TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2007 Yhteinen kirkkovaltuusto (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Transkriptio

1 Yhteinen kirkkovaltuusto YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai klo Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan Kokouksen aluksi kirkkoherra Pirjo Vahtola piti hartauden. 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kuulutus kokouksesta asialistoineen on ollut nähtävillä seurakuntien ilmoitustaululla Kokouskutsu esityslistoineen on toimitettu kokoukseen osallistumiseen oikeutetuille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kuulutus kirkkovaltuuston kokouksesta on pöytäkirjan liitteenä 1, 18 esitys Kv toteaa kokouksen laillisuuden. Ei muutoksenhakuoikeutta. Todettiin. Ei muutoksenhakuoikeutta. 19 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Ennen päätösvaltaisuuden toteamista suoritetaan nimenhuuto, hyväksytään ilmoitetut esteet ja todetaan varajäsenet. esitys Kv hyväksyy ilmoitetut esteet ja toteaa varajäsenet sekä kokouksen päätösvaltaisuuden. Liite 1, 19

2 Yhteinen kirkkovaltuusto Ei muutoksenhakuoikeutta. Kirkkovaltuusto hyväksyi ilmoitetut esteet ja totesi varajäsenet. Nimenhuudossa todettiin, että läsnä oli 54 varsinaista jäsentä ja 5 varajäsentä eli yhteensä 59/61. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi, Ei muutoksenhakuoikeutta. 20 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN esitys Kv valitsee pöytäkirjan tarkastajat, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. Ei muutoksenhakuoikeutta. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Antti Koponen ja Eivor Huldén. Ei muutoksenhakuoikeutta. 21 TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTOS Puheenjohtaja esitti, että esityslistan käsittelyjärjestystä muutetaan siten, että kohdassa 16 oleva vastaus Pär Landorin aloitteeseen käsitellään tässä kohdassa, koska Taloustutkimus Oy:n Merja Tuominen on jo saapuvilla. Kirkkovaltuusto päätti muuttaa kokouksen työjärjestystä. Ei muutoksenhakuoikeutta 22 KIRKKOVALTUUTETTU PÄR LANDORIN ALOITE TUTKIMUKSEN TEKEMISESTÄ KIRKOSTA EROAMISEN SYISTÄ Kirkkovaltuutettu Pär Landor teki kirkkovaltuuston kokouksessa aloitteen tutkimuksen tekemisestä kirkosta eroamisen syistä. Kirkkoneuvosto asetti toimikunnan pohtimaan kirkosta eroamisen syitä. Toimikunta on loppuraportissaan esittänyt, että ennen kuin kirkon jäsenyyttä vahvistavia toimia voidaan suunnitelmallisesti ehdottaa, on tutkimuksellisesti selvitettävä kirkosta eroamisen syyt. Asiaa on käsitelty kirkkoneuvostossa ja kirkkoneuvosto pyysi toimikuntaa

3 Yhteinen kirkkovaltuusto mennessä tekemään ehdotuksen kirkosta eroamisen syitä tarkoittavan tutkimuksen toteuttajasta ja toteuttamistavasta. Toimikunta päätyi ehdottamaan tutkimuksen toteuttamista kolmessa eri osiossa, joista yksi olisi kirkosta eroamisen syitä selvittävä, toinen rippikouluikäisten vanhemmille suunnattu ja kolmas oli yleinen jäsentyytyväisyyskysely. Kilpailutuksen jälkeen työn sai tehdäkseen Taloustutkimus Oy, jonka raportti kirkosta eroamisen syistä valmistui Tutkimukseen osallistui 301 kirkosta vuonna 2005 tai alkuvuonna 2006 eronnutta. Tutkimustulosten kooste on liitteenä. Liite 1, 22 Tutkimustuloksia on esitelty kirkkoneuvostolle, kirkkovaltuustolle tässä kokouksessa sekä henkilöstölle. Ne tulevat olemaan tärkeässä asemassa yhtymän uutta strategiaa valmisteltaessa. esitys Kv merkitsee Pär Landorin aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Taloustutkimus Oy:n aluejohtaja Merja Tuominen esitteli kirkosta eronneiden, keskuudessa suoritetun, rippikoululaisten vanhemmille suunnatun sekä yleisen seurakunnittaisen asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia. Liite 2, 22 Seuranneessa keskustelussa valtuutettu Keijo Korkka tiedusteli kirkon laimeuteen pettyneiden määrää ja valtuutettu Heikki Knuuti kysyi kirkkoon liittymisen suhteellisesta vaikeudesta. Hannu Hurme, Heikki Mäntylä, Riikka Korpinen, Antti Koponen, Harri Raitis sekä Pirjo Vahtola toivat esiin rippikoulun järjestämiseen sekä jatkohoitoon liittyviä näkökohtia. Merja Tuominen ilmoitti Paula Heinon kysymykseen, että tänään esitetyt kalvot toimitetaan seurakuntayhtymään kiinnostuneille edelleen toimitettavaksi. Kirkkovaltuusto merkitsi Pär Landorin aloitteen loppuun käsitellyksi.

4 Yhteinen kirkkovaltuusto VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN KIRKKONEUVOSTON PUHEENJOHTAJALLE JA VARAPUHEENJOHTAJALLE KIRKKOVALTUUSTOON Kirkkojärjestyksen 8. luvun 7':n mukaan kirkkoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tai heidän molempien ollessa estyneenä kirkkoneuvoston määräämän jäsenen on oltava saapuvilla kirkkovaltuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei kuitenkaan estä asioiden päättämistä. esitys Kv merkitsee tiedokseen, että kirkkoneuvosto on nimennyt kirkkojärjestyksen 8. luvun 7 :n tarkoittamaksi edustajaksi, joka on saapuvilla kirkkovaltuuston kokouksessa, jos kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat estyneitä, kirkkoneuvoston jäsen Pentti Korhosen. Ei muutoksenhakuoikeutta. Kirkkovaltuusto merkitsi tiedokseen, että kirkkoneuvosto on nimennyt kirkkojärjestyksen 8. luvun 7 :n tarkoittamaksi edustajaksi, joka on saapuvilla kirkkovaltuuston kokouksessa, jos kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat estyneitä, kirkkoneuvoston jäsen Pentti Korhosen. Ei muutoksenhakuoikeutta. 24 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Asia oli esillä kirkkoneuvoston kokouksessa , jolloin se pantiin pöydälle. Asian esittely kuului seuraavasti: Yhteinen kirkkoneuvosto on kokouksessaan käsitellyt yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntöluonnosta seuraavasti: Ohjesäännön 1 :n sisällöstä käytiin keskustelua. Ruotsalaisen seurakunnan edustajan läsnäolo kokouksessa on turvattu. Käytiin laajasti keskustelua siitä, tulisiko kaikilla yhtymään kuuluvilla seurakunnilla olla edustus kirkkoneuvostossa. Se voitaisiin ilmaista esimerkiksi seuraavasti: Kirkkoneuvostossa tulee jokaisen yhtymään kuuluvan seurakunnan olla edustettuna. Ohjesäännön 14 :ssä on määräykset johtoryhmästä. Sen osalta päätettiin, että 2. momentin viimeinen virke muutetaan seuraavaan muotoon: Kirkkoneuvosto nimeää edustajansa johtoryhmään.

5 Yhteinen kirkkovaltuusto Jäsen Knuts tiedusteli, onko ohjesääntöehdotuksessa kuvailtu riittävän selkeästi esteellisyys, kun luottamushenkilö osallistuu saman asian käsittelyyn eri toimielimissä. Knuts ehdotti asian palauttamista vielä uuteen valmisteluun esteellisyysasian varmistamisen johdosta. Ehdotusta kannatettiin yleisesti. Asia palautettiin yksimielisesti. Muut osat ohjesäännössä voidaan katsoa jo kertaalleen käsitellyksi, mutta esteellisyysasia kaipaa lisää valmistelua. Lakimies Mia Fager on laatinut seuraavan selvityksen esteellisyyskysymyksestä: Kirkkolain 7 luvun 5 :n mukaan muiden luottamushenkilöiden kuin kirkkovaltuutettujen sekä seurakunnan viranhaltijoiden esteellisyydestä säädetään hallintolaissa. Esteellisyys merkitsee sitä, että luottamushenkilö/virkamies on joko käsiteltävään asiaan tai siinä esiintyvään asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi saattaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. Esteellisyyssääntelyllä pyritään estämään henkilön myötävaikutus asian käsittelyyn tai ratkaisuun tapauksissa, joissa voidaan arvella epäasiallisten henkilökohtaisten sivuvaikuttimien mahdollisesti ohjaavan luottamusmiehen/ virkamiehen toimintaa. Esteellisyyssäännöksillä pyritään myös lisäämään yleisön luottamusta asialliseen hallintoasioiden käsittelyyn. Pääsääntönä on, että luottamushenkilö ilmoittaa esteellisyydestään itse, vaikka päätös esteellisyydestä onkin toimielimen. Esteellisyysperusteet voidaan jakaa kuuteen ryhmään. Luottamushenkilö/ virkamies on esteellinen 1) jos hän itse tai hänen läheisensä on asianosainen (osallisuusjäävi) 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai erityisen hyödyn tai haitan kärsivää (edustusjäävi) 3) kun hänelle tai hänen läheiselleen on ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (intressijäävi) 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai ratkaisusta aiheutuvan erityisen hyödyn tai vahingon kärsijään (palvelussuhdejäävi) 5) kun hän tai hänen läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai rinnasteisen toimielimen jäsenenä, toimitusjohtajana tai vastaavana yhteisössä, säätiössä, tms., joka on asianosainen tai jolle ratkaisusta on erityistä hyötyä tai vahinkoa (yhteisöjäävi) 6) kun luottamus luottamushenkilön puolueettomuuteen muusta syystä vaarantuu (yleislauseke). Tilanteita, joissa luottamushenkilö/virkamies on osallistunut saman asian

6 Yhteinen kirkkovaltuusto käsittelyyn jo alemmassa viranomaisessa, tarkastellaan 6 kohdan yleislausekkeen perusteella. Tilannetta kutsutaan ns. toisen asteen esteellisyydeksi. Toisen asteen esteellisyys on jätetty tietoisesti esteellisyysperusteita koskevan luettelon ulkopuolelle. Tämän johdosta toisen asteen esteellisyyttä tulee tulkita suppeasti ja jääviyden syntyminen edellyttää aina erityisiä perusteita. Kirkollishallinnossa (kuten kunnallishallinnossakin) on tyypillistä, että samaa asiaa käsitellään useissa toimielimissä ja asian käsittelijä voi olla useamman toimielimen jäsen. Sama henkilö voi osallistua asian käsittelyyn sen kaikissa vaiheissa. Koska kirkollishallinnossa ei sovelleta toisen asteen jääviä, osallistuminen asian käsittelyyn useissa toimielimissä ei pääsääntöisesti aiheuta esteellisyyttä. Poikkeuksena on tilanne, jossa luottamushenkilö on seurakunnan tai seurakuntayhtymän viranhaltijana asian käsittelyn aikaisemmassa vaiheessa esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa (kirkkolain 7 luku 5 2 momentti). Todettakoon myös, että oikaisuvaatimuksen käsittely on muutoksenhausta erillistä viranomaisen itseoikaisua eli käytännössä saman asian jatkokäsittelyä. Pääsääntönä on, ettei luottamushenkilön/virkamiehen osallistuminen asian käsittelyyn johda esteellisyyteen oikaisuvaiheessa, kun asia ratkaistaan samassa viranomaisasteessa. Ohjesääntöluonnokseen on päivitetty kokouksessa päätetyt muutokset. Korjattu luonnos kuuluu seuraavasti: Liite 1, 24 Kirkkoneuvosto päätti hyväksyä yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön liitteen 1 mukaisessa muodossa ja lähettää sen edelleen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi ja tuomiokapitulin vahvistettavaksi. esitys Kv päättää hyväksyä yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön liitteen 1 mukaisessa muodossa ja lähettää sen edelleen tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Saa hakea muutosta tuomiokapitulilta. oikaisuvaatimuksin Turun arkkihiippakunnan Käsittely Hallintojohtaja Hannu Kallio selosti kirkkoneuvoston ohjesäännön muutosten olevan pääosin vähäisiä ja lainsäädännön tai käytäntöjen muuttumisesta johtuvia. Johtoryhmä on nyt kirjattu pysyväksi elimeksi. Sen rooli on lähinnä kirkkoneuvoston kokousten valmistelussa, koska hallinto perustuu esittelymenettelyyn.

7 Yhteinen kirkkovaltuusto Valtuutettu Uolevi Lahti tiedusteli, miksi kirkkoneuvoston kokouksissa on läsnä lukuisia henkilöitä, joilla on päätöksistä etua. Kallio vastasi, että kirkkoneuvoston kokouksissa on esittelijöiden lisäksi läsnä kirkkoherrat ja tiedotuspäällikkö. Kirkkoherrojen läsnäolo perustuu lakiin ja tiedotuspäällikön läsnäolo tiedotustoimiston ohjesääntöön. Ohjesäännössä on selkiytetty jääviyskysymyksiä, jotka kuitenkin omaksutussa järjestelmässä tulevat varsin harvoin esiin. Kirkkovaltuusto päätti hyväksyä yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön liitteen 1 mukaisessa muodossa ja lähettää sen edelleen tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Saa hakea muutosta tuomiokapitulilta. oikaisuvaatimuksin Turun arkkihiippakunnan 25 YHTEISEN DIAKONIATYÖN JOHTOKUNNAN VALITSEMINEN VUOSIKSI Diakoniatyön johtokunnan johtosäännön 2 kuuluu seuraavasti: Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi (6) muuta kirkkovaltuuston kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Lisäksi valitaan kaksi varajäsentä. Johtokunnassa tulee olla monipuolisesti edustettuna sen tehtäviin kuuluva asiantuntemus. Johtokunnan jäsenten vaalin valmistelee kirkkovaltuustolle yhteinen kirkkoneuvosto. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan kokouksessa on läsnäolo ja puheoikeus kirkkoneuvoston puheenjohtajalla, sillä kirkkoneuvoston edustajalla, jonka neuvosto toimikaudekseen valitsee, hallintojohtajalla sekä yhteisten työmuotojen johtavalla viranhaltijalla. Seurakunnan toimielimiä valittaessa tulee huomioida sukupuolten tasa arvo (KL 25:10a). Johtokuntaan ovat toimikautena kuuluneet seuraavat: puheenjohtaja: Mikkola Pirkko, hovioikeudenneuvos jäsenet: Hagman Tarja, diakoniatyöntekijä Huurre Birgitta, sosiaalityöntekijä Jyväs Markku, toiminnanjohtaja

8 Yhteinen kirkkovaltuusto Järvensivu Jukka, kirkkoherra Pispanen Reino, apulaisjohtaja Tuokko Sirkka, talous ja velkaneuvoja varajäsenet: Lahtonen Kiviranta Soile, vanhainkodin johtaja Nevalainen Paavo, opistoupseeri evp. Kirkkoneuvoston edustajana yhteisen diakoniatyön johtokunnassa on ollut osastosihteeri Kirsti Kari. Kirkkoneuvoston esitys on kirkkovaltuuston valtuuttamien neuvottelijoiden neuvottelutulos. esitys Kv päättää valita yhteisen diakoniatyön johtokuntaan vuosiksi seuraavat henkilöt: puheenjohtaja: Nurmio Merja, psyk. sairaanhoitaja jäsenet: Korkka Keijo, teknikko Koskinen Sirkku, vanhusten palveluneuvoja Paavonperä Anja, hoitokodinjohtaja Rantanen Matti, työsuojelupäällikkö Saarinen Pertti, pankinjohtaja Suikkanen Minna, projektikoordinaattori varajäsenet: Nevalainen Paavo, opistoupseeri Blom Birgitta, toiminnanjohtaja Käsittely Siirryttäessä johtokuntien valintoihin hallintojohtaja kertoi äänestysmenettelystä sekä kirkkoneuvoston puheenjohtaja Heikola siitä, että kirkkoneuvoston esitykset johtokuntien jäseniksi perustuvat kirkkovaltuutettujen valtuuttamien seurakuntakohtaisten neuvottelijoiden yksimieliseen esitykseen. Kirkovaltuusto päätti valita yhteisen diakoniatyön johtokuntaan vuosiksi seuraavat henkilöt: puheenjohtaja:

9 Yhteinen kirkkovaltuusto Nurmio Merja, psyk. sairaanhoitaja jäsenet: Korkka Keijo, teknikko Koskinen Sirkku, vanhusten palveluneuvoja Paavonperä Anja, hoitokodinjohtaja Rantanen Matti, työsuojelupäällikkö Saarinen Pertti, pankinjohtaja Suikkanen Minna, projektikoordinaattori varajäsenet: Nevalainen Paavo, opistoupseeri Blom Birgitta, toiminnanjohtaja 26 YHTEISEN KASVATUSASIAIN JOHTOKUNNAN VALITSEMINEN VUOSIKSI Kasvatusasian johtokunnan johtosäännön 2 kuuluu seuraavasti: Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi (6) muuta kirkkovaltuuston kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Lisäksi valitaan kaksi varajäsentä. Johtokunnassa tulee olla monipuolisesti edustettuna sen tehtäviin kuuluva asiantuntemus. Johtokunnan jäsenten vaalin valmistelee kirkkovaltuustolle yhteinen kirkkoneuvosto. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen. Johtokunnan kokouksessa on läsnäolo ja puheoikeus kirkkoneuvoston puheenjohtajalla, sillä kirkkoneuvoston edustajalla, jonka neuvosto toimikaudekseen valitsee, hallintoviraston johtavalla viranhaltijalla sekä yhteisten työmuotojen johtavalla viranhaltijalla. Seurakunnan toimielimiä valittaessa tulee huomioida sukupuolten tasa arvo (KL 25:10a). Yhteiseen kasvatusasiain johtokuntaan ovat vuosina kuuluneet seuraavat henkilöt: puheenjohtaja: Kiesiläinen Kari, kylänjohtaja jäsenet: Halme Kaarina, ylikonstaapeli Isolauri Hannu, rehtori Jaakola Jaana, erikoishammashoitaja

10 Yhteinen kirkkovaltuusto Knuuti Heikki, luokanopettaja Rajamäki Lassi, pastori Torppa Mirkka, opettaja varajäsenet: Laitinen Aila, terveydenhoitaja Saarela Pekka, luokanopettaja Kirkkoneuvoston edustajana yhteisen kasvatusasiain johtokunnassa on ollut opetusneuvos Seppo Isotalo. Kirkkoneuvoston esitys on kirkkovaltuuston valtuuttamien neuvottelijoiden neuvottelutulos. esitys Kv päättää valita yhteisen kasvatusasiain johtokuntaan vuosiksi seuraavat henkilöt: puheenjohtaja: Koponen Antti, pääsihteeri jäsenet: Grönberg Kirsti, lastentarhanopettaja Halme Kaarina, ylikonstaapeli Impivaara Marikki, fil.yo. Jaakola Jaana, erikoishammashoitaja Kiesiläinen Kari, kylänjohtaja Vallas Kalevi, eversti varajäsenet: Kallioniemi Taisto, lehtori Korpinen Riikka, usk. ja psyk.opettaja Käsittely Käydyssä yleiskeskustelussa valtuutettu Jaana Jaakola vetosi Taloustutkimus Oy:n Merja Tuomisen esityksestä ilmenevään nuorisotyön haasteeseen sekä siihen, että johtokunnan ohjesääntö edellyttää jäseniltä alan asiantuntemusta. Siirryttäessä yksityiskohtaiseen käsittelyyn puheenjohtaja totesi, ettei puheenjohtajaksi ole esitetty kirkkoneuvoston kannasta poikkeavaa henkilöä. Valittaessa johtokunnan varsinaisia jäseniä Jaana Jaakola Tiina Staufferin kannattaessa esitti asiantuntemuksen perusteella rehtori Hannu Isolaurin valintaa varsinaiseksi jäseneksi.

11 Yhteinen kirkkovaltuusto Ilari Luojolan mukaan 20 henkilöä on uhrannut paljon aikaa esillä oleviin henkilövalintoihin ja päässyt yksimielisyyteen. Tämän vuoksi kirkkoneuvoston esitystä ei pitäisi muuttaa. Valtuutettu Heikki Knuuti katsoi, että ehdotetuista jäsenistä kolme edustaa jatkuvuutta, mikä hyvin riittää asiantuntemuksen siirtymiseen. Hallintojohtaja antoi äänestysohjeet, joiden mukaan asiakohtaan liittyvään äänestyslippuun tulee kirjoittaa 1 6 nimeä. Nimien tulee olla joko kirkkoneuvoston esityksestä ilmeneviä tai nyt esitetty Hannu Isolauri. Nimen kirjoitusasussa riittää myös pelkkä sukunimi. Puheenjohtaja toisti äänestysohjeet ja ääntenlaskijoiden tarkistettua uurnan tyhjäksi suoritettiin vaalitoimitus nimenhuutojärjestyksessä. Vaalissa annettiin seuraavasti ääniä: Grönberg Kirsti 58 ääntä Halme Kaarina 58 ääntä Impivaara Marikki 57 ääntä Jaakola Jaana 55 ääntä Kiesiläinen kari 58 ääntä Vallas Kalevi 32 ääntä Isolauri Hannu 30 ääntä. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kirkkoneuvoston esityksen tulleen hyväksytyksi. Valittaessa johtokunnan varajäseniä Jaana Jaakola jo edellisessä kohdassa ilmenevin perustein rehtori Hannu Isolaurin valintaa varajäseneksi. Puheenjohtaja antoi äänestysohjeet, joiden mukaan äänestyslippuun kirjoitetaan korkeintaan kaksi nimeä. Ääntenlaskijoiden tarkistettua uurnan tyhjäksi suoritettiin vaalitoimitus nimenhuutojärjestyksessä. Vaalissa annettiin seuraavasti ääniä: Kallioniemi Taisto 34 ääntä Korpinen Riikka 55 ääntä Isolauri Hannu 26 ääntä. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kirkkoneuvoston esityksen tulleen hyväksytyksi. Kirkkovaltuusto päätti valita yhteisen kasvatusasiain johtokuntaan vuosiksi

12 Yhteinen kirkkovaltuusto seuraavat henkilöt: puheenjohtaja: Koponen Antti, pääsihteeri jäsenet: Grönberg Kirsti, lastentarhanopettaja Halme Kaarina, ylikonstaapeli Impivaara Marikki, fil.yo. Jaakola Jaana, erikoishammashoitaja Kiesiläinen Kari, kylänjohtaja Vallas Kalevi, eversti varajäsenet: Kallioniemi Taisto, lehtori Korpinen Riikka, usk. ja psyk.opettaja 27 YHTEISEN SIELUNHOITOTYÖN JOHTOKUNNAN VALISEMINEN VUOSIKSI Sielunhoitotyön johtokunnan johtosäännön 2 kuuluu seuraavasti: Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi (6) muuta kirkkovaltuuston kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Lisäksi valitaan kaksi varajäsentä. Johtokunnassa tulee olla monipuolisesti edustettuna sen tehtäviin kuuluva asiantuntemus. Johtokunnan jäsenten vaalin valmistelee kirkkovaltuustolle yhteinen kirkkoneuvosto. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen. Johtokunnan kokouksessa on läsnäolo ja puheoikeus kirkkoneuvoston puheenjohtajalla, sillä kirkkoneuvoston edustajalla, jonka neuvosto toimikaudekseen valitsee, hallintoviraston johtavalla viranhaltijalla sekä yhteisten työmuotojen johtavalla viranhaltijalla. Seurakunnan toimielimiä valittaessa tulee huomioida sukupuolten tasa arvo (KL 25:10a). Yhteisen sielunhoitotyön johtokuntaan ovat toimikautena kuuluneet seuraavat henkilöt: puheenjohtaja: Laurén Mikko, pastori, merikapteeni

13 Yhteinen kirkkovaltuusto jäsenet: Keinänen Matti, dosentti Kervilä Anja, psykologi Lemmetyinen Eeva Kaija, apulaisrehtori Ojanen Sirkka, psykologi Sepponen Eero, kirkkoherra Toivanen Auli, professori varajäsenet: Nikkilä Airi, ylihoitaja Sorsa Ilkka, myyntipäällikkö Kirkkoneuvoston edustajana yhteisen sielunhoitotyön johtokunnassa on ollut HuK, matkailuneuvoja Arja von Schöneman. Kirkkoneuvoston esitys on kirkkovaltuuston valtuuttamien neuvottelijoiden neuvottelutulos. esitys Kv päättää valita yhteisen sielunhoitotyön johtokuntaan vuosiksi valitaan seuraavat henkilöt: puheenjohtaja: Laurén Mikko, pastori, merikapteeni jäsenet: Aaltonen Pirjo, osastosihteeri Keinänen Matti, dosentti Ojanen Sirkka, psykologi Sepponen Eero, kirkkoherra Siivonen Riitta, psykoterapeutti Uhinki Ailo, psykologi varajäsenet: Mähönen Tuulikki, lehtori Marjanen Anja, lehtori Kirkkovaltuusto päätti valita yhteisen sielunhoitotyön johtokuntaan vuosiksi seuraavat henkilöt: puheenjohtaja: Laurén Mikko, pastori, merikapteeni jäsenet:

14 Yhteinen kirkkovaltuusto Aaltonen Pirjo, osastosihteeri Keinänen Matti, dosentti Ojanen Sirkka, psykologi Sepponen Eero, kirkkoherra Siivonen Riitta, psykoterapeutti Uhinki Ailo, psykologi varajäsenet: Mähönen Tuulikki, lehtori Marjanen Anja, lehtori 28 KIINTEISTÖLAUTAKUNNAN JÄSENTEN JA VARAJÄSENTEN VALITSEMINEN VUOSIKSI Kiinteistölautakunnan johtosäännön 2 kuuluu seuraavasti: Lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta kirkkovaltuuston kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Lisäksi valitaan kolme varajäsentä. Jäsenten tule monipuolisesti edustaa lautakunnan toimialaa. Lautakunnan vaalin valmistelee kirkkovaltuustolle yhteinen kirkkoneuvosto. Lautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Kiinteistölautakunnan johtosäännön 3 :n mukaan lautakunnan kokouksissa on läsnäolo ja puheoikeus kirkkoneuvoston puheenjohtajalla, kirkkoneuvoston vuosittain keskuudestaan valitsemalla edustajalla, hallintojohtajalla, kiinteistöjohtajalla, talous ja suunnittelujohtajalla sekä hautaustoimen päälliköllä. Lautakunnan sihteerinä toimii hautaustoimen päällikkö. Seurakunnan toimielimiä valittaessa tulee huomioida sukupuolten tasa arvo (KL 25:10a). Kiinteistölautakunnan kokoonpano vuosina on ollut seuraava: puheenjohtaja: Luojola Ilari, putkiasentaja jäsenet: Huiskala Hilkka, asianajaja

15 Yhteinen kirkkovaltuusto Kukkonen Heimo, rakennusinsinööri Leino Arno, kanslianeuvos Paasikivi Iina, kaavoitusarkkitehti Pajula Raili, rakennusmestari Rantanen Matti, työsuojelupäällikkö varajäsenet: Heikkinen Ainasoja Merja, julkinen oikeusavustaja, VT Itähaarla Sakari, maanviljelijä Tiensuu Pirjo, vahtimestari Kirkkoneuvoston edustajana kiinteistölautakunnassa on ollut makeistyöntekijä Uolevi Lahti. Kirkkoneuvoston esitys on kirkkovaltuuston valtuuttamien neuvottelijoiden neuvottelutulos. esitys Kv päättää valita kiinteistölautakuntaan vuosiksi seuraavat henkilöt: puheenjohtaja: Luojola Ilari, putkiasentaja jäsenet: Harjulahti Sarainmaa Katariina, asianajaja Huiskala Hilkka, asianajaja Itähaarla Sakari, maanviljelijä Lahti Uolevi, makeistyöntekijä Paasikivi Iina, kaavoitusarkkitehti Pajula Raili, rakennusmestari varajäsenet: Rantanen Matti, työsuojelupäällikkö Kukkonen Heimo, rakennusinsinööri Aaltonen Niko, asiakasvastaava Käsittely Yksityiskohtaisessa käsittelyssä puheenjohtaja totesi, ettei puheenjohtajaksi ole esitetty kirkkoneuvoston esityksestä poikkeavaa henkilöä. Valittaessa lautakunnan varsinaisia jäseniä valtuutettu Sirpa Hyppönen esitti asiantuntemuksen perusteella rakennusinsinööri Heimo Kukkosen valintaa kiinteistölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi ottaen huomioon myös sen, että Henrikinseurakunnalla on kirkkoneuvoston ehdotuksen mukaan

16 Yhteinen kirkkovaltuusto lautakunnassa kaksi paikkaa ja Kaarinan seurakuntaa ei ole riittävästi huomioitu paikkajaoissa. Puheenjohtaja antoi äänestysohjeet, joiden mukaan äänestyslippuun kirjoitetaan korkeintaan kuusi nimeä. Ääntenlaskijoiden tarkistettua uurnan tyhjäksi suoritettiin vaalitoimitus nimenhuutojärjestyksessä. Vaalissa annettiin seuraavasti ääniä: Harjulahti Sarainmaa Katariina 45 ääntä Huiskala Hilkka 51 ääntä Itähaarla Sakari 50 ääntä Lahti Uolevi 40 ääntä Paasikivi Iina 51 ääntä Pajula Raili 49 ääntä Kukkonen Heimo 24 ääntä Lisäksi saivat ääniä: Leino 1 ääni Rantanen 1 ääni. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kirkkoneuvoston esityksen tulleen hyväksytyksi. Käsiteltäessä kiinteistölautakunnan varajäsenten valintaa puheenjohtaja totesi, ettei ole tehty kirkkoneuvoston esityksestä poikkeavaa esitystä.. Kirkkovaltuusto päätti valita kiinteistölautakuntaan vuosiksi seuraavat henkilöt: puheenjohtaja: Luojola Ilari, putkiasentaja jäsenet: Harjulahti Sarainmaa Katariina, asianajaja Huiskala Hilkka, asianajaja Itähaarla Sakari, maanviljelijä Lahti Uolevi, makeistyöntekijä Paasikivi Iina, kaavoitusarkkitehti Pajula Raili, rakennusmestari varajäsenet: Rantanen Matti, työsuojelupäällikkö Kukkonen Heimo, rakennusinsinööri Aaltonen Niko, asiakasvastaava

17 Yhteinen kirkkovaltuusto HENRIKINKIRKON RAKENTAMISTA KOSKEVAN KIRKKOVALTUUSTON PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kirkkoneuvosto on kokouksessaan kohdalla päättänyt kirkkovaltuuston kokouksessaan vuoden 2007 talousarviota koskevan päätöksen täytäntöönpanosta seuraavaa: Kirkkoneuvosto päätti, että kirkkovaltuuston hyväksymä talousarvio pannaan täytäntöön talousarvioliitteiden mukaisesti ottaen huomioon kirkkovaltuuston kokouksessa tehdyt muutokset lukuun ottamatta Henrikinkirkon laajennusta koskevaa asiaa. Henrikinkirkon osalta päätöstä ei panna täytäntöön, vaan kirkkovaltuustolle ilmoitetaan, että se on syntynyt väärässä järjestyksessä ilman esittelyä, joten sitä ei panna täytäntöön. Samalla kirkkoneuvosto ilmoittaa, että asian uusi esittely kirkkovaltuustoa varten on käynnistetty ja asia saatetaan normaalivalmistelun jälkeen ensi tilassa kirkkovaltuuston käsittelyyn. Kiinteistöjohtajaa pyydettiin huolehtimaan asian nopeasta valmistelusta. Kirkkoneuvoston päätöksen perustelut ilmenevät seuraavasta: Kirkkolain 10. luvun 6 :ssä on määräykset kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonnasta. Niiden mukaan, jos kirkkoneuvosto katsoo, että kirkkovaltuuston päätös on tehty virheellisessä järjestyksessä tai menee valtuuston toimivaltaa ulommaksi taikka muutoin on lainvastainen, kirkkoneuvoston tulee jättää päätös täytäntöön panematta ja syyn tähän ilmoittaen viipymättä saattaa asia valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kirkkoneuvoston on saatettava hallintooikeuden ratkaistavaksi, onko täytäntöön panemiselle laillista estettä. Hallinto oikeus ei saa ratkaista asiaa, ennen kuin valitusaika valtuuston päätöksestä on kulunut umpeen. Kirkkojärjestyksessä (KJ 8:6) on todettu, että asiaa, joka on kirkkoneuvoston valmisteltava, ei saa ottaa päätettäväksi, ellei kirkkoneuvostolla ole ollut tilaisuutta sitä käsitellä. Asioilla on siten ns. valmistelupakko. Kirkkovaltuusto otti Henrikinkirkon laajentamista koskevan asian käsittelyynsä ilman valmistelua. Kirkkoneuvosto oli esittänyt Henrikinkirkon laajennuksen suunnitteluun euron määrärahaa. Peruskorjausten selostusosassa oli todettu, että vuoden 2007 aikana jatketaan laajennuksen miettimistä ja toteutus voisi alkaa aikaisintaan vuonna Kirkkovaltuusto

18 Yhteinen kirkkovaltuusto päätti ilman erillistä valmistelua, että talousarvion investointiosan kohtaan merkitään kaksi miljoonaa euroa vuodelle 2007 Henrikinkirkon laajennusta varten. Lisäksi päätettiin, että vuodelle 2008 merkitään euroa Henrikinkirkon laajennusta varten. Kirkkovaltuustolle on siten sattunut menettelyvirhe. Kirkkovaltuusto voi hallintolain 8. luvun 50 :n mukaisesti viranomaisena poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Kirkkojärjestyksen 15. luvun 5 :ssä on säännös talousarvion käsittelystä. Jollei kirkkovaltuusto muutoksetta hyväksy talousarvioehdotusta, se on palautettava kirkkoneuvostolle, mikäli vähintään kolmasosa läsnä olevista jäsenistä niin vaatii. Kirkkovaltuuston kokouksessa tällaista vaatimusta ei esitetty eikä myöskään kirkkoneuvosto ollut paikalla niin runsaslukuisena, että laillista kokousta olisi voitu pitää. Kirkkovaltuuston kokouksessa valtuutettu Folke Åminne esitti asian palauttamista kirkkoneuvostolle, jolloin kirkkoneuvosto valmistelisi asiaa maaliskuun kokoukseen ja toisi siihen perustellun esityksen siitä, missä aikataulussa nämä kaksi laajennushanketta toteutettaisiin nykyistä ehdotusta nopeammin. Puheenjohtaja Korhonen piti hyvänä Åminnen esitystä. Palautusehdotuksesta ei kuitenkaan äänestetty. Asiaa edelleen valmisteltaessa on syytä huomioida myös kirkon ja siihen kuuluvien rakennusten rakentamista tai korjaamista koskevat määräenemmistösäännökset. Päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista valtuuston jäsenistä kannattaa päätöstä. Seurakuntayhtymässä noudatetun käytännön mukaan määräenemmistöä vaativa lopullinen rakentamispäätös on tehty, kun urakkatarjoukset ovat tiedossa. Tällöin päätöksen tekijöillä on tiedossaan kaikki olennaiset hankkeeseen vaikuttavat tiedot. Mikäli kirkkovaltuusto olisi joulukuun kokouksessaan tehnyt lopullisia eli määräenemmistöä vaativia päätöksiä, olisi saapuvilla olleista 56 valtuutetusta 38 tullut kannattaa rakentamista. Lisäksi kaikista 61 valtuutetusta enemmistön eli 31 valtuutetun olisi tullut kannattaa rakentamispäätöstä. Rakentamisen aikaistamisen kannalla oli 24 valtuutettua ja 28 valtuutettua äänesti joko tyhjää eli 14 tai kannatti kirkkoneuvoston esitystä eli 14. Poissa oli neljä. Yhteensä siis 32 valtuutettua oli vastaan, äänesti tyhjää tai oli poissa. Heillä oli yksinkertainen enemmistö. Asia olisi määräenemmistön puutteessa rauennut, jos se olisi ollut käsittelyssä kirkkoneuvoston

19 Yhteinen kirkkovaltuusto asianmukaisesti esittelemänä. Kirkkovaltuustolle ilmoitetaan, että kirkkoneuvoston asettama Henrikinkirkon suunnittelutoimikunta on saanut loppuraporttinsa viimeistelyvaiheeseen ja kiinteistöjohtaja valmistelee asiaa kirkkoneuvoston päätöksen mukaisesti nopealla aikataululla. esityksen mukaisesti kirkkovaltuusto ei vielä tässä kokouksessa ota kantaa tekemänsä päätöksen mahdolliseen muuttamiseen. esitys Kv merkitsee tiedoksi kirkkoneuvoston päätöksen. Ei muutoksenhakuoikeutta Käsittely Kirkkoneuvoston puheenjohtaja Heikola totesi, että aiemmin päivällä pidetyssä kirkkoneuvoston kokouksessa Henrikinkirkon laajennussuunnitelmia käsiteltiin laajasti, mutta että käsittelyä jatketaan ensi tiistaina Tarkoituksena on tuoda perusteellisesti valmisteltu esitys kirkkovaltuuston seuraavaan kokoukseen. Valtuutettu Uolevi Lahti katsoi, että esittelystä ilmenevä laskentatapa, jonka mukaan tyhjää äänestäneet 14 henkilöä on katsottu ikään kuin tukeneen kirkkoneuvoston esitystä, on väärä. Hallintojohtaja Kallio kertoi, että tämä vertailu vain osoittaa, että 24 henkilön enemmistö ei pystyisi tekemään pätevää kirkon laajennuspäätöstä, koska kirkkolaki edellyttää, että kokouksen osallistujamäärästä riippumatta 31 täytyy tukea päätöstä. Lisäksi saapuvilla olleiden vastustajien ja äänestyksestä luopujien summa ei saa olla suurempi kuin yksi kolmasosa. Kirkkovaltuusto merkitsi tiedoksi kirkkoneuvoston päätöksen. Ei muutoksenhakuoikeutta. 30 AVUSTUKSEN ANTAMINEN TURUN SEUDUN LOTTAPERINNEYHDISTYS RY:LLE KIRJAN TEKEMISTÄ VARTEN Turun seudun lottaperinneyhdistys ry on jättänyt seurakuntayhtymälle seuraavan avustusanomuksen: Liite 1, 30 Anomuksesta ilmenee, että perinneyhdistyksen tarkoituksena on tehdä kirja nimeltä Turun lottien historia. Tarkoitusta varten yhdistys on jo vuosia tehnyt ja teettänyt lottien haastatteluja ja kerännyt muistelmia ja valokuvia. Yhdistys on tehnyt kirjasta myös kirjoitussopimuksen VTL, historioitsija Tapani

20 Yhteinen kirkkovaltuusto Kuntun kanssa. Kirja on tarkoitus saada valmiiksi tänä itsenäisyytemme 90 vuotisjuhlavuonna siten, että kirja ilmestyisi itsenäisyyspäiväksi. Tukea on pyydetty euroa. Yhdistyksellä on vanhastaan jäljellä euroa kirjan tekemisen perusrahoitukseksi. Nämä rahat jäivät jäljelle hankkeesta, jolla toteutettiin lottien muistopatsas vanhalle Turun kasarmin alueelle. Seurakuntayhtymä oli mukana tässä muistomerkkihankkeessa ja säästyvien varojen jättämiselle kirjahanketta varten annettiin lahjoittajien taholta lupa. Kirja tulee maksamaan euroa. Tämä on arvio, jossa ei ole voitu tarkkaan vielä laskea painatuksen hintaa. Ilmeistä on, että Turun lottien historian kirjan aikaansaaminen on lottaperinneyhdistyksen viimeinen suuri hanke. Nuorimmat lotat ovat tänä vuonna 80 vuotiaita ja pikkulotat hekin 70 vuotiaita. Perinneyhdistyksen toiminta on saadun selvityksen mukaan ollut vähintäänkin hämmästyttävän aktiivinen. Pyydetty avustussumma on merkittävä eikä kirkkoneuvoston käyttövaroja ole mitoitettu näin suurten avustusten maksamista ajatellen. Asia tulee siten saattaa kirkkovaltuuston käsittelyyn, mikäli kirkkoneuvosto katsoo, että avustukseen tulisi suhtautua myönteisesti. Avustuksen antaminen olisi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vastaavissa asioissa noudattaman linjan mukainen. Johtoryhmä puoltaa avustuksen myöntämistä. Yhdistykseltä voidaan pyytää kirjasta 10 kappaleen erää seurakuntayhtymän tarpeita varten. esitys Kv päättää myöntää kustannuspaikalta 10200, kirkkovaltuuston käyttövaraus, euroa Turun seudun lottaperinneyhdistys ry:.lle Turun lottien historia kirjan kustantamista varten. Käsittely Valtuutettu Pia Lindell ilmoitti olevansa esteellinen asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta. Valtuutettu Harri Raitis kiinnitti huomiota siihen, että esityksen perusteluista ei ilmene suoraan avustuksen kytkeytyminen seurakunnalliseen toimintaan. Itse asiaa hän kannatti. Hän ehdotti, että päätöstä täydennetään seuraavalla lauseella: Avustus edellytetään käytettävän siten, että lottatoiminnan

21 Yhteinen kirkkovaltuusto sidokset kristilliseen uskoon ja elämänasenteeseen tuodaan kirjassa esiin. Talous ja suunnittelujohtaja Aapo Kaisti piti lisäystä tarpeettomana, niin selkeä asia lottien toiminnan seurakuntakytkös on. Kaisti vastasi Auvo Heikkilän kysymykseen, että hänen käsityksensä mukaan kirjassa käsitellään myös Turun ympäristön lottatoimintaa. Valtuutettu Kim Fröman kannatti itse asiaa, mutta piti myös Raittiin ehdottamaa lisäystä juridisesti selkeyttävänä kannattaen sitä. Kirkkovaltuusto päätti myöntää kustannuspaikalta 10200, kirkkovaltuuston käyttövaraus, euroa Turun seudun lottaperinneyhdistys ry:.lle Turun lottien historia kirjan kustantamista varten. Avustus edellytetään käytettävän siten, että lottatoiminnan sidokset kristilliseen uskoon ja elämänasenteeseen tuodaan kirjassa esiin. 31 TURUN SINIKOTKIEN LAIVALAINAN MUUTOKSESTA SAATU LAUSUNTO Yhteisen kirkkoneuvoston käsittelyssä oli :ssä 57 Turun Sinikotkien uusi laina anomus ja vanhan peruuttamisilmoitus. Asiasta päätettiin pyytää kasvatusasiain johtokunnan lausunto. Se on nyt saatu. Kokous on ollut ja asiaa on käsitelty 9 kohdalla. Se kuuluu seuraavasti: Liite 1, 31 Johtokunta esittää siis, että Turun Sinikotkat ry:n koroton venelaina nostetaan määrältään eurosta euroon siten, että velka maksettaisiin 10 vuoden aikana euron suuruisina erinä. Asia kuuluu kirkkovaltuuston päätettäviin. esitys Kv päättää, että Turun Sinikotkat ry:lle jo aiemmin päätetyn euron suuruisen venelainan määrää nostetaan euroon. Venelaina tulee maksaa takaisin 10 vuoden aikana euron suuruisina erinä. Samalla merkitään kirkkovaltuuston tiedoksi, että lippukunnalle jo myönnetty euron suuruinen lisälaina on osoittautunut tarpeettomaksi, koska lippukunta onnistui myymään vanhan S/Y Rhea aluksensa vuoden 2006 lopussa.

22 Yhteinen kirkkovaltuusto Käsittely Hallintojohtaja Kallio ilmoitti olevansa jäävi asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta. Kirkkovaltuuso päätti, että Turun Sinikotkat ry:lle jo aiemmin päätetyn euron suuruisen venelainan määrää nostetaan euroon. Venelaina tulee maksaa takaisin 10 vuoden aikana euron suuruisina erinä. Samalla merkitään kirkkovaltuuston tiedoksi, että lippukunnalle jo myönnetty euron suuruinen lisälaina on osoittautunut tarpeettomaksi, koska lippukunta onnistui myymään vanhan S/Y Rhea aluksensa vuoden 2006 lopussa. 32 VALTUUTETTU PENTTI HUOVISEN ALOITE SIJOITUSTEN TUOTTOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANNAKSI Valtuutettu Pentti Huovinen on tehnyt kirkkovaltuustossa seuraavan aloitteen: Esitän aloitteena, että kirkkoneuvosto määrittelee seurakuntayhtymän erilaisille sijoituksille tuottotavoitteen, jonka toteutumista voidaan seurata tilinpäätöksen yhteydessä vuosittain. Kirkkoneuvosto on saanut aloitteen valmisteltavakseen ja on lähettänyt sen edelleen sijoitustoimikunnan valmisteluun. Sijoitustoimikunta on kokouksessaan todennut, että aloite on ensi näkemältä helppo toteuttaa. Seurakuntayhtymällä on kiinteistövarallisuuden ja kassavarojen lisäksi erilaisia sijoituksia, jotka on annettu eri varainhoitajille. Näiden kaikkien ohjeistaminen tai tavoitteiden asettaminen ei ole mahdollista. Sen sijaan seurakuntayhtymän pääsijoittajan, Varainhallinta Tresor Oy:n hoidossa oleviin salkkuihin voidaan antaa tuottotavoitteet. Vuonna 2006 oli salkuille 102 ja 103 laadittu tuottoennusteet. Osake ja korkosijoituksien tuottoennusteet on annettu minimi ja maksimihaarukkana. Kymmenen prosentin tuottotavoitteen arvioimme toteutuvan salkussa nro 102, hautainhoitorahaston salkku, prosentin todennäköisyydellä ja salkussa nro 103, keskuskirjanpidon salkku, prosentin todennäköisyydellä. Tuottotavoitteiden määrittäminen ei ole yksiselitteistä vaan asiaan liittyy aina tietty todennäköisyys ja tietty riskiprofiili. Viimeksi mainittua kuvastaa ns. volatiliteettiluku. Sillä tarkoitetaan salkun arvon huojuntaa.

23 Yhteinen kirkkovaltuusto Tresorin hoidossa olevat salkut tuottivat hyvin vuonna Testamenttirahaston salkun nro 1 tuotto oli 24 prosenttia, kun sen vertailuindeksin tuotto oli 19 prosenttia. Salkusta syntyi ylituottoa yli viisi prosenttiyksikköä. Hautainhoitorahaston tuotto oli 18 prosenttia ja sen vertailuindeksin tuotto oli 15 prosenttia. Ylituottoa tuli yli kolme prosenttiyksikköä. Keskuskirjanpidon salkun tuotto oli 12 prosenttia kun vertailuindeksi tuotti yli kahdeksan prosenttia. Ylituottoa tuli lähes neljä prosenttiyksikköä. Vuodelle 2007 on laadittu tuottoennusteet. Tuotto odotus testamenttirahaston salkulle on 21 prosenttia salkun volatitiliteetin ollessa 17. Hautainhoitorahaston salkun tuotto odotus on 17 prosenttia ja volatiliteetin 14. Keskuskirjanpidon salkun tuotto odotus on 11 prosenttia ja sen volatilitetti on 9. Sijoitustoimikunta ehdottaa, että kirkkovaltuustolle annetaan edellä oleva vastaus tehtyyn aloitteeseen. esitys Kv päättää merkitä valtuutettu Pentti Huovisen aloitteen johdosta, että rahastoille on mahdollista etukäteen vahvistaa tuotto odotukset. Ne ovat aina kytköksissä johonkin todennäköisyyteen. Tuotto odotukseen liittyy myös kunkin salkun riskiprofiili, jota kuvastaa salkun volatiliteettiluku. Samalla kv merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Valtuutettu Auvo Heikkilä toivoi, että jatkossa talous ja suunnittelujohtaja Kaisti antaisi vuosittain selvityksen siitä, miksi vuosittainen tuottotavoite on ylitetty tai alitettu. Kirkkovaltuusto päätti merkitä valtuutettu Pentti Huovisen aloitteen johdosta, että rahastoille on mahdollista etukäteen vahvistaa tuottoodotukset. Ne ovat aina kytköksissä johonkin todennäköisyyteen. Tuottoodotukseen liittyy myös kunkin salkun riskiprofiili, jota kuvastaa salkun volatiliteettiluku. Samalla kv merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. 33 TRESOR OY:N HOIDOSSA OLEVIEN SALKKUJEN TUOTTO ODOTUKSET VUODELLE 2007

24 Yhteinen kirkkovaltuusto Varainhallinta Tresor Oy:n edustajat ovat läsnä kokouksessa antamassa raporttia viine vuodesta ja kertomassa kuluvan vuoden näkymistä. Näihin liittyvät kuluvan vuoden tuotto odotusten vahvistaminen. Sijoituspäällikkö Petri Ukkola on lähettänyt tuotto odotuksista talousjohtajalle seuraavan selvityksen: Liite 1, 33 Selvityksestä ilmenee, että tulosodotukset perustuvat pörssiyritysten omiin ennustuksiin sekä osakemarkkinoiden nykyiseen tasoon. esitys Kv merkitsee tiedokseen, että kirkkoneuvosto on vahvistanut Tresorin salkuille seuraavat tuotto odotukset ja riskitasot: salkku 101, testamenttirahasto, tuotto odotus 21 %, volatiliteetti 17 salkku 102, hautainhoitorahasto, tuotto odotus 17 %, volatiliteetti 14 salkku 103, keskuskirjanpito, tuotto odotus 11 %, volatiliteetti 9. Käsittely Valtuutettu Uolevi Lahti pyysi selvittämään seuraavassa valtuuston kokouksessa, paljonko näissä rahastoissa on pääomia. Kirkkovaltuusto merkitsi tiedokseen, että kirkkoneuvosto on vahvistanut Tresorin salkuille seuraavat tuotto odotukset ja riskitasot: salkku 101, testamenttirahasto, tuotto odotus 21 %, volatiliteetti 17 salkku 102, hautainhoitorahasto, tuotto odotus 17 %, volatiliteetti 14 salkku 103, keskuskirjanpito, tuotto odotus 11 %, volatiliteetti KIRKKOVALTUUTETTU ANJA PAAVONPERÄN ALOITE ELÄKELÄISTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Kirkkovaltuutettu Anja Paavonperä on tehnyt seuraavan aloitteen: Eläkeläistoiminnan kehittäminen seurakuntayhtymässä olisi syytä aloittaa nyt, kun suuret ikäluokat jäävät suuressa määrin eläkkeelle ja nykyisen henkilökunnan keski ikä on 46 v 11 kk.

25 Yhteinen kirkkovaltuusto Seurakuntayhtymän oma eläkeläistoiminta lisää ja rikastuttaa eri sukupolvea olevien nykyisten ja entisten työntekijöiden jaksamista, virkistymistä ja seurakuntalaisten palvelemista. Aloitteesta on pyydetty työympäristötoimikunnan lausunto. Työympäristötoimikunta on lausunnossaan esittänyt, että eläkeläiset saisivat ilmaiseksi käyttää itse järjestämässään toiminnassa seurakuntien tiloja. Lisäksi heille annettaisiin palstatilaa Kirkon Naakassa. Erikoistapauksiin he voivat anoa rahallista avustusta kirkkoneuvostolta. Johtoryhmä yhtyy työympäristötoimikunnan esitykseen, mutta kiinnittää huomiota siihen, että seurakuntien hallussa olevista tiloista päättävät asianomaiset kirkkoherrat. Tämän vuoksi asiasta tehtävä päätös on tilojen osalta suositus. esitys Kv päättää myöntää seurakuntien eläkeläisille oikeuden kokoontua itse järjestämiinsä tilaisuuksiin seurakuntayhtymän tiloissa ilmaiseksi ja suosittaa vastaavaa käytäntöä seurakunnille. Lisäksi eläkeläisille annetaan palstatilaa Kirkon Naakassa. Samalla heille ilmoitetaan, että he voivat erikoistapauksiin anoa rahallista avustusta kirkkoneuvostolta. Samalla kv merkitsee aloitteen loppuun käsitellyksi. Kirkkovaltuusto päätti myöntää seurakuntien eläkeläisille oikeuden kokoontua itse järjestämiinsä tilaisuuksiin seurakuntayhtymän tiloissa ilmaiseksi ja suosittaa vastaavaa käytäntöä seurakunnille. Lisäksi eläkeläisille annetaan palstatilaa Kirkon Naakassa. Samalla heille ilmoitetaan, että he voivat erikoistapauksiin anoa rahallista avustusta kirkkoneuvostolta. Samalla kirkkovaltuusto merkitsi aloitteen loppuun käsitellyksi. 35 ' MUUTOKSENHAKU Liite 1, 35 '.

26 Yhteinen kirkkovaltuusto Pentti Huovinen Hannu Kallio puheenjohtaja sihteeri Pöytäkirja tarkistettu ja hyväksytty Turussa Antti Koponen Eivor Huldén Tämä pöytäkirja on ollut nähtävänä kirkkoneuvoston kokoushuoneessa klo , josta on ilmoitettu kirkkoherranvirastojen ilmoitustaululla Hannu Kallio kirkkovaltuuston sihteeri