KORVANMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 261-RAK1610 SALON KAUPUNKI KORVANMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio Nosto Consulting Oy

2 Nosto Consulting Oy 2 (15) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 Alueen yleiskuvaus... 5 Luonnonympäristö ja maisema... 5 Rakennettu ympäristö... 5 Muinaismuistot... 5 Maanomistus Suunnittelutilanne... 5 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet... 5 Maakuntakaava... 6 Yleiskaava ja asemakaava... 6 Rakennusjärjestys... 6 Kantakiinteistöselvitys... 7 Luontoselvitys... 7 Kaavan pohjakartta... 9 Rakennuskiellot Suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen... 10

3 Nosto Consulting Oy 3 (15) 4. Ranta-asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Ranta-asemakaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3) Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset 4) Viranomaisneuvottelun muistio 5) Emätilatarkastelu 6) Luontoselvitykset VERSIOHISTORIA 0.9 Kaavaluonnos Käsitelty Salon kaupunginhallituksessa pp.kk.2017 nn

4 Nosto Consulting Oy 4 (15) 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot SALON KAUPUNKI KORVANMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee: Kiinteistöjä Jyrkkälä, Jarila ja Korvanmetsä sekä osaa kiinteistöstä Linnanmäki. Ranta-asemakaavalla muodostuu: Korttelit 1-3 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan laadinnasta vastaa dipl.ins. Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Turku). Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Käsittelyvaiheet 1.2. Kaava-alueen sijainti 1.3. Kaavan tarkoitus Kaavatyön vireille tulosta on kuulutettu Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaava-alue sijaitsee Salon Perttelissä Koirajärven ja Pernjoen ranta-alueilla noin 13 kilometrin päässä Salon keskustasta. Kaava-alueen sijainti on esitetty kartalla osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2). Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle kantatilatarkastelun mahdollistama määrä loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Toteutuessaan asemakaavalla ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.

5 Nosto Consulting Oy 5 (15) 2. La hto kohdat 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 85 hehtaaria. Kaava-alueella on todellista rantaviivaa yhteensä noin metriä ja mitoitusrantaviivaa noin metriä. Luonnonympäristö ja maisema Kaava-alue on pääosin metsämaata. Kaava-alue on maastoltaan vaihtelevaa, ja alueella on myös jyrkkäpiirteisiä jyrkänteitä. Jyrkkälän ja Linnanmäen tilojen ranta-alueella on laaja Haukkakorvensuo. Suurin osa Jyrkkälän ja Linnanmäen tilojen alueesta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kallioalueeseen (lähde: Salon kaupungin karttapalvelu, ). Suunnittelualue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Rakennettu ympäristö Muinaismuistot Maanomistus 2.2. Suunnittelutilanne Kaava-alue on rakentamaton. Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvoston vuonna 2000 päättämistä ja vuonna 2008 tarkastamista valtakunnallisista maankäyttötavoitteista kaava-aluetta voi sanoa koskevan kohdan 4.4 erityistavoite loma-asutuksen suunnittelusta, jonka mukaan alueidenkäytön suunnittelussa rantaa tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Kuntakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoihin pääsääntöisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta.

6 Nosto Consulting Oy 6 (15) Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Salon Seudun maakuntakaavan Kaava-alueen sijainti maakuntakaavassa: Lähde: Maakuntakaavakartta Suunnittelualue on maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Suunnittelualueella ei ole muita aluevarauksia maakuntakaavassa. Kaava-alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan vyöhykkeeseen 4, eli 2-3 lay/km ja vapaan rannan osuus 50 % kokonaisrantaviivasta. Yleiskaava ja asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Rakennusjärjestys Salon kaupungissa on voimassa voimaan tullut rakennusjärjestys.

7 Nosto Consulting Oy 7 (15) Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alin rakentamiskorkeus merialueilla vähintään 2,3 metriä ja järvialueilla 1,5 metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 30 m 2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä. Lain (MRL 14 4 mom.) mukaan rakennusjärjestys ei ole sitovana ohjeena ranta-asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Kantakiinteistöselvitys Luontoselvitys Kantakiinteistötarkastelun (Emäkiinteistöselvitys, liite 5) perusteella kiinteistöt Korva I (rek ) ja Korva (rek ), jotka on yhdistetty kiinteistöksi on ns. emäkiinteistö. Emäkiinteistön alueella on rantaviivaa metriä ja mitoitusrantaviivaa metriä. Emäkiinteistön alueella tällä hetkellä toteutunut rakennusoikeus on 14 loma-asuntoyksikköä (lay) eli noin 4,5 lay/km. Emäkiinteistön rakennusoikeus on maakuntakaavan loma-asutuksen mitoitusta osoittavan osa-alueen 3 mukaan 2 3 lay/km. Suunnittelualueelta on laadittu luontoselvitykset keväällä ja kesällä 2017 (liite 6). Selvitykset on laatinut Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta alueen maanomistajan toimeksiannosta. Selvitykset on laadittu kahdessa osassa kaava-alueen osilta, joihin on ar-

8 Nosto Consulting Oy 8 (15) vioitu kohdistuvan muuttuvaa maankäyttöä. Alueilta laadittiin linnusto-, viitasammakko-, liito-orava-, lepakko-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Haukkakorvenmäkeä koskevan selvityksen perusteella kaava-alueen länsiosassa Haukkakorvenmäen ympäristössä on luonnontilaisia kallioalueita, jotka ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kaava-alueella on myös yli kymmenen metriä korkea jyrkänne, joka on vastaavasti metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Kallioalueet ovat Lounais-Suomessa tyypillisiä. Alueelta ei löydetty uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella suojeltavia kasvilajeja. Myöskään Suomen vastuulajeja ei löydetty. Selvitysalueen pohjoisosassa kasvaa selvityksen mukaan isoja haapoja, ja alueen metsä on liito-oravalle sopivaa elinympäristöä. Alueelta ei kuitenkaan löydetty merkkejä liito-oravasta. Selvityksen mukaan Haukkakorvensuon ja selvitysalueen pohjoisosan rannan rajalla olevassa ruovikossa pesii pajusirkku, joka on uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut laji (VU). Haukkakorvensuolla havaittiin pesivä niittykirvinen, joka on silmälläpidettävä laji (NT). Selvitysalueella havaittiin lisäksi pyy, joka on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji sekä leppälintu, joka on Suomen vastuulaji. Myös selvitysalueen läheisyydessä pesinyt rantasipi on Suomen vastuulaji. Alueellisesti uhanalaisia lintulajeja ei havaittu. Haukkakorvenmäen ympäristössä havaittiin pohjanlepakoita sekä korvayökkö. Kaava-alueen pohjoisosassa olevalla metsäalueella sekä kalliojyrkänteen kupeessa kulkevalla metsäautotiellä havaittiin lepakoiden saalistusaluetta. Korkean kalliojyrkänteen halkeamissa on lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja. Selvitysalueen pohjoisosa luokitellaan ruokailualueeksi eli luokkaan II, jolloin alue tulee huomioida maankäytössä. Selvityksessä havaittiin viitasammakoiden soidinpaikka Haukkakorvensuon edustalla olevassa ruovikossa. Alue on kaava-alueen ulkopuolella. Koirajärvensaarta koskevan selvityksen mukaan alueella esiintyy käenkaali-oravanmarjatyypin tuoretta keskiravinteista lehtoa (OMaT). Lehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Alueella on myös kalliometsää, joka on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Selvitysalueelta ei löydetty uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettuja kasvilajeja.

9 Nosto Consulting Oy 9 (15) Koirajärvensaarella on haavikkoa, joka on liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, mutta alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. Alueella ei havaittu myöskään viitasammakoiden soidinta. Alueella havaittiin töyhtötiainen, joka on uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut (VU) lintulaji sekä teeri, joka kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin ja on myös Suomen vastuulaji. Teerien soidinaluetta havaittiin laajalta yhtenäiseltä kallionlakialueelta. Alueellisesti uhanalaisia lintulajeja ei havaittu. Selvityksen mukaan on suositeltavaa, että teerien soidinpaikan välittömään läheisyyteen ei rakennettaisi tietä, jotta soidin ei häiriintyisi. Alueella havaittiin pohjanlepakko saalistamassa metsäautotien yläpuolella. Alueen lähistöllä on useita kesäasuntoja, joiden välikatolla lepakko saattaa olla päivisin. Lähialueella on myös paljon kallioalueita, joissa voi olla sopivia halkeamia ja pieniä onkaloita, joissa lepakko pystyy olemaan. Myös selvitysalueen kallioalueen länsilaidassa on lepakolle sopivia päiväpiilopaikkoja. Alue luokitellaan luokkaan II, joka tarkoittaa lepakoiden käyttämää ruokailualuetta. Tämä alue tulee huomioida maankäytössä. Pohjanlepakon ruokailualue tulisi säilyttää suojaisana. Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Kaavan pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa rantaasemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. Kartan mittakaava on 1:2000. Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.

10 Nosto Consulting Oy 10 (15) 3. Suunnittelun vaiheet 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty suunnittelualueen maanomistajan aloitteesta Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (muistio liitteessä 4). (TÄYDENNETÄÄN TARVITTAESSA KAAVATYÖN AIKANA) Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Kaavaehdotus Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) (liite 2). Ranta-asemakaavan vireilletulosta on päätetty Salon kaupunginhallituksen kokouksessa Kaavan vireilletulosta on kuulutettu kaupungin internetsivuilla ja Salon Seudun Sanomissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä Salon kaupunginhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaluonnoksen kokouksessaan Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä (TÄYDENNETÄÄN KAAVATYÖN EDETESSÄ) Salon kaupunginhallitus on käsitellyt päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN)

11 Nosto Consulting Oy 11 (15) 4. Ranta-asemakaavan kuvaus 4.1. Kaavan rakenne Mitoitus Ranta-asemakaava-alueen pinta-ala on noin 86,2 hehtaaria. Kaava-alueelle on osoitettu kuusi yksiasuntoisten loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA-1), pinta-alaltaan yhteensä 4,1 ha eli noin 4,7 % kaava-alueesta. Rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta (M) on osoitettu noin 82,1 ha eli noin 95,3 % kaava-alueesta. Kaava-alueen yksityiskohtainen mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella (liite 1). Kaava-alueella on todellista rantaviivaa yhteensä noin metriä ja mitoitusrantaviivaa noin metriä. Kaava-alue kuuluu maakuntakaavassa loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan vyöhykkeeseen 4, eli 2-3 lay/km ja vapaan rannan osuus 50 % kokonaisrantaviivasta. Viime vuosina kaava-alueen lähialueella on käytetty tyypillisesti mitoituksena 5-7 lay/km. Vertailutietona viitataan vuonna 2000 laadittuun Kiskon oikeusvaikutteiseen rantaosayleiskaavaan, jossa isojen järvien osalta mitoituksena on käytetty 7 lay/km (I-vyöhyke) ja isojen järvien kapeilla (alle 200 metriä) niemissä, lahdissa ja salmissa sekä keskikokoisissa järvissä 5 lay/km (II-vyöhyke). Osayleiskaavassa mitoitusperiaatetta ei ole sovellettu ranta-alueen ympärivuotiseen asumiseen (AO ja AM), vaan ne on osoitettu kaavassa vahvistuneen loma-asuntorakentamismitoituksen lisäksi. Korvanmetsän ranta-asemakaavassa on päädytty käyttämään emätilasta muodostettujen kiinteistöjen välillä laskennallisena mitoituksena 6 lay/km. Tätä voidaan pitää kohtuullisena, ja sillä varmistetaan maanomistajien yhdenvertainen kohtelu. Kun kaavaratkaisussa on osoitettu suunnittelualueelle kuusi RA-rakennuspaikkaa 1,57 kilometrin rantaviivan osalle, kaavan sisäiseksi mitoitukseksi muodostuu 3,8 lay/km ja rakentamisesta vapaata rantaa jää noin metriä (70 %). Koko emätilan alueella mitoitukseksi muodostuu 6,5 lay/km ja vapaata rantaa jää metriä (51 %). Emätilan vapaa yhtenäinen ranta on merkittäviltä osin suunnittelualueella.

12 Nosto Consulting Oy 12 (15) Palvelut Kerrosalat Ranta-asemakaavassa on osoitettu kuusi loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA-1), joille on kullekin osoitettu rakennusoikeutta enintään 180 k-m². Kaavassa on siten osoitettu rakennusoikeutta yhteensä k-m². Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut sijaitsevat noin kahdeksan kilometrin päässä Muurlassa, noin kahdeksan kilometrin päässä Perttelissä sekä noin 13 kilometrin päässä Salon keskustassa Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 4.3. Aluevaraukset Korttelialueet Ranta-asemakaavassa on otettu huomioon luonnonsuojelu, maisema-arvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 3). Kortteli 1-3 Maa- ja metsätalousalueet 4.4. Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaava ei lisää uutta vakituista asutusta.

13 Nosto Consulting Oy 13 (15) Yhdyskuntarakenne Kaava lisää loma-asutusta alueella vähäisissä määrin. Kaavalla ei hajauteta yhdyskuntarakennetta. Kaava-alueen läheisen Syväjärven rannat ovat jo rakentuneet tiiviisti. Naapurialueilla on pääasiassa loma-asutusta. Yhdyskuntatalous Kaavan toteuttaminen ei edellytä uusien teiden/katujen rakentamista. Palvelut Kaava-alue tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Liikenne Kaavan toteutuminen ei lisää liikenteen määrää merkittävästi. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaismuistoja eikä rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita. Virkistys Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on laajat yhtenäiset virkistysalueet. Kaavalla turvataan yhtenäisen vapaan rannan säilyminen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Kaavan vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja maisemaan on minimoitu. Rakennusalat on maastossa tarkkaan katsottu ja rajattu siten, että rakennukset voidaan sijoittaa mahdollisuuksien mukaan puuston suojaan säilyttäen maiseman kannalta merkittävä puusto. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon. Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä.

14 Nosto Consulting Oy 14 (15) Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle Ympäristön häiriötekijät Kaavaratkaisulla on pyritty minimoimaan ympäristön häiriötekijät käyttämällä hyödyksi väljää rakentamista ja maaston muotoja.

15 Nosto Consulting Oy 15 (15) 5. Ranta-asemakaavan toteutus 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus Toteuttaminen ja ajoitus 5.3. Toteutuksen seuranta Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistaja vastaa ranta-asemakaavan toteuttamisesta omistamallaan maa-alueella. Alueen toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota laadukkaan ympäristön toteuttamiseen. Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Salon kaupunki. Turussa Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins.