MAKARLAN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 KAARINAN KAUPUNKI MAKARLAN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS..07 KAARINAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT 07

2 MAKARLAN LÄNSIOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Tunnistetiedot Kaarinan kaupunki, Makarla, korttelit 00- Makarlan länsiosan asemakaavan muutos Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Makarlan,. kaupunginosan, kortteleita - ja 00 sekä puisto-, liikenne-, rakennuskaavatie- ja maatalousaluetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Makarlan,. kaupunginosan, korttelit 00- sekä puisto-, lähivirkistys-, liikenne- ja katualueet. Jani Laasanen, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 7, 078 KAARINA Asemakaava on tullut vireille..06 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan. Kaava-alueen sijainti. Kaavan tarkoitus Suunnittelualue sijaitsee likimääräisesti valtatien 0, Hepojoen, Männistönmäen ja Mäenpääntien rajoittamalla alueella. Asemakaavan tarkoituksena on uudistaa Makarlan alueen asemakaavat vastaamaan todellista tilannetta alueella. Alue käsittää Makarlan taajaman länsiosan. Alue on rakennettu, eikä uusia rakennuspaikkoja ole juuri lainkaan. Osa suurista tonteista on mahdollista jakaa. Alueen kiinteistöt ovat pääosin asemakaavan mukaisia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Alueen pääkokoojakadut ovat Mäenpääntie ja Kylänpääntie. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä näkyviä vaikutuksia olemassa olevaan ympäristöön.. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista. tilastolomake. ote maakuntakaavasta. ote ajantasakaavasta. ote vesihuoltokartasta. kaavoituspäätös, krl Muut asemakaavaan liittyvät selvitykset ja lähtöaineistot. Kaarinan päätieverkon meluselvitys, Akukon oy, 0

3 LÄHTOKOHDAT. Selvitys suunnittelualueen olosuhteista.. Asemakaavan muutoksen lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain 60 mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Makarlan alueella asemakaavat ovat osittain teknisesti vanhentuneita ja toteutumattomia. Monin paikoin nykyisissä kaavoissa esitetyt ratkaisut ovat vaikeita tai jopa mahdottomia toteuttaa. Tämä koskee sekä rakentamattomia katuja että kiinteistöjen ja korttelialueiden välisiä rajoja. Kiinteistö- ja paikkatietolaitos on kokenut alueella olevien tonttien lohkomisen haasteelliseksi. Edellä mainitun perusteella on syytä laatia koko Makarlan alueelle asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on uudistaa olemassa olevien asuntoalueiden asemakaavoja maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja korjata kiinteistötekniset virheet nykyisten asemakaavojen osalta. Lisäksi asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkistetaan olemassa olevien rakennusten sijainnit, rakennusoikeudet ja muut tiedot ja tarvittaessa muutetaan kaavamääräyksiä niiden osalta. Asemakaavan muutoksen jälkeen alueelle voi muodostua joitakin uusia rakennuspaikkoja... Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääasiassa väljästi rakennettua taajamaa. Olemassa olevien pihapiirien yhteydessä kasvaa kohtuullisen paljon puustoa. Suunnittelualueen läntisimmässä osassa omakotitalot on rakennettu avoimeen maastoon eikä puustoa kasva pihoilla niin paljon. Rakennetun alueen länsipuolella kulkee Hepojoki, jonka piennaralueella on jonkin verran tyypillistä puronvarren kosteikkokasvillisuutta. Kasvillisuutta ei voi pitää erityisen monipuolisena tai luonnonympäristön kannalta arvokkaana. Rakennetun alueen itäpuolella kohoaa Männistönmäki, joka on kuivahkoa ja kallioista rinnettä, jossa Varsinais-Suomelle tyypilliseen tapaan korkeuserot ovat jyrkähköjä. Männistönmäen metsät muodostavat melko laajan kokonaisuuden, joka ulottuu pohjoisessa aina Turku-Helsinki moottoritielle saakka. Paikoin metsän alueella on painanteita, joihin on muodostunut pieniä suomaisia kosteikkoja. Makarlan taajama sijaitsee aivan Kaarinan taajamarakenteen laidalla, joten on oletettavaa, että Männistönmäen metsät ovat kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään monipuolisempia kuin useimmat muut metsät keskimäärin Kaarinan muiden taajama-alueiden läheisyydessä. Suunnittelualueelta ei ole laadittu luontoselvitystä. Piikkiön keskeisten alueiden luontoselvitys (Pöyry,..0) on rajattu Turun Kehätiehen saakka, aivan suunnittelualueen lounaispuolelle. Asemakaavan tavoitteena on tarkistaa Makarlan alueen asemakaavojen ajanmukaisuus, jolloin erillistä luontoselvitystä ei ole tarpeen laatia asemakaavan muutoksen vuoksi. Tilanne tulee tarkistaa erikseen, mikäli korttelialueiden rajauksiin tulee asemakaavan muutoksen johdosta merkittäviä muutoksia.

4 .. Rakennettu ympäristö Väestö ja yhdyskuntarakenne Makarlan länsiosan alue on rakennettua omakotitaloaluetta. Omakotitaloja on noin 60 kappaletta ja asukkaita noin 0. Lähes kaikki tontit ovat rakennettuja. Lähinnä Mäenpääntien varrella on joitain pienempiä rakentamattomia tontteja. Niiden rakentamista ovat vaikeuttaneet pääasiassa nykyisen asemakaavan kiinteistötekniset virheet, jonka vuoksi maanomistus ei ole kohdistunut tonteille oikein. Makarlan alue on yhdyskuntarakenteeltaan hyvin väljää omakotitaloaluetta, jota voisi olla mahdollista tiivistää jonkin verran asemakaavaa uudistamalla. Rakennettu kulttuuriympäristö, muinaismuistot Palvelut ja työpaikat Virkistys Liikenne Koko Makarlan alue muodostaa Piikkiön keskustan itäisen taajaman, joka sijaitsee kantatien 0, Turku-Helsinki rautatien ja Hepojoen rajoittamalla alueella. Makarlan alueella on noin 0 omakotitaloa ja asukasmäärä on noin 00. Rakennuskanta on melko vaihtelevaa, sillä alue on muodostunut useiden vuosikymmenien aikana. Suurin osa omakotitaloista on rakennettu alueen ensimmäisen kaavan voimaan tulon jälkeen 970-luvulla. Rakentamista on ollut harvakseltaan myös sen jälkeen ja uusia omakotitaloja on rakennettu myös 000-luvulla. Alueella on ollut rakennuksia jo ennen ensimmäisen asemakaavan voimaan tuloa noin 0- kappaletta. Nämä omakotitalot ovat peräisin pääasiassa 90-luvun lopulta ja 90-luvulta. Maakuntakaavassa suunnittelualueella ei ole rakennussuojelukohteita tai muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueella ei juurikaan ole palveluita tai työpaikkoja. Piikkiön keskusta sijaitsee kuitenkin vain hieman yli kilometrin päässä alueelta länteen. Piikkiön keskustasta löytyvät pienehkön kunnanosakeskuksen peruspalvelut sekä muutamia suurehkoja työpaikkakeskittymiä. Koulu ja päiväkoti sijaitsevat aivan Turun Kehätien tuntumassa vain noin 00 metriä suunnittelualueen länsipuolelta. Koulukeskukseen on turvallinen kevyen liikenteen yhteys, joka alittaa Kehätien läheltä Mäenpääntien ja Männistöntien risteystä. Suunnittelualueen asemakaavan mukaiset virkistysalueet sijaitsevat pääasiassa jyrkkien kallioiden kohdalla, eivätkä siten sovellu virkistyskäyttöön. Samoin Hepojoen varren virkistysalue soveltuu melko huonosti ulkoiluun. Toisaalta asemakaavan mukaisilta virkistysalueilta sekä osista katualuetta on yhteys Männistönmäen laelle, josta avautuu laaja metsäinen maasto ulkoilureitteineen.

5 Yhdyskuntatekniikka.. Ympäristöhäiriöt.. Maanomistus Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla päätieverkoston läheisyydessä. Turun Kehätie sijaitsee aivan Makarlan alueen eteläpuolella. Kehätie yhtyy noin kilometrin päässä etelässä maantiehen 0, joka on entinen Turku-Helsinki päätie. Turku-Helsinki moottoritien Kirismäen liittymä sijaitsee puolestaan noin, kilometrin päässä suunnittelualueelta luoteeseen. Lisäksi suunnittelualueen luoteispuolella kulkee Hepojoentie, joka on paikallisesti merkittävä yhdystie Kaarinan, Paimion ja Liedon haja-asutusalueilla. Makarlan länsiosan sisäinen katuverkko perustuu pitkälle Mäenpääntien varaan, joka kulkee Hepojoentieltä alueen läpi sekä Turun Kehätielle että Piikkiön keskustaan johtavalle Makarlantielle. Mäenpääntieltä poikkeaa muutamia päättyviä tonttikatuja asuntoalueille. Makarlan alueella ei käytännössä ole rakennettuja kevyen liikenteen teitä eikä merkittäviä joukkoliikenneyhteyksiä. Kevyen liikenteen verkosto Piikkiön taajaman suuntaan alkaa likimääräisesti Mäenpääntien ja Männistöntien risteyksen tuntumasta, josta on rakennettu alikulkuyhteys Piikkiön koulukeskukseen. Hepojoentiellä sekä Makarlantien ja Turun Kehätien liittymän kautta kulkee jonkin verran kaupunkiseudun linja-autoliikennettä. Matkaa alueelta lähimmille pysäkeille on noin 00 metriä. Suunnittelualueella on rakennettu yhdyskuntatekniikan verkosto olemassa olevaa rakennuskantaa varten. Suunnittelualueen eteläosa sijaitsee kantatien 0 liikennemelualueella. Suunnittelualue on pääosin rakennettua aluetta, joten mahdollisiin nykyisiin ympäristöhäiriöihin ei asemakaavan muutoksella ole käytännössä vaikutusta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkistetaan nykyiset määräykset muun muassa meluntorjunnan osalta ja tarvittaessa niitä muutetaan vastaamaan nykyisiä säädöksiä. Suunnittelualue on rakennetun ympäristön osalta yksityisessä omistuksessa. Kaarinan kaupunki omistaa lähinnä nykyisen asemakaavan mukaiset yleiset katu- ja virkistysalueet...6 Tonttijako ja -rekisteri..7 Pohjakartta. Suunnittelutilanne Suunnittelualue on maarekisterissä. Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos päivittää pohjakarttaa aina asemakaavojen laatimisen tai uudisrakentamisen yhteydessä.

6 6.. Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Alueen eteläreuna rajoittuu maakuntakaavan mukaiseen kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää... Turun kaupunkiseudun rakennemalli.. Yleiskaava.. Asemakaava Suunnittelualue ei sijaitse varsinaisesti Turun seudun rakennemallin (0) mukaisella uusien tai täydennettävien asuntoalueiden kohdalla. Rakennemallin raportissa kuitenkin todetaan, että Piikkiön keskusta on ydinkaupunkialueen lähialueen keskus, joka kasvaa edullisen sijaintinsa vuoksi. Piikkiön aluekeskuksen on arvioitu kasvavan vuoteen 0 mennessä noin.00 asukkaalla. Makarla on osa Piikkiön keskustaajamaa. Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suunnittelualueella ovat voimassa Makarlan asemakaava (..97) ja Makarlan asemakaavan muutos (..999). Asemakaavoissa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta, AO ja AO-, puistoa, PL-, maa- ja metsätalousaluetta, MMV-, ja rakennuskaavatiealuetta. (liitekartta).. Rakennusjärjestys Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET. Suunnittelun käynnistäminen ja asemakaavaa koskevat päätökset Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on tehnyt kaavoituspäätöksen Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kaavoituspäätöksen yhteydessä. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kaarina-lehdessä..06. Kaavatyön käynnistymisestä on ilmoitettu osallisille myös kirjeitse.

7 7. Vireille tulo ja osallistuminen Kaarinan kaavoitustoimessa on laadittu asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on esitetty yhteenveto kaavatyön tavoitteista, vaiheista ja osallisista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kaavoituspäätöksen yhteydessä Kaavoituspäätös ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsittivät koko Makarlan taajaman. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kaarina-lehdessä..06. Kaavatyön käynnistymisestä on ilmoitettu osallisille myös kirjeitse. Kirje on sisältänyt kuulutuksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaavan osallisia ovat: - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kunnallistekniikka, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna oy - Ne jotka katsovat olevansa osallisia Asemakaavan valmistelun yhteydessä on esitetty maanomistajille mahdollisuus kutsua kaavoittaja tarvittaessa maastokäynnille keväällä 06. Makarlan länsiosan asemakaavan muutoksen alueelta ei tullut pyyntöjä käynteihin. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli Makarlan asemakaavan kaavoituksen tilannetta Lautakunta päätti tuolloin, että Makarlan alueen eri osien erilaisten tarpeiden vuoksi asemakaava laaditaan kolmessa osassa, jolloin kunkin osa-alueen ominaispiirteitä voidaan työn kuluessa tutkia tarkemmin. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyi Makarlan länsiosan muutosta koskevan kaavaluonnoksen..07. Kaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta saapui muutamia puheluita ja tiedusteluja sekä yksi kirjallinen palaute. Palaute käsitellään kaavaehdotuksen hyväksymisen yhteydessä. Puhelinkeskustelujen perusteella on tarvittaessa tehty vähäisiä tarkistuksia asemakaavan muutokseen.. Kaavaehdotuksen hyväksyminen Kaarinan kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen xx.xx.07 xxx. Hyväksytty kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä xx.xx.- xx.xx.07. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, ympäristölautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, terveystarkastajalta, Caruna Oy:ltä, paikkatietopäälliköltä, maankäyttöinsinööriltä ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.. Asemakaavan hyväksyminen

8 8 Julkisen nähtävillä olon ja lausuntojen saapumisen jälkeen Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 0 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville.. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tarkoituksena on uudistaa Makarlan alueen asemakaavat vastaamaan todellista tilannetta alueella. Alue käsittää Makarlan taajaman länsiosan. Alue on rakennettu, eikä uusia rakennuspaikkoja ole juuri lainkaan. Osa suurista tonteista on mahdollista jakaa. Alueen kiinteistöt ovat pääosin asemakaavan mukaisia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Alueen pääkokoojakadut ovat Mäenpääntie ja Kylänpääntie. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä näkyviä vaikutuksia olemassa olevaan ympäristöön. ASEMAKAAVAN KUVAUS. Mitoitus. Aluevaraukset.. Korttelialueet Suunnittelualue käsittää noin 60 rakennettua omakotitonttia, joissa on asukkaita noin 0 henkilöä. Tontteja jakamalla ja aluerakennetta jäsentämällä maanomistusolosuhteiden mukaisesti, voidaan alueelle rakentaa noin kymmenen uutta omakotitaloa. Asukasluvun lisäys olisi tällöin noin 0 henkilöä. Erillispientalojen korttelialueet, AO Makarlan länsiosan asemakaavan muutoksen kaikki tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta, AO. Suunnittelualueen tonteista 6 on rakennettuja. Lisäksi alueelle on mahdollista muodostaa uutta tonttia joko lohkomalla tai olemassa oleville rakentamattomille kiinteistöille. Yksittäisen tontin rakennusoikeus vaihtelee tontin koon perusteella noin 0 ja 0 k-m :n välillä. Alueen länsiosan pienillä rakennetuilla tonteilla (korttelit 0-0 ja -) on rakennusoikeus ilmaistu tehokkuuslukuna e=0.. Kerrosluku on pääsääntöisesti I u /, mutta alueen pinnanmuotojen vuoksi on joillain korttelialueilla perusteltua olla mahdollisuus myös rinnerakentamiseen (r /) I. Osa alueen tonteista on hyvin suuria. Tällöin rakennusaloja on rajattu Männistönmäen puoleisilla tontin osilla, jotta yhtenäinen kalliopuusto voitaisiin säilyttää laajemmalta alueelta. Tällaisia tontteja sijaitsee kortteleissa 00, ja. Kortteleissa 00-0 ja 06 on tonttien eteläisille rakennusalojen sivuille merkitty rakenteiden ääneneristävyysvaatimus liikennemelua vastaan. Lisäksi asemakaavan erinäisiin määräyksiin on kirjattu, että jokaisen asunnon

9 9.. Muut alueet Puistot, VP Lähivirkistysalueet, VL Liikennealueet Katualueet oleskelupiha tulee suojata kantatien 0 liikennemelulta rakennuksella tai rakenteilla. Määräyksiä tulee noudattaa myös siinä tapauksessa, mikäli rakennetuille tonteille haetaan rakennuslupaa olemassa olevan rakennuksen laajentamiselle tai sen korvaamiselle. Suunnittelualue sisältää puistoa, VP, Hepojoentien varrella. Alue ei nykytilanteessa ole puistomainen tai virkistyskäyttöön hyvin soveltuva. Maastonpiirteet puiston alueella ovat sellaiset, että ajan mittaan aluetta on mahdollista kehittää ulkoilukäyttöön. Maakuntakaavan mukainen virkistysreitti on osoitettu Hepojoentien pohjoispuolelta kulkevaksi, mutta sen sijainti voisi olla mahdollinen myös Hepojoen varrella. Suunnittelualueen asemakaavan mukaiset virkistysalueet, VL, sijaitsevat pääasiassa jyrkkien kallioiden kohdalla, eivätkä sovellu virkistyskäyttöön erityisen hyvin. Toisaalta asemakaavan mukaisilta virkistysalueilta sekä osista katualuetta on yhteys Männistönmäen laelle, josta avautuu laaja metsäinen maasto ulkoilureitteineen. Makarlan länsiosan asemakaavan muutoksen suunnittelualueella sijaitsevat lähivirkistysalueet tulevat säilymään luonnontilaisina, eikä niille ole tarkoitus rakentaa erillisiä virkistysreittejä. Alueen nykyiset kulkuyhteydet ovat muodostuneet maastonmuotoihin soveltuviin paikkoihin. Aivan suunnittelualueen eteläosassa on nykyisessä asemakaavassa pieni osa Kehätien liikennealuetta kaavoitettu katualueeksi. Asemakaavan muutoksella korjataan tilanne niin, että tie- ja katualueen väliset hallinnolliset alueet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Suunnittelualue sisältää olemassa oleva katualueet. Kadut ovat rakennettuja lukuun ottamatta Mäensivu nimisen kadun ja Kylänpääntien väliin osoitettua kevyen liikenteen yhteyttä. Makarlan länsiosan asemakaavan muutoksen alueen pääkatu on Mäenpääntie, joka kulkee Hepojoentieltä suunnittelualueen läpi aina Piikkiön keskustaan johtavalle Makarlantielle. Toinen suurehko katu alueella on Kylänpääntie, joka sijaitsee suunnittelualueen länsiosassa. Nykyiseen asemakaavaan verrattuna Kylänpääntien katualue jatkuu suunnittelualueen pohjoisosassa kolmelle tontille. Alueella sijaitsee lisäksi Männistöntien alkuosa, joka on tärkein Makarlan pohjoisosan kokoojakaduista. Mäenpääntien ja Männistöntien risteyksessä tehdään vähäisiä muutoksia liittymäjärjestelyihin uuden rakennuspaikan muodostamiseksi. Muut suunnittelualueen kadut ovat pieniä tonttikatuja, joiden varrella on vain muutamia omakotitontteja.. Kaavan vaikutukset

10 0.. Asemakaavan suhde muihin kaavoihin Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta, A. Makarlan asemakaavan muutos on sisällöltään maakuntakaavan käyttötarkoitusmerkinnän mukainen... Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Makarlan alue on hyvin väljästi rakennettua taajama-aluetta. Omakotitaloja on noin 60 kappaletta ja asukkaita noin 0. Lähes kaikki tontit ovat rakennettuja. Alueen rakennuskanta on muodostunut eri aikakausilla. Asemakaavan muutos ei laajenna olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan muutoksessa on osoitettu mahdollisuus uuden omakotitalon rakentamiseen joko vanhoja suuria tontteja jakamalla tai muilla olemassa olevilla rakentamattomilla kiinteistöillä. Mahdolliset uudet rakennuspaikat sijaitsevat pääosin yhdyskuntarakenteen sisällä ja sopivat hyvin täydennysrakentamiseen niin ajallisen kerroksellisuuden kuin taajamarakenteenkin osalta. Makarlan alueen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen mahdollisuuksien mukaan on suositeltavaa ja tästä johtuen se on tavoitteena myös muissa Makarlan alueen kaavamuutoksissa... Vaikutukset liikenteeseen Makarlan alueen katu- ja liikenneverkko on hyvin kattava ja kulkuyhteydet eri suuntiin ovat erinomaiset. Alueen sisäisen verkon välityskyky on hyvä, eikä alueen täydennysrakentaminen kuormita sitä merkittävästi nykyistä enemmän. Alueella ei ole kevyen liikenteen yhteyksiä, joten liikenneturvallisuuden kannalta voisi olla kannattavaa tehdä alueella vähäisiä parannuksia. Esimerkiksi Mäenpääntien katualue on riittävä jalkakäytävän rakentamiseen. Makarlan länsiosan asemakaavan muutoksella ei ole käytännössä vaikutuksia liikenteeseen tai liikenneturvallisuuteen nykyiseen asemakaavaan verrattuna... Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualueen puistot ja virkistysalueet sijaitsevat likimääräisesti niillä paikoilla kuin ne ovat nykyisessä asemakaavassakin. Puistot ja virkistysalueet ovat nykyisin varsin luonnontilaisia, eikä asemakaavan muutos muuta niiden asemaa alueella. Mahdollinen vähäinen täydennysrakentaminen kohdistuu yhdyskuntarakenteen sisälle, eikä siten laajenna Makarlan taajamaa luonnonympäristön kustannuksella. Asemakaavan muutoksen mukaiset puistot ja lähivirkistysalueet ovat varsin vaikeakulkuisia, joten muutoksia niiden luonnontilan osalta ei ole odotettavissa. Hepojoen varren aluetta on mahdollisuus kehittää puistomaisemmaksi ympäristöksi, jolloin sinne voi muodostua kulkuyhteyksiä. Lisääntynyt liikkuminen ja maan muokkaaminen muuttanee kasvillisuutta Hepojoen varren kosteikkokasvillisuudessa. Alueen kasvillisuus ja eläimistö eivät kuitenkaan ole erityisen arvokasta tai tavanomaisuudesta poikkeavaa. Makarlan länsiosan asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen luontoon ja luonnonympäristöön.

11 .. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen eteläosa sijaitsee kantatien 0 liikennemelualueella. Suunnittelualue on pääosin rakennettua aluetta, joten mahdollisiin nykyisiin ympäristöhäiriöihin ei asemakaavan muutoksella ole käytännössä vaikutusta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä on 0 laaditun meluselvityksen perusteella tehty tarkistuksia kaavamääräyksiin. Kortteleissa 00-0 ja 06 on tonttien eteläisille rakennusalojen sivuille merkitty rakenteiden ääneneristävyysvaatimus liikennemelua vastaan. Lisäksi asemakaavan erinäisiin määräyksiin on kirjattu, että jokaisen asunnon oleskelupiha tulee suojata kantatien 0 liikennemelulta rakennuksella tai rakenteilla. Määräyksiä tulee noudattaa myös siinä tapauksessa, mikäli rakennetuille tonteille haetaan rakennuslupaa olemassa olevan rakennuksen laajentamiselle tai sen korvaamiselle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava valmistunee vuoden 08 kesällä. Asemakaavan vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi, sillä kaavamuutos koskee pääasiassa kiinteistöteknisiä järjestelyjä. Asemakaavan rakentamattomat tontit toteutunevat ajan mittaan. Katualueilla tehdään toimenpiteitä kaupungin oman talousarvion puitteissa. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Jani Laasanen kaavasuunnittelija

12 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 0 Kaarina Täyttämispvm Kaavan nimi Makarlan länsiosan asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus A00 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha],0 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha],80 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha],780 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä,0 00,0 99 0,08,80-77 A yhteensä 0,6,8 99 0,9, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,80,,9 R yhteensä L yhteensä,06,9 0,0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä -,8 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

13 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä,0 00,0 99 0,08,80-77 A yhteensä 0,6,8 99 0,9, AO 0,6 00,0 99 0,9, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,80,,9 VP,6 9,0-0,806 VL,79,0,79 R yhteensä L yhteensä,06,9 0,0 Kadut,968 9,8 0,00 Kev.liik.kadut 0,99, -0,006 LT 0,00 0, E yhteensä S yhteensä M yhteensä -,8 MT -,8 W yhteensä

14 Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Mittakaava: :0000 Pvm: Maakuntakaava 00 m

15 Liite Kaarinan kaupunki Kiinteistöliikelaitos Teema: Kaarina Mittakaava: :000 Pvm: Ajantasakaava 00 m

16 Liite Kaarinan kaupunki Kiinteistöliikelaitos Teema: Kaarina Mittakaava: :000 Pvm: Vesihuolto 00 m

17 Makarlan alueen asemakaavojen uudistaminen DA: 6 //0 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Esittely: Maankäyttö- ja rakennuslain 60 mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Makarlan alueella asemakaavat ovat osittain teknisesti vanhentuneita ja toteutumattomia. Monin paikoin nykyisissä kaavoissa esitetyt ratkaisut ovat vaikeita tai jopa mahdottomia toteuttaa. Tämä koskee sekä rakentamattomia katuja että kiinteistöjen ja korttelialueiden välisiä rajoja. Kiinteistö- ja paikkatietolaitos on kokenut alueella olevien tonttien lohkomisen haasteelliseksi. Edellä mainitun perusteella on syytä laatia koko Makarlan alueelle asemakaavan muutos, jonka tarkoituksena on uudistaa olemassa olevien asuntoalueiden asemakaavoja maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla ja korjata kiinteistötekniset virheet nykyisten asemakaavojen osalta. Lisäksi asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkistetaan olemassa olevien rakennusten sijainnit, rakennusoikeudet ja muut tiedot ja tarvittaessa muutetaan kaavamääräyksiä niiden osalta. Asemakaavan muutoksen jälkeen alueelle voi muodostua joitakin uusia rakennuspaikkoja. Sijainti: Suunnittelualue sijaitsee likimääräisesti valtatien 0, Hepojoen, Männistönmäen, Palomäentien ja Turku-Helsinki rautatien rajoittamalla alueella. Asemakaavan muutos koskee noin 80 hehtaarin kokoista aluetta. Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Alueen lounaisreuna rajoittuu maakuntakaavan mukaiseen kaupunkikehittämisen kohdealueeseen. Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Suunnittelualue ei sijaitse varsinaisesti Turun seudun rakennemallin (0) mukaisella uusien tai täydennettävien asuntoalueiden kohdalla. Rakennemallin raportissa kuitenkin todetaan, että Piikkiön keskusta on ydinkaupunkialueen lähialueen keskus, joka kasvaa edullisen sijaintinsa vuoksi. Piikkiön aluekeskuksen on arvioitu kasvavan vuoteen 0 mennessä noin.00 asukkaalla. Makarla on osa Piikkiön keskustaajamaa. Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suunnittelualueella ovat voimassa Makarlan asemakaava (..97) ja Makarlan asemakaavojen muutokset (.8.99 ja..999). Asemakaavoissa suunnittelualue on rivitalojen korttelialuetta, AR-, erillispientalojen korttelialuetta, AO ja AO-, kunnallisteknisten rakennusten aluetta, YT-, puistoa, PL-,

18 lähivirkistysaluetta, VL, maa- ja metsätalousaluetta, MMV-, ja rakennuskaavatiealuetta. Laadittava asemakaava: Asemakaavan tarkoituksena on uudistaa Makarlan alueen asemakaavat vastaamaan todellista tilannetta alueella. Makarlan alueen asemakaavojen muutos on mukana Kaarinan kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa syksylle 0. Asemakaavan muutosta koskevan kaavoituspäätöksen tekee kaavoitus- ja rakennuslautakunta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteenä. Liite /06. Valmistelija: kaavasuunnittelija Jani Laasanen, p. (0) Ehdotus: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ) hyväksyä Makarlan alueen asemakaavojen muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja ) että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan likimääräisesti rajatulle alueelle laaditaan Makarlan alueen asemakaavojen muutos. Käsittely: Päätös : Ote: Jäsen Laura Langh-Lagerlöf ei osallistunut tämän pykälän käsittelyyn (osallisuusjäävi). Ehdotus hyväksyttiin. Varsinais-Suomen ELY- keskus kaavoitus