, tarvitaan ennen rakennuslupaa poikkeamispäätös. Poikkeamispäätöstä haetaan pääsääntöisesti kunnalta. Eräissä tapauksissa poikkeamispäätöstä on kuitenkin haettava alueelliselta ympäristökeskukselta. 34

35 Poikkeamispäätös Poikkeamisen edellytykset Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä myöskään saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, mikäli se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 35

36 Yleistä luvista Kaavoitetuilla alueilla lupaprosessit ovat yleensä yksinkertaisia, mikäli suunnittelu tehdään kaavan mukaisesti. Haja-asutusalueella voi asia olla toisin. Hanke saattaa tarvita poikkeusluvan. Sen lisäksi voi tulla kysymykseen liittymälupa yleiseen tiehen, joka haetaan Tiehallinnon paikalliselta tiepiiriltä. Ohjeet saa Tiepiiriltä. Joissakin kunnissa voi joutua hakemaan jätevesien osalta luvan ennen rakennusluvan hakemista. Rakennustarkastaja osaa neuvoa tässä ja kaikissa muissakin viranomaislupia koskevissa asioissa. 36

37 Maisematyölupa Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella, yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, eikä alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. 37

38 Märkätilalupa Lupa tarvitaan MRL momentissa mainittua, sellaista rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten, jolla ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Käytännössä pelkkä vesieristeiden ja laatoitusten uusiminen ei märkätilalupaa tarvitse muuta kuin As. Oy Hallitukselta, mutta jos IV, KVV tai sähkötöitä muutetaan/parannetaan korjaustyön yhteydessä lupa rakennusvalvonnasta tarvitaan. Kantaviin rakenteisiin tai huonetiloihin tehtävät muutokset vaativat myös luvan. 38

39 Vastaavat työnjohtajat hakemuksissa Kaikissa rakennuslupiin liittyvissä töissä tulee olla vastaava työnjohtaja. Hankkeen vaativuudesta ja laajuudesta riippuen voidaan tarvita lisäksi erityisalan työnjohtajia. Erittäin suositeltavaa on, että tarvittavat hakemukset ovat jo lupahakemuksen liitteenä. 39

40 Purkutyö Ennen varsinaisen korjauskohteen alkamista on tehtävä suunnitelma purettavista rakenteista. Jos purkutyö koskee kantavia rakenteita, on purkutyöstä tehtävä purkusuunnitelma, jonka pohjana on koko rakennussuunnitelma laajuudessaan ja tiedot rakenteista. Purkusuunnitelmaan kuuluvat : purettavat rakenneosat purkujärjestys, tilapäiset tuennat ja rakennelmat purkumenetelmät rakenteiden suojaus tarvittavat seurantamittaukset (painuma, siirtymä, jne.) seuranta (poikkeavat rakenteet, yllättävät muutos havainnot) purkujätteiden käsittely (siirto, kuljetus jne.) 40

41 Työturvallisuus Purkutöissä on kiinnitettävä huomiota henkilökohtaiseen ja ympäristön työturvallisuuteen. Henkilökohtaiseen turvallisuuteen kuuluu suojavälineet: hengityssuojaimet suojakypärä turvajalkineet suojavaatetus ja käsineet jne. Ympäristön turvallisuuteen kuuluvat : viereiset rakennukset ja rakennelmat kulkutiet paloturvallisuus pölyhaitat jne. 41

42 Tarvittavat asiantuntijat KVV-, IV-, RAK-, ARK- ja S-suunnittelija tapauskohtaisesti Rakenne- tai LVI-suunnittelija voi toimia yleensä myös kohteen pääsuunnittelijana. Jos märkätilan rakentamiseen liittyy vain vähäisiä KVV- ja IV-töitä voi kohteen vastaava työnjohtaja huolehtia myös näistä töistä. Jos vaativia rakennusteknisiä töitä ei tehdä, voi kohteen KVV tai IV työnjohtaja toimia myös vastaavana työnjohtajana. 42

43 Julkisivumuutos Julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen taikka ikkunajaon muuttaminen (julkisivutoimenpide) vaatii toimenpideluvan. Kattomuodon muutokseen, julkisivujen lämmöneristämiseen tai muuhun sellaiseen muutokseen, jonka takia rakenne tai pinta-ala muuttuu, tarvitaan rakennuslupa. Asuntoihin liittyvien markiisien sijoittamiseen ei tarvitse hakea lupaa rakennusjärjestys 5 1. kohdan mukaan. Ikkuna- ja ovimarkiisit saavat ulottua 1,5 metriä katualueelle tai muulle yleiselle alueelle. Laitteiden alle on kuitenkin jäätävä jalkakäytävän tai muun kevyen liikenteen alueen kohdalle vapaata tilaa vähintään 2,5 metriä. 43

44 Julkisivumuutos Mainoksia sisältävien markiisien sijoittamiseen tarvitaan kuitenkin lupa. Pientalojen ja niiden talousrakennusten värityksen muuttamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella ei tarvitse hakea lupaa, ellei rakennus ole suojeltu rakennussuojalain tai muun lain tai sitä alemman asteen säännöksen nojalla. Mikäli toteutettu toimenpide rumentaa ympäristöä, ei täytä ulkoasultaan kohtuullisia vaatimuksia tai ei sovellu ympäristöön, voi rakennusvalvontaviranomainen velvoittaa kiinteistön haltijan muuttamaan tehdyt toimenpiteet. Edellisestä johtuen hankkeesta on syytä neuvotella lupavalmistelijan kanssa ennen muutoksen toteuttamista. 44

45 Tarvittavat asiakirjat ja liitteet Lupahakemuslomake - Luvan hakijana voi olla ainoastaan kiinteistön omistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö Omistusoikeusselvitys tarvittaessa Kaupparekisteriote Valtakirja tarvittaessa Karttaote RH-lomake luvan jokaisesta rakennuksesta erikseen, jos kokonaistai kerrosala muuttuu Selvitys naapurien kuulemisesta Valokuvat rakennuksesta ja ympäristöstä Värimallit Materiaalimallit tarvittaessa 45

46 Tarvittavat asiakirjat ja liitteet Selvitys rakennus- ja purkujätteen käsittelystä Kerros- ja kokonaisalalaskelma, jos alat muuttuvat Suunnittelutehtävän vaativuuslomake Pääpiirustukset kahtena sarjana toimenpidelupiin ja kolmena sarjana rakennuslupiin Piirustuksissa tulee esittää muutosalueet ja ne tulee laatia ohjeen "rakennuslupapiirustusten esitystapa" mukaisesti Asemapiirros 1:500 voimassa olevaan asemapiirrokseen Julkisivupiirustukset tarvittaessa Pohjapiirustukset tarvittaessa Detaljipiirustukset tarvittaessa Työmaa suunnitelma tarvittaessa. Suunnitelmassa on esitettävä varastointi, työmaa-aikainen paikoitus, työmaakoppien sijoittelu, pelastustie, puiden runkojen ja juuristonsuojaus. Tapiolassa on noudatettava Tapiolan vanhojen asunto-alueiden korjaus- ja hoito- ohjeistoa. 46

47 Parvekelasitukset Osa rakennuksen parvekkeista on usein lasitettu ja osa lasittamatta luvan voimassaolon päätyttyä. Kun halutaan lasittaa lisää parvekkeita, täytyy uusille lasituksille hakea uutta lupaa. Uudet lasitukset tulee tehdä tämän ohjeen mukaisesti. Vanhat parvekkeet voidaan säilyttää aikaisemmin myönnetyn luvan mukaisina. Parvekkeiden ja terassien lasittamiseen tarvitaan rakennuslupa tai toimenpidelupa. Rakennuslupaa on MRL:n 125 :n mukaan haettava silloin, kun rakennusta laajennetaan kerros- tai kokonaisalaa lisäämällä. Toimenpidelupa tarvitaan MRL:n 126 :n mukaan rakennuksen ulkoasun muuttamiseen. Tavanomaiset parveke- ja terassilasitukset käsitellään toimenpidelupina. Lasitettavat parvekkeet ja terassit, joihin rakennetaan uusi katos, käsitellään yleensä rakennuslupina ja lasketaan kokonaisalaan. 47

48 Rakennuslupapäätös Lupapäätös on annettava julkipanon jälkeen ja sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Lupapäätös toimitetaan hakijalle. Lupapäätös tai sen jäljennös toimitetaan lisäksi asetuksella säädettäville viranomaisille ja niille, jotka ovat sitä huomautuksessa tai erikseen pyytäneet. Korjaustyö 48

49 Muutoksenhaku Lupapäätökseen liitetään muutoksenhakua koskeva ohje eli valitusosoitus tai ohje oikaisukeinon käyttämisestä. Viimeisen muutoksenhakupäivän laskemisessa sovelletaan ns. määräaikalain (150/1930) säännöksiä Korjaustyö 49

50 Rakennusvalvontamaksu Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Hinnastot kaupunkien ja kuntien rakennusvalvonnan sivuilta Korjaustyö 50

51 Rakenteiden kosteustekniikka Paluu etusivulle 51

52 Miksi rakennusfysiikan osaaminen on tärkeää rakentamisessa? Asumustottumukset ovat muuttuneet aiheuttaen lisääntyvän kosteuskuormituksen sisällä. Ilmastonmuutos. Korjausrakentamisen luvanvaraisuus Rakentamisessa käytetään paljon uusia ja erilaisia materiaaleja ja rakennustekniikoita. Energiatehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi. Ihmiset ovat herkistyneet erilaisille epäpuhtauksille. 52

53 Rakenteiden kosteustekniikka Yleiset kriteerit: Vesihöyry, vesi tai lumi ei saa haitallisesti tunkeutua rakenteisiin tai sisätiloihin Rakennekerrosten ja pintojen kosteuspitoisuudet eivät heikennä sisäilman laatua tai rakenteen kestävyyttä Rakenteisiin pääsevän kosteuden on kuivuttava haittaa aiheuttamatta normaaleissa käyttöolosuhteissa Rakenteisiin mahdollisesti pääsevä vesivuoto on oltava nopeasti havaittavissa ja kohtuullisen helposti korjattavissa Rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden on säilyttävä normaalilla kunnossapidolla rakenteelle määrätyn käyttöiän ajan tai se on voitava helposti tarkastaa, huoltaa ja korjata Rakenteen liitosten ja yksityiskohtien tulee toimia niin, etteivät ne heikennä rakenteen toimivuutta kokonaisuutena 53

54 Rakennuksen tärkeimmät kosteuslähteet Sisäpuoliset kosteuslähteet Siivoaminen Peseytyminen Putkivuodot Ihmiset Ulkopuoliset kosteuslähteet Sade Maaperän kosteus Pintavesi Ulkoilma kosteus 54

55 Rakennuksen eri osiin vaikuttavat kosteuslähteet Sade Kattovuodot Vesihöyryn tiivistyminen Tuiskulumi Lumi ja jää Konvektio Rakennuskosteus Diffuusio Ulkoilman kosteus Vuodot Sisäilman kosteus Käyttövesi ja asuminen Pintavedet Roiskevedet Rakennuskosteus Diffuusio Putkivuodot Lumi Vajovedet Salaojituspuutteet Kapillaarivesi Pohjavesi Maaperän kosteus 55

56 Ilman kosteus Mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän se pystyy sitomaan kosteutta Ilman kosteutta ilmaistaan kahdella eri tavalla: Ilman absoluuttinen kosteussisältö: yksikkönä g/m 3 tai g/kg (montako grammaa vettä ilmakuutiossa tai ilmakilossa on) Suhteellinen kosteus: merkitään usein RH (relative humidity, ilman kosteuspitoisuus tarkastelulämpötilassa prosentteina ilman maksimikosteussisällöstä) Esimerkiksi 5 C lämpötilassa ilman maksimikosteussisältö on noin 4,8 g/m 3 ja 20 C lämpötilassa noin 17,3 g/m 3. Jos suhteellinen kosteus ilmassa on 50%, on kosteussisältö tällöin puolet maksimimäärästä eli 17,3/2=8,7 g/m 3 56

57 Kosteuden siirtyminen rakenteissa Vesihöyry ja vesi siirtyvät seuraavien ilmiöiden vaikutuksesta: Konvektio Diffuusio Kapillaarinen kosteuden imeytyminen Painovoima, ilman paine-ero, tuuli, vesipisaroiden liike-energia sekä pintajännitys 57

58 Konvektio Lämpö siirtyy liikkuvan aineen, kiinteän nesteen tai kaasun mukana. Esimerkkejä : Vesikeskuslämmitys tai kaukolämpöjärjestelmä, joissa lämpöenergia siirtyy kuuman veden avulla Patterilämmityksen aikaansaama ilmankierto huoneessa, jossa lämpö siirtyy ilman avulla huoneen eri osiin Lämpöä siirtyy ilmavirtauksen mukana hataran yläpohjan läpi ulos 58

59 Kosteuskonvektio Kosteus siirtyy ilmavirran mukana Rakenteen eri puolilla vallitsevat erilaiset ilman kokonaispaineet aiheuttavat ilmavirtauksen Esimerkkejä: Ilma virtaa ulkoseinän epätiiviiden saumojen läpi ulospäin tuuletusrakoon ja lämmöneristeen ulkopuolelle jääneeseen ilmaonteloon rakennetta kasteleva vaikutus Ilma virtaa ulkoseinän vuotorakojen kautta sisäänpäin ulkoseinärakennetta kuivattava vaikutus 59

60 Kosteuskonvektio kasteleva vaikutus kuivattava vaikutus kasteleva vaikutus 60

61 Diffuusio Diffuusio pyrkii tasaamaan ilmassa olevia vesihöyryn pitoisuuseroja Esimerkkejä: diffuusio siirtää sisäilman kosteutta ulospäin, koska sisäilman vesihöyryn osapaine on yleensä suurempi kuin ulkoilman vesihöyryn osapaine 61

62 Diffuusio Vesihöyry kulkeutuu nuolen suuntaan Pallojen lukumäärä kuvaa vesimolekyylien määrää 62

63 Kapillaarinen kosteuden imeytyminen Kapillaarisuudella tarkoitetaan rakennusaineiden ja maaperän kykyä imeä ja siirtää vettä itseensä niiden ollessa kosketuksissa veden kanssa tai toisen kapillaarisella kosteusalueella olevan materiaalin kanssa Esimerkkejä: veden kapillaarinen imeytyminen seinärakenteeseen, kun seinä on kosketuksissa märkään maahan 63

64 Kapillaarinen kosteuden imeytyminen 64

65 Painovoimainen imeytyminen Painovoiman vaikutuksesta vesi kulkeutuu alaspäin Salaojissa vesi siirtyy painovoiman vaikutuksesta Sadeveden johtaminen katolta syöksytorvien kautta maahan 65

66 Materiaalien kosteuspitoisuus voidaan ilmoittaa useilla tavoilla Materiaalin huokosilman suhteellinen kosteus RH (%) Vesipitoisuutena kuivapainosta (paino %) Vesipitoisuus painona tilavuudesta (kg/m 3 ) Tilavuusprosentteina 66

67 Rakenteiden yli vallitseva ilman paine-ero Yli- ja alipaineisuus ohjaavat ilmavirtoja rakennuksen sisällä Paine-eroon vaikuttavat ilmanvaihto, tuuli, lämpötila- erot, ilmanpaine ja rakennuksen tiiviys Tuulen hetkelliset vaikutukset voimakkaita Savupiippuvaikutus Ilma virtaa pienemmän paineen suuntaan Ilmavirtaus kuljettaa kosteutta ja epäpuhtauksia 67

68 Ilman virtaus rakenteessa Ilma virtaa pienemmän paineen suuntaan Ilmavirtaus kuljettaa kosteutta ja epäpuhtauksia Ylipaine Rakenne Alipaine Virtausreitti p 68

69 Savupiippuvaikutus Lämpötilan aiheuttamaa ulko- ja sisäilman välistä paine-eroa kutsutaan savupiippuvaikutukseksi Lämmin sisäilma nousee kylmää ilmaa kevyempänä ylöspäin Esimerkkejä savupiippuvaikutuksesta: Savupiippuvaikutus kumoaa ilmanvaihdon aiheuttaman alipaineen Rakennuksen ylimmissä kerroksissa sisäilman kosteus tiivistyy ikkunoihin 69

70 Savupiippuvaikutus ylipaine sisällä alipaine sisällä 70

71 Rakenteiden kuivuminen Vesi poistuu rakenteista haihtumalla rakenteiden pinnan saavutettuaan Märkä materiaali Ilman lämpötilan nosto lisää ilman kosteudensitomiskykyä Ilman nopeuden lisääminen suurentaa haihtumista Lämpötilan nosto kohottaa huokosilman absoluuttista kosteutta ja lisää diffuusiota kohti pintaa 71

72 Rakenteiden kuivatusmenetelmät Rakenteen lämmitys yhdistettynä ilmanvaihtoon perinteinen tapa Ilman kuivatus kondenssikuivaajat (kuivatettava ilma imetään jäähdytyspatterin läpi, jolloin osa ilmassa olevasta kosteudesta tiivistyy sen pinnalle) sorptiokuivaajat (poistavat kosteutta ilmasta kosteutta imevän aineen avulla) Rakenteen (esimerkiksi betonin) lämmittäminen infrapunasäteilijöillä yhdistettynä tehokkaaseen ilmanvaihtoon 72

73 Kosteusvaurioiden syitä Virheellinen rakenne (suunnitteluvirhe, rakennusvirhe, väärät materiaalit) Rakenteiden vanheneminen ja kuluminen (putkirikot) Vesivahingot (laitteet) 73

74 PURKUTYÖT Paluu etusivulle

75 Purkutyöt Ennen varsinaisen korjauskohteen alkamista on tehtävä suunnitelma purettavista rakenteista. Jos purkutyö koskee kantavia rakenteita, on purkutyöstä tehtävä purkusuunnitelma, jonka pohjana on koko rakennussuunnitelma laajuudessaan ja tiedot rakenteista. Purkusuunnitelmaan kuuluvat purettavat rakenneosat purkujärjestys, tilapäiset tuennat ja rakennelmat purkumenetelmät rakenteiden suojaus tarvittavat seurantamittaukset (painuma, siirtymä, jne.) seuranta (poikkeavat rakenteet, yllättävät muutos havainnot) purkujätteiden käsittely (siirto, kuljetus jne.)

76 PURKUTYÖT Työturvallisuus Purkutöissä on kiinnitettävä huomiota henkilökohtaiseen ja ympäristön työturvallisuuteen. Henkilökohtaiseen turvallisuuteen kuuluu suojavälineet, kuten hengityssuojaimet suojakypärä turvajalkineet suojavaatetus ja käsineet jne. Ympäristön turvallisuuteen kuuluvat viereiset rakennukset ja rakennelmat kulkutiet paloturvallisuus pölyhaitat jne. 76

77 Vanhojen rakennusten purkutyö on aina riskialtista toimintaa. Peruskorjaustyömailla riskit vielä lisääntyvät, sillä vain osa rakenteista on tarkoitus purkaa ja osa tulee säilyttää alkuperäisessä muodossa. Purkutyön yleisiä vaaroja ja ongelmia ovat haitan ja vaaran aiheuttaminen työn vaikutuspiirissä olevalle kohteen normaalille käytölle haitan ja vaaran aiheuttaminen muulle rakennustyölle purkutyömaan epäjärjestys työntekijöiden putoaminen purettavien esineiden ja materiaalien kaatuminen tai putoaminen rakenteiden sortuminen tulipalon syttyminen Purkutyöt purettavien materiaalien vaarallisuus (esim. asbesti, lyijy, PCB sekä kosteus ja mikrobivaurioituneet rakenteet) koneiden ja laitteiden käytössä syntyvät vaarat sekä haitat (esim. melu, pakokaasut tai tärinä). 77

78 MÄÄRITELMÄT Purkutyöt Purkutyö käsittää purkutyöhön liittyvät turvallisuustoimet, olemassa olevien rakenteiden purun, aukkojen teon, jätteiden lajittelun ja poiskuljetuksen niille varatuille paikoille, kohteen siivouksen purkujätteestä ja -pölystä. Lajitteleva purku on purkumenetelmä, jossa osat ja materiaalit puretaan ennalta suunnitellussa järjestyksessä, jätteiden laatu säilyttäen ja puretut materiaalit ja osat kerätään toisistaan erilleen hyötykäyttötarkoituksen mukaan. Osastointi tarkoittaa tilan eristämistä omaksi pölytiiviiksi osastokseen. Putoamissuojaus tarkoittaa korkealla tehtävässä työssä käytettäviä henkilöiden tai esineiden putoamista estäviä suojarakenteita, esimerkiksi suojaverkkoja. Jäte on käytöstä poistunut tai poistettava aine tai esine. Purkujätettä ovat esimerkiksi puretut rakennusosat ja -materiaalit. Ongelmajäte on aine tai tarvike, joka jätteeksi päätyessään on haitallinen tai vaarallinen terveydelle tai ympäristölle. 78

79 Purkutyöt MÄÄRITELMÄT Purkuohjelma on rakennuttajan laatima, purkutyötä valmisteleva asiakirja. Purkuselostus on rakennesuunnittelijan laatima asiakirja, jossa esitetään purettavat rakenteet, ohjeita purettavien rakenteiden purkujärjestyksestä, kantavuudesta ja väliaikaisesta tuennasta. Purkutyösuunnitelma on purku-urakoitsijan laatima asiakirja, jossa esitetään purkutyön toteutus kohteessa. Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Asbestityö on työtä, jossa käsitellään asbestia, asbestituotteita tai asbestia sisältäviä aineita ja jossa työntekijä voi muutoin altistua asbestipölylle. Asbestikartoituksessa paikallistetaan asbesti ja asbestipitoiset aineet asiakirjojen, piirustusten ja kiinteistössä tapahtuvan tutkimuksen perusteella. Kosteus- ja mikrobivaurio esiintyy kohteessa kosteuden aiheuttamina vaurioina rakenteissa ja epätavallisina mikrobiesiintyminä 79

80 Purkutyöt MÄÄRÄYKSET JA OHJEET VNp rakennustyön turvallisuudesta 274/94 Purkutyöt 43 1 mom. Purkutyö on suunniteltava turvalliseksi. Purettaessa suuria kantavia rakenteita tai muuten vaarallisia kohteita on työ tehtävä pätevän henkilön välittömässä valvonnassa. Purkutyön suunnittelu Purkutyötä suunniteltaessa tehdään riittävät selvitykset purkukohteesta ja purettavista rakenteista, purkutyön vaikutuksesta kohteeseen, ympäristöön ja ympäristössä asuvien tai työskentelevien ihmisten turvallisuuteen. Ennen purkutyön aloitusta kartoitetaan kohteessa mahdollinen asbesti ja muut ongelmajätteet. Purkutyötä varten tehdään purkuohjelma ja purkutyösuunnitelma. 80

81 Purkutyöt MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 43 2 mom. Purkutyömaa on tarpeellisissa kohdissa eristettävä muista alueista. Purkutyömaan eristäminen Purkutyömaa ja sitä ympäröivät alueet eristetään työnajaksi esimerkiksi aitaamalla tai lippusiimoilla. Alueen eristämistä ja kulun valvontaa voidaan tehostaa tarvittaessa henkilövartioinnilla tai kulkulupakorteilla. 81

82 Purkutyöt MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 43 3 mom. Ennen purkutyön aloittamista on huolehdittava siitä, että sellaiset sähkö-, kaasu- ja muut johdot, putket ja säiliöt, jotka purkutyön yhteydessä saattavat aiheuttaa tapaturman, on katkaistu, suljettu tai luotettavasti tyhjennetty tai tarvittaessa huuhdeltu. Vaaraa aiheuttavien johtojen, putkien ym. selvittäminen ja tyhjentäminen Ennen purkutyön aloitusta selvitetään vaaraa aiheuttavat putket, johdot ja säiliöt. Selvityksen tekijöillä tulee olla tarvittava ammattitaito. Tehdään kunnan rakennusjärjestyksen vaatimat ilmoitukset purkutyön aloituksesta niille viranomaisille ja laitoksille, joiden hallinnassa oleviin johtoihin tontilla tai rakennuksessa olevat johdot liittyvät. 82

83 43 4 mom. Purkutyöt Purkutyössä on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin työntekijöiden putoamisen estämiseksi sekä putoavien ja kaatuvien esineiden aiheuttaman vaaran vähentämiseksi. Purkutyötä varten on rakenteiden ja rakenneosien ominaisuudet, lujuus ja kunto selvitettävä siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijän terveydelle. Työ on tehtävä sellaisessa järjestyksessä, että rakennelman sortuminen vältetään. Kantavien tai tukevien rakenteita ei saa purkaa ennen kuin riittävä tuenta tai sidonta on järjestetty. Välipohjia tai muita rakenteita ei saa purkutyön aikana kuormittaa siinä määrin, että turvallisuus vaarantuu. Putoamis- ja sortumisvaaran torjunta Ennen purkutyön aloitusta selvitetään rakenteelliset ja työjärjestykselliset asiat, joilla vältetään sortumisvaara kohteessa. Kohteessa järjestetään putoamissuojaukset suojakaitein, suojaverkoin, turvavöin ja -valjain. Soveltuvissa paikoissa voidaan käyttää henkilönostimia. 83

84 43 5 mom. Purkutyöt Tavaroiden ja rakenneosien siirrot ja varastointi on järjestettävä siten, että niiden käsittelyn aiheuttamat vaaratekijät ovat mahdollisimman vähäiset. Siirtojen ja varastoinnin järjestäminen Suunnitellaan eri työvaiheet, töiden suoritusjärjestys ja siirrot siten, että materiaalien varastointia työmaalla vältetään. Nostoihin ja siirtoihin varataan riittävä kalusto. 84

85 43 6 mom. Purkutyöt Terveydelle vaarallista ainetta kuten asbestia sisältävän rakenteen purkamisesta määrätään erikseen. Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet Rakenteiden mikrobikasvustojen inventointi ja korjaustyön valvonta kuuluu rakennuttajalle. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku tulee tehdä ennen varsinaista purkutyötä. Selvästi homevaurioituneessa kohteessa, joissa on todettu hometoksiineja tuottavia homelajeja, tulisi käyttää asbestipurkutekniikkaa. 85

86 44 1 mom. Purkutyöt Tiilien, betonikappaleiden ja muiden purettaessa irtautuvien rakenneosien siirto on suoritettava turvallisesti. Pölyävä aine on pudotettava alas riittävän tiiviitä putkia pitkin suojattuun tilaan tai suoraan ajoneuvoon taikka koottava ja vietävä pois säkeissä tai astioissa. Purkujätteen siirrot Purkutyö suunnitellaan siten, että purkujäte voidaan poistaa kohteesta sitä mukaa kuin sitä syntyy. Järjestetään turvalliset siirtoreitit. Purkujätteen välivarastointia työmaalla vältetään. Pölyävä jäte pudotetaan siirtolavalle erikoisputkia pitkin, siirtolavassa tulee olla kunnollinen pölynsuoja, esimerkiksi tiivis kansi. Pölyävä jäte voidaan kerätä kohteessa tiiviisiin säkkeihin tai kannellisiin astioihin. 86

87 Purkutyöt 44 2 mom. Pöly on poistettava ilmastoinnilla, kohdepoistoilla tai muilla tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä. Tarvittaessa pölyn leviäminen on estettävä käyttämällä rakennustyön aikaisia suojaseiniä. Pöly on siivottava riittävän usein työtiloista. Pölyntorjunta ja -poisto Suunnitellaan pölyntorjunta huolella. Vähennetään pölyäviä työmenetelmiä, osastoidaan purkualue, alipaineistetaan osastointi ja käytetään kohdepoistoja. 87

88 ASBESTI Paluu etusivulle 88

89 ASBESTI Työturvallisuus korjaustöissä Asbestia louhitaan kaivoksista mm. Kanadassa, Etelä-Afrikassa ja Venäjällä edelleen. Suomessa vuosina asbestia tuotettiin Pohjois- Karjalan kaivoksilta keskimäärin tonnia vuodessa. kuitumaisia silikaattimineraaleja, joille on yhteistä hyvä mekaaninen ja kemiallinen kestävyys sekä pölyävyys käsiteltäessä Asbesti on ongelma nimenomaan rakennusalalla. Sen ylenpalttiseen käyttöön ovat vaikuttaneet sen hyvät ominaisuudet: se ei kutistu, ei ime lämpöä, on paloturvallinen. aiheuttaa syöpää. Asbestikuidut läpäisevät pienuutensa vuoksi hengityselinten suojamekanismit ja varastoituvat keuhkoihin pysyvästi. Jos asbestiepäily herää, kannattaa ottaa näyte ja lähettää se Työterveyslaitokselle 89

90 ASBESTI Rakennusmateriaalina Asbestin käyttö lopetettiin rakennusmateriaaleissa Nykyään asbestin käyttö on kiellettyä (1994 lähtien Suomessa) ja sen käsittely rajoittuu lähinnä korjausrakentamiseen ja kiinteistöalan töihin. Asbestia voi olla ennen vuotta 1988 rakennetuissa kiinteistöissä esim. ilmanvaihtolaitteistoissa, putkien eristysmateriaalina, julkisivuissa, lattioissa, katoissa ja sisäverhouslevyissä. Asbestia on käytetty runsaasti myös rakenteiden palosuojauksissa ja äänieristyksissä. Asbestia löytyy kolmanneksesta Suomen rakennuskannasta. Asbestia on ympäristössämme noin tonnia. Vanhimmissa, ennen vuotta 1920 rakennetuissa taloissa asbestia ei ole, ellei niitä ole myöhemmin korjattu tai eristetty. rakennustarvikkeissa kuten esim. tasoitteissa, liimoissa ja maaleissa voi olla asbestia. 90

91 ASBESTI Asbestikartoitus Ennen rakennuksen purkamisen aloittamista rakennuttajan on varmistuttava siitä, ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia. Kohteesta on laadittava asbestikartoitus, jossa selvitetään kohteessa mahdollisesti olevan asbestin sijainti, laatu, määrä ja pölyävyys käsiteltäessä tai purettaessa. Kartoituksen laatii yleensä asiantuntija ja sen perusteella laaditaan suunnitelmat asbestin poistamiseksi tai vaarattomaksi tekemiseksi. Jos asbestikartoitusta ei tehdä, on rakennuttajan huolehdittava, että purkutyö tehdään asbestipurkutyönä valtuutetun asbestiurakoitsijan toimesta. 91

92 ASBESTI Purkutyö Luvanvaraista työtä. Rakennuttajan velvollisuuksiin kuuluu varmistaa, ettei purettavissa rakenteissa ole asbestia tai huolehtia, että purkutyö tehdään asbestipurkutyönä. Työnantajan on laadittava suunnitelma asbestialtistumisen seurantaa ja pitoisuuksien mittauksia varten. Työntekijöiden asbestipölylle altistuminen on vähennettävä mahdollisimman pieneksi. Altistumista voidaan vähentää ja ehkäistä suunnittelemalla työ huolellisesti ja toteuttamalla se niin, että pölyä syntyy mahdollisimman vähän ja se poistetaan lähellä syntypistettään. Työnantajan on käytettävä myös riittävän hyvin altistumista estäviä koneita ja henkilönsuojaimia. Työnantajan on ilmoitettava asbestille mahdollisesti altistuvat työntekijät ASA-rekisteriin. 92

93 ASBESTI Purkutyö 93

94 Asbestipölyltä suojautuminen Henkilökohtaiset suojaimet Hengityssuojaimet, huom. Suodatin, asbesti läpäisee tavalliset hengityssuojaimet Suojahaalarit Käsineet ja jalkineet Purkutyömaan eristäminen ASBESTI Purkutyömaan merkitseminen ulkopuolisille Koneet ja laitteet, imurit, työtilan alipaineistuslaitteisto 94

95 ASBESTI Pääteasema kaatopaikka Purkamista varten on olemassa yhtenäiset ja yksiselitteiset ohjeet. Asbestin purkutöissä on käytettävä puhallinmoottorilla varustettua kokonaamaria. Naamarit tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Tila, jossa asbestia on, eristetään ja ilma imetään pois niin että tilaan syntyy alipaine. Sisäänkäynti rakennetaan niin, että se toimii kolmiosaisena sulkutunnelina. Purkutyöntekijät pukeutuvat kertakäyttöhaalareihin. Koulutuksesta, terveystarkastuksista ja muusta vastaavasta on olemassa yksityiskohtaiset ohjeet. Purettu asbesti pakataan vahvoihin säkkeihin ja merkitään sisällöstä kertovilla tarroilla. Asbesti on ongelmajäte. Pääkaupungissa säkit viedään Ämmässuon kaatopaikalle Espooseen, missä ne kaivetaan maahan niille varattuun paikkaan. Säilytystapa on turvallinen, koska asbesti ei kivimateriaalina säteile eikä hajoa. 95

96 PERUSTUKSET Paluu etusivulle 96

97 PERUSTUKSET Perustustapoja: Maanvaraiset lattiat Ryömintätilaiset lattiat 97

98 Maanvaraisia alapohjarakenteita Yksinkertainen maanvarainen betonilaatta Betoninen kaksoislaatta Puukorotettu lattia betonisen pohjalaatan päällä 98

99 Yksinkertainen maanvarainen laatta 1=teräsbetonilaatta 2=lämmöneriste 100 mm 3=salaojitussora, yli 200 mm 4=perusmaa Laatta tarvitsee alleen riittävän paksun kapillaarisuuden katkaisevan ja salaojittavan kerroksen. Riskit: Tiivis pinnoite (muovimatto) tb-laatan päällä voi olla riski, jos kapillaarista kosteutta pääsee nousemaan maaperästä salaojien puuttumisen, tukkeutumisen tai pohjaveden korkean pinnan takia. Jos maaperä pääsee lämpenemään esimerkiksi puutteellisen lämmöneristyksen vuoksi, lisää se vesihöyryn siirtymistä diffuusiolla sisäänpäin rakennukseen. 99

100 Yksinkertainen maanvarainen laatta 2 1=teräsbetonilaatta 2=lämmöneriste 100 mm 3=salaojitussora, yli 200 mm 4=perusmaa 5=mahdollinen muovikalvo Laatta tarvitsee alleen riittävän paksun kapillaarisuuden katkaisevan ja salaojittavan kerroksen. Muovikalvoa on saatettu käyttää betonilaatan alla, jolloin se estää kapillaarisen vedennousun ja vesihöyryn siirtymisen diffuusiolla maaperästä. Riski: rakennuskosteuden ja vuotovesien kuivuminen alaspäin estyy. Jos muovikalvo on lämmöneristeen alla, voi sen yläpintaan tiivistyä huoneilman kosteutta. 100

101 Yksinkertainen maanvarainen laatta 3 1=tiivis pinnoite 2=teräsbetonilaatta 3=muovikalvo 4=tasaushiekka 5=perusmaa Riski: Laattaan joutunut kosteus (myös rakennekosteus) ei pääse poistumaan mihinkään suuntaan. 101

102 Betoninen kaksoislaatta Mahdollisia riskejä: Mahdolliset yläpuolelta tulevat vuotovedet leviävät laajalle alueelle ja jäävät pohjalaatan päälle. Ylälaatasta alaspäin johtuva rakennekosteus tiivistyy pohjalaatan päälle. Pohjalaatan päältä lähtevät puurunkoiset väliseinät ovat alttiina kosteusvaurioille. 1=pintalaatta 2=lämmöneriste 3=bitumisively tai muovikalvo 4=pohjalaatta 5=salaojitussora 6=perusmaa Bitumisively ei täysin tiivis: kapillaarikosteus nousee eristetilaan. Sisäilman kosteutta saattaa tiivistyä rakennuksen kylmillä reuna-alueilla bitumikerrokseen. Kosteusvauriot ilmenevät samoin kuin yksinkertaisellakin laatalla. 102

103 Puukoolaus pohjalaatan päällä 1=lattiapinnoite 2=levy tai ponttilauta 3=koolauspuu 4=lämmöneriste 5=bitumisively tai muovikalvo 6=pohjalaatta 7=mahd. lämmöneriste 8=salaojitussora 9=perusmaa 10=tuuletusrako 103

104 Puukoolaus pohjalaatan päällä Mahdollisia riskejä: Puukoolauksen ja lämmöneristeen alapinnassa alhainen lämpötila, jolloin ilman suhteellinen kosteus korkea. Jos lattian pinnoitteena muovimatto tai lattialaudoituksen alla höyrynsulku, niin puukoolaus jää kahden tiiviin kerroksen väliin. Jos muovimattoa ja höyrynsulkua ei ole, niin sisäilman kosteus pääsee diffuusion kautta tiivistymään pohjalaatan pintaan. Pohjalaatasta voi kulkeutua kosteutta kapillaarisesti puukoolaukseen, jos kapillaarisuutta ei ole katkaistu. Vuotovedet voivat helposti jäädä muhimaan rakenteeseen bitumisivelyn päälle. Kosteusvauriot ilmenevät samoin kuin yksinkertaisellakin laatalla. 104

105 Tyypilliset havaittavat ongelmat Homeen hajua alapohjasta Seinien alaosien vaurioita huonetilojen puolella Alapohjarakenteen puuosien home- ja lahovauriot Lattiapinnoitteen irtoaminen Kosteutta seinien alaosissa Muurahaiset, sokeritoukat Lattian painaumat 105

106 Maanvastaisten alapohjien kosteusvaurioiden syitä Vettä hyvin läpäisevästä, ei-kapillaarisesta materiaalista tehdyn riittävän paksun salaojitussorakerroksen puuttuminen laatan alta Solupolystyreenieristeen puuttuminen lattian alta Soratäytössä orgaanista ainesta hajuja sisätiloihin. Tukkeutunut, puutteellinen tai kokonaan puuttuva salaojitus, salaojien väärä asennus tai salaojajärjestelmän tulviminen Korkea pohjaveden pinnan taso tai paineellinen vesi, kuten lähde tai vesisuoni Kalliopohjissa tai muissa tiiviissä maapohjissa olevat vettä keräävät syvänteet Maaperän lämpeneminen lattian alla esimerkiksi lämpöputkien vaikutuksesta tai laajarunkoisen rakennuksen alla 106

107 Maanvastaisten alapohjien kosteusvaurioiden syitä Putkivuodot alapohjarakenteessa tai alapohjan alla maaperässä olevasta putkesta Rakenteen jääminen kahden tiiviin kerroksen väliin Kylmäsillat ja kosteuden tiivistyminen ympäristöään kylmempiin pintoihin Kapillaarikatkon (bitumikermi) puuttuminen puukoolauksen ja pohjalaatan välistä Vesivuodot märkätiloista 107

108 Kosteusvauriot Esimerkki viemäriputken vuodon seurauksista 108

109 Tuulettuvan alapohjan kosteustekninen toiminta Maan ja alapohjan välillä on ulkoilmalla tuulettuva tila, jonka kosteus pyritään pitämään riittävän alhaisena tuuletuksella Maanpinnasta ja perusmuureista haihtuva kosteus, ryömintätilaan mahdollisesti pääsevät pinta- ja vuotovedet sekä mahdollinen rakennuskosteus lisäävät ryömintätilan ilman Maanpinnasta haihtuvan veden määrää voidaan vähentää maan pinnalla olevalla kapillaarikatkolla (sepeli) ja lämmöneristekerroksella (kevytsoralla). Ryömintätilan ilman suhteelliseen kosteuteen vaikuttaa myös ryömintätilan ilman lämpötila Jos tuuletusilma jäähtyy ryömintätilaan tullessaan, se nostaa ryömintätilan suhteellista kosteutta 109

110 Tuulettuvan alapohjan kosteustekninen toiminta Erityisesti kesällä maan ollessa kylmä lämmin tuuletusilma voi lisätä ryömintätilan ilman suhteellista kosteutta ja tiivistyä ryömintätilan rakenteiden pinnoille Kylmän maan lämpösäteilyn takia myös alapohjan rakenteet voivat olla ympäröivää tuuletusilmaa kylmempiä, jolloin rakenteisiin voi tiivistyä kosteutta Kylmä ilma jäähdyttää rakenteita paikallisesti tiivistyminen tuuletusputken ympärillä 110

111 Tuulettuvan alapohjan tyypilliset havaittavat ongelmat Homeen hajua sisätiloissa Alapohjarakenteen puuosien home- ja lahovauriot Seinien alaosien vaurioita sisätilojen puolella Ryömintätilassa homeen hajua, kostea maanpinta, vesivalumajälkiä, homekasvustoja tai orgaanista jätettä Lattian painaumat 111

112 Tuulettuvien alapohjien kosteusvaurioiden syitä Tuuletustilan ilman suuri kosteuspitoisuus Ryömintätilan tuuletuksen vähäisyys erityisesti kesäaikana: Liian pieni tuuletusaukkojen määrä Ryömintätilan maanpinta on ympäröivää maanpintaa alempana Liian matala ryömintätila. Palkit ja perusmuurit jakavat ryömintätilaa Ryömintätilan pohjalla olevat vettä keräävät syvänteet Tukkeutunut, puutteellinen tai kokonaan puuttuva salaojitus, salaojien väärä asennus, salaojajärjestelmän tulviminen Korkea pohjaveden pinnan taso tai paineellinen vesi, kuten lähde tai vesisuoni. 112

113 Tuulettuvien alapohjien kosteusvaurioiden syitä Puutteellinen sadevesien ja pintavesien viemäröinti ja poisjohtaminen rakennuksen vierustalta, pinta- ja pohjavesien sekä lumen sulamisvesien pääsy rakennuksen alle Ryömintätilaan jääneet rakennusjätteet tai muu orgaaninen aines Putkivuodot alapohjarakenteessa tai ryömintätilassa olevasta putkesta (ryömintätilassa olevat putket ja niiden kiinnitykset ovat alttiita korroosiolle, mikä lisää putkivuotojen riskiä) Rakenteen jääminen kahden tiiviin kerroksen väliin Kylmäsillat ja kosteuden tiivistyminen ympäristöään kylmempiin pintoihin Kapillaarikatkon puuttuminen puukoolauksen ja pohjalaatan välistä Vesivuodot märkätiloista 113

114 Perustukset, tyypillinen vauriotapaus Kellariin on sisustettu rakennuksen yleiskäytön mukaisia tiloja rakenteita muuttamatta vain sisäpintoja maalaamalla tai verhoamalla. Salaojituksen puutteiden tai vesivaurion vuoksi tiloissa on hajuja ja käyttäjät saavat oireita. Rakenteista ei välttämättä todeta pintakosteusosoittimella korkeita kosteuspitoisuuksia. 114

115 Perusmuurien rakenteita Kivilatomus Harkkosokkeli Betonisokkeli (eristehalkaistu) 115

116 Riskialttiita rakenteita 1. Riskialttiita perusmuurirakenteita ovat esimerkiksi massiivisina ilman kapillaarikatkoa perusmuurista jatkuvat väliseinät maaperän kosteus voi nousta kapillaarisesti huonetilaan saakka. 2. Riskialtis rakenne on ns. valesokkeli, jossa perusmuurin ulkokuori on nostettu ulkoseinän (puu)rungon alapäätä ylemmäs. Tämä vaikeuttaa vuotovesien poistamista seinärakenteesta ja puurungon alapään kuivumista. Jos ympäröivä maanpinta on ylempänä kuin lattianpinta, on valesokkelirakenne entistäkin riskialttiimpi. 116

117 Perusmuurien sekä ulkoseinän ja perusmuurin liitoksen kosteusvauriot Vuotovesien poistumismahdollisuus puuttuu ulkoseinän ja perusmuurin liitoksesta ja/tai sokkelihalkaisun pohjasta Vesivuodot putkistoista ja märkätiloista Puutteellinen sadevesien, pintavesien ja syöksytorvista tulevien kattovesien poisjohtaminen ja viemäröinti Puutteelliset tai rikkoutuneet syöksytorvet Maanpinnan puutteelliset tai vääränsuuntaiset kallistukset seinän vierustalla Kellarittoman rakennuksen viereinen maanpinta on liian ylhäällä lattiapintaan nähden Rinteeseen rakennettaessa yläpuolelta tulevia sade- ja sulamisvesiä ei ole ohjattu rakennuksen sivuitse Maan pintakerroksen alta puuttuu vettä pidättävä seinästä poispäin kalteva kerros 117

118 Perusmuurien sekä ulkoseinän ja perusmuurin liitoksen kosteusvauriot Tukkeutunut, puutteellinen, väärin asennettu tai kokonaan puuttuva salaojitus, salaojajärjestelmän tulviminen Korkea pohjaveden pinnan taso tai paineellinen vesi, kuten lähde tai vesisuoni Huonosti vettä läpäisevä salaojituskerros perusmuurin ja salaojien alla ja ympärillä tai salaojakerroksen puuttuminen Perusmuurin ulkopuolisen täytteen laatu on huono (kapillaarista) Kapillaarikatko puuttuu perusmuurin tai anturan alta, perustukset lähtevät luonnon maapohjasta 118

119 Ulkoseinän ja perusmuurin liitoksen vaurioiden syitä Liitos ei ole höyry- ja ilmatiivis Perusmuurin yläosassa on kylmäsilta, joka aiheuttaa rakenteiden kostumista Perusmuurin ulkokuori on nostettu puurungon aluspuuta ylemmäksi eli ns. valesokkeli Roiskevedelle arka julkisivuverhous ulottuu liian lähelle maanpintaa, jolloin roiskevedet voivat liata ja vaurioittaa seinäpintaa. Ulkoseinän puurunko on maanvaraisen laatan yläpintaa alempana Aluspuun ja perusmuurin välistä puuttuu kapillaarikatko Vesivuodot, putkivuodot 119

120 SEINÄRAKENTEET Paluu etusivulle 120

121 Seinärakenteiden kosteusvaurioituminen 121

122 Tavallisimmat julkisivurakenteet Puurakenteiset ulkoseinät Tiiliverhotut seinät Betonielementtiseinät Ikkuna- ja oviliitokset 122

123 Miten tuuletetun ulkoseinärakenteen tulisi toimia? Tiivis julkisivu estää viistosateen pääsyn rakenteeseen 2. Lämmöneristeen lämpimällä puolella oleva vesihöyry- ja ilmatiivis kerros estää sisäkosteuden siirtymisen diffuusiolla tai konvektiolla rakenteen kylmiin osiin 3. Tuuletusrakoon joutunut kosteus tuulettuu ja mahdollisesti rakenteisiin päässyt vesi ohjataan rakenteesta pois 123

124 Miten massiivisen ulkoseinärakenteen tulisi toimia? 2. sisäkosteus viistosade Viistosade imeytyy kapillaarisesti rakenteeseen 2. Sateen loputtua rakenteeseen imeytynyt vesi haihtuu pois rakenteesta 124

125 Kosteusongelmien havaitseminen seinärakenteissa Pintavauriot sisätiloissa pintojen värimuutokset maalipintojen irtoileminen (vesipusseja) Pintavauriot ulkopinnoissa suola/kalkkihärmettä maalipintojen irtoilua ja värimuutoksia rapautumista Homeen hajua sisätiloissa epäsäännöllisesti 125

126 Seinärakenteiden yleisimmät kosteus- ja homevaurioiden syyt 1. Sisäilman kosteuden diffuusio rakenteen kylmiin osiin 2. Kosteuskonvektio sisältä kylmiin tiloihin, kun rakennus on ylipaineinen kylmiin tiloihin verrattuna 3. Kapillaarinen veden nousu maasta seiniin ja Kosteiden tilojen vesieristyksen puutteet 5. Rakenteen sisällä oleva putkivuoto 6. Ulkoseinään tai sen läpi tunkeutuva vesisade Tuuletusraon tukkeutuminen 8. Sadeveden ja lumen sulamisvesien valuminen rakennukseen päin sekä puutteellinen sadevedenpoistojärjestelmä Kuvasta puuttuu maininta seuraavista kosteuslähteistä: Roiskevedet sateesta ja syöksytorvesta sekä siivousvedet 126

127 Puurakenteisten ulkoseinien ongelmat Ulkoverhouksen ja sen liitoskohtien läpi tai ikkunapeltien ja ikkuna- tai oviaukkojen liitosten kautta rakenteeseen tunkeutunut vesi Tuuletusaukkojen puuttuminen ilmaraon alaosasta heikentää tuuletusta ja hidastaa rakenteeseen joutuneen kosteuden poistumista. 127

128 Puurakenteisten ulkoseinien pienet korjaukset Vettä seinäpinnalle valuttavat räystäskourut uusitaan riittävän suuriksi ja ne kallistetaan riittävästi Väärään suuntaan kallistuvat ikkunapellit uusitaan siten, että pellin kaltevuus sadeveden haitallisen räiskymisen estämiseksi on vähintään 30 astetta Ikkunapeltien ja ikkunakarmien sekä ikkuna-aukon sivupintojen vuotavat liitoskohdat korjataan parantamalla kiinnityksiä ja tiivistämällä tai uusimalla rakenteita Tuuletusraon alaosaan rakennetaan tuuletusaukot 128

129 Tiiliverhottujen seinien ongelmat Tiiliverhous läpäisee runsaasti vettä osa julkisivupinnalle joutuneesta vedestä tunkeutuu myös tiiliverhouksen takana olevaan puuseinään tai sen alaosan lähettyvillä oleviin muihin rakenteisiin 129

130 Tiiliverhottujen seinien pienet korjaukset Vedenohjaimien rakentaminen ikkunoiden ja ovien yläreunoihin, vuodoista kärsivien välipohjien liittymiin sekä seinän alaosan ja sokkelin liitokseen haittojen laadun mukaan. Vedenohjaimet on rakennettava siten, että tuuletusraon toimivuus säilyy. Vettä seinäpinnalle valuttavat räystäskourut uusitaan riittävän suuriksi ja ne kallistetaan riittävästi, sekä lisätään tarvittaessa syöksytorvia. Väärään suuntaan kallistuvat ikkunapellit uusitaan siten, että pellin kaltevuus sadeveden haitallisen räiskymisen estämiseksi on vähintään 30 astetta. Veden tunkeutuminen seinään ikkunapellin alta estetään uusimalla ikkunapelti sellaiseksi, että pellin alareuna limittyy riittävästi ikkunan alapuolisen verhouksen yläreunan kanssa. Ikkunapeltien ja ikkunakarmien sekä ikkuna-aukon sivupintojen vuotavat liitoskohdat korjataan parantamalla kiinnityksiä ja tiivistämällä tai uusimalla rakenteita. Ikkunoiden ja ovien liitokset aukkojen sivupintoihin tiivistetään vedenpitäviksi. Puuttuvien myrskypeltien lisääminen. 130

131 Betonielementtiseinien ongelmat Halkeilu Betonipinnan rapautuminen Ulkokuoren kaareutuminen Elementtien kittisaumojen repeily ja pullistelu Laattojen irtoaminen Elementin sisäiset näkymättömät vauriot esimerkiksi pesubetonissa ja ulkokuoren taustapuolella Veden vuotaminen seinärakenteisiin ikkunapellitysten liitoskohtien kautta, elementtien saumoista ja liitoskohdista, räystäiltä tai elementin ulkokuoren läpi 131

132 Betonielementtiseinien pienet korjaukset Elementtien saumojen kunto tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan Tarvittaessa lisätään paineentasausputkia, joilla pienennetään paine-eroa sauman eri puolilla samalla pienennetään sauman läpi kulkeutuvaa vesimäärää. 132

133 Ovi- ja ikkunaliitosten ongelmat Ovilevyjen ja ikkunapuitteiden kierous, käyntivälysten pienuus, saranoiden toiminta ja riittävyys, salpojen ja lukkojen toimivuus. Ikkunatiivisteiden kunto. Maalien rapistuminen. Puuosien lahoviat. Vedenpoisto ikkunarakenteista. Viallisten ikkunoiden ja ovien kautta kulkeutuu kosteaa ilmaa ja vettä sisätiloihin. 133

134 KATTO JA YLÄPOHJA Paluu etusivulle

135 YLÄPOHJAVAURIOT Tyypillisiä vaurioita ja vaurion syitä Kate on rikkoutunut ikääntymisen tai katolla tapahtuneen toiminnan takia. Kate on alun perin asennettu virheellisesti (koskee erityisesti aluskateratkaisuja). Yläpohjarakenteiden ilmatiiviys on puutteellinen Vesikatteen yksityiskohdat vuotavat Sisätilan ilmakanavia ja viemärin tuuletusputkia päättyy ullakkotilaan. Yläpohjarakenteen tuuletus on puutteellinen. Vettä tai lunta pääsee tunkeutumaan räystään kautta yläpohjaan ja/tai seinään. Vettä tunkeutuu yläpohjaan poimulevykaton (tai vastaavan) läpi harjantiivisteiden puuttumisen tai epätiiviyden takia.

136 Tyypillisiä vaurioita ja vaurion syitä Katon läpäisevien tuuletusputkien läpiviennit ja vastaavat rakenteet vuotavat. Kevyen aluskatteen läpäisevien ilmakanavien ja tuuletusputkien tai kattoluukkujen lävistykset on tehty pelkästään leikkaamalla aluskatteeseen reikä ilman tarvittavia läpivientitiivisteitä. Katto ei ole tarpeeksi kalteva käytettyyn kattamistapaan verrattuna, jolloin voi syntyä vuotoja tuulenpaineen kuljettaman veden tai katolla olevan lumen ja jään aiheuttaman padotuksen takia. Yläpohjan lämpövuotojen vaikutuksesta sulanut lumi jäätyy räystäälle muodostaen jääpadon. Kylmänä vuodenaikana ilman vuotaminen sisältä katon tuuletustilaan aiheuttaa kosteuden tiivistymistä katon rakenteisiin, eli pakkasella kosteus tiivistyy huurteena, jonka sulaminen voi tiivistymispinnan kastumisen lisäksi aiheuttaa vesivuotoja yläpohjaan, sisätiloihin ja seinärakenteisiin.

137 Tyypillisiä vaurioita ja vaurion syitä Tyypillisesti kondenssivuodot ilmenevät sään lauhtuessa. Umpikatoilla kondenssivuotoja voi esiintyä muulloinkin kattorakenteen puutteellisesta tuuletuksesta johtuvasta kosteuden tiivistymisestä katteen alapintaa. Loivien kattojen rakennuksen ulkopuoliset vedenpoistojärjestelmät ovat jäätyneet, minkä vuoksi vesi patoutuu katolle. Siitä on seurannut vesivuotoja katto- ja seinärakenteisiin sekä sisätiloihin. Myös rakennuksen sisäpuolisissa vedenpoistojärjestelmissä voi olla vuotoja ja kate rikkoutunut kattokaivojen ympäristössä tapahtuvan jäätymisen takia. Sisätilojen läpi kulkevia vedenpoistojärjestelmiä ei ole lämmöneristetty, eikä lämmöneristeessä ole höyrytiivistä päällystettä, jolloin kosteutta tiivistyy putkien kylmälle pinnalle haitallisessa määrin.

138 Tyypillisiä vaurioita ja vaurion syitä Tasakaton tuuletusväli on liian matala ja siten riittämätön. Tuuletusvälin on oltava vähintään 200 mm. Tuuletusvälin ja räystäsrakenteen liitoskohta on tukkiutunut joko alun perin tai lisäeristyksen yhteydessä. Tuuletusväli katkeaa katon lävistävien rakenteiden tai kattotason yläpuolelle nousevien seinien kohdalla. Tuuletusilma ei pääse poistumaan harjalta katon muotoon lämmöneristetyssä harjakattoratkaisussa. Ilman lämpeneminen kummallakin lappeella voi aiheuttaa läpituulettumisen estävän ylipaineen katon harjalle. Kattomuodon muutoksen yhteydessä ei vanhan tasakaton tuuletuksessa olleita puutteita ole korjattu. Kattomuodon muutos ei ole muuttanut yläpohjarakenteen tuulettuvuutta. (Tasakaton tuuletustila avattava harjakaton tuuletustilaan ) Aikaisemmin varastotilana toimineeseen kylmään ullakkotilaan on tehty lisätiloja, joiden yläpohjarakenteet noudattavat katon muotoa. Koska työ on tehty sisältäpäin, on tuuletus rakennustavan epätarkkuuksien vuoksi jäänyt puutteelliseksi.

139 Kunnossapito ja huolto Katon säännöllinen tarkastaminen ja muutamien huoltotoimenpiteiden suorittaminen ajallaan ovat hyviä keinoja varmistaa katon toimivuus ja pidentää sen käyttöikää. Tarkasta katto ja räystäskourut riittävän usein, keväällä tarkastetaan lumen ja jään mahdollisesti aiheuttamat vauriot, syksyllä tehdään lehtien puhdistus. Katolle pääsy on asiattomilta estettävä, ilkivallan ym. takia. Poista katolta roskat pehmeällä katuharjalla, nouki käsin teräväsärmäiset esineet, älä käytä kovia välineitä Jos joudut poistamaan lunta, tee se kerroksittain ja jätä katolle noin 10 cm:n suojakerros, älä pudota lunta ylemmältä tasanteelta alemmalle, äläkä kinosta sitä seinän viereen Jäätä ei saa poistaa hakkaamalla Tehtäessä laitteiden tai rakenteiden huolto- tai asennustöitä, on kate suojattava; käytä esimerkiksi vaneria tai kovalevyä Teetä tai tee pikkukorjauksetkin heti

140 Vesikatto- ja yläpohjarakenteiden kosteusvaurioituminen Kosteusvaurioiden yleisiä syitä: Vesikattorakenteiden ongelmat Yläpohjarakenteiden ongelmat Riskirakenteet Kosteuden erilaiset siirtymistavat 140

141 Tavallisimmat yläpohjarakenteet Yläpohjarakenne muodostuu kantavasta rakenteesta, ilmansulusta, höyrynsulusta, lämmöneristyksestä, vedeneristyksestä ja tuuletuksesta. Tuulettuvat rakenteet Harjakatto, epäjatkuvat katteet Loiva tuulettuva bitumikermikatto Konesaumattu peltikatto Heikosti tuulettuvat rakenteet ja umpirakenteet Kevytsorakatot Lämmöneristealustaiset katot Kevytbetonikatto Terassit Räystäsrakenteet 141

142 Tuuletetun rakenteen toiminta Katteen ja lämmöneristyksen välissä on ilmatila Kosteus tuulettuu ilmatilan kautta pois Ilmatilan tuuletus voi olla painovoimaan, tuuleen tai koneelliseen tuuletukseen perustuvaa 142

143 Heikosti tuulettuvan rakenteen toiminta Kevytsorakatto tuulettuu kevytsorakerroksen läpi. Ilma kulkee tuulen paine-eron vaikutuksesta Lämmöneristeisissä katoissa lämmöneristeen tuuletusurat edesauttavat katon tuulettumista 143

144 Kevytbetonikatto Sisäänpäin avoin rakenne Rakennuskosteus kuivuu sisätilaan päin Kylmänä vuodenaikana sisäilman kosteus siirtyy ja varastoituu kevytbetoniin Lämpimänä vuodenaikana kosteus siirtyy kevytbetonista huonetilaan 144

145 Vesikattorakenteiden tyypillisiä ongelmia ja ongelmien aiheuttajia Tasakatolla seisova vesi vaurioittaa pintarakennetta (jäätyminen) Katolle pudonneet lehdet ym. aines aiheuttavat katon sammaloitumisen humus isommat kasvit, juuret aina märkä jäätyminen Reikiä katteessa tai saumat pettäneet Huopakate halkeillut ja repsottaa Singelikerros puuttuu (vaikka käytetty katemateriaali vaatisi singelin suojaksi) Katon kallistukset liian pieniä Kattokaivot eivät vedä (roskaantuminen) Läpivientien ympärykset vuotavat, ylösnostot liian matalat, saumat pettäneet 145

146 Vesikattorakenteiden tyypillisiä ongelmia ja ongelmien aiheuttajia Piipun ympärys vuotaa Sisäilman kosteus kulkeutuu kattorakenteisiin ja tiivistyy Jiirien liitokset vuotavat Aluskate puuttuu epätiiviin katteen alta tai asennettu väärin Tuuletus ei toimi Kattoikkunat Räystäsrakenteet (myrskypelti puuttuu) 146

147 Yläpohjarakenteiden ongelmien havaitseminen sisätiloissa Pintavauriot sisätiloissa Pintojen värimuutokset Maalipintojen irtoileminen Vesipussit Vettä valuu/tippuu Homeen hajua sisätiloissa 147

148 Yläpohjan ja vesikaton kosteusvaurioiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä Aluskate puuttuu Epätiivis höyrysulku Painesuhteet Kattokaivon liitokset Väärät kaadot 148

149 Vesikattojen huolto Tarkasta katto ja räystäskourut riittävän usein, keväällä tarkastetaan lumen ja jään mahdollisesti aiheuttamat vauriot, syksyllä poistetaan lehdet Vältä tarpeetonta liikkumista katolla Poista katolta roskat pehmeällä katuharjalla, nouki käsin teräväsärmäiset esineet, älä käytä kovia välineitä Jos joudut poistamaan lunta, tee se kerroksittain ja jätä katolle noin 10 cm:n suojakerros, älä pudota lunta ylemmältä tasanteelta alemmalle äläkä kinosta sitä seinän viereen Jäätä ei saa poistaa hakkaamalla Kun katolla tehdään laitteiden tai rakenteiden huolto- tai asennustöitä, on kate suojattava; käytä esimerkiksi vaneria tai kovalevyä Teetä pikkukorjauksetkin heti 149

150 Yläpohjien pienet korjaukset: Ilmavuotojen pienentäminen Yläpohjarakenteen läpi tapahtuvat ilmavuodot poistetaan tiivistämällä yläpohjarakenteen tai höyrynsulun ja pystyrakenteiden liitoksia Ilmavuotoja esiintyy useimmiten seinien ja katon tai katon läpäisevien rakenteiden ja asennusten ja katon höyrynsulun liitoskohdissa. Ullakkotilaan tai katon ilmatilaan päättyvät ilmakanavat ja tuuletusputket jatketaan katon yläpuolelle. 150

151 Yläpohjien pienet korjaukset: Tuuletuksen tehostaminen Suurennetaan tai lisätään tuuletusaukkoja tai alipainetuulettimia niin, että kaikki yläpohjan ja katon väliset alueet saadaan tuuletetuiksi. Joissakin tapauksissa tuuletusta voidaan lisätä myös koneellisella poistolla Liian matala tuuletusväli korjataan riittäväksi uusimalla ja korottamalla kattoa. Jos tuuletusväli ei ole kokonaan ummessa, voidaan korotuksen sijasta harkita alipainetuulettimien rakentamista. Tuuletusvälin ja räystäsrakenteen tukkiutunut liitoskohta korjataan sellaiseksi, että tuuletusilman kulku ei esty. Tasakaton sisätaitteessa katkeava tuuletus korjataan uusimalla katteen alusta ja lisäämällä samalla koko katon tuuletusvälin korkeutta kattokannatteiden päälle asennettavilla korotuspuilla. 151

152 Yläpohjien pienet korjaukset: Tuuletuksen tehostaminen Katon uusimisen sijasta voidaan katon tuuletuksen toimintaa parantaa sisätaitteen lähettyville asennettavilla alipainetuulettimilla tai taitetta kantavaan kannatteeseen tehdyillä ilmankulkuaukoilla tai koloilla. Mikäli vanhan tasakaton tuuletus on kattomuodon muutoksen yhteydessä jäänyt korjaamatta, tehdään se jälkeenpäin joko purkamalla vanha kattopinta tai tekemällä siihen riittävästi tuuletusreikiä. Jos lämmöneristetyltä katolta ei ole mahdollista poistaa tuuletusilmaa harjan kautta, rakennetaan harjalle päädyistä tuulettuva harjakolmio tai katon harja muutetaan kauttaaltaan tuulettuvaksi. 152

153 Yläpohjien pienet korjaukset: Katteen korjaaminen Rikkoutunut kate korjataan tai uusitaan. Katteen asennusvirheet korjataan (esim. kattoluukun reunapellin ja peltikatteen ilman hakasaumaa tehty ja pelkästään silikonilla tiivistetty liitos). Katteen liitokset katon läpäiseviin jäykkiin rakenteisiin (savupiippu, jäykästi tuettu ilmahormi) muutetaan muodonmuutoserot salliviksi. Muutos koskee myös yläpohjarakenteen tai höyrynsulun ja pystyrakenteiden liitoksia. Harjan puuttuvat tiivisteet asennetaan paikoilleen ja huonot tiivisteet uusitaan. Jos vuodot aiheutuvat veden tai lumen tunkeutumisesta harjan tuuletuksen kautta, uusitaan tuuletusjärjestely sellaiseksi, että veden ja lumen tunkeutuminen yläpohjaan estyy mutta tuuletus on mahdollinen. Katon kaltevuus korjataan kateratkaisua vastaavaksi tai katetarvike muutetaan kaltevuuden mukaiseksi. 153

154 Yläpohjien pienet korjaukset: Läpiviennit ja liittymät Rakennuksen ulkopuolella sijaitsevat loivan katon veden-poistojärjestelmät muutetaan sisäpuolisiksi. Jos tämä ei ole mahdollista, pyritään ne pitämään sulina sähkölämmityksellä. Tuuletusputkien ja vastaavien rakenteiden vuotavat läpiviennit tiivistetään. Vuodot ovat tyypillisiä erityisesti silloin, kun kattotuoleihin on kiinnitetty kevyt aluskate. Läpivientien ja kattoluukkujen aukkoihin liittyvät aluskatteet tuetaan niin, että niihin ei muodostu vettä ja jäätä keräävää pussia Peltikatteiden liittymät läpivientien ja luukkujen reunuksiin korjataan rakenteellisesti oikeiksi. Pelkällä tiivistysmassalla ei saada riittävän kestävää lopputulosta. Katon lävistävien rakenteiden tai kattotason yläpuolelle nousevien seinien kohdalla katkeava tuuletusväli korjataan muuttamalla katon ja pystyrakenteen liitoskohta tuulettuvaksi rakentamalla seinän viereen jatkuva tuuletusrako tai käytetään alipainetuulettimia / tuuletushormeja. 154

155 Terassirakenteiden kosteusvaurioiden syitä Vedeneristyksen repeäminen Läpivientien, liitosten ja saumojen epätiiviys Liian loivat kallistukset Sadevesikaivojen tukkeutuminen tai vuotaminen Huonosti toimivat rakennusosien liitokset Sisäpinnan pinnoittaminen tiiviillä pinnoitteella ennen kuin betonilaatan rakennuskosteus on päässyt kuivumaan 155

156 Räystäsrakenteiden kosteusteknisiä riskejä voivat aiheuttaa Yläpohjan lämpövuodot Yläpohjan ilmavuodot Harjakaton aluskate ei ulotu seinäpinnan ulkopuolelle Puutteelliset räystäspellitykset, myrskypeltien puuttuminen, räystäspellin väärät kallistukset, kermikatetta ei ole viety riittävän pitkälle räystäspellin alle Räystäskourujen riittämättömät kallistukset syöksytorviin päin Syöksytorvien virheellinen asennus Veden ulosheittäjän huono toiminta 156

157 Räystäsrakenteiden pienet korjaukset Vettä seinäpinnalle valuttavat räystäskourut uusitaan riittävän suuriksi ja niitä kallistetaan riittävästi. Ilman räystäskouruja rakennettu kalteva katto varustetaan kallistetuilla räystäskouruilla ja syöksytorvilla. Väärin rakennetut räystäspellit uusitaan siten, että pellit estävät sadeveden pääsyn rakenteen sisään ja sadeveden valumisen julkisivua pitkin. Puuttuvat myrskypellit lisätään Tuuletusrakojen toimivuus tarkastetaan ja tarvittaessa tuuletusraot avataan sekä lisätään puuttuvat hyönteisverkot Tarvittaessa syöksytorviin ja räystäskouruihin asennetaan sulatuskaapelit 157

158 MÄRKÄTILAT Paluu etusivulle

159 Märkätilojen kosteusvaurioituminen 159

160 Märkätilojen kosteusrasitukset Kosteusrasitukset: Peseytyminen Pyykin kuivatus Märkätilan siivoaminen käyttäen runsaasti vettä Vesi- ja viemäriputkien vuodot Kosteusvaurioiden syntymiseen vaikuttaa: Puutteellinen vedeneristys (läpiviennit, asennukset) Rakenneviat Puutteellinen ilmanvaihto Puutteellinen lämmitys Väärin asennetut putket ja lattiakaivot 160

161 Tyypilliset ongelmat Muovimattojen/tapettien saumojen aukeaminen Muovimattojen/tapettien kupruileminen Laattojen irtoileminen Laattojen saumausten irtoilu ja homehtuminen 161

162 Tyypilliset ongelmat Lattian kaatojen puutteellisuuksista johtuva veden lammikoituminen Lattiakaivojen aiheuttamat ongelmat Märkätilaa ympäröivien rakenteiden vaurioituminen Allastasojen, puulistojen vaurioituminen 162

163 Määritelmiä Märkätila Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi, ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Kosteudeneristys Kosteudeneristys on rakenne tai pinnoite, joka estää ilmassa liikkuvan vesihöyryn tunkeutumisen eristyksen takana olevaan materiaaliin Vedeneristys Vedeneristys tarkoittaa ainekerrosta, joka saumoineen kestää jatkuvaa kastumista ja jonka tehtävänä on estää nestemäisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen (painovoiman vaikutuksesta tai kapillaarisesti, kun rakenteen pinta kastuu) 163

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 Maisematyöluvat KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 130 Lupamenettelyn perusteet Rakennusluvan, toimenpideluvan, purkamisluvan ja maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Maisematyölupa

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Yhdellä lomakkeella voidaan hakea kaikki samalle rakennuspaikalle samaan aikaan haettavat luvat.

Yhdellä lomakkeella voidaan hakea kaikki samalle rakennuspaikalle samaan aikaan haettavat luvat. 1 R A K E N N U S L U V A N H A K E M I N E N SAVONLINNAN KAUPUNGISSA Lupaa rakentamiseen, purkamiseen ja toimenpiteeseen haetaan rakennusvalvonnasta saatavalla hakulomakkeella. Lomake on saatavilla myös

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013 Juha Järvenpää 27.2.2013 Lähtötilanteen selvitys ja arvon määritys palkataan hankkeelle korjausrakentamiseen pätevöitynyt ammattilainen/pääsuunnittelija toimii rakennuttajan luottohenkilönä huolehtii tarvittavista

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Rakennuslautakunta 05.06.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Rakennuslautakunta 05.06.2014 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 05.06.2014 Sivu 1 / 1 2509/10.03.00/2014 80 Purkamislupa-asia, 2014-736, Lippajärventie 44 02940 ESPOO, Espoon kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimi Päätöspäivämäärä 05.06.2014 Päätös

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015 RTA -lopputyön esittely Marit Sivén, rkm 23.9.2015 Perustuksiin ja alapohjiin liittyvien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen käytännössä Tavoite Kosteus- ja hometalkoot projektin yhteydessä on laadittu

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA Ympäristölautakunta 4.3.2014 16 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Rakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL 125

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajalle ja uudisrakentajalle

Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajalle ja uudisrakentajalle Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajalle ja uudisrakentajalle Rakennusvalvonnan näkökulma Pekka Kaatrasalo, rakennustarkastaja Puh. 044 743 6398 1 Lupajärjestelmä Rakennuslupa (MRL 125

Lisätiedot

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK Remonttikoulu Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry PRKK ry on ainoa omakotirakentajia ja remontoijia edustava yhdistys Suomessa. Riippumaton yhdistys tarjoaa

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1 2833/10.03.00/2014 98 Purkamislupa-asia, 2014-828, Länsituulentie 7 02100 ESPOO, Tapiolan Toimitalo Oy c/o Corbel Oy Päätöspäivämäärä 26.06.2014 Päätös annetaan

Lisätiedot

REMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU

REMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU REMONTTIKUVAUS Kiinteistö: rv. 1954 (laajennusosa 1987). Kiinteistön vanha osa 2krs. Kiinteistöä ei ole aikaisemmin peruskorjattu. Remontti käsittää: - 1. Yläkerran wc:n remontointi, yläpohjan eristeen

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI. Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki. 18.8.2014 Saneeraustekniikka Sartek Oy RI/ PKM Juha Kähkönen

TARKASTUSRAPORTTI. Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki. 18.8.2014 Saneeraustekniikka Sartek Oy RI/ PKM Juha Kähkönen TARKASTUSRAPORTTI Puutteenperäntie 1-12 88470 Kontiomäki 18.8.2014 RI/ PKM Juha Kähkönen TARKASTUSRAPORTTI 2 YHTEYSTIEDOT: Työkohde: Puutteenperäntie 1-12, 88470 Kontiomäki Puh: Asiakas: Paltamon kunta

Lisätiedot

RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET 1. Rakennusluvan hakeminen 2. Toimenpiteet, jotka eivät vaadi rakennuslupaa 3. Muita usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Rakennusluvan hakeminen Mikä on lupahakemuksen

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön vaiheet maanhankinnasta ja kiinteistön

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Jokelainen Heidi-Johanna Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Ymp.ltk. 13.12.2011 Liite 10 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET

Ymp.ltk. 13.12.2011 Liite 10 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET 1 Ymp.ltk. 13.12.2011 Liite 10 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET 2 1 YLEISTÄ Rakennuttaja tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan rakennustyön toteuttamiseksi tarpeellisista

Lisätiedot

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Esiselvitys Korjaustarvearvio Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Hanke 8671/2014 Inspecta Sörnäistenkatu 2 00580 Helsinki Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 asiakaspalvelu@inspecta.com Y-tunnus:

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Lohjan rakennusvalvonta 15.2.2016

Lohjan rakennusvalvonta 15.2.2016 Lohjan rakennusvalvonta 15.2.2016 Rakennusvalvonnan uudet puhelinajat Tulosalue esimies, johtava rakennustarkastaja Paula Mäenpää, soittoaika klo 12.00-13.00 - lupakäsittely / lautakunnan luvat Tarkastusinsinööri,

Lisätiedot

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien.

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien. KUNTOTARKASTUKSEN KIRJALLINEN HAASTATTELUOSA Kuntotarkastuksessa myyjälle ja ostajalle parhaimman hyödyn saamiseksi, toivomme teidän vastaavan kysymyksiin huolellisesti ja parhaanne mukaan. Täytetty lomake

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 13/03. Purkutyömaalla betonipalkki putosi rakennusmiehen päälle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies.

Talonrakennus TOT 13/03. Purkutyömaalla betonipalkki putosi rakennusmiehen päälle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. TOT-RAPORTTI 13/03 Purkutyömaalla betonipalkki putosi rakennusmiehen päälle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Koulun korjausrakennuskohteessa purettiin ovea karmeineen. Yläpuolinen palkki putosi

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko Mihin lupa tarvitaan Rakennuksen rakentaminen, laajentaminen, korjaus ja muutostyöt sekä kaupunkikuvaan tai -ympäristöön vaikuttavat toimenpiteet

Lisätiedot

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA

TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA TUULETTUVA ALAPOHJA MAANVARAINEN ALAPOHJA RAKENNUSFYSIIKKA TUULETTUVA ALAPOHJA TUULETTUVAN ALAPOHJAN KÄYTTÄYTYMINEN ERI VUODENAIKOINA KRIITTISIN AJANKOHTA ON KESÄLLÄ, JOLLOIN ULKOILMASSA ON SUURI MÄÄRÄ

Lisätiedot

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14.

Mittauspöytäkirja. Sivuja:1/10. Vastaanottaja: Gun Adamsson. Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari. Tutkimus pvm: 14.8.15. Raportointi pvm: 14. Sivuja:1/10 Vastaanottaja: Gun Adamsson Mittauspöytäkirja Kohde: Toimeksianto: Mätsästäjänkuja 7 A 3, Tammisaari Pintamittaus Tutkimus pvm: 14.8.15 Raportointi pvm: 14.815 Yhteyshenkilö: Gun Adamsson Tutkijat:

Lisätiedot

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,

Lisätiedot

Kunnan osa ja kaava-alue Kortteli Tontti /rak.paikka. Kylä Tila Rek.nro. Rakennuksen pohja-ala m 2

Kunnan osa ja kaava-alue Kortteli Tontti /rak.paikka. Kylä Tila Rek.nro. Rakennuksen pohja-ala m 2 Rakennusvalvonta Hallintokatu 4, 44100 ÄÄNEKOSKI puh.0400 649495, 0400 649503, 040 7549690 tai 0400 115162 PURKAMISILMOITUS PURKAMISLUPAHAKEMUS JA VIRANHALTIJAN HAKIJA Nimi Osoite Sähköpostiosoite Puhelin

Lisätiedot

Raportti Työnumero: 051321701024

Raportti Työnumero: 051321701024 Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Sami Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Raportti Työnumero: 051321701024 Kohde: Toimeksianto: Okt Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Home-epäilyn tutkiminen Tutkimus pvm: 13.9.2013

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen ja Rakentamisen Tietopäivä 2015 2.9.2015 Wallenius Kaisa HS 11.11.13 HS 30.1.15 2 3 Mitä tarkoittaa hyvä

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018

HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018 1/7 HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018 2009-18 ohjelma on hyväksytty yhtiökokouksessa 31.3.2009 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. KIINTEISTÖNPIDON

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT 1 YLEISTÄ Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan

Lisätiedot

ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN

ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN 4.9.2012 Sivu 1/5 LAUSUNTO AKAAN KAUPUNKI KIINTEISTÖPALVELUT jaakko.parviainen@akaa.fi ASBESTIN JA HAITTA-AINEIDEN ESIINTYMINEN PURETTAVA PAJANTIEN PÄIVÄKOTI PAJANTIE 6 37830 VIIALA YLÖ-ASBEST OY Arto

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Lassila &Tikanoja Oyj Vahinkosaneeraus Martti Kuosmanen, 050-385 7090, martti.kuosmanen@lassila-tikanoja.fi Vahinkokartoittaja

Lassila &Tikanoja Oyj Vahinkosaneeraus Martti Kuosmanen, 050-385 7090, martti.kuosmanen@lassila-tikanoja.fi Vahinkokartoittaja Vahinkokartoitus Kohdetiedot Kiinteistön nimi As Oy Vantaan Rajakorpi Osoite Moreenikuja 8 B 01700 Vantaa Vahinkotapahtuma Vesivahinko Tilauspvm 12.9.2013 Kartoitus / mittaukset 16.9.2013 Raportti 16.9.2913

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET 1 Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 2 VASTUUKAAVIO SUUNNITTELIJAT

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 Tammisentie 4, 63700 Ähtäri Omakotitalon kuntokartoitus 4.12.2015 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 2/9 Tilaus 18.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Selvitys korjauskustannuksista

Selvitys korjauskustannuksista Selvitys korjauskustannuksista Johdanto Tässä arviossa tarkastellaan SR-raudan rakennusta jossa toimii rautakauppa sekä vuokralaisina muita pienyrittäjiä. Arviossa otetaan kantaa rakennuksen kunnon rapistuneisuuteen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

HAITTA-AINE JA ASBESTIKARTOITUS- RAPORTTI 4.3.14 Raportin päivitetty painos

HAITTA-AINE JA ASBESTIKARTOITUS- RAPORTTI 4.3.14 Raportin päivitetty painos HAITTA-AINE JA ASBESTIKARTOITUS- RAPORTTI 4.3.14 Raportin päivitetty painos Kotkan keskuskoulu Keskuskatu 28 48100 Kotka Työ nro T13033-05 Kotka 14.4.2014 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE

Lisätiedot

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837 LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837 Kohde: Päiväkummun koulu Osoite: Ismontie 2, 01420 Vantaa Yhteyshenkilö: ISS / Harry Rummukainen p. 040-518 3681 harry.rummukainen@iss.fi Vahinkotapahtuma: Kellarikerroksen

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakennuslupapäätös Rakennuslupapäätöksen tekee rakennustarkastaja. Rakennuslupapäätös annetaan ns. julkipanon jälkeen ( 14 vrk oikaisuvaatimusaika

Lisätiedot

PIENTALORAKENTAJAN ABC Pikaopas alkuun. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta

PIENTALORAKENTAJAN ABC Pikaopas alkuun. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta PIENTALORAKENTAJAN ABC Pikaopas alkuun Kajaanin kaupunki Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1. MIHIN LUPAA TARVITAAN?... 4 2. LUPAPROSESSI... 7 YLEISTÄ... 7 LUPAHAKEMUSTEN ASIAPAPERIT... 7 LUPA AJAN JATKAMINEN...

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 8 Sauna 3 Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSVALVONTA

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSVALVONTA KUN RYHDYT RAKENTAMAAN: 1. Tontin hankinta ja rakennusoikeuden varmistus Lappajärven kunnan omistamia tontteja voi tiedustella kunnan Teknisestä toimistosta. Tontteja on kaupan myös avoimilla markkinoilla.

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 21 Leirimaja Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

TARKASTUSASIAKIRJAN YHTEENVETO

TARKASTUSASIAKIRJAN YHTEENVETO TARKASTUSASIAKIRJAN YHTEENVETO Tälle lomakkeelle merkitään hankkeen kiinteistö- ja lupatiedot, aloituskokouksessa sovitut rakennusvaiheiden tarkastusten vastuuhenkilöiden tarkastusmerkinnät huomautuksineen,

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot