keskus ry (Tekry) Terveyden edistämisen Julkaisuja 4/2010 Osallisuus keskustelutilaisuus Tulevaisuudenennakointi Päivi Rouvinen-Wilenius

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "keskus ry (Tekry) Terveyden edistämisen Julkaisuja 4/2010 Osallisuus keskustelutilaisuus 31.3.2010 Tulevaisuudenennakointi Päivi Rouvinen-Wilenius"

Transkriptio

1 Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry) Julkaisuja 4/2010 Osallisuus keskustelutilaisuus Tulevaisuudenennakointi Päivi Rouvinen-Wilenius

2 ISSN ISBN Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 4/2010 Taitto: Marko Liukkonen Kannen kuva: Iofoto > Julkaisut

3 Tulevaisuudenennakointi 3 Sisällys 1. Tausta ja tavoitteet Ennakointityön tausta Keskustelutilaisuuden tavoitteet Osallisuus Teoriakatsaus keskustelun pohjaksi Keskustelun yhteenvetoa Miten keskustelusta eteenpäin? Kuinka järjestötoiminassa voidaan vahvistaa haluttua suuntaa?...13

4 4 Osallisuus, keskustelutilaisuus Lukijalle Tulevaisuudenennakointityö on tärkeää, jotta tunnistettaisiin ajoissa terveyden edistämisen kannalta merkittävimmät heikot signaalit ja vaikutettaisiin tulevaisuuteen niiden avulla. Tekryn tulevaisuudenennakointityössä tarkastellaan toimintaympäristöä terveyden edistämisen näkökulmasta ja kartoitetaan toimijoita, jotka piilovaikuttavat terveyden edistämisen kehitykseen. Toimintaympäristön muutosten tarkastelu tarkoittaa ilmiöiden muutosten tarkastelua ja ymmärtämistä erilaisten tulevaisuusseuraamusten näkökulmasta, esimerkiksi tapahtumien, päätöksenteon ja valintojen aikaansaamien tulevaisuusseuraamuksien näkökulmasta. Muutosvoimien jäljittäminen muodostaa yhden tärkeimmistä tulevaisuudentutkimuksen tutkimusprosessin työvaiheista. Osallisuus on keskeinen terveyteen vaikuttava tekijä, jota järjestötoiminnan avulla voidaan vahvistaa. Vuoden aikana järjestetään yhteensä kolme keskustelutilaisuutta. Ensimmäisen teemana oli osallisuus. Myöhemmin vuonna 2010 järjestettävät keskustelutilaisuudet kohdentuvat kansalaisvaikuttamisen uusien ilmiöiden (alustavasti viikolla 38) ja arvojen tarkasteluun (alustavasti viikolla 45). Niihin pyydetään osallistujia lähempänä tilaisuuksia. Tekryssä järjestettiin osallisuuteen liittyvä tulevaisuusfoorumin kaltainen keskustelutilaisuus klo Tilaisuuteen osallistui järjestöjen asiantuntijoita ja toimijoita, joiden työssä osallisuus ilmenee. Tilaisuudessa keskusteltiin osallisuuden lisäämisen mahdollisuuksista kansalaisten näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää kansalaislähtöisiä osallisuuden keinoja ja muotoja, joita voidaan vahvistaa järjestötoiminnan avulla. Tilaisuudessa kerättiin heikkoja signaaleja osallisuudesta ja keskusteltiin mm. siitä, mitä kentällä tapahtuu, miksi ilmiö on syntynyt ja mistä muutos on alkanut. Tilaisuuteen osallistui kahdeksan järjestön edustajaa. Tilaisuuden veti Päivi Rouvinen-Wilenius, jolta lisätietoja puh tai

5 Tulevaisuudenennakointi 5 1. Tausta ja tavoitteet 1.1. Ennakointityön tausta Tekryn strategiassa painotetaan vahvaa tulevaisuuden ennakointityötä osana toimintaa. Tulevaisuuden ennakointi on tärkeää siksi, että osaamme varautua vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin, mutta myös siksi, että osaamme osaltamme vaikuttaa halutunlaisien terveyden edistämisen tulevaisuuksien syntymiseen. Tulevaisuustutkimusseuran tulevaisuusfoorumi on vuodesta toiseen tuottanut uusia ajatuksia, rakentanut tulevaisuuskuvia ja käynyt keskustelua siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Menetelmä on toiminut hyvin tulevaisuudentutkimuksen puolella, ja nyt kokeilemme sen soveltamista järjestömaailmaan. Järjestöt toimivat lähellä kansalaisia, ja siten heillä on runsaasti käytössään sellaista tietoa, joka on viranomaistahojen saavuttamattomissa. Tämän tiedon esiin saaminen ja hyödyntäminen tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää järjestöjen tietopääomaa laajempaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä välittää kansalaisten tietoa ja siten vaikutusmahdollisuuksia eteenpäin. Toimintaympäristön muutosten tarkastelu sisältää trendien, megatrendien, heikkojen signaalien, villien korttien ja driving force -ilmiöiden jäljittämisen, tunnistamisen ja analyysin. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan siis sitä toimijan sosiokulttuurista, poliittista, ekologista ja taloudellista kokonaisuutta, jossa toiminta tapahtuu. Toiminnan ympäristö koostuu resursseista, kuten infrastruktuurista ja rahasta sekä toimijoiden toiminnasta ja vuorovaikutuksesta. Tällaisen tietoyhteiskunnan toimijoita ovat kansalaiset, yritykset, viranomaiset, oppilaitokset, järjestöt, media jne. Brian Coffman on määritellyt heikon signaalin seuraavasti: Se on idea tai trendi, joka vaikuttaa yritykseen tai yrityksen toimintaympäristöön, ja se on uusi ja yllättävä signaalin vastaanottajan näkökulmasta. Usein signaaleja on vaikea huomata kohinan ja muiden signaalien keskeltä. Heikot signaalit voivat olla uhka tai mahdollisuus järjestölle ja terveyden edistämiselle. Heikkojen signaalien tunnistamisen opettelu on tärkeää siksi, että asiasta tietävät ihmiset usein aliarvioivat niitä. Ne ilmenevät viiveellä, ennen kuin kypsyvät ja muuttuvat valtavirraksi. Heikkojen signaalien löytäminen tuottaa mahdollisuuksia oppia, kasvaa ja kehittyä. Ne voi jakaa kahteen luokkaan. Ne ovat joko ns. aikaista informaatiota, esimerkiksi tietoa jostain mahdollisesta tapahtumasta, joka ei kuitenkaan vielä ole konkretisoitunut (vaikkapa aikainen tutkimustieto joltain tieteen alalta) tai sitten muutoksen ensioireita. Tuleva tapahtuma ei ehkä itsessään

6 6 Osallisuus, keskustelutilaisuus ole näkyvä, mutta se voi oireilla ja kyseisiä oireita lukien on mahdollista ennakoida muutosta. Internet tuo myös loistavan mahdollisuuden heikkojen signaalien etsimiseen. Heikot signaalit voivat löytyä lehdistä muutoksen ensioireina oireethan ovat sinänsä vahvoja, mutta niitä on tulkittava oikein, jotta löytäisi niiden taustalta tulevan muutoksen Keskustelutilaisuuden tavoitteet Keskustelutilaisuuden tavoitteena oli löytää heikkoja signaaleja osallisuuden vahvistamiseen. Heikot signaalit ovat ideoita tai trendi, joka vaikuttaa toimintaympäristöön (sosiokulttuurinen, poliittinen, ekologinen, taloudellinen kokonaisuus). Toiminnan ympäristö koostuu resursseista (rakenteet, raha, toimijoiden toiminta, vuorovaikutus). Toimijoita ovat kansalaiset, yritykset, viranomaiset, oppilaitokset, media, järjestöt jne. Tilaisuudessa keskusteltiin seuraavista asioista: Mitä kentällä tapahtuu? Onko jotain uutta tai poikkeavaa tapahtunut viime aikoina, millaisia uusia tuulia on havaittu? Paikallistetaan ilmiön lähde, mistä esimerkiksi muutos on alkanut? Kuka tai mikä on alkuun paneva voima? Miksi ilmiö on syntynyt? Ennakoitiin ilmiön leviämistä. Mikä on ilmiön laajuus? Arvioitiin laajemman muutoksen tapahtumisen todennäköisyyttä. Mitä laajemmasta muutoksesta voisi seurata? Pohdittiin ilmiön vastavoimia, mitä ne ovat ja miten vaikuttavat? Pohdittiin miten ilmiötä, esimerkiksi muutoksen kasvua, tulisi seurata. Ovatko muutokset hyviä vai huonoja terveyden edistämisen näkökulmasta? Pohdittiin keinoja ilmiön vahvistamiseksi tai tarvittaessa heikentämiseksi. Arvioitiin ilmiön merkitystä terveyden edistämisen näkökulmasta. Miten sitä voisi hyödyntää järjestötyössä? Miten ilmiö suhteutuu esimerkiksi kansallisten ohjelmien osallisuuden lisäämiskeinoihin? Tilaisuudessa ei ehditty paneutua osallisuuden ilmiön seuraamiseen tai siihen, miten nyt keskustelussa esille nousseet tekijät suhteutuvat kansallisiin ohjelmiin eikä myöskään osallisuusilmiön leviämiseen.

7 Tulevaisuudenennakointi 7 Tilaisuuden alussa esitettiin lyhyt osallisuuden teoriakatsaus. Katsaus pohjautuu artikkeliin Osallisuus terveystekijänä: Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius, Aalto-Kallio 2009, Promo Osallisuus 2.1. Teoriakatsaus keskustelun pohjaksi Osallisuus tarkoittaa sitä, että asiat tapahtuvat osallisen tunnetasolla. Osallisuudessa ihminen on voimaantunut subjekti, jolla on kyky tuoda ilmi ja arvioida toiminnalle asetettuja intentioita, tavoitteita ja niiden toteutumista (Flöjt 1999). Osallisuus on yhteisöön kuulumista ja siihen vaikuttamista sekä kokemuksen myötä syntyvää sitoutumista. Osallisuus koostuu oikeudesta saada tietoa itseä koskevista asioista ja mahdollisuudesta ilmaista mielipiteensä. Osallisuuden vahvistamiseksi on keskeistä ihmisten omien voimavarojen käyttöön saattaminen, vaikuttamisen mahdollisuuksien tarjoaminen sekä osallisuuden edellytysten luominen. Kansalainen on asiantuntijana ja yhdessä toimijana. Kuvio 1. Terveys osallisuuden, yhteisöllisyyden ja voimaantumisen seurauksena (Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius, Aalto-Kallio 2010, 31) Osallisuus tuottaa sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia ja se on nähty keskeiseksi terveyttä tuottavaksi tekijäksi YHTEISKUNTATASO RAKENTEET: luodaan puitteet, edellytykset ja mahdollisuudet osallisuudelle (lainsäädäntö, palvelut, sosiaaliturva, koulutusjärjestelmä jne.) Osallisuuden kokemus vaikuttamismahdollisuudet kuulluksi tuleminen ja vaikuttaminen kansalaistoiminta YKSILÖTASO: Voimaantumisen kokemus identiteetti, minuuden perusta omat voimavarat elämänhallintavalmiudet Terveys YHTEISÖTASO: Yhteisöllisyyden kokemus mahdollisuus aktiiviseen kansalaisuuteen vertaistuki

8 8 Osallisuus, keskustelutilaisuus Taulukko 1. Osallisuuden tasot käytännön esimerkein (Koskinen-Ollonqvist, Rouvinen-Wilenius, Aalto-Kallio 2010, 31) Osallisuuden tasot (Lähde: Kohonen & Tiala 2002) Tieto-osallisuus oikeus tiedon saamiseen ja tuottamiseen Suunnitteluosallisuus valmisteluun liittyvä vuorovaikutus Päätösosallisuus osallistuminen palvelujen tuottamista tai omaa asuinaluetta koskeviin päätöksiin Toimintaosallisuus oma toiminta elinympäristössä tai palvelu- ja toimintayksikössä Käytännön keinoja ja esimerkkejä asiakaspalautejärjestelmät vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmät (esim. sähköiset) tulkkipalvelut esim. maahanmuuttajille yhteistuottaminen (co-production) (palvelun vastaanottaja osallistuu palvelun kehittämiseen) kaupunkisuunnitteluun osallistuminen (esim. puistoalueiden suunnittelu) kasvatuskumppanuus osallistava taide nuorisovaltuustoiminta, vanhusneuvostotoiminta edunvalvonta- ja vaikuttamistyö järjestöissä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet kunnissa vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta järjestöissä kansalais- ja työväenopiston toiminta seurakunnan eri toiminnat (esim. muskarit, varhaisnuorten kerhot) kirjastot Kohosen ja Tialan (2002) kuvaamat osallisuuden tasot, joita ovat tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimintaosallisuus, ovat esillä taulukossa 1 esimerkein.

9 Tulevaisuudenennakointi Keskustelun yhteenvetoa Mitä on osallisuus? Tilaisuuden alussa keskusteltiin lyhyesti siitä, miten kukin osanottaja määrittelee osallisuuden käsitteen. Näkemys osallisuudesta oli lähes yhteneväinen kaikilla keskusteluun osallistuneilla. Alla koonnos näkemyksistä: Osallisuus on sitä, että pääsee mukaan ongelmien ratkaisuun ja päätöksentekoon, on mukana alusta alkaen itseä koskevien asioiden määrittelyssä. Voimaantuminen on subjektiivista osallisuuden tunnetta. Me meille, ideaali. Osallistamisen strategiat vievät ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa elämäänsä (ylhäältä alas), osallisuuden edistämisestä tulee osallistamista. Kaikki eivät halua osallisuutta, kun ei lähdetä ihmisistä itsestään, ei haluta ylhäältä alaspäin toimintaa. Tulee kuulluksi. Bottom up eli alhaalta ylöspäin tapahtuva on toimivinta osallisuutta. Nuorten osallisuus -hanke Terveys ry:ssä, miten nuoria saa mukaan toimintaan? Nuoret tykkäävät siitä, että on visiittejä ja vierailuja, eivät haluakaan ehkä muuta? Projekti tai tapahtuma. Muutkaan eivät enää sitoudu, neuvotteluja joustavuudesta, esim. eläkeläiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä, joka halutaan sovittaa muuhun elämänrytmiin. Osallisuus on valikoitavissa oleva paketti, johon voit osallistua omilla ehdoilla tai jos ihminen on voimaantunut, hän voi sanoa ei. Myös osallisuuteen on tullut mukaan kuluttaja-aspekti. Osallistuminen ja osallisuus elämäntilannesidonnainen; jos ei ole ollut osallisuutta omaan perheeseen, silloin voimavarat huonot. Mitä kentällä tapahtuu? Eväät osallisuuteen ovat huonot, jos esimerkiksi omat osallisuuden eväät perheessä ovat heikot. Väestöryhmien terveyserot kasvavat, tehdään mitä tahansa > ei enää heikko vaan vahva signaali. Uudet sukupolvet: minulle tässä ja nyt. Kovaääniset monesti vievät asioita eteenpäin omasta näkökulmastaan, mutta miten otetaan huomioon muut? Osallisuudessa kuluttaja-aspekti. Asiantuntijat eivät ymmärrä arkea ja prioriteettitasoa.

10 10 Osallisuus, keskustelutilaisuus Suurten ikäluokkien murros osallisuudessa, aktiivinen vaikuttajaryhmä valmistautuu muuttamaan eläkkeellä olemisen käytäntöjä (koskee etujoukkoa). Sitoutuminen on projekti tai tapahtuma. Halutaan neuvotteluja joustavuudesta, esim. eläkeläiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä, mutta se halutaan sovittaa muuhun elämänrytmiin. Koko kirjo otettava huomioon, julkkisesimerkit voimaannuttava muille sairastuneille, avoimuus hyvä. Ihmiset eivät halua määritellä itseään ongelman kautta, kynnyksetön paikka, tiedostaminen, sukupuolisensitiivinen työ, esim. Ruoka-häiriöt, kyse muusta tarpeesta, tutustuttava heihin. Asiakaslähtöisyys vs. osallisuus. Terveyserojen kasvu! Tarvitaan uutta lähestymistapaa. Yhteisölle resursseja osallisuuteen, terveys paranee, koska yhteisöllä mahdollisuus muuttaa jotain, potilaiden koulutus (Britanniassa) > voimaannuttaviin rakenteisiin on luotu rakenteita. Potilasasiantuntijan rooli, Englannissa terveyserot kapenevat tämän myötä. Oikeuksia vai velvollisuuksia? Valinnanvapaus hankala terveyspalveluissa, tavoitetaso ihmiseltä itseltään, yksilöllä suuri vastuu valinnoistaan. Vertaistuki nousussa. Miksi ilmiö on syntynyt? Esille nostettiin seuraavia kysymyksiä: onko osallisuus esillä, koska ihmisiltä puuttuu hyvä käytös, ovatko arvot rapistuneet ja välinpitämättömyys lisääntynyt? Vallitseva systeemi ei vastaa nykyjärjestelmää? Vaatiiko terveys osallisuutta tai osallistumista? Osallistuminen (ikäihmisten tutkimuksissa) on yksi parhaista terveyden edistämisen välineistä: masennusoireita vähemmän, kuolleisuutta vähemmän, elämäntyytyväisyyttä, onnellisuutta. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on yksi tärkeimmistä ja parhaimmista keinoista edistää ihmisten psykofyysissosiaalista terveyttä. Sosiaalinen kanssakäyminen ja verkostot ovat erityisesti ikäihmisille tärkeitä nuoret hakevat enemmän lyhytaikaista verkostoitumista.

11 Tulevaisuudenennakointi 11 Onko olemassa osallisuuden vastavoimia, mitä? Osallisuutta heikentävät: Byrokraattisuus ja ulkoapäin määrittely: ulkoapäin määrittely, patriarkaalinen systeemi. Rakenteet (tapakulttuurit, hallintokulttuurit) esimerkiksi koulun rakenteet. Me niille -ajattelu : asiantuntijat eivät tunne tavallisen ihmisen arkea, järjestöjen erkaantuminen todellisuudesta. Asioita, joita viranomaiset eivät tunnista ja jotka oikeasti auttaisivat ei saa rahaa asioiden eteenpäin viemiseen. Esim. syömishäiriöiset: itsearvostus olennainen asian ydin, ei se, että käsketään syömään terveellisesti. Ulkopuolelta määritellään ihminen jonkinlaiseksi, mutta ihminen itse ei halua tulla määritellyksi tai ei edes koe itseään sellaiseksi, jonkalaiseksi muut hänet määrittelevät. Asenteet, elämäntilanne, terveydentila, toinen ihminen. Hankalien asioiden kasaantuminen. Normit ja säännöt. Tarvitaan innostajia, klassinen tutorointikuvio, byrokratiavapaus, tietotekniikka apuna? Millaisia keinoja vahvistaa osallisuutta/heikentää haitallisia ilmiöitä? Heikko signaali: pitäisi lähteä jostain yhteisestä isosta asiasta eikä pilkkoa järjestöjen toimintaa palasiksi tietyn ruumiinosan perusteella (sosiaali- ja terveysjärjestöt) > järjestöjen välinen yhteistyö isoista kysymyksistä, joihin kootaan voimat yhteen. Tarvitaan innostajia, klassinen tutorointi, byrokratiavapaus, tietotekniikka apuna? Nykypäivänä ammattilaisten ja asiakkaiden näkemykset pitää sovittaa yhteen. Ihmisen arki (sosiaalinen vuorovaikutus) nostaa esille edelleen. Kynnyksettömät palvelut. Miten passiivisuus käännetään aktiiviseksi? Suhde itseen, muihin. Järjestöjen välinen yhteistyö keinona, rajat hävittävä, asiakkaan lähtökohdista. Tarvitaan byrokratiasta vapaita toimintamuotoja: keinoina hyvät, onnistuneet kohtaamiset: vertaistukiryhmä tai jalkautuminen ihmisten arkeen ihmisten luo, internet erinomaisena välineenä?

12 12 Osallisuus, keskustelutilaisuus Järjestöt arjen hallitsijoita, tämän asian vahvistaminen! Sosiaalisen viitekehyksen korostuminen järjestöjen töissä. Ongelmia: järjestöt kytköksissä nykypolitiikkaan, eivät niin kovin asiakaslähtöisiä. Kiinnostaako toisten ongelmat enemmän kuin toisten? Keskustelussa esille nousseita hankkeita ja teoksia Toimiva terveyskeskus -ohjelma, Terveyshyöty-malli > voimaantunut potilas on tuloksellisessa vuorovaikutuksessa hoitavan terveystiimin kanssa. Keinot: potilaiden koulutus hallitsemaan tilannettaan, luotu rakenteet voimaantumiselle (clinical cham, ex avainasiakas). Tavoitteena kolme muutosta: asiakaskeskeisyys terveydenhuoltoon, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä terveyshyödyn tuottaminen / avainasiakas : niiden etsiminen ja voimaannuttaminen. Etsitään näitä avainasiakkaita potilasjärjestöistä. Terveyserot eivät korjaannu enää helposti. Duodecim-lehdessä julkaistaan katsaus kevään 2010 aikana. Health Affairs, Coleman et al 1/ 2009 / kirjallisuushaku E.H. Wagner. (Lisätietoja: Taina Mäntyranta, STM) Nuorten osallisuus -hanketoiminta (Terveys ry). 35 vapaaehtoistoiminnan yhdistystä miten aktivoida nuoria mukaan päihdetoimintaan. 150 nuorta eri kunnissa kouluissa, nuorisotoimessa, paikallisissa järjestöissä jne. Lähdetty paikallisesta tarpeesta. Miten vaikuttaa tulevaisuuteen? Nuorten osallisuus on visiittejä ja vierailuja kyseisessä projektissa. Nuorten kohdalla pitäisi ymmärtää ja hyväksyä, että käsitys osallisuudesta ei ole ikuista, vaan se on jokin projekti tai tapahtuma. Nuoret vaihtavat yhteisöjä aika kevyesti (nuorisotutkijoiden käsitys). SPR:n ystäväpalvelu, autettavasta auttajaksi. Koko-hanke, kokemuskoulutusta. Yhteisöllisiä näkökulmia nuorten ehkäisevään päihdetyöhön : Merja Kylmäkoski, Sanna Pylkkänen ja Reijo Viitanen (toim.). Kolmas elämä. Aktiiviset eläkeikäiset kaupungissa : Ilka Haarni. Gaudeamus 2010.

13 Tulevaisuudenennakointi Miten keskustelusta eteenpäin? Kuinka järjestötoiminassa voidaan vahvistaa haluttua suuntaa? Osallisuus edellyttää taitoa ja halua vaikuttaa, ja osallisuuteen voi oppia. Osallisuus on keskeinen ihmisten terveyteen vaikuttava tekijä. Suomessa ikäihmisille tehdyssä tutkimuksessa vapaaehtoistoiminta on myös yksi keskeisimmistä terveyden edistämisen keinoista ikääntyneillä: onnellisuus, elämän laatu, koettu terveys lisääntyvät osallisuuden myötä. Englannissa osallisuuden avulla on myös onnistuttu kaventamaan terveyseroja. Osallisuudelle on muotoutumassa uusi luonne, se on projekti tai tapahtuma ja halutaan neuvotteluja joustavuudesta. Osallisuuden mahdollistamisessa keskeisinä tekijöinä nousevat esille ihmisten halu osallistua omana itsenään. Ihmiset eivät halua tulla määritellyksi ongelman tai sairauden nimissä, usein kyse on muusta tarpeesta. Osallisuutta lisäävässä toiminnassa ihmiset voivat itse määrittää sen, kuinka ja millä ehdoilla he kohtaavat toisen ihmisen. Sen syntymiseen tarvitaan kynnyksetön paikka, ja se edellyttää että ihmisiin on tutustuttava. Suuret ikäluokat luovat murrosta osallisuudessa, aktiivi vaikuttajaryhmä valmistautuu muuttamaan eläkkeellä olemisen käytäntöjä. Osallisuuden syntymiseen tarvitaan innostajia, klassista tutorointia, byrokratiavapautta, ja esimerkiksi tietotekniikkaa apuna käyttäen voidaan luoda uusia mahdollisuuksia osallisuuden syntymiselle. Järjestöt ovat arjen hallitsijoita, ja sitä osaamista tulee vahvistaa! Keskustelun keskeisin tulos oli järjestöjen vertais- ja vapaaehtoistyön merkityksen kirkastaminen osallisuuden mahdollistajana. Vertais- ja vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytyksiä tulisi vahvistaa entistä enemmän. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää seuraaviin tekijöihin: Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksiin joustavaan vapaaehtoistyöhön ja mahdollisuuksiin virkistäytyä tulisi satsata. Vapaaehtoistyötä halutaan tehdä omilla ehdoilla. Se halutaan sovittaa muuhun elämänrytmiin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja verkostot ovat erityisesti ikäihmisille tärkeitä nuoret hakevat enemmän lyhytaikaista verkostoitumista.

14 14 Osallisuus, keskustelutilaisuus Heikkona signaalina nähtiin järjestöyhteistyön uudenlainen tuleminen. Järjestöjen välinen yhteistyö nähdään keinona, jolla voidaan hävittää rajoja ja lähteä asiakkaan lähtökohdista. Voidaan lähteä jostain yhteisestä isosta asiasta, kuten osallisuudesta, johon kootaan voimat yhteen. Erilaisten järjestöjen yhteistyönä toteutettu vapaaehtoisja vertaistoiminta tarjoaa järjestöille laaja-alaisia yhteistyön mahdollisuuksia. Esimerkiksi vapaaehtoistyön vahvistumista välittämistoimintana. Järjestöjen vankka osaaminen ihmisestä lähtevän vertais- ja vapaaehtoistyön organisoijana mahdollistaa myös uudenlaisien järjestöjäsenyyksien syntymisen. Järjestöjen haasteena on se, että järjestöjen tulisi vaikuttaa ammattilaisten ja asiakkaiden näkemyksien yhteensovittamiseen. Ihmisen arki tulee nostaa vahvemmin esille. Tavoitteena on kynnyksettömät palvelut. Osallisuutta tukemaan tarvitaan byrokratiasta vapaita toimintamuotoja, jotka ovat järjestöissä luonteenomaisia. Keinoina ovat hyvät, onnistuneet kohtaamiset: vertaistukiryhmät tai jalkautuminen ihmisten arkeen, ihmisten luo. Lisäksi järjestöjen tulisi vapautua politiikkasidoksista ja palata vahvemmin asiakaslähtöisyyteen. Kysymyksiä, joita keskustelutilaisuudessa ei ehditty pohtia ja joita kukin taho voi miettiä edelleen: Miten osallisuuden ilmiöt suhteutuvat kansallisiin ohjelmiin? Miten uusien osallisuuden muotojen arvellaan leviävän? Tulisiko ilmiötä seurata? Mitä ilmiöstä voi seurata?

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta?

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Anne Pyykkönen 5.4.2016 Strategia 2015-2020 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Ihmisen asialla Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on vakaa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta Tehtävän yhteenvetoa Työryhmän tehtävät Asukaslähtöisyys Sote-integraatio Kustannustehokkuus 1. Suunnitelma asukkaiden osallistamisesta, kuulemisesta

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Sote -integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä pj. Aleksi Heikkilä, Hausjärven kunta

Sote -integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä pj. Aleksi Heikkilä, Hausjärven kunta Sote -integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä 1 14.9.2015 pj. Aleksi Heikkilä, Hausjärven kunta siht. Pentti Palomäki, Rhl-data Oy Poimintoja arvokeskustelusta

Lisätiedot

Jussi Eerikäinen, 2014

Jussi Eerikäinen, 2014 Ennakointi on kuin shakin peluuta. Pelaajan on ennakoitava vastustajan tulevia siirtoja ja tehtävä valintoja, jotka saattavat muuttua jo seuraavien siirtojen aikana. Tavoitteena, visiona, on vastustajan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Käytännön keinoja Kokkolassa 1 Muutoksen hallinnan keinoja Kehittämiskohdekohtaiset toimenpiteet Muutosjohtamisen malli Koulutukset esimiehille Miten toimia

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti

Osallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,

Lisätiedot

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille?

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Voimmeko palvella? Kuntapalvelujen tulevaisuus Kuma 11.9.2014 Elina Laamanen Polku kohti tulevaisuutta? 2 15.9.2014

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä ) Osallisuus on

Lisätiedot

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tarve työn lähtökohtana Viittakivi toimintaympäristönä Uusien rahoituskanavien ja hallintomallien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

KYKYISENÄ ELÄMÄNKAAREN ERI VAIHEISSA

KYKYISENÄ ELÄMÄNKAAREN ERI VAIHEISSA TYÖKYKYISEN KYKYISENÄ ELÄMÄNKAAREN ERI VAIHEISSA Ikämestarit työss ssä Kitee 5.10., Nurmes 9.11.2006 TYÖKYKY TYÖYHTEISÖSSÄ + OMA YKSITYINEN ELÄMÄ työ = elämä vai? Koko elämä= + työelämä + perhe-elämä +

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa?

Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Sosiaalinen kuntoutus kansalaisosallisuutta tuottamassa? Outi Hietala, VTM tutkija-kehittäjä, Kuntoutussäätiö 1 Kolmannen ja julkisen sektorin palveluyhteistyö monitahoisessa kuntoutuksessa (KoJu) hanke

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Nuoret ympäristökansalaisina. Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi

Nuoret ympäristökansalaisina. Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi Nuoret ympäristökansalaisina Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi Kestävän kehityksen toteutuminen on riippuvaista sellaisen sukupolven kasvattamisesta, joka ymmärtää ihmisen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot