Tupakkalain vaikutusten seurannasta lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaan. Mitä olen oppinut?

Transkriptio

1 Tupakkalain vaikutusten seurannasta lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaan. Mitä olen oppinut? Nuorten terveystapatutkimuksen 40 vuotta -seminaari. Tampereen yliopisto, Matti Rimpelä

2 Jotakin seuraavaa Paluuta 1970-luvulla yleisesrti ja henkilökohtaisesti NTTT:n juurista ja käynnistymisestä Ensimmäiset pari vuotta Sitten paluuta arkeen Monitoroinnin uusia tuulia

3 Palataan luvuille Yhteiskunnallisen heräämisen vuosikymmenet: Yhteiskunta tuli politiikkaan ja tutkimukseen kriittinen keskustelu (esim. Marraskuun liike) suunnitelmallisuus (esim. Pekka Kuusi: 1960-luvun sosiaalipolitiikka, talousneuvoston raportit , viisivuotissuunnittelu, tavoite-keino hierarkiat, Allardt/hyvinvointiindikaattorit, projekti ) komiteatyöskentely systeemitulkinnat tiedepolitiikka (painoalueet, yhteiskunnallinen merkitys ) Lääketieteestä terveystutkimukseen > terveysjärjestelmien tutkimus Terveystaloustiede, terveyden sosiologia ja psykologia Rakenteellinen terveyspolitiikka (ks. Kari Puro: Terveyspolitiikka) Kansanterveydellinen valistustyö -> terveyskasvatus Tutkimusasetelmien ja menetelmien kehitys -> erityistä Suomelle: osallistuminen väestötutkimuksiin + tilastolliset analyysimenetelmät + monitorointi Sairausvakuutuslakiin 2 %:n määräraha tutkimukseen 1964

4 Henkilökohtaisesti Vahingossa lääketieteelliseen, ei ollut oma juttu, etsimistä Ylioppilaspolitiikkaa + MEDIRAa Turussa (nuorten tutkijoiden yhteiskunnallinen keskustelupiiri) Yhteiskuntatieteiden peruskursseja Tutkimusharjoittelijaksi sydäntutkimusasemalle e (b-blokkarin vaikutus sydämeen toiminnan, portaattoman rasitustestin kehittäminen, sydäntoiminnan muutokset varhaislapsuuden infektioissa) Fysiologian professori aktiivinen terveyssaarnaaja, erityisesti tupakoinnin terveyshaitoista (Kirja Kaksi vaihtoehtoa 1967) Aloin penkoa tupakoinnin haittoja koskevaa kirjallisuutta: Miten on mahdollista, että paljon tutkimusta, näyttö vahvaa ja niin vähän käytännön toimintaa. Sosiaalilääketieteen ja hygienian laitokselle Turussa 1970, assistentin sijaisuuksia Tutkimuskatsaus tupakoinnin lopettamisesta kahden psykologian laitoksen nuoren tutkija kanssa Aktivoituminen tupakkapolitiikassa kirja 1970-luvun alussa tupakkalain valmistelua Sydäntautien ehkäisyä Pohjois-Karjala -projektia käynnistämässä Kuopiossa Omille jaloille 1975 alkaen Jyväskylä, Tampere, Suomen Akatemia, lääkintöhallitus, Helsingin yliopistoon/ kansanterveystiede, erityisesti lääketieteellinen sosiologia apulaisprofessoriksi >.

5 Nuorten terveystapatutkimuksen juurista Tupakkalain valmistelu ja voimaantulo 1976 Katsauksia tupakoinnin kehitykseen, tutkimuksiin Nuorten tupakointi, ainoat väestötason edustavat tiedot Alkoholipolittisen tutkimuslaitoksen/salme Ahlström tutkimuksen sivutuloksena, raportoitiin erikseen Lakiin erityisiä säännöksiä tutkimuksesta ja seurannasta Valtion talousarvioon määräraha tutkimukseen ja seurantaan, osuus tupakkaveron tuotosta. Käyttösuunnitelman valmistelut 1976, ehdotus nuorten tupakoinnin seurantajärjestelmäksi. Tuttavuuksista useiden eri alojen nuorten tutkijoiden kanssa kasvoi yhteistyötä Työpajat Alkon koulutuskeskuksessa, kiitos Salme! Opiskelijoista tutkijakoulutusryhmä Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitoksella Kuvasimme tutkimuksen käynnistymistä Sosiologia lehdessä 1977 seuraavaksi poimintoja

6 Rimpelä M, Eskola A. Sosiologia 1977/5, sivut Nuorten tupakointi esimerkkiongelmana terveystavan tutkimuksesta Keväällä 1977 aloitettiin valtakunnallinen nuorten terveystapatutkimus, jossa seurataan eräiden nuorten terveyden kannalta elintapojen kehitystä vuotiailla. Päätehtävänä on selvittää tupakkalain myötä käynnistyvien toimintojen vaikutusta nuorten tupakointiin. Samalla selvitetään myös alkoholin käyttöä alkoholin käyttöä, hammashygieniaa, liikunnanharrastusta, sokerin/makean käyttöä ja terveystapojen keskinäistä vuorovaikutusta.

7 Rimpelä M, Eskola A. Sosiologia 1977/5, sivut Nuorten tupakointi esimerkkiongelmana terveystavan tutkimuksesta Terveyden kannalta tärkeiden elintapojen tieteellinen tutkimus on sirpaloitunut lukuisiin tapa- ja tautikeskeisiin tutkimuslinjoihin. Eri osaalueilla tehty työ ei ole koostunut hedelmälliseksi vuorovaikutukseksi, joka tuottaisi yleisempää teoriaa terveystapojen kehityksestä. Terveystapatutkimuksen teorian kehittämiseen tarjoavat kiintoisia uusia virikkeitä yhteiskuntatieteissä vahvasti esillä oleva elämäntavan tutkimus ja käytännön terveystyöstä lähtenyt omaehtoisen terveydenhoidon korostaminen (self care). Terveystutkimuksen eräänä päämääränä tulisi olla elämäntavan ja terveyden yhteyksien selvittäminen.

8 Elinolosuhteet Elämäntapa Terveys

9 Terveyskäyttäytyminen vs. terveystapa Ongelmana yleisyys: Mikä tahansa inhimillinen käyttäytyminen on viime kädessä yhteydessä terveyteen. Tutkimuksessa ja kasvatuksellisessa suunnittelussa on usein painotettu terveyden/tautien asiantuntemusta ja käyttäytymisen/kasvatuksen asiantuntemus jäänyt toissijaiseksi: On yritetty kehittää terveyskäyttäytymisen ja terveyskasvatuksen teorioita. Terveyden kannalta tärkeistä elintavoista voitaisiin käyttää terveystavan käsitettä.

10 Terveystavoiksi luettaisiin elämäntavan osatekijät, jotka ovat tapoja, joiden yhteys terveyteen on joko osoitettu yksittäisten elintapojen ja tautien välisten yhteyksien tutkimuksessa tai on tämän osoituksen puuttuessakin perimätietona kasautuneen kokemuksen perusteella ilmeinen, ja joita koskevassa yhteiskuntapolitiikassa terveyspoliittinen intressi olisi nostettava päätöksenteon tärkeimmäksi päämääräksi. Kun tiettyjä tapoja nimetään terveystavoiksi, vaarana on että terveyden näkökulma ylikorostuu. On pidettävä esillä myös tavan muita ominaisuuksia. Esimerkiksi terveystapojen tavaraluonteen ymmärtäminen on välttämätöntä. sosiaalisen ongelman esiinnousun, legitimoinnin ja ratkaisun näkökulmat

11 Ennakoiva terveystapatutkimus Päämääränä tulisi olla ennakoivan terveystapatutkimuksen kehittäminen. Selvitetään niitä muutettavissa olevia ehtoja, joiden vallitessa terveyttä kuluttavan tai uusintavan tavan kehittyminen on todennäköistä. Mitä nuoremmassa iässä terveystapojen ehdot voidaan kuvata, sitä suuremmat mahdollisuudet avautuvat niiden muuttamispolitiikalle. Terveystapojen tutkimuksen kohteena on tavallisesti ollut yksilö. Tutkimusten kohdistaminen perheeseen tai sitä vastaavaan yhteisöön tuntisi monestakin syystä välttämättömältä. Vanhenemissairaudet kasautuvat perheittäin. Selitetään usein biologisella perimällä, mutta huomattava osa siitä selittynee sosiaalisella perimällä: Lapset perivät vanhempiensa elinolot ja tavat. tulisi selvittää tapojen periytymistä ja periytymiseen vaikuttavia sekoittavia tekijöitä.

12 Tutkimusasetelman hahmottelua Terveystapatutkimuksen vaikeimpia ongelmia on yhteisötason ja yksilötason yhdistäminen niin, että voitaisiin seurata yhteiskunnallisen kehityksen ja erityistoimenpiteiden vaikutuksia väestön tapoihin. Ennakoivassa tutkimusotteessa olisi löydettävä tutkimusasetelmia ja indikaattoreita, jotka mahdollisimman herkästi ilmaisevat kehityslinjojen muutokset. Käsityksemme on, että yksittäisillä survey-tutkimuksilla on vaikea viedä eteenpäin nuorten terveystapojen tutkimusta. Laajojen väestöryhmiä edustavien aineistojen kyselytutkimusten antia voitaisiin huomattavasti lisätä, kun tutkimusasetelmaan sisältyisi seurannan mahdollisuus.

13 Yhdistelmä seurantaa ajan myötä ja kohorttien varttuessa Aineistona vuosina 1958, 1960, 1962 ja 1964 syntyneet suomalaiset (12/14/16/18 vuotiaita). Postikysely helmikuussa 1977 (N= 3209), vastauksi 88 % (83-92%) Lomakkeessa 81 kysymystä ( tosiasialuonteisia, ei tietoja/asenteita) Seurantakyselut syyskuussa 1977 ja helmikuussa Sittemmin kahden vuoden välein kyselyt uusille aineistoille Jatkuvaa keskustelua: Miksi kahden vuoden välein? Harvemmin? Mitä kysytään? Uusia teemoja?

14 Esimerkkejä varhaisista tupakointituloksista Päivittäisen tupakoinnin yleisyys Nuorten tupakointi oli huomattavasti vähentynyt > 1979 Joulutodistuksen keskiarvo suhteessa luokan keskiarvoon Paljon parempi 8 % Hieman parempi 11 % Keskitasolla 19 % Hieman huonompi 25 % Paljon huonompi 32 % Koulutusura 16-vuotiaana Lukiossa 2 % Perus/keskikoulussa 13 % Muussa koulussa (T/P) 12/23 % Ei koulussa 22 %

15 Sosiaalisen lähiympäristön tupakointi Summamuuttuja Vähän % % % Paljon % Kun sisarukset ja toverit eivät tupakoineet, vanhempien tupakointi yksinään ei lisännyt lasten tupakoinnin todennäköisyyttä.

16 Oireet/koettu terveys Rimpelä M, Eskola A, Honkasalo O ja Rinne M. Hengityselinten sairaudet ja tupakointi 17-vuotiailla suomalaisilla. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 1977;14: Terveystapojen ohella mukaan tuli koetun terveyden mittaaminen uudesta näkökulmasta. Seppo Aro kehitteli psykosomaattisten oireiden lyhyttä mittaria. Siitä kehittyi eri tavalla sanoitettuja/tukittuja sovellutuksia, joista kehitimme oman sovellutuksen. Rimpelä M, Rimpelä A, Paronen O: Koetut oireet vuotiailla suomalaisilla. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 1982;19: Omaksuttiin HBSC:n ja sittemmin aika laajaa kansainväliseen käyttöön. Tuottanut vuosien mittaan varsin kiinnostavaa metodi- ja tulkintakeskustelua.

17 Muita uusia ulottuvuuksia Vuoden 1983 perusraportissa oli vakiintuneiden teemojen lisäksi lukuja Paronen O, Ahlström S. Nuorten kasvuympäristö ja elämäntilanne. Sivut Rimpelä A, Rimpelä M. Biologinen kasvu ja kypsyminen. Sivut Rimpelä A, Rimpelä M. Paino ja sen kokeminen. Sivut Rimpelä M, Rimpelä A. Nukkumistottumukset ja unihäiriöt. Sivut Rimpelä A, Rimpelä M. Kahvin, teen ja kaakaon käyttö. Sivut Rimpelä A, Rimpelä M, Honkala E. Sairastavuus, kuolleisuus ja koettu terveys. Sivut

18 Sitten tulivat mukaan mm. Solantaus T, Rimpelä M, Rahkonen O. Social epidemiology of the experience of threat of war among Finnish youth. Soc Sci Med 1985;21: Rahkonen O, Rimpelä M. Onko huumausaineiden käyttö lisääntynyt nuorten keskuudessa 1980-luvulla? Suomen Lääkärilehti 1985;40: Kosunen E, Teperi J, Rimpelä M: Ehkäisypillereiden käyttö vuoden iässä. Suomen Lääkärilehti 1986;41:2812-6

19 Paluu arkeen 1980-luvulla Valmistelua ja käynnistämistä sävytti innostuksen ja onnistumisen yhdistyminen. Terveystapojen monitoroinnilla jatkuva yhteiskunnallinen kysyntä, kehitettiin raportointia Uusi ulottuvuuksia, HBSC 1980-luvun alussa Tutkimusraportteja, väitöstutkimuksia Melko hyvä perusrahoitus ja talkootyötä, nuoret tutkijat toivat mukaan oman panoksensa, mutta Oma tutkimusperinne/yhteisö ohjasi intressejä. Yleinen ennakoivan terveystapatutkimuksen teorian ja asetelmien kehittely hiipui. Rahoitus haettiin vuosittain: Kuuluuko kokonaan tupakkavaroista, kun mukana paljon muutakin? Kun tutkijat varttuivat, keskittymistä omaan uraan Institutionaalinen tuki/kotipaikka? Henkilökohtaisesti toisiin tehtäviin Väsymystä tupakkatohtorin rooliin 1980-luvun alussa Yliopistosta kuntaan 1980-luvun puolivälissä, mukana harrastajana Imperiumin vastaisku : Olimme päätyneet paljltyi yksittäisten tottumusten monitorointiin.

20 Valtakunnallisesta paikalliseen Alun perin toimeksiantona oli tuottaa tietoa valtakunnallisesti valtionhallinnon johtaman politiikan tarpeisiin luvun puolivälin byrokratiakritiikki ja kunnallisen itsehallinnon vahvistamisen intressit tulivat myös NTTT:hen. Läänikohtaiset tulostukset Kunnalle sovellettu kysely Hyvinkäällä. Muutaman vuoden tauon jälkeen alkoi 1990-luvun puolivälissä Kouluterveyskyselyn kehittäminen ja toteuttaminen Sama monitoroinnin idea, mutta keskitettynä peruskoulun/oppilaitoksen ja kunnan tasolla Lähti liikkeelle huume- ja seksuaaliterveysintresseistä (Turku, Lappeenranta, Keski-Suomi) Laajeni valtakunnalliseksi Uusia laajennuksia viime vuosina

21 TEAviisari 2006-> (ks. THL) Uusi politiikkaintressin ohjaama monitorointi Yksikköinä kunnat, terveyskeskukset, koulut Health promotion capacity building -tulkintakehys

22 Mitä tänään tekisin, jos olisin nuori tutkija? Usein mietin, olivatko NTTT ja Kouluterveyskysely aikansa lapsia? Onko aika ajanut niiden ohi? On ja ei: Olisi aika huolella mietittävä, mikä on monitoroinnin ja tutkimusaineiston keräämisen suhde? (Yleisen ja erityisen suhde toisiinsa)? Valtakunnallisella monotoroinnilla on edelleen erityinen tehtävä, mutta yhdessä vai erikseen? Jatkuvasti melko tieheään toistuva ydintietojen seuranta Harvemmin kohdistettuja yksityiskohtaisempia monitotointitutkimuksia Kaikkiin yhdistettynä seurannan mahdollisuus Kouluterveyskyselystä en enää ole vakuuttunut Luotettavuus, vastaustilanteen kontrollointi, laajuus: Koulutason tulosten vertailukelpoisuus TEAViisarin pulmana perustietojen saaminen/luotettavuus Jos Itä-Meressä ei ole lohta, ei paljon auta investoiminen kalastustekniikkaan

23 Supercell saa päivittäin viisi teratavua tietoa pelaamisesta. Sovellettuna lasten ja nuorten tottumusten ja hyvinvoinnin seurantaan Voimavarat, instituutiot. Kiitos mielenkiinnosta!