ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI

Transkriptio

1 Esittely Uudenmaan ELY-keskuksessa ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI Yrjö Myllylä, YTT, Erikoistutkija, Toimitusjohtaja RD Aluekehitys Oy

2 Espoolainen yritys, RD Aluekehitys Oy perustettu vuonna Yrityksellä on toimipisten myös Varsinais-Suomessa Teksti Marja Toivosen ja Jouko Niemisen toimittamasta kirjasta: Oy Aluekehitys RD on keskeinen ennakoinnin konsultti Suomessa. Se on kehittänyt Delfoi-menetelmästä aluekehittämisen työkalun, jolla alueellisia voimavaroja pyritään suuntaamaan tulevaisuuden kasvualoille (Toivonen M. & J. Nieminen 2003, s. 9: EU:n Alueellisen ennakoinnin käytännön opas Suomi; julkaisu linkissä Olemme tutkimushankkeella kehittämässä tilaajan toimintaa innovatiivisesti. RD Aluekehitys Oy:n aiempi yhteistyö ELY-keskusten kanssa on johtanut yhteistyössä kehitetyn TKTT eli työvoima- ja koulutustarvetutkimus käytännön tunnustamiseen Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi. (EU:n komissio Arenas-hankkeessa suorittaman arvioinnin mukaan. Arvioinnin suoritti YK:n ILO:n työjärjestö vuonna 2010, Arvioinnin tulokset julkistettiin EU:n rakennemuutoksen hallintaseminaarissa Brysselissä (ks. esim. Marttinen & Myllylä 2011, Futuuri 3/2011, tai Futura 1/2013, lisätietoja). 2

3 PILOTTIHAASTATTELU & TEEMOITTELU DELFOI-PANEELI NRO 1. TULEVAISUUSVERSTAS & SEMINAARI DELFOI-PANEELI NRO 2. TULOKSET &RAPORTOINTI JUKISTAMINEN & HANKE-ESITYKSET 2.4. VIESTINTÄ & PROSESSI & KOHDERYHMÄT Kokonaiskuva Viestintä RAPORTIN JULKAISEMINEN RAPORTTI / TULOKSET & JOHTOPÄÄTÖKSET VÄLIRAORTTI / TULOKSET DELFOI NRO 2. SEMINAARITIEDOTE & SUOSITUKSET VÄLIRAPORTTI / TULOKSET DELFOI NRO 1. AVAINTEEMAT & FOKUSOINTI / TIEDOTE Prosessi Kohderyhmät Suuri yleisö Päättäjät Rahoittajat Toimijat, Yritykset Delfoi-prosessi, Ory Panelistit Päättäjät Tutkijat, Oppilaitokset Yritykset D-prosessin toimijat, Ory Intresantit Asiantuntijat Osallistujat Päättäjät Vaikuttajat Rahoittajat Kehittäjät D-prosessin toimijat Tilaajat, Ory Asiantuntijat Pilotti-haastateltavat D-prosessin toimijat 2012 M&MC / Ossi Luoma 3

4 LÄHTÖKOHTIA Ennakointihankkeen tavoitteet Uudenmaan ELY-keskuksen tiedotteen mukaan Uudenmaan ELY-keskuksen, hankkeen tavoitteisiin liittämät alkuperäiset avainsanat/toiveet Pk-yritysten verkostoituminen Miniklusterit Kansainvälistymismahdollisuudet Koulutus ja osaaminen Yritykset Suositukset valtiovallalle ja yhteiskunnalle 4

5 LÄHTÖKOHTIA Ennakointihankkeen tutkimusasetelma I MUUTOSVOIMAT Ulkoiset muutostrendit/megatrendit/ Vahvat vaikuttatavat trendit Heikot signaalit/ Uudet ilmiöt Villit kortit/vaikuttavat, epätodennäköiset SWOT II MERITEKNOLOG. KEHITTÄMINEN UUDELLAMMAALLA Bostonin tuoteportfolioanalyysi ja teknologian ja palv. kehittämis-tarp. Klusteroituminen/minikl usterit Koulutuksen ja inno - ympäristön kehittäminen Kansainvälist.haasteet ja mahdollisuudet III KEHITTÄMIS- HANKKEET Painopisteet ja kehittämisuositukset Kehittämishankeaihioid en tunnistaminen ja niiden kehittäminen IV VIESTINTÄ JA TOIMEENPANO IMPLEMENTOINTI ELYn, yritysten, oppilaitosten yms. strategiat ja toimintaohjelmat Kuva 1. Ennakointihankkeen tutkimusasetelma. 5

6 LÄHTÖKOHTIA Delfoi-panelistien valinta Taulukko 2. Intressi-kompetenssi matriisi panelistien valitsemiseksi. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros. Taulukon soveltaminen varmistaa erilaisten haluttujen näkökulmien mukaan saamisen paneelin. Arktisen meriteknologian jäsentely tarkentuu prosessin edetessä ja vaikuttaa taulukkoon jonkun verran tarkentavasti.. Intressi-kompetenssi -matriisi Yritykset Tuotanto, palvelut Tutkimus Tutkimus, testaus, tuotekehit., suunnittelu ; koulutus; viestintä ja markkin. Rahoitus Vakuutusyht., institutionaal iset sijoittajat, muut Valtio Keskushallint o, ELYt, ym. Kuntasektori Yrityspalvelut ym. Järjestöt 1 Ilmatiede, sää, mittaus, seurantajärjestelmät 2 Tutkimus ja poraus Navigointi ICT, ohjelmistotuotanto Kuljetus-, logistiikka, järjestelmät 6 Offshore Laivanrakentaminen Merenalainen rakentaminen Ympäristönsuojelutekn., turvallisuus, pelastus Yhteensä Yhteensä 6

7 LÄHTÖKOHTIA ARKTINEN ALUE Arktinen ja Itämeren alue NASA:n sateliitikuvat 09/2010 ja 03/

8 VAIKUTUKSET LOGISTIIKKAAN JA LIIKENTEESEEN Merijään merkitys meriliikenteelle (Smith 2011, s ) Yrjö Myllylä, AMT-esittely Uudenmaan 8

9 LÄHTÖKOHTIA ARKTINEN ALUE Arktisen alueen öljy- ja kaasuvarat ja alueiden jako ja kiistanalaiset alueet oikean kuvan lähde: 9

10 LÄHTÖKOHTIA - TRENDIT Raaka-aineiden hintaindeksejä 10

11 Vahvoja ennakoivia trendejä, jotka tulee huomioida arktista meriteknologiaa Uudellamaalla (ja muualla Suomessa) kehitettäessä (Delfoi, 2. krs.) Arktisen teknologiaosaamisen kasvava kysyntä Pohjoisten luonnonvarojen kasvava hyödyntäminen Ilmastonmuutos Materiaaliteknologian kehitys Raakaöljyn hinnan nousu Koillisväylän liikennöiävyyden paraneminen Maailman väestönkasvu, jatkuva kaupungistuminen Resurssi- ja materiaalitehokkuuden vaatimuksen kasvu Kiristyvät ympäristösäännökset / Ekokilp.kyv. vaat. kasvu Ruoan hinnan nousu Uusien fossiilisten energialäht. käyttöönotto pohjoisessa Jäätiköiden sulaminen Energiateknologian kehitys Mineraalien hinnan nousu Ääri-ilmiöiden kuten rajuilmojen lisääntyminen Väestörakenteen muutos, mm. väest. ja työv. Ikäänt. Ympäristöteknologian kehitys Valtioiden tiukentuva ote alueensa luonnonvaroihin liittyen Tietoteknologian kehitys, IT-tulee kaikkialle Talouden painopisteen muutos itään Ympäristöliikkeiden kasvava kiinnostus arktiseen Poliittinen tahtotila Koillisväylän hyväksi kasvaa Pohjoisuuden politiikan merkityksen kasvu 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 4 4,1 4,2 11

12 Kolmen kierroksen AMT-SWOT innovaatio : pilottihaastattelussa ideat, 1. krs:lla arvotus, 2. krs:lla strategiat Sisäiset Ulkoiset 1. O: Mahdollisuudet Arktinen tutkimusohjelma Ajattelevat ihmiset Uusia alustyyppejä tarvitaan ilmastonmuutoksen vuoksi Johtavaa kouluttajaa ei ole olemassa,suomi/uusimaa /Aalto-yliopisto voisi ottaa vastuulle Tekninen etumatka Etelä-Suomen akselin pitäisi laajentaa Pohjois- Suomeen Ouluun (ja Pietariin) 1. T: Uhkat Hajautetaan toimenpiteitä liian laajasti, ei löydy keihäänkärkeä Ei tarkkailla kilpailuympäristöä Poliittiset riskit, erityisesti Venäjä Koulutuksen painotukset 1. S: Vahvuudet Osaaminen Venäjän läheisyys Innovativiisuus Jäämallilaboratoriot Perinne Sosiaalinen pääoma. 5..O+S: Menestystekijät Tähän kirjataan sisäisten vahvuuksien ja ulkoisten mahdollisuuksien varaan luodut tai luotavat menestystekijät 7. T+S: Uhat hallintaan Tähän kuvaus keinoista ja lähinnä vahvuuksista, joilla torjumme niiden vaikutusta toimintaan. 1. W: Heikkoudet Hajanainen kansallinen tahtotila Pidemmän tähtäimen ennakointi meriteknologiassa puuttuu Ei omisteta alueita, rajoitetut resurssit. Uusien innovaatioiden rahoitus. 6.O+W Heikkoudet vahvuuksiksi Tähän kirjataan ne mahdollisuuksiin perustuvat toimet, joilla pienennämme heikkouksia tai poistamme niitä kokonaan. 8I+W: Mahdolliset kriittiset tilanteet. Tähän listaus katastrofitilanteista, joissa sisäiset heikkoudet ja ulkoiset uhat kohtaavat (motivoi käsittelemään heikkouksia) 12

13 Arktinen meriteknologia ja arktisen ympäristön ominaisuudet: 1) kylmäkestävyys, 2) äkilliset säätilojen muutokset, 3) herkkä luonto ja 4) lämpötilojen vaihtelu tärkeimmät huomioivat ominaisuudet (Delfoi 2. krs) 5.1 Ota kantaa edellä kuvaamasi perusteella, kuinka tärkeää on huomioida seuraavat arktisen meriteknologian ominaisuudet visiossasi teknologiaa Uudellamaalla ja Suomessa kehitettäessä A N d. Kylmäkestävyys 4,4 19 j. Äkillisten säätilojen muutokset kestävä 4,4 19 teknologia ja niitä ennakoivat palvelut a. Herkän luonnon huomiointi 4,3 19 f. Lämpötilojen vaihteluiden kestäminen 4,3 19 c. Jään kestävyys 4,2 19 b. Ilmastonmuutoksen huomiointi 4,0 19 h. Pitkien etäisyyksien huomiointi 4,0 19 e. Lumessa toimiminen 3,8 19 g. Pimeyden huomioiminen 3,7 19 i. Valon huomioiminen (runsasta kesäaikana 3,3 19 etenkin) 13

14 Mitä on arktinen meriteknologia? > 1) Kylmä, lumi, jää, säätilojen vaihtelut, 2) Herkkä luonto, 3) Pitkät etäisyydet (Delfoi 1. krs) 5.2 Mitkä arktiset ominaisuudet tulisi huomioida klustereiden /miniryppäiden/tuotealueiden (1-10) kehitettämiseksi Uudellamaalla? Valitset 2-3 tärkeintä huomioitavaa ominaisuutta / teema =Kylmä, lumi, jää 2=Lämpötil. vaiht. 3=Pimeys 4=Valo 5=Herkkä luonto 6=Ilmaston muutos 7=Pitkät etäisyydet 1. Ilmatiede, sää, mittaus, seurantajärjestelmät 2. Tutkimus- ja poraus 3. Navigointi ja reitin valinta 4. ICT, ohjelmistotuotanto 5. Kuljetus-, ka logistiikkajärjestelmät 6. Offshore-rakentaminen 7. Laivanrakentaminen 8. Merenalainen rakentaminen 9. Ympäristönsuojeluteknologia 10. Turvallisuus ja pelastustoiminta 14

15 AMT-painopiste merellä ja integroiduissa ratkaisuissa (+maa+ilma+merenalainen) (Delfoi 2. krs) Arktisen meriteknologian osa-alue Potentiaalinen työllistävä vaikutus Uudellamaalla / Suomessa vuonna 2030 (asteikko 1-5, jossa 1=pieni, 5=erittäin suuri) Maa 3,0 (19) 3,1 (17) Meri 3,7 (19) 4,1 (17) Merenalainen (h!) 2,9 (19) 3,1 (17) Ilma 2,5 (19) 2,8 (17) Kaikki yhdessä, integroidut ratkaisut 3,5 (18) 3,8 (16) Kehittämisen tärkeys Uudellamaalla / Suomessa 1-5 vuoden aikana (asteikko 1-5, jossa 1=vähän tärkeä, 5=erittäin tärkeä) 15

16 Arktinen meriteknologia liittyy etenkin kaasun tuotantoon, kaivostoimintaan ja öljyntuotantoon (Delfoi 2. krs) 5.1 Arvioi, seuraavien luonnonvaratyyppien merkittävyyttä meriteknologian työllisyyden näkökulmasta Uudellamaalla / Suomessa vuonna Anna painoarvo 1-5, jossa 1=vähän merkittävä, 5=erittäin merkittävä. (Näkökulmana toivomasi, mahdollisena pitämänäsi, mm. Osion I muutostrendit huomioiden) A N 1. LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN JA 3,3 ENERGIATUOTANTO 1.1 Öljy 3, Kaasu 4, Kivihiili 2, Tuuli, biomassa (mm. levät) 3, Metsä 3, KAIVANNAISTEOLLISUUS JA MINERAALIT 3,0 2.1 Kaivostoiminta 4, Yhdyskuntarakentamisen kiviaines 2, Rakennuskivi 2, RAVINTO JA IHMINEN 3,3 3.1 Vesi 3, Kalastus ja muu ravinto 3,5 20 Selityksiä: Pääkohtien keskiarvo laskettu alakohtien perusteella 16

17 MATALA KASVUNOPUS / POTENTIAALI KORKEA TULOKSIA BCG Portfolioanalyysi > 2030 ( Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros, päiv ) KYSYMYSMERKKI (?) Tutkimus ja poraus 65% (17) Merenalainen rakent.59% (13) Turvall.ja pelastus56% (14) Navigointi ja reit.vali. 44%,(12) ICT, ohjelmistot. 41% (9) Ilmatiede, sää, mittaus 26% (7) Kuljetus- ja logist.järj. 24%(7) TÄHTI /(star) Ympärist.suoj.tekn. 70% (19) Ilmatiede, sää, mittaus 52% (14) Kuljetus- ja logist.järj. 41%(12) ICT, ohjelmistot. 41% (9) Turvallisuus 36% (9) Offshore-toiminta 40% (10) Navigointi ja reit.valinta 30%,(8) Laivanrakent. 25% (7) Merenalainen rakentam. 23% (5) Optimaalinen / Tavoiteltava kehityssuunta Laivanrakentaminen 14% (4) Laivanrakentaminen 57% (16) Kuljetus- ja logist.järj. 34% (10) Navigointi 22% (6) Offshore 20% (5) Tuhon tie / Vältettävä kehityssuunta LEMMIKKI (pet) LYPSYLEHMÄ (cow) MATALA VOLYYMI / MARKKINA-ASEMA KORKEA Copyright 2011 / M&MC

18 Arktisen meriteknologian kehittämisen painotukset Uudellamaalla meriteollisuuden rakennemuutostyöryhmän muistion jäsentelyn mukaan (paneelin tämänhetkinen näkemys, Delfoi-paneelin 1. hst.kierros) (Kuinka tärkeänä pidätte seuraavien kehittämistä lähivuosien aikana Uudellaamaalla työllisyyden kehittymisen näkökulmasta, asteikko 1-5, Yli 3,5=melko tärkeä, yli 4,5 erittäin tärkeä) Meriteollisuuden suunnittelutoimistot ja suunnitteluohjelmistojen valmistajat (4,6) Alan kaupallinen tutkimus- ja koulutustoiminta (4,2) Laivatelakat ja niihin liittyvät alihankintayritykset (4,1) Meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajat (4,0) Potkurilaiteteollisuus (4,0) Toimialan muu palveluliiketoiminta (3,9) Offshore-teollisuus (3,9) Laivamoottoriteollisuus (3,8) kone- ja laiteasentajat (3,8) automaatio- ja elektroniikka-asentajat (3,7) teräsrakentajat (3,6) lvi- ja sähköasentajat (3,5) sisustusvarustelijat (3,3) Kunnossapitopalvelut (3,4) Korjaustelakat (2,9) Pientelakat (2,6). 18

19 Koulutus- ja innovaatioympäristön kehittämiseen liittyviä väitteitä (Delfoi 1. krs) Koulutus- ja innovaatioympäristöön liittyviä pilottihaastateltavien esittämiä väitteitä Delfoipaneelin 1. haastattelukierroksen perusteella priorisoituna. 1 = vähän tärkeä/vaikuttava, 2= jonkin verran tärkeä, 3= kohtalaisen tärkeä, 4= melko tärkeä 5 = erittäin tärkeä/vaikuttava/kriittinen Suuressa kuvassa tärkeitä maita ovat Venäjä, Kanada ja USA (ja Kiina), joihin 4,4 suomalaisten toimijoiden tulisi verkottua Uudenmaan alueen tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä koulutuksen profiilin 4,0 nostaminen arktisella teemalla On keskityttävä kapeille erikoisalueille, mikä ei johda alueelliseen klusteroitumiseen 3,9 Uudellamaalla vaan yhteistyökumppaneiden etsimiseen maailmanlaajuisesti Luonnonvarojen omistajina ovat valtiot ja isot yritykset On verkotuttava 3,8 omistajien kanssa, joille tarjotaan tuotepaletti (ei tule vain myydä). Iso virta syntyy yrittäjälähtöisesti (mm. keksintöjen muiden ideoiden käyttöönotto) 3,8 Projektiosaamisen vahvistaminen (sis. mm. tapauskohtaisen räätälöinnin) 3,8 Työnjohtajien/teknikkotason koulutus on merkittävä telakkateoll. kehitt. pullonkaula 3,7 Maisteri- ja tohtorikoulutusohjelmat yliopistossa teemaan liittyen 3,7 Tutkimusalukset on tulevaisuuden tärkeä tuotealue 3,7 Aalto-yliopiston Innovaatio-ryhmän hyödyntäminen on merkittävä mahdollisuus (kvryhmä, joka kokoontuu kesäisin 10 vrk:n seminaareihin, pohtimaan valittuja teemoja) 3,6 Suuri mahdollisuus ja kilpailuetu on kylmyyden tuottamisen teknologian kehittäminen 3,5 kylmää ilmanalaa hyödyntämällä mm. LNG:n tuottamiseksi 19

20 Miniklusterit (Delfoi 1. krs) Miniklusterit 1. ryhmä/klusteri: Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantajärjestelmät toiminnot yhdistyy voimakkaimmin Navigointiin ja reitin valintaan sekä ICT:hen ja ohjelmistotuotantoon ja ratkaisuihin. Tätä toimintojen ryvästä voidaan analyysin perusteella pitää melko selvänä. Sen yritysedustajia Suomessa voisivat olla mm. Ilmatieteen laitos (5), Foreca (2), Furuno (2), Suunto (2), NAPA (2), Väisälä (2), Ao. teknologiatoimittajat, muutkin kuin Vaisala., Imagesoft, Isot operaattorit, Maanmittaushallitus, Nokia, Simulco, Telemerk; + Meritaito ym. 1. ryhmä/klusteri: Offshore-rakentaminen ja toiminnot yhdistyvät selvimmin Merenalaiseen rakentamiseen. Sen yritysedustajia Suomessa voisivat olla mm Arctia Offshore Oy (2), Arctia Shipping Oy (2), Deltamarin (2), Rauman telakka, STX Finland (2), Technip (2), Aker Offshore Oy, Elomatic, Foreship,Häkkisen konepaja, Helsingin kaupunki, Korroosioalan start up yritys Porvoossa, Lamor Subsea, Raisio, Maarakennusfirmat, Mobimar, Quattrogemini Ltd, Ramboll, TerraMarine (ent. VesiHaka), Valtionyhtiö (vaaditaan), Welquip, YIT; ym. 3. ryhmä: Ympäristönsuojeluteknologia ja ratkaisut + Merenalaiseen rakentamiseen. Sen yritysedustajia Suomessa voisivat olla mm. Aker Offshore Oy, Arctia Offshore Oy (2), Arctia Shipping Oy (2), Deltamarin (2), Rauman telakka, STX Finland (2), Technip (2), Elomatic, Foreship, Helsingin kaupunki, Häkkisen konepaja, Korroosioalan start up yritys Porvoossa, Lamor Subsea, Raisio, maarakennusfirmat, Mobimar, Quattrogemini Ltd, Ramboll, TerraMarine (ent. VesiHaka), Valtionyhtiö (vaaditaan), Welquip (Ismo Haapala), YIT; ym. 20

21 Miniklusterit (Delfoi 1. krs) 4. ryhmä: Turvallisuus- ja pelastustoiminta + Ilmatiede, sää, mittaus- ja seurantjärjestelmät + Navigointi ja reitin valinta. Ilmatieteen laitos (5), Furuno (3), Foreca (2), NAPA (2), Langhship (2), Suunto (2), Väisälä (2), Alfons Håkans, Ao. teknologiatoimittajat, muutkin kuin Vaisala, Finpilot-luotsiyhtiö (myös laajempi yhteistyö), Imagesoft (PKS, Espoo), Isot operaattorit, Lamour, Maanmittaushallitus(?), Mobimar, NAPA, Nokia, Scan-Malux Oy, Simulco?, Telemerk, Valtion yhtiö?, ym. 5. ryhmä: Laivanrakentaminen + Offshore + Tutkimus ja poraustoiminta Arctech Helsinki Shipyard Oy (5), Aker Arctic Technology (3), Deltamarin (3), Arctia Shipping Oy (3), STX-Finland (3), STX-Finland Rauma, Rolls Royce (2), ABB, Steerprop, Aker Offshore Oy, Alfalava (kone- ja laitevalmistaminen), Alfons Håkans, Arctia Offshore Oy, Foreship, Kojamarin (ilmastointi); Kääntyvät potkurijärjestelmät: Korroosioalan start up yritys Porvoossa; MarineAlutech erikoisrungot, Mobimar, Quattrogemini Ltd, Rauman telakka; Suunto (kone- ja laitevalmistajat), Technip, Valtionyhtiö (vaaditaan), Wärtsilä, Laivanmoottoreissa; + Merima ym. Toisaalta käytännön tasolla on havaittavissa mm. Laivanrakentamisen ja Ympäristöteknologian yhteistyötä ja edellä esitetyt tulevaisuuden laivatilaukset myös korostavat tätä. Tällöin em. ryhmään lisäksi tulisi kuulua Lamor (4), Wärtsilä (2) (mm. rikkipesurit), Aalto-yliopisto, ABB, Arctia Icebreaking Oy, Arctia Shipping Oy, Baltic Sea Action Group, Meriaura, Mobimar, Moventas, Neste, SYKE, UPM, Ympäristöministeriö, Toisaalta myös Turvallisuus- ja pelastustoiminta nousi esille mm. kehitettäviä ja rakennettavia alustyyppejä Uudellamaalla testattessa esille. Tällöin vielä em. ydinryhmään tulisi liittää seuraavia: Alfons Håkans, Finpilot-luotsiyhtiö (myös laajempi yhteistyö), Furuno (tutkat etc.), Langship, Mobimar, Lamour, Scan-Malux Oy; Valtionyhtiöt (?), ym. 21

22 Koulutus koulutustarve vuoteen 2030 suorittava ja työnjohtotaso (Delfoi 2. krs) Työvoiman tarve Miten työvoiman tarve arviosi mukaan muuttuu arktisen meriteknologian teemaan liittyvissä tehtävissä toivotussa ja mahdollisena pitämässäsi tulevaisuuden kuvassa vuoteen 2030 mennessä (voit ottaa lähtökohdaksi edellisissä vastauksissa hahmottelemasi tulevaisuuden kuva tai Delfoipaneelin 1. kierroksen BCG-analyysin alan tilanteesta v Selityksiä: 3= säilyy ennallaan, yli 3, mutta alle 4,5 = kasvaa hieman, 4,5-5=kasvaa tuntuvasti Työvoiman tarve seuraavan viiden vuoden aikana (- / Koulutuksen tarve nykyisen henkilöstön osalta (- Nykyisiä ammattinimikkeitä (mainitse muutamia) vähenee, 0 / säilyy ennallaan, + / lisääntyy) / vähenee, 0 / säilyy ennallaan, + / lisääntyy) Suorittava 3,5 3,9 taso Työnjohto 3,9 4,2 taso Muu 3,9 4,2 Telakkahitsarit, offshore työntekijät, Pinnoitus, levyseppä-hitsaaja, Asentaja, levyseppä, hitsaaja, suunnittelija Alusten päällystö, Projektinjohto, laatuasiat, Teknikko, insinööri Säätieteilijät, Toimihenkilöitä tulee olemaan pulaa ja siihen tulevbaisuuden liiketoiminta perustu enemmän kuin tuotantoon. Asiakaspalvelu, Myynti ja markkinointi, Arkitsen huipputukimuksen osaajat suomalaisissa yliopistoissa. 22

23 Kansainvälistyminen, tulevaisuusväitteitä (Delfoi 2. krs) Väite (alla), Olen taipuvainen hyväksymään väitteen / En ole taipuvainen hyväksymään väitettä (N=vastaajien määrä) 1. Väite: Yksittäisiin hankkeisiin satsaamiseen sijaan on tärkeämpää liittoutua oikeiden pelureiden kanssa ja tarjota niille palvelupaketti ennen investointipäätöstä (vrt. Stokman-case, tai Snövhit tai Shell- Arctia Shipping Nordica ja Fennica jäämanagement tehtävissä Beufortin merellä Alaskan rannikolla) 1. Arktisen meriteknologian hankintapäätökset tehdään Uudenmaan ja Suomen kannalta mieluummin pääkaupungeissa kuin alueiden / maakuntien kaupungeissa > on verkotuttuva pääkaupunkeihin. 1. Luonnonvarojen hyödyntämisessä valtion ja valtionyritysten rooli on ratkaisevaa maailmalla ja pitäisi olla myös Suomessa, jotta pk-sektori pääsisi viemään Kyllä % Ei % N 91,7 8, ,7 8, ,9 9,

24 Kansainvälistymisen kohdealueita (Delfoi 2. krs) Ottakaa kantaa seuraavien alueiden tärkeydestä verkostoitumisen tai operatiivisen toiminnan / investointihankkeiden kohteina. 1.Anna painoarvo 1-5, (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä/matala, 3=jonkin verran tärkeä/kohtalainen, 4=melko tärkeä/korkea, 5=erittäin tärkeä/kriittinen). Verkostojen rakentamisen kohteena (messut, yrityskontaktit etc.) Venäjä 4,9 (10) 4,8 (11) Norja 4,7 (10) 4,3 (10) Kanada 4,5 (10) 4,5 (10) Kiina 4,4 (10) 3,7 (10) Tanska / Gönlanti, h 4,2 (10) 4,1(10) USA 4,1 (10) 3,9 (10) Japani, h 3,5 (10) 3,0 (10) Intia, h 3,5 (10) 2,5 (11) Etelä-Afrikka 2,9 (10) 2,8 (10) Argentiina 2,9 (10) 2,5 (11) Muu, mikä? EU, Korea, Ruotsi 5,0 (2) 5,0 (2) Operatiivisena toimintaalueena/ investointien kohdealueena (lopputuotteen käyttömaa) 24

25 Jon McEwan, kansainväliset haastattelut (Delfoi 2. krs) Table. Key Results and Findings of Arctic Maritime Technology Foresight to 2030 (Jon McEwan) Finnish Arctic maritime technology (FAMT) to benefit from Arctic Region s economic activities: especially: Barents Sea, Yamal Sea, Kara Sea and Sakhalin Islands. Finnish AMT (Finnish know-how) is in high demand for Arctic mining megaproject e.g. Baffinland Iron Ore Mining Company for 9 ice class cargo ships to carry high-grade iron ore to Europe and for Port Infrastructure at Baffin Island, Canada. Ice management to provide an armada of ice class support vessels for Offshore oil and gas developments ratio: 10 new offshore rigs require 30 to 50 ice class vessels to benefit Finnish shipping sector: Arctech Yards in Helsinki. Threat is development and innovation of submarine (below the ice) robotic drilling platforms that rest on seafloor. This will be a game changer: reducing costs, expansion of year round drilling etc. Polar Code adoption will remove market confusion and create opportunities for icebreakers and other ice class vessels with green emissions. 25

26 Jon McEwan, kansainväliset haastattelut (Delfoi 2. krs) Andrew Kendrick, Vice President, STX Canada Marine, Ottawa. Tero Vauraste, CEO, Arctic Shipping, Finland. Igor Pankov, Vice President, SCF Group, aka OAO Sovcomflot, Russia. Annukka Pekkarinen, Masters Student Westfjiords, Iceland Maritime shipping in Gulf of Bothnia, Finland. Timo Kiviaho, MSc., Vice President, China Tekway Oy, Finland. Yjrö Myllyla, Researcher RD Aluehitys Oy, Finland. Peter G. Noble, Chief Naval Architect, ConocoPhillips, Houston, U.S. Lawson W. Brigham, Ph.D., University of Fairbanks, Alaska and retired Captain of the USCG, U.S. Ari Inkinen, Fleet Manager, Neste Oil Captain of NSR of oil tankers, Finland. Frank Bercha, President, Bercha Group, Chairman of Ice-tech 2012, Canada. Rob Almeida, Journalist of G.Captain.com, B.S. Naval Architecture for Naval Academy, U.S. David Dickins, President, D.F. Dickins Consulting Engineers, U.S. Mikhail Babenko, Economist,World Wildlife Fund, Moscow, Russia. Garry Timco, Researcher, Canadian Hydrolic Center, Canadian National Research Council, Canada. Kyle Cunningham, M.Sc. in Management Thesis on Northwest Passage, Canada. Drummond Fraser, Transport Canada, Canada. Kimmo Lehto, Superintendent, Alfons Håkans, Captain-ice towing Greenland., Finland. John Stockdale, Nautical Superintendent, formerly with Cairn Energy, United Kingdom. 26

27 TULEVAISUUSVERSTAAN TEEMAT Delfoi 2. krs) (valmisteluryhmän kokous TEM perusteella) Teema 1a ja 1 b: - Ydinosaaminen, koulutus ja miniklusterit Teema 2: - Tutkimus Teema 3: - Ympäristö ja turvallisuus Teema 4: - Arktisen/pohjoisen ulottuvuuden ekosysteemi Teema 5: - Tarvelähtöinen tarkastelu: missä päin maailmaa ovat asiakkaat ja minkälaisia tarpeita heillä on? Teema 6a ja 6 b: - Viennin edistäminen ja kansainvälistymisen tukeminen Teema 7: - Arktinen teknologia maalla Teema 8: - Arktinen teknologia merellä: laivat Teema 9: - Arktinen teknologia merellä: muut Teema 10: - Ilmatiede ja sää Teema 11: - Plan B eli yllätykset Teema 12: - Yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueella. 27

28 Tulevaisuusverstaan tuloksia (Delfoi 2. krs) 3. Jatkokäsittelyyn valitut teemat ja tulevaisuustaulukoilla tehty tulevaisuuskuva Edellisessä luvussa esiteltiin verstaan ensimmäisessä työvaiheessa eli tulevaisuuspyörissä esille nousseita tulevaisuusteemoja. Työvaiheen lopussa ryhmät äänestivät ja valitsivat omasta mielestään keskeisimmät teemat jatkokäsittelyyn. Jatkoon valikoituivat seuraavat teemat: Vapaa-aika Arktinen matkailu Pohjoiset alueet tiheään asutettu Rautatie Talvimerenkulkujärjestelmä Logistiikka Ihmisen toimintakyky Niukkuus Hub Platform merellä Arktinen risteilymatkailu Sään havainnointi ja ennusteiden parantaminen Innovatiiviset logistiset ratkaisut Suomi/Venäjä yhteistuotanto Jäissä kulkevat sisävesilaivat 28

29 Tulevaisuusverstaan tuloksia Erään työryhmätyöskentelyn tuloksena synty mm. seuraava tulevaisuuskuva: Olennainen veturi viime vuosikymmeninä tapahtuneelle arktisen talouden kasvulle oli Suomen ja Venäjän valtioiden päättäväinen yhteistyö arktisessa teknologiassa sekä myös kansallinen Team Finland eli arktinen innovaatioekosysteemi, joka keräsi yhteen tutkimuksen, koulutuksen ja eri alojen yritykset kilpailukykyiseksi, tehokkaaksi ja luovaksi kokonaisuudeksi, johon myös ymmärrettiin sijoittaa kansallista ja yksityistä pääomaa. Aluksi (vuosina ) arktisen teknologian ajurin muodosti Venäjän sisämarkkinat. Suomi ja Venäjä perustivat 2010-luvulla useita arktisen kärkiosaamisen yhteisyrityksiä. Nämä yritykset kasvoivat aluksi Venäjän sisämarkkinoilla. Tällä toimintamallilla saatiin aikaan vahvaa osaamista ja pääomia pohjoiselle luonnonvarataloudelle. Venäjän rooli auttoi myös myöhemmässä vaiheessa ( ) laajempien kansainvälisten yhteistoimintamallien luomisessa. Toimenpiteiksi esitettiin mm. seuraavia toimia: Team Finlandin toimijat on kutsuttava kokoon niin, että verkosto yhdistää veturiyritykset ja monialaiset palvelun tuottajat. Tämä ryhmä valmistelee esityksen Suomen ja Venäjän yhteistyöstä ja yhteistuotannosta (esimerkiksi yhteisyrityksistä) ministerille, jonka jälkeen asiaa on edistettävä valtioiden välisellä (presidentti ja ministeritasoisilla) neuvotteluilla. 29

30 Jatkohankkeet, Top 14 (Delfoi 2. krs) TOP Telakoiden tuottavuuden nostaminen (keskeisin keino työvaiheiden optimoinnista / osasuoritusten optimoinnista, systeemin optimointiin) 2. Offshore-puolen koulutuksen lisääminen (tarvitaan perusymmärrystä offshore-toiminnasta) keskiarvo, A N 4, , Kylmässä/arktisessa toimivien materiaalien kehittämisohjelma 4, Projektiosaamisen vahvistaminen 4, Arktisen meriteknologian jäämallilaboratorio suureksi ja 4,16 25 kansainväliseksi 6. Jäämanagement ja jäissäkulkemisen simulaattori 4, Arktisen meriteknologian visuaalinen tuominen Suomen vienninedistämismateriaaleihin ja foorumeihin esim. Finpron, TEMin ja UM:n toimesta, kuten 1990-luvun alussa tuotiin risteilyalukset 4,

31 Jatkohankkeet, Top 14 (Delfoi 2. krs) 8. Arktisen merenkulun simulointiolosuhteiden luominen 4,04 26 luonnonolosuhteissa ja / tai simulaattorissa Suomeen 9. Ice management simulaattori 4, Työnjohtotason / teknikkotason koulutuksen kuntoon 4,00 25 saattaminen alan yritysten tarpeisiin (esim. telakat, laivansuunnitteluyritykset ym.) 11. Pietarin uuden Kronstadin alueelle tulevan telakan (arktiselle 4,00 25 alueelle aluksia rakentava) ja siihen liittyvän teollisuuspuiston konseptin luominen ja edistäminen suomalaisten yritysten näkökulmasta 12. AMT-tekijöiden, tutkijoiden ja lopputuotteen käyttäjien 4,00 25 yhteisten foorumien ja vuorovaikutuskäytäntöjen kehittäminen 13. Alan keksintöjen ja keksijöiden esille nostaminen ja keksintöjen 3,96 25 tukeminen 14. Meriteollisuuden ja kaivosteollisuuden yhteisten 3,96 24 mahdollisuuksien hakeminen 31

32 Jatkohankkeet TUTKIMUS (Delfoi 2. krs) A TUTKIMUS 3,65 N 4 Kylmässä/arktisessa toimivien materiaalien kehittämisohjelma 4, Monivuotisten, yli 2 vuotta kestävien, tutkimushankkeiden 3,92 25 aikaansaaminen (AMT-teema) 2 Arktisen meriteknologian valtakunnallisen toimialaraportin 3,88 25 laadinta (perusteellinen analyysi AMT-alasta ja sen yrityksistä) 5 Merivirtojen, ml. pohjavirtojen tutkimus ja mallinnos, vuorovesi 3,68 25 (jäämanagement toiminta tarvitsee) 32

33 Jatkohankkeet TUOTEKEHITYS JA INNOVOINTI (Delfoi 2. krs) B TUOTEKEHITYS JA INNOVOINTI 3,72 9 Alan keksintöjen ja keksijöiden esille nostaminen ja keksintöjen 3,96 25 tukeminen 15 Kylmän ilmanalaa hyödyntävän LNG-teknologian kehittäminen 3, Arktisen meriteknologian patenttien kansainvälinen analyysi 3,80 25 missä on patentteja, sinne on odotettavissa liiketoimintaa. Analyysiin jälkeen johtopäätökset 12 Engineering-ohjelmien kehittäminen kokonaisjärjestelmien 3,80 25 tunnistaminen ja insinööritoimistojen voimavarojen kokoaminen 13 Kansainväliset arktisen osaamisen innovaatio- ja koulutuspäivät 3,80 25 ja huippukurssit (vrt. esim. Oulu Mining School -konsepti) 14 Kollektiiviset tuotekehityshankkeet 3, Nuorten innovaatiopotentiaalin esille saaminen, tuotekehitys 3,64 25 tehdään yrityksissä, nuoret tekevät innovaatiot 33

34 Jatkohankkeet KOULUTUS (Delfoi 2. krs) C KOULUTUS 3,84 19 Offshore-puolen koulutuksen lisääminen (tarvitaan 4,20 25 perusymmärrystä offshore-toiminnasta) 20 Työnjohtotason / teknikkotason koulutuksen kuntoon 4,00 25 saattaminen alan yritysten tarpeisiin (esim. telakat, laivansuunnitteluyritykset ym.) 17 Arktisen meriteknologian ja laajemmin arktisen 3,92 25 teknologiaosaamisen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiprojekti 22 Öljyntorjuntaosaamisen kansainvälinen koulutuskeskus 3, Maisteri ja tohtorikoulutusohjelmat suunnattuna alan haasteisiin 3,

35 Jatkohankkeet KEHITTÄMISHANKKEET (Delfoi 2. krs) D KEHITTÄMISHANKKEET 4,02 29 Telakoiden tuottavuuden nostaminen (keskeisin keino 4,28 25 työvaiheiden optimoinnista / osasuoritusten optimoinnista, systeemin optimointiin) 28 Projektiosaamisen vahvistaminen 4, Arktisen merenkulun simulointiolosuhteiden luominen 4,04 26 luonnonolosuhteissa ja / tai simulaattorissa Suomeen 24 Ice management simulaattori 4, Pietarin uuden Kronstadin alueelle tulevan telakan (arktiselle 4,00 25 alueelle aluksia rakentava) ja siihen liittyvän teollisuuspuiston konseptin luominen ja edistäminen suomalaisten yritysten näkökulmasta 26 Koillisväylän tietoliikenne- ja reaaliaikaisten 3,88 24 seurantajärjestelmien kehittäminen, mm. älypoijujen ja sateliittien hyödyntäminen 25 Jään hallinta ja kommunikaatioteknologian yhteensovittaminen 3,

36 Jatkohankkeet VERKOSTOITUMINEN, INVESTOINNIT, KANSAINVÄLISTYMINEN (Delfoi 2. krs) E VERKOSTOITUMISEN EDISTÄMINEN 3,95 32 Arktisen meriteknologian jäämallilaboratorio suureksi ja 4,16 25 kansainväliseksi 33 Arktisen meriteknologian visuaalinen tuominen Suomen 4,08 25 vienninedistämismateriaaleihin ja foorumeihin esim. Finpron, TEMin ja UM:n toimesta, kuten 1990-luvun alussa tuotiin risteilyalukset 31 AMT-tekijöiden, tutkijoiden ja lopputuotteen käyttäjien 4,00 25 yhteisten foorumien ja vuorovaikutuskäytäntöjen kehittäminen 34 Finnod-Venäjä heikkojen signaalien analysoimiseksi 3,56 25 F INVESTOINNIT 3,95 36 Jäämanagement ja jäissäkulkemisen simulaattori 4, Jäälaboratorio öljyn kylmässäkäyttäytymisen tutkimusta varten, 3,76 25 muut painopisteet öljyntorjuntateknologia, koneet ja laitteet kylmässä sekä öljylogistiikka kylmässä G KANSAINVÄLISTYMINEN 3,86 37 Meriteollisuuden ja kaivosteollisuuden yhteisten 3,96 24 mahdollisuuksien hakeminen 38 Suomi sateenvarjon ja kokonaisuuksien rakentaminen miniklustereiden tueksi (vrt. Cleantec). Pitäisi myydä kokonaisuuksia, ei putkia. 3,

37 Jatkohankkeet POLIITTISET PÄÄTÖKSET JA VAIKUTTAMINEN, TULEVAISUUSVERSTAS (Delfoi 2. krs) H POLIITTISET PÄÄTÖKSET JA VAIKUTTAMINEN 3,88 41 Ympäristödatan vapauttaminen (tietokantojen vapautaminen 3,92 25 trendi, esim. Foreca syntynyt datan päälle, ongelmia on edelleen monen verovaroin tuotetun datan saamisesta ilmaiseksi yritysten käyttöön) 39 Ajankohtaisiin arktisen alustilauksiin, kuten Aurora Borealiksen tai Suomen valtion kaavailemaan jäänmurtaja/monitoimialuksen, tilauspäätöksiin vaikuttaminen 3,88 26 J TULEVAISUUSVERSTAASSA ESILLE NOUSSEET 3,58 ERITYISTEEMAT (jos ei mukana em.) 47 Logististen yhteyksien rakentaminen valtioiden yhteistyöllä 3,92 13 arktisille alueelle (mm. Future Logistics Finland-Russia) 45 Arktisten risteilyalusten rakentaminen 3, Arktisen talouden talouspoliittinen hankestrategia, joka mm. 3,69 13 vähentää byrokratiaa ja tukee public-private yhteistyötä sekä valtioiden välistä yhteistyötä 48 Team Finland toimijat kokoavat arktisen meriteknologian alan 3,62 13 veturiyritykset ja monialaiset palvelutuottajat (uusi verkostoimainen toimintatapa, jossa keskeiset kv-palveluiden tuottajat) 43 Käynnistettävä matkailun, elämystuotannon ja arktisen 3,54 13 meriteollisuuden yhteishankkeita 37

38 Jatkotoimenpiteet RAPORTOINTI 2012 loppuun mennessä 1. Loppuraportin laadinta 2. Ohjausryhmän kokous 3. Jatkotoimenpidesuositusten valinta 4. Loppuraportin viimeistely 5. Tietoisku 2/2012, Yhteenvetoesite 6. Raportin julkaiseminen JATKOHANKKEIDEN KÄYNNISTÄMINEN ELYt, yritykset, oppilaitokset, muut tahot Viestintä, hankkeen jälkeinen viestintäsuunnitelma ja sen toteutus tukisi hankkeiden käynnistämistä 38

39 Arktisen meriteknologian ennakointi hanke - Lisätietoja RD Aluekehitys Oy, Yrjö Myllylä, ennakoinnin toteuttaja hankkeen viestintäympäristö Uudenmaan ELY - Sasu Pajala, projektipäällikkö - Taavetti Mutanen, kehittämispäällikkö - Markku Kauneela, kansainvälistyminen - Olli Petramo, koulutusasiat Ohjausryhmään ja tulevaisuusverstaan suunnitteluun osallistuneet muut tahot ja yhteyshenkilöt Meritaito Oy, toimitusjohtaja Jari Partanen Merima Oy, toimitusjohtaja Mauri Mäkiranta Arctech Helsinki Shipyard Oy, viestintäpäällikkö Riikka Linna Lamor Corporation Ab, kehitysjohtaja Jari Ahoranta Hankkeen rahoitus: Uudenmaan ELY-keskus, osaamisen ennakoinnilla kasvua ESR-projekti 39