VALINTAOPAS SIBELIUS-AKATEMIA PL HELSINK p. (09) (vaihde)

Transkriptio

1 VALINTAOPAS 2003 SIBELIUS-AKATEMIA PL HELSINK p. (09) (vaihde)

2 SISÄLLYS OPISKELU SIBELIUS-AKATEMIASSA Musiikin maisterin ja kandidaatin tutkinnot OPISKELIJAVALINTA 2003 Valintaperusteet Hakeminen Valintakokeet Aikataulu Tulosten ilmoittaminen ja oikaisupyyntö Opintojen aloittaminen ja opintoneuvonta Yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan säännös ESITTÄVÄN SÄVELTAITEEN KOULUTUSOHJELMA JAZZMUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA KANSANMUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA KIRKKOMUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA LAULUMUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA MUSIIKKIKASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA MUSIIKKITEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA ORKESTERIN- JA KUORONJOHDON KOULUTUSOHJELMA SÄVELLYKSEN JA MUSIIKINTEORIAN KOULUTUSOHJELMA TAIDEHALLINNON KOULUTUSOHJELMA (The Arts Management MA Degree Programme) NUORISOKOULUTUS Hakeminen Valintaperusteet SIBELIUS-AKATEMIAAN HAKENEIDEN JA VALITTUJEN MÄÄRÄT 2002 Toimittanut Pirkko Rantanen Sibelius-Akatemia Kansi Ulkoasu Anu Pitkänen Kuva Pekka Elomaa ISSN Hakapaino Oy Helsinki

3 OPISKELU SIBELIUS-AKATEMIASSA MUSIIKIN MAISTERIN JA KANDIDAATIN TUTKINNOT Sibelius-Akatemian perustutkinto on musiikin maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Koulutus järjestetään maisterin tutkintoon johtavina koulutusohjelmina. Koulutusohjelmat ovat seuraavat: 1. Sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma 2. Orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelma 3. Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma 4. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelma 5. Kirkkomusiikin koulutusohjelma 6. Jazzmusiikin koulutusohjelma 7. Kansanmusiikin koulutusohjelma 8. Laulumusiikin koulutusohjelma 9. Taidehallinnon koulutusohjelma (The Arts Management MA Degree Programme) 10. Musiikkiteknologian koulutusohjelma Maisterin tutkintoon lukio-opintojen tai niitä vastaavan koulutuksen pohjalta johtavat koulutusohjelmat suuntautuvat johonkin musiikin alan taiteellista lahjakkuutta ja asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Taidehallinnon koulutusohjelma on alemman korkeakoulututkinnon tai sitä vastaavien opintojen pohjalta maisterin tutkintoon johtava koulutusohjelma, joka suuntautuu jonkin taiteen alan ja taidehallinnon asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Akatemia järjestää koulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa maisterintutkinnon viidessä ja puolessa lukuvuodessa sekä taidehallinnon alan tutkinnon kahdessa vuodessa. Yliopistossa on mahdollisuus suorittaa myös alempi korkeakoulututkinto, musiikin kandidaatin tutkinto. Musiikin kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on 4 vuotta. Maisterintutkinnon laajuus on 180 opintoviikkoa, kandidaatintutkinnon laajuus 120 opintoviikkoa ja taidehallinnon alan maisterintutkinnon laajuus 60 opintoviikkoa. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työskentelyä. Sibelius-Akatemian opetuskielet ovat suomi ja ruotsi. Taidehallinnon koulutusohjelman opetuskieli on englanti. OPISKELIJAVALINTA 2003 Tämän oppaan tiedot valintaperusteista ja koulutusohjelmista perustuvat yliopistolakiin (645/97), yliopistoasetukseen (115/98) ja asetukseen Sibelius-Akatemian tutkinnoista (148/1995). Rehtori vahvistaa koulutusohjelmien valintaperusteet. Sibelius-Akatemian koulutusohjelmiin valitaan keväällä 2003 n. 150 uutta opiskelijaa. Rehtori ottaa uudet opiskelijat valintalautakuntia kuultuaan. Rehtori voi kuitenkin erityisistä syistä poiketa valintalautakuntien esityksistä. Hakija voi hakea useampaan kuin yhteen koulutusohjelmaan, suuntautumisvaihtoehtoon tai pääinstrumenttiin. Tällöin hakijan tulee täyttää kutakin hakukohdetta varten oma hakulomakkeensa ja ilmoittaa niissä hakukohteidensa ensisijaisuusjärjestys VALINTAPERUSTEET Yleisinä edellytyksinä Sibelius-Akatemian opiskelijaksi vaaditaan ylioppilastutkinto tai vastaava ulkomainen tutkinto ja riittävät musiikilliset valmiudet sekä koulutettavuus alalle. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, joka on suorittanut ammattikorkeakoulun, ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen opintoasteen tai vähintään 3-vuotisen ammatillisen tutkinnon taikka saanut ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Kaikki valintakokeen osat arvioidaan pistein. Kirjallisissa kokeissa hakijat saavat pisteitä vastaustensa perusteella. Muissa kokeissa valintalautakunnat arvioivat hakijoiden taidot, tiedot, valmiudet ja koulutettavuuden. Jokainen valintalautakunnan jäsen antaa itsenäisesti pisteitä kullekin hakijalle, joka osallistuu kyseiseen valintakokeen osaan. Valintalautakunnan jäsenten antamien pisteiden perusteella hakijat asetetaan valintajärjestykseen. Koulutusohjelmaan voidaan myös ottaa opiskelijoita, joilla on soveltuva Suomessa tai ulkomailla suoritettu alempi korkeakoulututkinto tai siihen verrattavissa oleva tutkinto. Suoritetulla tutkinnolla voidaan korvata Sibelius-Akatemian maisterintutkintoon kuuluvia opintoja. 3

4 Valintakokeiden tuloksia voidaan käyttää opiskelijavalinnan lisäksi myös harkittaessa yliopistoon valittujen opiskelijoiden aikaisempien opintojen hyväksilukemista. Koulutettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan mahdollisuudet selviytyä opinnoistaan suomen tai ruotsin kielellä ja Taidehallinnon koulutusohjelmassa englannin kielellä. Koulutettavuus on kriteeri, jonka perusteella hakija voi jäädä valitsematta. HAKEMINEN Sibelius-Akatemian opiskelijaksi on haettava yliopiston määräämällä tavalla (Yliopistoasetus 115/1998). Hakuaika päättyy perjantaina klo 16.15, jolloin kirjallisten hakemusten on oltava perillä Sibelius-Akatemian kirjaamossa, käyntiosoite Töölönkatu 28, 2. krs, Helsinki; postiosoite: PL 86, Helsinki. (HUOM! Kuoreen merkintä "OPISKELIJAVALINTA"). Hakijan tulee huomioida, että hän jättää hakemuksensa postin kuljetettavaksi omalla vastuullaan. Emme suosittele telefaxin käyttöä hakemusten lähettämisessä. Jos hakemus kuitenkin lähetetään telefaxilla määräaikaan ( klo 16.15) mennessä, on alkuperäisen hakemuksen oltava kokonaisuudessaan perillä Sibelius-Akatemian kirjaamossa perjantaina klo 16.15, muussa tapauksessa hakemus katsotaan hylätyksi. Alaikäisen hakijan hakemuksessa on oltava holhoojan allekirjoitus. Hakulomakkeita voi tilata Sibelius-Akatemiasta, PL 86, Helsinki tai hakea asiakaspalvelupisteistä: Kutomotie 9, B-siipi, 1. krs, p avoinna ma pe klo , la klo 9 16 Pohjoinen Rautatiekatu 9, 1. krs, p avoinna ma pe klo , la klo 9 16, su klo Töölönkatu 28, 2. krs, p avoinna ma pe klo Hakulomaketilauksen voi tehdä myös sähköpostiosoitteella: opiskelijapalvelut@siba.fi; tilauksessa on aina mainittava mihin koulutusohjelmaan hakee. Hakulomakkeet ja valintaopas ovat nähtävänä/tulostettavana myös internetissä: Huom! Jos hakija pyrkii useampaan kuin yhteen koulutusohjelmaan/suuntautumisvaihtoehtoon, on hänen täytettävä jokaiseen oma hakulomake. Hakulomakkeita ei lähetetä postitse pääkaupunkiseudulle. Hakemusten perusteella valintakokeisiin hyväksytyt kutsutaan valintakokeisiin, jotka pidetään toukokuussa. Tarkat päivämäärät ilmoitetaan kutsukirjeessä. Hakija voidaan hänen hakulomakkeessa antamiensa tietojen perusteella jättää kutsumatta valintakokeisiin. Hakijan tulee varautua useita päiviä kestäviin valintoihin. HUOM! Suomessa asuvia hakijoita pyydetään lähettämään hakulomakkeen mukana nimellä, osoitteella ja 65 sentin postimerkillä varustettu C4-kokoinen kirjekuori pääsykoekutsun ja mahdollisen muun materiaalin lähettämistä varten. Jokaista hakemusta varten lähetetään oma kuori. VALINTAKOKEET Kukin valintalautakunta käyttää arvostelussaan numeroasteikkoa hakijoiden järjestyksen selvittämiseksi. Hakijoiden on koetilaisuuksissa todistettava henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella. AIKATAULU Valintakokeet pidetään toukokuussa seuraavan alustavan aikataulun mukaisesti: 4

5 Sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma 12.5, 14.5., Orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelma orkesterinjohto puhallinorkesterinjohto 2.5. kuoronjohto 6.5. Esittävän säveltaiteen koulutusohjelma piano ja kitara harmonikka kantele Musiikkikasvatuksen koulutusohjelma I vaihe II vaihe Kirkkomusiikin koulutusohjelma I vaihe II vaihe Jazzmusiikin koulutusohjelma I vaihe II vaihe Kansanmusiikin koulutusohjelma Laulumusiikin koulutusohjelma I vaihe II vaihe Musiikkiteknologia koulutusohjelma I vaihe II vaihe Arts Management I vaihe asiakirjat toimitetaan hakulomakkeen yhteydessä mennessä II vaihe Joihinkin koulutusohjelmiin kuuluvan pakollisen Yleisen teoria- ja kuuntelukokeen vahvistetut päivämäärät ovat 7.5., ja Hakija ei voi etukäteen ilmoittautua tietyn päivän teoriakokeeseen vaan päivästä ilmoitetaan kutsukirjeessä Nuorisokoulutus; ks. peruskoulutuksen valinta TULOSTEN ILMOITTAMINEN JA OIKAISUPYYNTÖ Sibelius-Akatemia ilmoittaa hakijoille hyväksymisestä kirjeitse. Valintakokeiden tulokset julkistetaan perjantaina Rehtorin päätös hyväksytyistä on nähtävillä alkaen yliopiston toimitalojen ulko-ovissa, osoitteissa Kutomotie 9, Pohjoinen Rautatiekatu 9 ja Töölönkatu 28, Helsinki. Hakijat voivat saada tietoja koesuorituksistaan virkaaikana viikolla 25. Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yliopiston rehtorilta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta (Yliopistoasetus 115/1998). Kirjallinen oikaisupyyntö jätetään Sibelius-Akatemian kirjaamoon, käyntios. Töölönkatu 28, 2. krs; postiosoite: PL 86, Helsinki. OPINTOJEN ALOITTAMINEN JA OPINTONEUVONTA Uusille opiskelijoille järjestetään elokuussa johdantoperiodi. Periodin aikana uusille opiskelijoille kerrotaan opiskelusta Sibelius-Akatemiassa. Tarkoituksena on perehdyttää opiskelijaa mm. opintojen aloittamiseen ja suunnitteluun. Ns. neuvontapäivien lisäksi uusille opiskelijoille järjestetään pienryhmäopetusta mm. kielissä, teoriassa ja säveltapailussa. Johdantoperiodin aikana järjestetään tasokokeita em. aineissa. Tasokokeiden perusteella opiskelijat sijoitetaan osaamistaan vastaaviin ryhmiin. Opintoneuvontaa saa Sibelius-Akatemian osastoilta. Ks. yhteystiedot kunkin koulutusohjelman kohdalta. 5

6 YHDEN KORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN OPISKELUPAIKAN SÄÄNNÖS Opiskelija voi ottaa samana lukuvuonna vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan (Laki 1058/1998). Tämän periaatteen toteuttamiseksi Sibelius-Akatemian opiskelijavalinnat on kytketty valtakunnalliseen hakija- ja opintooikeusrekisteriin (HAREK). Lisätietoja: - Yhden opiskelupaikan säännöksen toteutus ja rekisterinpito yliopistosektorilla: Opetushallituksen opiskelijavalintapalvelut -yksikkö (09) , tai vaihde Opiskelupaikan vastaanottaminen Korkeakoulut ilmoittavat hakijoille hyväksymisestä kirjeitse. Syksyllä 2003 alkavien korkeakoulututkintoon johtavien koulutusten valintojen tulokset julkistetaan viimeistään (Sibelius-Akatemia ). Varmistaakseen opiskelupaikkansa hyväksytyksi tulleen on toimitettava allekirjoitettu vastaanottamisilmoitus asianomaiseen korkeakouluun viimeistään klo Myöhässä tulleita ilmoituksia ei huomioida. Halutessaan hakijalla on oikeus jäädä jonottamaan toista opiskelupaikkaa, johon hän on jäänyt varasijalle. Sijoittuminen varasijalle on hyvä varmistaa korkeakoulusta. Opiskelijaksi hyväksytty merkitsee jonottamansa koulutuksen vastaanottamislomakkeeseen. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Jos hakija on hakenut useaan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, hänen kannattaa ilmoituksen palauttamisen määräajan kuluessa selvittää mahdollisuutensa päästä mieluisampaan opiskelupaikkaan. Jonotusoikeus on voimassa saakka. Jos hakija tulee siihen mennessä hyväksytyksi jonottamaansa paikkaan, tästä tulee hänen lopullinen opiskelupaikkansa. Jos hakija ei tule hyväksytyksi jonottamaansa paikkaan, hänen lopulliseksi opiskelupaikakseen tulee se koulutus, jonka hän on ilmoittanut vastaanottavansa siinä tapauksessa, ettei pääse jonottamaansa koulutukseen. Hakija voi ilmoittaa luopuvansa jonotuksesta, jos häntä ei vielä ole hyväksytty hänen jonottamaansa opiskelupaikkaan. Hakijan on ilmoitettava jonotuksesta luopumisesta kirjallisesti siihen korkeakouluun, johon hän on palauttanut opiskelupaikan vastaanottamisilmoituksen. Jonotuskohteen vaihtaminen ei ole mahdollista. ESITTÄVÄN SÄVELTAITEEN KOULUTUSOHJELMA Esittävän säveltaiteen koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle sellainen soittimen hallintaan perustuva taiteellinen suorituskyky ja valmius musiikin ymmärtämiseen, että koulutusohjelman suorittaneet kykenevät toimimaan vaativissa solistin, orkesteri- ja kamarimuusikon ja/tai musiikkipedagogin ammattitehtävissä sekä saavuttavat valmiudet jatko-opintoihin. Koulutusohjelma jakautuu kahdeksaan instrumenttiryhmään: orkesterisoittimet, harppu, piano, kitara, harmonikka, kantele, vanha musiikki ja urut. Orkesterisoitinten instrumenttiryhmässä voi pääinstrumenttina olla huilu, oboe, klarinetti, fagotti, saksofoni, käyrätorvi, trumpetti, pasuuna, baritoni, tuuba, lyömäsoittimet, harppu, viulu, alttoviulu, sello tai kontrabasso. Vanhan musiikin instrumenttiryhmässä voi pääinstrumenttina olla cembalo, nokkahuilu, luuttu, gamba, barokkihuilu, barokkioboe, barokkitrumpetti, barokkiviulu tai barokkisello. Urkujen instrumenttiryhmän suuntautumisvaihtoehtojen pääinstrumenttina voi olla urut tai klavikordi. Koulutusohjelman rungon muodostavat pääaineen opinnot, jotka jakautuvat C-, B- ja A-opintojaksoihin. Alttoviulussa, sellossa ja pianossa ei ole erillistä C-opintojaksoa. Kaikkien hakijoiden tulee osallistua kokeisiin henkilökohtaisesti. Tallenteita ei hyväksytä. PÄÄINSTRUMENTTIKOKEIDEN AIKATAULU huilu klarinetti saksofoni oboe fagotti käyrätorvi

7 trumpetti pasuuna, tuuba ja baritoni lyömäsoittimet 5.5. viulu viulu, nuorisokoulutus alttoviulu sello kontrabasso cembalo 5.5. barokkioboe 5.5. barokkitrumpetti 5.5. nokkahuilu/traverso 5.5. barokkiviulu 9.5. barokkisello 9.5. luuttu 9.5. gamba 9.5. (HUOM! AJAT KOSKEVAT SIIS VAIN INSTRUMENTTIKOKEITA, TEORIAKOKEET OVAT MUINA PÄIVINÄ) VALINTAPERUSTEET Esittävän säveltaiteen koulutusohjelmaan valitaan opiskelijat pääinstrumenteittain. Valinta perustuu valintakoesuorituksiin pohjautuviin valintalautakuntien arvioihin hakijan taidoista, tiedoista ja valmiuksista, minkä lisäksi valinnassa otetaan huomioon yleiset opiskelijan yliopistoon ottamisen edellytykset ja koulutettavuus alalle. Soittokokeissa lautakunnat voivat kuunnella vain osan näytteistä. Tehtävät soitetaan ulkoa jos pääinstrumentin tehtäväkuvauksessa näin mainitaan. Valintakoe on kolmiosainen: a) pääinstrumentin koe b) yleinen teoria- ja kuuntelukoe c) yleinen säveltapailukoe Kaikkiin valintakokeen osiin voi sisältyä useampia vaiheita. Jokainen kokeen osa on pakollinen. Hakija voidaan jättää valitsematta jos jokin osasuoritus puuttuu. Jos pääinstrumentin koe on kaksivaiheinen, yleisiin teoria- ja kuuntelukokeeseen sekä säveltapailukokeeseen osallistuvat vain toiseen vaiheeseen hyväksytyt. Valintakokeen osakokeita painotetaan siten, että ne vaikuttavat viimeiseen vaiheeseen hyväksyttyjen hakijoiden lopulliseen pistemäärään seuraavasti (= osakokeiden hajontojen suhteet ovat seuraavat): Pääinstrumentin kokeen painotus on 90 %. Yleisen teoria- ja kuuntelukokeen sekä säveltapailukokeen pisteiden painotus on yhteensä 10 %. Pääinstrumentin osakokeitten pisteytyksessä otetaan huomioon lautakunnan tekemä arvio hakijan koulutettavuudesta. Hakijoille lähetetään henkilökohtainen kutsu sekä mahdollinen pakollinen tehtävä noin kaksi viikkoa ennen valintakoetta. Kutsukirjeestä ilmenee kunkin instrumentin, teoria- ja kuuntelu- sekä säveltapailukokeen aika ja paikka sekä tieto siitä, missä nimilistat kokeen toiseen vaiheeseen päässeistä ovat nähtävissä. Hakijalle ilmoitettuja valintakoeaikoja ei hakija voi muuttaa eikä valintakoeaikoja voi itse valita. A) PÄÄINSTRUMENTIN KOE Viulisteja lukuun ottamatta kaikki valintakokeeseen kutsutut hakijat esittävät pääinstrumenttinsa pakollisen tehtävän, jonka valitsee kunkin pääinstrumentin lautakunnan puheenjohtaja ja joka lähetetään viimeistään kaksi viikkoa ennen valintakoetta. Lisäksi jokainen valmistaa ohjelman, jota lautakunta harkintansa mukaisessa laajuudessa kuuntelee. Viulu pääinstrumenttina Pääinstrumentin koe on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kaikki pyrkijät soittavat J.S. Bachin soolosonaateista ja -partitoista vapaasti valiten noin 10 minuutin ohjelman sekä yhden etydin joko Roden kapriiseista tai Dontin etydeistä op. 35. Kokonaiskesto ei saa ylittää 15 minuuttia. Toiseen vaiheeseen hyväksytään ensimmäisestä vaiheesta saatujen pisteiden perusteella korkeintaan 25 hakijaa. Toiseen vaiheeseen hyväksytyt soittavat vapaavalintaisen ohjelman, jonka kokonaiskesto on enintään 15 minuuttia. Kaikki tehtävät esitetään ulkoa ja ilman säestystä. Alttoviulu pääinstrumenttina Pakollisen tehtävän lisäksi kaksi vapaavalintaista eri tyylikausia edustavaa teosta, jotka antavat kuvan hakijan teknisistä ja tulkinnallisista valmiuksista. Tehtävät esitetään ilman säestystä. Vapaavalintaiset tehtävät esitetään ulkoa. 7

8 Sello pääinstrumenttina Pakollisen tehtävän lisäksi kaksi vapaavalintaista, eri tyylikausia edustavaa teosta, jotka antavat kuvan hakijan teknisistä ja tulkinnallisista valmiuksista. Kokeeseen voi sisältyä prima vista -soittoa lautakunnan harkinnan mukaan. Tehtävät esitetään ulkoa säestyksellisinä. Hakija voi halutessaan käyttää joko yliopiston tai omaa säestäjää. Yliopiston säestäjän käyttämisestä tulee ilmoittaa hakulomakkeessa. Kontrabasso pääinstrumenttina Pakollinen tehtävä: Franz Simandl: Kontrabassokoulu osa II, etydi nro 1 Es-duuri. Pakollisen tehtävän lisäksi kaksi vapaavalintaista, eri tyylikausia edustavaa teosta, jotka antavat kuvan hakijan teknisistä ja tulkinnallisista valmiuksista. Tehtävät esitetään ilman säestystä. Vapaavalintaiset tehtävät esitetään ulkoa. Puupuhallin (huilu, oboe, klarinetti, fagotti, saksofoni) pääinstrumenttina Pakollisen tehtävän lisäksi kaksi vapaavalintaista, eri tyylikausia edustavaa teosta, jotka antavat kuvan pyrkijän teknisistä ja tulkinnallisista valmiuksista. Kokeeseen voi sisältyä prima vista -soittoa ja muita tehtäviä valintakoelautakunnan harkinnan mukaan. Mikäli pääinstrumentin koe on kaksivaiheinen, toiseen vaiheeseen hyväksytään ensimmäisestä vaiheesta saatujen pisteiden perusteella korkeintaan 20 hakijaa. Tehtäviä ei tarvitse soittaa ulkoa. Säestystä vaativat tehtävät esitetään säestyksellisinä. Hakija voi halutessaan käyttää joko yliopiston tai omaa säestäjää. Yliopiston säestäjän käyttämisestä tulee ilmoittaa hakulomakkeessa. Vaskipuhallin (käyrätorvi, trumpetti, pasuuna, baritoni, tuuba) pääinstrumenttina Pakollisen tehtävän lisäksi yksi vapaavalintainen teos. Prima vista -soittoa lautakunnan harkinnan mukaan. Tehtäviä ei tarvitse soittaa ulkoa. Säestystä vaativat tehtävät esitetään säestyksellisinä. Hakija voi halutessaan käyttää joko yliopiston tai omaa säestäjää. Yliopiston säestäjän käyttämisestä tulee ilmoittaa hakulomakkeessa. Lyömäsoittimet pääinstrumenttina Pakollisten tehtävien lisäksi hakija valmistaa vapaavalintaiset näytteet seuraavilla soittimilla: 1) pikkurumpu 2) patarummut 3) melodialyömäsoitin (ksylofoni, vibrafoni tai marimba). Kokeeseen voi sisältyä prima vista -soittoa lautakunnan harkinnan mukaan. Harppu pääinstrumenttina Hakijan tulee esittää pakollisen tehtävän lisäksi kaksi vapaavalintaista, eri tyylikausia edustavaa teosta, jotka yhdessä antavat mahdollisimman monipuolisen kuvan hakijan teknisistä ja tulkinnallisista valmiuksista. Tehtävät esitetään ilman säestystä. Kappaleet on esitettävä ulkoa lukuun ottamatta pakollista tehtävää. Vapaavalintaisten vaatimustasosta muutamia esimerkkejä: 1) Dussek: Sonaatti c I osa (Ed. Zabaleta) Händel: Tema con variazioni (Ed. Zingel) Parry: Sonaatti D I osa 2) Debussy: Arabeski nro 1 Glinka: Nocturno Hasselmans: La Fileuse, La Source Saint-Saëns: Fantasia op. 95 Tournier: Au matin, Feerie, Theme et variations Vanhan musiikin instrumenttiryhmän pääinstrumentit Pakollisen tehtävän lisäksi hakijan on esitettävä kaksi vapaavalintaista, eri tyylikausia edustavaa teosta. Kokeeseen voi sisältyä prima vista -soittoa lautakunnan harkinnan mukaan. Tehtäviä ei tarvitse soittaa ulkoa. Säestykselliset kappaleet voidaan soittaa oman tai yliopiston säestäjän kanssa. Yliopiston säestäjän käyttämisestä tulee ilmoittaa hakulomakkeessa. Piano pääinstrumenttina Pääinstrumentin koe on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kaikki hakijat soittavat Chopinin etydin (poislukien op. 10 nrot 3 ja 6, op. 25 nro 7 sekä op.post. f ja As), pakollisen kappaleen sekä nopean ja hidastempoisen osan wieniläisklassisesta sonaatista mukaan lukien Schubertin sonaatit. Toiseen vaiheeseen hyväksytään enintään 30 hakijaa ensimmäisen vaiheen suorituksista annettujen pisteiden perusteella. Toiseen vaiheeseen hyväksytyt soittavat J.S. Bachin preludin ja fuugan tai näihin verrattavan sävellyksen, nopeatempoisen etydin sekä vapaavalintaisen sävellyksen. Vapaavalintaisen sävellyksen kestoksi suositellaan 5 10 minuuttia; hakija voi myös soittaa laajemman teoksen osan tai osia. Tehtävät on esitettävä ulkoa lukuunottamatta pakollista tehtävää. Lautakunta arvioi toiseen vaiheeseen valitut hakijat asteikolla Pisteet pohjautuvat arvioon hakijasta kokonaisuudessaan eli myös pääinstrumentin kokeen ensimmäisestä vaiheesta. 8

9 Toiseen vaiheeseen hyväksytyt hakijat voivat halutessaan osallistua myös säestystestiin. Testissä painotetaan yhteistyökykyä ja nuottikuvan nopeaa hahmottamista. Hakija voi saada testin perusteella korkeintaan kaksi lisäpistettä, jotka lisätään pääinstrumentin toisen vaiheen kokeen pistemäärään. Kitara pääinstrumenttina 1) yksi vapaavalintainen kappale, kesto n. 10 min. 2) yksi etydi jostakin seuraavasta kokoelmasta: Villa-Lobos: Douze études Brouwer: Etudes simples (11 20) Sor: jokin etydi Coste: Etydit op. 38 (5 25) Carcassi: Etydit op. 60 3) teknisten valmiuksien testaamista ja prima vista -soittoa 4) pakollinen tehtävä Pääinstrumentin koe on kaksivaiheinen. Noin kuusi hakijaa hyväksytään toiseen vaiheeseen ensimmäisestä vaiheesta annettujen pisteiden perusteella. Lopulliset pisteet sisältävät arvion hakijasta kokonaisuudessaan eli myös pääinstrumentin kokeen ensimmäisestä vaiheesta. Kaikki teokset on soitettava ulkoa, myös pakollinen tehtävä. Harmonikka pääinstrumenttina Pääinstrumentin koe on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kaikki hakijat soittavat pakollisen kappaleen sekä yhden vapaavalintaisen teoksen (myös transkriptiot ovat mahdollisia tai laajemman teoksen osa tai osia). Vapaavalintaisen teoksen kesto on korkeintaan n. 10 minuuttia. Toiseen vaiheeseen hyväksytään noin puolet hakijoista ensimmäisestä vaiheesta saatujen pisteiden perusteella. Toiseen vaiheeseen hyväksytyt soittavat yhden Domenico Scarlattin sonaatin sekä yhden pohjoismaisen teoksen. Pohjoismaisen teoksen kokonaiskesto voi olla korkeintaan n. 10 minuuttia. Hakija voi soittaa tässä kohdassa myös jonkin laajemman teoksen osan tai osia. Pakollista tehtävää ja mahdollista vapaavalintaista vuoden 1975 jälkeen sävellettyä ns. aikamme musiikin alueelle kuuluvaa teosta lukuunottamatta ohjelma on soitettava ulkoa. Lopulliset pisteet sisältävät arvion hakijasta kokonaisuudessaan eli myös pääinstrumentin kokeen ensimmäisestä vaiheesta. Kantele pääinstrumenttina Pakollisen tehtävän lisäksi kaksi vapaavalintaista, eri tyylikausia edustavaa teosta, jotka antavat kuvan hakijan teknisistä ja tulkinnallisista valmiuksista. Kokeeseen voi sisältyä prima vista -soittoa lautakunnan harkinnan mukaan. Pakollista tehtävää ei tarvitse esittää ulkoa. Vapaavalintaiset esitetään ulkoa. Muu soitin pääinstrumenttina Pakollisen tehtävän lisäksi kaksi vapaavalintaista, eri tyylikausia edustavaa teosta, jotka antavat kuvan hakijan teknisistä ja tulkinnallisista valmiuksista. Kokeeseen voi sisältyä prima vista -soittoa lautakunnan harkinnan mukaan. Pakollista tehtävää ei tarvitse esittää ulkoa. Vapaavalintaiset esitetään ulkoa. Mikäli pääinstrumenttina on urut, ei tehtäviä tarvitse soittaa ulkoa. SÄESTYS PÄÄINSTRUMENTIN KOKEESSA Sello ja puhaltimet Tehtävät esitetään säestyksellisinä. Yliopiston säestäjä on käytettävissä. Hakija voi halutessaan käyttää myös omaa säestäjää. Yliopiston säestäjän käyttämisestä tulee ilmoittaa hakulomakkeessa. Muut instrumentit Tehtävät esitetään ilman säestystä. B) YLEINEN TEORIA- JA KUUNTELUKOE Koe on kolmiosainen. Ensimmäinen osa mittaa musiikkityylien ja -teosten kuulonvaraista tunnistamista ja toinen musiikinteoreettisia perusvalmiuksia. Toisen osan tehtävät vastaavat suunnilleen musiikkiopistojen päästötutkintojen vaatimaa tasoa. Kolmas osa on säveltapailun diktaattikoe. Koetta voidaan käyttää samalla tasokokeena Sibelius- Akatemiaan hyväksyttäville ja se saattaa sisältää myös joitakin vaativampia tehtäviä. Musiikkioppilaitoksissa harjoitettavien opintojen lisäksi kokeeseen voi valmistautua lukemalla seuraavaa kirjallisuutta: Grout: A History of Western Music (Norton) tai vastaava länsimaisen taidemusiikin historian yleisesitys Erkki Salmenhaara: Sointuanalyysi (Otava) 9

10 Kalevi Aho et. al.: Suomen musiikki (Otava) Jukka Tiensuu: Mutta onko se musiikkia? kirjasta Otonkoski (toim.): Klang uusin musiikki (Gaudeamus) Seuraavat artikkelit Otavan isosta musiikkitietosanakirjasta: Fuuga, Kirkkosävellajit, Laulumuoto, Muunnelma, Periodi (2), Pienoismuodot, Rondo, Sonaatti, Sonaattimuoto, Säe, Äänenkuljetus (+ hakusanat, joihin näiden artikkeleiden yhteydessä viitataan). Seuraavat artikkelit Weilin & Göösin Suuresta musiikkitietosanakirjasta: Aleatorinen musiikki, Fortspinnung, Homofonia Polyfonia, Kaksitoistasäveljärjestelmä, Kenraalibasso, Kenttä, Muoto, Musiikkianalyysi, Nuottikirjoitus, Partituuri, Sarja, Sibelius, Sinfonia, Sonaattimuoto, Tonaalisuus (+ hakusanat, joihin näiden artikkeleiden yhteydessä viitataan). Seija-Sisko Raitio: Diktaattikirja, johon liittyy myös cd-levy. Diktaattikirjaa ja cd-levyä voi tilata postiennakolla omakustannushintaan 15 euroa + postiennakkomaksu osoitteesta Sibelius-Akatemia, sävellyksen ja musiikin teorian osasto, PL 86, Helsinki. C) YLEINEN SÄVELTAPAILUKOE Kokeella mitataan pyrkijän kykyä hahmottaa tonaalista musiikkia sekä äänten erottelukykyä ja sävelmuistia. Koe sisältää mm. prima vista -laulua, intervallien - ja sointujen eri äänten tunnistamista sekä lyhyiden melodiakatkelmien toistamista. Pyrkijää suositellaan tutustumaan mm. Seija-Sisko Raition teoksiin Lectio sonorum (osat 1 ja 2) ja Diktaattikirja, johon liittyy myös cd-levy. Yleinen teoria- ja kuuntelukoe sekä yleinen säveltapailukoe järjestetään suomen-, ruotsin- ja englanninkielellä. Hakijan tulee ilmoittaa, millä em. kielistä hän haluaa kokeen suorittaa. Kaikkien hakijoiden (myös konservatoriosta valmistuneet ja ulkomaiset hakijat) on osallistuttava yleiseen teoria- ja kuuntelukokeeseen sekä säveltapailukokeeseen. Hakijan on koetilaisuuksissa todistettava henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella. Lisätietoja ja palaute valintakokeista: Orkesterisoitinten osasto (jousisoittimet, puhaltimet, lyömäsoittimet, harppu ja vanha musiikki) Pohjoinen Rautatiekatu 9, 6. krs, Helsinki vs. koulutussuunnittelija Jaakko Haapaniemi, p. (09) sähköposti: jaakko.haapaniemi@siba.fi Pianomusiikin osasto (piano, kitara, harmonikka, kantele) Töölönkatu 28, 3. krs, Helsinki koulutussuunnittelija Heli Rautioaho p. (09) sähköposti: heli.rautioaho@siba.fi Kirkkomusiikin osasto (urut, klavikordi) Töölönkatu 28, 3.krs, Helsinki koulutussuunnittelija Liisa Lauerma p. (09) sähköposti: liisa.lauerma@siba.fi JAZZMUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA Jazzmusiikin koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle sellaiset afroamerikkalaiseen musiikkikulttuuriin pohjautuvat tiedot ja taidot, että koulutusohjelman suorittaneet kykenevät toimimaan vaativissa muusikon, orkesterinjohtajan, sovittaja-säveltäjän tai pedagogin ammattitehtävissä. Koulutusohjelma antaa myös valmiuksia jatko-opintoihin. Jazzmusiikin koulutusohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: 1. Instrumentalistin suuntautumisvaihtoehto 2. Säveltäjän suuntautumisvaihtoehto. Koulutusohjelmaan sisältyy vaativa taiteellinen opinnäyte. Jazzmusiikin valintakoe järjestetään VALINTAPERUSTEET 1. Instrumentalistin suuntautumisvaihtoehto Kaikki hakemuksensa määräaikaan mennessä jättäneet kutsutaan valintakokeeseen kirjeellä, joka postitetaan viimeistään viikolla 16. Kaikkien hakijoiden tulee osallistua kokeisiin henkilökohtaisesti. Tallenteita ei hyväksytä. 10

11 Valinta perustuu valintakoesuorituksiin pohjautuviin valintalautakuntien arvioihin hakijan taidoista, tiedoista ja valmiuksista, minkä lisäksi valinnassa otetaan huomioon yleiset opiskelijan yliopistoon ottamisen edellytykset ja koulutettavuus alalle. Esitysnäytteissä lautakunnat voivat kuunnella vain osan näytteistä. Valintakokeissa on kaksi kokonaisuutta: a) Soitto-/laulukoe b) Teorian ja säveltapailun koe Valintakokeen osakokeita painotetaan siten, että ne vaikuttavat lopulliseen pistemäärään seuraavasti (= osakokeiden hajontojen suhteet ovat seuraavat): Soitto/laulukokeen painotus on 90 %. Teoria- ja säveltapailuosuuden yhteenlaskettujen pisteiden painotus on 10 %. Kaikkiin valintakokeen osiin voi sisältyä useampia osakokeita. Jokainen kokeen osa on pakollinen. Hakija voidaan jättää valitsematta jos jokin osasuoritus puuttuu. Soitto-/laulukoe on kaksivaiheinen. Toiseen vaiheeseen valitaan korkeintaan 15 hakijaa ensimmäisestä vaiheesta annettujen pisteiden perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon hakijan nykytaitojen lisäksi myös lautakunnan arvio hakijan koulutettavuudesta. Valintakokeen teoria- ja säveltapailuosuuksiin osallistuvat vain soitto-/laulukokeen toiseen vaiheeseen hyväksytyt. A) SOITTO-/LAULUKOE Ensimmäinen vaihe järjestetään Kunkin hakijan henkilökohtainen aika ilmoitetaan kutsukirjeessä. Ensimmäisessä vaiheessa hakijan on esitettävä vapaavalintainen tunnettu jazzsävellys, joka on soitettava tai laulettava ulkoa. Tyylilaji on vapaa (esim. swing, latin, bebop, rock-jazz, free, jne.). Kullekin hakijalle on varattu aikaa enintään 10 minuuttia. Ensimmäisen vaiheen tulokset ovat nähtävissä jazzmusiikin osaston ilmoitustaululla n. tunnin kuluttua ensimmäisen vaiheen päättymisestä. Toinen vaihe Toisessa vaiheessa hakijan on esitettävä etukäteen valmisteltuna tehtävänä vapaavalintainen jazz- tai rock-teos, esim. oma sävellys, joka on soitettava tai laulettava ulkoa. Tyylilaji on vapaa (esim. swing, latin, bebop, rock-jazz, free, jne.). Koetilanteessa annettuna tehtävänä hakijan on lisäksi esitettävä jokin lautakunnan määräämä yleisesti tunnettu jazzsävelmä (jazzstandardi) ja prima vista tehtävä sekä säestystehtävä (koskee vain kitaran, pianon, basson tai rumpujen soittajia). Kullekin hakijalle on varattu aikaa enintään 20 minuuttia. Molemmissa soitto-/laulukokeen vaiheissa lautakunta voi antaa lisätehtäviä (esim. bluesia F:sta tai Bb:sta), mutta ei välttämättä kuuntele kaikkia lisätehtäviä kokonaan. Valmistetusta ohjelmistosta kuunnellaan vähintään puolet kutakin hakijaa varten varatun kokonaisajan puitteissa. Esitettävien sävelmien tulee olla eri tempoisia ja eri moodisia ja niihin tulee sisältyä teoksen sointujen ja muodon pohjalta improvisoitu soolo. Sibelius-Akatemia hankkii koetilaisuuteen pianistin, basistin ja rumpalin säestämään pääsykoetehtäviä. Hakijalla tulee olla vapaavalintaisia kappaleita varten nuottimateriaali säestäjiä varten. Ensimmäisen vaiheen nuotit on toimitettava jazzmusiikin osastolle viimeistään kaksi viikkoa ennen valintakoetta. Toisen vaiheen nuotit voi tuoda teoriaja säveltapailukokeen yhteydessä. Soitto-/laulukokeen toisessa vaiheessa lautakunta arvioi toiseen vaiheeseen valitut hakijat pistein siten, että annetut pisteet pohjautuvat arvioon hakijasta kokonaisuudessaan eli myös kokeen ensimmäisestä vaiheesta. Toisen vaiheen pisteet jäävät soitto-/laulukokeen lopullisiksi pisteiksi. B) TEORIAN JA SÄVELTAPAILUN KOE Toiseen vaiheeseen hyväksytyille järjestetään teorian ja säveltapailun koe, joka on yhteinen sävellyksen suuntautumisvaihtoehdon hakijoiden kanssa. Teoriakoe koostuu pop/jazzmusiikin teorian tietojen ja taitojen testauksesta. Säveltapailukokeessa arvioidaan sävellajin pääsointujen pohjalta liikkuvan tonaliteetin hallitsemista laulaen ja kirjoittaen sekä afroamerikkalaisen rytmiikan ymmärtämistä (rytmisanelu). Teoriakokeeseen voi valmistautua esim. Kaj Backlundin Improvisointi pop/jazzmusiikissa (Fazer 1983) tai Mark Levinen The Jazz Theory Book -teosten avulla. 2. Säveltäjän suuntautumisvaihtoehto Valintakoe on kaksivaiheinen. Valintakokeen osakokeita painotetaan siten, että ne vaikuttavat lopulliseen pistemäärään seuraavasti (= osakokeiden hajontojen suhteet ovat seuraavat): Sävellysten (tähän osioon sisältyy myös haastattelu ja soittonäyte) painotus on 90 %. Teoria- ja säveltapailuosuuden yhteenlaskettujen pisteiden painotus on 10 %. 11

12 1. vaihe Hakijoiden on liitettävä hakemukseensa 1 2 omaa sävellystään sekä nuotteina että äänitteenä, joiden arviointi muodostaa valintakokeen ensimmäisen vaiheen. Äänitettä ei tarvitse välttämättä nauhoittaa yhtyeen kanssa. Toiseen vaiheeseen kutsutaan ensimmäisen vaiheen arvioinnista annettujen pisteiden perusteella enintään 5 hakijaa. Kutsukirjeet postitetaan viimeistään Hakijoille ilmoitetaan myös, mikäli heitä ei kutsuta toiseen vaiheeseen. 2. vaihe Toinen vaihe koostuu teoria- ja säveltapailukokeesta ja sävellys- ja soittonäytteestä. Sävellysnäytettä varten hakijan tulee toimittaa mennessä 1 2 sävellystä (ei samoja kuin 1. vaiheessa) sekä äänitteenä että nuotinnettuna. Koetilanteessa lautakunta kuuntelee sävellykset äänitteeltä ja hakijan on esiteltävä teoksiaan myös suullisesti. Lisäksi hakijalta vaaditaan soittonäyte yhtyeen kanssa, soitettava teos on vapaavalintainen. Arvioinnissa otetaan huomioon hakijan nykytaitojen lisäksi myös lautakunnan arvio hakijan koulutettavuudesta. Kullekin hakijalle on varattu aikaa enintään 20 minuuttia. Toiseen vaiheeseen kuuluu myös teorian ja säveltapailun koe Koe on yhteinen instrumentalistin suuntautumisvaihtoehdon hakijoiden kanssa. Teoriakoe koostuu pop/jazzmusiikin teorian tietojen ja taitojen testauksesta. Säveltapailukokeessa arvioidaan sävellajin pääsointujen pohjalta liikkuvan tonaliteetin hallitsemista laulaen ja kirjoittaen sekä afroamerikkalaisen rytmiikan ymmärtämistä (rytmisanelu). Teoriakokeeseen voi valmistautua esim. Kaj Backlundin Improvisointi pop/jazzmusiikissa (Fazer 1983) tai Mark Levinen The Jazz Theory Book -teosten avulla. Sibelius-Akatemia hankkii koetilaisuuteen pianistin, basistin ja rumpalin säestämään valintakoetehtäviä. Hakijalla tulee olla vapaavalintaisia kappaleita varten nuottimateriaali säestäjiä varten. Nuotit on toimitettava jazzmusiikin osastolle muun materiaalin mukana viimeistään Tiedustelut Tietoja koetuloksista saa jazzmusiikin valintakoelautakunnan puheenjohtajalta, aika ja yhteystiedot ilmoitetaan tulosten julkistamisen yhteydessä. Koetuloksista antaa tietoja myös osaston amanuenssi. Lisätietoja: Jazzmusiikin osasto käyntiosoite: Kutomotie 9, 2. krs, Helsinki vs. amanuenssi Heidi Hotakainen, p. (09) , heidi.hotakainen@siba.fi KANSANMUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA Kansanmusiikin koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle toisaalta historiallisten soitto- ja laulutyylien, toisaalta uuden kansanmusiikin tekemisen käytännöllinen ja laaja hallinta sekä perehtyneisyys kansanmusiikin tutkimukseen. Koulutusohjelman suorittaneet kykenevät siten toimimaan vaativissa kansanmusiikin muusikon, pedagogin ja ohjaajan ammattitehtävissä ja muissa erityistä kansamusiikin asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä sekä saavuttavat valmiudet jatko-opintoihin. Opiskelija voi halutessaan suuntautua musisoinnin, kansanmusiikkipedagogiikan tai kansanmusiikin tutkimuksen opiskeluun. Opiskelussa ovat tärkeimmällä sijalla pääinstrumenttiopinnot ja yhtyemusisointi. Suomalainen kansanmusiikki on opetussuunnitelman painopistealue. Opintojen aikana perehdytään monipuolisesti kotimaiseen soitinmusiikkiin ja kansanlauluun sekä Euroopan ja maailman musiikkeihin. Opetuksessa korostetaan kansanmusiikin teorian ja tutkimuksen sekä käytännönläheisen muusikkouden vuorovaikutuksen tärkeyttä. Koulutusohjelman suorittaminen edellyttää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kansanmusiikin koulutusohjelmassa musiikin maisterin tutkinnon suorittaneet voivat toimia kansanmusiikin opettajina musiikkioppilaitoksissa, ammattimuusikkoina ja harrastemusiikin ohjaustehtävissä. VALINTAPERUSTEET Kaikkien hakijoiden tulee osallistua kokeisiin henkilökohtaisesti. Tallenteita ei hyväksytä. Valinta perustuu pääsykoesuorituksiin pohjautuviin valintalautakuntien arvioihin hakijan taidoista, tiedoista ja valmiuksista, minkä lisäksi valinnassa otetaan huomioon yleiset opiskelijan yliopistoon ottamisen edellytykset ja koulutettavuus alalle. Esitysnäytteissä lautakunnat voivat kuunnella vain osan näytteistä. Valintakokeissa on kolme kokonaisuutta: a) soitto- ja laulukoe b) kansanmusiikkitiedon koe c) teorian ja säveltapailun koe 12

13 Kaikkiin valintakokeen osiin voi sisältyä useampia osakokeita. Jokainen kokeen osa on pakollinen. Hakija voidaan jättää valitsematta jos jokin osasuoritus puuttuu. Soitto- ja laulukoe on kaksivaiheinen. Kansanmusiikkitiedon kokeeseen sekä teoria- ja säveltapailukokeeseen osallistuvat vain toiseen vaiheeseen hyväksytyt. Soitto- ja laulukokeen keskeinen osa on pääinstrumentilla esitetty ohjelma. Sen tulee osoittaa soittimen tai laulun taidollista hallintaa sekä perehtyneisyyttä kansanmusiikin esitystapoihin. Pääinstrumenttina voi olla kantele, viulu, puhaltimet, harmonikka, mandoliini, kitara, huuliharppu, kontrabasso, lyömäsoittimet, laulu, kosketinsoitin tai poikkeustapauksessa jokin muu soitin. A) SOITTO- JA LAULUKOE Soitto- ja laulukokeen ensimmäisessä vaiheessa hakijan tulee esittää kokonaisuus, joka on kestoltaan noin 10 minuuttia. Pääinstrumentin lisäksi esitykseen on mahdollista sisällyttää sivuinstrumenttinäyte. Musiikki on esitettävä ilman nuotteja ja säestäjää. Kontra- ja sähköbasson sekä lyömäsoitinten soittajat saavat käyttää osassa ohjelmaansa avustavaa muusikkoa. Ohjelmisto voi koostua perinteisestä, uudesta sekä itse sävelletystä kansanmusiikista ja improvisaatiosta. Jos ohjelmisto koostuu pääosin muusta kuin suomalaisesta perinteisestä musiikista, on esityskokonaisuuteen kuitenkin sisällyttävä näyte suomalaisesta kansanmusiikista. Ensimmäisen vaiheen suorituksista annettujen pisteiden perusteella hakijoista enintään 15 kutsutaan valintakokeen toiseen vaiheeseen. Soitto- ja laulukokeen toisessa vaiheessa hakijan tulee esittää näytekokonaisuus, joka on kestoltaan noin 20 minuuttia. Esitykseen tulee pääinstrumenttiosuuden lisäksi sisältyä soittajilla laulunäyte ja laulajilla soittonäyte. Kokonaisuuteen on mahdollista sisällyttää myös muita sivuinstrumenttiosuuksia. Toisen vaiheen ohjelmisto voi olla osin sama kuin ensimmäisessä vaiheessa. Ohjelmisto voi koostua perinteisestä tai uudesta ja itse sävelletystä kansanmusiikista sekä improvisaatiosta. Jos ohjelmisto koostuu pääosin muusta kuin suomalaisesta perinteisestä musiikista, on esityskokonaisuuteen kuitenkin sisällyttävä näyte suomalaisesta kansanmusiikista. Musiikki on esitettävä ilman nuotteja ja säestäjää. Kontra- ja sähköbasson sekä lyömäsoitinten soittajat saavat käyttää osassa ohjelmaa avustavaa muusikkoa. Soitto- ja laulukokeen toisessa vaiheessa lautakunta arvioi toiseen vaiheeseen valitut hakijat pistein siten, että annetut pisteet pohjautuvat arvioon hakijasta kokonaisuudessaan eli myös kokeen ensimmäisestä vaiheesta. Toisen vaiheen pisteet jäävät soitto- ja laulukokeen lopullisiksi pisteiksi. B) KANSANMUSIIKKITIEDON KOE Koe sisältää äänitteiden tunnistamistehtäviä sekä yleisiä kysymyksiä kansanmusiikin historiasta ja nykypäivästä. C) TEORIAN JA SÄVELTAPAILUN KOE Koe koostuu yleisen musiikkiopin perusteiden sekä kuulonvaraisen hahmotus- ja havainnointikyvyn testauksesta. Valintakokeen osakokeita painotetaan siten, että ne vaikuttavat lopulliseen pistemäärään seuraavasti (= osakokeiden hajontojen suhteet ovat seuraavat): Soitto/laulukokeen painotus on 90 %. Kansanmusiikkitiedon kokeen sekä teorian ja säveltapailun kokeen pisteiden painotus on yhteensä 10 %. Soitto- ja laulukokeen pisteytyksessä otetaan huomioon lautakunnan tekemä arvio hakijan koulutettavuudesta. Lisätietoja Kansanmusiikin osasto käyntiosoite: Kutomotie 9, Helsinki Koulutussuunnittelija Hannu Tolvanen p. (09) , KIRKKOMUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA Kirkkomusiikin koulutusohjelman tavoitteena on antaa monipuoliset musiikilliset valmiudet - toimia vastuullisissa kirkkomusiikin asiantuntemusta vaativissa tehtävissä - jatko-opintoihin. Tutkintoon sisältyy laulu- ja instrumenttiopintoja, musiikinjohtamisen opintoja, teoriaopintoja, liturgista musiikkia sekä valinnaisia ja syventymiskohteen opintoja. Syventymiskohteekseen opiskelija voi valita jonkin seuraavista: urkujensoitto, laulu, kuoronjohto, projekti tai tutkimus. Kirkkomusiikin osaston (Helsinki) ja Kuopion osaston opetussuunnitelmat poikkeavat jossain määrin toisistaan. 13

14 Kirkkomusiikin koulutusohjelmassa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: 1. Evankelisluterilainen suuntautumisvaihtoehto (sekä kirkkomusiikin osastossa Helsingissä että Kuopion osastossa). Evankelisluterilaisen suuntautumisvaihtoehdon mukaan suoritettu musiikin maisterin tutkinto antaa piispainkokouksen päätöksen mukaisesti kelpoisuuden maamme evankelisluterilaisen kirkon sellaiseen kanttorin virkaan, joka edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa. 2. Yleinen suuntautumisvaihtoehto (vain Kuopion osastossa). Yleisen suuntautumisvaihtoehdon mukaan suoritetut opinnot eivät anna kelpoisuutta evankelisluterilaisen kirkon kanttorin virkaan, mutta soveltuvat esim. muiden kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen tehtäviin. VALINTAPERUSTEET Hakijalta edellytetään hyviä sekä taidollisia että tiedollisia musiikin perusvalmiuksia, koulutettavuutta sekä motivaatiota kirkkomusiikin opintoihin. Valintakokeiden pakollisia näytteitä ovat a) klaveerin hallinta (kirkkomusiikin osastolle Helsinkiin pyrittäessä sekä urkujen- että pianonsoitto, Kuopion osastoon pyrittäessä yksinomaan pianonsoitto), b) laulu, c) säveltapailu, d) musiikinteoria, e) osallistuminen ryhmätilanteeseen ja haastatteluun sekä f) äänenkäytön tarkistukseen. Mikäli hakija pyrkii sekä Kuopioon että Helsinkiin, tulee hänen siis antaa pakollinen urkujensoiton näyte. Tässä tapauksessa hakijalle lasketaan erikseen pisteet Helsinkiä ja Kuopiota varten. Lisäksi hakija, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa (myös abiturientti), osallistuu kirjallisen ilmaisun kokeeseen. Hakija voi halutessaan antaa näytteen kuoronjohdossa ja/tai vapaassa säestyksessä/improvisoinnissa. Solistinen lautakunta voi kuunnella vain osan näytteestä. Valinnaisten näytteiden antamisesta on ilmoitettava hakemuksessa. Opiskelijat valitaan kirkkomusiikin koulutusohjelmaan valintakokeessa annettujen pisteiden perusteella. Yliopisto toteuttaa koulutuspaikkatoivomukset valintamenestyksen osoittamassa järjestyksessä. Koulutusohjelmaan valittujen koulutuspaikkatoivomus pyritään ottamaan huomioon kuitenkin niin, että Helsinkiin ja Kuopioon sijoitetaan sama määrä opiskelijoita. Jos hakija on merkinnyt opiskelupaikkavaihtoehdokseen sekä Helsingin että Kuopion, merkintä tarkoittaa, että opiskelija on valmis ottamaan opiskelupaikan siellä, mihin se hänelle osoitetaan. Yliopisto pidättää itsellään oikeuden opiskelupaikan osoittamiseen. Sijoituksesta huolimatta hakija voi jäädä vaille opiskelupaikkaa, mikäli hän ei ole pyrkinyt siihen koulutuspaikkaan, johon hänen valintakoetuloksensa oikeuttaisi pääsemään. Valintakoe suoritetaan kahdessa vaiheessa. Valintakokeessa hakija voi käyttää suomen, ruotsin tai englannin kieltä. Koulutusohjelman opinnot on kuitenkin mahdollista suorittaa vain suomen tai ruotsin kielellä. Ensimmäinen vaihe: klaveerin hallinta ja laulu Toinen vaihe: säveltapailu, musiikinteoria, ryhmätilanne, haastattelu, äänenkäytön tarkistus, kirjallisen ilmaisun koe ja valinnaiset osakokeet Toiseen vaiheeseen pääsevät valitaan ensimmäisessä vaiheessa annettujen pisteiden perusteella. OSAKOKEIDEN PAINOTUS Opiskelijavalinnan osakokeita painotetaan siten, että niistä annetut arvosanat vaikuttavat lopulliseen pistemäärään seuraavasti (= osakokeiden hajontojen suhteet ovat seuraavat): PAKOLLISET OSAKOKEET: a) Klaveerin hallinta: Kirkkomusiikin osasto (Helsinki) urkujensoitto 10 % - valmistetut tehtävät 6,5 % - prima vista 3,5 % pianonsoitto 20 % - valmistetut tehtävät 15 % - prima vista 5 % Kuopion osasto pianonsoitto 30 % - valmistetut tehtävät 25 % - prima vista 5 % (urkujensoitto, ks. valinnaiset osakokeet) b) Laulu 25 % c) Säveltapailu 20 % 14

15 - diktaatti ja laulu 10 % - koulutettavuus 10 % d) Musiikinteoria 10 % e) Ryhmätilanne ja haastattelu 15 % - ryhmätilanne 7,5 % - haastattelu 7,5 % f) Äänenkäytön tarkistus - arvostelu: hyväksytty hylätty g) Kirjallisen ilmaisun koe - arvostelu: hyväksytty hylätty VALINNAISET OSAKOKEET Urkujensoitto 15 % (Vain Kuopion osastoon pyrittäessä) Kuoronjohto 15 % Vapaa säestys/improvisointi 15 % Valinnaiset näytteet otetaan huomioon siinä tapauksessa, että niiden arvosana on korkeampi kuin pakollisten osakokeiden arvosanojen em. tavalla laskettu yhteisarvosana. Hakija voi kuitenkin jäädä tulematta valituksi koulutukseen, mikäli 1) lautakunta katsoo pakollisen laulu- tai instrumenttinäytteen perusteella, ettei hakijalla ole riittäviä edellytyksiä selvitä ko. koulutusohjelman mukaisista yliopisto-opinnoista; 2) ryhmätilanteessa tai haastattelussa todetaan, ettei hakijalla ole riittäviä edellytyksiä selvitä ko. koulutusohjelman mukaisista yliopisto-opinnoista; 3) hakijalla todetaan vaikeasti korjattavissa oleva toiminnallinen äänihäiriö, jonka voidaan katsoa haittaavan ratkaisevasti ammattiopintoja ja ammatin harjoittamista; 4) kirjallisen ilmaisun taito ei vastaa yliopisto-opintojen edellyttämää tasoa; tai 5) jokin valintakokeen osasuoritus puuttuu. PAKOLLISET NÄYTTEET Urkujensoitto Pakollinen vain kirkkomusiikin osastoon Helsinkiin pyrkiville. Näytteen avulla arvioidaan hakijan koulutettavuutta urkujensoitossa. 1) barokin ajan urkukoraali (esim. J.S. Bachin Orgelbüchlein-kokoelmasta) 2) vapaavalintainen uruille sävelletty teos 3) prima vista -tehtäviä, joista osa 1/2 tunnin valmistusajalla (mm. yksi koraalikirjan koraali, mieluiten jalkiota käyttäen.) Teoksia ei tarvitse soittaa ulkoa. Pianonsoitto 1) J.S. Bachin inventio tai tähän verrattava sävellys 2) sonaatin nopeatempoinen osa 3) vapaavalintainen sävellys, joka on eri tyyliä kuin 1) ja 2) kohtien sävellykset 4) prima vista tehtävä Tehtävät 1) ja 3) esitetään ulkoa. Laulu 1) hakijalle kutsun mukana lähetetyistä kolmesta virrestä hakija laulaa valitsemastaan yhdestä virrestä yhden säkeistön ulkoa ilman säestystä 2) luvulla sävelletty laulu (esitetään alkukielellä) 3) 1900-luvulla sävelletty laulu (esitetään alkukielellä) Pyrkijän on tuotava kohdissa 2) ja 3) mainittujen sävellysten nuotit siinä sävellajissa, jossa hän aikoo ne esittää. Kaikki tehtävät esitetään ulkoa. Yliopiston säestäjä on käytettävissä, mutta hakija voi halutessaan käyttää myös omaa säestäjää. Säveltapailukoe Kokeella mitataan pyrkijän kykyä hahmottaa tonaalista musiikkia sekä äänten erottelukykyä ja sävelmuistia. Koe sisältää mm. prima vista -laulua, intervallien - ja sointujen eri äänten tunnistamista sekä lyhyiden melodiakatkelmien toistamista. 15

16 Pyrkijää suositellaan tutustumaan mm. Seija-Sisko Raition teoksiin Lectio sonorum (osat 1 ja 2) ja Diktaattikirja, johon liittyy myös cd-levy. Musiikinteorian koe Koe on kolmiosainen. Ensimmäinen osa mittaa musiikkityylien ja -teosten kuulonvaraista tunnistamista ja toinen musiikinteoreettisia perusvalmiuksia. Toisen osan tehtävät vastaavat suunnilleen musiikkiopistojen päästötutkintojen vaatimaa tasoa. Kolmas osa on säveltapailun diktaattikoe. Koetta voidaan käyttää samalla tasokokeena Sibelius- Akatemiaan hyväksyttäville ja se saattaa sisältää myös joitakin vaativampia tehtäviä. Yleinen teoriakoe järjestetään suomen-, ruotsin- ja englanninkielellä. Hakijan tulee ilmoittaa, millä em. kielistä hän haluaa kokeen suorittaa. Kaikki hakijat (siis myös konservatoriosta valmistuneet ja ulkomaiset hakijat) osallistuvat yleiseen teoria- ja kuuntelukokeeseen sekä säveltapailukokeeseen. Koetilanteessa hakijan on todistettava henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella. Musiikkioppilaitoksissa harjoitettavien opintojen lisäksi kokeeseen voi valmistautua lukemalla seuraavaa kirjallisuutta: Grout: A History of Western Music (Norton) tai vastaava länsimaisen taidemusiikin historian yleisesitys Erkki Salmenhaara: Sointuanalyysi (Otava) Kalevi Aho et al.: Suomen musiikki (Otava) Jukka Tiensuu: Mutta onko se musiikkia? kirjasta Otonkoski (toim.): Klang uusin musiikki (Gaudeamus) Seuraavat artikkelit Otavan isosta musiikkitieto-sanakirjasta: Fuuga, Kirkkosävellajit, Laulumuoto, Muunnelma, Periodi (2), Pienoismuodot, Rondo, Sonaatti, Sonaattimuoto, Säe, Äänenkuljetus (+ hakusanat, joihin näiden artikkeleiden yhteydessä viitataan). Seuraavat artikkelit Weilin & Göösin Suuresta musiikkitietosanakirjasta: Aleatorinen musiikki, Fortspinnung, Homofonia Polyfonia, Kaksitoista-säveljärjestelmä, Kenraalibasso, Kenttä, Muoto, Musiikkianalyysi, Nuottikirjoitus, Partituuri, Sarja, Sibelius, Sinfonia, Sonaattimuoto, Tonaalisuus (+ hakusanat, joihin näiden artikkeleiden yhteydessä viitataan). Seija-Sisko Raitio: Diktaattikirja, johon liittyy myös cd-levy. Diktaattikirjaa ja cd-levyä voi tilata postiennakolla omakustannushintaan 15 euroa + postiennakkomaksu osoitteesta Sibelius-Akatemia, sävellyksen ja musiikin teorian osasto, PL 86, Helsinki. Ryhmätilanne Ryhmätilanteessa hakijan tehtävänä on laulun opettaminen ryhmälle opetustuokiossa, johon on käytettävissä aikaa 8 minuuttia. Tarkemmat ohjeet annetaan n. 30 minuuttia ennen tilanteen alkua. Ryhmätilanteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti vuorovaikutukseen ryhmän kanssa sekä tehtävän tarkoituksenmukaiseen jäsentelyyn. Haastattelu Haastattelussa arvioidaan hakijan opiskelumotivaatiota, työelämäsuuntautuneisuutta ja ammatinvalinnan realismia. Äänenkäytön tarkistus Hakijan äänenkäytön tarkistaa laillistettu puheterapeutti, joka diagnosoi äänenkäytössä ilmenevät ongelmat ryhmätilanteen yhteydessä. Tarvittaessa tarkistuksen suorittaa myös toinen laillistettu puheterapeutti. Hakija voi halutessaan tuoda äänenkäytön tarkistustilanteeseen ennen valintakokeita hankkimansa foniatrin lausunnon äänihuulten tilasta, mikä edesauttaa tarkistusta flunssan tai allergian sattuessa. Kirjallisen ilmaisun koe Hakijan on laadittava suomen, ruotsin tai englannin kielellä lyhyt kirjallinen esitys annetusta aiheesta. Hakija, joka ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa (myös abiturientti), osallistuu kirjallisen ilmaisun kokeeseen. VALINNAISET NÄYTTEET Urkujensoitto (valinnainen vain Kuopion osastossa) Vaatimukset: katso pakollisten näytteiden urkujensoitto Kuoronjohto Hakija voi antaa kuoron harjoitus- ja johtamisnäytteen siten, että valintakoekutsun mukana lähetetyistä neljästä (4) kuorolaulusta hakija valitsee yhden (1) ja lautakunta yhden (1) tehtävän. Vapaa säestys/improvisointi Hakija voi antaa näytteen koraalin, laulun tms. säestämisestä yksiäänisestä nuotista (prima vista) ja/tai soittaa lyhyen improvisoidun näytteen joko valitsemastaan teemasta tai vapaasti. Näyte annetaan pianolla. 16

17 Tietoja valintakoetuloksista saa kirkkomusiikin valinnanjohtajalta. Aika ja yhteystiedot ilmoitetaan tulosten julkistamisen yhteydessä. Tietoja valinnan tuloksista saa myös sekä kirkkomusiikin että Kuopion osaston koulutussuunnittelijoilta. Lisätietoja: Sibelius-Akatemia Kirkkomusiikin osasto PL HELSINKI opintoasiainsihteeri Leena Palander, p , koulutussuunnittelija Liisa Lauerma, p , Sibelius-Akatemia Kuopion osasto Kuopionlahdenkatu 23 C KUOPIO osastosihteeri Anu Räsänen, p , anu.rasanen@siba.fi koulutussuunnittelija Marika Karjalainen, p , marika.karjalainen@siba.fi LAULUMUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA Laulumusiikin koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle sellainen lauluäänen hallintaan perustuva taiteellinen suorituskyky sekä valmius musiikin ymmärtämiseen, että opintonsa suorittaneet kykenevät toimimaan vaativissa solistin ja musiikkipedagogin ammattitehtävissä sekä saavuttavat valmiudet jatko-opintoihin. Sibelius-Akatemiaan hyväksytyt hakijat sijoitetaan ensisijaisesti Sibelius-Akatemian vakinaisille viranhaltijoille. Jos heillä ei ole tilaa, voidaan käyttää Akatemian sivutoimisia tuntiopettajia. VALINTAPERUSTEET Valinta perustuu pääsykoesuorituksiin. Valinnassa otetaan huomioon yleiset opiskelijan yliopistoon ottamisen edellytykset sekä koulutettavuus alalle. Pääinstrumentin arvioinnin yhteydessä lautakunnan jäsenet arvioivat hakijoiden taidot, tiedot, valmiudet ja koulutettavuuden. Koulutettavuutta arvioitaessa tärkeä kriteeri on hakijan äänimateriaali. Kaikkiin valintakokeen osiin voi sisältyä useampia vaiheita. Jokaisen kokeen osa on pakollinen. Hakija voidaan jättää valitsematta jos jokin osasuoritus puuttuu. Valintakoe on kokonaisuudessaan kolmiosainen: 1) pääinstrumentin koe 2) yleinen teoria- ja kuuntelukoe 3) yleinen säveltapailukoe Kaikilla pääinstrumentin kokeen osa-alueilla arvioidaan hakijan nykytaitoja, koulutettavuutta ja soveltuvuutta alalle. Pääinstrumentin kokeeseen sisältyy haastattelu. Haastattelussa arvioidaan hakijan koulutettavuutta ja soveltuvuutta alalle, opiskelumotivaatiota sekä kielellisiä valmiuksia. Hakijan tulee hallita riittävästi suomen- tai ruotsinkieltä. Kaikki hakijat kutsutaan valintakokeeseen. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu vain pääinstrumentin koe. Lautakunta voi kuunnella vain osan näytteestä. Noin 25 hakijaa kutsutaan toiseen vaiheeseen pääinstrumentin kokeen ensimmäisestä vaiheesta annettujen pisteiden perusteella. Pääinstrumentin kokeen toisessa vaiheessa lautakunta arvioi toiseen vaiheeseen valitut hakijat pistein siten, että annetut pisteet pohjautuvat arvioon hakijasta kokonaisuudessaan eli myös kokeen ensimmäisestä vaiheesta. Toisen vaiheen pisteet jäävät pääinstrumentin kokeen lopullisiksi pisteiksi. Teoria- ja säveltapailukokeisiin osallistuvat vain pääinstrumentin kokeessa toiseen vaiheeseen hyväksytyt. Koe järjestetään suomen-, ruotsin- ja englanninkielellä. Hakijan tulee hakulomakkeessa ilmoittaa, millä em. kielistä hän haluaa kokeen suorittaa. Pääsykokeen osakokeita painotetaan siten, että ne vaikuttavat lopulliseen pistemäärään seuraavasti (= osakokeiden hajontojen suhteet ovat seuraavat): Pääinstrumentin kokeen painotus on 90 %. Teoria- ja kuuntelukokeen sekä säveltapailuosuuden yhteenlaskettujen pisteiden painotus on 10 %. Hakijalla on oikeus tehdä kirjallisesti muutos hakulomakkeessa ilmoittamaansa ensimmäisen ja toisen vaiheen laulun valintakoeohjelmaan mennessä Laulumusiikin osaston toimistoon (fax (09) ). Jokaiselle hakijalle lähetetään henkilökohtainen kutsu. Kutsukirjeestä ilmenee valintakokeen aika ja paikka sekä tieto siitä, missä nimilistat kokeen toiseen vaiheeseen päässeistä ovat nähtävissä. 17

18 1) PÄÄINSTRUMENTIN KOE Koe on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe : - Lied ja ooppera- tai oratorio/kantaattiaaria (vapaavalintaisia) Toinen vaihe : Toiseen vaiheeseen hyväksytyille edellisten (ensimmäisen vaiheen ohjelma) lisäksi joko I tai II ohjelmavaihtoehto. I ohjelmavaihtoehto: - 3 liediä ja 1 ooppera- tai oratorio/kantaattiaaria (vapaavalintaisia, kuitenkin eri kappaleet kuin I vaiheessa), joista lautakunta valitsee esitettävät. Liedeistä yhden tulee olla äidinkielinen ja yhden saksankielinen. - Ensemblelaulu (tehtävä jaetaan viimeistään edellisenä päivänä) - 1 näyttämöllinen, välittömästi laulukokeen jälkeen suoritettava improvisointitehtävä (sisältö ja suorittamistapa ilmoitetaan koetilaisuudessa) - Haastattelu II ohjelmavaihtoehto: - 3 ooppera- tai oratorio/kantaattiaariaa ja 1 lied (vapaavalintaisia, kuitenkin eri kappaleet kuin I vaiheessa), joista lautakunta valitsee esitettävät. - Ensemblelaulu (tehtävä jaetaan viimeistään edellisenä päivänä) - 1 näyttämöllinen, välittömästi laulukokeen jälkeen suoritettava improvisointitehtävä (sisältö ja suorittamistapa ilmoitetaan koetilaisuudessa) - Haastattelu Aariat ja liedit tulee laulaa alkukielellä ja ulkoa. Tehtävien monipuolisuus on toivottavaa ja niiden tulee olla säestyksellisiä. Yliopiston säestäjä on käytettävissä. Hakija voi käyttää myös omaa säestäjää, jolloin siitä on ilmoitettava hakulomakkeessa. 2) YLEINEN TEORIA- JA KUUNTELUKOE Koe on kolmiosainen. Ensimmäinen osa mittaa musiikkityylien ja -teosten kuulonvaraista tunnistamista ja toinen musiikinteoreettisia perusvalmiuksia. Toisen osan tehtävät vastaavat suunnilleen musiikkiopistojen päästötutkintojen vaatimaa tasoa. Kolmas osa on säveltapailun diktaattikoe. Koetta voidaan käyttää samalla tasokokeena Sibelius- Akatemiaan hyväksyttäville ja se saattaa sisältää myös joitakin vaativampia tehtäviä. Musiikkioppilaitoksissa harjoitettavien opintojen lisäksi kokeeseen voi valmistautua lukemalla seuraavaa kirjallisuutta: Grout: A History of Western Music (Norton) tai vastaava länsimaisen taidemusiikin historian yleisesitys Erkki Salmenhaara: Sointuanalyysi (Otava) Kalevi Aho et al.: Suomen musiikki (Otava) Jukka Tiensuu: Mutta onko se musiikkia? kirjasta Otonkoski (toim.): Klang - uusin musiikki (Gaudeamus) Seuraavat artikkelit Otavan isosta musiikkitieto-sanakirjasta: Fuuga, Kirkkosävellajit, Laulumuoto, Muunnelma, Periodi (2), Pienoismuodot, Rondo, Sonaatti, Sonaattimuoto, Säe, Äänenkuljetus (+ hakusanat, joihin näiden artikkeleiden yhteydessä viitataan). Seuraavat artikkelit Weilin & Göösin Suuresta musiikkitietosanakirjasta: Aleatorinen musiikki, Fortspinnung, Homofonia Polyfonia, Kaksitoista-säveljärjestelmä, Kenraalibasso, Kenttä, Muoto, Musiikkianalyysi, Nuottikirjoitus, Partituuri, Sarja, Sibelius, Sinfonia, Sonaattimuoto, Tonaalisuus (+ hakusanat, joihin näiden artikkeleiden yhteydessä viitataan). Seija-Sisko Raitio: Diktaattikirja, johon liittyy myös cd-levy. Diktaattikirjaa ja cd-levyä voi tilata postiennakolla omakustannushintaan 15 euroa + postiennakkomaksu osoitteesta Sibelius-Akatemia, sävellyksen ja musiikin teorian osasto, PL 86, Helsinki. 3) YLEINEN SÄVELTAPAILUKOE Kokeella mitataan pyrkijän kykyä hahmottaa tonaalista musiikkia sekä äänten erottelukykyä ja sävelmuistia. Koe sisältää mm. prima vista -laulua, intervallien ja sointujen eri äänten tunnistamista sekä lyhyiden melodiakatkelmien toistamista. Pyrkijää suositellaan tutustumaan mm. Seija-Sisko Raition teoksiin Lectio sonorum (osat 1 ja 2) ja Diktaattikirja, johon liittyy myös cd-levy. Yleinen teoria- ja kuuntelukoe sekä yleinen säveltapailukoe järjestetään suomen-, ruotsin- ja englanninkielellä. Hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeessaan, millä em. kielistä hän haluaa kokeen suorittaa. Kaikki hakijat (myös konservatoriosta valmistuneet ja ulkomaiset hakijat) osalllistuvat yleiseen teoria- ja kuuntelukokeeseen sekä säveltapailukokeeseen. Hakijan on koetilaisuuksissa todistettava henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella. Tietoja koetuloksista saa laulumusiikin valintakoelautakunnan puheenjohtajalta, aika ja yhteystiedot ilmoitetaan tulosten julkistamisen yhteydessä. Koetuloksista antaa tietoja myös valintakoelautakunnan sihteeri. 18

19 Lisätietoja: Laulumusiikin osasto Kutomotie 9, 1. krs, Helsinki Osastosihteeri Mervi Muru, p. (09) MUSIIKKIKASVATUKSEN KOULUTUSOHJELMA Musiikkikasvatuksen koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle sellainen yleismusiikillinen perehtyneisyys, musiikinopetuksessa kyseeseen tuleva aineenhallinta ja pedagoginen valmius, että perustutkinnon suorittaneet saavat kelpoisuuden mm. peruskoulun ja lukion lehtorin virkoihin sekä kykenevät toimimaan myös muissa musiikkipedagogista asiantuntemusta vaativissa ammattitehtävissä. Koulutusohjelma tuottaa jatko-opintokelpoisuuden ja johtaa musiikin lisensiaatin tai musiikin tohtorin opintoihin. Musiikkikasvatuksen koulutusohjelman aineenopettajankoulutuksen yleisrakenne: (suomen- ja ruotsinkielinen) 1) Instrumenttiopinnot 38 ov 2) Musiikkikasvatuksen erityisaineet 39 ov 3) Teoriaopinnot 22 ov 4) Kielet 6 ov 5) Tutkielma 15 ov 6) Syventymiskohde 6 ov 7) Aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot (cum laude approbatur) 35 ov 8) Valinnaiset opinnot 19 ov Musiikin maisterin tutkinnon laajuus on 180 ov ja musiikin kandidaatin tutkinnon laajuus 120 ov. Koulutusohjelma tarjoaa vaihtoehtoisia syventymiskohteita musiikkikasvatuksen erityisaloilta. Suomenkielisen aineenopettajan pedagogiset opinnot (kasvatustieteen cum laude approbatur) järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Ruotsinkielisen aineenopettajan pedagogiset opinnot (kasvatustieteen cum laude approbatur) järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa. Hakijan on valittava hakeeko hän suomen- vai ruotsinkieliseen aineenopettajan koulutukseen. 1) SUOMENKIELINEN AINEENOPETTAJAN KOULUTUS 2) RUOTSINKIELINEN AINEENOPETTAJAN KOULUTUS Erilliseen ruotsinkieliseen aineenopettajan koulutukseen otetaan opiskelijoita vuosina Valintakokeessa testataan hakijan musiikillisia valmiuksia ja pedagogista soveltuvuutta. Hakijan tulee hallita riittävästi suomen- tai ruotsinkieltä. Kielitaito testataan valintakokeen yhteydessä. Tarvittaessa hakija voidaan kutsua erilliseen kielitaitokokeeseen. Hakijan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä koetilanteissa. Valintakokeet suoritetaan kahdessa vaiheessa. I VAIHE, kesto n. 15 min. Arvioidaan yleisiä musiikillisia valmiuksia seuraavien tehtävien avulla: 1. Lyhyt vapaavalintainen ja -tyylinen sävellys, joka esitetään instrumentilla, jonka hakija hallitsee parhaiten. Instrumentti voi olla pää- tai sivuinstrumentti, säestystä ei kuitenkaan saa käyttää I vaiheessa. Mikäli pääinstrumentti on laulu, esitetään lisäksi toinen lyhyt vapaavalintainen ja -tyylinen sävellys pianolla. 2. Vapaavalintainen laulu ilman säestystä. (Kohta 2. jää pois, mikäli pääinstrumentti on laulu) 3. Rytmin- ja melodiantoistotehtäviä 4. Stemman laulaminen annetusta nuotista lauluyhtyeen jäsenenä 5. Melodian laulaminen ja säestäminen sointumerkeistä pianolla, kitaralla tai harmonikalla lautakunnan antamasta nuotista. 6. Lautakunnan valitseman tutun laulun soittaminen pianolla korvakuulolta annetussa sävellajissa. 7. Vapaavalintainen improvisoitu tai hakijan itse sovittama näyte kevyestä musiikista hakijan valitsemalla soittimella. Ohjelmisto voi olla I vaiheessa sama kun II vaiheessa ja nuotit saavat olla esillä. Kukin lautakunnan jäsen arvostelee I vaiheen kokonaisuutena. 19

20 I VAIHEEN TULOKSET I vaiheen perusteella kutsutaan II vaiheeseen n. 75 hakijaa. Lista II vaiheeseen hyväksytyistä on nähtävissä Sibelius- Akatemian Pitäjänmäen toimitalon ulko-ovessa, Kutomotie 9 B, keskiviikkona klo alkaen. Kaikille I vaiheeseen osallistuneille lähetetään kirje tiistaina II vaiheeseen hyväksytyille lähetetään kirjeen mukana osakokeiden aikataulu, josta selviää milloin kunkin hakijan on osallistuttava valintakokeeseen. II VAIHE Valintakokeen II vaihe kestää kolme päivää. Jokaisen hakijan on osallistuttava teoriakokeeseen vaikka olisi osallistunut jonkin toisen koulutusohjelman teoriakokeeseen. PÄÄ- JA SIVUINSTRUMENTIT Hakija ilmoittaa hakulomakkeessa pää- ja sivuinstrumenttinsa sekä näiden tyylilliset vaihtoehdot (klassinen/afroamerikkalainen). Piano ja laulu ovat pakollisia instrumentteja. Lisäksi hakija voi antaa näytteen yhdestä ylimääräisestä instrumentista. Mikäli ylimääräistä sivuinstrumenttia ei ole, tai sen pistemäärä on huonompi kuin pakollisen sivuinstrumentin (piano/laulu) sitä ei oteta huomioon, vaan pakollisen sivuinstrumentin pistemäärä kerrotaan kahdella. Seuraavassa on lueteltu mahdolliset pää- sekä sivuinstrumenttivaihtoehdot. A1) KLASSINEN, pääinstrumentti Piano Kolme ehdottomasti erityylistä sävellystä, joista yhden on oltava nopeatempoinen osa wieniläis-klassisesta sonaatista. Yksi sävellyksistä voi olla muu kuin klassinen sävellys. Prima vista -tehtävä. Yksi valmistelluista tehtävistä on soitettava ulkoa. Laulu Vapaavalintainen laulu ilman säestystä, laulu voi olla myös muun kuin klassisen musiikin alueelta. Helpohko yksinlaulu (lied) tai aaria. Tehtävät esitetään ulkoa. Yksinlaulua tai aariaa varten on hakijan tuotava sävellyksen nuotit siinä sävellajissa, jossa hän aikoo sävellyksen esittää. Viulu ja alttoviulu Konserton ääriosa ja kaksi erityylistä sävellystä, joista toinen voi olla myös muun kuin klassisen musiikin alueelta. Tehtävät esitetään ulkoa. Sello J.S. Bachin soolosellosarjasta nopea osa ja kaksi erityylistä sävellystä, joista toinen voi olla muun kuin klassisen musiikin alueelta. Tehtävät esitetään ulkoa. Kontrabasso Klassisesta sonaatista nopea ja hidas osa tai kaksi muuta yhteensä vastaavanlaajuista sävellystä, joista toinen voi olla myös muun kuin klassisen musiikin alueelta. Tehtävät esitetään ulkoa. Vaski- ja puupuhaltimet Klassisesta sonaatista nopea ja hidas osa tai kaksi muuta yhteensä vastaavanlaajuista sävellystä, joista toinen voi olla myös muun kuin klassisen musiikin alueelta. Tehtäviä ei tarvitse esittää ulkoa. Lyömäsoittimet Näyte seuraavien lyömäsoitinten hallinnasta: 1) pikkurumpu 2) patarummut 3) melodialyömäsoittimet (ksylofoni, vibrafoni tai marimba). Rummut Säestysrytmejä sekä kaksi vapaavalintaista kappaletta, jotka antavat kuvan pyrkijän teknisistä ja tulkinnallisista taidoista. Tehtävät esitetään ulkoa. Harmonikka J.S. Bachin 2-ääninen inventio tai siihen verrattava polyfoninen sävellys. Kaksi vapaavalintaista tehtävää, joista toinen voi olla muun kuin klassisen musiikin alueelta. Tehtävät esitetään ulkoa. Diatoninen suurkantele Kaksi vapaavalintaista kappaletta, jotka antavat kuvan pyrkijän teknisistä ja tulkinnallisista taidoista. Toinen sävellyksistä voi olla muun kuin klassisen musiikin alueelta. Tehtävät esitetään ulkoa. 20