Maakuntakirjaston tiedote 4/ Julkaisija: Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto ISSN

Transkriptio

1 1 Maakuntakirjaston tiedote 4/ Julkaisija: Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto ISSN Sisältö: Jari Eskelinen (Pihtipudas), Juha Hälinen (Jyväskylä), Nina Kuikka (Joutsa), Merja Mäkinen (Jämsä), Suvi Perttula (JAMK), Minna Puntala (Uurainen), Maire Riikonen (Multia), Pentti Ronkanen (Äänekoski), Riitta Sneck (Kannonkoski), Tommi Tapiainen (Jämsä), Tiina Teijonsalo (Jyväskylä), Pekka Termonen (Kannonkoski), Laila Uusitalo (Viitasaari), Tiina Vehkoo (Tikkakoski), Anne Vihinen (Toivakka), Kati Ylönen (Hankasalmi) Toimitus: Minna Koivisto (Jyväskylä) Taitto: Matti Myllymäki (Jyväskylä) Hankasalmen kuulumisia Kati Ylönen Yökirjasto tarjoillaan yhteistyönä Pyhäinpäivän aattona Hankasalmen pääkirjastossa vilisee noitia ja vampyyreita, kun alkaa odotettu koko perheen tapahtuma Yökirjasto. Tänä vuonna Yökirjasto järjestettiin perjantaina 4. marraskuuta. Yökirjaston perusohjelmaan kuuluu naamiaiskilpailu, perheen pienimmille esitettävä elokuva, yksi tai useampi käsityöpaja sekä disco ja peliluola, jossa voi pelata konsoli- ja lautapelejä. Vuonna 2011 uutena ohjelmanumerona oli soihtukulkue, jota valaisivat aiemmin illalla käsityöpajassa tehdyt Yökirjaston käsityöpajoissa askarreltiin tänä vuonna kurpitsalyhtyjä appelsiineista ja taiteltiin paperia origameiksi ja kirigameiksi. kurpitsalyhdyt, sekä nuorten näytelmäryhmän esitys ulkosalla. Lisäksi tämän vuoden uutuutena oli yhteistyö paikallisen kauneushoitolayrittäjän kanssa: nuorten osaston pisteessä loihdittiin pikakampauksia, värikkäitä pidennysraitoja ja kynsikoristeita ennen discon avautumista. Tapahtumaa ovat järjestämässä kirjaston lisäksi muun muassa kansalaisopisto, nuorisotoimi ja kulttuuritoimi sekä erilaiset nuorten vapaa-ajan järjestöt. Viimeisimmän Yökirjaston järjestelyissä oli mukana myös seurakunta, joten voidaan sanoa, että yhteistyö ylittää monenlaisia rajoja. Yökirjaston kaltaista tapahtumaa olisi mahdoton saada aikaan pelkästään kirjaston voimin, kirjastonjohtaja Sari Kanniainen tiivistää. Yökirjasto alkaa kuudelta illalla ja kestää yhteentoista saakka. Kirjasto suljetaan asiakkailta tunniksi, ja tällä välin järjestelytyöryhmä koristelee paikat juhlakuntoon kynttilöin, hämähäkein ja lepakoin. Suuren väkimäärän vuoksi kirjastotila on täytynyt ottaa luovasti käyttöön: disco järjestetään kirjastoauton tallissa ja hampurilaisbaari katetaan lainaustiskille.

2 2 Viime vuosina tapahtuma on kasvanut kävijämäärältään kolmeen, neljään sataan henkeen. Kävijämäärän noustua on täytynyt miettiä tarkemmin myös käytännön järjestelyjä, kuten äänentoistoa ja naulakkopalveluita. Yökirjaston kehityskohtia on pohdittu yleensä tapahtuman jälkeen sekä kirjaston henkilöstöpalavereissa että yhteistyökumppaneiden kesken. Kirjastoviikolla hengen ja ruumiin ravintoa Pohjoismainen kirjastoviikko on näkynyt Hankasalmella vuosittain eri-ikäisille suunnattuina tapahtumina. Tänä vuonna koululaiset ja päiväkoti-ikäiset pääsivät matkalle Muumilaaksoon kuvataiteen ja musiikin ryydittämissä satutuokioissa. Kirjallisuuspiirissä ja rakkausrunoillassa aikuisilla oli mahdollisuus osallistua kirjastoviikon teemoihin. Runoillassa nähtiin myös Arja Woernerin Köyhän akan runoteatteria. Tuttuun tapaan kirjastoviikon viestiä vietiin palvelukeskuksen ja sairaalan asiakkaille kirjaston henkilökunnan järjestämässä runo- ja diaesityksessä. Kirjastoviikon koruillassa luennoijana oli kalevalakoruista kirjan kirjoittanut Seija Lindström (Kuutar ja ikiturso: rakastetuimpien kaleva- Viikkoa täydensivät vielä vauva- ja taaperoteatteri, kalevalakorujen ilta, lakorujen jäljillä. Nemo, 2010). Yleisöllä oli mahdollisuus tuoda omia Elämänpuu-tanssiteatteriesitys sekä korujaan tunnistettavaksi. erityisesti näkövammaisille suunnattu, kuvailutulkattu elokuvanäytös, jossa nähtiin kotimainen Prinsessa-elokuva. Kiinnostusta herätti etenkin tietokirjailija Anna Talasniemen Uussuomalaista ja ilmastoystävällistä ruokaa -yleisöluento, joka pohjautui aihetta käsitteleviin keittokirjoihin. Talasniemi on ollut mukana koostamassa Sieltä missä pippuri kasvaa: löytöretkiä uussuomalaiseen keittiöön (Schildt, 2009) ja Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville (Teos, 2011) -nimisiä keittokirjoja. Pohjoismaisen kirjastoviikon järjestelyissä olivat mukana myös mm. kulttuuritoimi, MLL, Hankasalmen Kalevalaiset Naiset ja Ulkomailta osaajaksi -hanke. Kirjastoautotoimintaa 40 vuotta Marras-joulukuun vaihteessa kirjastollamme oli aihetta juhlaan, kun kirjastoautotoiminnan 41. vuosi pyörähti käyntiin. Ensimmäinen kirjastoauto Ford lähti ensimmäiselle reitilleen marraskuun 29. päivänä vuonna Tapahtumaa juhlistettiin järjestämällä kirjastoauton pysäkeillä mm. satudiaesityksiä ja tanssiteatteria lapsille ja ikäihmisille. Vuosipäivänä, tiistaina , juhlimme pääkirjastossa illanvietossa, johon kuului musiikkiesityksiä, kirjastoauton historian vaiheista kertova diaesitys sekä kunnanjohtaja Matti Mäkisen puhe. Erityisen hienon tapahtumasta teki se, että kirjastoautotoiminnan puuhanainen, silloinen kirjastonhoitaja Saara Katainen oli tilaisuudessa läsnä ja kertoili auton hankintaan johtaneista vaiheista ja toi- Mika Varneslahti on työskennellyt kirjastovirkailijana Hankasalmen kirjastoautossa jo 40 vuotta.

3 3 minnan aloittamisesta. Mika Varneslahti valittiin vuonna 1971 Hankasalmen uuden kirjastoauton kuljettaja-hoitajaksi, ja hänet nähdään kirjastoauton ratissa edelleen. Jo aiemmin juhlimmekin henkilökunnan kesken Mikan kunnioitettavia 40:ää työvuotta. Pääkirjastoon pystytettiin lisäksi kirjastoauton historiasta kertova näyttely, joka koostuu valokuvavedoksista, historiatietoudesta ja kirjallisuudesta sekä kirjastoautoon liittyvästä tarpeistosta. Näyttely on esillä joulukuun ajan. Nykyään Hankasalmella on käytössä järjestyksessään kolmas, Volvo-merkkinen ja nimikilpailussa Lainakaksi ristitty auto. Kirjastoauto liikennöi Hankasalmella viitenä päivänä viikossa: asiointi onnistuu jokaisella pysäkillä joko viikon tai kahden viikon välein. 84 pysäkin verkosto kattaa Hankasalmen kunnan laidasta laitaan. Kirjastoautosta lainataan vuosittain noin kirjaa tai muuta kirjastoaineistoa. Hankasalmen kirjastoautot yhteiskuvassa. Teatteria paikallisin voimin Heinäkuussa pääkirjastossa vieraili nuorten hankasalmelaisten perustama teatteri Daalia, joka esitti lastennäytelmän Iik, hammaspeikko! Näytelmää oli katsomassa parikymmentä lasta ja aikuista. JAMKin uutispalat Suvi Perttula JAMKin kirjasto bloggaa JAMKin kirjasto kertoo uudessa Hyllyt Levällään -blogissa kirjaston ja kirjastomaailman kuulumisia sekä esittelee mielenkiintoisia kirjoja, artikkeleja ja opinnäytetöitä. Kirjastolaiset jakavat linkkivinkkejä ja kirjaston asiakkaita kutsutaan kuvailemaan kokemuksiaan. Mistä sinä haluaisit blogissa kirjoitettavan? Lähetä ehdotukset Laasasenahon Kirsille Kirjastolaiset osallistuvat myös JAMKin asiantuntijablogien kirjoittamiseen. Pirinässä informaatikko Pirjo Pohjolainen selostaa e-kirjamaailman viimeisimmät villitykset. Oppariblogissa informaatikko Suvi Perttula vastaa opinnäytetyön raportointia koskeviin kysymyksiin. Lue lisää: Hyllyt levällään: Pirinä: Oppari: Linkkejä saa mielellään levittää :)

4 4 Joutsan tapahtumia Nina Kuikka Yleisökatoa Joutsassa Syksyn kirjailijavieraaksi kutsuimme Harri Istvan Mäen. Kaikki Joutsan alakoululaiset näkivät Mäen esityksen, mutta illalla kirjastoon jaksoi kirjastoväen lisäksi tulla vain kaksi ihmistä! Sepä ei kirjailijan vauhtia haitannut, vaan juttua riitti pariksi tunniksi ja meillä paikallaolijoilla oli mukava ilta. Pikkujoulut pidettiin Leivonmäen lähikirjastossa. Pikkujoulut eivät ole meillä mikään perinne, mutta nyt sattui sopiva ohjelmanumero: jatkoimme viime kevään paikallisten tekijöiden esittelyteemaa. Kansanmusiikkiyhtye Opeleekio Himmeli-levyineen jätettiin keväältä joulun alle. Oli kynttilöitä ja jouluisia herkkuja tarjolla kirjastoväen lisäksi paikalle eksyi yksi äiti lapsineen. Sepä ei vauhtiamme haitannut, vaan kuuntelimme jouluisia Himmeli-lauluja ja kuulimme myös, millaista oli ollut tehdä levyä. Tämän vuoden joulukalenterimme on Facebook-sivuillamme ( Kalenterin luukuissa nähdään paikallisia yhdistyksiä, jotka tulevat ensi keväänä kirjastoon esittäytymään. Harri Istvan Mäki tutustui Joutsan kirjastotonttu Aksel Lainanpoika Lukuseen. Kaverukset tulivat heti hyvin juttuun. Kuva: Nina Kuikka Jyväskylän kaupunginkirjaston uutisia Tiina Teijonsalo, Juha Hälinen Maakuntakirjastokokouksen aiheena uudet palvelut Syksyn maakuntakirjastokokouksessa valittiin Keski-Suomen maakuntakirjastoalueen edustajat yleisten kirjastojen neuvostoon ensi vuodelle (2012). Kannonkosken kunnankirjaston kirjastotoimenjohtaja Pekka Termonen valittiin varsinaiseksi jäseneksi ja Jari Eskelinen, Pihtiputaan kunnankirjaston vs. kirjastotoimenjohtaja, varajäseneksi. Maakuntakirjastokokouseen osallistui 52 henkilöä. Maakuntakirjastoryhmän varajäseneksi ensi vuodelle valittiin Jämsän kaupunginkirjaston Länkipohjan kirjastosta kirjastonhoitaja Johanna Elo.

5 5 Maakuntakirjastokokouksen materiaali on tutustuttavissa netissä Keski-Suomen maakuntakokoelma-aineiston valintaperiaatteet päivitetty Keski-Suomen maakuntakokoelmaan ei hankita jatkossa Keski-Suomen kuntien toimintakertomuksia, vaan ne löytyvät kuntien omista arkistoista tai kuntien verkkosivuilta. Maakuntakokoelman aineistovalinnan päivitetyt periaatteet ovat osoitteessa fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/49675_pkkj_aineistovalinnan_periaatteet_paivitetyt_2011.pdf Tutustumassa Joutsaan ja Leivonmäkeen Jyväskylän kaupunginkirjaston väki teki maakuntakirjastovierailun Joutsan kunnankirjastoon ja Leivonmäen lähikirjastoon. Matkassa olivat kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen, kirjastotoimen apulaisjohtaja Seija Laitinen-Kuisma, aikuistenosaston osastonjohtaja Hanna Martikainen ja maakuntakirjastoasioista vastaava informaatikko Tiina Teijonsalo. Leivonmäen kirjastossa lukudiplomikirjat olivat hauskasti esillä pulpetissa. Kuva: Hanna Martikainen Leivonmäen lähikirjastoon meitä tutustutti kirjastonhoitaja Jaana Elsilä. Joutsan pääkirjastossa tapasimme peruspalvelujohtaja Päivi Hakulisen ja kirjastonjohtaja Nina Kuikan. Tutustuimme Sampo Rannikon Urheilukirjastoon, jonka noin 4000 nidettä kirjasto on saanut lahjoituksena viime vuonna. Joutsan kirjastonjohtaja Nina Kuikka (toinen oikealta) esittelee kirjastoa Tiina Teijonsalolle (vas.), Seija Laitinen-Kuismalle ja Johanna Vesteriselle. Kuva: Hanna Martikainen Vaihdoimme kuulumisia ja keskustelimme tavoista kehittää maakuntakirjastotoimintaa. Maakuntakirjastolta toivottiin mm. alueellisesti relevantin valtakunnallisen tiedon suodattamista ja jakamista. Suuret kiitokset Joutsaan ja Leivonmäelle!

6 6 Uusia tietokantoja koko maakunnalle Juha Hälinen Tietokantojen tilaaminen FinELibin kautta vuodelle 2012 on vielä hieman kesken. Sen verran tiedetään, että koko maakunnalle aiemmin tilattu Helecon Mix jää pois. Sen sijaan vuosittain ilmestyvä Tilastollinen vuosikirja jatkaa maakunnallisena aineistona. Uutena tilataan Kansallisbiografia, joka sisältää 6000 Suomen historiaan vaikuttaneen henkilön pienoiselämäkerran. Myös musiikin suoratoistopalvelu Naxos Music Library pyritään hankkimaan koko maakunnan käyttöön. Naxos on asettanut ehdoksi, että tilausten määrän täytyy lisääntyä huomattavasti, jotta palvelu tulee FinELibin kautta tilattavaksi. Tilausten määrä selviää vuodenvaihteessa. Jos tilaus ei toteudu tätä kautta, sopimuksesta neuvotellaan suoraan Naxosin kanssa. OKM:n rahoituksella tilattavat ECCO, EEBO ja PIO jatkavat entisellään. Näiden ja muiden tietokantojen kuvaukset ja linkit löytyvät Jyväskylän kaupunginkirjaston sivulta Aineistot ja verkkopalvelut. Jos tietokantoihin pääsyssä on ongelmia, kannattaa varmistaa, että oman kirjaston tietokoneiden ip-osoitteet on ilmoitettu Halti-tietokantaan. Lisätietoja ilmoittamisesta löytyy kirjastot.fi-sivuilta. Jämsän kirjaston kuulumisia Merja Mäkinen (Yökirjasto-teksti), Tommi Tapiainen (muut tekstit) Yökirjasto Lainastossa sykkii Jämsän pääkirjastossa kasattiin syyskuun lopulle ensimmäinen yökirjastotapahtuma nuorille otsikolla Lainastossa sykkii. Erityistä teemaa ei ollut. Ohjelmaa olikin monenlaista kello kymmeneen illalla: askartelua poistokirjoista, lautapelejä ja niiden opastusta, mangapaja, kahvio, teatteria harrastajavoimin ja eri aikojen nuorisokulttuurien muotinäytös. Mainioina yhteistyökumppaneina olivat kaupungin nuorisotoimi ja ammattiopiston nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijat. Yleisömenestyskin oli mukava. Ensi vuonna uudestaan! oli yksimielinen päätös palautepalaverissa. Kirjamessuamista Jämsän kirjasto järjesti toistamiseen asiakasmatkan Helsingin kirjamessuille. Asiakasbussiin löytyi 40 innokasta lukijaa. Tällä kertaa mukana oli edelliskertaa enemmän miehiä ja nuorison edustajia. Toisessa bussissa oli henkilökunta seuralaisineen ja yhteistyökumppaneita. Meno oli mukavaa ja messuilla sama ruuhka kuin aina ennenkin. Kirjakaraoke Jämsän, Muuramen ja Äänekosken yhteinen projekti Kirjakaraoke lukuintoa sytyttämässä saateltiin loppuun marraskuussa. Tämän syksyn kirjailijavieraita olivat Seppo Jokinen, Markku Ropponen ja Paula Hahtola. Sen lisäksi Kirjastonhoitajan kirjakaraoke kiersi kaikissa kunnissa. Projektin aikana järjestimme yhteensä 40 tilaisuutta vaihtelevalla menestyksellä.

7 7 Hervantalainen hurmasi Tamperelainen dekkaristi Seppo Jokinen hurmasi ennätyssuuren jämsäläisyleisön esiintymisellään. Lokakuussa Kivipankilla esiintynyt Jokinen oli tapansa mukaan vaatimaton, mutta myös erittäin puhelias. Hän halusi tilaisuudesta haastattelun, koska kaikki nukahtavat jos puhun yli 15 minuuttia itsekseni. Nukahtamisen pelkoa ei ollut. Yleisö innostui myös kyselemään ja kommentoimaan runsaasti. Ilahduttavasti kerrankin yleisössä oli paljon miehiä. Tällä kertaa kaukaisimmat vieraat tulivat Jyväskylästä. Faniksi tunnustautuvat nuoret naiset olivat innoissaan Jokisen tapaamisesta. Mukana ollut opaskoirakin käyttäytyi arvokkaan tilaisuuden vaatimalla tavalla. Seppo Jokinen kertoi mm. romaanikäsikirjoituksestaan, joka kertoi hänen kokemuksistaan Australian vuosilta. Kustantajat hylkäsivät sen epäuskottavana ja liian kauaksi sijoitettuna. Siksipä Seppo sijoittikin esikoisteoksensa tapahtumat niin lähelle kuin vain voi, kotikaupunginosaansa Tampereen Hervantaan. Ja siitä se menestys alkoi. Seppo Jokinen ei mieti pitkään ja hartaasti, kannattaako hän Tapparaa vai Ilvestä, vaan pohtii vastausta kysymykseen, mikä on ollut kirjoittajakoulutuksen paras anti hänelle. Vastaus on tiivistämisen taito. Ensin puolet pois ja kun se tuntuu hyvältä, niin sitten vielä toinen puolet pois. Ja Ilvestähän hän kannattaa, tietysti. Kuva: Tommi Tapiainen Esikoiskirjailija kylässä Salpalinjalla Atenan ja Parnasson Suuren proosakilpailun voittanut Paula Hahtola kävi Kivipankin kirjallisuusillan viimeisenä vieraana marraskuussa. Salpalinja oli myös työväenopiston lukupiirin kirjana ja innoittikin kuulijat varsin vilkkaaseen mielipiteen vaihtoon. Hahtola kertoi esikoiskirjailijan taipaleesta ja siitä, miten kirjoitusharrastuksesta onkin muodostunut päivien sisältö. Ujon ja aran tuntuinen kirjailija paljasti myös, että Salpalinja on omaelämäkerrallinen romaani. Romaanin kirjoittaminen on ollut varsinaista terapiaa ja palkitseminen nostanut itsetuntoa. Hahtola ihmetteli, miksi hänet on kutsuttu vieraaksi, kun parempiakin on. Yleisöön aito ja vilpitön esiintyminen teki vaikutuksen. Jouluyllätys Kirjasto osallistui Mannerheimin Lastensuojeluliiton Jämsänkosken ja Jämsän paikallisyhdistysten järjestämään Jouluyllätys-keräykseen. Kutsuimme kaikki yhdessä levittämään jouluiloa myös niille paikallisille lapsille, jotka muuten ehkä jäisivät ilman joulupukin tuomisia. Keräyksen ideana on antaa lapselle uusi tai itse tehty lahja. Se voi olla suuri tai pieni, edullinen tai kallis. Lahjansaajat valitsivat lapsityötä tekevät tahot. Keräyksen suosio oli kova. Pakettikortit loppuivat viimevuotiseen Joulukeräyksen paketit koristivat lainaustiskiä ja herättivät asiakkaita aprikoimaan miten kirjastolaiset voivat olla noin kilttejä Kuva: Merja Mäkinen tapaan kesken, mutta jouluiloa kertyi runsaasti.

8 8 Kannonkosken kohinoita Pekka Termonen, Riitta Sneck Perjantaina klo 18 esitimme paukkumaissitarjoiluin maksuttoman elokuvan Iltapäivä Toscanassa. Aivan ihana liikkuva. Samalla yleisö sai tutustua Margit Valtosen Kohti joulun taikaa -myyntinäyttelyyn. Rauhallista joulua ja lukuisaa uutta vuotta 2012 lasten lauluterveisten kera. Kirjailija, juoksija ja satusetä Wilson Kirwa vieraili kirjastossa maanantaiiltana Signeeratut kirjat tekivät hyvin kauppaansa. Hän piti myös itsenäisyyspäiväjuhlamme juhlapuheen. Mies on suomalaisempi kuin moni meistä paljasjalkaisista. Kappalainen Jarmo Autonen (vas.), Wilson Kirwa ja vs. kunnanjohtaja Pirkko-Korpiaho-Hakala. Pekka ja Riitta Syyssatoa Multialta Nostalginen aikamatka Maire Riikonen -konsertin yleisöä. Kuva: Tarja Puronaho Nostalginen aikamatka Trubaduuri, lauluntekijä, muusikko Leena Pyylampi konsertoi Multian kirjastossa syyskuisena tiistai-iltana. Paikalle saapunutta yleisöä taiteilija viihdytti Nostalgisella aikamatkalla. Laulujen sanomassa kuultiin aikamatkaa lapsuudesta vanhuuteen saakka. Tutuimpien laulujen mukaan sai yleisökin yhtyä. Konsertti oli antoisaa kuultavaa ja varttuneemman väen muistista tuntui löytyvän yhden jos toisenkin kappaleen sanoja ja säveliä. Konsertin järjestivät yhteisvoimin Keski-Suomen muistiyhdistyksen Multian osasto, Multian vanhustyö ja kirjasto.

9 9 Satu- ja musiikkituokio kirjastossa Satupäivää vietettiin Multialla tiistaina Tuolloin saimme vieraaksemme kirjastoon keuruulaisen satutädin Hannele Huovin. Huovi luki ja kertoi uusimman kirjansa Urpo ja Turpo avaruudessa. Mukaansa Hannele Huovi oli kutsunut ystävänsä muusikko Soili Perkiön. Perkiön matkalaukusta löytyi jos vaikka minkälaista vempainta ja ääntä Urpon ja Turpon jänniä avaruuspuuhia värittämään. Yli seitsemänkymmentä lasta kuunteli haltioituneena veikeätä satutuokiota. Kirjailija Hannele Huovi vieraili Multialla satupäivänä. Kuva: Maire Riikonen Laulaja-pianisti Leena Pyylampi. Kuva: Tarja Puronaho Tuulahduksia Pihtiputaalta Jari Eskelinen Pihtiputaan mummo kirjastossa Pohjoismainen kirjastoviikko huipentui Pihtiputaan kirjastossa perjantaina , jolloin Pihtiputaan virallinen mummo Paula Kivinen kertoili lapsille hauskoja tarinoita. Lisäksi lapset leikittivät mummoa perinteisessä tuolileikissä. Kaksi tunnin mittaista tarina- ja leikkituokiota keräsi 55 alle kouluikäistä lasta sekä 15 hoitajaa ja vanhempaa. Näin erinomaisen osanottajamäärään päästiin, kun tapahtumaan tultiin innokkaasti mm. paikallisesta esikoulusta, päivähoitokeskuksesta ja perhepäivähoitopaikoista. Tuolileikissä vauhdikas mummo oli vaikeasti voitettavissa.

10 10 * * * * * Chattailua Tikkakoskella Tiina Vehkoo Tikkakosken lähikirjastossa on kokeiltu chattailua perinteiseen tyyliin: kesäkuussa laitoimme nuortenosaston sohvapöydälle ensimmäisen chatti-vihkon. Eli ihan perinteisen paperivihkon, johon nuoret voi jättää terveisiä ja muita kommentteja, keskustella keskenään tai kirjaston väen kanssa. Idean toivat tuliaisina Lahden nuorisokirjastotyöpäivillä vierailleet kollegat. Vihko löysi paikkansa. Kommentteja on tullut sen verran mukavasti, että täyttymässä on nyt jo toinen vihko. Muun chatti-juttelun ohella vihkoon on ilmestynyt paljon toiveita ja kysymyksiä kirjaston tiloista, koneista ja aineistosta. Olemme vastailleet muun muassa kysymyksiin sarjakirjojen osista, saaneet hyviä hankintaehdotuksia ja suositelleet kirjoja. Asiattomia kirjoituksia? No, tulihan niitäkin aluksi, mutta chatti-yhteisön keskinäinen kontrolli hoiti tilanteen: chatissa ehdotettiin kiroilujen ja muiden asiattomuuksien poistoa. Tästä tehtiin heti käytäntö, joka on toiminut hyvin. Kierrättäkäähän hyvää ideaa! Kustannukset ovat pienet ja työmäärä hyötyyn nähden pieni. Chattailu on ollut mukava tapa saada suora yhteys omiin nuoriin kirjastonkäyttäjiimme. Chatti-vihkosta poimittua: Kirjastossa on superkivaa ja hauskaa!, kertoo nimim. Muotitietoinen. Tulisiko tänne Frendejä ja kundeja kirjoja? T. 4 kiinnostunutta. * * * * * Toivakan syksyn tapahtumia Anne Vihinen Kirjaston 120-vuotisjuhlavuoden merkeissä järjestettiin syksyllä kaksi tilaisuutta, juhla syyskuussa ja toiverunotilaisuus marraskuun piristykseksi. 120-vuotisjuhlaan oli saatu juhlapuhujaksi Marjatta Lahti, joka työskentelee Suomen kirjastoseuran Kirjastot ja kehitys -hankkeessa. Monet olivat toimineet pyyntömme mukaan ja ohjanneet muistamiset Kirjastoseuran hankkeeseen, jossa seura aloittelee yhteistyötä Namibian ja Tansanian kirjastolaitosten kanssa. Lämpimät kiitokset kaikista muistamisista. Tilaisuuksissa oli runsaasti yleisöä. Juhlaan saapui noin 90 vierasta ja runotilaisuuskin veti paikalle viitisenkymmentä runojen ystävää. Liekö syynä ollut osaltaan lausujat, joiksi oltiin saatu Toini Jäntin lisäksi kunnanjohtajamme Erkki Pyökkimies sekä kunnan tekninen johtaja Pentti Suuronen, monena vuonna myös paikallisessa kesäteatterissa nähty esiintyjä.

11 11 Näyttelytoiminta on ollut myös vilkasta. Syyskuussa koottiin kirjaston historiaa näyttelyksi ja loppuvuonna meillä on ollut kahden toivakkalaisen harrastajavalokuvaajan upea luontokuva-näyttely. Hannu Hyvönen ja Janne Heimonen ovat asettaneet esille canvastauluille suurennettuja otoksiaan Keski-Suomesta, ja mukaan on päässyt myös muutama kuva Skotlannista. Janne Heimonen on menestynyt valokuvauskilpailuissa sekä kotimaassa että ulkomailla, viimeksi tänä syksynä hänelle tuli kunniamaininta luontokuvakilpailussa Britanniassa. Näyttely oli esillä asti. Kirjaston sulkuaika Kahden viime vuoden tapaan Toivakan kirjasto on suljettu joulun aikaan Sulkuajan seutuvaraukset lähtevät meiltä sitten seuraavan viikon kuljetukseen eli Rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2012 toivottelee Toivakan kirjaston henkilökunta. * * * * * Uutisia Uuraisilta Minna Puntala Sarjakuvavinkkari Markku Kestin vierailu Uuraisten yläasteen seiskaluokkalaiset saivat kunnon pläjäyksen tietoa hyvästä nykysarjakuvasta, kun sarjakuvavinkkari, erikoiskirjastonhoitaja, Markku Kesti esitteli heille lähes kaiken olennaisen sarjakuvamaailman kuulumisista. Kestin erikoisalaan kuuluvat lasten- ja nuorten kirjastopalvelut, ja häntä voi pitää yhtenä Suomen sarjakuvavinkkauksen uranuurtajista. Kesti kampanjoi erityisesti laadukkaiden ja vähemmän tunnettujen sarjakuvien puolesta. Asiantunteva ja elävä esitys musiikkeineen sai kuulijat keskittymään kiinnostavaan asiaan. Voisi kai puhua suorastaan sarjakuva- ja musiikkishowsta: Tällä kertaa kuulijalla oli mahdollisuus kuulla sarjakuvissa esiintyvät kappaleet ihan livenä eikä vain omassa päässä. Hauskaa, valistavaa ja sarjakuvaa taidemuotona ylistävää. Vinkkari Markku Kesti ja oppilaita. Kuva: Minna Puntala Kesti esitteli Uuraisten kolmelle seiskaluokalle muun muassa espanjalaista dekkarisarjakuvaa. Dias Canales-Guarnido-tekijäparin Blacksad-albumeja on ilmestynyt Suomessa jo neljä, ja tyyliltään sarja edustaa film noir-tyylistä kovaksikeitettyä dekkarisarjakuvaa.visuaalisesti huikeaa sarjakuvaa, päähenkilönä kaksimetrinen tyylikäs kissa. Hyvin erilaista piirrosjälkeä ja juonta edustaa puolestaan Vehniäisen Kamala luonto -albumi, jossa inhimillistetyillä eläimillä on sangen yksinkertainen mutta ilahduttava huumorintaju. Sarjakuvavinkkaus antoi paljon kirjastolaisille: Aikuissetissään Kesti esitteli hieman vakavampaa ja rankempaa sarjakuvaa. Hienona esimerkkinä voi mainita Catel-Bocquetparivaljakon teoksen Kiki Montparnassen kuningatar, joka vyöryttää lukijan eteen koko 1900-luvun alun taidemaailman ihmiskohtaloineen.

12 12 Nukketeatteri Nakero ja Prinssin salaisuus osana UKKUa Uuraisten kirjastolla koettiin lokakuisena satutuntiaamuna jännittäviä hetkiä, kun pienet ja isommatkin katsojat eläytyivät nukkenäytelmän vauhdikkaisiin juonikuvioihin. Esitysvuorossa oli näytelmä Prinssin salaisuus. Nakeron nukketaitelija Päivi Karttunen-Vesterinen on pitkän linjan nukentekijä ja nukketeatterilainen, ja hänen esityksensä ovat mainioita yhden naisen taidonnäytteitä. Suuren huomion keräsivät elävännäköiset ja kookkaat nukkehahmot, jotka oli viimeistä yksityiskohtaa myöden viimeistelty. Nukketeatteri Nakero vieraili tällä kertaa osana Uuraisten kunnan kulttuuriopetussuunnitelmaa eli tuttavallisesti UKKUa. Kulttuuriopetussuunnitelman tarkoituksena on koota yhteisen katon alle kunnan koko lasten- ja nuortenkulttuuritarjonta, mikä luonnollisesti helpottaa suunnittelua, tiedotusta ja hallinnointia. Nakeron esityksen katsojapohja oli ikähaitariltaan nyt ilahduttavan monipuolinen, sillä tyypillisten satutuntiasiakkaiden eli lapsikatsojien ja heidän saattajiensa lisäksi kirjastolle saapui suuri joukko Uuraisten vanhus-vammaispalveluiden asiakkaita ohjaajineen. Kirjaston satutuntityyppiset tapahtumat ovat yleensä kaikille avoimia, ja tiedotus tuntui toimineen hyvin tehokkaasti: Osa aikuisyleisöstä oli tullut saamaan vaikutteita omaan teatteritoimintaansa. Nukkataiteilija Päivi Karttunen-Vesterinen Prinssin ja Prinsessan seurassa. Kuva: Minna Puntala Historian siipien havinaa Uuraisten kirjastolla En ole sukututkija enkä kirjailija vaan Lukkarisen Heimo ja karaokelaulaja, totesi Uuraisten kirjastolla vieraillut Heimo Lukkarinen alkusanoikseen kiinnostuneelle kuulijakunnalleen ja kirvoitti heti varovaiset naurut. Heimo Lukkarinen sai vastata moniin kysymyksiin esityksensä jälkeen. Kuva: Minna Puntala Hetken kuluttua suuri osa innokkaista kuulijoista oli jo valmiita kumoamaan edellisen väitteen, sellaisella antaumuksella esiintyjämme oli äidin- ja isänpuoleisen sukunsa vaiheisiin ja esi-isiensä paikkakuntien historiaan perehtynyt. Lukkarinen on myös julkaissut omakustanteena teoksen Koivulan Heimo, joka on saanut jo nyt kiinnostusta osakseen myös kirjastokappaleet ovat liikkuneet vilkkaasti. Kaikille avoin vierailu kokosi kirjaston saliin muun muassa paikallisten eläkeyhdistysten jäseniä ja muita kiinnostuneita. Osalle teos oli jo tuttu, jotkut kiinnostuivat kirjasta lukunäytteiden innoittamina ja monilla oli Uuraisten paikallishistoriasta kysyttävää. Myös Lukkarisen toteamus, että jos aina puhuu totta, ovat jutut lyhyitä ja kuivakiskoisia, toteutui. Esitys sai elävyyttä monista uskomattomiltakin kuulostavista jutuista.

13 13 Lukkarisen esityksestä paistoi lämpö hänen edesmenneitä sukulaisiaan kohtaan. Hänellä oli sotaorpoudesta huolimatta hyvä lapsuus äitinsä Lempi Lukkarisen kanssa. Isänkaipuu kuitenkin jäi, sillä hänen isänsä Toivo Lukkarinen katosi sodassa vuonna Pikku-Heimo oli tällöin alle vuoden ikäinen. Yhtenä syynä historiakiinnostukseensa hän mainitsikin esityksessään sen, että aikanaan monia asioita jäi selvittämättä äidiltä ja vaarilta suoraan. Sukujen varhaisvaiheiden selvityksen apuna Lukkarinen on käyttänyt muun muassa Tauno ja Reijo Lukkarisen sukuselvityksiä sekä Uuraisten pitäjän historiikkia Uurainen Kuukan kappelista nykypäivään, samoin Kimmo Sorkon sotahistoriikkeja sekä moninaisia muita lähteitä. Perusteellisen oloista työtä. Runsaasti kuvitettua Koivulan Heimo -teosta voi suositella kaikille Uuraisista ja uuraislaisuudesta kiinnostuneille, mutta myös kaikille Suomen historian kiemuroista innostuneille. Tarinankertoja kaipaa aina kuulijaa ja lukijaa. * * * * * Viitasaaren 150-vuotias kirjasto kutsui vieraita Laila Uusitalo Matti Rönkä tarinoi Tappajan näköisestä miehestä Viitasaaren kaupunginkirjaston 150-vuotisen taipaleen kunniaksi kirjailija-toimittaja Matti Rönkä vieraili Viitasaarella marraskuun 7. päivänä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä kulttuuritoimen ja Viitasaaren kirjakaupan kanssa. Tällaisesta yhteistyöstä on jo aiemminkin saatu hyviä kokemuksia. Nuorisotalon teatterissa järjestetyssä tilaisuudessa oli tarjolla kahvia sekä pientä suolaista ja makeaa purtavaa. Kahvittelun jälkeen kulttuurisihteeri Jorma Rihto haastatteli kirjailijaa. Haastattelussa Matti Rönkä kertoili kouluajoistaan Outokummussa sekä urastaan uutisankkurina ja uutispäällikkönä. Vaikeina asioina uutisurallaan hän muisteli niin Estonian uppoamista ja Aasian tsunamia kuin linnan juhlien selostamistakin. Rönkä valotti myös Viktor Kärpän hahmon syntyä ja omaa tapaansa kirjoittaa. Hänen mukaansa Tappajan näköinen mies -sarjan kirjojen kirjoittaminen alkaa aina syksyllä ja kirjat valmistuvat juhannuksen aikoihin. Erityisen lujille Rönkä kertoi eläytymiskykynsä joutuneen hänen kirjoittaessaan paahtavassa helteessä ennätyksellisen lumiseen Helsingin talveen sijoittuvia tapahtumia. Yleisön kysymyksiin siitä, aikooko Rönkä kirjoittaa Viktor Kärpän hautaan asti, kirjailija vastasi miettineensä loppua, jossa Viktor Kärppä selviää hengissä. Tästä voinee päätellä, etteivät kaikki tappajan näköisen miehen lähipiiriin kuuluvat suinkaan jää henkiin

14 14 Kirwa satuili kirjastolla Viitasaaren kirjaston juhlavuoden lapsille suunnattuna vieraana kirjastolla esiintyi positiivisin suomalainen vuosimallia 2008, tanssitähti, entinen juoksija ja nykyinen armoitettu tarinankertoja Wilson Kirwa. Yleisöä oli kirjastolle saapunut mukavasti, ja Kirwan äänekäs ja koko vartaloa vapautuneesti käyttävä esitys vei kuulijat mukanaan. Alun varovaisista tunnelmista lapset vilkastuivat reippaaseenkin neuvonpitoon illan tähden kanssa. Innostuipa nuori kirjastonkäyttäjä ehdottamaan viidakon villieläimeksi aivan uuttakin lajia, nimittäin Angry birdsiä. Kirwa kertoili yleisölle kodistaan ja koulustaan Keniassa. Hän korosti lapsille ja miksei aikuisillekin omin käsin tekemisen tärkeyttä luovuuden kehittäjänä ja ympäristön säästäjänä. Kirwa puhui myös yhteistyön merkityksestä ja hemmotteli yleisöä afrikkalaisella sadulla jättiläisestä ja neuvokkaasta pojasta. Sadun jälkeen lapsista eläkeläisiin ulottuva yleisö muodosti toisiaan kädestä pitäen piirin. Lopuksi leikittiin vielä Kirwan pihvit -leikki, jossa yleisön piti hypätä ilmaan aina kun Kirwa sanoi jonkin syötäväksi kelpaavan pihvilajin. Monelle kuulijalle tuntuivat maistuvan paitsi norsupihvit myös äitipihvit. * * * * * Äänekosken kirjaston kuulumisia Pentti Ronkanen Äänekosken kirjaston edustajia oli syksyn aikana mukana nuorisotoimen harrastekiertueella, joka vieraili mm. useilla kouluilla. Esillä oli kirjaston aineistoa: dvd-levyjä, äänikirjoja, nuorten kirjallisuutta, tietokirjoja ja lehtiä. Lisäksi oppilaat saivat vastata kirjastoaiheiseen visaan, ja vastanneiden kesken arvottiin varauslahjakortteja. Tiistaina 6.9. Äänekoskella oli harvinaisen Elävä kirjasto. Nuorisotoimen järjestämässä tapahtumassa elävän kirjan lainasi 19 henkilöä. Lainattavat kirjat olivat: Vegaani, Lesbo, Pappi, Järjestöaktiivi, Aivokasvainta sairastava, Ex-anorektikko, Poliitikko. Äänekosken kaupungin 100-vuotisjuhlaviikkoa vietettiin Kirjaston juhlanäyttelyssä teemana oli luontevasti Mitä luettiin noin 100 vuotta sitten. Lisäksi esillä oli lainausvälineitä ja asiakirjoja kirjaston alkutaipaleelta. Henkilökunta harrasti epookkipukeutumista, vanhoja satuja luettiin ja kiinnostuneita kierrätettiin varaston uumenissa. Äänekosken kirjaston väkeä aikamatkalla. Kuva: Katri Hyvönen

15 15 Jo perinteeksi muodostunut Yökirjasto-tapahtuma pidettiin Äänekosken kirjastossa perjantaina klo Ohjelmassa oli tällä kertaa tähtisumu-kirjasuunnistusta omaan aurinkokuntaan, avaruusmaiseman askartelua, avaruusaiheinen elokuva sekä Jyväskylän Siriuksen tietoisku. Ala- Keiteleen musiikkiopiston opiskelijat huolehtivat säveltaiteen ja -viihteen osuudesta. Avaruus ja scifi olivat myös kirjanäyttelyiden teemoina. Kirjakaraoken syksyn vieraita olivat Markku Ropponen ja Tommi Tapiainen. Tuija Venhola pistäytyi syyskuussa Sumiaisten kirjastossa kertomassa uudesta Syömään-kirjastaan. Kirjaston ja kansalaisopiston yhdessä järjestämän kirjallisuusmatinean vieraita olivat äänekoskelaislähtöiset kirjailijat Pasi Lönn, Mia Vänskä ja Reijo Honkonen. Suolahden kirjaston ilmastointiremontin oli tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Kuten nykyään usein käy, korjattavaa on löytynyt matkan varrella ennakoitua enemmän, ja sitä myöten remontti jatkuu keväälle. Pasi Lönn ja Mia Vänskä keskittyvät, Reijo Honkonen turinoi Äänekosken kirjallisuusmatineassa. Kuva: Raija Tuhkanen. Jyväskyläläinen Markku Ropponen oli kirjakaraoken tähtivieras. Kuva: Marika Peura. * * * * *