keskus ry (Tekry) Terveyden edistämisen Julkaisuja 4/2010 Osallisuus keskustelutilaisuus Tulevaisuudenennakointi Päivi Rouvinen-Wilenius

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "keskus ry (Tekry) Terveyden edistämisen Julkaisuja 4/2010 Osallisuus keskustelutilaisuus 31.3.2010 Tulevaisuudenennakointi Päivi Rouvinen-Wilenius"

Transkriptio

1 Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Julkaisuja 4/2010 Osallisuus keskustelutilaisuus Tulevaisuudenennakointi Päivi Rouvinen-Wilenius

2 ISSN ISBN Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 4/2010 Taitto: Marko Liukkonen Kannen kuva: Iofoto > Julkaisut

3 Tulevaisuudenennakointi 3 Sisällys 1. Tausta ja tavoitteet Ennakointityön tausta Keskustelutilaisuuden tavoitteet Osallisuus Teoriakatsaus keskustelun pohjaksi Keskustelun yhteenvetoa Miten keskustelusta eteenpäin? Kuinka järjestötoiminassa voidaan vahvistaa haluttua suuntaa?...13

4 4 Osallisuus, keskustelutilaisuus Lukijalle Tulevaisuudenennakointityö on tärkeää, jotta tunnistettaisiin ajoissa terveyden edistämisen kannalta merkittävimmät heikot signaalit ja vaikutettaisiin tulevaisuuteen niiden avulla. Tekryn tulevaisuudenennakointityössä tarkastellaan toimintaympäristöä terveyden edistämisen näkökulmasta ja kartoitetaan toimijoita, jotka piilovaikuttavat terveyden edistämisen kehitykseen. Toimintaympäristön muutosten tarkastelu tarkoittaa ilmiöiden muutosten tarkastelua ja ymmärtämistä erilaisten tulevaisuusseuraamusten näkökulmasta, esimerkiksi tapahtumien, päätöksenteon ja valintojen aikaansaamien tulevaisuusseuraamuksien näkökulmasta. Muutosvoimien jäljittäminen muodostaa yhden tärkeimmistä tulevaisuudentutkimuksen tutkimusprosessin työvaiheista. Osallisuus on keskeinen terveyteen vaikuttava tekijä, jota järjestötoiminnan avulla voidaan vahvistaa. Vuoden aikana järjestetään yhteensä kolme keskustelutilaisuutta. Ensimmäisen teemana oli osallisuus. Myöhemmin vuonna 2010 järjestettävät keskustelutilaisuudet kohdentuvat kansalaisvaikuttamisen uusien ilmiöiden (alustavasti viikolla 38) ja arvojen tarkasteluun (alustavasti viikolla 45). Niihin pyydetään osallistujia lähempänä tilaisuuksia. Tekryssä järjestettiin osallisuuteen liittyvä tulevaisuusfoorumin kaltainen keskustelutilaisuus klo Tilaisuuteen osallistui järjestöjen asiantuntijoita ja toimijoita, joiden työssä osallisuus ilmenee. Tilaisuudessa keskusteltiin osallisuuden lisäämisen mahdollisuuksista kansalaisten näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää kansalaislähtöisiä osallisuuden keinoja ja muotoja, joita voidaan vahvistaa järjestötoiminnan avulla. Tilaisuudessa kerättiin heikkoja signaaleja osallisuudesta ja keskusteltiin mm. siitä, mitä kentällä tapahtuu, miksi ilmiö on syntynyt ja mistä muutos on alkanut. Tilaisuuteen osallistui kahdeksan järjestön edustajaa. Tilaisuuden veti Päivi Rouvinen-Wilenius, jolta lisätietoja puh tai

5 Tulevaisuudenennakointi 5 1. Tausta ja tavoitteet 1.1. Ennakointityön tausta Tekryn strategiassa painotetaan vahvaa tulevaisuuden ennakointityötä osana toimintaa. Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää siksi, että osaamme varautua vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin, mutta myös siksi, että osaamme osaltamme vaikuttaa halutunlaisien terveyden edistämisen tulevaisuuksien syntymiseen. Tulevaisuustutkimusseuran tulevaisuusfoorumi on vuodesta toiseen tuottanut uusia ajatuksia, rakentanut tulevaisuuskuvia ja käynyt keskustelua siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Menetelmä on toiminut hyvin tulevaisuudentutkimuksen puolella, ja nyt kokeilemme sen soveltamista järjestömaailmaan. Järjestöt toimivat lähellä kansalaisia, ja siten heillä on runsaasti käytössään sellaista tietoa, joka on viranomaistahojen saavuttamattomissa. Tämän tiedon esiin saaminen ja hyödyntäminen tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää järjestöjen tietopääomaa laajempaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä välittää kansalaisten tietoa ja siten vaikutusmahdollisuuksia eteenpäin. Toimintaympäristön muutosten tarkastelu sisältää trendien, megatrendien, heikkojen signaalien, villien korttien ja driving force -ilmiöiden jäljittämisen, tunnistamisen ja analyysin. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan siis sitä toimijan sosiokulttuurista, poliittista, ekologista ja taloudellista kokonaisuutta, jossa toiminta tapahtuu. Toiminnan ympäristö koostuu resursseista, kuten infrastruktuurista ja rahasta sekä toimijoiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Tällaisen tietoyhteiskunnan toimijoita ovat kansalaiset, yritykset, viranomaiset, oppilaitokset, järjestöt, media jne. Brian Coffman on määritellyt heikon signaalin seuraavasti: Se on idea tai trendi, joka vaikuttaa yritykseen tai yrityksen toimintaympäristöön, ja se on uusi ja yllättävä signaalin vastaanottajan näkökulmasta. Usein signaaleja on vaikea huomata kohinan ja muiden signaalien keskeltä. Heikot signaalit voivat olla uhka tai mahdollisuus järjestölle ja terveyden edistämiselle. Heikkojen signaalien tunnistamisen opettelu on tärkeää siksi, että asiasta tietävät ihmiset usein aliarvioivat niitä. Ne ilmenevät viiveellä, ennen kuin kypsyvät ja muuttuvat valtavirraksi. Heikkojen signaalien löytäminen tuottaa mahdollisuuksia oppia, kasvaa ja kehittyä. Ne voi jakaa kahteen luokkaan. Ne ovat joko ns. aikaista informaatiota, esimerkiksi tietoa jostain mahdollisesta tapahtumasta, joka ei kuitenkaan vielä ole konkretisoitunut (vaikkapa aikainen tutkimustieto joltain tieteen alalta) tai sitten muutoksen ensioireita. Tuleva tapahtuma ei ehkä itsessään

6 6 Osallisuus, keskustelutilaisuus ole näkyvä, mutta se voi oireilla ja kyseisiä oireita lukien on mahdollista ennakoida muutosta. Internet tuo myös loistavan mahdollisuuden heikkojen signaalien etsimiseen. Heikot signaalit voivat löytyä lehdistä muutoksen ensioireina oireethan ovat sinänsä vahvoja, mutta niitä on tulkittava oikein, jotta löytäisi niiden taustalta tulevan muutoksen Keskustelutilaisuuden tavoitteet Keskustelutilaisuuden tavoitteena oli löytää heikkoja signaaleja osallisuuden vahvistamiseen. Heikot signaalit ovat ideoita tai trendi, joka vaikuttaa toimintaympäristöön (sosiokulttuurinen, poliittinen, ekologinen, taloudellinen kokonaisuus). Toiminnan ympäristö koostuu resursseista (rakenteet, raha, toimijoiden toiminta, vuorovaikutus). Toimijoita ovat kansalaiset, yritykset, viranomaiset, oppilaitokset, media, järjestöt jne. Tilaisuudessa keskusteltiin seuraavista asioista: Mitä kentällä tapahtuu? Onko jotain uutta tai poikkeavaa tapahtunut viime aikoina, millaisia uusia tuulia on havaittu? Paikallistetaan ilmiön lähde, mistä esimerkiksi muutos on alkanut? Kuka tai mikä on alkuun paneva voima? Miksi ilmiö on syntynyt? Ennakoitiin ilmiön leviämistä. Mikä on ilmiön laajuus? Arvioitiin laajemman muutoksen tapahtumisen todennäköisyyttä. Mitä laajemmasta muutoksesta voisi seurata? Pohdittiin ilmiön vastavoimia, mitä ne ovat ja miten vaikuttavat? Pohdittiin miten ilmiötä, esimerkiksi muutoksen kasvua, tulisi seurata. Ovatko muutokset hyviä vai huonoja terveyden edistämisen näkökulmasta? Pohdittiin keinoja ilmiön vahvistamiseksi tai tarvittaessa heikentämiseksi. Arvioitiin ilmiön merkitystä terveyden edistämisen näkökulmasta. Miten sitä voisi hyödyntää järjestötyössä? Miten ilmiö suhteutuu esimerkiksi kansallisten ohjelmien osallisuuden lisäämiskeinoihin? Tilaisuudessa ei ehditty paneutua osallisuuden ilmiön seuraamiseen tai siihen, miten nyt keskustelussa esille nousseet tekijät suhteutuvat kansallisiin ohjelmiin eikä myöskään osallisuusilmiön leviämiseen.

7 Tulevaisuudenennakointi 7 Tilaisuuden alussa esitettiin lyhyt osallisuuden teoriakatsaus. Katsaus pohjautuu artikkeliin Osallisuus terveystekijänä: Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius, Aalto-Kallio 2009, Promo Osallisuus 2.1. Teoriakatsaus keskustelun pohjaksi Osallisuus tarkoittaa sitä, että asiat tapahtuvat osallisen tunnetasolla. Osallisuudessa ihminen on voimaantunut subjekti, jolla on kyky tuoda ilmi ja arvioida toiminnalle asetettuja intentioita, tavoitteita ja niiden toteutumista (Flöjt 1999). Osallisuus on yhteisöön kuulumista ja siihen vaikuttamista sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Osallisuus koostuu oikeudesta saada tietoa itseä koskevista asioista ja mahdollisuudesta ilmaista mielipiteensä. Osallisuuden vahvistamiseksi on keskeistä ihmisten omien voimavarojen käyttöön saattaminen, vaikuttamisen mahdollisuuksien tarjoaminen sekä osallisuuden edellytysten luominen. Kansalainen on asiantuntijana ja yhdessä toimijana. Kuvio 1. Terveys osallisuuden, yhteisöllisyyden ja voimaantumisen seurauksena (Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius, Aalto-Kallio 2010, 31) Osallisuus tuottaa sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia ja se on nähty keskeiseksi terveyttä tuottavaksi tekijäksi YHTEISKUNTATASO RAKENTEET: luodaan puitteet, edellytykset ja mahdollisuudet osallisuudelle (lainsäädäntö, palvelut, sosiaaliturva, koulutusjärjestelmä jne.) Osallisuuden kokemus vaikuttamismahdollisuudet kuulluksi tuleminen ja vaikuttaminen kansalaistoiminta YKSILÖTASO: Voimaantumisen kokemus identiteetti, minuuden perusta omat voimavarat elämänhallintavalmiudet Terveys YHTEISÖTASO: Yhteisöllisyyden kokemus mahdollisuus aktiiviseen kansalaisuuteen vertaistuki

8 8 Osallisuus, keskustelutilaisuus Taulukko 1. Osallisuuden tasot käytännön esimerkein (Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius, Aalto-Kallio 2010, 31) Osallisuuden tasot (Lähde: Kohonen & Tiala 2002) Tieto-osallisuus oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen Suunnitteluosallisuus valmisteluun liittyvä vuorovaikutus Päätösosallisuus osallistuminen palvelujen tuottamista tai omaa asuinaluetta koskeviin päätöksiin Toimintaosallisuus oma toiminta elinympäristössä tai palvelu- ja toimintayksikössä Käytännön keinoja ja esimerkkejä asiakaspalautejärjestelmät vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmät (esim. sähköiset) tulkkipalvelut esim. maahanmuuttajille yhteistuottaminen (co-production) (palvelun vastaanottaja osallistuu palvelun kehittämiseen) kaupunkisuunnitteluun osallistuminen (esim. puistoalueiden suunnittelu) kasvatuskumppanuus osallistava taide nuorisovaltuustoiminta, vanhusneuvostotoiminta edunvalvonta- ja vaikuttamistyö järjestöissä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet kunnissa vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta järjestöissä kansalais- ja työväenopiston toiminta seurakunnan eri toiminnat (esim. muskarit, varhaisnuorten kerhot) kirjastot Kohosen ja Tialan (2002) kuvaamat osallisuuden tasot, joita ovat tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimintaosallisuus, ovat esillä taulukossa 1 esimerkein.

9 Tulevaisuudenennakointi Keskustelun yhteenvetoa Mitä on osallisuus? Tilaisuuden alussa keskusteltiin lyhyesti siitä, miten kukin osanottaja määrittelee osallisuuden käsitteen. Näkemys osallisuudesta oli lähes yhteneväinen kaikilla keskusteluun osallistuneilla. Alla koonnos näkemyksistä: Osallisuus on sitä, että pääsee mukaan ongelmien ratkaisuun ja päätöksentekoon, on mukana alusta alkaen itseä koskevien asioiden määrittelyssä. Voimaantuminen on subjektiivista osallisuuden tunnetta. Me meille, ideaali. Osallistamisen strategiat vievät ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa elämäänsä (ylhäältä alas), osallisuuden edistämisestä tulee osallistamista. Kaikki eivät halua osallisuutta, kun ei lähdetä ihmisistä itsestään, ei haluta ylhäältä alaspäin toimintaa. Tulee kuulluksi. Bottom up eli alhaalta ylöspäin tapahtuva on toimivinta osallisuutta. Nuorten osallisuus -hanke Terveys ry:ssä, miten nuoria saa mukaan toimintaan? Nuoret tykkäävät siitä, että on visiittejä ja vierailuja, eivät haluakaan ehkä muuta? Projekti tai tapahtuma. Muutkaan eivät enää sitoudu, neuvotteluja joustavuudesta, esim. eläkeläiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä, joka halutaan sovittaa muuhun elämänrytmiin. Osallisuus on valikoitavissa oleva paketti, johon voit osallistua omilla ehdoilla tai jos ihminen on voimaantunut, hän voi sanoa ei. Myös osallisuuteen on tullut mukaan kuluttaja-aspekti. Osallistuminen ja osallisuus elämäntilannesidonnainen; jos ei ole ollut osallisuutta omaan perheeseen, silloin voimavarat huonot. Mitä kentällä tapahtuu? Eväät osallisuuteen ovat huonot, jos esimerkiksi omat osallisuuden eväät perheessä ovat heikot. Väestöryhmien terveyserot kasvavat, tehdään mitä tahansa > ei enää heikko vaan vahva signaali. Uudet sukupolvet: minulle tässä ja nyt. Kovaääniset monesti vievät asioita eteenpäin omasta näkökulmastaan, mutta miten otetaan huomioon muut? Osallisuudessa kuluttaja-aspekti. Asiantuntijat eivät ymmärrä arkea ja prioriteettitasoa.

10 10 Osallisuus, keskustelutilaisuus Suurten ikäluokkien murros osallisuudessa, aktiivinen vaikuttajaryhmä valmistautuu muuttamaan eläkkeellä olemisen käytäntöjä (koskee etujoukkoa). Sitoutuminen on projekti tai tapahtuma. Halutaan neuvotteluja joustavuudesta, esim. eläkeläiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä, mutta se halutaan sovittaa muuhun elämänrytmiin. Koko kirjo otettava huomioon, julkkisesimerkit voimaannuttava muille sairastuneille, avoimuus hyvä. Ihmiset eivät halua määritellä itseään ongelman kautta, kynnyksetön paikka, tiedostaminen, sukupuolisensitiivinen työ, esim. Ruoka-häiriöt, kyse muusta tarpeesta, tutustuttava heihin. Asiakaslähtöisyys vs. osallisuus. Terveyserojen kasvu! Tarvitaan uutta lähestymistapaa. Yhteisölle resursseja osallisuuteen, terveys paranee, koska yhteisöllä mahdollisuus muuttaa jotain, potilaiden koulutus (Britanniassa) > voimaannuttaviin rakenteisiin on luotu rakenteita. Potilasasiantuntijan rooli, Englannissa terveyserot kapenevat tämän myötä. Oikeuksia vai velvollisuuksia? Valinnanvapaus hankala terveyspalveluissa, tavoitetaso ihmiseltä itseltään, yksilöllä suuri vastuu valinnoistaan. Vertaistuki nousussa. Miksi ilmiö on syntynyt? Esille nostettiin seuraavia kysymyksiä: onko osallisuus esillä, koska ihmisiltä puuttuu hyvä käytös, ovatko arvot rapistuneet ja välinpitämättömyys lisääntynyt? Vallitseva systeemi ei vastaa nykyjärjestelmää? Vaatiiko terveys osallisuutta tai osallistumista? Osallistuminen (ikäihmisten tutkimuksissa) on yksi parhaista terveyden edistämisen välineistä: masennusoireita vähemmän, kuolleisuutta vähemmän, elämäntyytyväisyyttä, onnellisuutta. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on yksi tärkeimmistä ja parhaimmista keinoista edistää ihmisten psykofyysissosiaalista terveyttä. Sosiaalinen kanssakäyminen ja verkostot ovat erityisesti ikäihmisille tärkeitä nuoret hakevat enemmän lyhytaikaista verkostoitumista.

11 Tulevaisuudenennakointi 11 Onko olemassa osallisuuden vastavoimia, mitä? Osallisuutta heikentävät: Byrokraattisuus ja ulkoapäin määrittely: ulkoapäin määrittely, patriarkaalinen systeemi. Rakenteet (tapakulttuurit, hallintokulttuurit) esimerkiksi koulun rakenteet. Me niille -ajattelu : asiantuntijat eivät tunne tavallisen ihmisen arkea, järjestöjen erkaantuminen todellisuudesta. Asioita, joita viranomaiset eivät tunnista ja jotka oikeasti auttaisivat ei saa rahaa asioiden eteenpäin viemiseen. Esim. syömishäiriöiset: itsearvostus olennainen asian ydin, ei se, että käsketään syömään terveellisesti. Ulkopuolelta määritellään ihminen jonkinlaiseksi, mutta ihminen itse ei halua tulla määritellyksi tai ei edes koe itseään sellaiseksi, jonkalaiseksi muut hänet määrittelevät. Asenteet, elämäntilanne, terveydentila, toinen ihminen. Hankalien asioiden kasaantuminen. Normit ja säännöt. Tarvitaan innostajia, klassinen tutorointikuvio, byrokratiavapaus, tietotekniikka apuna? Millaisia keinoja vahvistaa osallisuutta/heikentää haitallisia ilmiöitä? Heikko signaali: pitäisi lähteä jostain yhteisestä isosta asiasta eikä pilkkoa järjestöjen toimintaa palasiksi tietyn ruumiinosan perusteella (sosiaali- ja terveysjärjestöt) > järjestöjen välinen yhteistyö isoista kysymyksistä, joihin kootaan voimat yhteen. Tarvitaan innostajia, klassinen tutorointi, byrokratiavapaus, tietotekniikka apuna? Nykypäivänä ammattilaisten ja asiakkaiden näkemykset pitää sovittaa yhteen. Ihmisen arki (sosiaalinen vuorovaikutus) nostaa esille edelleen. Kynnyksettömät palvelut. Miten passiivisuus käännetään aktiiviseksi? Suhde itseen, muihin. Järjestöjen välinen yhteistyö keinona, rajat hävittävä, asiakkaan lähtökohdista. Tarvitaan byrokratiasta vapaita toimintamuotoja: keinoina hyvät, onnistuneet kohtaamiset: vertaistukiryhmä tai jalkautuminen ihmisten arkeen ihmisten luo, internet erinomaisena välineenä?

12 12 Osallisuus, keskustelutilaisuus Järjestöt arjen hallitsijoita, tämän asian vahvistaminen! Sosiaalisen viitekehyksen korostuminen järjestöjen töissä. Ongelmia: järjestöt kytköksissä nykypolitiikkaan, eivät niin kovin asiakaslähtöisiä. Kiinnostaako toisten ongelmat enemmän kuin toisten? Keskustelussa esille nousseita hankkeita ja teoksia Toimiva terveyskeskus -ohjelma, Terveyshyöty-malli > voimaantunut potilas on tuloksellisessa vuorovaikutuksessa hoitavan terveystiimin kanssa. Keinot: potilaiden koulutus hallitsemaan tilannettaan, luotu rakenteet voimaantumiselle (clinical cham, ex avainasiakas). Tavoitteena kolme muutosta: asiakaskeskeisyys terveydenhuoltoon, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä terveyshyödyn tuottaminen / avainasiakas : niiden etsiminen ja voimaannuttaminen. Etsitään näitä avainasiakkaita potilasjärjestöistä. Terveyserot eivät korjaannu enää helposti. Duodecim-lehdessä julkaistaan katsaus kevään 2010 aikana. Health Affairs, Coleman et al 1/ 2009 / kirjallisuushaku E.H. Wagner. (Lisätietoja: Taina Mäntyranta, STM) Nuorten osallisuus -hanketoiminta (Terveys ry). 35 vapaaehtoistoiminnan yhdistystä miten aktivoida nuoria mukaan päihdetoimintaan. 150 nuorta eri kunnissa kouluissa, nuorisotoimessa, paikallisissa järjestöissä jne. Lähdetty paikallisesta tarpeesta. Miten vaikuttaa tulevaisuuteen? Nuorten osallisuus on visiittejä ja vierailuja kyseisessä projektissa. Nuorten kohdalla pitäisi ymmärtää ja hyväksyä, että käsitys osallisuudesta ei ole ikuista, vaan se on jokin projekti tai tapahtuma. Nuoret vaihtavat yhteisöjä aika kevyesti (nuorisotutkijoiden käsitys). SPR:n ystäväpalvelu, autettavasta auttajaksi. Koko-hanke, kokemuskoulutusta. Yhteisöllisiä näkökulmia nuorten ehkäisevään päihdetyöhön : Merja Kylmäkoski, Sanna Pylkkänen ja Reijo Viitanen (toim.). Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa : Ilka Haarni. Gaudeamus 2010.

13 Tulevaisuudenennakointi Miten keskustelusta eteenpäin? Kuinka järjestötoiminassa voidaan vahvistaa haluttua suuntaa? Osallisuus edellyttää taitoa ja halua vaikuttaa, ja osallisuuteen voi oppia. Osallisuus on keskeinen ihmisten terveyteen vaikuttava tekijä. Suomessa ikäihmisille tehdyssä tutkimuksessa vapaaehtoistoiminta on myös yksi keskeisimmistä terveyden edistämisen keinoista ikääntyneillä: onnellisuus, elämän laatu, koettu terveys lisääntyvät osallisuuden myötä. Englannissa osallisuuden avulla on myös onnistuttu kaventamaan terveyseroja. Osallisuudelle on muotoutumassa uusi luonne, se on projekti tai tapahtuma ja halutaan neuvotteluja joustavuudesta. Osallisuuden mahdollistamisessa keskeisinä tekijöinä nousevat esille ihmisten halu osallistua omana itsenään. Ihmiset eivät halua tulla määritellyksi ongelman tai sairauden nimissä, usein kyse on muusta tarpeesta. Osallisuutta lisäävässä toiminnassa ihmiset voivat itse määrittää sen, kuinka ja millä ehdoilla he kohtaavat toisen ihmisen. Sen syntymiseen tarvitaan kynnyksetön paikka, ja se edellyttää että ihmisiin on tutustuttava. Suuret ikäluokat luovat murrosta osallisuudessa, aktiivi vaikuttajaryhmä valmistautuu muuttamaan eläkkeellä olemisen käytäntöjä. Osallisuuden syntymiseen tarvitaan innostajia, klassista tutorointia, byrokratiavapautta, ja esimerkiksi tietotekniikkaa apuna käyttäen voidaan luoda uusia mahdollisuuksia osallisuuden syntymiselle. Järjestöt ovat arjen hallitsijoita, ja sitä osaamista tulee vahvistaa! Keskustelun keskeisin tulos oli järjestöjen vertais- ja vapaaehtoistyön merkityksen kirkastaminen osallisuuden mahdollistajana. Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytyksiä tulisi vahvistaa entistä enemmän. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää seuraaviin tekijöihin: Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksiin joustavaan vapaaehtoistyöhön ja mahdollisuuksiin virkistäytyä tulisi satsata. Vapaaehtoistyötä halutaan tehdä omilla ehdoilla. Se halutaan sovittaa muuhun elämänrytmiin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja verkostot ovat erityisesti ikäihmisille tärkeitä nuoret hakevat enemmän lyhytaikaista verkostoitumista.

14 14 Osallisuus, keskustelutilaisuus Heikkona signaalina nähtiin järjestöyhteistyön uudenlainen tuleminen. Järjestöjen välinen yhteistyö nähdään keinona, jolla voidaan hävittää rajoja ja lähteä asiakkaan lähtökohdista. Voidaan lähteä jostain yhteisestä isosta asiasta, kuten osallisuudesta, johon kootaan voimat yhteen. Erilaisten järjestöjen yhteistyönä toteutettu vapaaehtoisja vertaistoiminta tarjoaa järjestöille laaja-alaisia yhteistyön mahdollisuuksia. Esimerkiksi vapaaehtoistyön vahvistumista välittämistoimintana. Järjestöjen vankka osaaminen ihmisestä lähtevän vertais- ja vapaaehtoistyön organisoijana mahdollistaa myös uudenlaisien järjestöjäsenyyksien syntymisen. Järjestöjen haasteena on se, että järjestöjen tulisi vaikuttaa ammattilaisten ja asiakkaiden näkemyksien yhteensovittamiseen. Ihmisen arki tulee nostaa vahvemmin esille. Tavoitteena on kynnyksettömät palvelut. Osallisuutta tukemaan tarvitaan byrokratiasta vapaita toimintamuotoja, jotka ovat järjestöissä luonteenomaisia. Keinoina ovat hyvät, onnistuneet kohtaamiset: vertaistukiryhmät tai jalkautuminen ihmisten arkeen, ihmisten luo. Lisäksi järjestöjen tulisi vapautua politiikkasidoksista ja palata vahvemmin asiakaslähtöisyyteen. Kysymyksiä, joita keskustelutilaisuudessa ei ehditty pohtia ja joita kukin taho voi miettiä edelleen: Miten osallisuuden ilmiöt suhteutuvat kansallisiin ohjelmiin? Miten uusien osallisuuden muotojen arvellaan leviävän? Tulisiko ilmiötä seurata? Mitä ilmiöstä voi seurata?

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta?

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Anne Pyykkönen 5.4.2016 Strategia 2015-2020 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Ihmisen asialla Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on vakaa

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Vuosiseminaari 5.9.2012

Pumppu-hanke Laurean osahanke. Vuosiseminaari 5.9.2012 Pumppu-hanke Laurean osahanke Vuosiseminaari 5.9.2012 Pumppu-seminaarin ohjelma 12.30 Tilaisuuden avaus Eija Tommila, terveyden edistämisen päällikkö, Lohjan kaupunki 12.45 YKS - mahdollisuus käyttäjälähtöiseen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Järjestöt yhteistyössä terveyttä edistämässä. Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry 22.5.2014

Järjestöt yhteistyössä terveyttä edistämässä. Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry 22.5.2014 Järjestöt yhteistyössä terveyttä edistämässä Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry 22.5.2014 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Vaaleja ja valitusfestareita. Osallisuussaarna. Tomi Kiilakoski & Pasi Laukka Allianssiristeily 18.3.2010

Vaaleja ja valitusfestareita. Osallisuussaarna. Tomi Kiilakoski & Pasi Laukka Allianssiristeily 18.3.2010 Vaaleja ja valitusfestareita. Osallisuussaarna Tomi Kiilakoski & Pasi Laukka Allianssiristeily 18.3.2010 Osallisuuden ihanuus ja kurjuus Ihanuus. Osallisuus liittää lapsia ja nuoria laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen Punainen Risti turvapaikka- ja kotoutumistyössä Vastaanottoyksiköitä 79, yli 14 000 asukasta 1200 työntekijää, 10 000 vapaaehtoista Neuvotteluissa

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tarve työn lähtökohtana Viittakivi toimintaympäristönä Uusien rahoituskanavien ja hallintomallien

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot