keskus ry (Tekry) Terveyden edistämisen Julkaisuja 4/2010 Osallisuus keskustelutilaisuus Tulevaisuudenennakointi Päivi Rouvinen-Wilenius

Transkriptio

1 Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Julkaisuja 4/2010 Osallisuus keskustelutilaisuus Tulevaisuudenennakointi Päivi Rouvinen-Wilenius

2 ISSN ISBN Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 4/2010 Taitto: Marko Liukkonen Kannen kuva: Iofoto > Julkaisut

3 Tulevaisuudenennakointi 3 Sisällys 1. Tausta ja tavoitteet Ennakointityön tausta Keskustelutilaisuuden tavoitteet Osallisuus Teoriakatsaus keskustelun pohjaksi Keskustelun yhteenvetoa Miten keskustelusta eteenpäin? Kuinka järjestötoiminassa voidaan vahvistaa haluttua suuntaa?...13

4 4 Osallisuus, keskustelutilaisuus Lukijalle Tulevaisuudenennakointityö on tärkeää, jotta tunnistettaisiin ajoissa terveyden edistämisen kannalta merkittävimmät heikot signaalit ja vaikutettaisiin tulevaisuuteen niiden avulla. Tekryn tulevaisuudenennakointityössä tarkastellaan toimintaympäristöä terveyden edistämisen näkökulmasta ja kartoitetaan toimijoita, jotka piilovaikuttavat terveyden edistämisen kehitykseen. Toimintaympäristön muutosten tarkastelu tarkoittaa ilmiöiden muutosten tarkastelua ja ymmärtämistä erilaisten tulevaisuusseuraamusten näkökulmasta, esimerkiksi tapahtumien, päätöksenteon ja valintojen aikaansaamien tulevaisuusseuraamuksien näkökulmasta. Muutosvoimien jäljittäminen muodostaa yhden tärkeimmistä tulevaisuudentutkimuksen tutkimusprosessin työvaiheista. Osallisuus on keskeinen terveyteen vaikuttava tekijä, jota järjestötoiminnan avulla voidaan vahvistaa. Vuoden aikana järjestetään yhteensä kolme keskustelutilaisuutta. Ensimmäisen teemana oli osallisuus. Myöhemmin vuonna 2010 järjestettävät keskustelutilaisuudet kohdentuvat kansalaisvaikuttamisen uusien ilmiöiden (alustavasti viikolla 38) ja arvojen tarkasteluun (alustavasti viikolla 45). Niihin pyydetään osallistujia lähempänä tilaisuuksia. Tekryssä järjestettiin osallisuuteen liittyvä tulevaisuusfoorumin kaltainen keskustelutilaisuus klo Tilaisuuteen osallistui järjestöjen asiantuntijoita ja toimijoita, joiden työssä osallisuus ilmenee. Tilaisuudessa keskusteltiin osallisuuden lisäämisen mahdollisuuksista kansalaisten näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää kansalaislähtöisiä osallisuuden keinoja ja muotoja, joita voidaan vahvistaa järjestötoiminnan avulla. Tilaisuudessa kerättiin heikkoja signaaleja osallisuudesta ja keskusteltiin mm. siitä, mitä kentällä tapahtuu, miksi ilmiö on syntynyt ja mistä muutos on alkanut. Tilaisuuteen osallistui kahdeksan järjestön edustajaa. Tilaisuuden veti Päivi Rouvinen-Wilenius, jolta lisätietoja puh tai

5 Tulevaisuudenennakointi 5 1. Tausta ja tavoitteet 1.1. Ennakointityön tausta Tekryn strategiassa painotetaan vahvaa tulevaisuuden ennakointityötä osana toimintaa. Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää siksi, että osaamme varautua vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin, mutta myös siksi, että osaamme osaltamme vaikuttaa halutunlaisien terveyden edistämisen tulevaisuuksien syntymiseen. Tulevaisuustutkimusseuran tulevaisuusfoorumi on vuodesta toiseen tuottanut uusia ajatuksia, rakentanut tulevaisuuskuvia ja käynyt keskustelua siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Menetelmä on toiminut hyvin tulevaisuudentutkimuksen puolella, ja nyt kokeilemme sen soveltamista järjestömaailmaan. Järjestöt toimivat lähellä kansalaisia, ja siten heillä on runsaasti käytössään sellaista tietoa, joka on viranomaistahojen saavuttamattomissa. Tämän tiedon esiin saaminen ja hyödyntäminen tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää järjestöjen tietopääomaa laajempaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä välittää kansalaisten tietoa ja siten vaikutusmahdollisuuksia eteenpäin. Toimintaympäristön muutosten tarkastelu sisältää trendien, megatrendien, heikkojen signaalien, villien korttien ja driving force -ilmiöiden jäljittämisen, tunnistamisen ja analyysin. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan siis sitä toimijan sosiokulttuurista, poliittista, ekologista ja taloudellista kokonaisuutta, jossa toiminta tapahtuu. Toiminnan ympäristö koostuu resursseista, kuten infrastruktuurista ja rahasta sekä toimijoiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Tällaisen tietoyhteiskunnan toimijoita ovat kansalaiset, yritykset, viranomaiset, oppilaitokset, järjestöt, media jne. Brian Coffman on määritellyt heikon signaalin seuraavasti: Se on idea tai trendi, joka vaikuttaa yritykseen tai yrityksen toimintaympäristöön, ja se on uusi ja yllättävä signaalin vastaanottajan näkökulmasta. Usein signaaleja on vaikea huomata kohinan ja muiden signaalien keskeltä. Heikot signaalit voivat olla uhka tai mahdollisuus järjestölle ja terveyden edistämiselle. Heikkojen signaalien tunnistamisen opettelu on tärkeää siksi, että asiasta tietävät ihmiset usein aliarvioivat niitä. Ne ilmenevät viiveellä, ennen kuin kypsyvät ja muuttuvat valtavirraksi. Heikkojen signaalien löytäminen tuottaa mahdollisuuksia oppia, kasvaa ja kehittyä. Ne voi jakaa kahteen luokkaan. Ne ovat joko ns. aikaista informaatiota, esimerkiksi tietoa jostain mahdollisesta tapahtumasta, joka ei kuitenkaan vielä ole konkretisoitunut (vaikkapa aikainen tutkimustieto joltain tieteen alalta) tai sitten muutoksen ensioireita. Tuleva tapahtuma ei ehkä itsessään

6 6 Osallisuus, keskustelutilaisuus ole näkyvä, mutta se voi oireilla ja kyseisiä oireita lukien on mahdollista ennakoida muutosta. Internet tuo myös loistavan mahdollisuuden heikkojen signaalien etsimiseen. Heikot signaalit voivat löytyä lehdistä muutoksen ensioireina oireethan ovat sinänsä vahvoja, mutta niitä on tulkittava oikein, jotta löytäisi niiden taustalta tulevan muutoksen Keskustelutilaisuuden tavoitteet Keskustelutilaisuuden tavoitteena oli löytää heikkoja signaaleja osallisuuden vahvistamiseen. Heikot signaalit ovat ideoita tai trendi, joka vaikuttaa toimintaympäristöön (sosiokulttuurinen, poliittinen, ekologinen, taloudellinen kokonaisuus). Toiminnan ympäristö koostuu resursseista (rakenteet, raha, toimijoiden toiminta, vuorovaikutus). Toimijoita ovat kansalaiset, yritykset, viranomaiset, oppilaitokset, media, järjestöt jne. Tilaisuudessa keskusteltiin seuraavista asioista: Mitä kentällä tapahtuu? Onko jotain uutta tai poikkeavaa tapahtunut viime aikoina, millaisia uusia tuulia on havaittu? Paikallistetaan ilmiön lähde, mistä esimerkiksi muutos on alkanut? Kuka tai mikä on alkuun paneva voima? Miksi ilmiö on syntynyt? Ennakoitiin ilmiön leviämistä. Mikä on ilmiön laajuus? Arvioitiin laajemman muutoksen tapahtumisen todennäköisyyttä. Mitä laajemmasta muutoksesta voisi seurata? Pohdittiin ilmiön vastavoimia, mitä ne ovat ja miten vaikuttavat? Pohdittiin miten ilmiötä, esimerkiksi muutoksen kasvua, tulisi seurata. Ovatko muutokset hyviä vai huonoja terveyden edistämisen näkökulmasta? Pohdittiin keinoja ilmiön vahvistamiseksi tai tarvittaessa heikentämiseksi. Arvioitiin ilmiön merkitystä terveyden edistämisen näkökulmasta. Miten sitä voisi hyödyntää järjestötyössä? Miten ilmiö suhteutuu esimerkiksi kansallisten ohjelmien osallisuuden lisäämiskeinoihin? Tilaisuudessa ei ehditty paneutua osallisuuden ilmiön seuraamiseen tai siihen, miten nyt keskustelussa esille nousseet tekijät suhteutuvat kansallisiin ohjelmiin eikä myöskään osallisuusilmiön leviämiseen.

7 Tulevaisuudenennakointi 7 Tilaisuuden alussa esitettiin lyhyt osallisuuden teoriakatsaus. Katsaus pohjautuu artikkeliin Osallisuus terveystekijänä: Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius, Aalto-Kallio 2009, Promo Osallisuus 2.1. Teoriakatsaus keskustelun pohjaksi Osallisuus tarkoittaa sitä, että asiat tapahtuvat osallisen tunnetasolla. Osallisuudessa ihminen on voimaantunut subjekti, jolla on kyky tuoda ilmi ja arvioida toiminnalle asetettuja intentioita, tavoitteita ja niiden toteutumista (Flöjt 1999). Osallisuus on yhteisöön kuulumista ja siihen vaikuttamista sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Osallisuus koostuu oikeudesta saada tietoa itseä koskevista asioista ja mahdollisuudesta ilmaista mielipiteensä. Osallisuuden vahvistamiseksi on keskeistä ihmisten omien voimavarojen käyttöön saattaminen, vaikuttamisen mahdollisuuksien tarjoaminen sekä osallisuuden edellytysten luominen. Kansalainen on asiantuntijana ja yhdessä toimijana. Kuvio 1. Terveys osallisuuden, yhteisöllisyyden ja voimaantumisen seurauksena (Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius, Aalto-Kallio 2010, 31) Osallisuus tuottaa sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia ja se on nähty keskeiseksi terveyttä tuottavaksi tekijäksi YHTEISKUNTATASO RAKENTEET: luodaan puitteet, edellytykset ja mahdollisuudet osallisuudelle (lainsäädäntö, palvelut, sosiaaliturva, koulutusjärjestelmä jne.) Osallisuuden kokemus vaikuttamismahdollisuudet kuulluksi tuleminen ja vaikuttaminen kansalaistoiminta YKSILÖTASO: Voimaantumisen kokemus identiteetti, minuuden perusta omat voimavarat elämänhallintavalmiudet Terveys YHTEISÖTASO: Yhteisöllisyyden kokemus mahdollisuus aktiiviseen kansalaisuuteen vertaistuki

8 8 Osallisuus, keskustelutilaisuus Taulukko 1. Osallisuuden tasot käytännön esimerkein (Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius, Aalto-Kallio 2010, 31) Osallisuuden tasot (Lähde: Kohonen & Tiala 2002) Tieto-osallisuus oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen Suunnitteluosallisuus valmisteluun liittyvä vuorovaikutus Päätösosallisuus osallistuminen palvelujen tuottamista tai omaa asuinaluetta koskeviin päätöksiin Toimintaosallisuus oma toiminta elinympäristössä tai palvelu- ja toimintayksikössä Käytännön keinoja ja esimerkkejä asiakaspalautejärjestelmät vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmät (esim. sähköiset) tulkkipalvelut esim. maahanmuuttajille yhteistuottaminen (co-production) (palvelun vastaanottaja osallistuu palvelun kehittämiseen) kaupunkisuunnitteluun osallistuminen (esim. puistoalueiden suunnittelu) kasvatuskumppanuus osallistava taide nuorisovaltuustoiminta, vanhusneuvostotoiminta edunvalvonta- ja vaikuttamistyö järjestöissä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet kunnissa vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta järjestöissä kansalais- ja työväenopiston toiminta seurakunnan eri toiminnat (esim. muskarit, varhaisnuorten kerhot) kirjastot Kohosen ja Tialan (2002) kuvaamat osallisuuden tasot, joita ovat tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimintaosallisuus, ovat esillä taulukossa 1 esimerkein.

9 Tulevaisuudenennakointi Keskustelun yhteenvetoa Mitä on osallisuus? Tilaisuuden alussa keskusteltiin lyhyesti siitä, miten kukin osanottaja määrittelee osallisuuden käsitteen. Näkemys osallisuudesta oli lähes yhteneväinen kaikilla keskusteluun osallistuneilla. Alla koonnos näkemyksistä: Osallisuus on sitä, että pääsee mukaan ongelmien ratkaisuun ja päätöksentekoon, on mukana alusta alkaen itseä koskevien asioiden määrittelyssä. Voimaantuminen on subjektiivista osallisuuden tunnetta. Me meille, ideaali. Osallistamisen strategiat vievät ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa elämäänsä (ylhäältä alas), osallisuuden edistämisestä tulee osallistamista. Kaikki eivät halua osallisuutta, kun ei lähdetä ihmisistä itsestään, ei haluta ylhäältä alaspäin toimintaa. Tulee kuulluksi. Bottom up eli alhaalta ylöspäin tapahtuva on toimivinta osallisuutta. Nuorten osallisuus -hanke Terveys ry:ssä, miten nuoria saa mukaan toimintaan? Nuoret tykkäävät siitä, että on visiittejä ja vierailuja, eivät haluakaan ehkä muuta? Projekti tai tapahtuma. Muutkaan eivät enää sitoudu, neuvotteluja joustavuudesta, esim. eläkeläiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä, joka halutaan sovittaa muuhun elämänrytmiin. Osallisuus on valikoitavissa oleva paketti, johon voit osallistua omilla ehdoilla tai jos ihminen on voimaantunut, hän voi sanoa ei. Myös osallisuuteen on tullut mukaan kuluttaja-aspekti. Osallistuminen ja osallisuus elämäntilannesidonnainen; jos ei ole ollut osallisuutta omaan perheeseen, silloin voimavarat huonot. Mitä kentällä tapahtuu? Eväät osallisuuteen ovat huonot, jos esimerkiksi omat osallisuuden eväät perheessä ovat heikot. Väestöryhmien terveyserot kasvavat, tehdään mitä tahansa > ei enää heikko vaan vahva signaali. Uudet sukupolvet: minulle tässä ja nyt. Kovaääniset monesti vievät asioita eteenpäin omasta näkökulmastaan, mutta miten otetaan huomioon muut? Osallisuudessa kuluttaja-aspekti. Asiantuntijat eivät ymmärrä arkea ja prioriteettitasoa.

10 10 Osallisuus, keskustelutilaisuus Suurten ikäluokkien murros osallisuudessa, aktiivinen vaikuttajaryhmä valmistautuu muuttamaan eläkkeellä olemisen käytäntöjä (koskee etujoukkoa). Sitoutuminen on projekti tai tapahtuma. Halutaan neuvotteluja joustavuudesta, esim. eläkeläiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä, mutta se halutaan sovittaa muuhun elämänrytmiin. Koko kirjo otettava huomioon, julkkisesimerkit voimaannuttava muille sairastuneille, avoimuus hyvä. Ihmiset eivät halua määritellä itseään ongelman kautta, kynnyksetön paikka, tiedostaminen, sukupuolisensitiivinen työ, esim. Ruoka-häiriöt, kyse muusta tarpeesta, tutustuttava heihin. Asiakaslähtöisyys vs. osallisuus. Terveyserojen kasvu! Tarvitaan uutta lähestymistapaa. Yhteisölle resursseja osallisuuteen, terveys paranee, koska yhteisöllä mahdollisuus muuttaa jotain, potilaiden koulutus (Britanniassa) > voimaannuttaviin rakenteisiin on luotu rakenteita. Potilasasiantuntijan rooli, Englannissa terveyserot kapenevat tämän myötä. Oikeuksia vai velvollisuuksia? Valinnanvapaus hankala terveyspalveluissa, tavoitetaso ihmiseltä itseltään, yksilöllä suuri vastuu valinnoistaan. Vertaistuki nousussa. Miksi ilmiö on syntynyt? Esille nostettiin seuraavia kysymyksiä: onko osallisuus esillä, koska ihmisiltä puuttuu hyvä käytös, ovatko arvot rapistuneet ja välinpitämättömyys lisääntynyt? Vallitseva systeemi ei vastaa nykyjärjestelmää? Vaatiiko terveys osallisuutta tai osallistumista? Osallistuminen (ikäihmisten tutkimuksissa) on yksi parhaista terveyden edistämisen välineistä: masennusoireita vähemmän, kuolleisuutta vähemmän, elämäntyytyväisyyttä, onnellisuutta. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on yksi tärkeimmistä ja parhaimmista keinoista edistää ihmisten psykofyysissosiaalista terveyttä. Sosiaalinen kanssakäyminen ja verkostot ovat erityisesti ikäihmisille tärkeitä nuoret hakevat enemmän lyhytaikaista verkostoitumista.

11 Tulevaisuudenennakointi 11 Onko olemassa osallisuuden vastavoimia, mitä? Osallisuutta heikentävät: Byrokraattisuus ja ulkoapäin määrittely: ulkoapäin määrittely, patriarkaalinen systeemi. Rakenteet (tapakulttuurit, hallintokulttuurit) esimerkiksi koulun rakenteet. Me niille -ajattelu : asiantuntijat eivät tunne tavallisen ihmisen arkea, järjestöjen erkaantuminen todellisuudesta. Asioita, joita viranomaiset eivät tunnista ja jotka oikeasti auttaisivat ei saa rahaa asioiden eteenpäin viemiseen. Esim. syömishäiriöiset: itsearvostus olennainen asian ydin, ei se, että käsketään syömään terveellisesti. Ulkopuolelta määritellään ihminen jonkinlaiseksi, mutta ihminen itse ei halua tulla määritellyksi tai ei edes koe itseään sellaiseksi, jonkalaiseksi muut hänet määrittelevät. Asenteet, elämäntilanne, terveydentila, toinen ihminen. Hankalien asioiden kasaantuminen. Normit ja säännöt. Tarvitaan innostajia, klassinen tutorointikuvio, byrokratiavapaus, tietotekniikka apuna? Millaisia keinoja vahvistaa osallisuutta/heikentää haitallisia ilmiöitä? Heikko signaali: pitäisi lähteä jostain yhteisestä isosta asiasta eikä pilkkoa järjestöjen toimintaa palasiksi tietyn ruumiinosan perusteella (sosiaali- ja terveysjärjestöt) > järjestöjen välinen yhteistyö isoista kysymyksistä, joihin kootaan voimat yhteen. Tarvitaan innostajia, klassinen tutorointi, byrokratiavapaus, tietotekniikka apuna? Nykypäivänä ammattilaisten ja asiakkaiden näkemykset pitää sovittaa yhteen. Ihmisen arki (sosiaalinen vuorovaikutus) nostaa esille edelleen. Kynnyksettömät palvelut. Miten passiivisuus käännetään aktiiviseksi? Suhde itseen, muihin. Järjestöjen välinen yhteistyö keinona, rajat hävittävä, asiakkaan lähtökohdista. Tarvitaan byrokratiasta vapaita toimintamuotoja: keinoina hyvät, onnistuneet kohtaamiset: vertaistukiryhmä tai jalkautuminen ihmisten arkeen ihmisten luo, internet erinomaisena välineenä?

12 12 Osallisuus, keskustelutilaisuus Järjestöt arjen hallitsijoita, tämän asian vahvistaminen! Sosiaalisen viitekehyksen korostuminen järjestöjen töissä. Ongelmia: järjestöt kytköksissä nykypolitiikkaan, eivät niin kovin asiakaslähtöisiä. Kiinnostaako toisten ongelmat enemmän kuin toisten? Keskustelussa esille nousseita hankkeita ja teoksia Toimiva terveyskeskus -ohjelma, Terveyshyöty-malli > voimaantunut potilas on tuloksellisessa vuorovaikutuksessa hoitavan terveystiimin kanssa. Keinot: potilaiden koulutus hallitsemaan tilannettaan, luotu rakenteet voimaantumiselle (clinical cham, ex avainasiakas). Tavoitteena kolme muutosta: asiakaskeskeisyys terveydenhuoltoon, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä terveyshyödyn tuottaminen / avainasiakas : niiden etsiminen ja voimaannuttaminen. Etsitään näitä avainasiakkaita potilasjärjestöistä. Terveyserot eivät korjaannu enää helposti. Duodecim-lehdessä julkaistaan katsaus kevään 2010 aikana. Health Affairs, Coleman et al 1/ 2009 / kirjallisuushaku E.H. Wagner. (Lisätietoja: Taina Mäntyranta, STM) Nuorten osallisuus -hanketoiminta (Terveys ry). 35 vapaaehtoistoiminnan yhdistystä miten aktivoida nuoria mukaan päihdetoimintaan. 150 nuorta eri kunnissa kouluissa, nuorisotoimessa, paikallisissa järjestöissä jne. Lähdetty paikallisesta tarpeesta. Miten vaikuttaa tulevaisuuteen? Nuorten osallisuus on visiittejä ja vierailuja kyseisessä projektissa. Nuorten kohdalla pitäisi ymmärtää ja hyväksyä, että käsitys osallisuudesta ei ole ikuista, vaan se on jokin projekti tai tapahtuma. Nuoret vaihtavat yhteisöjä aika kevyesti (nuorisotutkijoiden käsitys). SPR:n ystäväpalvelu, autettavasta auttajaksi. Koko-hanke, kokemuskoulutusta. Yhteisöllisiä näkökulmia nuorten ehkäisevään päihdetyöhön : Merja Kylmäkoski, Sanna Pylkkänen ja Reijo Viitanen (toim.). Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa : Ilka Haarni. Gaudeamus 2010.

13 Tulevaisuudenennakointi Miten keskustelusta eteenpäin? Kuinka järjestötoiminassa voidaan vahvistaa haluttua suuntaa? Osallisuus edellyttää taitoa ja halua vaikuttaa, ja osallisuuteen voi oppia. Osallisuus on keskeinen ihmisten terveyteen vaikuttava tekijä. Suomessa ikäihmisille tehdyssä tutkimuksessa vapaaehtoistoiminta on myös yksi keskeisimmistä terveyden edistämisen keinoista ikääntyneillä: onnellisuus, elämän laatu, koettu terveys lisääntyvät osallisuuden myötä. Englannissa osallisuuden avulla on myös onnistuttu kaventamaan terveyseroja. Osallisuudelle on muotoutumassa uusi luonne, se on projekti tai tapahtuma ja halutaan neuvotteluja joustavuudesta. Osallisuuden mahdollistamisessa keskeisinä tekijöinä nousevat esille ihmisten halu osallistua omana itsenään. Ihmiset eivät halua tulla määritellyksi ongelman tai sairauden nimissä, usein kyse on muusta tarpeesta. Osallisuutta lisäävässä toiminnassa ihmiset voivat itse määrittää sen, kuinka ja millä ehdoilla he kohtaavat toisen ihmisen. Sen syntymiseen tarvitaan kynnyksetön paikka, ja se edellyttää että ihmisiin on tutustuttava. Suuret ikäluokat luovat murrosta osallisuudessa, aktiivi vaikuttajaryhmä valmistautuu muuttamaan eläkkeellä olemisen käytäntöjä. Osallisuuden syntymiseen tarvitaan innostajia, klassista tutorointia, byrokratiavapautta, ja esimerkiksi tietotekniikkaa apuna käyttäen voidaan luoda uusia mahdollisuuksia osallisuuden syntymiselle. Järjestöt ovat arjen hallitsijoita, ja sitä osaamista tulee vahvistaa! Keskustelun keskeisin tulos oli järjestöjen vertais- ja vapaaehtoistyön merkityksen kirkastaminen osallisuuden mahdollistajana. Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytyksiä tulisi vahvistaa entistä enemmän. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää seuraaviin tekijöihin: Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksiin joustavaan vapaaehtoistyöhön ja mahdollisuuksiin virkistäytyä tulisi satsata. Vapaaehtoistyötä halutaan tehdä omilla ehdoilla. Se halutaan sovittaa muuhun elämänrytmiin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja verkostot ovat erityisesti ikäihmisille tärkeitä nuoret hakevat enemmän lyhytaikaista verkostoitumista.

14 14 Osallisuus, keskustelutilaisuus Heikkona signaalina nähtiin järjestöyhteistyön uudenlainen tuleminen. Järjestöjen välinen yhteistyö nähdään keinona, jolla voidaan hävittää rajoja ja lähteä asiakkaan lähtökohdista. Voidaan lähteä jostain yhteisestä isosta asiasta, kuten osallisuudesta, johon kootaan voimat yhteen. Erilaisten järjestöjen yhteistyönä toteutettu vapaaehtoisja vertaistoiminta tarjoaa järjestöille laaja-alaisia yhteistyön mahdollisuuksia. Esimerkiksi vapaaehtoistyön vahvistumista välittämistoimintana. Järjestöjen vankka osaaminen ihmisestä lähtevän vertais- ja vapaaehtoistyön organisoijana mahdollistaa myös uudenlaisien järjestöjäsenyyksien syntymisen. Järjestöjen haasteena on se, että järjestöjen tulisi vaikuttaa ammattilaisten ja asiakkaiden näkemyksien yhteensovittamiseen. Ihmisen arki tulee nostaa vahvemmin esille. Tavoitteena on kynnyksettömät palvelut. Osallisuutta tukemaan tarvitaan byrokratiasta vapaita toimintamuotoja, jotka ovat järjestöissä luonteenomaisia. Keinoina ovat hyvät, onnistuneet kohtaamiset: vertaistukiryhmät tai jalkautuminen ihmisten arkeen, ihmisten luo. Lisäksi järjestöjen tulisi vapautua politiikkasidoksista ja palata vahvemmin asiakaslähtöisyyteen. Kysymyksiä, joita keskustelutilaisuudessa ei ehditty pohtia ja joita kukin taho voi miettiä edelleen: Miten osallisuuden ilmiöt suhteutuvat kansallisiin ohjelmiin? Miten uusien osallisuuden muotojen arvellaan leviävän? Tulisiko ilmiötä seurata? Mitä ilmiöstä voi seurata?