Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 585/2006 vp Ihmiskauppaa koskeva eurooppalainen yleissopimus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi toukokuussa 2005 allekirjoitettavaksi uuden eurooppalaisen yleissopimuksen ihmiskaupan torjumiseksi (ETS 000 European Convention against trafficking in human beings). Yleissopimuksen pääpaino on ihmiskaupan uhrien suojelussa. Kolmekymmentä Euroopan neuvoston jäsenmaata on jo allekirjoittanut yleissopimuksen. Suomessa on hyväksytty ihmiskaupan kieltävä lainsäädäntö ja laadittu ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma, jossa esitetään ensimmäistä kertaa Suomessa kattavasti toimenpiteitä ihmiskauppaa vastaan. Ihmiskaupan torjunta tulee olemaan yksi Suomen puheenjohtajuuskauden keskeisistä painopistealueista, ja Suomi pyrkii puheenjohtajuuskaudellaan toteuttamaan suunnitelmaa mahdollisimman kattavasti. Vuoden 2006 loppupuolella järjestetään useita EU-tason ihmiskauppaan liittyviä tapahtumia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Milloin Suomen hallitus aikoo allekirjoittaa Euroopan yleissopimuksen ihmiskaupan torjumiseksi ja onko hallitus jo ryhtynyt niihin toimenpiteisiin, joita yleissopimuksen ratifiointi edellyttää? Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 2006 Kaarina Dromberg /kok Sinikka Hurskainen /sd Kimmo Sasi /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kaarina Drombergin /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 585/2006 vp: Milloin Suomen hallitus aikoo allekirjoittaa Euroopan yleissopimuksen ihmiskaupan torjumiseksi ja onko hallitus jo ryhtynyt niihin toimenpiteisiin, joita yleissopimuksen ratifiointi edellyttää? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta (Council of Europe Convention on Action against Trafficking in Human Beings, CETS No. 197) avattiin allekirjoitettavaksi Varsovassa Sopimuksen on tähän mennessä allekirjoittanut 30 valtiota ja sen on ratifioinut yksi Euroopan neuvoston jäsenvaltio. Yleissopimuksen päämääränä on ehkäistä ja torjua kaikkea ihmiskauppaa, mukaan lukien valtionsisäinen ja kansainvälinen ihmiskauppa, riippumatta siitä, liittyykö se järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Sen avulla suojataan ihmiskaupan uhrien ihmisoikeuksia sekä määritellään perusperiaatteet uhrien ja todistajien suojelemiselle ja auttamiselle taaten samalla sukupuolten tasa-arvo. Lisäksi sopimuksen avulla pyritään varmistamaan ihmiskaupparikosten tehokas tutkinta ja syyttäminen. Yleissopimus sisältää itsenäisen valvontajärjestelmän, jonka tarkoituksena on varmistaa, että sopimuspuolet panevat yleissopimuksen määräykset tehokkaasti täytäntöön. Euroopan neuvoston yleissopimus täydentää Yhdistyneiden kansakuntien järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen ja sen ihmiskaupan ja erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta tehdyn lisäpöytäkirjan (ns. Palermon sopimus ja sen lisäpöytäkirja) määräyksiä. Suomi on allekirjoittanut Palermon sopimuksen ja sen ihmiskauppaa koskevan lisäpöytäkirjan ja ratifioinut sopimuksen Lisäpöytäkirjan ratifiointi ajankohtaistuu alkusyksyllä. Ihmiskauppa on kasvava ihmisoikeusongelma. Hallitus on selkeästi sitoutunut ihmiskaupan ehkäisemiseen. Vuonna 2005 on valmistunut kansallinen ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma. Tällä hetkellä keskitytään toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoon. Hallitus valmistelee parhaillaan Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamista. Eräät yleissopimuksen määräykset edellyttävät kuitenkin muutoksia Suomen lainsäädäntöön, jotta yleissopimus voitaisiin ratifioida. Merkittävimmät muutokset liittyvät sopimuksen säännökseen, jonka mukaan sopimuspuolten on lainsäädäntö- tai muiden toimien avulla mahdollistettava ihmiskaupan harjoittamiseen käytetyn laitoksen väliaikainen tai pysyvä sulkeminen tai kiellettävä ihmiskaupan harjoittajaa väliaikaisesti tai pysyvästi harjoittamasta toimintaa, jossa tämä rikos on tehty. Mainituilla toimilla ei kuitenkaan saa rajoittaa vilpittömässä mielessä toimineiden kolmansien osapuolten oikeuksia. Tällainen seuraamus on Suomen lainsäädännössä tuntematon ja saattaa aiheuttaa ongelmia perustuslaissa suojattuihin omaisuuden suojaan sekä työn, ammatin ja elinkeinon harjoittamisen vapauteen liittyen. 2

3 Ministerin vastaus KK 585/2006 vp Kaarina Dromberg /kok ym. Hallitus ryhtyy Suomen EU-puheenjohtajuuskauden jälkeen selvittämään ratifioinnin edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia ja niiden aikataulua. Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 2006 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 585/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Kaarina Dromberg /saml m.fl.: När kommer Finlands regering att underteckna Europeiska konventionen mot människohandel och har regeringen redan vidtagit de åtgärder som ratifikationen förutsätter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Europarådets konvention om åtgärder mot människohandel (Council of Europe Convention on Action against Trafficking in Human Beings, CETS No. 197) öppnades för undertecknande i Warszawa den 16 maj Konventionen har hittills undertecknats av 30 stater och ratificerats av en medlemsstat i Europarådet. Målet med konventionen är att förebygga och bekämpa all människohandel inom och mellan olika länder, oberoende av om organiserad brottslighet är inblandad eller inte. Med hjälp av konventionen skyddas offrens mänskliga rättigheter. Dessutom anger konventionen de grundläggande principerna för hur offren och vittnen skall skyddas och hjälpas, samtidigt som jämställdheten mellan könen garanteras. Vidare är målet att effektivt kunna undersöka och åtala människohandelsbrott. Konventionen inbegriper ett självständigt övervakningssystem som avses säkerställa att avtalsparterna effektivt sätter konventionsbestämmelserna i kraft. Europarådets konvention kompletterar bestämmelserna i Förenta Nationernas konvention mot organiserad brottslighet och det tillhörande tilläggsprotokollet om förebyggande, bekämpande och bestraffande av handel med människor, särskilt kvinnor och barn (den s.k. Palermokonventionen och dess tilläggsprotokoll). Finland undertecknade Palermokonventionen och det tillhörande tilläggsprotokollet om människohandel den 12 december 2000 och ratificerade konventionen den 10 februari Det kommer att bli aktuellt att ratificera tilläggsprotokollet i början av hösten. Människohandeln är ett ökande hot mot de mänskliga rättigheterna. Regeringen har klart ut förbundit sig att förebygga människohandel. År 2005 färdigställdes en nationell verksamhetsplan mot människohandel. För närvarande ligger vikten på att verkställa åtgärderna enligt verksamhetsplanen. Regeringen förbereder som bäst undertecknandet av Europarådets konvention. Vissa bestämmelser i konventionen förutsätter ändringar i Finlands lagstiftning för att konventionen skall kunna ratificeras. De största ändringarna föranleds av den konventionsbestämmelse som säger att avtalsparterna genom lagstiftning eller andra åtgärder skall göra det möjligt att tillfälligt eller permanent stänga inrättningar som använts för människohandel eller att tillfälligt eller permanent förbjuda den som gjort sig skyldig till människohandel att bedriva den verksamhet där han eller hon begått brottet. Åtgärderna får dock inte begränsa rättigheterna för en tredje part som handlat i god tro. En sådan påföljd är okänd i den finska lagstiftningen och kan medföra problem med grundlagens bestämmelser om egendomsskydd samt frihet beträffande arbete, yrke och näring. Efter Finlands EU-ordförandeskap kommer regeringen att utreda vilka ändringar som måste 4

5 Ministerns svar KK 585/2006 vp Kaarina Dromberg /kok ym. göras i lagstiftningen p.g.a. ratifikationen och enligt vilken tidtabell de kan göras. Helsingfors den 24 juli 2006 Utrikesminister Erkki Tuomioja 5