KANKAANPÄÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS
|
|
- Emilia Aro
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS Kansikuva + lähdetiedot
2 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Selvitysalue Aineisto ja menetelmät...3 KUVA: HAPUAN KYLÄSSÄ OLEVA KAUNIS LAIDUN JA METSÄHAKA....3 MAISEMA Maisemarakenne Topografia ja maaperä Ilmasto Pinta- ja pohjavedet Maisemakuva KULTTUURIMAISEMA Kulttuurihistoria Maisemalliset arvot Valtakunnalliset arvot Maakunnalliset arvot Kiinteät muinaisjäännökset MAISEMALLISET SUOSITUKSET...15 LIITTEET...16 LÄHTEET...16
3 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvitysalue käsittää Kankaanpään kaupungin keskustan ja sen ympärillä olevat alueet. Alueella risteävät valtatie 23 Porista Joensuuhun ja kantatie 44 Äetsästä Kauhajoelle. Alueella kulkee myös käytöstä poistettu vanha teollisuusrata Parkanosta Poriin. 1.2 Aineisto ja menetelmät Maisemaselvitys on laadittu Kankaanpään osayleiskaavaa varten kaupungin tilauksesta. Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä selvityksestä on vastannut maisemaarkkitehti Maarit Suomenkorpi ja työssä avusti agrologi, ympäristösuunnittelija ja maanmittausalan insinööriopiskelija Niina Matkala. Maisemaselvitys perustuu loka- ja marraskuun 2009 aikana tehtyihin maastokäynteihin, peruskarttatarkasteluun sekä aiempiin inventointeihin ja viranomaisten tietokantoihin, joista on koostettu yhteenveto tähän maisemaselvitykseen. Liitekartoille ja raporttiin koottiin alueen maankäytön suunnittelussa huomioitavat maisemalliset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat ja reunaehdot. Kuva: Hapuan kylässä oleva kaunis laidun ja metsähaka.
4 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) MAISEMA 1.3 Maisemarakenne Suurmaisema ja maisemamaakunta Alue kuluu maisema-aluetyöryhmän maisemamaakuntajaon mukaisesti Lounaismaan Pohjois-Satakunnan järviseutuun. Pohjois-Satakunnassa Lounaismaa vaihettuu kohti Suomenselän karuja vedenjakaja-alueita. Alue on maastonmuodoiltaan melko vaihtelevaa. Seudulla on kumpu- ja pohjamoreeni- ja kalliomaita. Soita seudulla on selvästi enemmän kuin muualla Lounaismaalla. Alueen itäpuolella sijaitsee huomattava, miltei idästä länteen kulkeva Hämeenkankaan reunamuodostuma, joka kääntyy ennen Kankaanpäätä kohti pohjoista ja vaihtuu Pohjankankaan saumamuodostumajaksoksi. Alueen pohjoispuolella risteää kaksi murroslaaksoa eli kallioperän murtumalinjan muodostamaa laaksojaksoa, jotka seudullisesti jatkuvat hyvinkin pitkiä matkoja. Murroslaaksot ovat alueen matalimpia kohtia ja yhdessä Hämeenkankaan ja Pohjankankaan kanssa muodostavat alueen maisemalle rungon. Luode-kaakko -suuntainen pitkä murroslaakso kulkee alueen halki ja sen varrelle ovat syntyneet mm. Kyynärjärvi, Kankaanjärvi, Ruokojärvi, Kuolemainen ja Vihteljärvi sekä Karvianjoki sekä siihen laskeva Aumanoja. Karvianjoki suuntaa murroslaaksojen risteyskohdassa pienempään, koillinen-lounas - suuntaiseen murroslaaksoon, joka kulkee alueen länsipuolelta. Maiseman peruspiirteet Murroslaaksojen sekä kankaiden välissä kumpuilevat pienpiirteiset, metsäiset moreeniselänteet. Laaksoihin ja notkelmiin ovat muodostuneet maisemaa elävöittävät useat pienet järvet. Seutu on hyvin metsäistä ja metsätalouteen liittyvät elinkeinot ovatkin seudulla tärkeässä asemassa. Koska savikoita on vähän ainoastaan joidenkin pienehköjen jokien varsilla, eivät olosuhteet ole niin suotuisat maanviljelylle kuin muualla Lounaismaalla. Siitä huolimatta toistuvat pienet kumpuilevat peltokuviot maisemassa melko taajaan. Peltomaisemat sijaitsevat usein järvien ja jokien läheisyydessä, valtaosa sijaitsee murroslaaksoissa. Murroslaaksoihin on kallioperän syvään murtumaan kertynyt paksulti hienojakoista maa-ainesta, joten niillä maaperä on viljavampaa kuin moreenikerrosten päälle muodostuneilla ohuilla ja pienialaisilla savi- tai hiesukerroksilla. Alue on verrattain harvaan asuttua ja asutus on sijoittunut useimmiten pienten jokien ja laaksojen tuntumaan. Myös torppariasutuksen ja pika-asutuksen vaikutus on nähtävissä metsäkulmilla.
5 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) Maisemalliset solmukohdat Maisemallisten elementtien: selänteiden, laaksojen, jokien sekä teiden risteyskohtiin muodostuu maisemassa merkittäviä solmukohtia. Näissä koettu maisematila muuttuu tai maisemalliset elementit kohtaavat toisensa ja risteävät. Suljettu ja pienpiirteinen maisema voi muuttua avaraksi tai joen uoma kulkea kapean, jyrkkärinteisten selänteiden reunustaman solan lävitse. Maisemarakenteessa ne ovat merkittäviä kohtia. Selvitysalueella merkittävimmät maisemalliset solmukohdat ovat murroslaaksojen risteyskohdassa, jossa alueelle on muodostunut laaja jokilaakso. Hämeenkankaan ja Pohjankankaan vaihettumiskohdassa on painanne, johon on syntynyt Niinisalon Valkiajärvi. Pienempiä solmukohtia ovat mm. järvien yhteydessä olevat jokien ja ojien lasku- ja alkukohdat sekä teiden ja laaksojen risteykset. 1.4 Topografia ja maaperä 1.5 Ilmasto Korkeimmat kohdat sijaitsevat idässä, jossa Hämeenkankaan juurella sekä Ruinunkalliolla, jossa maaperä on yli 110 metrin korkeudella meren pinnasta. Pohjankankaan ja Hämeenkankaan korkeimmat kohdat kohoavat yli 140 metriin meren pinnasta. Matalimmillaan alue on luoteessa, jossa Karvianjokilaakso sijaitsee paikoin alle 70 metriä meren pinnasta. Idässä harjujen suunnalta maasto laskee kohtuullisen tasaisesti murroslaaksoon saakka, murroslaakson länsipuolella maasto on kumpuilevaa, kallio- /moreeniselänteiden sekä laaksojen ja notkelmien vuorottelua. Hämeenkankaan, Pohjankankaan sekä Kankaanpään keskustan alueella maaperä on hiekkamoreenia sekä pienialaisia soramoreenimuodostumia. Kankaiden liepeillä maaperä on karkeaa sekä hienoa hietaa. Kumpuilevien selänteiden maaperä on kalliota sekä sitä peittävää moreenia. Notkelmiin on muodostunut paikoin laajojakin soisia sara- ja rahkaturvekerrostumia. Laaksoissa on pienialaisia savikerrostumia, mutta valtaosaltaan niiden maaperä on hiesua. Seudulla vuoden keskilämpötila on +3,5-4 C ja vuotuinen sademäärä mm. Vallitsevat tuulet puhaltavat etelästä ja lounaasta. Pienilmastollisesti kylmiä alueita ovat rinteet, jotka suuntautuvat luoteeseen, pohjoiseen tai koilliseen, koska niillä auringon lämmittävä vaikutus on pienin ja pohjoisesta puhaltavat kylmät tuulet. Avointen viljelysalueiden laidat ovat usein tuulisia ja siten pienilmastollisesti metsäisiä alueita viileämpiä. Laaksoihin muodostuu alueita, joissa pienilmasto on muita alueita kylmempi. Etenkin kosteilla soisilla ja turveperäisillä alueilla ilmasto on viileä. Kylmä ilma laskeutuu maaston alimmille kohdille ja paikoin muodostuu ns. kylmänilmanjärviä, joihin kertynyt kylmä ilmamassa ei pääse poistumaan alueelta maastonmuotojen tai tiheän puuston takia. Tällaisia alueita ovat Mustakeitaan- Kooninkeitaan välinen painanne Järventaustan ja Myllymäen länsipuolella sekä niiden länsipuolella kulkeva kapea järvilaakso, Iso-Hapuan-Äpätinjärven alue. Myös Karvianjoen sekä Ruokojärven rannat ovat muita kylmempiä alueita.
6 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) 1.6 Pinta- ja pohjavedet Valuma-alueet Alue kuuluu Karvianjoen 3438 km2 laajuiseen päävaluma-alueeseen. Alueen sisällä on pienempiä ojien ja järvien muodostamia valuma-alueita, joilta pintavedet kulkevat Karvianjokeen. Vesistöt Kauhajoen pikkujärvistä alkunsa saava, selvitysalueen länsipuolella kulkeva Karvianjoki on 110 metriä pitkä ja laskee kolmena haarana Selkämereen Merikarvialla, Ahlaisissa ja Porissa. Selvitysalueella on useita soisilta alueilta Karvianjokeen laskevia pienempiä ojia, kuten Aumanoja ja Hapuanoja, Alueella sijaitsevat Ruokojärvi, Kankaanjärvi ja Kooninjärvi sekä runsaasti soita. 1.7 Maisemakuva Alueen maisemakuvan muodostavat taustalla kohoavien harjujen kangasmetsien lisäksi murroslaaksoissa avautuvat kapeat peltomaisemat ja jokinäkymät. Pellot ja järvet ovat suhteellisen pienialaisia, joten muodostuvat näkymät ovat lyhyitä ja maisematilat pieniä. Murroslaaksojen peltomaisemaa elävöittävät niiden laitamille muodostuneet vanhat maatilat sekä uudempi rakennuskanta. Metsäisemmille alueille raivatut pellot ovat ilmeeltään rakentamattomia ja puuston rajaamia. Kankaanpään keskustaa ympäröivät metsät, joten keskustan uudet rakennukset eivät näy seudun maisemakuvassa. Peltoaukeilla ja järvimaisemissa on nähtävissä kyläasutusta, joka on luonteeltaan niille sopivaa. Kuva: Kankaanpään kirkon torni hallitsee Ruokojärven maisemakuvaa. Tiet noudattelevat vaihtelevasti mutkitellen vanhoja, jopa vuosisatoja käytössä olleita linjauksia. Vanhat tielinjat kulkevat harjujen juurella, murroslaakson
7 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) reunamilla ja niiden varsilla on runsaasti 1800-luvun ja 1900-luvun alun rakennuksia. Tilakeskukset ovat ryhmittyneet nauhamaisesti teiden varsille ja niiden pellot avautuvat jokivarren laaksossa. Kauniisti metsänlaidassa sijaitsevat vanhat tilakeskukset muodostavat maisemassa merkittäviä maamerkkejä ja ovat olennainen osa maisemakuvaa. Keskustassa rakennuskanta on tyypillisesti massaltaan suurta, kerrostalosekä pientaloalueita. Uusi rakennuskanta muodostaa pääosin vanhasta kulttuurihistoriallisesta miljööstä erillisiä ja ilmeeltään yhtenäisiä miljöitä. Keskustan liepeillä, kyläalueilla maatilakeskukset sekä harva pientaloasutus muodostavat toisentyyppistä, maaseutumaista kulttuurimiljöötä. Ruokojärven ympäristö sekä Karvianjokilaakso muodostavat kauniin ja harmonisen maiseman. Järvien ja joen rannoilla on kauniita peltoaukeita, jota metsän reunassa ja pienissä metsäsaarekkeissa elävöittävät tilakeskukset ja pientalot. Merkittävimmät näkymät avautuvat näille alueille, joten myös näillä peltoalueilla ja niiden laidoilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat alueen maisemakuvaan. Maisemassa vanhat tilakeskukset sekä merkittävät rakennukset toimivat maamerkkeinä, joiden avulla alueella liikkujan on helppo paikallistaa itsensä. Usein nämä rakennukset ovat historiallisesti merkittäviä vanhoja tiloja, suuria koulu- ja muita palvelurakennuksia tai vaikkapa peltomaisemassa oleva kaunis lato. Kuva: Lohikon vanhaa kylänraittia.
8 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) Maisemahäiriöt Maisemahäiriöt ovat alkuperäiseen maisemaan tehtyjä tai muiden toimintojen seurauksena muodostuneita muutoksia, jotka useimmiten rumentavat maisemakuvaa. Maisemahäiriöt voidaan kuitenkin korjata maisemoinnilla. Maisemahäiriötä alueella aiheuttaa useilla suoalueilla tapahtuva turpeenotto, joka muuttaa alkuperäisen suoalueen maiseman. Keskeisillä alueilla maisemakuvassa erottuvat myös pienet maanläjitysalueet, jotka olisi suositeltavaa sijoittaa paikkaan, josta ne eivät näy laajalle kulttuurimaisemassa. Alueella sijaitsee myös muuntamo, josta pohjoiseen, länteen ja etelään johtaa voimalinja. 2 KULTTUURIMAISEMA Jääkauden jälkeen mannerjään alta paljastuneen maan muokkaamiseen ja maiseman muodostumiseen on vaikuttanut luonnonvoimien lisäksi ihmisen toiminta, kulttuuri. Asumisen, eränkäynnin, viljelyn, laidunnuksen, metsätalouden ja teollistumisen jäljet ovat nähtävissä maisemassa vuosisatojen päähän. Kulttuurihistoria on osa paikan identiteettiä ja arvoa. Paikan kulttuuri on sidoksissa seudun kulttuuriperinteeseen. 2.1 Kulttuurihistoria Kulttuurin kehitys Joki sekä harju ovat helpottaneet kulkemista, joten paikka on ollut asutuksen kannalta erinomainen. Karvianjoen rantamilla onkin useita esihistoriallisia asuinpaikkoja, joista kertovat monet esihistorialliset asuinpaikka- ja esinelöydökset. Alueella liikkui eräkaudella pyyntiretkillään lähiseutujen asukkaita. Kivikautisia asuinpaikkoja ja muinaisjäännöksiä on löydetty mm. Paattikoskelta, Rajasalonkylästä, Hapualta sekä Veneskoskelta. Vanhin asutus selvitysalueella on 1500-luvulta Alakylässä luvulla perustettiin Kyynärjärven talo Karvianjokilaaksoon luvulla pysyvää asutusta oli myös Ala-Honkajoella sekä Veneskoskella. Tuolloin vielä asukkaat saivat toimeentulonsa karja- ja metsätalouden tuotteiden myynnistä luvulla Karvianjoella harjoitettiin tervan ja puutavaran uittoa Merikarvialle ja Poriin. Kaupankäyntiä helpotti 1800-luvulla rakennettu tie Noormarkkuun. Myyntitalouden lisäksi omavaraistalouksissa harjoitettiin viljelyä. Karvianjoen rannat ovat tarjonneet viljavat maat maatalouteen perustuvan asutuksen muodostumiseen. Agraarisuus oli alueelle tyypillinen piirre aina 1950-luvulle asti luvun jälkipuoliskolla alueelle rakennettiin myös sahoja sekä vesimyllyjä. Varsinainen teollisuuden kehittyminen alkoi 1900-luvulla luvun laman seurauksena useat sahat joutuivat kuitenkin lopettamaan. Seudulla oli lisäksi huopatehdas ja leipomo. Alue teollistui kuitenkin varsin hitaasti muuhun Satakuntaan nähden. Tukinuiton päätyttyä 1950-luvulla sahatoiminta hiipui luvulta 1920-luvulle peltopinta-ala on moninkertaistunut. Niityt ovat lähes kadonneet peltojen yltäessä lähelle vesirajaa. Vielä 1970-luvulle asti tapahtunut pellonraivaus muutti jokilaakson maisemakuvaa.
9 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) Perinteinen asuinpaikka Kylien asutusryhmät ovat sijainneet peltojen ulkopuolella, moreeni- ja kalliomailla. Uusia asutusryhmiä on muodostui lähinnä pääteiden varteen, mutta myös peltojen reunamille. Kuva: Ruokojärven rannalla, valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä sijaitsevat mm. Vanha-Honko ja Oukari. Tiestöt Kankaanpäässä sijaitsi jo 1800-luvulla teiden risteyskohta. Hämeenkangasta kulki tie Hämeenkyrön ja Tampereen suuntaan. Pohjoiseen vei murroslaakson reunalla tie kohti Honkajokea, länteen Porin ja itään Parkanon suuntaan johti myös tie jo tuolloin. Vanhat tielinjaukset sijaitsevat edelleen pääosin paikoillaan, niiden mutkia on paikoin oikaistu luvun jälkipuoliskolla rakennettiin rautatie ja lisää maanteitä. 2.2 Maisemalliset arvot Valtakunnalliset arvot Valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö Vakiintuneen menettelytavan mukaan kulttuurihistorialliset arvot on jaoteltu valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja paikallisiin arvoihin. Museoviraston tarkistamassa, vuoden 2010 alusta Valtioneuvoston vahvistuksella voimaan tulleessa Rakennettu kulttuuriympäristö (2000)- julkaisussa selvitysalueella sijaitsevat seuraava valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. kh20 Ruokojärven kulttuurimaisema Ruokojärven kulttuurimaisema edustaa Satakunnan vanhoille erämaille syntynyttä vanhinta talonpoikaisasutusta, josta on muodostunut kirkonkylän keskus. Ruokojärven itärannalla oleva Kankaanpään Alakylä on säilyttänyt vanhan agraarikylän ilmeen aivan uuden kaupunkirakenteen vierustalla. Alakylä edustaa seudun vanhinta talonpoikaisasutusta. Oukarin, Vanha-Hongon ja Päiviken tilojen rakennuskanta muodostaa yhtenäisen ryhmän kirkon ja järven välisessä peltomaisemassa. Maatilojen nykyinen rakennuskanta on etupäässä
10 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) 1800-luvulta. Oukarin päärakennuksen runko on 1700-luvulta, Vanha-Hongon ja Päiviken päärakennukset ovat 1800-luvulta. Ruokojärven rannalla oleva Kelminmäki on ikivanha nuorison kokoontumispaikka. Maisema jatkuu rantapeltoina ja maatiloina järven länsipuolella. Intendenttikonttorin 1834 suunnittelema empiretyylinen kirkko sijaitsee mäellä näkyen kauaksi Ruokojärven taakse. Pohjamuoto on tasavartinen, sisänurkista viistetty risti, johon lännessä liittyy torni. Sisätilassa keskikupoli kohoaa ristivarsien tynnyriholveja ylemmäksi. Kaavamerkintäsuositus: ma-1 -rajaus, alueella olevat pellot MA, sr-1- kohdemerkintä. Satakuntaliiton tekemässä selvityksessä Satakuntalaiset kulttuuriympäristöt on kuvattu seuraavat valtakunnallisesti arvokkaat kohteet, jotka on esitetty maakuntakaavassa. Numerointi vastaa selvityksen kohdenumerointia. 1 Kankaanpään kirkko Intendentinkonttorin 1834 suunnittelema ja vuosina rakennettu puukirkko Tyylillisesti kirkko edustaa puhdaslinjaista empireä. Kirkko sijaitsee mäellä erittäin hallitsevalla paikalla näkyen kauaksi Ruokojärven taakse. Empirekauden komea puukirkko hallitsevalla paikalla. Valtakunnallisesti merkittävä. Kaavamerkintäsuositus: sr-1-kohdemerkintä 2 Alakylä ja Ruokojärven kulttuurimaisema Vanha Kankaanpään kylä, joka asutettiin jo 1500-luvulla edustaen näin seudun vanhinta asutusta. Oukarin päärakennuksen runko lienee 1700-luvulta (peruskorjattu 1990-l.), Vanha-Hongon päärakennus vuodelta 1840 ja aitta vuodelta 1810 sekä Päiviken päärakennus 1800-luvulta. Kylä sijaitsee edustavasti Laviantien ja Ruokojärven välissä järveen viettävällä rinteellä. Ruokojärven rannassa sijaitseva Kelminmäki on ikimuistoinen nuorten kokoontumispaikka. Kylän rakennusryhmä ja rantapellot muodostavat yhdessä Kankaanpään kirkon kanssa merkittävän maisemakokonaisuuden. Kirkon itäpuolella maisemakokonaisuuteen liittyy Mäkikylän vanha käsityöläisalue sekä Kärjen vanhan maatilan rakennusryhmä, jossa vanhempi asuinrakennus on luvun alkupuolelta ja uudempi ja 1900-luvun vaihteesta. Seudun asutushistorian kannalta arvokas kylä, jossa paljon perinteistä rakennuskantaa tiiviinä kokonaisuutena. Valtakunnallisesti merkittävä. Kuva: Ruokojärven rantamaisemia.
11 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) Kuva: Ruokojärven eteläpuolella vanha rakennuskanta on päässyt paikoin huonoon kuntoon. kh22 Karvianjoen kulttuurimaisema Karvianjoki virtaa loivasti mutkitellen läpi niitty- ja viljelysmaiseman. Alueen pohjoisosassa jokirannat, jotka kohoavat äyräsmäisinä ovat metsien reunustamat ja joki on säilyttänyt luonnontilaisen luonteensa. Asutus seuraa jokivartta ylempänä rinteillä teiden varsilla. Vanhaa rakennuskantaa on Lankosken, Laurin ja Honkasalon tiloilla. Karvianjoen rantamaisemaan liittyvän Luomaniemen vanhan talonpoikaistilan rakennukset sijaitsevat neliömäisen pihan ympärillä. Uusrenessanssivaikutteinen päärakennus on 1800-luvun lopulta. Joenvarsimaisemaa vanhoine rakennuksineen. Valtakunnallisesti merkittävä. Kaavamerkintäsuositus: ma-1 -rajaus, alueella olevat pellot MA Maakunnalliset arvot Satakuntaliiton tekemässä selvityksessä Satakuntalaiset kulttuuriympäristöt on kuvattu seuraavat maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Numerointi vastaa selvityksen kohdenumerointia. 3 Hautausmaa Kankaanpään hautausmaalla sijaitseva vanha paanukattoinen ruumishuone on vuodelta Kankaanpään siunauskappeli on valmistunut vuonna 1956 arkkitehti Matti Haapalan laatiman suunnitelman mukaan. Sakraaliarkkitehtuuria vanhalla hautausmaalla. 4 Lääkärintalo 1900-luvun alussa rakennettu kunnanlääkärin virka-asunto sijaitsee puistomaisessa ympäristössä entisellä sairaala-alueella. Mansardikattoinen rakennus on nykyisin Kankaanpään kansalaisopiston käytössä. Virka-asuntoarkkitehtuuria 1900-luvun alusta. 5 Musiikkiopisto Vuonna 1938 rakennettu tornillinen funkistalo rakennettiin 1938 VPK:n käyttöön. Se on toiminut sekä paloasemana että kunnantalona. Rakennuksessa toimii nykyisin Kankaanpään musiikkiopisto. Funktionalistista laitosrakentamista pienessä mittakaavassa.
12 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) 6 Rauhankadun omakotialue Keskuskadulle kaartuvan Rauhankadun varrella on yhtenäinen puolitoistakerroksisten omakotitalojen ryhmä. Se liittyy luontevasti vieressä Keskuskadun saman mittakaavan mukaan rakennettuihin asuin- ja liikerakennuksiin. Näistä yksi on kuvanveistäjä Kauko Räikkeen ateljeetalo, joka valmistui Suunnittelijana oli taiteilijan veli, arkkitehti Kalle Räike. Yhtenäinen jälleenrakennuskauden omakotialue keskustan tuntumassa. 7 Kankaanpään tori ja Keskuskadun liikerakennukset Kankaanpään tori on kaupungin toiminnallinen keskus, johon liittyvät Keskuskadun liikerakennukset. Keskuskadun ja torin kulmassa sijaitsee entinen Suomen Yhdyspankin liiketalo, joka on rakennettu 1950-luvulla Jaakko Tähtisen mallipiirustusten pohjalta. Punatiilinen Postelli on entinen postitalo luvun alusta. Jälleenrakennuskauden liikerakentamista edustavat Kauppa Oy:n liikerakennus vuodelta 1949, Osuuspankin liikerakennus vuodelta 1951 sekä Kankaanpään ensimmäinen aravakerrostalo 1950-luvun alusta. Kokonaisuuteen liittyy Keskustan koulu vuodelta Nelikerroksinen kivikoulu rakennettiin arkkitehtuurikilpailun tuloksena arkkitehti Hannu Vainion suunnitelman mukaan. Kankaanpään liike-elämän perinteinen keskus, joka on saanut pääpiirteensä jälleenrakennuskaudella. 8 Seurakuntakeskus Kankaanpään seurakuntakeskus on rakennettu vuonna 1971 arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirenin laatiman suunnitelman mukaan. Seurakuntakeskukseen liittyy samassa korttelissa työntekijöiden asuinrakennukset. Tasakattoisten rakennuksien arkkitehtuurille antavat leimansa punatiilen ja betonin pelkistetyt muodot luvun julkista punatiiliarkkitehtuuria kankaanpääläisittäin. 9 Kankaanpään kaupungintalo, Hallituskatu 1 Arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren ovat suunnitelleet Kankaanpään kaupungintalon, joka valmistui Puistomaiselle honkia kasvavalle tontille sijoitetun rakennuksen julkisivut ovat punatiiltä. Katujulkisivua hallitsee nauhaikkunaaihe, puistojulkisivua porrastetut, pelkistetyt tiilimassat. Kaupungintalon suunnittelu käynnisti Kankaanpäälle tunnusomaisen julkisten rakennusten tiiliarkkitehtuurin sarjan. Sirenien suunnitelmassa on nähtävissä vaikutteita edellisellä vuosikymmenellä rakennetusta Alvar Aallon Säynätsalon kunnantalosta. Kaupungintalon naapurissa sijaitseva Kankaanpään virastokeskus vuodelta 1992 (Arkkitehtuuritoimisto Kouvo & Partanen) toistaa teemaa. Saman toimiston käsialaa on myös lähellä sijaitseva Kankaanpään taidekoulu vuodelta Kankaanpäälle tunnusomaista virastoarkkitehtuuria punatiileen puettuna. 10 Liikuntakeskus Vuosina 1970 ja 1975 rakennettu liikuntakeskuksen uima- ja palloiluhalli liittyy Kaija ja Heikki Sirenin Kankaanpäähän suunnittelemien julkisten tiilirakennusten joukkoon. Kokonaisuus on täydentynyt 1994 rakennetulla jäähallilla (Siren Arkkitehdit Oy). Uimahallin peruskorjaus ja laajennus valmistui Sirenien suunnittelema liikuntakeskus puistomaisessa ympäristössä. 11 Reima Oy Reima Oy:n tiiliset tuotantolaitokset ja toimitusjohtajan asuinrakennus on rakennettu vuonna 1970 arkkitehti Timo Penttilän laatiman suunnitelman mukaan. Modernia teollisuusarkkitehtuuria. 12 Rautatieaseman alue Kankaanpään rautatieaseman alue käsittää asemarakennuksen lisäksi asuinja ulkorakennukset sekä pienehkön puiston. Rakennukset on rakennettu VR:n
13 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) tyyppipiirustusten mukaan ja 1940-luvulla ja peruskorjattu 1990-luvulla luvulla syntynyt yhtenäinen asemamiljöö. 13 Mettälänkankaan asuntoalue Laaja yhtenäinen omakotitalojen alue on rakentunut pääosin 1940-luvulta 1970 luvulle. Uudemmille asuintaloille ovat tunnusomaisia loivat harjakatot. Yhtenäinen omakotialue 1960-luvulta. 14 Justeerin asuntoalue Justeerin asuntoalue rakennettiin kaupungin vuokratalotuotantona vuosina Se oli tuolloin lajissaan harvinaine kokeilualue, jossa kokonaisuus muodostui sekä rivi- että omakotitaloista. Yhtenäinen vuokrataloalue luvulta. 15 Myllymäen omakotialue Myllymäen laaja, yhtenäinen omakotialue on rakennettu 1960-luvulla professori Olli Kivisen laatiman rakennuskaavan mukaan. Matalat rakennukset sijaitsevat ruotomaisesti suojaisten tonttikatujen varsilla. Aikansa asuntoarkkitehtuurin ja aluesuunnittelun edustava näyte. 16 Tupavainion asuntoalue Maaseudun keskusrakennustoimisto suunnitteli Tupavainion yhtenäisen rivija omakotialueen Loivassa rinnemaastossa sijaitsevien rakennusten pihamaat on istutettu vehreiksi. Alue on lajissaan maakunnan vanhimpia. Lajissaan varhaisimpia moderneja omakotialueita. 17 Kappalaisen pappila Vuonna 1905 rakennettu uusrenessanssityylinen pappilan päärakennus. Se toimii nykyisin seurakunnan kerhotilana. Kirkollista virkataloarkkitehtuuria 1900-luvun alusta. 18 Kansanopisto Pohjois-Satakunnan kansanopisto on perustettu vuonna Tulipalon tuhottua opiston vanhan päärakennuksen, rakennettiin nykyinen opistorakennus 1928 ajan klassisistiseen henkeen arkkitehti Elias Paalasen suunnitelman mukaan. Opistorakennusta vanhempi, jugendtyylinen asuntolarakennus on vuodelta Myöhemmin rakennusryhmää on täydennetty asuntolalla ja uudella päärakennuksella. Vanha opistorakennus on peruskorjattu vuonna Rakennukset muodostavat Ruokojärven rantamaisemassa arvokkaan kokonaisuuden. Opistoarkkitehtuuria 1900-luvun alun klassismin henkeen. 19 Vanha-Narvi, Narvi Ruokojärven etelärannalla sijaitsee Vanha-Narvin tilan rakennusryhmä, jossa jugendvaikutteinen päärakennus on vuodelta Läheisen Seppälänlahden rantamaat ovat kaunista katajaketoa. Eheä talonpoikastilan rakennusryhmä kauniissa järvimaisemassa. 20 Hapuan kulttuurimaisema Karvianjoen, Pitäjänojan ja Hapuanojan varsilla aukeava laaja viljelyaukea. Jokivarresta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja. Yksittäisistä rakennuksista on mainittava Joukasen talouskeskus, jonka päärakennus on 1860-luvulta Karvianjoen rantamaisemaan liittyvä Hakalan talon päärakennus sekä Rajasalonkylässä vanha Rajasalon talouskeskus, jonka päärakennus on jugendvaikutteinen. Maisema-alueen keskellä kohoaa pieni Piiskurinmäki, joka on muinoin ollut rangaistuspaikkana. Pitkän asutushistorian omaava jokivarren
14 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) viljelymaisema vanhoine rakennuksineen. Kaavamerkintäsuositus: ma-2 -rajaus, alueella olevat pellot MA, kohteet sr-2- kohdemerkintä Kuva: Hapuan kylään ja Karvianjoen laaksoon johtavan Venesjärventie mutkittelee kauniissa peltomaisemassa Kiinteät muinaisjäännökset Muinaisjäännökset ovat vanhinta kulttuuriperintöämme. Alueella sijaitsee Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan ( ) yksi muinaisjäännös. Kankaanpää Lamminoja Nimi: Lamminoja Kunta: Kankaanpää Tarkenne: Järjestysnumero: 12 Laji: kiinteä muinaisjäännös Ajoitus: kivikautinen Muinaisj.tyyppi: asuinpaikat Tyypin tarkenne: ei määritelty Rauhoitusluokka: 2 Lukumäärä: 1 Koordinaatit: pkoo: ikoo: Z/m.mpy alin: 72,50 ylin: 77,50 Kankaanpään kirkosta 4,8 km länsiluoteeseen Peruskartta: Peruskartan nimi: Venesjärvi Kuvaus: Asuinpaikka sijaitsee jyrkkällä itään viettävällä joentöyräspellolla Hapuanojan mutkassa, aivan Pori-Parkano -tien pohjoispuolella, n. 100 m Lamminojan talosta itään. Kevyen liikenteen väylä on rakennettu kohteen tuntumaan. Maaperä pellolla on hiesua. Paikalta on löydetty kivikirves ja savias-
15 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) tianmuruja. Kaavamerkintäsuositus: SM -kohdemerkintä Kuva: Näkymä kauniille Kankaanjärvelle. 3 MAISEMALLISET SUOSITUKSET Rakentaminen on suositeltavaa keskittää olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen. Taajamarakenteen tiivistäminen ja sen välittömään läheisyyteen laajentaminen on maiseman kannalta suositeltavin keino uudelle rakentamiselle. Siten alueella säilyy laajoja yhtenäisiä metsäalueita sekä vanhojen viljelysmaisemien kulttuurimiljöö. Vanhoille ja arvokkaille kyläalueille on suositeltavaa rakentaa niiden perinteet huomioiden ja ympäristöön sovittaen. Vanhoja kyläalueita ja rakennuksia ympäröivät peltoalueet ovat olennainen osa kulttuuriympäristöä ja muodostuneet alueella harjoitetun elinkeinon myötä. Siksi peltojen säilyttäminen avoimena ja viljelyssä on tärkeä osa kulttuuriarvojen säilyttämistä. Perinteisen rakennustavan noudattaminen jatkaa vanhoja rakennusperinteitä. Arvokkailla alueilla uudisrakentaminen tulisi olla harkittua ja tarkemmin ohjattua. Uudisrakennusten tulee sopeutua olemassa olevaan ympäristöön. Rakennusten sijoittaminen maastoon ja maisemaan nähden, rakennusmateriaalit, värit ja rakennusmassojen koot vaikuttavat suuresti syntyvään miljööseen. Vanhalla rakennuskannalla on tyypillisiä piirteitä, joita niiden lähelle rakennettavissa uusissa rakennuksissa tulisi noudattaa arvokkaissa kulttuuriympäristöissä. Alueella vanhat tilakeskukset sijaitsevat pellon ja metsän rajalla. Uudet laajat
16 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) asuinalueet poikkeavat kuitenkin perinteisestä maatila- ja kulttuuriympäristöstä. Siksi ne tulisi sijoittaa metsän suojaan ja rakennusten sekä avointen arvokkaiden peltoalueiden väliin tulisi jättää riittävä suojapuusto. Tämä on tärkeää sekä kulttuurimaiseman arvojen säilymisen, että toisaalta myös asuinalueen viihtyisyyden kannalta. Avoimen alueen reunassa ja alueella oleva puusto antaa suojaa tuulelta. Rakentamisen kannalta parhaita paikkoja ovat etelä-länsi - suuntaiset rinteet, joilla maaperä on lämpöä keräävää ja vettä läpäisevää. Erityisesti vanhojen peltojen ja tilakeskusten läheisyydessä oleviin reunametsiin tulisi kiinnittää huomiota kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta. Kulttuurimaisemaan sopivat perinteiset pehmeämuotoiset lehtipuiden ja pensaiden muodostamat reunavyöhykkeet. Talousmetsän suoralinjaiset puurivit ovat maisemalliselta ilmeeltään kovempia ja muodostavat lajistoltaan ja ilmeeltään köyhän reunavyöhykkeen. Talousmetsien reunavyöhykettä on mahdollista pehmentää lehtipensain ja puin merkittävissä kulttuuriympäristöissä. Helsingissä ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Maarit Suomenkorpi projektijohtaja maisema-arkkitehti, YKS-359 LIITTEET Maisemarakenne Maisemakuva Maisema-arvot 1 ja 2 Suositukset LÄHTEET Painetut lähteet Kankaanpää. Karvianjokilaakson Lempusta Soikkaan kehittämissuunnitelma. Karviankokilaakson virkistysreitistö. Air-Ix Suunnittelu, Maisemanhoito (1992). Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Satakuntalaiset kulttuuriympäristöt, Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Satakuntaliitto, Alueiden käytön toimiala, Sirkka Lehto, luonnos Kankaanpään kulttuuriympäristöohjelma Karttalähteet Maaperäkartta 1: ja 1: GTK. Valokuvat
17 Kankaanpään osayleiskaava-alueen maisemaselvitys (17) Eriksson Arkkitehdit Oy.
Kulttuurihistorialliset arvot
Keskustan osayleiskaavaluonnos 13.9.2010 Kulttuurihistorialliset arvot Kohdeluettelo perustuu mm. Satakunnan maakuntakaavaehdotukseen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointeihin
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA / EHDOTUS 25.10.2011
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA / EHDOTUS 25.10.2011 EHDOTUS Laatija Eriksson Arkkitehdit Oy Arja Sippola, arkkitehti SAFA, YKS-256 Meritullinkatu 11 C, 00170 Helsinki Puh: 0108 354 200 Vireille
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
Lisätiedot1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Karvianjoen kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Karvianjokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kankaanpää ja Honkajoki 1.4. Pinta-ala 7 864
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 24.11.2015
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 24.11.2015 Laatija Kankaanpään kaupunki ja Eriksson Arkkitehdit Oy Keskustan osayleiskaava 24.11.2015 2 (92) Kannen kuvat: Otteet osayleiskaavaluonnoksen yhteydessä
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA / TARKISTETTU EHDOTUS 1.8.2012
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA / TARKISTETTU EHDOTUS 1.8.2012 Laatija Eriksson Arkkitehdit Oy Arja Sippola, arkkitehti SAFA, YKS-256 Meritullinkatu 11 C, 00170 Helsinki Puh: 0108 354 200
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotRÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 26.5.2015
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 26.5.2015 Laatija Kankaanpään kaupunki ja Eriksson Arkkitehdit Oy Vireille tulo Kaupunginhallitus 3.3.2008 75 Luonnos Ympäristölautakunta 24.8.2010 66 Kaupunginhallitus
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
Lisätiedot1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Karvianjoen kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Karvianjokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kankaanpää ja Honkajoki 1.4. Pinta-ala 7 864
LisätiedotPunkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS
Punkalaitumen Tuulivoima Oy PUNKALAITUMEN PALOJOEN ASUTUS- JA JOKILAAKSOMAI- SEMAN ARVOJEN SELVITYS 1. JOHDANTO Tarkasteltava Palojoen asutus- ja jokilaaksomaisema sijoittuu Pirkanmaalle Punkalaitumen
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö
Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula
LisätiedotRautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
LisätiedotSalon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
LisätiedotINKOO. Inkoonportin maisemaselvitys
INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotKiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60
LisätiedotPLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotLoppi Jokila. Ranta-asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 M U S E O V I R A S T O. f
Loppi Jokila Ranta-asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2008 f.145310 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotHonkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotMAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu
MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotHäiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN
LisätiedotHIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi HAUSJÄRVEN KUNTA HIKIÄN JA KIRKONKYLÄN ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 3.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvitysalue... 3 1.2
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotLaukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4
LisätiedotParkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotKOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi
KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotMerkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.
ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSALEISKAAVA (ERÄJÄRVEN OSA-ALUE) Eräjärven kyläalueen osayleiskaava M K 1 : 5 0 0 0 KAAVAEHDOTUS 30.3.2016 ALUEVARAUSMERKINNÄT: AP PIENTALOVALTAINEN
LisätiedotLapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010
1 Lapua Keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueen 5 Ruha ja alueen 2 Keskustaajaman eteläosan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2010 ESIRAPORTTI Timo Jussila Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Kustantaja:
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotPyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys
30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen
LisätiedotLaukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...
LisätiedotLavilan makasiini Kirkkotien varrella
EURAJOEN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Keskustan - Lapijoen alue MAISEMASELVITYS Lavilan makasiini Kirkkotien varrella Tiivistelmä Tämä maisemaselvitys on laadittu Eurajoen kunnan Keskustan osayleiskaavatyötä
LisätiedotMAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos
LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
LisätiedotJOKIVARSIEN SELVITYKSET
PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
LisätiedotLapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...
LisätiedotKuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
LisätiedotPOHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
LisätiedotVALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005
VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija: FK Kreetta
LisätiedotPälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotPohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Karvia, tarkastusmatka 2013
Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Karvia, tarkastusmatka 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.5 2. Kohteet...6 2.1. Karvia Malkaneva...6 2.2. Karvia Kärmeskallio
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne. Sirpa Törrönen
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 19.9.2016 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotRuovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010
1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...
LisätiedotParkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotMaiseman arvot ja suositukset maankäytölle
FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset
LisätiedotKaavahankkeen yleiskuvaus:
Kaavahankkeen yleiskuvaus: Rakennushanke käsittää 2 kadunvarteen sijoittuvaa, 6-kerroksista asuinrakennusta. Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun kulmaan sijoittuvan rakennuksen 1.kerrokseen on varattu liiketilaa
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotKulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla
Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yleisötilaisuus 12.4.2018 Heli Vauhkonen, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto Mikä on kulttuuriympäristöä? Ympäristössä
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotTampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018
Tampere Teisko Pappilansaari muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Arkkitehtitoimisto Neva Oy Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi...
LisätiedotTervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM. www.eriarc.fi KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KÄPYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KÄPYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS 10.12.2009 Käpylän asemakaava-alueen maisemaselvitys 10.12.2009 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotParkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012
1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO
LisätiedotJALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...
LisätiedotNokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011
1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotTENGBOM OY. Siuntion kunta. Campus asemakaava Taajama- ja maisemakuvallinen tarkastelu
TENGBOM OY Siuntion kunta Campus asemakaava Taajama- ja maisemakuvallinen tarkastelu 18.1.2019 2(11) Selostuksen sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 1.1 YLEISTÄ... 3 1.2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2. MAISEMARAKENNE...
LisätiedotPyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017
1 Pyhtää Järvenkallio Ahtilan kiviaineshankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2017 Timo Jussila Tilaaja: LEMMINKÄINEN INFRA OY 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 5 Kansikuva: Alueen
LisätiedotLappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotTUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema
LisätiedotTampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
LisätiedotKerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009
Kerimäki Raikuunkangas Vedenpullottamon suunnittelualueen inventointi Kreetta Lesell 2009 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Peruskarttaote 4 2. Lähistön
Lisätiedot5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.
Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4
LisätiedotEriksnäsin osayleiskaava alueen maisemaselvityksen täydennys
ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVA ALUEEN MAISEMASELVITYS Liite 1 Sipoon kunta Eriksnäsin osayleiskaava alueen maisemaselvityksen täydennys 1 Sisällys Johdanto... 3 Selvitysalue... 3 Maisemarakenne... 3 Vedet ja
LisätiedotIlomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014
1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
Lisätiedot